Metsät hiilinieluina

Mitäpohjoisemmaksi( ja/tai korkeammalle) mennään, sitä harvemmassa puut
kasvavat luontaisesti.

Hiilinielujen kannalta ei ole hyvä kasvattaa liian tiheitä , koskemattomia metsiä,
koska silloin myös lahopuun osuus kasvaa liiaksi eli hiilitä vapautuu ilmaan
sitä kautta.

Liian tiheä metsä ei ole riistankaan kannalta paras. Ei ole sopivia lentoaukkoja
esim. metsolle. Pienemmät tiheät puskat siellä täällä on kyllä hyviä suojapaikkoja
pienriistalle.

Sekametsä on hyvä kestävyyden kannalta. Taudit ei niin herkästi iske metsän
koko puustoon kuin yhden puulajin metsiköissä ja myös kasvu on parempaa,
jos vain puulajisuhteet on kohdillaan ko. kasvupaikan mukaisesti vaihdellen.

..tosiaankin. Jos metsät olisivat tiheämpiä niin Metsot saattaisivat lentää päin puuta ? Entä pikkulinnut ? Pikkulinnut eivät löytäisi tiheästä metsästä enää pesäänsä jos hakevat poikueelle ruokaa. Hirvien liikkuminen vaikeutuisi. Hirvien sarvet sotkeentuisivat ylitiheisiin puihin. jne,jne.

Kannattaa käydä katsomassa metsää kansallispuistoissa, joissa ei puita ole kaadettu vuosisataan. Siellä näkee luonnollisen metsän tiheyden eli harvuuden. Luonnonvarainen metsä on järeää, mutta melko harvaa. Tiheät kasvatusmetsät ovat ryteikköä, jossa ei ole ruokaa kuin korkeintaan oravalle ja kirjanpainajan toukille.

Suomen kasvihuonepäästöt vuonna 2011 olivat 67 Mtonnia hiilidioksidia. Se on hiileksi muutettuna kaikkiaan 18 Mtonnia hiiltä.

Suomen metsien vuosikasvu vuonna 2011 oli 104 Mm3. Vuotuinen kasvu on hiileksi muutettuna 22 Mtonnia hiiltä. Suomen metsien vuosikasvu ylittää siis selvästi Suomen kaikkien kasvihuonepäästöjen määrän.

Metsien vuosikasvusta jää 31% eli noin 7 Mtonnia hiiltä metsiin, loppuosa 15 Mtonnia hiilestä kuluu hakkuupoistumaan.

Pelkkä metsiin jäävä puuston kasvu vastaa siis lähes 40% Suomen kasvihuonepäästöistä.