Otetaan auto jonka paino kuljettajineen on 1500 kg, moottorin teho 100 kW, ilmanvastuskerroin 0,4 ja voimansiirtohäviöt renkaineen on 20%.
Mikä on auton teoreettinen huippunopeus radalla kun käytetään maksimitehoa ja oletetaan eri välityksiä olevan käytössä rajattomasti?
Pähkinä viikonlopuksi
tuhatta ja sataa
30
100
Vastaukset
- 13+6
210 km/h
- 11+13
Ihan pähkinäksi itsellesi. Mitä vikaa pähkinässä?
- Taas näitä
Varmaan hienoa kysyä omasta mielestään viisaita, vaikka ei ole selvillä asiasta itsekään.
Ja näyttääpä joku osaavan laskea tuloksenkin ilman tarvittavia tietoja, että samaa tasoa kuljetaan.
Google voisi auttaa , mikä on ero ilmanvastuskertoimella ja ilmanvastuksella .- 1320
No voisi kyllä täsmentää. Onko tuo ilmanvastuskerroin nopeus toiseen riippuva? Entä nuo muut vastukset, mikäon niiden nopeusriippivuus?
- 13+6
Ei kyllä pitäisi näihin narsistien saivarteluihin kommentoida, mutta minulla ei ole mitään vaikeutta ymmärtää, että tässä tarkoitetaan ilmanvastusvoiman lausekkeessa F=k*v^2 olevaa kerrointa k.
Sehän sisältää muotokertoimen Cw , poikkipinnan-alan, ilman tiheyden ja ½:n.
Tässä niiden tulo on laskettu valmiiksi yhdeksi kertoimeksi 0,4.
Muotokertoimena Cw tuo 0,4 on nykyautoille liian suurikin.
Muut kulkuvastukset ja voimasiirron hyötysuhteet on sitten niputettu yhteen prosenttimääräksi siitä maksimitehosta.
Tehtävässä ei normaalijärkiselle ole mitään ongelmaa, eikä pitäisi olla myöskään "mottipäille", sillä kuutiojuurihan siinä otetaan. - Seli seli
13+6 kirjoitti:
Ei kyllä pitäisi näihin narsistien saivarteluihin kommentoida, mutta minulla ei ole mitään vaikeutta ymmärtää, että tässä tarkoitetaan ilmanvastusvoiman lausekkeessa F=k*v^2 olevaa kerrointa k.
Sehän sisältää muotokertoimen Cw , poikkipinnan-alan, ilman tiheyden ja ½:n.
Tässä niiden tulo on laskettu valmiiksi yhdeksi kertoimeksi 0,4.
Muotokertoimena Cw tuo 0,4 on nykyautoille liian suurikin.
Muut kulkuvastukset ja voimasiirron hyötysuhteet on sitten niputettu yhteen prosenttimääräksi siitä maksimitehosta.
Tehtävässä ei normaalijärkiselle ole mitään ongelmaa, eikä pitäisi olla myöskään "mottipäille", sillä kuutiojuurihan siinä otetaan.Kuka vaan osaa laskea mitä vaan kun saa vapaasti itse valita mitä mikäkin termi tarkoittaa.
Ilmanvastuskerroin on yksiselitteisesti se Cw, eikä mikään mielikuvituksellinen saunatonttukerroin .
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmanvastuskerroin - 13 + 5
13+6 kirjoitti:
Ei kyllä pitäisi näihin narsistien saivarteluihin kommentoida, mutta minulla ei ole mitään vaikeutta ymmärtää, että tässä tarkoitetaan ilmanvastusvoiman lausekkeessa F=k*v^2 olevaa kerrointa k.
Sehän sisältää muotokertoimen Cw , poikkipinnan-alan, ilman tiheyden ja ½:n.
Tässä niiden tulo on laskettu valmiiksi yhdeksi kertoimeksi 0,4.
Muotokertoimena Cw tuo 0,4 on nykyautoille liian suurikin.
Muut kulkuvastukset ja voimasiirron hyötysuhteet on sitten niputettu yhteen prosenttimääräksi siitä maksimitehosta.
Tehtävässä ei normaalijärkiselle ole mitään ongelmaa, eikä pitäisi olla myöskään "mottipäille", sillä kuutiojuurihan siinä otetaan."tässä tarkoitetaan ilmanvastusvoiman lausekkeessa F=k*v^2 olevaa kerrointa k. "
Ymmärrätkö että k:n arvo riippuu kaavassa käytetyistä yksiköistä?
