Kun otetaan huomioon inflaatio ja kasvaneet reaalitulot niin eihän asuntojen hinnat ole pitkässä juoksussa nousseet vaan halventuneet? Sama koskee myös ruokaa, yhä pienempi prosentti käytettävistä olevista tuloista menee asumiseen ja ruokaan kuin esim. 1970-luvulla?
Onko asuntojen hintojen nousu todellista?
80
1405
Vastaukset
- Hahhh
Otetaanko vähän lähempää? Mieti tulosi 2000 ja nyt? Itsellä1,4x parempi palkka
Mieti sitten asuntoja? Hyvä Omakotitalo maksoi noin 1M mk sama nyt 350000e
Kaksio keskustassa 400000mk nyt 170000e
Nämä 75th asukkaan kaupungissa - omakas
Reaalihinnathan tuon kertovat. Reaalihinnat ovat nousseet 90-luvulta saakka, mutta 80-luvun lopun nousun päätteeksi reaalihinnat olivat samaa tasoa kuin nyt.
Joka tapauksessa 80-luvun lopun huippuhinnoilla ostettukin asunto alkaa nyt olla maksettu ja loppuelämä onkin sitten halpaa verrattuna vuokralaisuuteen.
Ja se, että reaalitulot kasvavat, tarkoittaa, että velallinen voittaa. Velallinen siis saa asunnon esimerkiksi vuoden 2014 hintaan, mutta maksaa viimeisen erän vasta 2039, jolloin inflaatio on jo nostanut asuntojen nimellishinnat ja palkat aivan eri luokkaan. Vähän kuin saisit ostaa tänä vuonna ruokaa vuoden 1989 hintoihin. Muistaakseni silloin oli esimerkiksi 5 pennin irtokarkkeja. Nykyisin ei sentillä saa mitään mistään. No tästä ilosta pitää tietenkin maksaa korko, mutta verrattuna vuokraan, se on aika vähän yleensä.- whoknowswins
Puhut ihan asiaa. Ainoat virheet ovat, ettei 1989 saanut näihin päiviin saakka ulottunutta velkapaperia. Silloin ostaneen piti viimeistään 2004 olla asuntonsa maksanut. Siihen osui myös ne 17 prosentin korot, kaikki liikenevä raha meni velanhoitoon 1989-1995. Moni ei selvinnyt niistä vuosista.
2014 tasolla ostava joutuu armotta samanlaiseen myllytykseen. Nyt ei inflaatio auta juuri lainkaan. Inflaation ja velankoron suhde on jokseenkin vakio. Kovassa inflaatioasteessa korko on kovempi. Ei kukaan katsos lahjoita sijoittamiaan rahoja toisten asunnonostoihin ilman korvausta. Nyt sijoittajalle riittää pienempi korko, koska rahan arvo ei laske oikeastaan lainkaan. 20 euron kuukausipalkkakorotukset saaneen työmiehen ostovoima kyllä laskee. Se ei ole sijoittajan pulma se. Päinvastoin, osinkoja on irroitettavissa enemmänkin sen työmiehen työn arvosta.
5 pennin irtokarkit olivat 70 -luvun lopun juttu. 1980 -luvun lopulla hinta oli 10 penniä, jotkut törkimykset rokottivat jopa 15 penniä. Ainakin R-kioski. - omakas
whoknowswins kirjoitti:
Puhut ihan asiaa. Ainoat virheet ovat, ettei 1989 saanut näihin päiviin saakka ulottunutta velkapaperia. Silloin ostaneen piti viimeistään 2004 olla asuntonsa maksanut. Siihen osui myös ne 17 prosentin korot, kaikki liikenevä raha meni velanhoitoon 1989-1995. Moni ei selvinnyt niistä vuosista.
2014 tasolla ostava joutuu armotta samanlaiseen myllytykseen. Nyt ei inflaatio auta juuri lainkaan. Inflaation ja velankoron suhde on jokseenkin vakio. Kovassa inflaatioasteessa korko on kovempi. Ei kukaan katsos lahjoita sijoittamiaan rahoja toisten asunnonostoihin ilman korvausta. Nyt sijoittajalle riittää pienempi korko, koska rahan arvo ei laske oikeastaan lainkaan. 20 euron kuukausipalkkakorotukset saaneen työmiehen ostovoima kyllä laskee. Se ei ole sijoittajan pulma se. Päinvastoin, osinkoja on irroitettavissa enemmänkin sen työmiehen työn arvosta.
5 pennin irtokarkit olivat 70 -luvun lopun juttu. 1980 -luvun lopulla hinta oli 10 penniä, jotkut törkimykset rokottivat jopa 15 penniä. Ainakin R-kioski.Yleensä tosiaan korko on vähän enemmän kuin inflaatio. Harvoissa tilanteissa hyvillä sopimuksilla voi korko jäädä alle inflaation, mutta sen varaan ei pidä laskelmia tehdä. Joka tapauksessa inflaatio aina esiintyessään syö osan, usein jopa suurimman osan, korosta, jolloin korkoa ei kokonaisuudessaan voi laskea menetetyksi rahaksi, vaan ennemminkin korvaukseksi inflaatiosta.
Ja vertasinkin korkoa vuokraan eli suoraan kuluun. Niin kauan kuin asumisen kulut korkoineen, mutta ilman lyhennysten huomioimista < vuokra, niin omistusasuminen kannattaa, mikäli asuntojen nimellishinnatkaan pysyvät samassa. 25 vuoden tähtäimellä on hyvin vaikea uskoa, että nimellishinnat laskisivat.
Hinnat suhteessa ostovoimaan ovat suurin piirtein samalla tasolla kuin "normaalistikin". Ostovoima on toki noussut inflaatiota nopemmin, varsinkin Euroaikana, joten siltä kannalta katsottuna asuntojen hinnat ovat hieman nousseet. Toisaalta, asumismukavuus on kasvanut valtavasti viimeisten 50 vuoden aikana.
- Näin se vain on
Aloittaja on siinä oikeassa että 1970-luvulta keskituloisen elintaso ja asumismukavuus on noussut merkittävästi. Vaikka asumiseen menisi sama prosenttiosuus tuloista on asunto isompi ja paremmin varusteltu. Myös muuhun elämiseen on enemmän varaa. Pitää myös ottaa huomioon että työaika on lyhentynyt. Asunnon ostamiseen tarvitaan vähemmän työtunteja kuin ennen.
- Vai hieman
Euroaikana asuntojen hinnat pk-seudulla ovat muihin kuluttajahintoihin nähden kasvaneet noin 50 %. Onko se paljon, jokainen päätelköön itse.
Vai hieman kirjoitti:
Euroaikana asuntojen hinnat pk-seudulla ovat muihin kuluttajahintoihin nähden kasvaneet noin 50 %. Onko se paljon, jokainen päätelköön itse.
Euroaika on mukavasti laskenut varsinkin tuontitarvikkeiden reaalihintoja. Tämä on nostanut suoraan kansan ostovoimaa ja toisaalta tietysti vaikuttanut suhteellisesti asuntojen hintoja nostavasti, ne kun ovat aika kotimaista tuotetta olleet perinteisesti (tämä toki on muuttumassa kovaa vauhtia).
Eli toisin sanoen, siinä missä asuntojen hinnat ovat normalisoituneet, on Euro onnistunut pitämään muut hinnat erityisen alhaalla.
Asuntojen hintojen lasku pk-seudulla olisi toki suotavaa, mutta hieman hankala nähdä että merkittävää laskua olisi tulossa. Lainsäädännön muutoksilla tuollainen voitaisiin saada aikaan...- paremmin nyt
Vai hieman kirjoitti:
Euroaikana asuntojen hinnat pk-seudulla ovat muihin kuluttajahintoihin nähden kasvaneet noin 50 %. Onko se paljon, jokainen päätelköön itse.
So not. Vaikka asuntojen hinnat olisivat nousseet, niin asunnon hankkiminen ei silti vedä yhtä pahasti vereslihalle kuin kultaisella 70/80 -luvulla. Johtuen siitä, että laina-ajat ovat pidempiä ja marginaalit alempia.
Wanhaan hyvään aikaan ei saanut kuin jotain 10 vuoden lainoja ja ne oli vielä mallia "jännä" ts. vakio lyhennyserä korko päälle. Tämä tarkoitti, että lainakulut olivat tosi isot laina-ajan alussa = talous tiukalla. Ja koron noustessa ruuvi kiristyi entisestään...
Toki hyvää vauhtia laukannut inflaatio antoi vetoapua takaisinmaksuun, mutta sekään ei tainnu paljoa lämmittää ihan alkuvuosina.
Lisäksi noiden lainojen saaminen edellytti (paljoa liioittelematta) pankinjohtajan perseen nuolemista. Nykyään homma hoituu pitkälti puhelimitse/netissä. Kun ottaa pitkän (reilut 20 vuotta) laina-ajan, ei asumiskulut poikkea vuokralla tuhnuttamisesta. Eikä silti tarvi sitä lainaa 20 vuotta maksella... tässä ajassahan palkka nousee (työuran alussa) helposti yli 100 %, joten alkuperäinen 700 €/kk tjsp. lainakulu onkin pian naurettava pikkusumma ts. voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä. Ellei sitten satu keksimään ylimääräisille rahoille jotain muuta käyttöä. Asuntolaina kun on halpaa rahaa (realikorko nytkin ~nollilla) sitä kannattaa omistaa paljon mieluummin kuin kulutusluottoja/pikavippejä (=vuokraluuserien varmoja sijoituskohteita).
BTW 5 pennin karkit lakkasi olemasta jo 70-luvun lopulla ts. taas on aika kullittanut muistot. -89 on varmaan irtokarkkien kpl hinta ollut lähempänä 50 kuin 5 penniä... - omakas
paremmin nyt kirjoitti:
So not. Vaikka asuntojen hinnat olisivat nousseet, niin asunnon hankkiminen ei silti vedä yhtä pahasti vereslihalle kuin kultaisella 70/80 -luvulla. Johtuen siitä, että laina-ajat ovat pidempiä ja marginaalit alempia.
Wanhaan hyvään aikaan ei saanut kuin jotain 10 vuoden lainoja ja ne oli vielä mallia "jännä" ts. vakio lyhennyserä korko päälle. Tämä tarkoitti, että lainakulut olivat tosi isot laina-ajan alussa = talous tiukalla. Ja koron noustessa ruuvi kiristyi entisestään...
Toki hyvää vauhtia laukannut inflaatio antoi vetoapua takaisinmaksuun, mutta sekään ei tainnu paljoa lämmittää ihan alkuvuosina.
Lisäksi noiden lainojen saaminen edellytti (paljoa liioittelematta) pankinjohtajan perseen nuolemista. Nykyään homma hoituu pitkälti puhelimitse/netissä. Kun ottaa pitkän (reilut 20 vuotta) laina-ajan, ei asumiskulut poikkea vuokralla tuhnuttamisesta. Eikä silti tarvi sitä lainaa 20 vuotta maksella... tässä ajassahan palkka nousee (työuran alussa) helposti yli 100 %, joten alkuperäinen 700 €/kk tjsp. lainakulu onkin pian naurettava pikkusumma ts. voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä. Ellei sitten satu keksimään ylimääräisille rahoille jotain muuta käyttöä. Asuntolaina kun on halpaa rahaa (realikorko nytkin ~nollilla) sitä kannattaa omistaa paljon mieluummin kuin kulutusluottoja/pikavippejä (=vuokraluuserien varmoja sijoituskohteita).
BTW 5 pennin karkit lakkasi olemasta jo 70-luvun lopulla ts. taas on aika kullittanut muistot. -89 on varmaan irtokarkkien kpl hinta ollut lähempänä 50 kuin 5 penniä...Ei varmasti ole ollut. Melkein pääni panen pantiksi, että vielä 90-luvun alussa sai ainakin 10p karkkeja, todennäköisesti 5p. Toki oli myös kalliimpia, sinne 50p asti ja jotkut suklaapatukkatyyppiset varmaan enemmänkin. Nettiforum-tietojen mukaan 80-luvun alussa on ollut penninkin irtokarkkeja. Mistähän näitä nyt varmistaisi, en tiedä?
Vitosen pussikin oli muuten pitkälle ysärin loppua kohti tarjolla ja kyllä siinä nyt joitain kymmeniä karkkeja oli, tietysti vuosi vuodelta vähemmän. omakas kirjoitti:
Ei varmasti ole ollut. Melkein pääni panen pantiksi, että vielä 90-luvun alussa sai ainakin 10p karkkeja, todennäköisesti 5p. Toki oli myös kalliimpia, sinne 50p asti ja jotkut suklaapatukkatyyppiset varmaan enemmänkin. Nettiforum-tietojen mukaan 80-luvun alussa on ollut penninkin irtokarkkeja. Mistähän näitä nyt varmistaisi, en tiedä?
Vitosen pussikin oli muuten pitkälle ysärin loppua kohti tarjolla ja kyllä siinä nyt joitain kymmeniä karkkeja oli, tietysti vuosi vuodelta vähemmän.Itse aloin saamaan käyttörahaa joskus vuonna -82 tai -83. Tällöin pennin nallekarkkeja ei enää saanut, mutta viiden pennin hintaan niitä oli tarjolla. Ainakin stadin kiskoissa näin...
Joka tapauksessa yhden tuotteen hintakehityksen seuraaminen ei ole hyödyllistä. Pikemminkin päin vastoin. Ellei nyt jostain syystä ole juuri yhdestä tuotteesta kiinnostunut (esim. energia-alalla sähkön hinta voisi olla aika mielenkiintoinen seurattava).- paremmin nyt
omakas kirjoitti:
Ei varmasti ole ollut. Melkein pääni panen pantiksi, että vielä 90-luvun alussa sai ainakin 10p karkkeja, todennäköisesti 5p. Toki oli myös kalliimpia, sinne 50p asti ja jotkut suklaapatukkatyyppiset varmaan enemmänkin. Nettiforum-tietojen mukaan 80-luvun alussa on ollut penninkin irtokarkkeja. Mistähän näitä nyt varmistaisi, en tiedä?
Vitosen pussikin oli muuten pitkälle ysärin loppua kohti tarjolla ja kyllä siinä nyt joitain kymmeniä karkkeja oli, tietysti vuosi vuodelta vähemmän.Aika on kullittanut muistot tai sitten kyseessä on ollut jotain ihan riisinjyvän kokoisia tuotteita. 5 pennin karkkeja ostelin ollessani koulussa 1.-2. luokalla eli -76..-78 haarukassa, mutta sen jälkeen ne hävisivät, mikä harmitti pientä miestä. 80-luvun puoliväliin mennessä irtokarkkien ostelu hiipui, mutta tähän mennessä oli normi hintataso ("lätkäkarkit" yms.) oli jo 20 p/kpl ja isommat jöötit 25 p. Tosin joissain karkeissa kokokin kasvoi ja voi olla, että lamavuosina ne taas kutistui & hinta laski.
