Sankarikarhun muistolle

sehän se niin hauskaa onkin. Nämä keskoset, jotka eivät oikeaa karhua ole koskaan nähneetkään selittävät ummet ja lammet tietämättä mitään eläimistä, elämästä tai mistään muustakaan. Nämähän ovat pelkkiä penskoja, joiden puheet pitää jättää omaan arvoonsa.

Tämä täsmälleen sama teksti on ilmestynyt ainakin jo kolmena syksynä netin metsätyspalstoille. Kuten sanoit kirjoittaminen on hyvä tapa purkaa asioita mielestään. Tautonomia on sen sijaan mielikuvituksettomuutta.

Tuatto kirjoitti:

Tämä täsmälleen sama teksti on ilmestynyt ainakin jo kolmena syksynä netin metsätyspalstoille. Kuten sanoit kirjoittaminen on hyvä tapa purkaa asioita mielestään. Tautonomia on sen sijaan mielikuvituksettomuutta.

Ovatko eläinten ammuskelijat poisoppineet perverssistä huvistaan? Ikävä kyllä eivät vielä.

Siksi tämä juttu puoltaa paikkaansa, jos kohta uusinta olisikin.

Metsästelijöiden kommenteista paistaa vaivautuneisuus: ei haluta katsoa peiliin ja nähdä mitä ollaankaan puuhastelemassa.

Kirjoituksesta käy ilmi karhun ja yleensä ammunnan kohteeksi joutuvan eläimen ylemmyys kiikarikiväärein ja muiden teknisten laitteiden avulla varustautuneita "asiansa harrastajia" kohtaan.

ja häpeä kirjoitti:

Ovatko eläinten ammuskelijat poisoppineet perverssistä huvistaan? Ikävä kyllä eivät vielä.

Siksi tämä juttu puoltaa paikkaansa, jos kohta uusinta olisikin.

Metsästelijöiden kommenteista paistaa vaivautuneisuus: ei haluta katsoa peiliin ja nähdä mitä ollaankaan puuhastelemassa.

Kirjoituksesta käy ilmi karhun ja yleensä ammunnan kohteeksi joutuvan eläimen ylemmyys kiikarikiväärein ja muiden teknisten laitteiden avulla varustautuneita "asiansa harrastajia" kohtaan.

Metsästystä voi vastustaa monella tasolla. Voi vedota järkeen ja perustella väitteitään biologian, ekologian ja etiikan faktoilla tai teeseillä.

Voi myös vedota tunteisiin, kuten ketjun aloittajan pyrkimys ehkä on. Mutta jos tälle tielle lähtee mukanaan pelkästään huonoa proosaa josta paistaa läpi se että alkuperäinen kirjoittaja on ajatusmaailmansa ja kirjoitustaitojensa puolesta korkeintaan lukiolaistytön tasolla niin kannattaa varautua siihen että aniharva ottaa tämän vastustajan tosissaan.

Mutta olisi mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia tuosta karhun ylemmyydestä metsästäjiä kohtaan. Millä perusteilla sinä mittaat karhun arvon ja miksi asetat sen suuremmaksi kuin metsästäjän arvon?

Tuatto kirjoitti:

Metsästystä voi vastustaa monella tasolla. Voi vedota järkeen ja perustella väitteitään biologian, ekologian ja etiikan faktoilla tai teeseillä.

Voi myös vedota tunteisiin, kuten ketjun aloittajan pyrkimys ehkä on. Mutta jos tälle tielle lähtee mukanaan pelkästään huonoa proosaa josta paistaa läpi se että alkuperäinen kirjoittaja on ajatusmaailmansa ja kirjoitustaitojensa puolesta korkeintaan lukiolaistytön tasolla niin kannattaa varautua siihen että aniharva ottaa tämän vastustajan tosissaan.

Mutta olisi mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia tuosta karhun ylemmyydestä metsästäjiä kohtaan. Millä perusteilla sinä mittaat karhun arvon ja miksi asetat sen suuremmaksi kuin metsästäjän arvon?

Huomaa aluksi että, metsästys on elämän kunnioittamisen ja ihmisarvon vastustamista. Palstan otsikko on katsoo asioista metsästelijöiden negatiivisesta näkökulmasta eli on päälaellaan, mutta ei nyt siitä sen enempää.

Jos tekstin kirjoittaja on metsästelijöiden mielestä "lukiolaistytön" tasolla, niin on todettava, että suurin osa metsästäjien kirjoituksista on jo alkeellisten kirjoitusvirheiden osalta nk. apukoulutasoa. Tekisi monelle hyvää keskittyä kouluun ammuskelun sijasta.

Eläytymisen ja luonnontunnon puolesta kirjoitus on tasolla, jolle metsästäjillä ei ole kykyä eikä toimiensa vuoksi varaa kiivetä. Juuri siksi eläinten ammuskelijat haluavat olla keskustelmatta viestin sisällöstä ja mennä kirjoittajan (huom. kuvitteellisiin) henkilökohtaisuuksiin.

Kirjoittaja kuvasi hyvin karhun elämää ja luonnollisia oikeuksia. Kukapa meistä asettuisi karhun ajatusmaailmaan, mutta ihmisen ymmärryksellä tavoiteellut karhun aatokset voivat hyvinkin sattua kohdalleen. Eläimet ovat älykkäitä ja tuntevat hätää, kiintymystä, pelkoa. On helppo havaita, että eläimet useasti nauttivat elämästään ja puolustavat sitä intohimoisesti.

Karhun ylemmyys on suhteessa ampujaan on osaltaan metsästäjän toimeen liittyvää alemmuutta. Millainen onkaan olento, jota tulisi pitää moraalisena, mutta joka surmaa toisen olennon ensisijassa huvittelun vuoksi? Millainen onkaan ihminen, joka - kylläisenä - luonnon kuihtuessa ja kadotessa kulkee pyssy kourassa ammuskelemassa luonnonvaraisia eläimiä? Millaisen viitteen omasta harkinnasta ammuskelija antaakaan? Olisiko tämä esimerkki laajennettavissa yleiseksi toiminnaksi? - EI.

ja itse hankittu kunniattomuus kirjoitti:

Huomaa aluksi että, metsästys on elämän kunnioittamisen ja ihmisarvon vastustamista. Palstan otsikko on katsoo asioista metsästelijöiden negatiivisesta näkökulmasta eli on päälaellaan, mutta ei nyt siitä sen enempää.

Jos tekstin kirjoittaja on metsästelijöiden mielestä "lukiolaistytön" tasolla, niin on todettava, että suurin osa metsästäjien kirjoituksista on jo alkeellisten kirjoitusvirheiden osalta nk. apukoulutasoa. Tekisi monelle hyvää keskittyä kouluun ammuskelun sijasta.

