1,5 vuotias ei kuuntele ollenkaan vapaana, vinkkejä kaivataan.

Treenaat nyt vaan niin kauan että oppi menee perille, vaihda välillä tapaa ja tyyliä koiran kanssa toimiessa; kyllä se kastematokin oppii kun tarpeeksi monta kertaa toistetaan. Nuori koira vain kokeile rajojaan, ihan kakara, onkos sillä joku villli vilbertti vaihe menossa..?

Pahinta mitä voit tehdä, on vain että turhaudut, tai menetät hermisi, sitten se peli on menetetty.

Tsemppiä!

Koira härnää sinua. Ja johtajuus jos hakusessa niin voi tehdä noin.
Meillä narttu pompotti minua noin ihan kuus-nolla.
Turhauduin ja ääni koveni ja hermo petti ja eihän se auttanut.
Kun lopulta sain itseni rauhoittumaan aina niin aloin kaivaa maata ja höpistä korkeallaäänellä "mitä täällä on mitä täällä on" ja koira säntäsi viivana katsomaan, en ottanut kiinni sitä vaan kehuin hirveästi ja välillä pidin pannassta mutta päästin takaisin, eli oppi että vaikka tulee luokse ei joudu välttämättä kiinni.
Tälläisellä iloisella leikillä sain muutettua kaiken ja nykysin kun alan mitä vaan leikkisällä äänellä säätämään ja vaikka keppiä etsimään tai käpyä niin koira on välttömästi luonani.

Meillä kanssa sisällä totteli mutta ulkona vapaana alkoi juuri tuo käytös, tehostin myös lenkille lähtöjä johdonmukaisemmaksi eli kuljin ovista ensin ja hihna ei saanut kiristyä, näytin alusta asti olevani kuka vie.
Lisäksi koirallasi murkkuikä painaa.

Joo todellakin itselle tuttua toi käytös, muutama hoito koira on tehnyt juuri tota samaa. Nyt hoidossa olevan koiran kanssa tein seuraavasti, menin koirapuistoon illalla kun siellä ei ollut muita koiria ja laskin tämän hoidokin vapaaksi. No samantien hän aloitti tuon "lällättelyn", eli siis ton leikin, et saatko kiinni vai et. En huomioinut koiraa silloin ollenkaan, vaan kuljin ympäri puistoa ja odotin, että koira alkaa itse seuramaan sitä missä minä menen. Aina kun koira alkoi kiinnostua, että mihin menen niin käänsin sille selän ja lähdin päinvastaiseen suuntaan, mikä vain lisäsi sen mielenkiintoa seurata minua. No vähän ajan kuluttua se hän seurasi mua kun hai laivaa :)

Koiralla ei oo mitään kummosempaa uhmaa menossa, koska tottelee hihnassa ja sisällä niin hyvin. Kaikki kåskyt menee perille.
Ulkona ollaan kokeiltu kaikkia yllämainittuja vinkkejä, eikä mikään enää tunnu tehoavan. Koira suorastaan vaan v*ttuilee jatkuvasti.
Namut ei kiinnosta vapaana, lelut ja kepit kiinnostaa, kunhan se voi härnätä niillä 5 metrin päässä. Jos koittaa lelulla palkita tai saada luokseen, niin koira vaan haukkuu ja haukkuu ja haukkuu.
Istumaan saan koiran aina toisinaan lelun avulla, mutta muuten ei oo korvia päässä sit yhtään.
Alan olemaan jo ihan toivoton mitä hänen kanssaan voisi tehdä. Kaikki on kokeiltu useesti. Koira ilmiselvästi luulee joutuvansa AINA kiinni jos pyydän / käsken luokse ulkona.
Joskus taas pyörii vieressä usein, mut yleisesti ottaen ei tuu lähelle ei sitten millään. Leikkiäänet , leikkimiset ja poispäin menot yms ei vaan kiinnosta.

Olet laittanut sen useasti pentuaikoina nähtävästi kiinni kun on tullut luoksesi, siitä tuo johtuu. Nyt on vaikea saada koiran luottamus takaisin ja uskomaan se siihen, ettet kytke sitä luoksetullessaan. Vaatii paljon töitä myöhemmin jos on joskus pentuaikana tehnyt jotain väärin. Tsemppiä ja kärsivällisyyttä! Tee miljoona harjoitusta, jossa koiran tullessa ihan viereen kytkemisetäisyydelle palkitset sen VAPAA-käskyllä. Keinot millä sen saat lähellesi, tiedätkin jo.

