Laatu käsitetään vähän eri tavoin, riippuen keneltä kysytään.
Kun laatua kysytään kysytään johdon näkökulmasta, niin ohjelmistokehityksen kuin vaikka asiakasorganisaation johdon näkökulmasta, laatu on sitä onko ohjelmistotuote tai palvelu sille asetettujen vaatimusten mukainen.
Kun laatua kysytään ohjelmistotoimittajan näkökulmasta, se on sitä onko tuote tai palvelu sopiva käyttötarkoituksiinsa ja sitä verrataan toisiin tuotteisiin/palveluihin mitä on markkinoilla.
Kun laatua kysytään loppukäyttäjän tai kuluttajan näkökulmasta, se on sitä täyttääkö tai ylittääkö tuote/palvelu käyttäjän odotukset.
.
Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikkien ohjelmistojen laatu on RIITTÄVÄN HYVÄ.
Kun ohjelmistoa/palvelua valitaan, pitää esittää oikeat kysymykset.
1. Mitä ohjelmistolta vaaditaan.
2. Onko ohjelmisto sopiva käyttötarkoituksiisi ja miten se suhtautuu muihin tarjolla oleviin tuotteisiin/palveluihin
3. Mitkä odotukset ovat ohjelmistolle/palvelulle.
Nämä kaikki voidaan toki miettiä aina etukäteen.
Kun laatua kysytään kysytään johdon näkökulmasta, niin ohjelmistokehityksen kuin vaikka asiakasorganisaation johdon näkökulmasta, laatu on sitä onko ohjelmistotuote tai palvelu sille asetettujen vaatimusten mukainen.
Kun laatua kysytään ohjelmistotoimittajan näkökulmasta, se on sitä onko tuote tai palvelu sopiva käyttötarkoituksiinsa ja sitä verrataan toisiin tuotteisiin/palveluihin mitä on markkinoilla.
Kun laatua kysytään loppukäyttäjän tai kuluttajan näkökulmasta, se on sitä täyttääkö tai ylittääkö tuote/palvelu käyttäjän odotukset.
.
Tämä tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikkien ohjelmistojen laatu on RIITTÄVÄN HYVÄ.
Kun ohjelmistoa/palvelua valitaan, pitää esittää oikeat kysymykset.
1. Mitä ohjelmistolta vaaditaan.
2. Onko ohjelmisto sopiva käyttötarkoituksiisi ja miten se suhtautuu muihin tarjolla oleviin tuotteisiin/palveluihin
3. Mitkä odotukset ovat ohjelmistolle/palvelulle.
Nämä kaikki voidaan toki miettiä aina etukäteen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Kun ohjelmistoa/palvelua valitaan, pitää esittää oikeat kysymykset.
1. Mitä ohjelmistolta vaaditaan.
2. Onko ohjelmisto sopiva käyttötarkoituksiisi ja miten se suhtautuu muihin tarjolla oleviin tuotteisiin/palveluihin
3. Mitkä odotukset ovat ohjelmistolle/palvelulle."
Mihin unohdit toimivuuden ja hallinnan helppouden vaatimuksen? Kohta 1 sisältää vain sen vaatimuksen, että ohjelma täyttää ne vaatimukset joita ohjelman pitää kyetä suorittamaan.
Tämä voi tapahtua käytännössä helposti taikka sitten vaikeasti.
Ja kohta 3 voisi sisältää vaatimuksen ettei ohjelmistoa alvariinsa muutella eli sillä on jotkin stabiilit ominaisuudet huomioiden koulutukseen tarvittavan ajan. (mm. käyttöliittymä) Ei todellakaan ole kivaa käytellä ohjelmistoa joka jatkuvasti muuttuu.
"Mihin unohdit toimivuuden ja hallinnan helppouden vaatimuksen?"
Lähtökohtaisesti, kaikki toimii ja on hallittavissa sillä tavalla kuin on tarkoitettu.
"Kohta 1 sisältää vain sen vaatimuksen, että ohjelma täyttää ne vaatimukset joita ohjelman pitää kyetä suorittamaan."
Kohta 1 on lähinnä se vaatimusmäärittely. Pitää suorittaa tietyt asiat, ja on lista ominaisuuksista joita vaaditaan. Käyttöliittymässä voi olla määriteltynä halutut toiminnot. Ohjelma on valmis ja laadukas kun vaatimusmäärittelyn kaikki vaatimukset täyttyy.
Jos sinulla on hallinnalle jotain vaatimuksia, määrittele ne. Onko se sitten graafinen käyttöliittymä asialle X, keskitetty hallinta käyttäjille, klusterissa oleville koneille jne.
Jos sinulla on toimivuudelle, tarkennetaan tämä vaikka kuinka monta prosenttia ajasta hommat on saatavilla, ja jos on häiriötilanne niin kauan se kestää ja jne. Ne pitää määritellä ja sitten valita sen mukaan mikä täyttää vaatimukset.
"Ja kohta 3 voisi sisältää vaatimuksen ettei ohjelmistoa alvariinsa muutella eli sillä on jotkin stabiilit ominaisuudet huomioiden koulutukseen tarvittavan ajan. (mm. käyttöliittymä) Ei todellakaan ole kivaa käytellä ohjelmistoa joka jatkuvasti muuttuu."