Eläytymisen ja luonnontunnon puolesta kirjoitus on tasolla, jolle metsästäjillä ei ole kykyä eikä toimiensa vuoksi varaa kiivetä. Juuri siksi eläinten ammuskelijat haluavat olla keskustelmatta viestin sisällöstä ja mennä kirjoittajan (huom. kuvitteellisiin) henkilökohtaisuuksiin.

Kirjoittaja kuvasi hyvin karhun elämää ja luonnollisia oikeuksia. Kukapa meistä asettuisi karhun ajatusmaailmaan, mutta ihmisen ymmärryksellä tavoiteellut karhun aatokset voivat hyvinkin sattua kohdalleen. Eläimet ovat älykkäitä ja tuntevat hätää, kiintymystä, pelkoa. On helppo havaita, että eläimet useasti nauttivat elämästään ja puolustavat sitä intohimoisesti.

Karhun ylemmyys on suhteessa ampujaan on osaltaan metsästäjän toimeen liittyvää alemmuutta. Millainen onkaan olento, jota tulisi pitää moraalisena, mutta joka surmaa toisen olennon ensisijassa huvittelun vuoksi? Millainen onkaan ihminen, joka - kylläisenä - luonnon kuihtuessa ja kadotessa kulkee pyssy kourassa ammuskelemassa luonnonvaraisia eläimiä? Millaisen viitteen omasta harkinnasta ammuskelija antaakaan? Olisiko tämä esimerkki laajennettavissa yleiseksi toiminnaksi? - EI.

Jos kaipaat eläytymistä ja luonnontunnetta metsästäjien näkökulmasta kirjoitettuna kannattaa tutustua hyvinkin laajaan eräkirjallisuuteen.

Mutta tuohon karhun arvottamiseen. Et oikeastaan vastannut kysymykseeni, vaan keskityt lähinnä metsästäjien (mielestäsi) alhaiseen arvoon käsittääkseni ainoastaan yhdellä argumentilla:

"Metsästäjä nauttii metsästyksestä, vaikka metsästys ei ole hänen eloonjäämisensä kannalta välttämätöntä."

Tuohon voisi todeta ihan triviaalilla tasolla että luomakunta on täynnä eläimiä jotka leikkivät saaliillaan hyvinkin julmasti vaikkei siihen olisi mitään syytä. Tietysti on muistettava, että ihminen on nykytietämyksen mukaan ainoa olento tällä pallolla joka kykenee moraalisiin päätöksiin. Mitä moraalisuuteen tulee niin itse olen taipuvainen ajattelemaan että ainoastaan valintojen seuraukset määräävät tekojen moraalisuuden. Joten mitä mieltä sinä olet: Jos metsästys lopetettaisiin kategorisesti ja täydellisesti tässä maassa, niin seuraisiko siitä pelkkää hyvää? Jos ei, niin oltaisiinko kuitenkin loppupelissä eettisesti kestävämmässä tilanteessa kuin jos metsästystä ei olisi lopetettu? Jos näin, niin miksi?

Mitä taas kommenttiisi "yleisestä toiminnasta" tulee, niin viittaat ilmeisesti siihen periaatteeseen (olikohan ollut Kantin esittämä) jonka mukaan vain sellainen toiminta on eettisesti perusteltavissa, jonka voi laajentaa koskemaan koko ihmiskuntaa. Siinä tapauksessa länsimainen elintapa kokonaisuudessaan on epäeettistä, koska planeettamme ei kestäisi jos meidän tuhlaavaa elämäämme eläisi koko ihmispopulaatio. Siis miksi nostat juuri metsästyksen tästä epäeettisyyden suosta esiin?

ja itse hankittu kunniattomuus kirjoitti:

Huomaa aluksi että, metsästys on elämän kunnioittamisen ja ihmisarvon vastustamista. Palstan otsikko on katsoo asioista metsästelijöiden negatiivisesta näkökulmasta eli on päälaellaan, mutta ei nyt siitä sen enempää.

Jos tekstin kirjoittaja on metsästelijöiden mielestä "lukiolaistytön" tasolla, niin on todettava, että suurin osa metsästäjien kirjoituksista on jo alkeellisten kirjoitusvirheiden osalta nk. apukoulutasoa. Tekisi monelle hyvää keskittyä kouluun ammuskelun sijasta.

Eläytymisen ja luonnontunnon puolesta kirjoitus on tasolla, jolle metsästäjillä ei ole kykyä eikä toimiensa vuoksi varaa kiivetä. Juuri siksi eläinten ammuskelijat haluavat olla keskustelmatta viestin sisällöstä ja mennä kirjoittajan (huom. kuvitteellisiin) henkilökohtaisuuksiin.

Kirjoittaja kuvasi hyvin karhun elämää ja luonnollisia oikeuksia. Kukapa meistä asettuisi karhun ajatusmaailmaan, mutta ihmisen ymmärryksellä tavoiteellut karhun aatokset voivat hyvinkin sattua kohdalleen. Eläimet ovat älykkäitä ja tuntevat hätää, kiintymystä, pelkoa. On helppo havaita, että eläimet useasti nauttivat elämästään ja puolustavat sitä intohimoisesti.

Karhun ylemmyys on suhteessa ampujaan on osaltaan metsästäjän toimeen liittyvää alemmuutta. Millainen onkaan olento, jota tulisi pitää moraalisena, mutta joka surmaa toisen olennon ensisijassa huvittelun vuoksi? Millainen onkaan ihminen, joka - kylläisenä - luonnon kuihtuessa ja kadotessa kulkee pyssy kourassa ammuskelemassa luonnonvaraisia eläimiä? Millaisen viitteen omasta harkinnasta ammuskelija antaakaan? Olisiko tämä esimerkki laajennettavissa yleiseksi toiminnaksi? - EI.

Tiesit varmaan että esim. ilves tappaa poroja huvikseen eikä sillä ole tarkoitus syödä niitä. Löytyy myös muita eläimiä. Lisäksi leikkivät saalilla.
Karhu myös tappaa eikä pelkästään syödäkseen.

Tuatto kirjoitti:

Jos kaipaat eläytymistä ja luonnontunnetta metsästäjien näkökulmasta kirjoitettuna kannattaa tutustua hyvinkin laajaan eräkirjallisuuteen.

Mutta tuohon karhun arvottamiseen. Et oikeastaan vastannut kysymykseeni, vaan keskityt lähinnä metsästäjien (mielestäsi) alhaiseen arvoon käsittääkseni ainoastaan yhdellä argumentilla:

"Metsästäjä nauttii metsästyksestä, vaikka metsästys ei ole hänen eloonjäämisensä kannalta välttämätöntä."

Tuohon voisi todeta ihan triviaalilla tasolla että luomakunta on täynnä eläimiä jotka leikkivät saaliillaan hyvinkin julmasti vaikkei siihen olisi mitään syytä. Tietysti on muistettava, että ihminen on nykytietämyksen mukaan ainoa olento tällä pallolla joka kykenee moraalisiin päätöksiin. Mitä moraalisuuteen tulee niin itse olen taipuvainen ajattelemaan että ainoastaan valintojen seuraukset määräävät tekojen moraalisuuden. Joten mitä mieltä sinä olet: Jos metsästys lopetettaisiin kategorisesti ja täydellisesti tässä maassa, niin seuraisiko siitä pelkkää hyvää? Jos ei, niin oltaisiinko kuitenkin loppupelissä eettisesti kestävämmässä tilanteessa kuin jos metsästystä ei olisi lopetettu? Jos näin, niin miksi?

