Uskotko oikeasti?

Hyviä kysymyksiä joihin harvemmin (ei koskaan ) saa vastauksia.

Onnistuiskohan nuo luterilaisuus-palstalle ?

-Kyllä pidän itseäni uskovaisena
-Uskon kyllä korkeampaan voimaan joka johdattaa
-uskon myös että enkeleitä on
-perimmäinen syy taitaa olla turvaton lapsuus
-en kuulu kirkkoon, mielestäni suomen kirkot ovat kieroutuneita ja kyllä olen kyllä ottanut tarkkaan selvää muistakin uskonnoista, siihen on mennyt vuosia, että on saanut tarpeeksi tietoa
-ei ole vääräuskoiselta tuntunut
-olen huomannut että kaikissa uskonnoissa on ristiriitaisuuksia ja kyllä tiedostan ne
-ihminen on päässyt käsisksi raamattuun ja siksi en sitä virheettömänä pidä
-minulla on useita henkilökohtaisia kokemuksia Jeesuksen läsnäolosta, siksi en pidä huijauksena
-Kyllä minä vaan uskoisin Jumalaan, olen jästipää
-tärkeintä on oma itsenäinen ajattelu, sitä varten Jumala aivot meille antoi
-En voi kuvitella kääntyväni mihinkään muuhun uskoon, rakastan tätä

-Kyllä pidän itseäni uskovaisena
-Ukon kyllä korkeampaan voimaan joka johdatta
-uskon kyllä enkeleihinkin
-perimmäinen syy taitaa olla turvaton lapsuus
-En kuulu kirkkoon, mielestni suomalaiset kirkot ovat kieroutuneita ja kyllä olen tutkinut mitä muut uskonnot opettavat, siihen meni vuosia että sai tarpeeksi tietoa
-en tunne itseäni vääräuskoiseksi, Jeesuksen kyllä tunnen henkisellä tasolla
-kaikissa uskonnoissa on ristiriitaisuuksia ja kyllä olen niistä tietoinen
-Ihminen on päässyt käsisksi raamattuun niin että en sitä virheettömänä pidä
-henkisten kokemusteni takie en sitä huijauksena pidä
-uskoisin Jumalaan silti, olen jästipää
-oma itsenäinen ajattelu on tärkein, sitä varten Jumala meille aivot antoi
-en kyllä vaitaisi, rakastan tätä

-Olen uskova

-Uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.

-Uskon että on olemassa enkeleitä. Uskon myös että on langenneita enkeleitä.

-Uskon koska Jeesus on kirjaimellisesti pelastanut minut. Annan todistukseni että meillä on Elävä Jumala.

-Itse asiassa en halua kuulua mihinkään kirkkoihin tai lahkoihin koska usko on henkilökohtainen suhde Jumalan kanssa enkä tarvitse trokareita siihen väliin. En halua seurata ihmisten luomia traditioita vaan haluan seurata vain ja ainoastaan Raamatun ohjeita koska sieltä löytyy kaikki tarvittava elämään. Uskonto on ihmisen luomaa mutta usko tulee Jumalalta. :)

-Olin vääräuskoinen kun kuuntelin kirkkojen opetuksia. Nyt kun olen uskossa Jeesukseen kuten Raamattu opettaa niin tiedän olevani oikealla polulla. Pyhä Henki on herrasmies eikä pakota minua mihinkään.

-Ilmeisesti haet tällä sitä että "kristinusko" on syyllistynyt hirvittäviin murhiin ja vaikka mihin. Raamatun Jumala on hyvä ja oikeuden mukainen. Katolinen kirkko, joka ei edusta aitoa kristinuskoa, on tehnyt Jumalan nimissä vaikka kuinka paljon pahaa ja tapattanut yli 50 miljoonaa ihmistä. Raamattuhan kieltää tappamisen.