Öö... Ei. Joidenkin kuluttajien ja loppukäytätjien odotuksia on, että voi päivittää uutuuksia ohjelmistopäivityksillä. Apple on tässä malliesimerkki. Asiakkaat odottavat, että kerta vuoteen tulee uusi iOS ja kerta vuoteen tulee uusi OS X, ja kun käyttää sitä uutta käyttistä niin siihen tulee päivityksissä muutoksia ja parannuksia. Applen osakekurssikin perustuu näihin odotuksiin, sillä aina kun Apple ei tuo jotain uutta niin osakekurssi romahtaa.
Vastaavasti, OpenBSD:ssä taas käyttäjät odottaa minimalismia. Tarkoituksella puuttuu helpot hallintatyökalut ja muu turha bloatti. Se on loppukäyttäjien odotuksia tuotteelle.
Eli jos sinä odotat sellaista, että hommat pidetään stabiilina aikaa X niin se kuuluu vaatimusmäärittelyyn. Kyllä sitä laatua tosiaankin on, täytyy vaan osata tehdä oikeat kysymykset.
Tehdäänpä ne kysymykset:
1. Vaatimukset
2. Mihin käyttöön
3. Odotukset
Se on ainakin todistettu viime vuonna että avoimen lähdekoodin linux-projektit on laadultaan sellasta kauheeta kuraa. :)
Kaikki heartbleedit, x.org bugit jne. Ei niitä lähdekoodeja kukaan lue tai tulkitse vaikka ne on avoimesti jaossa.
Heartbleed ei liity Linuxiin, eikä x.org.
Vain niillä bugeilla on merkitystä mitkä ovat valmiissa tuotteessa ja silloinkin mikäli se vaikuttaa johonkin.
Bugeja on samalla tavalla suljetuissa ohjelmissa, joten koodin avoimuus ei aiheuta mitään laaduttomuutta.
http://www.eweek.com/c/a/Security/Microsoft-Warns-of-New-Windows-Bug-Advises-Users-to-Take-Precautions-888283/
Olihan esimerkiksi tuo SMB-bugi viitisen vuotta takaperin melko naurettava juttu. Tuollaisten takia Windows-tubuttimen SMB:tä ei käytetä ikinä julkisessa verkossa, tosin voi joku lykätä lähiverkkoonkin esimerkiksi saastuneen läppärin.
Ohjelmistojen tuottajilta puuttuu usein selvä visio siitä mihin pyritään. Tämän vuoksi ohjelmiin lisätään krääsää aivan mielivaltaisesti vaikka niitä "lisäominaisuuksia" kukaan ei edes halua eikä käytä tai jos käyttää niin tietokone menee niistä aivan sekaisin.
"Ohjelmistojen tuottajilta puuttuu usein selvä visio siitä mihin pyritään."
Perustuen mihin? Minusta näyttää näiden visiot olevan hyvin selkeitä.
"Tämän vuoksi ohjelmiin lisätään krääsää aivan mielivaltaisesti"
Esim. mitä? Kyllä niitä ominaisuuksia halutaan, niiden tekeminen kun maksaa, samoin ylläpito. Ominaisuudet voi myös poistaa käytöstä jos ei tykkkää.
Kannattaa muistaa se, että 80% porukasta käyttää 20% ohjelmien toiminnoista. Loppuporukka käyttää sitten muitakin toimintoja ja ohjelmisto on voitu suunnata 100%:lle käyttäjistä.
""Tämän vuoksi ohjelmiin lisätään krääsää aivan mielivaltaisesti"
Esim. mitä? Kyllä niitä ominaisuuksia halutaan, niiden tekeminen kun maksaa, samoin ylläpito. "
Otetaan yksi esimerkki. Kuka tarvii niitä KAIKKIA kirjasinfontteja joita Windowsissa on mukana? Ehkä joku tekstinikkari jossakin mainostoimistossa JOSKUS tarvitsee niitä kummallisia kirjasimia joista ei saa edes selvää normaali silmillä.
Jos tavalliseen tekstidokumenttiin pannaan niitä kummia erikoisfontteja niin se häiritsee keskittymistä ja lukemista.
Tälläisten fonttien käyttö keskittää huomion niihin fontteihin eikä itse asiaan.
Fonteilla leikittely on useimmin vain tosi ärsyttävää.
Ja oma lisärasite voi tulla fonttien ylimääräisistä asenteluista.
Toivottavasti ymmärrät nyt mitä tarkoitan.
"Kuka tarvii niitä KAIKKIA kirjasinfontteja joita Windowsissa on mukana?"
Tuskin kukaan. 20% fonteista riittää 80%:lle käyttäjistä.
20% käyttäjistä käyttää loppuja 80%:a fonteista.
"Tälläisten fonttien käyttö keskittää huomion niihin fontteihin eikä itse asiaan."
Ei niitä tarvitse käyttää.
"Ei niitä tarvitse käyttää. "
Windows koneita ei todellakaan tarvi käyttää kun on kunnon linuxdistro koneitakin olemassa. Näin on pärjätty ja tullaan pärjäämäänkin tulevaisuudessa.