Mitä taas kommenttiisi "yleisestä toiminnasta" tulee, niin viittaat ilmeisesti siihen periaatteeseen (olikohan ollut Kantin esittämä) jonka mukaan vain sellainen toiminta on eettisesti perusteltavissa, jonka voi laajentaa koskemaan koko ihmiskuntaa. Siinä tapauksessa länsimainen elintapa kokonaisuudessaan on epäeettistä, koska planeettamme ei kestäisi jos meidän tuhlaavaa elämäämme eläisi koko ihmispopulaatio. Siis miksi nostat juuri metsästyksen tästä epäeettisyyden suosta esiin?

Vastasin kysymykseesi. Yksi näkökohta ylemmyyteen liittyy toimintaan.

En tiedä, mitä ajattelet karhun (tai metsästäjän) arvolla? Arvoja on monia ja ne ovat eri toimijoille erilaisia. Karhun elämä ja toiminta on luonnollisen arvokasta, huvimetsästäjän ei.

Tällä palstalla on jo kauan jankutettu, ettei yksi paha teko tee toista pahaa tekoa vähemmän pahaksi (saati hyväksi). Ihmisen ei ole tarvis "leikkiä julmasti saalillaan".

Tekojen etiikasta on kaksi käsitystä. Ne ovat joko hyviä sinänsä (deontologinen kanta) tai ne ovat hyviä koska tuottavat hyviä asioita (teleologinen näkemys). (sama pätee arvojen etiikaan).

Huvittelumetsästys on paha sinänsä. Pahan määrä vähenisi ja maailma olisi parempi, jos metsästys lopettaisiin. (Hirvien osalta voitaisiin suoda lyhyt ja rajoitettu ylimenokausi, kunnes susien ja karhujen kanta vahvistuu.) Varsinkin lintujen ja pieneläinten ammuskelu on brutaalia. Metsästäjien jutut kantojen sääntelystä ovat halpaa itsepetosta.

Myös seurausten kannalta metsästyksen lopetus vähentäisi pahaa. Haavakoiden ja kumppaninsa menettäneiden tuska vähenisi. Metsästelyyn käytetty energia ja materia säästyisi ja vähentäisi luonnon kuormitusta. Metsästys häiritsee normaalien ihmisten oikeustajua ja mahdollisuuksia nauttia luonnosta jne. Kaikkiaan tulee pyrkiä luonnon tasapainoon, jota ihmisen ei tarvitse yrittää mestaroida.

Olet oikeassa. Viittaan Kantin imperatiiveihin. Ne ovat pitäneet pintansa muutaman sadan vuoden ajan. Mainittu yleistettävyyden periaate on erityisen ajankohtainen, kun luonto on kiihtyvää vauhtia tuhoutumassa. Metsästys on jo luonnon kestokyvyn osalta mahdotonta kaikille ja jo tältä perusteelta se on hylättävä. Toiseksi se on periaatteena tuhoisa. Ylimielisyys, piittaamattomuus ja raakuus luontoa kohtaan vie ihmisenkin nopeaan ja 100% varmaan tuhoon. Näiltäkään osilta metsästys ei täytä Kantin ajatuskoetta.

Metsästys kohoaa itsestään esiin monilta osin surullisen elämäntapamme suosta, koska se mitä räikeimmin rikkoo ihmisyyden ajankohtaisia vaatimuksia ja antaa väärän esimerkin suhtautumisesta luonnonympäristöön. Kuten edellä todettiin, metsästäjät eivät voi paeta muiden "syntisten" selkien taakse.

Mitä enemmän elämäntapamme on kestämätöntä sitä suurempi vastuu ja tarve syntyy asiantilan muuttamiseen.

Samoilija kirjoitti:

Tiesit varmaan että esim. ilves tappaa poroja huvikseen eikä sillä ole tarkoitus syödä niitä. Löytyy myös muita eläimiä. Lisäksi leikkivät saalilla.
Karhu myös tappaa eikä pelkästään syödäkseen.

Kun eläin tappaa saaliin se asettuu myös itse loukkaantumisen varaan, jopa kuoleman vaaraan. Luonnossa ei siksi - ihminen poislukien - surmata huvittelumielessä.

Mitä poroihin tulee, niin niitä on reilusti yli ympäristön (laitumien) kestokyvyn. Ilveksiä, ahmoja ja susia tulisi saada nopeasti lisää, että voitaisiin palata kohti luonnon tasapainoa. Näin myös poronkasvattajat voisivat saada parmman hinnan tuotteilleen.

näki pitkälle kirjoitti:

Vastasin kysymykseesi. Yksi näkökohta ylemmyyteen liittyy toimintaan.

En tiedä, mitä ajattelet karhun (tai metsästäjän) arvolla? Arvoja on monia ja ne ovat eri toimijoille erilaisia. Karhun elämä ja toiminta on luonnollisen arvokasta, huvimetsästäjän ei.

Tällä palstalla on jo kauan jankutettu, ettei yksi paha teko tee toista pahaa tekoa vähemmän pahaksi (saati hyväksi). Ihmisen ei ole tarvis "leikkiä julmasti saalillaan".

Tekojen etiikasta on kaksi käsitystä. Ne ovat joko hyviä sinänsä (deontologinen kanta) tai ne ovat hyviä koska tuottavat hyviä asioita (teleologinen näkemys). (sama pätee arvojen etiikaan).

Huvittelumetsästys on paha sinänsä. Pahan määrä vähenisi ja maailma olisi parempi, jos metsästys lopettaisiin. (Hirvien osalta voitaisiin suoda lyhyt ja rajoitettu ylimenokausi, kunnes susien ja karhujen kanta vahvistuu.) Varsinkin lintujen ja pieneläinten ammuskelu on brutaalia. Metsästäjien jutut kantojen sääntelystä ovat halpaa itsepetosta.

Myös seurausten kannalta metsästyksen lopetus vähentäisi pahaa. Haavakoiden ja kumppaninsa menettäneiden tuska vähenisi. Metsästelyyn käytetty energia ja materia säästyisi ja vähentäisi luonnon kuormitusta. Metsästys häiritsee normaalien ihmisten oikeustajua ja mahdollisuuksia nauttia luonnosta jne. Kaikkiaan tulee pyrkiä luonnon tasapainoon, jota ihmisen ei tarvitse yrittää mestaroida.