-Pidän Raamattua Jumalan sanana ja ehdottomana totuutena. Käytän vanhoja käännöksiä sekä tarvittaessa vanhaa englanninkielistä Raamattua, King James). Uusinta suomalaista käännöstä 1992 en käytä ollenkaan enkä suosittele sitä kenellekkään sen sisältämien väärien käännösten vuoksi.

-Aito raamatullinen kristinusko ei ole huijaus, Jeesus on oikeasti olemassa, samoin Isä Jumala sekä Pyhä Henki. Väärä kristinusko jota nämä valta kirkot varsinkin edustavat ovat suuri huijaus. Pysy niistä ystävä hyvä kaukana. Samoin joissain karismaattisissa piireissä (esim helluntailaisuus, vapaakirkko) liikutaan vaarallisilla vesillä erilaisten jenkkisaarnaajien Suomeen tuonneilla sekä ihmeiden metsästyksellä.
Kirkkojen väärillä opeilla on saatu ihmisiä uskomaan aivan toisenlaisiin asioihin mitä Jumala on tarkoittanut esim pelastusvarmuuteen (esim Paavin viimeaikaiset lausunnot henkilökohtaisen Jeesussuhteen vaarallisuudesta ym). Nämä kirkothan eivät edusta raamatullista uskoa vaan ihmisoppeja.

Mitenkö suhtauduin kun sain tietää totuuden kirkoista? :) Olihan se ensin melkoinen suunloksahdus. Olen kertonut totuutta kirkkokunnista ihmisille varoittaakseni heitä, se on velvollisuuteni. Raamatussahan sanotaan että lähimmäistä tulee rakastaa kuten itseään ja kyllä minäkin haluaisin että minulle kerrottaisiin totuus jos olisin harhasa.

-Mutta sitähän on yritetty todistaa jo aika kauan! :) Asia nyt vaan on niin että Jumala on olemassa, Raamattu on absoluuttinen totuus ja totuus tulee aina ilmi. Valheella on lyhyet jäljet ja jos oikeasti alat hakemaan aitoa totuutta niin tulet törmäämään niihin todisteisiin että Jumala on olemassa ja evoluutioteoria ym ovat suuri huijaus jolla yritetään saada ihmisiä pois Jumalan luota.

-Koen tärkeimpänä että minulla on kuuma linja taivaaseen, toisin sanoen suhde kunnossa Jumalan kanssa. Olosuhteiden pakosta ( en siis asu Suomessa) minulla oli aika jolloin minulla ei ollut minkäänlaista seurakuntayhteyttä, luulin oikeasti olevani ainoa joka ei usko kirkkojen opetuksiin ja joka haluaa pitää Raamatun sanaa ylimpänä lakinaan. Tuumasin sitten kerran Jumalalle että fine, jos minulla kerran ei ole muita uskovia vierelläni niin voisitko opettaa minua henkilökohtaisesti. Ja Hän kyllä opetti! :) Nyt olen löytänyt uskovien yhteyden mutta koettelen aina kaiken Raamatun sanalla. Olenkin miettinyt että koska palaan Suomeen vielä joskus niin mistä ihmeestä löydän sieltä seurakuntayhteyden koska en halua mennä karismattisiinkaan piireihin sen kummenmin kuin ev-lut kirkkoon.
Luotan kuitenkin 100% Jumalaan, kyllä Hän minulle yhteyden antaa varsinkin jos pyydän sitä. :)

-En voi kuvitella kääntyväni Jumalaa vastaan ja alkamalla harjoittaa jotakin ihmisenluomaa uskontoa! Miksi ihmeessä sen tekisin koska näin on hyvä olla. Olen saanut paljon siunausta elämääni ja tahdon palvella vain Herraa.

Toivottavasti sain valotettua hiukan verhoa silmiesi edessä :) Mitä ilmeisemmin Jumala sinua jo kutsuu koska pohdit näitä asioita. Totuushan on että Jeesus kuoli myös sinun syntiesi puolesta ja ottamalla Hänet sydämesi Herraksi tulet pelastumaan. Riittää kun teet parannuksen ja pyydät syntisi anteeksi. Laitan tässä pähkinänkuoreen ns pienoisevankeliumin:

Joh 3:16
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iänkaikkinen elämä.