Vrt. leffalipputkin maksoi jossain vaiheessa (80 -luvun lopulla?) vaiheessa 50 mk/kpl -> loppui leffoissa käynti vuosiksi. En tainnut olla ainoa, kun pian hinnat romahti ja päivänäytöksiä ruvettiin myymään jopa 15-20 markalla.
Ja sitten siitä euromyytistä... viimeisinä markkavuosina ei enää 20 km seteli riittänyt Helsingin keskustan kahviloissa kahviin vähän fiinimpään pullaan (viineri tms.). Joltain huoltsikalta jäi mieleen 18 mk hintainen karjalanpiirakka (munavoilla anjoviksella höystettynä). Pizza/metsurinleike tms. normisetti rupesi olemaan jo viidenkympin pintaan (vkl hinnat) taisi ne launashinnatkin jo olla 40 mk pintaan, koska nykyisellä työpaikalla pyörii vielä käyttämättä jääneitä lounasseteleitä arvoltaan 42 mk!
Varsin julman hintaisena jäi myös mieleen kymppikuvien hinta, 0,99 mk/kpl tuolta 70/80 -lukujen vaihteesta. Viikkoraha vitosen, joten kuvaustahti oli se normaali juhannus ja joulu samalla rullalla... - Joskus isäntä
paremmin nyt kirjoitti:
So not. Vaikka asuntojen hinnat olisivat nousseet, niin asunnon hankkiminen ei silti vedä yhtä pahasti vereslihalle kuin kultaisella 70/80 -luvulla. Johtuen siitä, että laina-ajat ovat pidempiä ja marginaalit alempia.
Wanhaan hyvään aikaan ei saanut kuin jotain 10 vuoden lainoja ja ne oli vielä mallia "jännä" ts. vakio lyhennyserä korko päälle. Tämä tarkoitti, että lainakulut olivat tosi isot laina-ajan alussa = talous tiukalla. Ja koron noustessa ruuvi kiristyi entisestään...
Toki hyvää vauhtia laukannut inflaatio antoi vetoapua takaisinmaksuun, mutta sekään ei tainnu paljoa lämmittää ihan alkuvuosina.
Lisäksi noiden lainojen saaminen edellytti (paljoa liioittelematta) pankinjohtajan perseen nuolemista. Nykyään homma hoituu pitkälti puhelimitse/netissä. Kun ottaa pitkän (reilut 20 vuotta) laina-ajan, ei asumiskulut poikkea vuokralla tuhnuttamisesta. Eikä silti tarvi sitä lainaa 20 vuotta maksella... tässä ajassahan palkka nousee (työuran alussa) helposti yli 100 %, joten alkuperäinen 700 €/kk tjsp. lainakulu onkin pian naurettava pikkusumma ts. voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä. Ellei sitten satu keksimään ylimääräisille rahoille jotain muuta käyttöä. Asuntolaina kun on halpaa rahaa (realikorko nytkin ~nollilla) sitä kannattaa omistaa paljon mieluummin kuin kulutusluottoja/pikavippejä (=vuokraluuserien varmoja sijoituskohteita).
BTW 5 pennin karkit lakkasi olemasta jo 70-luvun lopulla ts. taas on aika kullittanut muistot. -89 on varmaan irtokarkkien kpl hinta ollut lähempänä 50 kuin 5 penniä...Kyllä annuiteettilaina on ollut repertuaarissa jo pitkään. Tuo mistä puhut on tasalyhennys eli siinä lyhennys pysyy aina samana ja alussa maksuerä tosiaan on hirvittävä.
- Hmm...
Näin se vain on kirjoitti:
Aloittaja on siinä oikeassa että 1970-luvulta keskituloisen elintaso ja asumismukavuus on noussut merkittävästi. Vaikka asumiseen menisi sama prosenttiosuus tuloista on asunto isompi ja paremmin varusteltu. Myös muuhun elämiseen on enemmän varaa. Pitää myös ottaa huomioon että työaika on lyhentynyt. Asunnon ostamiseen tarvitaan vähemmän työtunteja kuin ennen.
"Asunnon ostamiseen tarvitaan vähemmän työtunteja kuin ennen."
- Onkohan näin? 70-luvulla oli yleistä, että vaimot oli kotona ja laina-ajat oli 10 vuotta. Yhden ihmisen palkalla ne talot kuitenkin silloin maksettiin. Nyt ei moneltakaan jepeltä onnistuisi. - Hmm...
The_Rat kirjoitti:
Euroaika on mukavasti laskenut varsinkin tuontitarvikkeiden reaalihintoja. Tämä on nostanut suoraan kansan ostovoimaa ja toisaalta tietysti vaikuttanut suhteellisesti asuntojen hintoja nostavasti, ne kun ovat aika kotimaista tuotetta olleet perinteisesti (tämä toki on muuttumassa kovaa vauhtia).
Eli toisin sanoen, siinä missä asuntojen hinnat ovat normalisoituneet, on Euro onnistunut pitämään muut hinnat erityisen alhaalla.
Asuntojen hintojen lasku pk-seudulla olisi toki suotavaa, mutta hieman hankala nähdä että merkittävää laskua olisi tulossa. Lainsäädännön muutoksilla tuollainen voitaisiin saada aikaan..."on Euro onnistunut pitämään muut hinnat erityisen alhaalla."
- Euroa ei ole tuosta kiittäminen vaan kiinalaisia jotka ovat syytäneet halpaa ja vielä halvempaa tavaraa Euroopan täyteen. Ikuisesti ne eivät sitä kuitenkaan tee, meidän pitäisi vastavuoroon viedä sinne jotain mutta mitäs viet kun kaikki tuotantolaitokset on täältä häipynyt. - Ei mene tasan nallek
paremmin nyt kirjoitti:
Aika on kullittanut muistot tai sitten kyseessä on ollut jotain ihan riisinjyvän kokoisia tuotteita. 5 pennin karkkeja ostelin ollessani koulussa 1.-2. luokalla eli -76..-78 haarukassa, mutta sen jälkeen ne hävisivät, mikä harmitti pientä miestä. 80-luvun puoliväliin mennessä irtokarkkien ostelu hiipui, mutta tähän mennessä oli normi hintataso ("lätkäkarkit" yms.) oli jo 20 p/kpl ja isommat jöötit 25 p. Tosin joissain karkeissa kokokin kasvoi ja voi olla, että lamavuosina ne taas kutistui & hinta laski.
Vrt. leffalipputkin maksoi jossain vaiheessa (80 -luvun lopulla?) vaiheessa 50 mk/kpl -> loppui leffoissa käynti vuosiksi. En tainnut olla ainoa, kun pian hinnat romahti ja päivänäytöksiä ruvettiin myymään jopa 15-20 markalla.
Ja sitten siitä euromyytistä... viimeisinä markkavuosina ei enää 20 km seteli riittänyt Helsingin keskustan kahviloissa kahviin vähän fiinimpään pullaan (viineri tms.). Joltain huoltsikalta jäi mieleen 18 mk hintainen karjalanpiirakka (munavoilla anjoviksella höystettynä). Pizza/metsurinleike tms. normisetti rupesi olemaan jo viidenkympin pintaan (vkl hinnat) taisi ne launashinnatkin jo olla 40 mk pintaan, koska nykyisellä työpaikalla pyörii vielä käyttämättä jääneitä lounasseteleitä arvoltaan 42 mk!
Varsin julman hintaisena jäi myös mieleen kymppikuvien hinta, 0,99 mk/kpl tuolta 70/80 -lukujen vaihteesta. Viikkoraha vitosen, joten kuvaustahti oli se normaali juhannus ja joulu samalla rullalla...Olen sen verran vanha, että muistan sen musertavan syksyn kun pennin nallekarkkien hinta nousi täysin varoittamatta viiteen penniin. Voitteko kuvitella, aivan samat nallet ja nyt niitä sai vain yhden sillä hinnalla kun viikko aikaisemmin sai viisi. En unohda sitä varmaan koskaan, niin syvältä se kouraisi.
- Nalle-Loordi
Ei mene tasan nallek kirjoitti:
Olen sen verran vanha, että muistan sen musertavan syksyn kun pennin nallekarkkien hinta nousi täysin varoittamatta viiteen penniin. Voitteko kuvitella, aivan samat nallet ja nyt niitä sai vain yhden sillä hinnalla kun viikko aikaisemmin sai viisi. En unohda sitä varmaan koskaan, niin syvältä se kouraisi.
Mutta minäpä ostin ajoissa!
- Luki.
The_Rat kirjoitti:
Itse aloin saamaan käyttörahaa joskus vuonna -82 tai -83. Tällöin pennin nallekarkkeja ei enää saanut, mutta viiden pennin hintaan niitä oli tarjolla. Ainakin stadin kiskoissa näin...
Joka tapauksessa yhden tuotteen hintakehityksen seuraaminen ei ole hyödyllistä. Pikemminkin päin vastoin. Ellei nyt jostain syystä ole juuri yhdestä tuotteesta kiinnostunut (esim. energia-alalla sähkön hinta voisi olla aika mielenkiintoinen seurattava)."Itse aloin saamaan käyttörahaa joskus vuonna -82 tai -83. Tällöin pennin nallekarkkeja ei enää saanut, mutta viiden pennin hintaan niitä oli tarjolla. Ainakin stadin kiskoissa näin."
Ne oli 80 luvun alussa 3 penniä ne nallet,ja muutui vähitelen 5 penniin.
Sitten paremmin nyt mainitsee näin...
"5 pennin karkkeja ostelin ollessani koulussa 1.-2. luokalla eli -76..-78 haarukassa,"
Tuolloinhan sai 1 pennillä nalleja ostettua.
Mutta eräänä kauniina päivänä muutui tahti,vuosi 2000 lukua kun käyttöön pasahti eurot uutena valuuttana suomalaisia kus-ettamaan.
Niinpä minäkin kävelin kahville siitä kattelin kahvikuppia käteen ja kysyin mitä tämä euroissa maksaa? myyjä siihen siitä kupillisesta kahvia vastasi 2 euroa kiitos.
Ju-malauta se kuppi melkein tipahti käsistä ja jotain kai minä sanoin,niin myyjä tokaisi eihän sitä köyhillä ole varaa ostaa,voi venäjän kevät minä sanoin että euro on suomen turma ja niinhän tääsä on käymässä ,talous ei nouse vaan lama tuli ikilama,hullut tuhosi markat jota oliis pitänyt käyttää kaksois valuutana. - Luki.
Ei mene tasan nallek kirjoitti:
Olen sen verran vanha, että muistan sen musertavan syksyn kun pennin nallekarkkien hinta nousi täysin varoittamatta viiteen penniin. Voitteko kuvitella, aivan samat nallet ja nyt niitä sai vain yhden sillä hinnalla kun viikko aikaisemmin sai viisi. En unohda sitä varmaan koskaan, niin syvältä se kouraisi.
"Olen sen verran vanha, että muistan sen musertavan syksyn kun pennin nallekarkkien hinta nousi täysin varoittamatta viiteen penniin."
Tietosi on täysin,muistan tarkalleen kuin edellisen tunnin,se ei nousut 1 pennistä 5 penniin vaan se nousi 3 penniin ja sen jälkeen olikin 5 penniä.
Se meni näin siis.
- toppa+tuulipuku
Asuntojen hintojen ikuinen ja jatkuva nousu on yhtä varmaa kuin joka aamuinen auringonnousu. Asunto on aina hyvä sijoitus, iästä, sijainnista ja hinnasta riippumatta.
- Findikaattori
Asuntojen hinnat heiluneet historian saatossa hyvinkin paljon joka näkyy linkistä aukeavasta reaalihintakäyrästä.
Tilastojen mukaan 2000-luvulla tehty omistusasuntosijoitus kerrostaloon on ollut huonosti tuottava. Reaalihinnat nousseet Helsingissä v2000 alkaen 45% ja muualla suomessa 25% viidentoista vuoden aikana. Reaalinen vuosinousu vain 1,5-3%.
http://www.findikaattori.fi/fi/92
Tilastokeskuksen taulukosta voi havaita että v2005 reaalihinta-indeksi on 100 ja nyt v2014/2 Helsinki on noussut lukemaan 125,9 ja Oulu pudonnut lukemaan 91,9. Koko maan lukema 109,8. Helsingin nousua selittää kalliit remontit ja Oulun pudotusta Nokian irtisanomiset.
http://www.stat.fi/til/ashi/2014/06/ashi_2014_06_2014-07-28_tau_006_fi.html
Asuntojen hintojen nousua on perusteltu reaalitulojen nousulla.
http://www.findikaattori.fi/fi/114
Perustelu lienee väärä koska monien muiden tuotteiden hinnat ovat suhteessa ansiotuloihin laskeneet mutta asuminen kallistunut.
http://www.findikaattori.fi/fi/23
Kotitaloudet ovat pahasti velkaantuneet.
http://www.findikaattori.fi/fi/28
Asuntojen hinnoissa näyttäisi alkavan laskutrendi eikä ikuinen nousu kuten väität mitenkään perustelematta kantaasi. - Näin se vain on
Asuntojen hinnat nousevat inflaation ja yleisen ansiokehityksen nousun takia. Kun katsotaan montako tuntia pitää tehdä töitä jotta saa asunnon nykyään tai esim. 1970-luvulla on asuntojen hinnat halventuneet.
- omakas
Findikaattori kirjoitti:
Asuntojen hinnat heiluneet historian saatossa hyvinkin paljon joka näkyy linkistä aukeavasta reaalihintakäyrästä.
Tilastojen mukaan 2000-luvulla tehty omistusasuntosijoitus kerrostaloon on ollut huonosti tuottava. Reaalihinnat nousseet Helsingissä v2000 alkaen 45% ja muualla suomessa 25% viidentoista vuoden aikana. Reaalinen vuosinousu vain 1,5-3%.
http://www.findikaattori.fi/fi/92
Tilastokeskuksen taulukosta voi havaita että v2005 reaalihinta-indeksi on 100 ja nyt v2014/2 Helsinki on noussut lukemaan 125,9 ja Oulu pudonnut lukemaan 91,9. Koko maan lukema 109,8. Helsingin nousua selittää kalliit remontit ja Oulun pudotusta Nokian irtisanomiset.
http://www.stat.fi/til/ashi/2014/06/ashi_2014_06_2014-07-28_tau_006_fi.html
Asuntojen hintojen nousua on perusteltu reaalitulojen nousulla.
http://www.findikaattori.fi/fi/114
Perustelu lienee väärä koska monien muiden tuotteiden hinnat ovat suhteessa ansiotuloihin laskeneet mutta asuminen kallistunut.
http://www.findikaattori.fi/fi/23
Kotitaloudet ovat pahasti velkaantuneet.
http://www.findikaattori.fi/fi/28
Asuntojen hinnoissa näyttäisi alkavan laskutrendi eikä ikuinen nousu kuten väität mitenkään perustelematta kantaasi.Puhdas asuntosijoittaminen omalla rahalla ei olekaan juuri koskaan ollut mitenkään erinomainen tuottavuudeltaan.
