Siis nimenomaan JOS tuo on totta niin...

On se totta. Samoin myös se on totta että laittamalla kaksi metallilevyä lähes vastakkain voi tehdä energiaa tyhjästä. Ja niin on fuusiokin.

Vaan eipä näy kaupallisia sovelluksia. Käytännössä tämä,julkaisu voidaan lukea näin:

"Saatiin kiva idea ja testattiin paria juttua. Tulokset vaikutti positiivisilta. Nyt tarvittaisiin joku rahoittamaan 10 vuodeksi meidän suojatyö.. Tutkimusta, siis jatkotutkimusta."

Tuossa akussa on se vika että se on liian pieni.
Suurentaminen vaikkapa autokäyttöön vaatisi vielä paljon edistystä
noiden äärimmäisen ohuiden reikäkalvojen massatuotannossa.

Lähiajalla myös markkinat saavuttava akkutyyppi on englantilaisen OXIS
valmistajan tuote.
Se on itse asiassa jo markkinoilla, mutta koetuotannon akut menevät
tulevien käyttäjien protopajoihin.

Se perustuu metalliseen litium anodiin ja rikkiin perustuvaan katodiin.
Tätä akkutyyppiä on valmistettu Usassa muutamia vuosia, mutta sen käyttöikä
on ollut lyhyt ja energiamäärä noin 250 wattituntia kiloa kohti, - eli
vain hieman suurempi kuin parhaissa litium-ioni akuissa.
Usassa SION niminen pulju on näitä tehnyt kohtuullisella menestyksellä.

Nyt sitten OXIS Li-S akku kestää päälle 1000 latausta ennenkuin sen
varastoima teho alenee 80 % alkuperäisestä.
Kohtuullinen varmuus on että kesto kasvaa yli 2000 latauksen.
Kiloa kohti löytyy jo 350 wattituntia ja tiedetään jo miten se
saadaan viritettyä 400 - 600 wattitunnin tasolle.
Näiden akkujen hyötysuhde on erittäin hyvä, eli vain muutama prosentti
katoaa lataus-purkaus kierrossa.
Akku ei ole sen kalliimpi tehdä kuin nykyiset tyypit ja potentiaalia
on runsaasti alaspäin.
Koska OXIS akku on ensimmäisenä käyttökelpoisena Li-S akkuna markkinoilla,
niin hinnoittelu on alkuvaiheessa se minkä käyttäjät suostuvat
maksamaan.

Akusta saa kyllä huimat tehot ulos, mutta lataus vaatii päälle 5 tuntia.
Uuden ihmemateriaali grafeenin liittäminen katodin rikki-sidosaine-grafiitti
seokseen tulee parantamaan lataunopeutta ja muita ominaisuuksia.

Akulla on useita poikkeuksellisia ominaisuuksia.
Sen saa purkaa aivan tyhjäksi, - mikä ei käy lainkaanpäinsä litium-ioni
akkujen kanssa , - näiden elektrolyytti kun on sentyyppinen että virtajohdoista
alkaa liuota kuparia noin 2 voltin alijännitteelle puretusta kennosta.
Elektrolyyttiin liuonnut kupari myrkyttaa akun kemiallisen systeemin.

Akun voi varastoida tyhjänä, mikä ei tietenkään käy nykyisillä litium tyypeillä.
Armeijan varusteissa tämä on etu, kuin on myös se että akusta saa ampua
luodin läpi ja se tuottaa silti virtaa.
http://www.youtube.com/watch?v=L9whgQXgERc
Tämä ihme on mahdollista juuri OXIS Li-S akun ominaisuudet tuovan elektrolyytin
ansiosta.
Se kun peittää välittömästi metallisen litiumanodin repeytymät sähköä kulkua
eristävällä litiumsulfidilla.
Eli akun sisäinen oikosulku estyy.
Sulfidikerros peittää anodin normaalitapauksessakin ja tästä suojakerroksesta
pääsevät läpi vain litium-ionit silloin kun akkua ladataan tai puretaan.

Linkin artikkelissa selostetaan akkutyypin ominaisuudet kohtuullisen hyvin,
Artikkeli on kuitenkin päälle vuoden vanha ja edistystä on tuosta tapahtunut.
http://www.hybridcars.com/oxis-jump-starts-first-commercialization-of-lithium-sulfur-batteries/

Litium-ioni tyyppikin on saamassa uutta potkua monellakin tavalla.
Piin käyttö anodimateriaalissa keventää kennot ja myös metallisen litiumin
käyttö anodissa mahdollistuu erään juuri kehitetyn pinnoitemateriaalin ansiosta.
Myös rikin käyttöä katodissa on menestyksellä kokeiltu "yolk" tyyppisellä
rakeistuksella jossa rikki eristetään hiilikuoren sisään.
Nämä eivät ole vielä valmiita tuotantoon koska materiaalin massatuotanto
on vielä auki.
Tulee kyllä mukaan kuvioon ellei jotan vielä parempaa vielä keksitä.
Potentiaalia kun on runsaasti.

Jos verrataan näitä uusia akkutyyppejä vaikkapa Teslan käyttämiin, niin
akku kevenee kilowattituntia kohti laskettuna noin puoleen.
Oman mopoautoni LiFePO4 tyyppiset litium-ioni akut kevenisivät peräti
80 % , eli nyt painoltaan 100 kiloinen akkupaketti kevenisi 20 kiloon.

Näitä sähköautojen akkuongelmat ratkaisevia akkukeksintöjä putkahtaa aina muutaman vuoden välein.

Vaan matka laboratorion vakaissa oloissa toimivasta ratkaisusta tuotantomalliin on pitkä ja kivinen. Mieleen tulee mm. rikkiakku, josta taannoin kohistiin. Suuri energiatiheys ja taisi olla nopeasti ladattavissakin. Toisaalta meleko reaktiivinen sisältö ja akku täytyi pitää olikosenyt 300 °C lämpötilassa käytön aikana.

Kylläpä vaan näiden uusien keksintöjen todelliset kompastuskivet ovat yleensä 1) elinikä ja 2) toimivuus (akku on sekä purettavissa että ladattavissa) pakkasessa.

Pakkanen se taitaa olla pahin kompastuskivi polttokennotekniikallekin.... aina kun veden kanssa läträtään, tulee se ongelma, että miten läträät, kun ollaan pakkasella. OK, voihan vermeitä lämmittää, mutta jatkuva lämpimänä pito tulee kalliiksi / syö auton energiavarat tyhjiin parissa päivässä. Toisaalta ei taitaisi kovin hyvin myydä sellainenkaan auto, jota pitää "hehkuttaa" 10 min ennen kuin sillä voi lähteä ajoon.

Huom. eliniällä tarkoitan todellista tuotantomallien elinikää enkä teoreettisiin laskelmiin perustuvaa "tähän voisi tällä tekniikalla päästä, jos....". Näiden uusien keksintöjen mainostettu elinikä kun on yleensä tätä jälkimmäistä mallia.