Siunausta!

- Voiko pitää itseäsi uskovaisena?
Kyllä, mutta en välttämättä sanan yleisessä tai perinteisessä merkityksessä.
- Uskotko korkeampaan voimaan, joka johdattaa?
Uskon, mutta en siihen, että tuo voima johdattaa.
- Entä enkeleihin?
Uskon alempiin emanaatioihin, en siis enkeleihin perinteisessä mielessä.
- Oletko koskaan ajatellut perimmäisiä syitä, miksi uskot?
Usko on suoraa jatketta sille, mihin tietoni loppuu. Tämä on tapa jäsentää kaoottista maailmaa.
- Oletko tietoinen kirkkosi opetuksista ja uskotko niihin siksi, koska ne tuntuvat sinusta kenties luonnollisimmilta vai oletko liian laiska ottamaan selvää, mitä muut kirkkokunnat ja uskonnot opettavat?
En kuulu kirkkoon tai uskontokuntaan.
- Oletko koskaan pitänyt mahdollisena, että olet vääräuskoinen?
Tottakai ja siksi omat käsitykseni ovatkin jatkuvasti tarkastelun alla.
- Oletko tietoinen oman uskontosi virheistä, mitä tulee sen ristiriitoihin ja järkiperäiseen ajatteluun?
Ajatteluni paradokseista olen tietoinen, mutta niitä ilmenee aina, jos liikutaan uskonnon alueella.
- Pidätkö Raamattua kokonaan Jumalan sanana, vai pidätkö mahdollisena, että siellä on joko tahattomia käännösvirheitä tai suoranaista väärennöstä?
En usko, että Raamattu on sellaisenaan Jumalan sanaa. Pidän erittäin todennäköisenä, että tekstiä on muunneltu aikojen saatossa.
- Pidätkö mahdollisena, että kristinusko olisi maailman suurin huijaus? Miten suhtautuisit asiaan, jos saisi tietää tämän?
Kyllä, mutta kristinuskoon on myös kätketty osa totuudesta. Koska en ole kristitty, asia ei juuri liikuta.
- Jos voitaisiin aukottomasti todistaa, ettei Jumalaa ole, uskoisitko silti?
Kyllä, mutta en enää Jumalaan.
- Koetko tärkeämpänä samanhenkisten yhteyden ja mielipiteidenvaihdon vai oman itsenäisen ajattelusi?
Molemmille on paikkansa. Tärkeämpänä pidän keskusteluja eri tavoin uskovien/ateistien kanssa.
- Voisitko kuvitella kääntyväsi toiseen uskontoon ja jos kyllä, niin mistä hinnasta?
Kyllä, jos löytyisi uskonto, jonka voisin hyväksyä rationaalisesti parhaaksi mahdolliseksi.

Kysymyksesi nousevat omasta todellisuudestasi. Minulle ne ovat epärelevantteja, joten en vastaa niihin siten, että ne määrittelisivät foorumin. Vastaan omasta subjektiivisesta näkökulmastani, koska se on viime kädessä ainoa, josta nämä asiat ratkaistaan.

Itseäni tai olemistani en ala määritellä. Kerron vain sen, että se Jeesus, joka toimii ja puhuu Raamatussa, on saanut minut vakuuttumaan, että hän on kaikkea sitä, mitä hän sanoo olevansa.

Uskon hänen luotettavuuteensa. Kaikkiin eteen tuleviin kysymyksiin etsin vastausta häneltä, hänen sanoistaan ja suhtautumisestaan. Mitä kauemmin (>30v) olen kulkenut hänen seurassaan, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut. Onneksi hän palaa takaisin.