Asunnonhintojen heilunta tuossa 25 vuoden aikajänteellä on ollut indeksilukujen 60 ja 150 välillä. 2,5 x heiluntaa siis 25 vuodessa ja kyseessä oikeastaan vain yksi notkahdus maan pahimman laman kohdalla.
Sen sijaan samanaikaisesti Helsingin pörssin indeksi on heilunut pistelukujen noin 1000 - 18 000 välillä. Eli 18 x heiluntaa eli 6 x enemmän kuin asunnoissa. Toki keskituottokin on ollut pörssissä kovempi, mutta juuri tuon heilunnan kautta riskit ovat myös suuremmat. 20v aikavälille on pörssiin sattunut ainakin kaksi romahdusta, jolloin on menty alle puoleen hintaan kuplahuipuista. Asunnoissa viimeksi tällainen rommi oli yli 20v sitten.
Omistusasujan täytyy kuitenkin ottaa huomioon myös se, että arvonnousun lisäksi tässä sijoitusmuodossa saa asua. Pörssiosakkeelle ei ole mitään käyttöä. Toinen etu on halpa velkavipu omaan asuntoon. Pörssiin saa aika kauan kuukausipalkastaan säästellä, ennenkuin sijoitusomaisuus alkaa olla kuusinumeroisissa lukemissa. Ja verotuskohtelukin on omistusasumista kohtaan suopeampaa kuin pörssiä. - Findikaattori
omakas kirjoitti:
Puhdas asuntosijoittaminen omalla rahalla ei olekaan juuri koskaan ollut mitenkään erinomainen tuottavuudeltaan.
Asunnonhintojen heilunta tuossa 25 vuoden aikajänteellä on ollut indeksilukujen 60 ja 150 välillä. 2,5 x heiluntaa siis 25 vuodessa ja kyseessä oikeastaan vain yksi notkahdus maan pahimman laman kohdalla.
Sen sijaan samanaikaisesti Helsingin pörssin indeksi on heilunut pistelukujen noin 1000 - 18 000 välillä. Eli 18 x heiluntaa eli 6 x enemmän kuin asunnoissa. Toki keskituottokin on ollut pörssissä kovempi, mutta juuri tuon heilunnan kautta riskit ovat myös suuremmat. 20v aikavälille on pörssiin sattunut ainakin kaksi romahdusta, jolloin on menty alle puoleen hintaan kuplahuipuista. Asunnoissa viimeksi tällainen rommi oli yli 20v sitten.
Omistusasujan täytyy kuitenkin ottaa huomioon myös se, että arvonnousun lisäksi tässä sijoitusmuodossa saa asua. Pörssiosakkeelle ei ole mitään käyttöä. Toinen etu on halpa velkavipu omaan asuntoon. Pörssiin saa aika kauan kuukausipalkastaan säästellä, ennenkuin sijoitusomaisuus alkaa olla kuusinumeroisissa lukemissa. Ja verotuskohtelukin on omistusasumista kohtaan suopeampaa kuin pörssiä.Velkarahalla tehtyyn omistusasuntosijoitukseen pitää lisätä kumulatiiviset korot ja remonttikustannukset koko laina-ajalta sekä sijoitettu pääoma on deflatoitava inflaatiolla.
Karkea esimerkki;
Kaksio 100% lainarahalla hinta 100 000€
Korko 4,5%, laina-aika 15v, tasaerälyhennys 764€/kk
Korot 15 ajalta 37 698€
Remonttikustannukset 0€
Inflaatio 2,5%/vuosi eli 37,5% 15v ajalta eli 37500€/15v
Asunnosta pitäisi saada 15v kuluttua näiden vaikutus huomioiden 175 198€ jotta myytäessä asunto pääsisi omilleen lisäksi remonttikustannukset päälle.
Laskelmasta voi päätellä että asunnon nimellinen hinta pitäisi nousta yli 75% 15v aikana jotta saisi sijoituksen takaisin reaalisella nollatuotolla. Edellisessä viestissäni on todettu että Helsingissä v2000 alusta asti oli reaalista nousua 45% (nimellinen 82,5%) ja muulla suomessa vain 25% (nimellinen 62,5%) jossa ei ole huomioitu remonttikustannuksia on todettava, että asuntosijoittaja muualla suomessa on jäänyt tappiolle ja Helsingissä pieni voitto. Esimerkkiasunto alkaa tuottamaan kun lyhennykset loppuvat 15v kuluessa ja vain hoitovastike jää maksettavaksi verrattuna vuokralla asumiseen.
Helsingissä saatu pieni voitto on todennäköisesti harhaa koska kalliit remontit on laskettava mukaan.
Jos asuntojen hinnat ovat nyt laskutrendillä kannattaa myydä asunto koska tappio voi olla vielä suurempi muutaman vuoden kuluttua. - Oma ja maksettukin
Findikaattori kirjoitti:
Velkarahalla tehtyyn omistusasuntosijoitukseen pitää lisätä kumulatiiviset korot ja remonttikustannukset koko laina-ajalta sekä sijoitettu pääoma on deflatoitava inflaatiolla.
Karkea esimerkki;
Kaksio 100% lainarahalla hinta 100 000€
Korko 4,5%, laina-aika 15v, tasaerälyhennys 764€/kk
Korot 15 ajalta 37 698€
Remonttikustannukset 0€
Inflaatio 2,5%/vuosi eli 37,5% 15v ajalta eli 37500€/15v
Asunnosta pitäisi saada 15v kuluttua näiden vaikutus huomioiden 175 198€ jotta myytäessä asunto pääsisi omilleen lisäksi remonttikustannukset päälle.
Laskelmasta voi päätellä että asunnon nimellinen hinta pitäisi nousta yli 75% 15v aikana jotta saisi sijoituksen takaisin reaalisella nollatuotolla. Edellisessä viestissäni on todettu että Helsingissä v2000 alusta asti oli reaalista nousua 45% (nimellinen 82,5%) ja muulla suomessa vain 25% (nimellinen 62,5%) jossa ei ole huomioitu remonttikustannuksia on todettava, että asuntosijoittaja muualla suomessa on jäänyt tappiolle ja Helsingissä pieni voitto. Esimerkkiasunto alkaa tuottamaan kun lyhennykset loppuvat 15v kuluessa ja vain hoitovastike jää maksettavaksi verrattuna vuokralla asumiseen.
Helsingissä saatu pieni voitto on todennäköisesti harhaa koska kalliit remontit on laskettava mukaan.
Jos asuntojen hinnat ovat nyt laskutrendillä kannattaa myydä asunto koska tappio voi olla vielä suurempi muutaman vuoden kuluttua.Omassa käytössä asunnon taloudellinen tarkoitus ei olekaan tuottaa voittoa vaan tehdä asuminen halvemmaksi kuin vuokralla. On sentään aika harvinaista, että asumisesta saisi vielä palkkioksi rahaakin. Kyse on lähinnä siitä, miten saisi sitä kulumaan mahdollisimman vähän.
Esimerkkiasuntosi tapauksessa vuokra lähtötilanteessa 800 euroa, lopussa 1200. Keskimäärin siis noin tonni, mikä tekee 15 vuodessa myös 180000 euroa. Eikä vuokralainen tämän ajan päättyessä edes omista sitä asuntoa vaan maksaminen jatkuu yhä kovemmalla tahdilla. - omakas
Findikaattori kirjoitti:
Velkarahalla tehtyyn omistusasuntosijoitukseen pitää lisätä kumulatiiviset korot ja remonttikustannukset koko laina-ajalta sekä sijoitettu pääoma on deflatoitava inflaatiolla.
Karkea esimerkki;
Kaksio 100% lainarahalla hinta 100 000€
Korko 4,5%, laina-aika 15v, tasaerälyhennys 764€/kk
Korot 15 ajalta 37 698€
Remonttikustannukset 0€
Inflaatio 2,5%/vuosi eli 37,5% 15v ajalta eli 37500€/15v
Asunnosta pitäisi saada 15v kuluttua näiden vaikutus huomioiden 175 198€ jotta myytäessä asunto pääsisi omilleen lisäksi remonttikustannukset päälle.
Laskelmasta voi päätellä että asunnon nimellinen hinta pitäisi nousta yli 75% 15v aikana jotta saisi sijoituksen takaisin reaalisella nollatuotolla. Edellisessä viestissäni on todettu että Helsingissä v2000 alusta asti oli reaalista nousua 45% (nimellinen 82,5%) ja muulla suomessa vain 25% (nimellinen 62,5%) jossa ei ole huomioitu remonttikustannuksia on todettava, että asuntosijoittaja muualla suomessa on jäänyt tappiolle ja Helsingissä pieni voitto. Esimerkkiasunto alkaa tuottamaan kun lyhennykset loppuvat 15v kuluessa ja vain hoitovastike jää maksettavaksi verrattuna vuokralla asumiseen.
Helsingissä saatu pieni voitto on todennäköisesti harhaa koska kalliit remontit on laskettava mukaan.
Jos asuntojen hinnat ovat nyt laskutrendillä kannattaa myydä asunto koska tappio voi olla vielä suurempi muutaman vuoden kuluttua.Ei siihen nyt voi inflaatiovaikutusta laskea kuluna, kun kerran kyse on velasta, jolle maksetaan korkokin.
Ja sitten vielä inflaation kanssa sotket mukaan reaalihinnat. Jos otat inflaation mukaan kuluna, niin kyllä silloin puhutaan nimellishinnoista.
Onko se sitten huonosti, että tuottoa alkaa tulla 15v kuluttua? Tosin ilman velkaa oman pääoman tuotto laskee radikaalisti, mikäli asuntojen hinnat nousevat korkoa enemmän. - Findikaattori
Oma ja maksettukin kirjoitti:
Omassa käytössä asunnon taloudellinen tarkoitus ei olekaan tuottaa voittoa vaan tehdä asuminen halvemmaksi kuin vuokralla. On sentään aika harvinaista, että asumisesta saisi vielä palkkioksi rahaakin. Kyse on lähinnä siitä, miten saisi sitä kulumaan mahdollisimman vähän.
Esimerkkiasuntosi tapauksessa vuokra lähtötilanteessa 800 euroa, lopussa 1200. Keskimäärin siis noin tonni, mikä tekee 15 vuodessa myös 180000 euroa. Eikä vuokralainen tämän ajan päättyessä edes omista sitä asuntoa vaan maksaminen jatkuu yhä kovemmalla tahdilla.Katselin Oikotieltä Järvenpään asuntojen hintoja ja vuokria. Sieltä saa 100 000€ hinnalla ostettua 70-luvulla rakennettuja asuntoja joiden vuokrapyynnöt on 700€/kk luokkaa ja hoitovastikkeen maksaa vuokran antaja.
Kyseisten kaksioiden hoitovastike on 270€/kk luokkaa ja nousussa koska remontit painavat päälle, putkiremontti n650€/m2.
Verrattaessa omistusasunnon ja vuokra-asunnon asumiskustannuksia on huomioitava hoitovastike joten esimerkkitapauksessa ero on 700€-270€=430€.
Todellinen ero on siis vain 430€/kk, 15vuodessa 77400€ joka on puhdasta tappiota jos vuokran nousua ja remontteja ei huomioida. Kumulatiiviset remonttikustannukset voi olla putki- ja muut remontit huomioiden 45 000€ luokkaa joten erotukseksi jää 77400€-45 000€=32 400€ vuokralaisen tappioksi.
Laskelmassa ei huomioitu inflaatiota. - Findikaattori
Näin se vain on kirjoitti:
Asuntojen hinnat nousevat inflaation ja yleisen ansiokehityksen nousun takia. Kun katsotaan montako tuntia pitää tehdä töitä jotta saa asunnon nykyään tai esim. 1970-luvulla on asuntojen hinnat halventuneet.
Olet väärässä?
Inflaatio laukkasi hurjasti 70- ja 80-luvuilla ja asuntolainat oli helppo maksaa 5-10 vuodessa pois. Nyt inflaatio vain 1,5%...2,5% ja reaalitulot ei enää kasva, tämän takia velat saa maksettua vasta 15-20 vuodessa.
http://www.findikaattori.fi/fi/1
http://www.findikaattori.fi/fi/114
Näin se on nähtävä! Findikaattori kirjoitti:
Olet väärässä?
Inflaatio laukkasi hurjasti 70- ja 80-luvuilla ja asuntolainat oli helppo maksaa 5-10 vuodessa pois. Nyt inflaatio vain 1,5%...2,5% ja reaalitulot ei enää kasva, tämän takia velat saa maksettua vasta 15-20 vuodessa.
http://www.findikaattori.fi/fi/1
http://www.findikaattori.fi/fi/114
Näin se on nähtävä!Otapa pois tuo sana helposti.
Jos 70- ja 80- luvuilla olisi ollut mahdollista, niin moni olisi mieluusti maksanut lainaansa 15-20 vuotta. Siitä huolimatta, että korko huiteli toisella kymmenellä... Mutta eipä onnistunut, kun ei pankki noin pitkiä lainoja antanut.
Muistan kyllä itsekin sen ajan, kun vanhemmat makselivat omaa asuntoa. Hemmetin tiukkaa oli elämä silloin perheellä. Nykyään rahaa riittää, vaikka asunto on paljon kalliimpi. Suurimman osan tästä selittää tietysti yleinen tulotason nousu, mutta kyllä pidentyneillä laina-ajoillakin on merkittävä osansa yhtälöön.- Findikaattori
The_Rat kirjoitti:
Otapa pois tuo sana helposti.
Jos 70- ja 80- luvuilla olisi ollut mahdollista, niin moni olisi mieluusti maksanut lainaansa 15-20 vuotta. Siitä huolimatta, että korko huiteli toisella kymmenellä... Mutta eipä onnistunut, kun ei pankki noin pitkiä lainoja antanut.
Muistan kyllä itsekin sen ajan, kun vanhemmat makselivat omaa asuntoa. Hemmetin tiukkaa oli elämä silloin perheellä. Nykyään rahaa riittää, vaikka asunto on paljon kalliimpi. Suurimman osan tästä selittää tietysti yleinen tulotason nousu, mutta kyllä pidentyneillä laina-ajoillakin on merkittävä osansa yhtälöön.Tässä asuntojen hintojen reaalihintakäyrä alkaen v1970 indeksi on 100.
Tuttava osti ensimmäisen asunnon v1981, yksiö Espoon Olarista (6v vanha) jonka maksoi pois viidessä vuodessa koska palkat nousivat nopeasti eli inflaatio korkea, korko oli 7,5%. Lainaa sai 70% asunnon hinnasta.
Asunnon hinta oli 1,7 kertainen vuosiansiooni nähden. Nyt saa maksaa samasta yksiöstä 3 kertaisesti vuosiansion verran jos palkka on 3500€/kk X 12 =42 000€/v asunnon nykyhinta 126 000€.
Myönsi että kaksi ensimmäistä vuotta oli tiukkaa mutta sitten helpotti koska lainan pääoma maksettiin tasalyhennyksin ja korko päälle eli alussa oli iso maksu ja loppua kohti maksu pieneni kun koron osuus väheni.
Asuntokeinottelija on rikastunut jos on osannut ostaa myydä oikeaan aikaan.