Siitä seuraa ettei pelkällä lukuarvolla ilman yksikköä ole mitään käyttöä.
"Muotokertoimena Cw tuo 0,4 on nykyautoille liian suurikin."
Pieleen meni tuokin. Cw:n arvo riippuu virtauksen tulosuunnasta, ja monella nykyautolla se on jollain suunnalla juuri tuon verran. Niillä joilla ei ole, on kerroin aina tuota isompi, pienempi se ei kaikilla suunnilla ole yhdelläkään nykyisellä kaupallisesti saatavissa olevalla tehdasvalmisteisella henkilöautolla.
Auton valmistajan esitteissään ilmoittama Cw on tietysti suoraan edestä tulevalle virtaukselle, mutta sillä ei todellisia tilanteita kannata ruveta laskemaan ollenkaan, se kun on käytännössä aina alakanttiin, ellei vastusta mitata tuulitunnelissa. - 13+6
13 + 5 kirjoitti:
"tässä tarkoitetaan ilmanvastusvoiman lausekkeessa F=k*v^2 olevaa kerrointa k. "
Ymmärrätkö että k:n arvo riippuu kaavassa käytetyistä yksiköistä?
Siitä seuraa ettei pelkällä lukuarvolla ilman yksikköä ole mitään käyttöä.
"Muotokertoimena Cw tuo 0,4 on nykyautoille liian suurikin."
Pieleen meni tuokin. Cw:n arvo riippuu virtauksen tulosuunnasta, ja monella nykyautolla se on jollain suunnalla juuri tuon verran. Niillä joilla ei ole, on kerroin aina tuota isompi, pienempi se ei kaikilla suunnilla ole yhdelläkään nykyisellä kaupallisesti saatavissa olevalla tehdasvalmisteisella henkilöautolla.
Auton valmistajan esitteissään ilmoittama Cw on tietysti suoraan edestä tulevalle virtaukselle, mutta sillä ei todellisia tilanteita kannata ruveta laskemaan ollenkaan, se kun on käytännössä aina alakanttiin, ellei vastusta mitata tuulitunnelissa.Totta h......ä ne käytettävät yksiköt ovat SI-yksiköitä, KUN kerran en muuta ilmoittanut, tämä saivartelu meni nyt jo naurettavaksi.
Arvioidaan sitä koota nyt sitten vielä:
A= 2 m^2
ilman tiheys on 1,2 kg/m^3
muotokerroin on 0,3
k=½*2*1,2*0,3= 0,36 (kg/m)
Ilman vastusta ei muuten muissa suunnissa ole kuin menosuunnassa
(Nyt muuten riitti, lähden sittenkin paariin , vaikkei pitäny. Ymmärrätkö, että ... voi j.........a) - 13+6
13+6 kirjoitti:
Totta h......ä ne käytettävät yksiköt ovat SI-yksiköitä, KUN kerran en muuta ilmoittanut, tämä saivartelu meni nyt jo naurettavaksi.
Arvioidaan sitä koota nyt sitten vielä:
A= 2 m^2
ilman tiheys on 1,2 kg/m^3
muotokerroin on 0,3
k=½*2*1,2*0,3= 0,36 (kg/m)
Ilman vastusta ei muuten muissa suunnissa ole kuin menosuunnassa
(Nyt muuten riitti, lähden sittenkin paariin , vaikkei pitäny. Ymmärrätkö, että ... voi j.........a)Ilmanvastus on yhdyssana
- 13 + 5
13+6 kirjoitti:
Totta h......ä ne käytettävät yksiköt ovat SI-yksiköitä, KUN kerran en muuta ilmoittanut, tämä saivartelu meni nyt jo naurettavaksi.