Minulle usko on vain yksi asia elämässäni. On monta muuta seikkaa, jotka myös ovat tärkeitä ja ehkä huomattavasti näkyvämpiä.

Kyselevä agnostikko kapeuttaa elämäänsä suotta, jos muuta ei löydy kuin uskonkysymykset.

- olen uskonut jumalaan
- en usko enää jumalaan

- syy miksi lakkasin uskomasta, oli koulutus, opiskelu ja ajattelu. Myös raamatun epäkohdat ja ristiriidat johtivat kyseenalaistamaan koko sadun.

- olen onnellisempi ilman uskoa.

Erotan parilla tähdellä ** vastauksen kysymyksestä.

- Voiko pitää itseäsi uskovaisena? **Jep!
- Uskotko korkeampaan voimaan, joka johdattaa? **Ei mikään korkeampi voima vaan ihan oikea Jumala.
- Entä enkeleihin? **Tokihan niitä on.
- Oletko koskaan ajatellut perimmäisiä syitä, miksi uskot? ** Jeesus löysi minut ja antoi uskon.
- Oletko tietoinen kirkkosi opetuksista ja uskotko niihin siksi, koska ne tuntuvat sinusta kenties luonnollisimmilta vai oletko liian laiska ottamaan selvää, mitä muut kirkkokunnat ja uskonnot opettavat? **Olen tietoinen kirkkoni opetuksista (Luterilaiset tunnustuskirjat jne) Ja tiedän ettei nykyluterilainen kirkko Suomessa keskimäärin niitä noudata (olen teologi).
- Oletko koskaan pitänyt mahdollisena, että olet vääräuskoinen? **olen monesti seikkaillut harhapoluilla muiden uskontojen maisemissa JA TIEDÄN ETTÄ LUTERILAISUUS PUHTAIMMILLAAN ON LÄHINNÄ OIKEAA (sori satunnainen capslockaus) ((tähtitieteen kirjailija Hotakainen suosittelee TA:n pakinassaan repimään capslock nappulan ensimmäiseksi irti tietokoneesta)) (((en ole sitä tehnyt))) Tietenkin voisin vähän viritellä tätä luterilaisuutta tai etsiä muiden hyviä viritelmiä moninaisista luterilaisuuden vivahteista.
- Oletko tietoinen oman uskontosi virheistä, mitä tulee sen ristiriitoihin ja järkiperäiseen ajatteluun? ** uskonnot ja herätysliikkeet yleensä tekevät virheitä pyrkiessään korostamaan eroaan johonkin muuhun uskontokuntaan.
- Pidätkö Raamattua kokonaan Jumalan sanana, vai pidätkö mahdollisena, että siellä on joko tahattomia käännösvirheitä tai suoranaista väärennöstä?
** Raamattu on "journalistisesti hyvin toimitettua" kirjallisuutta ja alkumuodossaan ehdottomasti Jumalan Sanaa. Käännöksissä on vaihtelevasti aikakausi- ja uskonnollisajattelullistyypillisiä tahattomia ja tarkoituksellisia virheitä. Parhaimpien käännösten vertailulla ja hyvienopettajien opissa pääsee varsin lähelle oikeinta.
- Pidätkö mahdollisena, että kristinusko olisi maailman suurin huijaus? Miten suhtautuisit asiaan, jos saisi tietää tämän? **Islamista voisin sanoa, että se on maailman suurin huijaus ja voi hyvin. Kristinusko on ehdottomasti huikean paljon paremmin perusteltu, dokumentoitu ja monin tavoin todistettu toimivaksi.
- Jos voitaisiin aukottomasti todistaa, ettei Jumalaa ole, uskoisitko silti?**Ihmiset voivat ihmisten maailmassa todistaa ihmisten keinoin vaikka mitä, vaikkapa jumalien olemassaolottomuudet ja Jumala vaan nauraa moisille haihattelijoille (samoin minä).
- Koetko tärkeämpänä samanhenkisten yhteyden ja mielipiteidenvaihdon vai oman itsenäisen ajattelusi?**Samanhenkisiä ja yhteyttä löytyy lähinnä perhepiiristä, harvemmin mistään kirkoista.
- Voisitko kuvitella kääntyväsi toiseen uskontoon ja jos kyllä, niin mistä hinnasta?
**tässä uskontomuodossani voisin tietysti syventyä määräämättömästi kohti aidompaa kristillisyyttä ja elävämpää profeetallisuutta ja syvemmälle ihmeitätekevään uskoon lähinnä oman "vanha-aatumaisuuteni" enenevän kuoleman hinnalla.