Parhaita ostoajankohtia on ollut vuodet 1977-1982 ja 1993-1996.
Parhaita myyntiajankohtia on ollut vuodet 1988-1990 ja 2010-2014.
http://www.stat.fi/til/ashi/2014/03/ashi_2014_03_2014-04-28_kuv_005_fi.html
Asuntomarkkinat olivat suhteellisen terveet 1970-1986 mutta nyt joutuu
maksamaan tuplahintoja. Voidaanko nyt sanoa että on myyjän markkinat? Findikaattori kirjoitti:
Tässä asuntojen hintojen reaalihintakäyrä alkaen v1970 indeksi on 100.
Tuttava osti ensimmäisen asunnon v1981, yksiö Espoon Olarista (6v vanha) jonka maksoi pois viidessä vuodessa koska palkat nousivat nopeasti eli inflaatio korkea, korko oli 7,5%. Lainaa sai 70% asunnon hinnasta.
Asunnon hinta oli 1,7 kertainen vuosiansiooni nähden. Nyt saa maksaa samasta yksiöstä 3 kertaisesti vuosiansion verran jos palkka on 3500€/kk X 12 =42 000€/v asunnon nykyhinta 126 000€.
Myönsi että kaksi ensimmäistä vuotta oli tiukkaa mutta sitten helpotti koska lainan pääoma maksettiin tasalyhennyksin ja korko päälle eli alussa oli iso maksu ja loppua kohti maksu pieneni kun koron osuus väheni.
Asuntokeinottelija on rikastunut jos on osannut ostaa myydä oikeaan aikaan.
Parhaita ostoajankohtia on ollut vuodet 1977-1982 ja 1993-1996.
Parhaita myyntiajankohtia on ollut vuodet 1988-1990 ja 2010-2014.
http://www.stat.fi/til/ashi/2014/03/ashi_2014_03_2014-04-28_kuv_005_fi.html
Asuntomarkkinat olivat suhteellisen terveet 1970-1986 mutta nyt joutuu
maksamaan tuplahintoja. Voidaanko nyt sanoa että on myyjän markkinat?Kaivoit esiin kuvaajan, jossa näkyy siis inflaatiokorjattu hinta.
Vertaa ansiotasoon, niin saat oikeamman kuvan. Asunnot ovat toki arvokkaampia kuin ennen, mutta niinpä on laatukin noussut huomattavasti. Tilaa on enemmän, jne.
Lisäksi tulee huomioida, että 7-17 prossan korkotaso on historiaa. Näin eurossa normaali korkotaso pyörii 2-5 prossan välillä (joskin tässä on nautittu naurettavan halvoista koroista vuosia). Tämä laskee asumiskustannuksia.
Tilanne on merkittävästi muuttunut. Koska inflaatio ei enää kuittaa lainaa, ei pankilla ole vastaavaa kiirettä saada rahoja. Toisaalta asukkaalle jää huomattavasti enemmän.
Kuten itsekin huomasit, tuttavasi osti "parhaaseen" aikaan. Tästä johtuen hän todellakin onnistui maksamaan kämpän nopeasti, mutta veikkaan ettei rahaa silti hirveästi ulkomaanmatkoihin jäänyt. :)- Findikaattori
The_Rat kirjoitti:
Kaivoit esiin kuvaajan, jossa näkyy siis inflaatiokorjattu hinta.
Vertaa ansiotasoon, niin saat oikeamman kuvan. Asunnot ovat toki arvokkaampia kuin ennen, mutta niinpä on laatukin noussut huomattavasti. Tilaa on enemmän, jne.
Lisäksi tulee huomioida, että 7-17 prossan korkotaso on historiaa. Näin eurossa normaali korkotaso pyörii 2-5 prossan välillä (joskin tässä on nautittu naurettavan halvoista koroista vuosia). Tämä laskee asumiskustannuksia.
Tilanne on merkittävästi muuttunut. Koska inflaatio ei enää kuittaa lainaa, ei pankilla ole vastaavaa kiirettä saada rahoja. Toisaalta asukkaalle jää huomattavasti enemmän.
Kuten itsekin huomasit, tuttavasi osti "parhaaseen" aikaan. Tästä johtuen hän todellakin onnistui maksamaan kämpän nopeasti, mutta veikkaan ettei rahaa silti hirveästi ulkomaanmatkoihin jäänyt. :)Viestissäni oli vertaus ansiotasoon. Tuttavan vuosipalkka oli 1,7 kertainen yksiön hintaan verrattuna ja nyt samasta työstä nuori aikuinen saa 3500€/kk =42 000€/v.
Oikotiellä on yksi yksiö myynnissä Olarissa postinumero 02210 hintaan 135 000€.
joka on 3,2 kertaa vuosiansiot joten mistä tilastosta olet saanut tiedot väittämääsi että nyt olisi asuntojen hinnat ansiotasoon nähden halvemmat kuin silloin v1981?
Katso linkistä avautuvaa käyrästöä, punainen käyrä on asumiskustannukset jotka ovat nousseet koko ajan. Käyrä ei kerro koko totuutta asuntojen hinnasta verrattuna vuosiansioon.
http://www.findikaattori.fi/fi/23
Lyhennykset ovat vain pienempiä koska laina-ajat ovat pidempiä eli kolminkertaisia.
Reaalitulot v1981 alkaen noussut kaksinkertaiseksi
http://www.findikaattori.fi/fi/114
Mutta asuntojen hinnat kolminkertaiseksi pääkaupunkiseudulla.
http://www.stat.fi/til/ashi/2014/03/ashi_2014_03_2014-04-28_kuv_005_fi.html
Perustele faktoilla eikä mututilastoilla. - Findikaattori
omakas kirjoitti:
Ei siihen nyt voi inflaatiovaikutusta laskea kuluna, kun kerran kyse on velasta, jolle maksetaan korkokin.
Ja sitten vielä inflaation kanssa sotket mukaan reaalihinnat. Jos otat inflaation mukaan kuluna, niin kyllä silloin puhutaan nimellishinnoista.
Onko se sitten huonosti, että tuottoa alkaa tulla 15v kuluttua? Tosin ilman velkaa oman pääoman tuotto laskee radikaalisti, mikäli asuntojen hinnat nousevat korkoa enemmän.Reaalipalkka tarkoittaa ostovoimapalkkaa (ja reaalihinta) eli inflaatiolla korjattua (deflatoitua) palkkaa tai hintaa. Jos inflaatio on korkeampi kuin palkkojen nousu palkan reaalinen ostovoima laskee.
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20141225&c=mobile&rss=mob
http://tilastokeskus.fi/til/ati/2014/02/ati_2014_02_2014-08-27_tie_001_fi.html
Nimellispalkassa tai hinnassa ei ole huomioitu inflaatiota.
http://www.suomisanakirja.fi/nimellispalkka
http://www.suomisanakirja.fi/reaalipalkka
Sijoitutukseen voi ajan myötä kohdistua joko inflaatio tai deflaatio eli hinta halpenee tai kallistuu. Tietokoneita ei ole kannattanut ostaa varastoon arvonnousun toivossa koska niiden hinnat ovat laskeneet. Asuntojen hinnat vaihdelleet suuresti 70-luvun alusta. Kysynnän ja tarjonnan laki vaikuttaa hintoihin suuresti.
Kyllä inflaatio on laskettava kuluna omaan asuntosijoitukseen eli myytäessä asunto on rahan ostovoima oltava suurempi jotta sijoitus olisi voitollinen. - appisap
Findikaattori kirjoitti:
Reaalipalkka tarkoittaa ostovoimapalkkaa (ja reaalihinta) eli inflaatiolla korjattua (deflatoitua) palkkaa tai hintaa. Jos inflaatio on korkeampi kuin palkkojen nousu palkan reaalinen ostovoima laskee.
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20141225&c=mobile&rss=mob
http://tilastokeskus.fi/til/ati/2014/02/ati_2014_02_2014-08-27_tie_001_fi.html
Nimellispalkassa tai hinnassa ei ole huomioitu inflaatiota.
http://www.suomisanakirja.fi/nimellispalkka
http://www.suomisanakirja.fi/reaalipalkka
Sijoitutukseen voi ajan myötä kohdistua joko inflaatio tai deflaatio eli hinta halpenee tai kallistuu. Tietokoneita ei ole kannattanut ostaa varastoon arvonnousun toivossa koska niiden hinnat ovat laskeneet. Asuntojen hinnat vaihdelleet suuresti 70-luvun alusta. Kysynnän ja tarjonnan laki vaikuttaa hintoihin suuresti.
Kyllä inflaatio on laskettava kuluna omaan asuntosijoitukseen eli myytäessä asunto on rahan ostovoima oltava suurempi jotta sijoitus olisi voitollinen.Ei ole, kun ostetaan velalla, josta maksetaan korko. Koska eihän sitä velkarahaa sen ottajalla alunperin olekaan.
Sen sijaan käteisostajan kohdalla inflaatio on laskettava. Mutta hän taas ei joudu maksamaan korkoja. - Findikaattori
Findikaattori kirjoitti:
Viestissäni oli vertaus ansiotasoon. Tuttavan vuosipalkka oli 1,7 kertainen yksiön hintaan verrattuna ja nyt samasta työstä nuori aikuinen saa 3500€/kk =42 000€/v.
Oikotiellä on yksi yksiö myynnissä Olarissa postinumero 02210 hintaan 135 000€.
joka on 3,2 kertaa vuosiansiot joten mistä tilastosta olet saanut tiedot väittämääsi että nyt olisi asuntojen hinnat ansiotasoon nähden halvemmat kuin silloin v1981?
Katso linkistä avautuvaa käyrästöä, punainen käyrä on asumiskustannukset jotka ovat nousseet koko ajan. Käyrä ei kerro koko totuutta asuntojen hinnasta verrattuna vuosiansioon.
http://www.findikaattori.fi/fi/23
Lyhennykset ovat vain pienempiä koska laina-ajat ovat pidempiä eli kolminkertaisia.
Reaalitulot v1981 alkaen noussut kaksinkertaiseksi
http://www.findikaattori.fi/fi/114
Mutta asuntojen hinnat kolminkertaiseksi pääkaupunkiseudulla.
http://www.stat.fi/til/ashi/2014/03/ashi_2014_03_2014-04-28_kuv_005_fi.html
Perustele faktoilla eikä mututilastoilla.Tässä Tilastokeskuksen tutkimus ensiasunnon ostaja arjesta pääkaupunkiseudulla 1960-luvulta alkaen. "Kolme sukupolvea ensiasuntoa hankkimassa".
http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2012-03-12_lehtinen.pdf - et halunnut tietää?
Findikaattori kirjoitti:
Katselin Oikotieltä Järvenpään asuntojen hintoja ja vuokria. Sieltä saa 100 000€ hinnalla ostettua 70-luvulla rakennettuja asuntoja joiden vuokrapyynnöt on 700€/kk luokkaa ja hoitovastikkeen maksaa vuokran antaja.
Kyseisten kaksioiden hoitovastike on 270€/kk luokkaa ja nousussa koska remontit painavat päälle, putkiremontti n650€/m2.
Verrattaessa omistusasunnon ja vuokra-asunnon asumiskustannuksia on huomioitava hoitovastike joten esimerkkitapauksessa ero on 700€-270€=430€.
Todellinen ero on siis vain 430€/kk, 15vuodessa 77400€ joka on puhdasta tappiota jos vuokran nousua ja remontteja ei huomioida. Kumulatiiviset remonttikustannukset voi olla putki- ja muut remontit huomioiden 45 000€ luokkaa joten erotukseksi jää 77400€-45 000€=32 400€ vuokralaisen tappioksi.
Laskelmassa ei huomioitu inflaatiota.> Laskelmassa ei huomioitu inflaatiota.
Ja valikoivaa muistia on sovellettu muuallekin.
Vuokralainen maksaa 15 vuodessa noin 180 k€, mikä menee kaikki kankkulan kaivoon. Palkaksi vuokralainen saa ilmoituksen vuokran tasokorotuksesta, kun asunnon taso on noussut putkiremontin ansiosta.
Omistusasuja työntää omarahoitusosuuteen 10 k€, vastikkeisiin 54 k€, putkiremppaan 35 k€, lainan lyhenkseen 90 k€ ja lainakorkoihin 34 k€, yht. 223 k€.
Mutta 15 vuoden jälkeen käsissä on 150 k€ hintainen asunto, joten 15 vuoden asumiskulut ovatkin tosiasiassa olleet 73 k€ eli omistusasuja säästi vaivaiset 107 k€ verrattuna rahoja tuuleen heittäneeseen vuokralaiseen.
Eikä se tietenkään tähän lopu, vaan 16. asumivuotena vuokralainen maksaa vuokraa 15 000 €/vuosi ja omistusasuja vastiketta (kun laina on jo maksettu pois) 5000 €/vuosi. Eli omistusasuja tienaa kymppitonnin joka vuosi! - Findikaattori
et halunnut tietää? kirjoitti:
> Laskelmassa ei huomioitu inflaatiota.
Ja valikoivaa muistia on sovellettu muuallekin.
Vuokralainen maksaa 15 vuodessa noin 180 k€, mikä menee kaikki kankkulan kaivoon. Palkaksi vuokralainen saa ilmoituksen vuokran tasokorotuksesta, kun asunnon taso on noussut putkiremontin ansiosta.
Omistusasuja työntää omarahoitusosuuteen 10 k€, vastikkeisiin 54 k€, putkiremppaan 35 k€, lainan lyhenkseen 90 k€ ja lainakorkoihin 34 k€, yht. 223 k€.
Mutta 15 vuoden jälkeen käsissä on 150 k€ hintainen asunto, joten 15 vuoden asumiskulut ovatkin tosiasiassa olleet 73 k€ eli omistusasuja säästi vaivaiset 107 k€ verrattuna rahoja tuuleen heittäneeseen vuokralaiseen.
Eikä se tietenkään tähän lopu, vaan 16. asumivuotena vuokralainen maksaa vuokraa 15 000 €/vuosi ja omistusasuja vastiketta (kun laina on jo maksettu pois) 5000 €/vuosi. Eli omistusasuja tienaa kymppitonnin joka vuosi!Omistusasunnon omistaja joutuu remontit ja korkokustannukset huomioiden maksamaan karkeasti kaksi kertaa asuntonsa hinnan sen elinajan aikana joka lähiöiden kerrostaloissa lienee 60-80 vuotta ja omakotitalot 40-60 vuotta. Tämän jälkeen talo puretaan ja omistajalle jää tontin arvo miinus talon purkukustannus. Jos talo on taantuvalla paikkakunnalla tontin arvo on mitätön.
Pitkäaikainen omistusasuja ei saa purkukuntoisesta kerros- tai omakotitalosta mitään voittoa eli asumiskustannukset vuokra- ja omasta asunnosta ovat samaa luokkaa.