Olet oikeassa. Viittaan Kantin imperatiiveihin. Ne ovat pitäneet pintansa muutaman sadan vuoden ajan. Mainittu yleistettävyyden periaate on erityisen ajankohtainen, kun luonto on kiihtyvää vauhtia tuhoutumassa. Metsästys on jo luonnon kestokyvyn osalta mahdotonta kaikille ja jo tältä perusteelta se on hylättävä. Toiseksi se on periaatteena tuhoisa. Ylimielisyys, piittaamattomuus ja raakuus luontoa kohtaan vie ihmisenkin nopeaan ja 100% varmaan tuhoon. Näiltäkään osilta metsästys ei täytä Kantin ajatuskoetta.

Metsästys kohoaa itsestään esiin monilta osin surullisen elämäntapamme suosta, koska se mitä räikeimmin rikkoo ihmisyyden ajankohtaisia vaatimuksia ja antaa väärän esimerkin suhtautumisesta luonnonympäristöön. Kuten edellä todettiin, metsästäjät eivät voi paeta muiden "syntisten" selkien taakse.

Mitä enemmän elämäntapamme on kestämätöntä sitä suurempi vastuu ja tarve syntyy asiantilan muuttamiseen.

Luonto ei koskaan ole ollut koskaan ihmisen metsästämisen takia vaarassa. Vasta maanviljelys ja teollistuminen alkoivat kuormittaa ympäristöä. Vaan ryöstöviljely ja alempien riisto vapautti joitakin pyörittelemään humeetissaan kaikenlaista.

näki pitkälle kirjoitti:

Vastasin kysymykseesi. Yksi näkökohta ylemmyyteen liittyy toimintaan.

En tiedä, mitä ajattelet karhun (tai metsästäjän) arvolla? Arvoja on monia ja ne ovat eri toimijoille erilaisia. Karhun elämä ja toiminta on luonnollisen arvokasta, huvimetsästäjän ei.

Tällä palstalla on jo kauan jankutettu, ettei yksi paha teko tee toista pahaa tekoa vähemmän pahaksi (saati hyväksi). Ihmisen ei ole tarvis "leikkiä julmasti saalillaan".

Tekojen etiikasta on kaksi käsitystä. Ne ovat joko hyviä sinänsä (deontologinen kanta) tai ne ovat hyviä koska tuottavat hyviä asioita (teleologinen näkemys). (sama pätee arvojen etiikaan).

Huvittelumetsästys on paha sinänsä. Pahan määrä vähenisi ja maailma olisi parempi, jos metsästys lopettaisiin. (Hirvien osalta voitaisiin suoda lyhyt ja rajoitettu ylimenokausi, kunnes susien ja karhujen kanta vahvistuu.) Varsinkin lintujen ja pieneläinten ammuskelu on brutaalia. Metsästäjien jutut kantojen sääntelystä ovat halpaa itsepetosta.

Myös seurausten kannalta metsästyksen lopetus vähentäisi pahaa. Haavakoiden ja kumppaninsa menettäneiden tuska vähenisi. Metsästelyyn käytetty energia ja materia säästyisi ja vähentäisi luonnon kuormitusta. Metsästys häiritsee normaalien ihmisten oikeustajua ja mahdollisuuksia nauttia luonnosta jne. Kaikkiaan tulee pyrkiä luonnon tasapainoon, jota ihmisen ei tarvitse yrittää mestaroida.

Olet oikeassa. Viittaan Kantin imperatiiveihin. Ne ovat pitäneet pintansa muutaman sadan vuoden ajan. Mainittu yleistettävyyden periaate on erityisen ajankohtainen, kun luonto on kiihtyvää vauhtia tuhoutumassa. Metsästys on jo luonnon kestokyvyn osalta mahdotonta kaikille ja jo tältä perusteelta se on hylättävä. Toiseksi se on periaatteena tuhoisa. Ylimielisyys, piittaamattomuus ja raakuus luontoa kohtaan vie ihmisenkin nopeaan ja 100% varmaan tuhoon. Näiltäkään osilta metsästys ei täytä Kantin ajatuskoetta.

Metsästys kohoaa itsestään esiin monilta osin surullisen elämäntapamme suosta, koska se mitä räikeimmin rikkoo ihmisyyden ajankohtaisia vaatimuksia ja antaa väärän esimerkin suhtautumisesta luonnonympäristöön. Kuten edellä todettiin, metsästäjät eivät voi paeta muiden "syntisten" selkien taakse.

Mitä enemmän elämäntapamme on kestämätöntä sitä suurempi vastuu ja tarve syntyy asiantilan muuttamiseen.

Mitä ihmisen (ja eläimen) arvoon tulee, niin mielestäni se on vakio. Teot voivat olla arvokkaita tai arvottomia mutta ne eivät vaikuta yksilön arvoon. Muunlaisesta ajattelusta on mielestäni liiaksi varoittavia esimerkkejä.

Mitä maailman paranemiseen metsästyksen lopettamisen myötä tulee niin todettakoon että luonnonvaraisten eläinten kuolemat, vammautumiset ja kumppaninsa menettäneiden eläinten tuskat jatkuisivat edelleen. Ainoa muutos olisi että ihminen ei olisi niistä enää vastuussa. Miksi tämä tilanne olisi parempi _eläinten kannalta_ kuin nykyinen tilanne? Korostin eläimiä, koska luontevinta on ajatella muutosta niiden kannalta, vai mitä?

Jos metsästys loukkaa "normaalien ihmisten" oikeustajua, niin olisin hyvin kiinnostunut näkemään määritelmäsi "normaalista ihmisestä". Olisin myös hyvin kiinnostunut näkemään, miten metsästys häiritsee tämän "normaalin ihmisen" mahdollisuuksia nauttia luonnosta.

Viittauksesi luonnon kanssa tasapainoon pyrkimisestä on ehdottomasti kannatettava ja kaunis ajatus. Sellaisenaan tämä ajatus ei kuitenkaan estä metsästystä. Nykyinen tilanne Suomessa, jota voitaneen pitää myös jonkinlaisena tasapainona on keinotekoinen ja säilyy vain ns. kulttuurienergian ansiosta. Mitä siis tarkkaan ottaen tarkoitat tuolla luonnon "tasapainolla", jota ihmisen ei tule mestaroida? Mitä ilmeisimmin se olisi radikaalisti nykyisestä poikkeava, siis millainen?

Sinun kantasi tekojen etiikasta on mitä ilmeisimmin deontologinen ja käsityksesi metsästyksen epäeettisyydestä suhteessa muihin luonnonhyödyntämismuotoihin mitä ilmeisimmin varsin intuitiivinen. Jos asioita tarkastellaan teleologisesti, en mitenkään voi hyväksyä metsästyksen räikeyttä vahingollisena luonnonhyödyntämismuotona jos sitä verrataan niihin toimintoihin, jotka ovat mm. ilmaston lämpenemisen, aavikoitumisen, liikakansoittumisen, eroosion tai yleisen saastumisen takana. Ja kysehän on niistä toiminnoista joista vastaavat sinä, minä ja hän.

asenteesi kirjoitti:

Kun eläin tappaa saaliin se asettuu myös itse loukkaantumisen varaan, jopa kuoleman vaaraan. Luonnossa ei siksi - ihminen poislukien - surmata huvittelumielessä.

