Miksi uusi dieselauto kuluttaa enemmän kuin vanha?

Japseilla tuo dieseltekniikka on aina tullut vähän jälkijunassa. Toyota on jo legenda ja Subaru tulee hyvää vauhtia perässä poksuvilla boxereillaan. Honda vasta aloitti dieseleitten parissa puuhastelun, saa nähdä mitä siitä tulee. Nissan on ainoa jolta löytyy joitain kelvollisia dieselpatoja. On toki Nissanillakin huteja.
No, sakemannithan ovat tehneet toimivia dieselmoottoreita jo vuodesta1897. Henkilöautoissakin jo 1930 luvulta lähtien mersu on käyttänyt dieselmoottoria.
Japseille muljahti dieselmoottori henkilöautokäytössä mieleen vasta 1960 luvulla joten siinä sen selitys.

Sakemanneilla näyttää taasen tuo bensamoottoreiden kestävyys tulla jälkijunassa poksahtelevine TSI moottoreineen, eikä DSG vaihdelaatikko tee poikkeusta totutusta kaavasta. BMW:ssäkin ollut jakokettinki ongelmia, joten enpä kehua retostelisi Bratwursteja sen enempää........

Tuossa vähän infoa mbman:ille.......

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0CCAQFjAA&url=http://www.isuzu.fi/IsuzuInfo.aspx&ei=sdy2VNLeH8z5aKu-gOAE&usg=AFQjCNHTYS_9FXFKv1od3yx5dngaloaLaw&bvm=bv.83640239,d.d2s

Ensinnäkin ilmastointilaitteet olivat ennen taloudellisempia. Eihän näissä uusissa autoissa ole kattoluukkujakaan. Talvella kehotetaan kuivattamaan sisäilmaa auton ilmastoinnin avulla. Teetkö saman?

Uusi auto on samaa suuruusluokkaa, mutta et sanonut uuden olevan kevyempi vaan saman kokoinen? Saman kokoiset autot tänään ovat painavampia, kuin vanhat peltikuoret olivat. Painonlisäys vaikuttaa kulutukseen.

Olisiko uudessa autossa Webasto, jonka kulutus on ainoastaan herran tiedossa? Ei kannata laskea sen kulutusta valmistajan tiedon perusteella.

Saiko auto näköä lisää leveämpien renkaiden kautta? Tiedät miten käy kulutukselle.

Ostitko korkealla otsapinnalla olevan auton, jonka aerodynamiikka vaatii oman veronsa?

Onko uusi auto farmarimalli, joka kuluttaa muutaman desin enemmän?

Oliko farmarimallin valinta suuremman tavaramäärän kuljettaminen.

Ovatko uuden auton kiihdytykset ja jarrutukset samaa luokkaa kuin vanhalla autolla.

Uudessa on varmaan turbo, jota tulee säännöllisesti kokeiltua lähdöissä, mäissä jne.

Ovatko keskinopeudet nousseet mersulla ajetuista kilometreistä?

Tuliko nuoriso uuden auton osakäyttäjäksi?

Ympäristö 17 vuotta sitten oli maaseutua, nyt taajamana. Muistelet varmaan öljyn ja polttoaineenkulutusta auton ollessa uusi. Kenties muistat sen punertavien lasien läpi?

Toisaalta luotettava tuttuni kertoi pienen 1,6 Skoda Fabian dieselinä vieneen 6,5 litraa satasella keskimäärin. Siihenkin oli varmaan monta syytä.

Kyllä se mersussa ainakin lähtee pakkasella käyntiin, tosi hyvä peli kun saa kuivatettua sen avulla sulaneen lumen lattialta. Ilman ilmastointia talviautoilu olisi hankalaa huuruisten ikkunoitten kanssa. Niin ja lähtee se tossa Nissanin maasturissakin talvella käyntiin se ilmastointi.

"Millä perusteella olet päätynyt tyohon päätelmään?
Se, että napista painamalla AC-valo / symboli syttyy koelaudassa ei tarkoita sitä, että ilmastointilaitteen kompura pyörii.
Magneettikytkin ja hihna pyörii, mutta tuskin kompura.
Siellä on nimittäin turvatoiminto ja lämpötilan alaraja on jossain 0 celsiuksen tienoilla ( -3 astetta)."

Sillä perusteella, että tiedän kaikesta kaiken.