Sijoittaja joka ostaa halvalla ja myy kalliilla voi saada voittoa asuntokaupoista, jos katsot findikaattorin asuntojen reaalihintakäyrää linkistä huomaat että hinnat heiluneet rajusti vuosikymmenien aikana. - asdf234asdf324
Näin se vain on kirjoitti:
Asuntojen hinnat nousevat inflaation ja yleisen ansiokehityksen nousun takia. Kun katsotaan montako tuntia pitää tehdä töitä jotta saa asunnon nykyään tai esim. 1970-luvulla on asuntojen hinnat halventuneet.
Mä olen sitä mieltä että sun mittayksikkö "Tehdyt työtunnit per maksettu kämppä", pitäisi ottaa globaaliksi standardiksi kun mitataan asuntojen hintoja/arvokkuutta. Se kun on aika simppeli yksikkö mitä voi suoraan mitata. Hyvää ajattelua.
- asdf234asdf
Findikaattori kirjoitti:
Viestissäni oli vertaus ansiotasoon. Tuttavan vuosipalkka oli 1,7 kertainen yksiön hintaan verrattuna ja nyt samasta työstä nuori aikuinen saa 3500€/kk =42 000€/v.
Oikotiellä on yksi yksiö myynnissä Olarissa postinumero 02210 hintaan 135 000€.
joka on 3,2 kertaa vuosiansiot joten mistä tilastosta olet saanut tiedot väittämääsi että nyt olisi asuntojen hinnat ansiotasoon nähden halvemmat kuin silloin v1981?
Katso linkistä avautuvaa käyrästöä, punainen käyrä on asumiskustannukset jotka ovat nousseet koko ajan. Käyrä ei kerro koko totuutta asuntojen hinnasta verrattuna vuosiansioon.
http://www.findikaattori.fi/fi/23
Lyhennykset ovat vain pienempiä koska laina-ajat ovat pidempiä eli kolminkertaisia.
Reaalitulot v1981 alkaen noussut kaksinkertaiseksi
http://www.findikaattori.fi/fi/114
Mutta asuntojen hinnat kolminkertaiseksi pääkaupunkiseudulla.
http://www.stat.fi/til/ashi/2014/03/ashi_2014_03_2014-04-28_kuv_005_fi.html
Perustele faktoilla eikä mututilastoilla.Hintapyynnöt pk-seudulla markoissa ennen ja sama numero nyt euroissa. Mutta hintapyyntö ei ole maksettu hinta. Samat seinät kyseessä.
- Findikaattori
Findikaattori kirjoitti:
Tässä Tilastokeskuksen tutkimus ensiasunnon ostaja arjesta pääkaupunkiseudulla 1960-luvulta alkaen. "Kolme sukupolvea ensiasuntoa hankkimassa".
http://www.stat.fi/ajk/tapahtumia/2012-03-12_lehtinen.pdfTässä on Kauppakorkeakoulussa tehty tutkimusraportti asuntojen hinnoista.
"Onko pääkaupunkiseudulla asuntokupla?".
http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/12523/hse_ethesis_12523.pdf - Hintahaukka
Findikaattori kirjoitti:
Tässä on Kauppakorkeakoulussa tehty tutkimusraportti asuntojen hinnoista.
"Onko pääkaupunkiseudulla asuntokupla?".
http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/12523/hse_ethesis_12523.pdfHyvä tutkimusraportti Pauliina Luukkoselta, ensiasunnon ostajan syytä lukea tutkimus. Lainaus yhteenvedosta;
Tulokset
Tulokset ovat osittain ristiriitaiset. Hinta-tulot suhdeluku viittaa asuntojen selvään yliarvotukseen,
kun taas hinta-vuokra suhdeluvun mukaan asuntojen hinnat ovat vain hieman yli tasapainon.
Ristiriitaiset tulokset saattavat johtua 1990-luvun taitteessa tapahtuneista institutionaalisista
muutoksista. Rajaamalla pois muutosvuosien havainnot, molemmat suhdeluvut viittaavat
asuntojen hintojen selvään yliarvostukseen vuoden 2010 lopulla. Myös ekonometrinen
malli osoittaa, että pääkaupunkiseudun asuntojen hinnoissa oli havaittavissa merkittävää ylihinnoittelua
vuoden 2010 lopulla. Vaikuttaakin siltä, että pelot asuntokuplan olemassaolosta
ovat aiheellisia. Findikaattori kirjoitti:
Tässä on Kauppakorkeakoulussa tehty tutkimusraportti asuntojen hinnoista.
"Onko pääkaupunkiseudulla asuntokupla?".
http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/12523/hse_ethesis_12523.pdfKauppakorkea...
Noo, voi se silti olla ihan päteväkin tutkimusraportti (todennäköisesti ei). Ei jaksa lukea nyt, pitää katsoa jos viitsisi myöhemmin tutustua. Luultavasti tuossa unohdetaan jokin merkittävä tekijä tai tehdään tarkoitushakuisia olettamuksia, vähän kuin tällä palstalla yleensä...- Findikaattori
The_Rat kirjoitti:
Kauppakorkea...
Noo, voi se silti olla ihan päteväkin tutkimusraportti (todennäköisesti ei). Ei jaksa lukea nyt, pitää katsoa jos viitsisi myöhemmin tutustua. Luultavasti tuossa unohdetaan jokin merkittävä tekijä tai tehdään tarkoitushakuisia olettamuksia, vähän kuin tällä palstalla yleensä...Tutkimus tehty asiallisesti ei tarkoitushakuista oletusta. Asuntojen reaaliset hinnat pääkaupunkiseudulla 21% yli pitkän aikavälin tasapainon joka ei tietenkään tarkoita sitä etteikö hinnat voisi tulla vielä enemmän alaspäin jos talouskehitys huonoa pitkän aikaa ja reaalipalkat laskevat.
"Vuodesta 1995 lähtien asuntojen hinnat ovat jälleen nousseet merkittävästi, ja vuoden 2010 loppuun mennessä pääkaupunkiseudun asuntojen reaaliset hinnat ovat nousseet yli 150 %. Näiden viimeisten 15 vuoden aikana asuntojen koettu hintojen nousu on ollut tasapainotason indikoimaa hintakehitystä voimakkaampaa, minkä seurauksena asuntojen hinnat olivat vuoden 2010 lopulla noin 21 % pitkän aikavälin tasapainon yläpuolella. Pelot hintakuplan olemassaolosta vaikuttaisivat siis olevan aiheellisia". - Findikaattori
Findikaattori kirjoitti:
Omistusasunnon omistaja joutuu remontit ja korkokustannukset huomioiden maksamaan karkeasti kaksi kertaa asuntonsa hinnan sen elinajan aikana joka lähiöiden kerrostaloissa lienee 60-80 vuotta ja omakotitalot 40-60 vuotta. Tämän jälkeen talo puretaan ja omistajalle jää tontin arvo miinus talon purkukustannus. Jos talo on taantuvalla paikkakunnalla tontin arvo on mitätön.
Pitkäaikainen omistusasuja ei saa purkukuntoisesta kerros- tai omakotitalosta mitään voittoa eli asumiskustannukset vuokra- ja omasta asunnosta ovat samaa luokkaa.
Sijoittaja joka ostaa halvalla ja myy kalliilla voi saada voittoa asuntokaupoista, jos katsot findikaattorin asuntojen reaalihintakäyrää linkistä huomaat että hinnat heiluneet rajusti vuosikymmenien aikana.Tässä taloustutkija Jani-Petri Laamasen Tampereen yliopistosta kommentteja vuokra ja omistusasunnon kustannuksista 9 kaupungissa.
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20138520&c=mobile&rss=mob
Vuokra-asujan kustannukset halvemmat 20 vuotta todetaan tutkimuksessa.
Jos nyt ostaisi omaan käyttöön asunnon ja hinnat olisi 21% ylihintaiset pääkaupunkiseudulla (kuten Pauliina Luukkosen tutkimus osoittaa) ja ne putoaisivat tuon verran muutamassa vuodessa olisi vuokra-asuminen kannattavampaa pidempään, ehkä 25 vuotta. - Findikaattori
Findikaattori kirjoitti:
Tässä taloustutkija Jani-Petri Laamasen Tampereen yliopistosta kommentteja vuokra ja omistusasunnon kustannuksista 9 kaupungissa.
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=20138520&c=mobile&rss=mob
Vuokra-asujan kustannukset halvemmat 20 vuotta todetaan tutkimuksessa.
Jos nyt ostaisi omaan käyttöön asunnon ja hinnat olisi 21% ylihintaiset pääkaupunkiseudulla (kuten Pauliina Luukkosen tutkimus osoittaa) ja ne putoaisivat tuon verran muutamassa vuodessa olisi vuokra-asuminen kannattavampaa pidempään, ehkä 25 vuotta.Hurja asuntolotto leviää Suomessa: kenelle jää musta pekka 1970-luvun kerrostaloista?
"Oululainen Kaleva uutisoi, että Suomen rakennusmaiseman peruspilarit, 1960-70-lukujen betonielementtitalot, ovat tulleet elinkaarensa päätepisteeseen".
"Jääkö sinulle musta pekka - 1970-luvun taloista se purkukuntoinen"?
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=201111619&c=mobile&rss=mob
Ylitarkastaja Jaana Nevalainen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta kuitenkin arvioi, että vanha 70-luvun kerrostalo voi kestää jopa 80 vuotta jos sitä on hoidettu hyvin.
http://www.talouselama.fi/uutiset/jaako sinulle musta pekka 1970luvun taloista se purkukuntoinen/a2083618 Findikaattori kirjoitti:
Tutkimus tehty asiallisesti ei tarkoitushakuista oletusta. Asuntojen reaaliset hinnat pääkaupunkiseudulla 21% yli pitkän aikavälin tasapainon joka ei tietenkään tarkoita sitä etteikö hinnat voisi tulla vielä enemmän alaspäin jos talouskehitys huonoa pitkän aikaa ja reaalipalkat laskevat.
"Vuodesta 1995 lähtien asuntojen hinnat ovat jälleen nousseet merkittävästi, ja vuoden 2010 loppuun mennessä pääkaupunkiseudun asuntojen reaaliset hinnat ovat nousseet yli 150 %. Näiden viimeisten 15 vuoden aikana asuntojen koettu hintojen nousu on ollut tasapainotason indikoimaa hintakehitystä voimakkaampaa, minkä seurauksena asuntojen hinnat olivat vuoden 2010 lopulla noin 21 % pitkän aikavälin tasapainon yläpuolella. Pelot hintakuplan olemassaolosta vaikuttaisivat siis olevan aiheellisia".> Tutkimus tehty asiallisesti ei tarkoitushakuista oletusta.
...
> Vuodesta 1995 lähtien
Joku ei nyt täsmää. Miksi ei-tarkoitushakuiseen tutkimukseen on otettu lähtötasoksi suurin piirtein tunnetun historian matalin asuntojen hintataso?
No siksi tietysti, että se näyttää raflaavammalta. Jossain kauppakorkeassa tuollainen voi mennä läpikin.- Findikaattori
Findikaattori kirjoitti:
Hurja asuntolotto leviää Suomessa: kenelle jää musta pekka 1970-luvun kerrostaloista?
"Oululainen Kaleva uutisoi, että Suomen rakennusmaiseman peruspilarit, 1960-70-lukujen betonielementtitalot, ovat tulleet elinkaarensa päätepisteeseen".
"Jääkö sinulle musta pekka - 1970-luvun taloista se purkukuntoinen"?
http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=201111619&c=mobile&rss=mob
Ylitarkastaja Jaana Nevalainen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta kuitenkin arvioi, että vanha 70-luvun kerrostalo voi kestää jopa 80 vuotta jos sitä on hoidettu hyvin.
http://www.talouselama.fi/uutiset/jaako sinulle musta pekka 1970luvun taloista se purkukuntoinen/a2083618Jos kerrostalon elinikä olisi 60 vuotta v1970 valmistunut kerrostalo tulisi purkukuntoon vuonna 2030. Asunnossa voisi asua enää 16 vuotta.
Pääkaupunkiseudulla pyydetään 1970-luvun 55m2 kaksioista keskimäärin 110 000€.
Karkea laskelma kannattaako ostaa 1970-luvun asunto nykyhinnoilla:
Oma rahoitus 10 000€
Laina 100 000€
Korko 3%
Laina-aika 15v
Korkokustannus 15 vuodessa 24 304€
Lyhennys 690€/kk
Inflaatio 0
Asunnon hinta 134304€
Hoitovastike 250€/kk yht. 16 vuodessa 48 000€
Putkiremontti ja muut remontit 30 000€
=========================
Kustannukset yhteensä 212 304€, 16 vuoden ajalla se on 1106 €/kk.
Tontin arvo 55km2 x 350€/km2 = 19 250€ asunnolle.
Kaksioiden vuokrat nyt 850€/kk luokkaa joten ei kannata ostaa jos tontin arvo vähettynä purkukustannuksilla on lähellä nollaa.
Jos talon elinikä olisi 70 vuotta kustannus 680€/kk eli ei minusta houkuttele ostamaan vieläkään.
Jos asuntojen hinnoissa on nyt vähintään 21% hintakupla kuten Kk:n tutkimus osoittaa menee sijoitus raskaasti tappiolle verrattuna vuokra-asumiseen. Ylihinta on näin laskettuna erittäin suuri ehkä 50% luokkaa eli kaksiosta kannattaisi maksaa vain 55 000€ jos elinikä on 60 vuotta.
http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/tonttihinnat/Sivut/Hintasuositus2014.aspx - Espoon Matinkylästä
Findikaattori kirjoitti:
Jos kerrostalon elinikä olisi 60 vuotta v1970 valmistunut kerrostalo tulisi purkukuntoon vuonna 2030. Asunnossa voisi asua enää 16 vuotta.
Pääkaupunkiseudulla pyydetään 1970-luvun 55m2 kaksioista keskimäärin 110 000€.
Karkea laskelma kannattaako ostaa 1970-luvun asunto nykyhinnoilla:
Oma rahoitus 10 000€
Laina 100 000€
Korko 3%
Laina-aika 15v
Korkokustannus 15 vuodessa 24 304€
Lyhennys 690€/kk
Inflaatio 0
Asunnon hinta 134304€
Hoitovastike 250€/kk yht. 16 vuodessa 48 000€
Putkiremontti ja muut remontit 30 000€
=========================
Kustannukset yhteensä 212 304€, 16 vuoden ajalla se on 1106 €/kk.
Tontin arvo 55km2 x 350€/km2 = 19 250€ asunnolle.
Kaksioiden vuokrat nyt 850€/kk luokkaa joten ei kannata ostaa jos tontin arvo vähettynä purkukustannuksilla on lähellä nollaa.
Jos talon elinikä olisi 70 vuotta kustannus 680€/kk eli ei minusta houkuttele ostamaan vieläkään.
Jos asuntojen hinnoissa on nyt vähintään 21% hintakupla kuten Kk:n tutkimus osoittaa menee sijoitus raskaasti tappiolle verrattuna vuokra-asumiseen. Ylihinta on näin laskettuna erittäin suuri ehkä 50% luokkaa eli kaksiosta kannattaisi maksaa vain 55 000€ jos elinikä on 60 vuotta.
http://www.hsy.fi/seututieto/kaupunki/tonttihinnat/Sivut/Hintasuositus2014.aspxTulee mieleen konkurssiin menneen Rakennusyhtiö Haka:n aikoinaan rakentamat kerrostalot. Olisiko ne niitä joita ensimmäisenä aletaan purkamaan pääkaupunkiseudulla.