Mitä poroihin tulee, niin niitä on reilusti yli ympäristön (laitumien) kestokyvyn. Ilveksiä, ahmoja ja susia tulisi saada nopeasti lisää, että voitaisiin palata kohti luonnon tasapainoa. Näin myös poronkasvattajat voisivat saada parmman hinnan tuotteilleen.

"Kun eläin tappaa saaliin se asettuu myös itse loukkaantumisen varaan, jopa kuoleman vaaraan. Luonnossa ei siksi - ihminen poislukien - surmata huvittelumielessä."

Tämä ei näin ilmaistuna yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Luonnosta löytyy vaikka millä mitalla saalistaja/saalissuhteita joissa saalistajan vaarantuminen on todella teoreettista. Esimerkkiä ei tarvitse sen kauempaa etsiä kuin pihakissasta ja metsähiirestä.

Tuatto kirjoitti:

Mitä ihmisen (ja eläimen) arvoon tulee, niin mielestäni se on vakio. Teot voivat olla arvokkaita tai arvottomia mutta ne eivät vaikuta yksilön arvoon. Muunlaisesta ajattelusta on mielestäni liiaksi varoittavia esimerkkejä.

Mitä maailman paranemiseen metsästyksen lopettamisen myötä tulee niin todettakoon että luonnonvaraisten eläinten kuolemat, vammautumiset ja kumppaninsa menettäneiden eläinten tuskat jatkuisivat edelleen. Ainoa muutos olisi että ihminen ei olisi niistä enää vastuussa. Miksi tämä tilanne olisi parempi _eläinten kannalta_ kuin nykyinen tilanne? Korostin eläimiä, koska luontevinta on ajatella muutosta niiden kannalta, vai mitä?

Jos metsästys loukkaa "normaalien ihmisten" oikeustajua, niin olisin hyvin kiinnostunut näkemään määritelmäsi "normaalista ihmisestä". Olisin myös hyvin kiinnostunut näkemään, miten metsästys häiritsee tämän "normaalin ihmisen" mahdollisuuksia nauttia luonnosta.

Viittauksesi luonnon kanssa tasapainoon pyrkimisestä on ehdottomasti kannatettava ja kaunis ajatus. Sellaisenaan tämä ajatus ei kuitenkaan estä metsästystä. Nykyinen tilanne Suomessa, jota voitaneen pitää myös jonkinlaisena tasapainona on keinotekoinen ja säilyy vain ns. kulttuurienergian ansiosta. Mitä siis tarkkaan ottaen tarkoitat tuolla luonnon "tasapainolla", jota ihmisen ei tule mestaroida? Mitä ilmeisimmin se olisi radikaalisti nykyisestä poikkeava, siis millainen?

Sinun kantasi tekojen etiikasta on mitä ilmeisimmin deontologinen ja käsityksesi metsästyksen epäeettisyydestä suhteessa muihin luonnonhyödyntämismuotoihin mitä ilmeisimmin varsin intuitiivinen. Jos asioita tarkastellaan teleologisesti, en mitenkään voi hyväksyä metsästyksen räikeyttä vahingollisena luonnonhyödyntämismuotona jos sitä verrataan niihin toimintoihin, jotka ovat mm. ilmaston lämpenemisen, aavikoitumisen, liikakansoittumisen, eroosion tai yleisen saastumisen takana. Ja kysehän on niistä toiminnoista joista vastaavat sinä, minä ja hän.

Teoilla on moraalinen arvo. Muuten etiikkaa ei ole olemassa. On ilmeisen monimutkainen kysymys, miten ihminen on yhteydessä tekoihinsa. Yleisessä ajattelussa ei tehdä eroa ihmisen ja hänen tekojensa välillä, sillä ihminen voi vapaalla tahdollaan valita, ja varsinkin metsästyksen yhteysessä tietoisesti valitsee tekonsa.

Et edelleenkään kerro mitä tarkoitat arvolla, joten ei sitä voi pitkälle kommentoida.

Luonnonvaraisten eläinten kärsimykset vähenisivät, kun niitä ammuskeltaisi huvin vuoksi. Olet oikeassa siinä, että metsästyksen lopettaminen kohottaisi myös ihmisten moraalista tasoa.

Metsästäjät ovat pieni muutaman prosentin marginaaliryhmä. yli 95% suomalaisista ei metsästä. Metsästäjä on lähinnä tilastollinen poikkeus, joka saattaisi pienessä tutkimuksessa jo hävitä virhemarginaaliin. Monet tuntevat ahdistusta jo tietäessään, että jotkut ammuskelevat luontoon kuuluvia ja siellä elämäänsä eläviä olentoja. Missä ovatkaan sudet, ilvekset ja karhut?

Jaa jaa, mitä mahtaakaan olla kulttuurienergialla ylläpidetty tasapaino? Luonto ei tarvitse ihmisen kulttuurienergiaa. Se tarvitsee vain tulla jätetyksi omaan rauhaansa. Nykyinen luonnon mestarointi, jonka katastrofaaliset seuraukset ovat osin nähtävissä ja osin piilossa, on niin radikaali poikkeama luonnonjärjestykseen ettei entistä kyetä enää täysin palauttamaan. Lienetkö tosissasi, kun sanot, ettet ymmärrä mitä on luonnon tasapaino.

Loppukappaleessa sinun pitäisi olla tarkempi. Annoin edellä sekä teleologisia että deontologisia selityksiä siitä, miksi metsästys on kaukana hyvästä. Voidaan sanoa, että deongologiset selitykset ovat intuitiivisia, teleologiset enemmän empiiris-fysikaalisia.

Huvimetsästys on seurauksiltaan luettavissa muiden luonnon tuhoamismenetelmien joukkoon. Niistäkin oli jo puhetta.

Jäin lisäksi miettimään mitä on metsästäjän etiikka? Se lienee mielihyvän etiikkaa eli hedonismia. Teot ovat arvokkaita, kun ne lisäävät metsästäjän mielihyvää. Kuten voimme lukea: samoilu, kahvinkeitto ja eläimen ampuminen "virkistävät" ja ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Ongelmana tässä ajattelussa on luonnon täydellinen välineellistäminen. Eläinten kärsimyksillä tai muiden ihmisten reaktioilla ei ole merkitystä. Aikaisemmin jo totesimme, ettei tämä toiminta kestä esim. Kantin kriteereitä, jotka kuvaavat vakavia ihmiseen kohdistuvia eettisiä velvollisuuksia.

moraalinen arvo kirjoitti:

Teoilla on moraalinen arvo. Muuten etiikkaa ei ole olemassa. On ilmeisen monimutkainen kysymys, miten ihminen on yhteydessä tekoihinsa. Yleisessä ajattelussa ei tehdä eroa ihmisen ja hänen tekojensa välillä, sillä ihminen voi vapaalla tahdollaan valita, ja varsinkin metsästyksen yhteysessä tietoisesti valitsee tekonsa.