Kannattaa unohtaa kaikki namut lelut ym...Tee niin että viet sen ensin pitkälle lenkille ja väsytät sen kunnolla ja sen jälkeen menet johonkin aidatallu alueelle ja lasket sen vapaaksi. Älä huomio sitä ollenkaan...jonkin ajan kuluttua sitä varmasti alkaa kiinnostaa, että mitä sinä teet. Tällöin kannattaa alkaa kävelemään ja jos koira tulee lähelle niin kannattaa vain kääntää selkä ja kävellä toiseen suuntaan. Välillä kannattaa myöskin mennä vaikka puun taakse piiloon niin että koiralle tulee huoli että missä olet ja että se joutuu etsimään sut, eikä toistepäin. Ja siis tosiaan kannattaa olla huomioimatta koiraa täysin tämän ajan...tsemppiä!

Tuo ei toimi kaikilla sakuilla, sillä sakutkin ovat yksilöitä. Itse en omaa koiraani tuolla metotuldilla saanut tulemaan luokse, vaan keinot piti siihen erikseen keksiä yksilökohtaisesti. Nykyisin tulee ja on viimeiset 10 vuotta tullut käskystä sivulle istumaan olipa tilanne mikä tahansa.

"Olet laittanut sen useasti pentuaikoina nähtävästi kiinni kun on tullut luoksesi, siitä tuo johtuu. Nyt on vaikea saada koiran luottamus takaisin ja uskomaan se siihen, ettet kytke sitä luoksetullessaan. Vaatii paljon töitä myöhemmin jos on joskus pentuaikana tehnyt jotain väärin. "

Tuohon lopputulokseen oon ittekkin tullut.
Nyt keinona on 15 metriä pitkä ohut köysi, mikä roikkuu mm. koirapuistossa kaulassa, joten aina kutsuttaessa jos ei tule, niin narusta kiinni ja koira luokse, ja sitten palkitaan. Saa nähdä kuinka toimii, joka kerta puistossa ollaan n. 30 min ja tehdään sen aikana useita harjoituksia.

Naru on hyvä, mutta siinä on se vika, että koira sangen nopeasti keksii mitä se naru tarkoittaa, ja sitten kun otat sen pois, niin heipat sulle...Kolinapurkkia itse käyttäisin. Menisin lähelle, ja jos käsky ei tehoa niin kerran kaksi todella voimakasta heittoa ihan suoraan persuksille. Koira hämmentyy ja sitten uusi käsky, ei tarvitse olla vihainen käsky, mutta selvä käsky kuitenkin. Asenne kuittenkin sellainen että koiralle ei jää epäselväksi että tulematta jättäminen ei ole ratkaisu. Ja hyvä ja reilu palkka heti kun tulee luokse.
Mutta osa koirista kun on tuon rallin oppineet, eivät koskaan muutu luotettaviksi luoksetulijoiksi, ne ovat oppineet että pärjätään tässä ilman isäntääkin suht mukavasti. Jos koiralla on kova ja selvä laumavietti, se ei halua jättäää isänätäänsä, itsenäisillä koirilla sekin on haastavampaa.
Mutta sinulla taitaa olla ongelmia myös siinä että oletko sin uskottava isäntä koiran silmissä. Nuori koira haastaa mieluusti, ja koiran silmissä sinun pitäisi reagoida nyt niin että laumanjärjestys palaa täysin sellaiseksi kuin se koiralla pitää olla. Mikään tasa-arvoinen kaverisuhde ei vaan koiran kanssa toimi, vallankin jos sen pitäisi toimia myös irti ollessaan.