- Findikaattori
Espoon Matinkylästä kirjoitti:
Tulee mieleen konkurssiin menneen Rakennusyhtiö Haka:n aikoinaan rakentamat kerrostalot. Olisiko ne niitä joita ensimmäisenä aletaan purkamaan pääkaupunkiseudulla.
Jos kerrostalon elinikä olisi 60 vuotta v1970 valmistunut kerrostalo tulisi purkukuntoon vuonna 2030. Asunnossa voisi asua enää 16 vuotta.
Matinkylässä postinumero 02230 on putkiremontoidusta 55m2 kaksioista saatu keskimäärin 180 000€. Vuokraa joutuu maksamaan vastaavasta 900€/kk.
Karkea laskelma kannattaako ostaa 1970-luvun asunto Matinkylästä nykyhinnoilla:
Oma rahoitus 15 000€
Laina 165 000€
Korko 3%
Laina-aika 20v
Korkokustannus 20 vuodessa 54 000€
Lyhennys 915€/kk
Inflaatio 0%
Asunnon hinta korkoineen 234 000€
Hoitovastike 300€/kk yht. 16 vuodessa 57 600€
Remontit 0€
Kustannukset yhteensä 291 600 €, 16 vuoden ajalla se on 1518 €/kk.
Vuokrat 900€/kk, 16 vuoden ajalla se on 172 800€.
Erotus 291 600€ - 172 800€ = 46 800€ vuokralaisen hyväksi.
Vuokrat 900€/kk, 26 vuoden ajalla se on 280 800€.
Erotus 291 600€ - 280 800€ = 10 800€ vuokralaisen hyväksi.
Tontin arvo 55km2 x 450€/km2 = 24 750€ asunnolle.
Jos talon elinikä olisi 70 vuotta kustannus 934€/kk eli ei minusta houkuttele ostamaan vieläkään.
Ylihinta on näin laskettuna 46 800 eli Matinkylän kaksiosta kannattaisi maksaa vain 132 200€ jos talon elinikä on 60 vuotta tai jos se on 70 vuotta hinta on kohdallaan jos tontin arvo huomioidaan positiivisena purkukustannuksiin nähden mutta remonttikustannuksia voi tulla lisää 26v aikana melkoisesti joka tekee sijoituksen riskialttiiksi.
http://www.asuntojenhinnat.fi/myydyt-asunnot#pagination - Findikaattori
Findikaattori kirjoitti:
Jos kerrostalon elinikä olisi 60 vuotta v1970 valmistunut kerrostalo tulisi purkukuntoon vuonna 2030. Asunnossa voisi asua enää 16 vuotta.
Matinkylässä postinumero 02230 on putkiremontoidusta 55m2 kaksioista saatu keskimäärin 180 000€. Vuokraa joutuu maksamaan vastaavasta 900€/kk.
Karkea laskelma kannattaako ostaa 1970-luvun asunto Matinkylästä nykyhinnoilla:
Oma rahoitus 15 000€
Laina 165 000€
Korko 3%
Laina-aika 20v
Korkokustannus 20 vuodessa 54 000€
Lyhennys 915€/kk
Inflaatio 0%
Asunnon hinta korkoineen 234 000€
Hoitovastike 300€/kk yht. 16 vuodessa 57 600€
Remontit 0€
Kustannukset yhteensä 291 600 €, 16 vuoden ajalla se on 1518 €/kk.
Vuokrat 900€/kk, 16 vuoden ajalla se on 172 800€.
Erotus 291 600€ - 172 800€ = 46 800€ vuokralaisen hyväksi.
Vuokrat 900€/kk, 26 vuoden ajalla se on 280 800€.
Erotus 291 600€ - 280 800€ = 10 800€ vuokralaisen hyväksi.
Tontin arvo 55km2 x 450€/km2 = 24 750€ asunnolle.
Jos talon elinikä olisi 70 vuotta kustannus 934€/kk eli ei minusta houkuttele ostamaan vieläkään.
Ylihinta on näin laskettuna 46 800 eli Matinkylän kaksiosta kannattaisi maksaa vain 132 200€ jos talon elinikä on 60 vuotta tai jos se on 70 vuotta hinta on kohdallaan jos tontin arvo huomioidaan positiivisena purkukustannuksiin nähden mutta remonttikustannuksia voi tulla lisää 26v aikana melkoisesti joka tekee sijoituksen riskialttiiksi.
http://www.asuntojenhinnat.fi/myydyt-asunnot#paginationLaskelmassa on virhe, hoitovastikkeet 26v ajalta jäi huomioimatta. Tässä korjattu versio.
Jos kerrostalon elinikä olisi 60 vuotta v1970 valmistunut kerrostalo tulisi purkukuntoon vuonna 2030. Asunnossa voisi asua enää 16 vuotta.
Matinkylässä postinumero 02230 on putkiremontoidusta 55m2 kaksioista saatu keskimäärin 180 000€. Vuokraa joutuu maksamaan vastaavasta 900€/kk.
Karkea laskelma kannattaako ostaa 1970-luvun asunto Matinkylästä nykyhinnoilla:
Oma rahoitus 15 000€
Laina 165 000€
Korko 3%
Laina-aika 20v
Korkokustannus 20 vuodessa 54 000€
Lyhennys 915€/kk
Inflaatio 0%
Asunnon hinta korkoineen 234 000€
Hoitovastike 300€/kk yht. 16 vuodessa 57 600€
Hoitovastike 300€/kk yht. 26 vuodessa 93 600€
Remontit 0€
Kustannukset yhteensä 291 600 €, 16 vuoden ajalla se on 1518 €/kk.
Vuokrat 900€/kk, 16 vuoden ajalla se on 172 800€.
Erotus 291 600€ - 172 800€ = 46 800€ vuokralaisen hyväksi.
Kustannukset yhteensä 327 600€, 26 vuoden ajalla se on 1050 €/kk.
Vuokrat 900€/kk, 26 vuoden ajalla se on 280 800€.
Erotus 327 600€ - 280 800€ = 46 800€ vuokralaisen hyväksi.
Tontin arvo 55km2 x 450€/km2 = 24 750€ asunnolle.
Jos talon elinikä olisi 70 vuotta kustannus 1050€/kk eli ei minusta houkuttele ostamaan vieläkään.
Ylihinta on näin laskettuna 46 800 eli Matinkylän kaksiosta kannattaisi maksaa vain 132 200€ jos talon elinikä on 60 vuotta tai 70 vuotta. Tontin arvon voi huomioidaan positiivisena purkukustannuksiin nähden mutta remonttikustannuksia voi tulla lisää 26v aikana melkoisesti joka tekee sijoituksen riskialttiiksi.
Inflaatio vaikuttaa sekä hoitovastikkeeseen että vuokraan mutta kompensoin osittain toisiaan. Niiden vaikutus vähäinen laskelman lopputuloksessa. - korttitalo horjuu
Findikaattori kirjoitti:
Laskelmassa on virhe, hoitovastikkeet 26v ajalta jäi huomioimatta. Tässä korjattu versio.
Jos kerrostalon elinikä olisi 60 vuotta v1970 valmistunut kerrostalo tulisi purkukuntoon vuonna 2030. Asunnossa voisi asua enää 16 vuotta.
Matinkylässä postinumero 02230 on putkiremontoidusta 55m2 kaksioista saatu keskimäärin 180 000€. Vuokraa joutuu maksamaan vastaavasta 900€/kk.
Karkea laskelma kannattaako ostaa 1970-luvun asunto Matinkylästä nykyhinnoilla:
Oma rahoitus 15 000€
Laina 165 000€
Korko 3%
Laina-aika 20v
Korkokustannus 20 vuodessa 54 000€
Lyhennys 915€/kk
Inflaatio 0%
Asunnon hinta korkoineen 234 000€
Hoitovastike 300€/kk yht. 16 vuodessa 57 600€
Hoitovastike 300€/kk yht. 26 vuodessa 93 600€
Remontit 0€
Kustannukset yhteensä 291 600 €, 16 vuoden ajalla se on 1518 €/kk.
Vuokrat 900€/kk, 16 vuoden ajalla se on 172 800€.
Erotus 291 600€ - 172 800€ = 46 800€ vuokralaisen hyväksi.
Kustannukset yhteensä 327 600€, 26 vuoden ajalla se on 1050 €/kk.
Vuokrat 900€/kk, 26 vuoden ajalla se on 280 800€.
Erotus 327 600€ - 280 800€ = 46 800€ vuokralaisen hyväksi.
Tontin arvo 55km2 x 450€/km2 = 24 750€ asunnolle.
Jos talon elinikä olisi 70 vuotta kustannus 1050€/kk eli ei minusta houkuttele ostamaan vieläkään.
Ylihinta on näin laskettuna 46 800 eli Matinkylän kaksiosta kannattaisi maksaa vain 132 200€ jos talon elinikä on 60 vuotta tai 70 vuotta. Tontin arvon voi huomioidaan positiivisena purkukustannuksiin nähden mutta remonttikustannuksia voi tulla lisää 26v aikana melkoisesti joka tekee sijoituksen riskialttiiksi.
Inflaatio vaikuttaa sekä hoitovastikkeeseen että vuokraan mutta kompensoin osittain toisiaan. Niiden vaikutus vähäinen laskelman lopputuloksessa.AIka paljon pitää lukuja vääristellä, jotta tuhnuttamisen saa kannattavaksi.
Yllä oleva on räikeimmästä päästä, kun
- laitetaan asutoon 100 % hintaromahdus
- vuokranantaja uskovainen mummo ts. vuokra ei nouse ikinä
- suhteellisen lyhyt tarkastelujakso eli vuokralainen uskoo elävänsä vain 40 -vuotiaaksi - Findikaattori
Findikaattori kirjoitti:
Laskelmassa on virhe, hoitovastikkeet 26v ajalta jäi huomioimatta. Tässä korjattu versio.
Jos kerrostalon elinikä olisi 60 vuotta v1970 valmistunut kerrostalo tulisi purkukuntoon vuonna 2030. Asunnossa voisi asua enää 16 vuotta.
Matinkylässä postinumero 02230 on putkiremontoidusta 55m2 kaksioista saatu keskimäärin 180 000€. Vuokraa joutuu maksamaan vastaavasta 900€/kk.
Karkea laskelma kannattaako ostaa 1970-luvun asunto Matinkylästä nykyhinnoilla:
Oma rahoitus 15 000€
Laina 165 000€
Korko 3%
Laina-aika 20v
Korkokustannus 20 vuodessa 54 000€
Lyhennys 915€/kk
Inflaatio 0%
Asunnon hinta korkoineen 234 000€
Hoitovastike 300€/kk yht. 16 vuodessa 57 600€
Hoitovastike 300€/kk yht. 26 vuodessa 93 600€
Remontit 0€
Kustannukset yhteensä 291 600 €, 16 vuoden ajalla se on 1518 €/kk.
Vuokrat 900€/kk, 16 vuoden ajalla se on 172 800€.
Erotus 291 600€ - 172 800€ = 46 800€ vuokralaisen hyväksi.
Kustannukset yhteensä 327 600€, 26 vuoden ajalla se on 1050 €/kk.
Vuokrat 900€/kk, 26 vuoden ajalla se on 280 800€.
Erotus 327 600€ - 280 800€ = 46 800€ vuokralaisen hyväksi.
Tontin arvo 55km2 x 450€/km2 = 24 750€ asunnolle.
Jos talon elinikä olisi 70 vuotta kustannus 1050€/kk eli ei minusta houkuttele ostamaan vieläkään.
Ylihinta on näin laskettuna 46 800 eli Matinkylän kaksiosta kannattaisi maksaa vain 132 200€ jos talon elinikä on 60 vuotta tai 70 vuotta. Tontin arvon voi huomioidaan positiivisena purkukustannuksiin nähden mutta remonttikustannuksia voi tulla lisää 26v aikana melkoisesti joka tekee sijoituksen riskialttiiksi.
Inflaatio vaikuttaa sekä hoitovastikkeeseen että vuokraan mutta kompensoin osittain toisiaan. Niiden vaikutus vähäinen laskelman lopputuloksessa.Laskelmassa on vieläkin virhe, eikä kukaan huomannut!
Erotus 291 600€ - 172 800€ = 46 800€ vuokralaisen hyväksi pitää olla
Erotus 291 600€ - 172 800€ = 118 800€ vuokralaisen hyväksi.
Tässä korjattu versio.
Jos kerrostalon elinikä olisi 60 vuotta v1970 valmistunut kerrostalo tulisi purkukuntoon vuonna 2030. Asunnossa voisi asua enää 16 vuotta.
Matinkylässä postinumero 02230 on putkiremontoidusta 55m2 kaksioista saatu keskimäärin 180 000€. Vuokraa joutuu maksamaan vastaavasta 900€/kk.
Karkea laskelma kannattaako ostaa 1970-luvun asunto Matinkylästä nykyhinnoilla:
Oma rahoitus 15 000€
Laina 165 000€
Korko 3%
Laina-aika 20v
Korkokustannus 20 vuodessa 54 000€
Lyhennys 915€/kk
Inflaatio 0%
Asunnon hinta korkoineen 234 000€
Hoitovastike 300€/kk yht. 16 vuodessa 57 600€
Hoitovastike 300€/kk yht. 26 vuodessa 93 600€
Remontit 0€
Kustannukset yhteensä 291 600 €, 16 vuoden ajalla se on 1518 €/kk.
Vuokrat 900€/kk, 16 vuoden ajalla se on 172 800€.
Erotus 291 600€ - 172 800€ = 118 800€ vuokralaisen hyväksi
Kustannukset yhteensä 327 600€, 26 vuoden ajalla se on 1050 €/kk.
Vuokrat 900€/kk, 26 vuoden ajalla se on 280 800€.
Erotus 327 600€ - 280 800€ = 46 800€ vuokralaisen hyväksi.
Tontin arvo 55km2 x 450€/km2 = 24 750€ asunnolle.
Jos talon elinikä olisi 70 vuotta kustannus 1050€/kk eli ei minusta houkuttele ostamaan vieläkään.
Kaksiosta kannattaisi maksaa vain alle 98 000€ jotta 3% korkokustannuksilla ja 20v maksuajalla pääsisi samaan kuin vuokralainen jos talo kestää 16 vuotta tai alle 135 000€ jos talo kestää 70 vuotta. Ylihintaa on molemmissa tapauksissa huomattavasti verrattuna 180 000€ jota nyt maksettu Matinkylän 70-luvun putkiremontoiduista kaksioista.
Tontin arvon voi huomioidaan positiivisena purkukustannuksiin nähden mutta remonttikustannuksia voi tulla lisää 26v aikana melkoisesti joka tekee sijoituksen riskialttiiksi.