Erinomaisia kysymyksiä, joita jokaisen uskovan olisi hyvä pohtia. En lähde kohta kohdalta vastaamaan, vaan yritän lyhyesti koota oman tilani kuvauksen.

En usko. Piste.

Ja sitten vähän laajemmin. En kasvanut vähimmässäkään määrin uskovaisessa kodissa. Luterilaisia oltiin, mutta kirkossa käytiin vain häissä ja hautajaisissa. Ensimmäisessä jumalanpalveluksessa kävin rippikoulussa. N. 15 vuotiaana elämässäni oli rankkoja aikoja jotka johtivat päihdekierteeseen. Noihin aikoihin liittyy hyvin lyhyt, kemialla ryyditetty uskoontulo kokemus. Maailmankuvani oli ennen tuota kokemusta hyvin maallinen, joka myöhemmin tarkentui sellaisilla määreillä kun rationalistinen, sekulaari, tieteellinen.

Ainoa mihin uskonasioissa uskon, on että uskonto on meemi, aivoissa pesivä loinen, josta on vaikea päästä eroon. Tässäpä on oma tragediani. Olen elänyt 50 vuotta, eli 35 vuotta on kulunut tuosta pari päivää kestäneestä uskoontulon tapaisesta, joka sitten haihtui pois. Koskaan en kuitenkaan ole päässyt uskonnon kirouksesta eroon. Yritän kuvata tilani, ei siinä mitään järkeä ole, ehkä olen yksinkertaisesti hullu. En siis usko jumalaan, Jeesukseenkin vain historiallisena henkilönä. En usko mihinkään ns. yliluonnolliseen, ainiastaan siihen, että maailmassa on tieteellisesti selvitettävissä olevia ilniöitä, joita emme vielä tunne. Samaan aikaan taustalla riivaa ajatus uskonnosta. Välillä hetjellinen, voimakas halu hylätä järki ja "alkaa uskomaan". Välillä lähinnä kiinnostus perehtyä vaikkapa teologiaan, mikä sinänsä ihan ok. Olen välillä aika väsynyt tilanteeseen. Mieleni kahtia jakautuneisuus vaivaa päivittäin. En pääse tilanteesta eroon. Uskonto on vaarallinen, vahva loinen. Jos haluatte tehdä lapsillenne palveluksen, pitäkää huoli etteivät he koskaan joudu tekemisiin uskonnon kanssa. Itselleni riittivät sairastumiseen lapsuuden häät ja hautajaiset ja teini-iän rippikoulu.

En ala vastata kuhunkin kysymykseen erikseen, sillä kysymykset ovat johdattelevia ja uskovaa ainakin lievästi halveksivia. Vastaan lyhyesti, että en pidä itseäni varsinaisesti uskovana, vaikka kuulun kirkkoon. Kunnioitan ihmisten pyhiä arvoja silloinkin, kun ne poikkeavat omistani.

Olen erittäin hyvin tietoinen historiallisista tosiseikoista, mutta en katso olevani vastuussa menneisyyden tapahtumista. Nykyinen Suomen luterilainen kirkko toimii nähdäkseni eettisesti kestävällä perustalla. Kirkon jäsenyyttä ei tarvitse hävetä ja kirkollisveron maksuun minulla on varaa.

