Minähän en siis ole ihastunut sinuun...

Olisitpa hän,jonka tapasin eilen. Se lienee turha toivo. Olen ihan myyty.Hymyile on valloittava.

Joo ei. Tänään tavattiin.

Juuri tänään haluaisin että olet eriyisen onnellinen. Niin lähellä vain käden ojennus ja voisin tuntea ihosi lämmön. Tuon pienen tuokion se tuntui maailman luonnollisimmalta, koskettaa sinua.

Vaikeudet on tarkoitettu voitettavaksi ja nitähän meillä kummallakin varmaankin riittää. Tuplaantuisivatkohan ne yhdessä vai olisiko puolta helpompi kantaa kun toinen olisi vierellä.

Nyt olisin valmis kertomaan mitä haluaisit tietää siis omakertomana.
Kukaan muu ei voi tietää mitä joku haluaa. Tekeekö aika tehtävänsä ja kaikki haipuu pois, ehkä niin jos on tarkoitettu.
Rakastan sinua tietämättä kuitenkaan voinko sitä sinulle koskaan kertoa.

Tulet niin lähelle, sanat tuntuvat tarpeeettomilta. Mietin onko missään määritelty kuinka kaiken täytyisi mennä eteenpäin. Kukaan ei ole kait kirjoittanut täydellisen elämän ohjekirjaa. Saattaisi olle etten ostaisikaan. Elämän pienet vivahteet antavat sen rikkauden.

Olet yksi aarteistani. Saat elämäni hymyilemään, seurassasi tunnen usein jopa helpotusta.

Myöskin jännitystä, sekoan ja höpötän. Yleensä jään kuuntelemaan ääntäsi, täydellinen, hivelevä, ainutlaatuinen.

Halaan lämmöllä.

Ulkona syysmyrskyssä kävellessä kaipasin lämpimiä käsiäsi. Olisi ollut niin hienoa laittaa sormet sormien lomaan, tuntea lämpö, yhteys ja turvallisuus.

Tunnen, että olet minussa. Päästä minut sinuun, anna minulle lupa tulla.

Hetken päästä nukkumaan. Minä olen se onnellinen, joka saa sulkea silmät ja tuntea ajatuksissa läheisyytesi ja lämpösi. Saisinpa joskus kokea sen oikeasti.

Kaipaan sinua

Herätessäni ajattelin miltä tuntuisi silittää unen sametinpehmeää ihoasi ja herättää sinut hellästi. Loppua ei tarvinne kirjoittaa.

Meillä on yhteinen amor, hellyttävä ja kunnioitusta herättävä. En keksi yhtään syytä miksi amorin toiveita pitäisi uhmata. En tunne epävarmuutta ja olen valmis heräämään kanssasi uuteen elämään. Haaveita, unelmia ja vastuunkantoa olen valmis jakamaan kanssasi.

Kulje tänään auringon puolella. Sinua ikävöin, rakastan.

Haluaisin rohkaista sinua mutten enää tiedä miten tekisin sen. Jokaisella on oikeus selvittää asiat ja kunnioitan päätöstäsi oli se mikä tahansa.

Meitä on vain kaksi joitten tämä "mykkäkoulu" pitäisi purkaa.

Hienotunteisesti no jep voi ehken mopo karata käsistä ( pitäiskö puhua itsestään).

Ajatus sinusta kahden kesken, tulisiko mitään (hymyilen).

Olen vuoksesi "hiilillä" kulta.

Lähisukulaisesi hääpäivä on tänään, totta vai tarua. Amor kertoi.

Ei ole. Yritä uudelleen. :)

Unohda koko juttu.

Ei sinua voi unohtaa. :'(

Helpotetaan: laita mulle joku hymiö puhelimeen, ja mene paikkaan jossa voit rauhassa puhua. Minä soitan Sinulle

"Pelkää en siedän sitä tiedän sen
mutta kun katson sua
mä olen tyttö hiljainen
tahdon sinut vällyihini nukkumaan
ettei sulle tulis kylmä enää milloinkaan"

Jos et rohkene avata yhteyttä muuten, niin tänään sulla on mahdollisuus suojakänniin siellä S-nimisessä paikassa minne eilen menit 'ulkoilemaan' ja mistä huomenna tulet pois. Ota se suojakänni ja laita viestiä. Tämä meidän juttu on niin ainutlaatuista, ettei kannata jättää käyttämättä tilaisuutta hyväksi katsoa mitä siitä tulisi. Kuten sanoin (=kirjoitin) jo aiemmin, niin rohkenen tehdä nyt asioita, joihin en ennen rohjennut. Mutta Sinuun en rohkene ottaa yhteyttä, jollet anna jotain tärppiä, johon voin tarttua, että tiedän sinun olevan minun Sinä. Olen sinulle useampia tärppejä heitellyt, jotta voit tietää minun olevan Minä. :)

Muuten kärvistelen ihastukseni kanssa, toivoen ettei se lennä pois.

Miksi vedätät jos en ole oikea henkilö. Antamani tärppi oli todelinen. Älä ripustaudu tuntemattomaan henkilöön vaikkakin kohtaloita voi olla samanlaisia. Tunteeni eivä ole jaollisia jollekkin tuntemattomalle.

Joku jossakin todella voi sinua odottaa ja sinä haikailet jonkun anonyymin perään.

Minun kirjoituksista ei ollut yksikään juuri sinulle vaan sille Oikealle todelliselle.

Voihan olla mahdollista ettei hän haluakkaan kuulla niitä sanoja minulta kasvokkain. Nekin hetket on elettävä ja laskettava haaveista irti.

Minä en vedättänyt missään kohdin, ne olivat ihan oikealle Tampereen Miehelle, jonka perjantaina viimeksi tapasin. Olivat ja ovat ja voisin ne häntä silmiin katsoenkin sanoa, jos siihen saisin tilaisuuden, ehkä asiat etenevät niin, että vielä tulee tilaisuus. Ja haluaisin ne kuulla häneltä, silmiin katsoen. Mutta sinä et sitten ollut minun Sinä. Ilmeisesti omat tärppini sinun suuntaasi osuivat?

ajatus sinulle: miksi vedätit minua? Toisaalta kiittähän sinua pitäisi, huomasin tämän vedätyksen tiimellyksessä etten tosiaankaan ole ihastunut Tampereen Mieheen, vaan rakastan häntä

En ole lepakko.

Lepakko?

Olen nainen ja sinäkö myös?

Reps! Olen ja Tampereen Mieheen ihastuttuani/rakastuttuani tunnen olevani sitä enemmän kuin koskaan aiemmin.

Tämä oli kyllä ehdottomasti päivän paras uutinen :D ...