Inflaatio vaikuttaa sekä hoitovastikkeeseen että vuokraan mutta kompensoin osittain toisiaan. Niiden vaikutus on vähäinen. Vuokrien nousu on kuitenkin epätodennäköistä koska ne on jo nyt kipurajalla ja suunta on pikemminkin alaspäin. - Findikaattori
Findikaattori kirjoitti:
Asuntojen hinnat heiluneet historian saatossa hyvinkin paljon joka näkyy linkistä aukeavasta reaalihintakäyrästä.
Tilastojen mukaan 2000-luvulla tehty omistusasuntosijoitus kerrostaloon on ollut huonosti tuottava. Reaalihinnat nousseet Helsingissä v2000 alkaen 45% ja muualla suomessa 25% viidentoista vuoden aikana. Reaalinen vuosinousu vain 1,5-3%.
http://www.findikaattori.fi/fi/92
Tilastokeskuksen taulukosta voi havaita että v2005 reaalihinta-indeksi on 100 ja nyt v2014/2 Helsinki on noussut lukemaan 125,9 ja Oulu pudonnut lukemaan 91,9. Koko maan lukema 109,8. Helsingin nousua selittää kalliit remontit ja Oulun pudotusta Nokian irtisanomiset.
http://www.stat.fi/til/ashi/2014/06/ashi_2014_06_2014-07-28_tau_006_fi.html
Asuntojen hintojen nousua on perusteltu reaalitulojen nousulla.
http://www.findikaattori.fi/fi/114
Perustelu lienee väärä koska monien muiden tuotteiden hinnat ovat suhteessa ansiotuloihin laskeneet mutta asuminen kallistunut.
http://www.findikaattori.fi/fi/23
Kotitaloudet ovat pahasti velkaantuneet.
http://www.findikaattori.fi/fi/28
Asuntojen hinnoissa näyttäisi alkavan laskutrendi eikä ikuinen nousu kuten väität mitenkään perustelematta kantaasi.Findikaattorin asuntojen reaalihintaindeksi päivitetty tänään.
http://www.findikaattori.fi/fi/92
- D:M
Oikeasti elelemme Kreikan tavoin velalla. Julkista velkaa 7-10 miljartia vuodessa, joka synnyttää kansantuotteeseen 15-20 miljartia. Tästä huolimatta laskusuhdanteessa on menty kolme vuotta. Kun julkinen velka otetaan pois, niin yksityiset velat kaatuvat yhden jos toisenkin päälle eikä hyvä heilu. Lopulta varakkaat ostavat uunojen velka-asunnot pois halvalla. Näin käy vuoteen 2020 mennessä.
- Bacs
Pakko olla eri mieltä tuosta vuodesta 2020. 2016 alkaa taas nousu.
- Margin call
Bacs kirjoitti:
Pakko olla eri mieltä tuosta vuodesta 2020. 2016 alkaa taas nousu.
Velkavipu laskevilla markkinoilla on syöksykierre. Jossakin vaiheessa pankki alkaa pakkomyymään asuntoa kun asunnon arvo alittaa velan määrän. USA:ssa tätä kutsutaan Margin call:liksi.
- Ylipainoinen hetero
Margin call kirjoitti:
Velkavipu laskevilla markkinoilla on syöksykierre. Jossakin vaiheessa pankki alkaa pakkomyymään asuntoa kun asunnon arvo alittaa velan määrän. USA:ssa tätä kutsutaan Margin call:liksi.
Keikumme deflaation reunalla. Joskus esim. valtion velanotto on pakko painaa alle BKT kasvun/laskun. Se tarkoittaa palkanalennusta johtavassa virassa olevalle lääkärille. Jos ei palkanalennus sovi niin yt-lopputili-vouti-hursti-rasvattu köysi.
Deflaatiossa yt-jenkka soi ja soiton loppuessa tuoleja on todella harvoille. Samoin kotimarkkinoilla esim. Mara-aloilla on hiljaista, rakentaminen vähenee tramaaddisesti...
Deflaatiossa ei lämmitä vaikka euripoori on 0. Hinnat ja palkat alenevat deflaation verran ja reaalikorko tuhoaa taloutta niin velkamuulin, yritysten kuin julkista taloutta.
Eihän meille näin voi käydä? Fantastista? Eihän? - Joskus isäntä
Margin call kirjoitti:
Velkavipu laskevilla markkinoilla on syöksykierre. Jossakin vaiheessa pankki alkaa pakkomyymään asuntoa kun asunnon arvo alittaa velan määrän. USA:ssa tätä kutsutaan Margin call:liksi.
Ei koske Suomea tuo margin call. Jos hoitaa lainansa pankille, ei pankki voi koskea lainan ehtoihin. Hyvä niin, koska margin call on pankilta laukaus omaan jalkaan. Muutenkin USA:ssa lainaehdot on eri juttu, kun velasta pääsee eroon viemällä kämpän avaimet pankin tiskille.
- Margin call
Joskus isäntä kirjoitti:
Ei koske Suomea tuo margin call. Jos hoitaa lainansa pankille, ei pankki voi koskea lainan ehtoihin. Hyvä niin, koska margin call on pankilta laukaus omaan jalkaan. Muutenkin USA:ssa lainaehdot on eri juttu, kun velasta pääsee eroon viemällä kämpän avaimet pankin tiskille.
Margin call laukeaa jos sijoittaja on ostanut finanssituotteita kuten osakkeita velkarahalla. Jos velan arvo on sovittua rajaa esim. 15% suurempi kuin osakkeiden markkina-arvo laukeaa margin call ja pankki myy sijoittajan osakkeet ja näin pelastaa saatavansa.
Kyllä suomalaiset pankit rahoittivat hövelisti sijoittajia velkarahalla 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa. Tulee mieleen Kouri-kaupat ja Tuunasen osakekaupat velkarahalla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Kouri
Kuplauuno Taito Tuunanen joutui pakkolunastukseen ja jäi 50 miljoonaa markkaa velkaa pankille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taito_Tuunanen - Kiinteistökupla
Margin call kirjoitti:
Margin call laukeaa jos sijoittaja on ostanut finanssituotteita kuten osakkeita velkarahalla. Jos velan arvo on sovittua rajaa esim. 15% suurempi kuin osakkeiden markkina-arvo laukeaa margin call ja pankki myy sijoittajan osakkeet ja näin pelastaa saatavansa.
Kyllä suomalaiset pankit rahoittivat hövelisti sijoittajia velkarahalla 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa. Tulee mieleen Kouri-kaupat ja Tuunasen osakekaupat velkarahalla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Kouri
Kuplauuno Taito Tuunanen joutui pakkolunastukseen ja jäi 50 miljoonaa markkaa velkaa pankille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taito_TuunanenTämän ajan kuplauuno taitaa olla pörssiyhtiö Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj. Kiinteistöomaisuus ostettu tänä ja viime vuonna kalliiseen hintaan ja velkaa yli puolet taseessa.
Omistajat suurelta osin piensijoittajia joiden käteen jää aina Musta Pekka. Kurssiromahdus voi alkaa koska tahansa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/tulostiedot.jsp?klid=2016
Pudonnut Balancen uudella listalla sijalta 5 sijalle 25.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/analyysit/balancenlista/ - Findikaattori
Kiinteistökupla kirjoitti:
Tämän ajan kuplauuno taitaa olla pörssiyhtiö Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj. Kiinteistöomaisuus ostettu tänä ja viime vuonna kalliiseen hintaan ja velkaa yli puolet taseessa.
Omistajat suurelta osin piensijoittajia joiden käteen jää aina Musta Pekka. Kurssiromahdus voi alkaa koska tahansa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/tulostiedot.jsp?klid=2016
Pudonnut Balancen uudella listalla sijalta 5 sijalle 25.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/analyysit/balancenlista/Orava pudonnut sijalle 27 jos tarkkoja ollaan.
Balance antaa osakkeelle neljä tähteä ja kokonaisriskiksi 1/5 eli pörssin matalinta tasoa.
Osavuosikatsaus ei lupaa mitään hyvää, vuokra-asuntoja tyhjillään ja velkaa otetaan lisää. Voi olla että romahtaa pikapuolin. - Kiinteistökupla
Findikaattori kirjoitti:
Orava pudonnut sijalle 27 jos tarkkoja ollaan.
Balance antaa osakkeelle neljä tähteä ja kokonaisriskiksi 1/5 eli pörssin matalinta tasoa.
Osavuosikatsaus ei lupaa mitään hyvää, vuokra-asuntoja tyhjillään ja velkaa otetaan lisää. Voi olla että romahtaa pikapuolin.Oravan kurssiromahdus alkaa nyt. 4800 osakasta saavat nyt todeta kuplan puhkeavan ja kurssin syöksyvän yli 4,5% kun Analyysitalo Inderes antoi vähennä suosituksen osakkeelle.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/analyytikko asuntomarkkinoilla vaatimattomat nakymat/201410702170 - Findikaattori
Kiinteistökupla kirjoitti:
Oravan kurssiromahdus alkaa nyt. 4800 osakasta saavat nyt todeta kuplan puhkeavan ja kurssin syöksyvän yli 4,5% kun Analyysitalo Inderes antoi vähennä suosituksen osakkeelle.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/analyytikko asuntomarkkinoilla vaatimattomat nakymat/201410702170Mielenkiintoinen seurattava tuo Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj.
Kurssi laskee ja ensi tiistaina 14pv lokakuuta pääomistajien osakemyynnin rajoitus lakkaa. Aloittavatko he massiivisen myynnin se jää nähtäväksi.
http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/oravan osake laskussa myyntirajoitus paattyy ensi viikolla/a1018251?service=mobile
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=2016
- Älä ole tyhmä
No mitäpä arvelet, kun rintamamiesmökin saattoi saada 100 000 Markalla ja nyt se maksaa miljoona Markkaa? Sinua on huijattu Euroilla. Hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti.
- Findikaattori
Olet oikeassa.
Tästä alkuperäiskuntoisesta rintamamiestalosta v1948 tuskin maksettu 100 000mk. Tehty hartiapankilla kierrätyslaudoista ja nauloista ja nyt uusi omistaja joutuu maksamaan noin miljoona markkaa tästä komeudesta.
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8550223 - huhheijaavaan
Findikaattori kirjoitti:
Olet oikeassa.
Tästä alkuperäiskuntoisesta rintamamiestalosta v1948 tuskin maksettu 100 000mk. Tehty hartiapankilla kierrätyslaudoista ja nauloista ja nyt uusi omistaja joutuu maksamaan noin miljoona markkaa tästä komeudesta.
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8550223Kyllä ihmiset on hulluja!
- asf234asdf
huhheijaavaan kirjoitti:
Kyllä ihmiset on hulluja!
Varsinkin kun hulluille (lapsellisille) tyrkytettiin 0% asuntolainaa rajattomia määriä. Siinä 'hulluuntuu' isompikin. Tontin sijainnista täällä maksetaan, talo ei nyt ihan ilmainen mutta melkein. Mitä lähempänä metrokelapolia, sitä kalliimpi tietysti.
- omahakas
Findikaattori kirjoitti:
Olet oikeassa.
Tästä alkuperäiskuntoisesta rintamamiestalosta v1948 tuskin maksettu 100 000mk. Tehty hartiapankilla kierrätyslaudoista ja nauloista ja nyt uusi omistaja joutuu maksamaan noin miljoona markkaa tästä komeudesta.
http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/8550223Tuossahan varsin selvästi tuodaan esiin, että myynnissä on käytännössä vain tontti. Talo mainitaan purkukuntoiseksi.
Niin se saattaa maan hinta nousta. Ja minkä ajan markoista nyt puhutaan? 1948? Ihankohan nyt ovat 1:1 vertailukelpoisia?
- Helppo homma
Asia on helppo tarkistaa. Tilastoista näkee kuinka monta tuntia keskimääräistä palkkaa nauttiva joutuu tekemään työtä saadakseen uuden sadan neliön kerrostaloasunnon. Tämä vertailu paljastaa ovatko asuntojen reaalihinnat nousseet esim. 1970-luvusta.
- kyllä on
Ovat nousseet rajusti. Toki palkatkin ovat melkein tuplaantuneet niistä ajoista kun Markat vaihdettiin Euroihin, mutta asuntojen hinnat ovat kymmenkertaistuneet.
Valuutta on vaihtunut, mutta hinnat ovat jo korkeampia Euroina. Voidaankin puhua suuresta puhalluksesta.- Jotain rajaa
Täyttä roskaa. Jos asuntojen hinnat olisivat kymmenkertaistuneet ja mutta palkat vain kaksinkertaistuneet vain harvoilla olisi varaa ostaa omaa asuntoa. Eipä kyllä olisi varaa asua vuokrallakaan vaan iso osa kansasta asuisi teltoissa.
Jotain rajaa kirjoitti:
Täyttä roskaa. Jos asuntojen hinnat olisivat kymmenkertaistuneet ja mutta palkat vain kaksinkertaistuneet vain harvoilla olisi varaa ostaa omaa asuntoa. Eipä kyllä olisi varaa asua vuokrallakaan vaan iso osa kansasta asuisi teltoissa.
Roskaahan tuo on, ja nimimerkki "kyllä on" tietää sen itsekin. :)
Asuntojen hinnat ovat markka-ajan jälkeen toki nousseet aika paljon, mutta siihen vaikuttaa se, että markoista luovuttaessa oltiin vielä asuntojen hintojen suhteen harvinaisen matalalla tasolla. Eikä Euron vakaus ja matalat korot suinkaan haitanneet hintojen nousua.
Tietysti tuosta seuraa, että mikäli siirtyisimme takaisin markkaan, niin hintoihin pitäisi tulla raju korjausliike. Tosin se hoituisi kyllä nopeasti inflaationkin kautta, eli markkahintainen tiputus jäisi hyvin lyhyeksi.
- 44555666223338884111
Hintojen nousu on ihan niin todellista kuin miltä se näyttääkin. Realiarvojen kehitys on sitten toinen asia. Realiarvot kuitenkin yleensä aina laskevat. Poikkeuksena voi olla jotkut erityisen hyvillä sijaintipaikoilla olevat asunnut joiden realiarvo voi jopa nousta niiden vanhetessa ja rapautuessa, mutta toisaalta myös jossain taantuvilla alueilla sijaitsevien asuntojen numeraalisetkin hinnat voivat laskeea. Nämä tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia ja ne seuraavat joko ylettömästä kysynnästä alueella ja sijaintipaikalla tai sitten kysynnän lähes täydellisestä puuttumisesta. Mutta siis enimmäkseen asuntojen realiarvot laskevat niiden ikääntyessä ja rapautuessa, hinnat vaan nousevat siksi kun asuntojen arvot siis yleensä laskevat vähemmän kuin mitä käytössämme olevan rahan arvo laskee. Toki asuntojen realiarvotkin nousevat tai pikemminkin palautuvat aiempaan korkempaan tasoonsa siinä vaiheessa kun niihin tehdään isoja peruskorjauksia, mutta nämä jutut myös maksavat paljon.
