Paljonko nousee lämpö varaajassa yhdellä pesällisellä?

Hyötyduhde on 94% noin huonoon ei pääse kuin säätelemättömät kattilat.

Jännästi laskettu , miten?

90l menee kirjoitti:

Hyötyduhde on 94% noin huonoon ei pääse kuin säätelemättömät kattilat.

Todellisuus on aina tarua ihmeellisempää.

Yliinsikööri kirjoitti:

Jännästi laskettu , miten?

Kyllä insinöörin se pitää osata.

niukka on kirjoitti:

Kyllä insinöörin se pitää osata.

Mänty 1360 kwh/pinokuutio lienee aika oikea arvo ja pesään menee noin 90l eli 1000: 90l=11. 1360:11=123 ja sehän on kwh määrä 90l.
Hötysuhteella 94% on 116kwh ja taikaluku 1,16. 100 astetta . Siinäpä kaava? 100 per m3 määrä 3 antaa nostoksi 30c. Ainakin yläpää nousee 70 c lämpöön ja muiden kerrosten lämpöä ei voi tietää.
Aika vaikea koska olisi pitänyt sekoittaa koko tiinu ja jos silloin olis ollut lämpö 40 nousisi koko hinkin lämpö 70 c ja vain jos ei ole muuta kulutusta.
Jos torpa vie -30 8 kw niin pari pesää pitää poltella vrk. Tuolla kattilalla ei ole mikään ongelma. Ei myöskään tarvitse murehtia että kiehuu koska katyila itse rajoittaa palamista ja väleä varasja ottaa vastaan paljon lämmintä.

90l menee kirjoitti:

Hyötyduhde on 94% noin huonoon ei pääse kuin säätelemättömät kattilat.

Tuo luku on valmistajan papereissa, tuskin pätee kattilalla joka on käytössä pannuhuoneessa. 80% on aika lähellä varmaan käytännössä. Effecta lupaa 93% voi sillä päästä niukasti 80% päälle käytänössä, mutta ei paljon.

85% maksimi kirjoitti:

Tuo luku on valmistajan papereissa, tuskin pätee kattilalla joka on käytössä pannuhuoneessa. 80% on aika lähellä varmaan käytännössä. Effecta lupaa 93% voi sillä päästä niukasti 80% päälle käytänössä, mutta ei paljon.

Lue lisää

Kyllä se käytännössä noin menee varaavassa lämmityksessä. Kylmästä pannusta kun lämmitys aloitetaan, niin alkuun on hyötysuhde todella huono. Ja kattilan konvektiopinnat eivät ole puhtaat, pitäsi joka kerta vetää putket harjalla, jos todella haluaa maksimaalisen hyötysuhteen. Taisi olla Vakolan testi, jossa oli mm. Jämä Nature. Mainos luopasi noin 90% hyötysuhdetta, pääsi se karvan verran yli 80%. Jos hyötysuhde otetaan niin, että lyödään pannu puntarin päälle ja nimellisteho päälle, niin kattila voi päästä parhaan palon aikana tuonne noin 90%:n. Pannujen mainokset ovat täysin yliampuvia, mainkoksen hyötysuhteesta voi hyvin nipistää lähes 10%, jotta ollaan todellisissa lukemissa. Tämä on vähän kuin automainosten kulutuslukemat, sillä erolla, että eivät ole ihan yhtä paljon metsässä.

Ostopuun voi helposti valita hintansa mukaisesti . Taas edullisesti saatua puuta ei. Miksi poltella normihinnalla saatua koivua, jos edullisesti saa sekapuuta tai mäntyä.

kuiva puu.. kirjoitti:

Ostopuun voi helposti valita hintansa mukaisesti . Taas edullisesti saatua puuta ei. Miksi poltella normihinnalla saatua koivua, jos edullisesti saa sekapuuta tai mäntyä.

Lue lisää

No ei sitä kuitenkaan tarvitse kehua parhaaksi puuksi. Voihan sitä polttaa ei sitä kukaan kiellä. Itse en osta yhtään puuta. Koivut poltan omassa pesässä tukkeja myöten ja havupuut jää sitten myyntiin. Oletko koskaan miettinyt miksi se sekapuu on sitten niin halpaa. Koivu on kuitenkin kaikista metsäyhtiöiden hinnoittelemista puista halvinta ostaa vaikka itelleen. Turha ostaa jatkojalostettuja tuotteita jos saha ja kirves pysyy kädessä.

Ei vaan painon mukaan koivu kuivana painaa 100kg enemmän /m3, joten lienee puumäärä hyvinkin samaa luokkaa, painon mukaan.. siis kiloja puuta!

niukka on kirjoitti:

No ei sitä kuitenkaan tarvitse kehua parhaaksi puuksi. Voihan sitä polttaa ei sitä kukaan kiellä. Itse en osta yhtään puuta. Koivut poltan omassa pesässä tukkeja myöten ja havupuut jää sitten myyntiin. Oletko koskaan miettinyt miksi se sekapuu on sitten niin halpaa. Koivu on kuitenkin kaikista metsäyhtiöiden hinnoittelemista puista halvinta ostaa vaikka itelleen. Turha ostaa jatkojalostettuja tuotteita jos saha ja kirves pysyy kädessä.

Lue lisää

Sanoin, että keinokuivattu on parempi, kuin pinossa kuivunutOlkoon sitten vaikka koivu.

Puulämmittäjänä 40v kirjoitti:

Ei vaan painon mukaan koivu kuivana painaa 100kg enemmän /m3, joten lienee puumäärä hyvinkin samaa luokkaa, painon mukaan.. siis kiloja puuta!

Eihän puuta myydä tai osteta painon mukaan?

Mitenkä tuo eroaa yläpuolella olevasta halkoliiterin taulukosta?