Et edelleenkään kerro mitä tarkoitat arvolla, joten ei sitä voi pitkälle kommentoida.

Luonnonvaraisten eläinten kärsimykset vähenisivät, kun niitä ammuskeltaisi huvin vuoksi. Olet oikeassa siinä, että metsästyksen lopettaminen kohottaisi myös ihmisten moraalista tasoa.

Metsästäjät ovat pieni muutaman prosentin marginaaliryhmä. yli 95% suomalaisista ei metsästä. Metsästäjä on lähinnä tilastollinen poikkeus, joka saattaisi pienessä tutkimuksessa jo hävitä virhemarginaaliin. Monet tuntevat ahdistusta jo tietäessään, että jotkut ammuskelevat luontoon kuuluvia ja siellä elämäänsä eläviä olentoja. Missä ovatkaan sudet, ilvekset ja karhut?

Jaa jaa, mitä mahtaakaan olla kulttuurienergialla ylläpidetty tasapaino? Luonto ei tarvitse ihmisen kulttuurienergiaa. Se tarvitsee vain tulla jätetyksi omaan rauhaansa. Nykyinen luonnon mestarointi, jonka katastrofaaliset seuraukset ovat osin nähtävissä ja osin piilossa, on niin radikaali poikkeama luonnonjärjestykseen ettei entistä kyetä enää täysin palauttamaan. Lienetkö tosissasi, kun sanot, ettet ymmärrä mitä on luonnon tasapaino.

Loppukappaleessa sinun pitäisi olla tarkempi. Annoin edellä sekä teleologisia että deontologisia selityksiä siitä, miksi metsästys on kaukana hyvästä. Voidaan sanoa, että deongologiset selitykset ovat intuitiivisia, teleologiset enemmän empiiris-fysikaalisia.

Huvimetsästys on seurauksiltaan luettavissa muiden luonnon tuhoamismenetelmien joukkoon. Niistäkin oli jo puhetta.

Jäin lisäksi miettimään mitä on metsästäjän etiikka? Se lienee mielihyvän etiikkaa eli hedonismia. Teot ovat arvokkaita, kun ne lisäävät metsästäjän mielihyvää. Kuten voimme lukea: samoilu, kahvinkeitto ja eläimen ampuminen "virkistävät" ja ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Ongelmana tässä ajattelussa on luonnon täydellinen välineellistäminen. Eläinten kärsimyksillä tai muiden ihmisten reaktioilla ei ole merkitystä. Aikaisemmin jo totesimme, ettei tämä toiminta kestä esim. Kantin kriteereitä, jotka kuvaavat vakavia ihmiseen kohdistuvia eettisiä velvollisuuksia.

-Huvimetsästys on seurauksiltaan luettavissa muiden luonnon tuhoamismenetelmien joukkoon.-

Mitä ovat metsästyksen aiheuttamat tuhot?? Tuholla ymmärrettäneen tietylle taholle aiheutettuja/aiheutuneita vakavia tai peruuttamattomia vahinkoja.

Entäpä missä tilassa olisivat Suomen riistaeläinkannat ilman metsästäjiä?

Vastaus: Kukaan ei tietäisi. Ja siten ei tiedettäisi myöskään minkään muun tahon aiheuttamista seurauksista ko. eläimille.

Valtaosa Suomen riistaeläinkantojen laskennoista suoritetaan vapaaehtoisvoimin metsästäjien toimesta. Suomessa ammatikseen riistaeläimiä tutkivia päteviä tutkijoita on, anteeksi epätäsmällinen ilmaisuni, vain kourallinen. Esimerkiksi metsäkanalintu-asiantuntijoita lienee nykyisin 3-5 kpl.

Metsästys ei siis ole pelkästään paha, edes tappaminen ei sitä suoraan voi olla.

Tietenkin voidaan sanoa, ettei tarvitsekaan tietää, annetaan luonnon olla rauhassa omillaan. Mutta sehän taas ei mitenkään ole mahdollista. Ihminen ja luonto eivät ole erotettavissa toisistaan.

Interaktio kirjoitti:

-Huvimetsästys on seurauksiltaan luettavissa muiden luonnon tuhoamismenetelmien joukkoon.-

Mitä ovat metsästyksen aiheuttamat tuhot?? Tuholla ymmärrettäneen tietylle taholle aiheutettuja/aiheutuneita vakavia tai peruuttamattomia vahinkoja.

Entäpä missä tilassa olisivat Suomen riistaeläinkannat ilman metsästäjiä?

Vastaus: Kukaan ei tietäisi. Ja siten ei tiedettäisi myöskään minkään muun tahon aiheuttamista seurauksista ko. eläimille.

Valtaosa Suomen riistaeläinkantojen laskennoista suoritetaan vapaaehtoisvoimin metsästäjien toimesta. Suomessa ammatikseen riistaeläimiä tutkivia päteviä tutkijoita on, anteeksi epätäsmällinen ilmaisuni, vain kourallinen. Esimerkiksi metsäkanalintu-asiantuntijoita lienee nykyisin 3-5 kpl.

Metsästys ei siis ole pelkästään paha, edes tappaminen ei sitä suoraan voi olla.

Tietenkin voidaan sanoa, ettei tarvitsekaan tietää, annetaan luonnon olla rauhassa omillaan. Mutta sehän taas ei mitenkään ole mahdollista. Ihminen ja luonto eivät ole erotettavissa toisistaan.

"Tietenkin voidaan sanoa, ettei tarvitsekaan tietää, annetaan luonnon olla rauhassa omillaan. Mutta sehän taas ei mitenkään ole mahdollista. Ihminen ja luonto eivät ole erotettavissa toisistaan."

Voidaan antaa luonnon olla rauhassa. Jätetään vain syömättä ja kuollaan nälkään koko ihmiskunta pahaa omaatuntoa potien, niin maailma pelastuu. Tappaminen on sallittua muille eläimille, ihmiselle ei.

asenteesi kirjoitti:

Kun eläin tappaa saaliin se asettuu myös itse loukkaantumisen varaan, jopa kuoleman vaaraan. Luonnossa ei siksi - ihminen poislukien - surmata huvittelumielessä.