Minua ei kiusaa tippaakaan, että maailmassa on monia uskontoja ja monia tapoja uskoa. Uskossa ei ole kyse oikeassa olemisesta, vaan luottamisesta.

- Voiko pitää itseäsi uskovaisena?

Vastaus: Voin.

- Uskotko korkeampaan voimaan, joka johdattaa?

V: Uskon.

- Entä enkeleihin?

V: Uskon, että enkeleitä on olemassa, vaikken tietääkseni ole koskaan sellaisia nähnyt.

- Oletko koskaan ajatellut perimmäisiä syitä, miksi uskot?

V: Olen.

- Oletko tietoinen kirkkosi opetuksista ja uskotko niihin siksi, koska ne tuntuvat sinusta kenties luonnollisimmilta vai oletko liian laiska ottamaan selvää, mitä muut kirkkokunnat ja uskonnot opettavat?

V: Olen perehtynyt muihin uskontoihin sekä myös muihin kristillisiin kirkkokuntiin. Olen perehtynyt myös ateismiin ja agnostismiin. Opillisesti olen yhteiskristillinen ja raamatullinen. Uskon vilpittömästi, että olen löytänyt totuuden evankeliumista.

- Oletko koskaan pitänyt mahdollisena, että olet vääräuskoinen?

V: Sana 'vääräuskoinen' ei istu semantiikkaani. En oikein ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan. En ole koskaan pitänyt mahdollisena, että olen 'vääräuskoinen'.

- Oletko tietoinen oman uskontosi virheistä, mitä tulee sen ristiriitoihin ja järkiperäiseen ajatteluun?

V: Kristillinen maailmankuva on koherentti, ja mitä tulee "järkiperäiseen ajatteluun", niin se ei ole ristiriidassa minkään luonnontieteellisesti (tarkoitatko "järkiperäisellä ajattelulla" tiedettä?) todistetun faktan kanssa, päinvastoin. Raamatusta on löydettävissä joitakin filosofisia propositioita, joita en ymmärrä, mutta vuosi vuodelta niitä on yhä vähemmän, eli ymmärrykseni kasvaa.

- Pidätkö Raamattua kokonaan Jumalan sanana, vai pidätkö mahdollisena, että siellä on joko tahattomia käännösvirheitä tai suoranaista väärennöstä?

V: Pidän Raamattua Jumalan sanana, jonka Pyhä Henki avaa uskovalle lukijalle.

- Pidätkö mahdollisena, että kristinusko olisi maailman suurin huijaus? Miten suhtautuisit asiaan, jos saisi tietää tämän?

V: Spekulatiivisena ajattelijana olen harjoittanut filosofista leikittelyä jos minkälaisilla asioilla, mutta suoraan sanoen en pidä mahdollisena, että evankeliumi olisi huijausta. Miten suhtautuisin asiaan, jos saisin tietää tämän? Tähän kysymykseen minun on vastattava kysymyksellä: mitä agnostikkona tarkoitat "tietämisellä"?

- Jos voitaisiin aukottomasti todistaa, ettei Jumalaa ole, uskoisitko silti?

V: Jälleen hypoteettinen ja epämielekäs kysymys. Mutta jos lähdetään nyt tähän leikittelyyn mukaan, niin sanon näin, että saattaisinpa uskoakin. Jumala on loppujen lopuksi kaiken todistelun yläpuolella.

- Koetko tärkeämpänä samanhenkisten yhteyden ja mielipiteidenvaihdon vai oman itsenäisen ajattelusi?

V: Introverttina "itsenäinen ajattelu" on minulle läheisempää. Molemmat ovat tärkeitä.

- Voisitko kuvitella kääntyväsi toiseen uskontoon ja jos kyllä, niin mistä hinnasta?

V: Jälleen tuo ilmaus 'toiseen uskontoon kääntyminen' ei istu semantiikkaani. En katso nytkään kuuluvani mihinkään uskontoon varsinaisesti. Uskon evankeliumin totuuteen enkä luovu siitä mistään hinnasta.