Perskeles.......

http://www.tuulilasi.fi/uutiset/mercedesilla-ongelmia-dieselmoottoreissa-takaisinkutsun-kohteena-yli-100-000-autoa

Täällä on näköjään useampia mbman nimimerkkejä.
Joka tapauksessa ilmastointilaitteen toiminnan tietää esimerkiksi siitä, että magneettikytkin kolahtaa kiinni ja auton tyhjäkäyntikierrokset putoavat. Tuossa minun maasturissani ilmastointi menee päälle ainakin -10 asteessa, kylmemmässä ei ole tullut kokeiltua, harvoin täällä eteläsuomessa viimevuosina kylmempää on ollutkaan.
Kaikissa vehkeissä ei tosin saa ilmastointia päälle pakkasella, se riippuu siitä miten järjestelmä on toteutettu, eli millainen ja miten sijoitettu höyrystn siellä lämppärin kennon kaverina on.
Muutama ilmastointijärjestelmäkin tullut työn puolesta huollettua ja korjattua 40 työvuoden aikana.

Olethan mitannut kulutuksen tankkausten välillä, etkä luota ajotietokoneen tarjoamiin lukemiin? Itselläni yhdessä saksalaisessa kulutus oli tietokoneen mukainen mittatarkkuuden rajoissa (0,1 l/100), toisessa todellinen kulutus on yli litran suurempi kuin tietokoneen ilmoittama...

Yksi asia on jarrujen jumittuminen. Vaihdoin kerran autooni jarrupaloja (Toyota), kun viereiseen ruutuun tuli MB. Autosta nousi suuren rekkafirman remonttipuolen esimies, joka kertoi oman autonsa vaativan periaatteessa kerran vuodessa jarrujen ns. herkistelyn. Sama koskee kyllä monia muitakin automerkkejä,

Ohjeeksi hän antoi viilata uudet jarrupalat väljiksi uriin. Uudet olivat tosi tiukat, joten paloja sai viilata aika paljon. Samalla pyöristin terävät nurkat ja laitoin kuparirasvan annettujen ohjeiden mukaan. Tämän jälkeen en ole koskenut paloihin ennen niiden loppuunkulumista. Ajan paloilla ainakin 100 -150 tkm ennen vaihtoa.

Kokeilepa tätä halpaa konstia kulutuksen pienentämiseksi. Syynä Suomessa jarrujen jumittumiseen ovat hiekka, suola ja jää talvilosuhteissa.

Ottakaa ne DPF:t pois ja Ecuun uusi ohjelma niin ei tule tyhjennyspolttoja ja putkisto virtaa paremmin -> vähemmmän kulutusta. (Vanhemmissa myös katalysaattorin poisto auttaa. vähän).

Kyllä nuo kulutukset ovat pudonneet myös elävässä elämässä noin pitkässä juoksussa. Allekkirjoittaneella oli joskus satavuottasitten sataviistoistakoppanen kakssatanen mese -72 keskikulutus kutakuinkin kymppi, -04 femmasaabi kakskakkosella ja automaatilla vei karvan alle seittemän, hox, toi femma paino 1700 ja rapiat, mese rieilu 1200. Nykyinen työmatkasukkula elikkä ystävien kesken Käkikello(Skoda fabia 1,2 nakufarkku) vie näin talvella 4,3 ja edellinen ajokki klonksvaagen golf variant -05 samaan aikaan 5,6 Toki, Toi sotka on snadisti pienempi vaan ei paljon, olik se ny vajaa satakiloo kevyempi.Sisätiloissa ei eroa juurikaan ole, hiukka kapeampi vaan toisaalta korkeampi.

ettei olis kyseessä hiukkassuodattimen putsari joka on päällä vähän väliä kuin minun vitosessakin. kun katsot hetkellisen kulutuksen mittaria ja se rupeaa näyttämään tuplalukemia n. 8-12 l/min. silloin hiukkassuodatin putsari toimii ja jos se tekee sitä vähän väliä niin kuin oma mazda 5/2010 niin myöskin keskilulutus lukema nousee turhan korkealle.
mutta menepäs valittamaan siitä mazdan huoltoon niin saat kuulla ettei autossa ole vikaa vaan vika on käyttäjässä, olosuhteissa , valtakunnan politiikassa tai missä vaan muttei sentään mazdassa..

Taitaa se nykydieseleiden puhtaus vaatimus nostaa kulutusta. Aivan samoin kävi katasylaattoreiden tullessa bensa autoihin kulutukselle.