Arvioidaan sitä koota nyt sitten vielä:
A= 2 m^2
ilman tiheys on 1,2 kg/m^3
muotokerroin on 0,3
k=½*2*1,2*0,3= 0,36 (kg/m)
Ilman vastusta ei muuten muissa suunnissa ole kuin menosuunnassa
(Nyt muuten riitti, lähden sittenkin paariin , vaikkei pitäny. Ymmärrätkö, että ... voi j.........a)"Ilman vastusta ei muuten muissa suunnissa ole kuin menosuunnassa"
Et sitten vieläkään tajunnut, että pienikin sivutuuli lisää ilmanvastusta aivan olennaisesti, koska samaan aikaan kasvavat:
1) ilmanvastuskerroin (vinossa olennaisesti suurempi kuin suoraan edestä
2) otsapinta on vinossa suunnassa suurempi kuin suoraan edestä
3) ilmavirtauksen nopeus autoon nähden kasvaa samalla ajonopeudella kun on sivutuulta
Lisäksi tuulta voi tulla edestäkin ...
Et sitten myöskään tiedä, että ilmantiheys on näissä lämpötiloissa suomen tienpinnan korkeuksilla olennaisesti suurempi kuin 1,2 kg/m^3. - 13+6
13 + 5 kirjoitti:
"Ilman vastusta ei muuten muissa suunnissa ole kuin menosuunnassa"
Et sitten vieläkään tajunnut, että pienikin sivutuuli lisää ilmanvastusta aivan olennaisesti, koska samaan aikaan kasvavat:
1) ilmanvastuskerroin (vinossa olennaisesti suurempi kuin suoraan edestä
2) otsapinta on vinossa suunnassa suurempi kuin suoraan edestä
3) ilmavirtauksen nopeus autoon nähden kasvaa samalla ajonopeudella kun on sivutuulta
Lisäksi tuulta voi tulla edestäkin ...
Et sitten myöskään tiedä, että ilmantiheys on näissä lämpötiloissa suomen tienpinnan korkeuksilla olennaisesti suurempi kuin 1,2 kg/m^3.Teoreettinen huippunopeus tasankomaisella radalla, jossa saavutaan kierroksen jälkeen lähtöpaikkaan, hyvin luultavasti saavutetaan myötätuuliosuudella.
Ilman tiheys ihan nyt juuri tämän päivän lämpötiloissa onkin isompi (1,29 kg/m^3), mutta kesällä ( 20° C ) se on 1,2 kg/m^3.
Nyt taitaa tosin olla talvirengas pakko.
- lisää dataa
Ei ratkea noilla annetuilla tiedoilla.
- 5+13
Toisaalta taas annetaan turhia tietoja. Johtuu varmasti siitä, ettei kysyjällä ole fysiikan alkeetkaan hallussa.
Outo ilmiö täällä tämä, että kysytään vastauksia tehtäviin, joita ei voi annetuilla lähtöarvoilla ratkaista.
Aivan kuin kyselijällä ei olisi fysiikasta hajuakaan.- 2+18
Ei siinä mitään outoa ole. Sitä tapahtuu kaikilla palstoilla.
Joskus on mahdollista arvata mitä tarkoitetaan, mutta usein, esimerkiksi tässä on mahdotonta olla varma tarkoituksesta, vaikka jotkut ovatkin sitä mieltä. Yksiselitteisten tehtävien laadinta ei ole aina helppoa, jopa ylioppilaskirjoituksiin on livahtanut mukaan tehtäviä, jotka on mahdollista ymmärtää väärin. Ihan kiva, että joku laittaa tehtäviä toisten ajankuluksi. Täälä annetusta kritiikistä ei pidä lannistua, harva (itselaadittu) tehtävä pelkkää kiitosta saa.
Joten laitan plussan ketjun avaajalle.
- 13+4
Huippunopeuden laskeminenhan on hyvin yksinkertaista: teho = nopeus x vastusvoimat. Kysymys on vain siitä että nuo vastusvoimat pitäisi määritellä paremmin.
- kitka
Tehtävänanto on epätäsmällinen.
Ilmavastuskerroin ei sisällä mitään poikkipinta-aloja tms. vakioita. Se on dimensioton luku. Tämä on lähtökohta ellei toisin mainita. Nykyautoilla kertoimet ovat alle 0.30.
Voimansiirron häviöteho "renkaineen" riippuu nopeudesta. Sen laskemiseksi tarvitaan vierintäkitkakerroin ja vaihteiston yms. häviöt. Tuollainen 20 % könttikerroin pitää jo sisällään kysytyn nopeuden. Tehtävänannossa pitäisi erikseen mainita, että se vastaa kokonaishäviötehoa maksiminopeudella, mikäli näin on. - kitka
Nopeus v saadaan alla olevan yhtälön ratkaisuna. Arvasin mutulla puuttuvat parametrit.