Mitä poroihin tulee, niin niitä on reilusti yli ympäristön (laitumien) kestokyvyn. Ilveksiä, ahmoja ja susia tulisi saada nopeasti lisää, että voitaisiin palata kohti luonnon tasapainoa. Näin myös poronkasvattajat voisivat saada parmman hinnan tuotteilleen.

ovat jostain animalian tarkistamasta lähteestä kotoisin. Luonnossa varmasti tapetaan huvin (huvi ei ehkä ole eläimen kohdalla oikea termi, vaan enemmän vaiston laukaisema metsästysvietti) ja myös herkuttelun vuoksi. Hyvänä esimerkkinä ahman ja suden tappamat eläimet. Tiesitkö, että ahman tapana on syödä esim. porosta ensimmäisenä kieli. Näitä ahman tappamia poroja, joista on syöty pelkkä kieli ja pää kannettu jonnekin louhikkoon, saattaa olla yhdessä läjässä toistakymmentä ja loput mätänee läjään ilman että ahma itse niitä käyttäisi enää ravinnokseen.

asenteesi kirjoitti:

Kun eläin tappaa saaliin se asettuu myös itse loukkaantumisen varaan, jopa kuoleman vaaraan. Luonnossa ei siksi - ihminen poislukien - surmata huvittelumielessä.

Mitä poroihin tulee, niin niitä on reilusti yli ympäristön (laitumien) kestokyvyn. Ilveksiä, ahmoja ja susia tulisi saada nopeasti lisää, että voitaisiin palata kohti luonnon tasapainoa. Näin myös poronkasvattajat voisivat saada parmman hinnan tuotteilleen.

vielä, että tuosta poromäärästä ja petojen määrän lisäämisestä olen kyllä täsmälleen samaa mieltä.

Tuatto kirjoitti:

Tämä täsmälleen sama teksti on ilmestynyt ainakin jo kolmena syksynä netin metsätyspalstoille. Kuten sanoit kirjoittaminen on hyvä tapa purkaa asioita mielestään. Tautonomia on sen sijaan mielikuvituksettomuutta.

http://www.ponttokamera.net/foorumi/read.php?f=11&i=26792&t=26792

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=uskojaelama&t=18624

moraalinen arvo kirjoitti:

Teoilla on moraalinen arvo. Muuten etiikkaa ei ole olemassa. On ilmeisen monimutkainen kysymys, miten ihminen on yhteydessä tekoihinsa. Yleisessä ajattelussa ei tehdä eroa ihmisen ja hänen tekojensa välillä, sillä ihminen voi vapaalla tahdollaan valita, ja varsinkin metsästyksen yhteysessä tietoisesti valitsee tekonsa.

Et edelleenkään kerro mitä tarkoitat arvolla, joten ei sitä voi pitkälle kommentoida.

Luonnonvaraisten eläinten kärsimykset vähenisivät, kun niitä ammuskeltaisi huvin vuoksi. Olet oikeassa siinä, että metsästyksen lopettaminen kohottaisi myös ihmisten moraalista tasoa.

Metsästäjät ovat pieni muutaman prosentin marginaaliryhmä. yli 95% suomalaisista ei metsästä. Metsästäjä on lähinnä tilastollinen poikkeus, joka saattaisi pienessä tutkimuksessa jo hävitä virhemarginaaliin. Monet tuntevat ahdistusta jo tietäessään, että jotkut ammuskelevat luontoon kuuluvia ja siellä elämäänsä eläviä olentoja. Missä ovatkaan sudet, ilvekset ja karhut?

Jaa jaa, mitä mahtaakaan olla kulttuurienergialla ylläpidetty tasapaino? Luonto ei tarvitse ihmisen kulttuurienergiaa. Se tarvitsee vain tulla jätetyksi omaan rauhaansa. Nykyinen luonnon mestarointi, jonka katastrofaaliset seuraukset ovat osin nähtävissä ja osin piilossa, on niin radikaali poikkeama luonnonjärjestykseen ettei entistä kyetä enää täysin palauttamaan. Lienetkö tosissasi, kun sanot, ettet ymmärrä mitä on luonnon tasapaino.

Loppukappaleessa sinun pitäisi olla tarkempi. Annoin edellä sekä teleologisia että deontologisia selityksiä siitä, miksi metsästys on kaukana hyvästä. Voidaan sanoa, että deongologiset selitykset ovat intuitiivisia, teleologiset enemmän empiiris-fysikaalisia.

Huvimetsästys on seurauksiltaan luettavissa muiden luonnon tuhoamismenetelmien joukkoon. Niistäkin oli jo puhetta.

Jäin lisäksi miettimään mitä on metsästäjän etiikka? Se lienee mielihyvän etiikkaa eli hedonismia. Teot ovat arvokkaita, kun ne lisäävät metsästäjän mielihyvää. Kuten voimme lukea: samoilu, kahvinkeitto ja eläimen ampuminen "virkistävät" ja ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. Ongelmana tässä ajattelussa on luonnon täydellinen välineellistäminen. Eläinten kärsimyksillä tai muiden ihmisten reaktioilla ei ole merkitystä. Aikaisemmin jo totesimme, ettei tämä toiminta kestä esim. Kantin kriteereitä, jotka kuvaavat vakavia ihmiseen kohdistuvia eettisiä velvollisuuksia.

Nyt en kyllä pysy perässäsi mitä tuohon "kärsimysten vähenemiseen" tulee. Olet melko selvästi antanut ymmärtää, että on parempi jos suurpedot saalistavat hirviä ihmisen sijaan ("Hirvien osalta voitaisiin suoda lyhyt ja rajoitettu ylimenokausi, kunnes susien ja karhujen kanta vahvistuu."). Miksi petojen harjoittama saalistus aiheuttaa saaliille vähemmän kärsimyksiä kuin ihmisen harjoittama saalistus?

En myöskään ymmärrä ajatuksiasi metästäjien marginaalisuudesta. On totta, että valtaosa suomalaisista ei metsästä (94% jos ollaan tarkkoja). Mutta mitä sitten? Vielä suurempi osa suomalaisista on ei-muslimeja mutta kukaan ei silti ole kieltämässä islaminuskoa Suomessa. Muutenkaan tuo ei-metsästäjien enemmistö ei tarkoita sitä, että 94% suomalaisista vastustaisi metsästystä tai suhtautuisi siihen edes negatiivisesti. Ja jos jokin toiminta tulisi kieltää sen perusteella, että jotkut tuntevat ahdistusta sen takia, niin sitten on kiellettävä myös homosuhteet, abortti ja saippuasarjojen kesätauot.

Susia, ilveksiä ja karhuja löytyy kyllä suomalaisestakin luonnosta. Jos kaupunkilaisretkeilijä ei niitä näe se johtuu vain siitä että luonto ei ole mikään eläintarha.

Kulttuurienergia on ekologiassa käytetty käsite jollaan mitataan ekosysteemin "koskemattomuutta" tai "luonnollisuutta". Minä en ole kääntäjä, joten tässä määritelmä toisella kotimaisella:

"A natural system will function without subsidies of cultural energy, that is, auxiliary energy derived from man-made sources and managed and used by human cultures. Thus, the amount of cultural energy required to maintain current critical functions of an ecosystem provides a measure of naturalness" (Anderson 1990, "A conceptual Framework for Evaluating and Quantifying Naturalness, Conservation Biology V5:3 347-351)

Tämän perusteella voidaan todeta, että suomalainen luonto on hyvin "luonnotonta" jo talousmetsien takia, joiden ylläpitoon vaaditaan paljon ihmisen generoimaa energiaa. Jos ja kun toteat, että luonto ei tarvitse ihmisen kulttuurienergiaa haikailet siinä tapauksessa sellaisen ekosysteemin ja tasapainon perään, jossa ihmisellä ei ole paikkaa. Koska ihminen ei siinä mielessä poikkea muista luontokappaleista että ihminen vaikuttaa _aina_ ekosysteemin tasapainoon.