Jos kulutus on pääasia niin joudut ostamaan octavian 1,6 tdi koneella se menee vähällä. kestosta en oikein osaa sanoa mitään kun huonoa todistettua juttua on myös paljon.Jotku ajaa kyllä niillä kuitenkin ja säästävät.Muita sakemanni pihidieseleitä ei ole joiden kulutksiin eivät myös luotetavata japsitkin pääse se on totuus.

Kiinnostaa mitä wanhaa ja uutta auoasi vertaat,kerro reilusti ne.

Jos verrataan vastaavien tilojen ympärille tehtyjä, ovat uuden E-sarjalaisen pohjat 90-luvun edeltäjänsä 250D:n tavoittamattomissa. Vanha menee oikein varovasti ajettuna noin viiteen ja aivan luonnostaan 5.5. W212 220CDI keskiarvo pelkän talviajon jälkeen on samaa luokkaa. Kesäinen tarkasti ajettu maantiekulutus alkaa kolmosella ja yhtään säästelemättä ollaan 4-4.5 välissä. Pitkän ajan keskikulutus jää 220 CDI:n normilukemaan, joka on samalla 250D:n minimi, eli vähän yli 5.

Samat tilat, sama tyylilaji, sama ostajakunta uutena. Uuden suorituskyky, paino ja turvavarustus ovat aivan eri aikakaudelta kuin vanha ja lisäksi vanha on manuaali ja uusi on automaatti. Silti selkeä kulutusero uuden eduksi.

Vertailu kääntyisi toisin päin, jos uutta edustaisi aiempi W211 korimalli vanhemmalla moottoriversiolla ja 5-vaihteisella automaatilla. Vanhaa OM646 moottoria en pystynyt ajamaan pitkän ajan keskiarvona yhtä pienin lukemin kuin 250D edes manuaalivaihteisessa C-sarjalaisessa.

Juuri samoinhan kävi myös bensiinimoottoreille katalysaattorien yleistyessä. Valmistajan ensimmäinen kattimoottori kulutti usein edeltäjäänsä enemmän.

Itselläni edellinen auto oli vm.2006 2,0tdci ford galaxy joka painoi noin 1800kg. Siinä ei ollut fordin oma pata vaan PSA-konsernin diesel. Kulutus moottoritiellä noin 7,0-7,2 litraa sadalla.
Nyt alla vm. 2011 toyota verso 2,0tdi joka painaa hieman reilu 1600kg. Kulutus samaisella moottoritiellä 6,8-7,0 litraa.

Toyotaan olen muuten ollut tyytyväinen mutta kulutuslukema on tuottanut pettymyksen. Auto on selvästi kevyempi ja 5 vuotta uudempaa tekniikkaa ja silti kulutus pysyi lähes samassa. Jos sen sijaan toyotan laatu pesee psa:n olen tyytyväinen mutta sen näkee vasta vuosien päästä kun mittarissa on yli 250tkm. Psa kone toimi moitteettomasti 240tkm asti jonka jälkeen alkoi ongelmat ja auto meni vaihtoon.

Dieselmoottorin ominaiskulutus on kai jo 80 luvulla saatu todella hyvälle tasolle.

Mutta moottori itsessään ei sinäänsä ole kuin yksi asia. Koko auto kokonaisuutena vaikuttaa hyvin paljon ja sieltä muodostuu se kulutus.

Ilmanvastus, paino, vierintävastus, renkaat, ilmanpaineet, moottorin luonne, säädöt, välitykset, kuljettajan ajotapa.

Uudet autot ovat keskimäärin selvästi painavempia kuin vanhat, parantuneen turvallisuusvarustelun, sekä muun varustelun ja äänieristyksen vuoksi.

Toisekseen uudet autot ovat tehokkaampia.

Ajoin 97m 300 diesel Mersun tunti sitten pihaan ja nyt se ei suostu käynnistymään. Akku pyörittää ja polttoainettakin on.

Edellinen auto oli volvo ja moottori D5. Nykyinen auto hieman uudempi ja moottorina D5 varustettuna hiukkassuodattimella. Vuodesta 2007 lähtien kaikkiin dieseleihin vaaditaan hiukkassuodatin. Nykyinen hiukkassuotimella varustettu D5 kuluttaa polttoainetta noin 0,6-0,8 litraa enemmän sataa kilometriä kohti. Muutoin autot ovat vertailukelpoisia. Lisäksi on sanotta, että vanhempi oli paremmin ruostesuojattu.