Yläpaloinen käänteispalokattila?

Jämä kattilasta on tehty näköjään monta erilaista versiota. Tämä sinun versiosi on lähellä omaani.

Oma eroaa siten, että palopesän yläosaan asensin 4mm vahvuisen pellin, jonka pituus on n 450mm ja palopesän yläosan ja pellin väliin jää n 90mm palotunneli.

Samoin täyttöluukussa olevaan toisioilman reikään tein ilman ohjaimen, joka ohjaa ilmaa sivuille ja tällä hapetetaan pesästä tulevat palavat savukaasut. Puiden pituus on alkuperäinen ja samoin pesän saa täyttää täyteen.

Huomion arvoista on mainita, ettei palaminen palotunnelissa katkea edes puiden lisäyksen yhteydessä, vaan lisäyspuista tulevat kaasut yhtyvät heti palamiseen.
PS.
En usko vesijäähdytteisen teräksen palavan / syöpyvän, jonka mainitsit kuvassa.

markkulievonen kirjoitti:

Jämä kattilasta on tehty näköjään monta erilaista versiota. Tämä sinun versiosi on lähellä omaani.

Oma eroaa siten, että palopesän yläosaan asensin 4mm vahvuisen pellin, jonka pituus on n 450mm ja palopesän yläosan ja pellin väliin jää n 90mm palotunneli.

Samoin täyttöluukussa olevaan toisioilman reikään tein ilman ohjaimen, joka ohjaa ilmaa sivuille ja tällä hapetetaan pesästä tulevat palavat savukaasut. Puiden pituus on alkuperäinen ja samoin pesän saa täyttää täyteen.

Huomion arvoista on mainita, ettei palaminen palotunnelissa katkea edes puiden lisäyksen yhteydessä, vaan lisäyspuista tulevat kaasut yhtyvät heti palamiseen.
PS.
En usko vesijäähdytteisen teräksen palavan / syöpyvän, jonka mainitsit kuvassa.

Siis asennettu pelti on tiivis sivuilta ja peräosaltaan ja kaikki savukaasut ohjataan kulkevaksi täyttöluukun etuosan kautta ja palotunnelissa kulkemaan kohti takaosassa olevaan reiän kautta yläosiin. Kattilan palaessa täydellä teholla, alin tunneli, jossa kaasut syttyvät heräkästi ( pieni tilavuus ja korkeampi lämpötila) jatkavat palamistaan seuraavassa tunnelissa, joka myös on lähes kokonaan palavien savukaasujen täyttämä.

Tavallaan tuo pienitilavuuksinen tunneli toimii kaasujen sytytyspesänä ja lopussa vähäöisetkin kaasut palavat puhtaasti pienessä tilavuudessa.

Käänteispalo on siloin yläpaloperiaatteella pelaava, jos nk. ohituspelti pidetään auki. Ohituspelliä voi pitää myös vain vähän auki, silloin pääosa palosta tapahtuu käänteispaloperiaatteella ja osa ylä paloperiaatteella. Kun katsoo Jämä/jäspi kattiloiden halkassukuvia huomaa selvästi, että hyvin pieni muutoksin käänteispalokattila kehitetty yläpalokattilasta, mm. sen takia on klapipituus käänteispalossa hieman lyhyempi. Markkulievonen on selvästikin tehnyt saman viritelmän itse, on pienellä muutoksella ja halvalla saanut aikaan käänteispaloisen.

.......... kirjoitti:

Käänteispalo on siloin yläpaloperiaatteella pelaava, jos nk. ohituspelti pidetään auki. Ohituspelliä voi pitää myös vain vähän auki, silloin pääosa palosta tapahtuu käänteispaloperiaatteella ja osa ylä paloperiaatteella. Kun katsoo Jämä/jäspi kattiloiden halkassukuvia huomaa selvästi, että hyvin pieni muutoksin käänteispalokattila kehitetty yläpalokattilasta, mm. sen takia on klapipituus käänteispalossa hieman lyhyempi. Markkulievonen on selvästikin tehnyt saman viritelmän itse, on pienellä muutoksella ja halvalla saanut aikaan käänteispaloisen.

Just joo jämästä pellinpalalla käänteispaloinen. Kerro nyt sitten vielä sekin tarina miten alapalokattilasta kehitettiin yläpaloisen kautta käänteispaloinen kattila. Ettekö pölvästit näe edes yläpalokattilan ja käänteispalokattilan eroa enää. Aina vaan menee nämä jutut hullummiksi. Markkulievonen on vaan laittanut yläpalokattilaan savujarruja, se siitä kehitystyöstä. Vai onko hän rakentanut keraamisen toisiopesän sinne yläpalokattilan yläosaa? Sinne toisiopalo pesään oman ilmansyötön. Siellä ne kaasut sitten poltetaan 1300 asteen lämmössä ja ohjataan sitten lämmön talteenottavaan konfektioon. Vai menisikö ne vaan suoraan hormiin. Voi poikien haaveita. Yläpalosta ei saa käänteispaloa muuten sulattamalla sen ja valamalla uudestaan.

.......... kirjoitti:

Käänteispalo on siloin yläpaloperiaatteella pelaava, jos nk. ohituspelti pidetään auki. Ohituspelliä voi pitää myös vain vähän auki, silloin pääosa palosta tapahtuu käänteispaloperiaatteella ja osa ylä paloperiaatteella. Kun katsoo Jämä/jäspi kattiloiden halkassukuvia huomaa selvästi, että hyvin pieni muutoksin käänteispalokattila kehitetty yläpalokattilasta, mm. sen takia on klapipituus käänteispalossa hieman lyhyempi. Markkulievonen on selvästikin tehnyt saman viritelmän itse, on pienellä muutoksella ja halvalla saanut aikaan käänteispaloisen.

Toisaalta ahdasta on. Nyt tulipesän korkeus on enää 400mm ja lämmittäessä hiilikerros vie omansa. Puiden lisäystila jää pieneksi ja siksi pesällisen paloaika lyhyt.
Jos palopesä olisi 200........300mm korkeampi, niin kattilan vaihtaminen olisi turhaa.
Muutin kattilan joskus 90-luvulla ja nykyisin tämä malli on yleistynyt monen kattilan kohdalla.

Mitä paljon mainostetua mallia tarkoitat? "Ominaisuus" nikki on ihan normi wanaha yp. Eikös vedalla ole montaa mallia ja osassa jyllää koko palotapahtuma kerrallaja liekkä kääntyy alas ja nousee tuubeihin eli oiekastaan ihan puhdas yp mutta tuubit ja niihin meno vasta alhaalta hiukan sekoitta pelkkä YP nimikettä hieman. On hieman parempi hyötysuhde silloin.

Tai jos tarkoitit "kaikkikeksitty" niin siinä on veikeästi piirretty se alempi kuva kun liekit nousee pesään ja kuitenkin käänty alas ja kaasupoltto kuten normi alaåpaloisessa eli jo aika hyvin peuhaa tuo kattila.Omituista vain että on pelkkää rautaa alaosa jossa kuuma kaasu on ? ei liene ihan terävintä kärkeä mutta ohittaa YPn mennen tullen.EWka kuva on aika normi alapalo ja siten jo hyvä ja arkisen asillnen kattila,olisp asuomessa edes noit kaikki YPt niin olisi moni kitupolttaja yp vähemmän vihattu.