A K 0.5 r v**3 umg v (e-1) P = 0
A 1.5 m2 otsapinta
K 0.4 vastuskerroin
r 1.3 kg/m3 ilman tiheys
u 0.02 vierintäkitka-k
m 1500 kg massa
g 9.81 m/s2
e 0.05 voimansiirron hävikki
P 100000 W moottorin teho
v 58.4 m/s nopeus, saadaan yhtälön ratkaisuna
210.4 km/h- 7 + 2
Mitään vierintäkitkaa ei ole edes olemassa, on vain renkaan kosketuspintaan kohdituva lepokitkavoima, mikä ei tee olennaisesti työtä tien havaintokoordinaatistossa, sillä kosketuspinta ei juurikaan liiku. Pieni liike siinä kyllä oikeasti on jos voimaa välittyy, mutta siitä aiheutuva häviöteho on aivan epäolennaista suuruusluokkaa vierintävastukseen verrattuna.
Vierintävastus taas ei ole mikään voima, vaan tehohäviö. Laskelmissa toki yleensä tuollaista olematonta voima käytetään, koska se on yksinkertainen tapa mallittaa asiaa fysiikkaa osaamattomille, ja todellisuus on jonkin verran mutkikkaampi. - 8+6
7 + 2 kirjoitti:
Mitään vierintäkitkaa ei ole edes olemassa, on vain renkaan kosketuspintaan kohdituva lepokitkavoima, mikä ei tee olennaisesti työtä tien havaintokoordinaatistossa, sillä kosketuspinta ei juurikaan liiku. Pieni liike siinä kyllä oikeasti on jos voimaa välittyy, mutta siitä aiheutuva häviöteho on aivan epäolennaista suuruusluokkaa vierintävastukseen verrattuna.
Vierintävastus taas ei ole mikään voima, vaan tehohäviö. Laskelmissa toki yleensä tuollaista olematonta voima käytetään, koska se on yksinkertainen tapa mallittaa asiaa fysiikkaa osaamattomille, ja todellisuus on jonkin verran mutkikkaampi.Renkaista aiheutuva vierintävastus mallinnetaan yleensä suhteessa auton painoon eikä tehoon, kuten tuossa nikki kitkan kaavassa. Tuon mallin oikeellisuuden voi todeta käytännössä työntämällä eri painoisia autoja.
- lepo_kitka
8+6 kirjoitti:
Renkaista aiheutuva vierintävastus mallinnetaan yleensä suhteessa auton painoon eikä tehoon, kuten tuossa nikki kitkan kaavassa. Tuon mallin oikeellisuuden voi todeta käytännössä työntämällä eri painoisia autoja.
Tuo kansanomainen nimitys johtuu siitä, että kerrointa käytetään samalla tavoin kuin kitkakerrointa. Joka tapauksessa tarvitaan voima vierintävastuksen voittamiseksi. Tämä ei juurikaan riipu nopeudesta vaan auton painosta.
- vastus ei ole kitka
lepo_kitka kirjoitti:
Tuo kansanomainen nimitys johtuu siitä, että kerrointa käytetään samalla tavoin kuin kitkakerrointa. Joka tapauksessa tarvitaan voima vierintävastuksen voittamiseksi. Tämä ei juurikaan riipu nopeudesta vaan auton painosta.
"Joka tapauksessa tarvitaan voima vierintävastuksen voittamiseksi."
Jos ajat autollasi täysin kitkattomalla alustalla joudut itsekin huomaamaan ettei vierintävastuksen voittamiseksi mitään voimaa tarvita. Jos autoon sellaisen voiman kohdistat se kiihtyy voiman suuntaan kaavan a = F / m mukaisesti, jossa F on se voima millä autoa työnnät, eikä laskennallisella vierintävastusvoimalla ole mitään vaikutusta F:n arvoon.
Tuollaisessa tilanteessa vierintävastus hidastaa pyörien pyörimistä, ja jos sen haluat estää tarvitset pyöriin kohdistuvan momentin. Sen saat helpoiten moottorista voimansiirron välityksellä. Olennaista tässä on ymmärtää mikä ero on ulkoisilla ja sisäisillä voimilla, ja moottorista saatu momentti on sisäisen voiman momentti. Todelllista ulkoista vierintävastusvoimaa ei tässä tilanteessa ollut.