täällä ajatelláan kovin monimutkaisesti asioita.... kyseessä kuitenkin sakemanni, erittäin helposti koulutettava palveluskoira. sinun OLISI pitänyt jo pennusta saakka luoda koiralle tunne, että luoksetulo on ehdoton. jos ei tulla luokse, niin siittä seuraa rangaistus. oletetaan siis että koirasi tietää mikä sana on luoksetulokäsky. tässä tapauksessa vaikkapa "tänne". kun huudat tänne ja koira tulee luokse, hienoa. siis aivan superhienoa! laumalla eka palkka, sitten ehkä ruokaa tai lelu. jos koira ei tottele, rupeat ns. "kiroamaan" elikkä lähdet "suuttuneena" koiraasi kohti vaikkapa syyttävä sormi ojossa (mikä on ihmiselle luontaista kun läksytetään tuhmasti käyttäytyvää) ja "jahtaat" eli seuraat (reippaasti kävellen) koiraa samalla kun vaikkapa matalasti kiroilet niin kauan että se lopulta pysähtyy koska ymmärtää ettei pääse ns. pakoon sinua. sitten vähän tukistat ja päästä loputkin ärräpäät. tämän jälkeen kun koiralle on luotu vähän painetta (mutta ei liikaa, eli se ei saa kuitenkaan passivoitua täysin) se rupeaa mielistelemään ja tulee sinun luo eli tässä tapauksessa luultavasti yrittää nuolla kasvojasi ja tulee ihan iholle. ja samalla sekunnilla oma tunnetilasi muuttuu superonnelliseksi ja iloiseksi ja palkkaat koiraa yhteisellä leikillä ihan hulluna, teet vaikka kärrynpyöriä ja pidätte oikein hauskaa! ideana on siis se, että kun koira ei tottele, sille luodaan henkistä painetta ja se pääsee siittä paineesta pois vain tottelemalla. ja kun se tottelee se saa mielettömän palkan. lupaan sinulle, muutama toista tälläisiä ja koira alkaa toimimaan ihan eri tavalla. aluksi voi tuntua pahalta, koska koira väkisinkin hieman stressaantuu paineen alla ja kirjoituksesta päättelen ettei teillä ole kovinkaan johdonmukainen kuri ollut. Mutta oikeanlainen paine saa myös koiran tottelemaan ja toimimaan tehokkaasti ja näyttävästi. se ei siittä rikki mene, kunhan muistat PALKATA koiran kunnolla. ja koska teidän nykyinen luoksetulokäsky ei toimi, sinun täytyy kehitellä joku aivan uusi käsky sano jonka koira yhdistää ehdottomaan luoksetuloon. tällä hetkellä koirasi pitää sinua ihan pellenä kun kehtaa naamasi edessä haistatella. se kannattaa kitkeä pois ja mielestäni mikään huomioimattomuus tai koiran huijaaminen (tuu kattoon mitä mää kaivelen, jaa ei täällä taaskaan ollu mitään yms.) eivät tuota tulosta jos oikeasti haluat saada koirasi kiinni. jos mietityttää, käy tutustumassa lähimpään spl alaosastoon, siell saat lisää neuvoja!

miksei mun koira koskaan ole lähtenyt karkuun kun kutsun sen kytkettäväksi? on erittäin omapäinen ja itsenäinen luonne, mutta tässä ei koskaan ole ollut ongelmia.ei ole tarvinnut käyttää mitään "kieroja" konsteja edes tähän. tulee aina iloisesti luoksi kun pyydetään.

Hei Sakurotikka! Minulla on ollut elämäni aikana ilo ja kunnia olla saksanpaimenkoiran omistaja kaksi kertaa. Molemmat koirat olivat täysin toisistaan poikkeavia, joten samat koulutusmetodit eivät todellakaan aina toimi. Kaikki koirat niinkuin me omistajatkin olemme erilaisia temperamentiltamme ja luonteeltamme. Sinun ongelmasi on tietysti siellä hihnan taluttavassa päässä, kuten aina:) Koirasi kuulostaa oikein fiksulta ja hyvin kasvatetultakin. Et kerro kumpi koirasi on narttu vai uros? Koirasi on jokatapauksessa eräänlaisessa uhmaiässä, kasvamassa aikuiseksi ja tarvitsee nyt todella topakkaa ojennusta. Eli kaikki hellittely pois, Namut pois. Haluat varmastikin koirastasi kaverin joka todellakin fyysisesti SEURAA SINUA, eikä toisinpäin? Et saa laskea koiraasi irti nyt missään, vaan pidät sen kytkettynä ja laitat itsesi ja sen TÖIHIN. SINÄ olet johtaja joka vie ja päättää milloin mihinkin mennään. Astu aina ekana ulos ovista. Anna lupa syödä käskyllä. Kävelyllä keskity menemään reippaasti eteenpäin. ÄLÄ ODOTTELE äläkä katso koiraasi vaan käänny välittömästi takaisin tulosuuntaan, jos koira vetää. Metsässä voisit laskea pitkän seuraamislenkin jälkeen koirasi irti. Älä kutsu sitä vaan kun huomaat että se menee liian kauaksi sinusta, menet vain hiljaa lähimmän puun taakse piiloon. Tarkkaile koiraasi, ellei se ihan pahvi ole saksanpaimenkoiraksi, on sillä sen verran paimennusviettiä että se siinä vaiheessa herää huhuilemaan että mihinkäs se yks hävis. Anna koiran hetki etsiä, ja siinä vaiheessa kun se hieman ehkä hätääntyy, kutsu sitä! Ja kun se tulee luo, kiitä kunnolla ja laske taas vapaaksi. Toista tätä niin kauan kun on tarpeen. On toiminut hyvin. Sinulla on hieno koira josta tulee vielä hienompi kun vain jaksat nyt siihen panostaa. Voisit myös mennä mukaan johonkin tottelevaisuusporukkaan jotka harrastaa myös jälkeä/hakua. Sieltä saat samanhenkisiä kavereita ja koirasi hyvää harjoitusta porukassa. Onnea sinulle! Ps. Minulla on tällä hetkellä kaksi saksanpaimenkoira/tiibetinmastiffi tyttöä, jotka ihan mukavasti aiheuttaa harmaita hiuksia välillä..:)