Rahan arvoa tässä vaan käyttävät ikäänkuin absoluuttisesti arvonsa säilyttävänä mittatikkuna tahot jotka pyrkivät näin keinoin kertomaan asuntojen arvonnoususta. Nämä tahot kyllä usein itsekkin ymmärtävät mistä tässä tosiasiallisesti kyse on, joskaan ne eivät aina edes ymmärrä ja vielä useammin eivät tässä nimenomaisessa kohtaa halua ymmärtää. Esim. asuntoihin sijoittamaan häristävät tahot puhuvat yleensä asuntojen arvonnoususta samoin kuin verottajakin puhuu arvonnoususta sillä onhan se luontevampaa puhua arvonnousun pääomatulona verottamiseta kuin mitä inflaatiosta verottamisesta. Myös asuntojen hintojen nousua kauhistelevat joilla yleensä ei edes omassa käytössään olevaa asuntoa omistuksessaan ole tapaavat propakantapuheissaan puhua asuntojen hintojen noususta niiden arvojen nousuna. - RahaaTuleeVaan
On todellista, aina on kannattavampaa asua omassa kun vuokralla!
Saa voittoa hyvin kun on ensin 2v asunut ja myy sitten hyvällä voitolla.
Eikä tarvii maksaa myyntivoitosta myyntivoittoveroa!
Rahaa vaan tulee vaikka ei mitään tekisikään.- RahaaMeneeVaan
Ei ole kannattavaa asua omassa jos asuntojen hinnat laskevat, myyntitappiota ei saa vähentää verotuksesta.
- kankkulan kaivo
RahaaMeneeVaan kirjoitti:
Ei ole kannattavaa asua omassa jos asuntojen hinnat laskevat, myyntitappiota ei saa vähentää verotuksesta.
Aika paljon pitäisi hinnan laskea, että tuhnuttelu muuttuisi kannattavaksi.
Nykyisessä omistusasunnossa, kuten parissa edellisessäkin, laina vastikekulut ovat aikalailla vastaavan kämpän vuokran tasolla. Eli noin niinkuin kk-menojen puolesta se ja sama. Mutta omistusasunnossa näistä kuluista menee vain n. 40 % kankkulan kaivoon (korot vastike) ja loput eli lainanlyhennys kartuttaa omaa varallisuutta.
Siis kulut esim. 10 k€/vuosi ja varallisuus karttuu pelkillä lyhennyksillä 6 tonnia. Tuhnulla samat kulut, mutta varallisuutta karttuu 0 €.
Jos kämpän hinta on 150 k€, niin hinnan laskiessa 4 %/vuosi on vasta puntit tasan. OK, joskus voi tulla muutaman vuoden ajanjakso, jolloin hinta laskee kymmeniä prosentteja. Mutta "ihmisten ilmoilla" tämä ei ole pysyvä ilmiö. Vrt. ei ole montaa vuotta siitä, kun tuhnut uhosivat tällä palstalla, miten syksyn -95 hinnat = oikea hintataso ja kaikki sen yli on kuplaa.... ja hetkenpäästä huudettiin, miten rommaus on varma sillä hetkellä, kun realihinnat saavuttaa 80/90-vaihteen kuplahinnat. Vaan ohitettiin tuokin rajapyykki...
Ei kannata satunnaisten notkahdusten pelossa jättää ostamatta. Joskus voi tulla turskaa, mutta keskimäärin omistusasuminen kannattaa. Jopa hintojen pysyessä ennallaan.... mahd. arvonnousu on sitten bonari tuon päälle.
Vuokralla tuhnutellessa voi olla varma, että kaikki rahat menee eikä senttiäkään saa takaisin! Ja jos/kun sattuu siinä tuhnuttelun aikana hinnat nousemaan, haave omasta karkaa ulottumattomiin. Paha säästää omarahoitusosuutta, kun hinnat nousevat 10 %/vuosi, kuten pahimmillaan tekivät... - Remonttimies2
kankkulan kaivo kirjoitti:
Aika paljon pitäisi hinnan laskea, että tuhnuttelu muuttuisi kannattavaksi.
Nykyisessä omistusasunnossa, kuten parissa edellisessäkin, laina vastikekulut ovat aikalailla vastaavan kämpän vuokran tasolla. Eli noin niinkuin kk-menojen puolesta se ja sama. Mutta omistusasunnossa näistä kuluista menee vain n. 40 % kankkulan kaivoon (korot vastike) ja loput eli lainanlyhennys kartuttaa omaa varallisuutta.
Siis kulut esim. 10 k€/vuosi ja varallisuus karttuu pelkillä lyhennyksillä 6 tonnia. Tuhnulla samat kulut, mutta varallisuutta karttuu 0 €.
Jos kämpän hinta on 150 k€, niin hinnan laskiessa 4 %/vuosi on vasta puntit tasan. OK, joskus voi tulla muutaman vuoden ajanjakso, jolloin hinta laskee kymmeniä prosentteja. Mutta "ihmisten ilmoilla" tämä ei ole pysyvä ilmiö. Vrt. ei ole montaa vuotta siitä, kun tuhnut uhosivat tällä palstalla, miten syksyn -95 hinnat = oikea hintataso ja kaikki sen yli on kuplaa.... ja hetkenpäästä huudettiin, miten rommaus on varma sillä hetkellä, kun realihinnat saavuttaa 80/90-vaihteen kuplahinnat. Vaan ohitettiin tuokin rajapyykki...
Ei kannata satunnaisten notkahdusten pelossa jättää ostamatta. Joskus voi tulla turskaa, mutta keskimäärin omistusasuminen kannattaa. Jopa hintojen pysyessä ennallaan.... mahd. arvonnousu on sitten bonari tuon päälle.
Vuokralla tuhnutellessa voi olla varma, että kaikki rahat menee eikä senttiäkään saa takaisin! Ja jos/kun sattuu siinä tuhnuttelun aikana hinnat nousemaan, haave omasta karkaa ulottumattomiin. Paha säästää omarahoitusosuutta, kun hinnat nousevat 10 %/vuosi, kuten pahimmillaan tekivät...Mihin ne laskelmasi remonttikustannukset unohtui. Talon sisä- ulko- putki- sähkö- LVI-remontit ne maksaa omistaja.
Vuokralainen ei maksa remonttikustannuksia. Remontoimattomien asuntojen myynti hankalaa koska asiakkaina vain remonttisijoittajat ja he eivät maksa hyvää hintaa koska haluavat tehdä voittoa. - kankkulan kaivo
Remonttimies2 kirjoitti:
Mihin ne laskelmasi remonttikustannukset unohtui. Talon sisä- ulko- putki- sähkö- LVI-remontit ne maksaa omistaja.
Vuokralainen ei maksa remonttikustannuksia. Remontoimattomien asuntojen myynti hankalaa koska asiakkaina vain remonttisijoittajat ja he eivät maksa hyvää hintaa koska haluavat tehdä voittoa.Aikaperspektiivi on erilainen. Tuhnu paskoo (känni/huumepäissään) kämpän remonttikuntoon 5 vuodessa.
Omistusasuja pärjäilee ihan hyvin saman keittiön ja kylppärin kanssa 15, jopa 30 vuotta. Jos siis pieni nuhjaantuminen (20 vuoden ikäisistä puhuttaessa) haittaa eikä omistaja tunne polttavaa tarvetta seurata viimeisimpiä muotivirtauksia. Niitäkin on, jotka pistää kaiken uusix 10 v. välein ajan hermolla pysyäkseen. Vaan tällaista nyt ei pidäkään pakollisiin kuluihin laskea.
Julkisivuremontit, putkiremontit yms. ovat kanssa pääosin 30-50 vuoden sykleillä, joten aika harvakseltaan näitä eteen osuu. Ellei joudu juoksemaan pelkän halvan hinnan perässä - ne halvimmathan ovat aina niitä, joissa on remontit rästissä/justiinsa käynnistymässä.
Jo ex asuntoni oli uudiskohde ts. eipä siinäkään olisi paljoa tarvinnut remonttikuluista murehtia vielä 15 vuoteen...
Mihinkä muuten tuhnulta unohtui verovähennykset? Nekin voidaan ottaa laskelmiin mukaan tarvittaessa. Yleensä olen tavannut jättää ne pois sillä verukkeella, että niillä saa katettua pienimmät rempat... - kankkulan kaivo
Remonttimies2 kirjoitti:
Mihin ne laskelmasi remonttikustannukset unohtui. Talon sisä- ulko- putki- sähkö- LVI-remontit ne maksaa omistaja.
Vuokralainen ei maksa remonttikustannuksia. Remontoimattomien asuntojen myynti hankalaa koska asiakkaina vain remonttisijoittajat ja he eivät maksa hyvää hintaa koska haluavat tehdä voittoa.> Remontoimattomien asuntojen myynti hankalaa koska asiakkaina vain remonttisijoittajat ja he eivät maksa hyvää hintaa koska haluavat tehdä voittoa.
Tämäkin aivopieru pitää korjata. Rempattu on toki helpompi & nopeampi myydä, mutta se remontoinnin järkevyys on niin ja näin. En olisi lainkaan varma, että remonttikuluja saa aina pois, vaivanpalkasta nyt puhumattakaan.
Aikanaan, kun piti halvemman pään asuntoja katsella, tuli nähtyä aivan liian monta ex vuokrakämppää, jotka oli remontoitu "perusteellisesti" .. ja kaikki materiaalit & kodinkoneet oli halvinta mahdollista kuraa. Kelpaa tuhnulle, muttei minulle!
Sehän se vasta kallista on ostaa remontoitu ja sit ruveta roudaamaan kaatopaikalle halpiskamaa & parempaa tilalle. Tätäkin sattuu, jopa uudiskohteissa (keittiön kaapistot ym jo asennettu kun kaupat tehdään, mutta tyyli/laatutaso ei tyydytä ostajaa). Ymmärrän toki, että tällainen kuulostaa touhutonnimiehestä uskomattomalta ;-D
Toisaalta ns. vimpan päälle remontointi on riskialtista, koska maksuvalmis väki taas haluaa kaiken just eikä melkein oman makunsa mukaisesti. Tod. näk. remppaaja ei osaa arvata, mitä ostaja tarkalleen hakee...
Eli sitten jää se vaihtoehto, että kämppä todellakin myydään "tee se itse" kuntoisena eli remonttia vaille. Silloin pitää osua kohdalle ostaja, joka on valmis remontin tekemään omaan piikkiinsä. Näitäkin on, mutta voi vaatia pitemmän odottelun, että osuu kohdalle. Sukulaisen kämppää olin myymässä ja silloin kävi tämä stägä... Heppu osti aina huonokuntoisen kämpän, remontoi sen itse, asui 2 vuotta täyteen, osti sitten isomman/kalliimman remonttikohteen jne. - Findikaattori
kankkulan kaivo kirjoitti:
> Remontoimattomien asuntojen myynti hankalaa koska asiakkaina vain remonttisijoittajat ja he eivät maksa hyvää hintaa koska haluavat tehdä voittoa.
Tämäkin aivopieru pitää korjata. Rempattu on toki helpompi & nopeampi myydä, mutta se remontoinnin järkevyys on niin ja näin. En olisi lainkaan varma, että remonttikuluja saa aina pois, vaivanpalkasta nyt puhumattakaan.
Aikanaan, kun piti halvemman pään asuntoja katsella, tuli nähtyä aivan liian monta ex vuokrakämppää, jotka oli remontoitu "perusteellisesti" .. ja kaikki materiaalit & kodinkoneet oli halvinta mahdollista kuraa. Kelpaa tuhnulle, muttei minulle!
Sehän se vasta kallista on ostaa remontoitu ja sit ruveta roudaamaan kaatopaikalle halpiskamaa & parempaa tilalle. Tätäkin sattuu, jopa uudiskohteissa (keittiön kaapistot ym jo asennettu kun kaupat tehdään, mutta tyyli/laatutaso ei tyydytä ostajaa). Ymmärrän toki, että tällainen kuulostaa touhutonnimiehestä uskomattomalta ;-D
Toisaalta ns. vimpan päälle remontointi on riskialtista, koska maksuvalmis väki taas haluaa kaiken just eikä melkein oman makunsa mukaisesti. Tod. näk. remppaaja ei osaa arvata, mitä ostaja tarkalleen hakee...
Eli sitten jää se vaihtoehto, että kämppä todellakin myydään "tee se itse" kuntoisena eli remonttia vaille. Silloin pitää osua kohdalle ostaja, joka on valmis remontin tekemään omaan piikkiinsä. Näitäkin on, mutta voi vaatia pitemmän odottelun, että osuu kohdalle. Sukulaisen kämppää olin myymässä ja silloin kävi tämä stägä... Heppu osti aina huonokuntoisen kämpän, remontoi sen itse, asui 2 vuotta täyteen, osti sitten isomman/kalliimman remonttikohteen jne.Remonttisijoittaminen on riskibisnestä tässä markkinatilanteessa jossa asuntojen hinnat laskee ja kuten sanoit, että remontti ei miellytä asiakasta.
Vanhoissa kerrostaloissa on arvioitava talon elinikää joka lienee 60-80 vuotta koska betoniraudoitukset on ruostuvaa terästä.
Katso edellisessä viestissäni olevaa korjattua hintalaskelmaa Matinkylän kerrostalosta ja kommentoi sitä jos haluat. Kannattaako sinusta ostaa 70-luvun putkiremontoitu kaksio Matinkylästä 180 000 euron hintaan?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
eerikäinen novassa sanoi ei kukaan enää aja manuaalivaihteilla
meillä on 3 autoa talissa ja kaikissa manuaalilaatikot, on meillä vielä tämmöiset vaikka toisin puhutaan.2022135Ilo, joka nousee silmiisi saakka
kun katseemme kohtaavat. Olet energinen, aito, ihana. Välillä tuijotat suoraan silmiini - enkä hämmenny, katson takaisin681722Jokaisella on omat syntinsä
Minä olisin niin mielelläni sinun. Ehkä joskus viittasitkin siihen. Olet nainen ajatuksissani jatkuvasti ja taidat tietä821538En oikeasti
Tiennyt että sinulla on ollut vaikeuksia ja huonoja aikoja. Olen oikeasti pahoillani, ja olisin myös toiminut eritavoin1471427- 481394
90-luvulla maa syöksyi lamaan, ja silloinkin oli syypäinä samat tahot kuin nyt
Laman aiheuttajat olivat demarivetoinen virheellinen finanssipolitiikka, sekä ay-liikkeen taipumattomuus tilanteessa mik1251121- 173997
Vakava varoitus perussuomalaisista!
Keskustan Annika Saarikolta veret seisauttavaa tekstiä, lukekaa uutinen kokonaisuudessaan, tässä siitä maistiainen: ”Ke216991Olisitko ihminen minulle. Ihan ihminen vain.
Tiedätkö, että saan kyyneleet silmiini, niin syvästi sinua kaipaan. Meidän välillä on jotain todella syvää, kaunista ja46814Mä olisin niin iloinen
Jos vielä joskus nähtäis.. Ollaanko tulkittu mies toisiamme väärin?. Kumpikin luuli ettei toinen tykkää, vaikka molemmat60784