Käytännössä ei ole mitenkään mahdotonta saada aikaan tilannetta, jossa laskennalllinen vierintävastusvoima on selvästi suurempi kuin nopeuden ylläpitämiseen todellisuudessa tarvittava ulkoinen voima, mikä voi olla esim kitkavoima. Juuri siksi vierintävastusta ei kannatakaan sotkea kitkavoimiin ollenkaan. Kyse kun ei ole välttämättä todellisesta voimasta ollenkaan, vaan laskennallisesta suureesta. - 3+11
vastus ei ole kitka kirjoitti:
"Joka tapauksessa tarvitaan voima vierintävastuksen voittamiseksi."
Jos ajat autollasi täysin kitkattomalla alustalla joudut itsekin huomaamaan ettei vierintävastuksen voittamiseksi mitään voimaa tarvita. Jos autoon sellaisen voiman kohdistat se kiihtyy voiman suuntaan kaavan a = F / m mukaisesti, jossa F on se voima millä autoa työnnät, eikä laskennallisella vierintävastusvoimalla ole mitään vaikutusta F:n arvoon.
Tuollaisessa tilanteessa vierintävastus hidastaa pyörien pyörimistä, ja jos sen haluat estää tarvitset pyöriin kohdistuvan momentin. Sen saat helpoiten moottorista voimansiirron välityksellä. Olennaista tässä on ymmärtää mikä ero on ulkoisilla ja sisäisillä voimilla, ja moottorista saatu momentti on sisäisen voiman momentti. Todelllista ulkoista vierintävastusvoimaa ei tässä tilanteessa ollut.
Käytännössä ei ole mitenkään mahdotonta saada aikaan tilannetta, jossa laskennalllinen vierintävastusvoima on selvästi suurempi kuin nopeuden ylläpitämiseen todellisuudessa tarvittava ulkoinen voima, mikä voi olla esim kitkavoima. Juuri siksi vierintävastusta ei kannatakaan sotkea kitkavoimiin ollenkaan. Kyse kun ei ole välttämättä todellisesta voimasta ollenkaan, vaan laskennallisesta suureesta.Jos alusta on täysin kitkaton, ei tosiaan ole mitään vierintävastusta eikä mitään voimaa tarvita. Ei edes renkaiden tarvitse pyöriä sillä auto liukuu alustalla itsestään. Sellaista alustaa vaan ei ole, ei edes pikaluistelurata ole täysin kitkaton. Tehtävässä varmaan ajateltiin asfalttia ja sellaisia alustoja, ja niillä syntyy vierintävastusta esim. kun renkaat painuvat hieman kosketuskohdastaan alustaan. Renkaiden lämpeneminen ajossa on myös merkki vastuksesta. Asian voi myös todeta päästämällä auto vahdissa vapaalle aivan tasaisella tiellä; ei se ikuisesti rullaa.
- vastus ei ole kitkaa
3+11 kirjoitti:
Jos alusta on täysin kitkaton, ei tosiaan ole mitään vierintävastusta eikä mitään voimaa tarvita. Ei edes renkaiden tarvitse pyöriä sillä auto liukuu alustalla itsestään. Sellaista alustaa vaan ei ole, ei edes pikaluistelurata ole täysin kitkaton. Tehtävässä varmaan ajateltiin asfalttia ja sellaisia alustoja, ja niillä syntyy vierintävastusta esim. kun renkaat painuvat hieman kosketuskohdastaan alustaan. Renkaiden lämpeneminen ajossa on myös merkki vastuksesta. Asian voi myös todeta päästämällä auto vahdissa vapaalle aivan tasaisella tiellä; ei se ikuisesti rullaa.
"Jos alusta on täysin kitkaton, ei tosiaan ole mitään vierintävastusta"
Tuo ei pidä ollenkaan paikkaansa. Kitkaton alusta ei vähennä vierintävastusta lainkaan kitkalliseen verrattuna.
Seurauksena renkaat todellakin lakkaavat pyörimästä, kun vierintävastus on kuluttanut kaiken pyörien pyörimisenergian loppuun, ellei lisää mistään tule.
Ajoneuvon vaakanopeus ei sensijaan muutu ollenkaan, kun siihen tarvittava ulkoinen voima puuttuu. Energia ei tietenkään ole kadonnut olemattomiin, vaan näkyy helpoiten nimenomaan renkaiden lämpenemisestä.
