J.T.K:lle jälleen kerran

Näillä palstoilla sinulle mies kirjoittelen kun muodostuit minulle niin tärkeäksi aikoinaan. Alan tajuta irl:n perusteella tosiasiat. Et ole kiinnostunut olemassaolostani ollenkaan tuolla tosielämän puolella. No en voi sinua syyttääkään, koska naisena en tosiaankaan ole mikään miesten päiväuni, joten ymmärrän, ettei kanssani haluta olla edes tekemisissä.

Olen taas todella alamaissa tunteitteni kanssa, joten pahoittelen tekstini pateettista sävyä.

Vetäydyit aina syrjään kun kävin, et halunnut puhua kanssani, sinua ei kiinnostanut, joten en käykään enää kun se välttelysi sattuu minuun niin älyttömästi. Mahdan olla silmissäsi todella vastenmielinen ilmestys. Anteeksi, että joskus tulin yllättäen häiritsemään. Ulospäin näyttelen iloista, mutta tämä teksti varmaan antaa osviittaa siitä, miltä sisälläni oikeasti tuntuu. Hymyilen sinullekin, jos näen, vaikka tekisi mieli itkeä.

Ei olla nähtykään kunnolla pariin vuoteen. Ohi menit autolla yhtenä päivänä. En tiedä tunsitko edes enää... Joskus erehdyin luulemaan, että tykkäsit minusta ihmisenä, mutta taisi olla omaa kuvitelmaani. Se ihminen, johon tykästyin aikanaan, taisikin olla oman mielikuvitukseni tuotosta, ei se tietenkään ole sinun syysi, ettet sinä tykkää.

Minä tässä olen se tyhmä, ruma, läski vanha blondi, joka ei tajua mistään mitään. Jätän sinut varmasti piakkoin rauhaan täällä palstallakin. Eihän tästäkään mitään hyötyä ole, kunhan puran vaan pahaa oloani. Anteeksi.

Kaikkea hyvää sinulle kuitenkin ja lämmintä joulua sinne takkatulen äärelle.