- 19625
Kun auto liikkuu, niin rengas tekee työtä sitä enemmän, mitä alempi rengaspaine. Työ on voima kertaa matka. Yleensä tämä voima kuvataan vierintävastuskertoimella renkaiden mainoksissakin.
- 41620
Uusissa autoissa pitää olla oikein rengaspainevahti, jotta tuo hukkatyö minimoituisi.
- 71118
Eihän keskipakovoimaakaan ole. Silti siitä uhutaan.
- moottoriman
Mitä jos sen auton moottori hajoaa ennenkuin maksiminopeus ehditään saavuttaa?
Hajonneella (sammuneella) moottorilla ei enää mitään kiihdytyksiä tehdä eli laskutehtävä taitaa jäädä aivan turhaksi.
Varmistetaan ensin se laitteen kunto jotta ne kestää testiajon (kokeen).
Myös polttoainetta on oltava riittävästi kokeen suorittamiseen, tyhjentynyt tankki estää kokeen loppuun viemisen.
Myös käytetyllä polttoaineella on oma merkityksensä, esim. ilokaasu voi antaa moottorille lisää tehoa (puhtia).
Teoreettisille laskelmille on annettava kaikki tarpeelliset lähtötiedot. Teoreettiset laskelmat parhaassa tapauksessa antaa suuntaviitat käytännön virittelyyn. Kilpa-autojen suunnittelijat ja rakentajat pyrkivät osaamisen puitteissa saavuttamaan kilpailuissa menestyvän auton. Eikä tämä tie aina ole helpoin tie. - ryhdy rallikuskiksi
"ilmanvastuskerroin 0,4 " ????
Unohditko mahdollisen tuulen vaikutukset. Ilmanvastuskertoimesta huolimatta myös tullen voimakkuudella ja suunnalla on oma merkityksensä.
On ihan eri juttu saavuttaa auton maksiminopeutta pienessä tuulessa kute 1-2 metriä/sekunnissa taikka sitten hirmumyrskyssä jossa tuulen nopeus voi olla aivan toista luokkaa esim. 30-40 metriä/sekunnissa.
On myös merkitystä onko se vastatuulta vai myötätuulta.
Pieni ilmanvastus EI poista tuulen vaikutusta.
Ainakin veneilijät joutuvat huomioimaan tuulen vaikutukset. Hyvä se on huomioida myös autoilijoiden. Pieni kevyt henkilöauto kovassa sivutuulessa voi olla varsin ikävä ajaa. Äkilliset tuulen muutokset voivat todellakin tuottaa yllätyksiä jos niitä ei huomioi.
Nämä "pikkuteoreetikot" saisivat kyllä ajatella hiemen enemmän. Ja se maksiminopeuden määrityskin on varsin epätarkka, se voi vaihdella paljonkin riippuen siitä ajaetaanko tasamaalla, alamäessä tai jyrkkään ylämäkeen.
Se 100 kilowatin teho kun antaa erilaisia maksiminopeuksia erilaisissa ajo-olosuhteissa.
YRITÄPÄ käyttää maksiminopeutta esim. Euroopan mutkaisilla ja mäkisillä alppiteillä? Saksan autobahneilla se kyllä voi onnistua kunnes rysähtää oikein kunnolla. Todellinen maksiminopeus on se nopeus jossa autonkuljettaja vielä hallitsee auton valitsevissa olosuhteissa.
Ajatko mutkaisella jäätiellä auton maksiminopeudella? - noin_kahtasataa
Tuollaiseen ei taida löytyä suoraa laskukaavaa oikeen mistään..
mutta esim. Audi A4 :än (mk2) ilmanvastuskerroin on 0,28, ja kulkee 2.0l 96 kw moottorilla n. 210-215 km/h. eli jotakuinkin tuollaista nopeutta esimerkkisi autokin voisi kulkea. 0,4 on tosin melko iso vastuskerroin nykyatolle. vw kuplassakin oli 0,38..
http://www.autowiki.fi/index.php/Ilmanvastus
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1765209
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1274686- 302986
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa301961"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla231794Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161747Hermo mennyt sotealueeseen?
Nyt hammaslääkäriaika peruttiin neljännen kerran. Perumiset alkoi tammikuussa. Nyt uusi aika elokuulle!????1091735Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221730Haluan tavata Sinut Rakkaani.
Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu301633Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.181571