En ole kiistänyt etteikö metsästys pahimmillaan olisi yksi tuomittavista luonnontuhoamistavoista. Sen sijaan minua kiinnostaa miksi olet nostanut metsästyksen suoranaiseksi keihäänkärjeksi ohi muiden, seurauksiltaan huomattavasti tuhoisampien ilmiöiden ohi?

Jos tuomitset metsästäjät hedonismin takia en edelleenkään ymmärrä miksi nostat tämän hedonismin ohi sen hedonismin suon, jossa länsimainen ihminen elää. Yhtä hyvin hedonismia on "maukas" välipala hampurilaisbaarissa koska tuon hampurilaisen valmistukseen vaaditaan mitä törkeintä eläimen hyväksikäyttöä, joka kattaa eläimen _koko_ elämänkaaren.

Nuo Kantin kriteerit vaikuttavat muodostavan keskeisen argumentin metsästyksen vastaisuudessasi. Olet kuitenkin jättänyt argumentoinninn hieman kesken todetessasi, että metsästystä ei voi laajentaa yleiseksi toiminnaksi. Miksi ei?

Tuatto kirjoitti:

Nyt en kyllä pysy perässäsi mitä tuohon "kärsimysten vähenemiseen" tulee. Olet melko selvästi antanut ymmärtää, että on parempi jos suurpedot saalistavat hirviä ihmisen sijaan ("Hirvien osalta voitaisiin suoda lyhyt ja rajoitettu ylimenokausi, kunnes susien ja karhujen kanta vahvistuu."). Miksi petojen harjoittama saalistus aiheuttaa saaliille vähemmän kärsimyksiä kuin ihmisen harjoittama saalistus?

En myöskään ymmärrä ajatuksiasi metästäjien marginaalisuudesta. On totta, että valtaosa suomalaisista ei metsästä (94% jos ollaan tarkkoja). Mutta mitä sitten? Vielä suurempi osa suomalaisista on ei-muslimeja mutta kukaan ei silti ole kieltämässä islaminuskoa Suomessa. Muutenkaan tuo ei-metsästäjien enemmistö ei tarkoita sitä, että 94% suomalaisista vastustaisi metsästystä tai suhtautuisi siihen edes negatiivisesti. Ja jos jokin toiminta tulisi kieltää sen perusteella, että jotkut tuntevat ahdistusta sen takia, niin sitten on kiellettävä myös homosuhteet, abortti ja saippuasarjojen kesätauot.

Susia, ilveksiä ja karhuja löytyy kyllä suomalaisestakin luonnosta. Jos kaupunkilaisretkeilijä ei niitä näe se johtuu vain siitä että luonto ei ole mikään eläintarha.

Kulttuurienergia on ekologiassa käytetty käsite jollaan mitataan ekosysteemin "koskemattomuutta" tai "luonnollisuutta". Minä en ole kääntäjä, joten tässä määritelmä toisella kotimaisella:

"A natural system will function without subsidies of cultural energy, that is, auxiliary energy derived from man-made sources and managed and used by human cultures. Thus, the amount of cultural energy required to maintain current critical functions of an ecosystem provides a measure of naturalness" (Anderson 1990, "A conceptual Framework for Evaluating and Quantifying Naturalness, Conservation Biology V5:3 347-351)

Tämän perusteella voidaan todeta, että suomalainen luonto on hyvin "luonnotonta" jo talousmetsien takia, joiden ylläpitoon vaaditaan paljon ihmisen generoimaa energiaa. Jos ja kun toteat, että luonto ei tarvitse ihmisen kulttuurienergiaa haikailet siinä tapauksessa sellaisen ekosysteemin ja tasapainon perään, jossa ihmisellä ei ole paikkaa. Koska ihminen ei siinä mielessä poikkea muista luontokappaleista että ihminen vaikuttaa _aina_ ekosysteemin tasapainoon.

En ole kiistänyt etteikö metsästys pahimmillaan olisi yksi tuomittavista luonnontuhoamistavoista. Sen sijaan minua kiinnostaa miksi olet nostanut metsästyksen suoranaiseksi keihäänkärjeksi ohi muiden, seurauksiltaan huomattavasti tuhoisampien ilmiöiden ohi?

Jos tuomitset metsästäjät hedonismin takia en edelleenkään ymmärrä miksi nostat tämän hedonismin ohi sen hedonismin suon, jossa länsimainen ihminen elää. Yhtä hyvin hedonismia on "maukas" välipala hampurilaisbaarissa koska tuon hampurilaisen valmistukseen vaaditaan mitä törkeintä eläimen hyväksikäyttöä, joka kattaa eläimen _koko_ elämänkaaren.

Nuo Kantin kriteerit vaikuttavat muodostavan keskeisen argumentin metsästyksen vastaisuudessasi. Olet kuitenkin jättänyt argumentoinninn hieman kesken todetessasi, että metsästystä ei voi laajentaa yleiseksi toiminnaksi. Miksi ei?

Minä puolestani en oikein pysy kysymystesi ja logiikkasi pukana. Siltä varalta että lukijoita asiat kiinnostavat vastaan lyhyesti:

- Kärsimykset vähenevät, jos elämiä ei ammuskella kuoliaiksi ja haavakoiksi. Tämä on yksinkertainen totuus.

- Puhe oli luonnon tasapainosta, jota ihminen häiritsee mm. metsästyksellä. Moraalisen olennon arvolle ei ole ammuskella muita luontokappaleita huvinsa (tai itsepetoksellisten näennäismotiivien) vuoksi. Luonto hoitakoon tasapainonsa. Eläinten kärsimyksiä ei pidä lisätä ammuskelulla. Tämä on sekä arvo sinänsä, että hyvää tuottava periaate.

- 5% on marginaali:
11111111111111111111 / 1

Kieltämisestä puhuit sinä. Mikäs siinä lait muuttuvat. Nyt puhuttiin metsästyksen moraalista ja eläinten kärsimyksistä ja ympäristövaikutuksista. Toki näistä vastuuntuntoiset ihmiset vetävät johtopäätöksiä ja toimivat sen mukaan.

- Kaikki ilvekset tappettiin 1950-luvulla. Nykyinen kanta on sittemmin Ruotsista ja venäjältä siirtyneiden jälkeläisiä. Viimeiset Suomessa eläneet susikannat surmattiin Tsuukisnautsissa 1950/60 luvun vaihteessa. Sekä sudet että karhut esiintyvät vain koska niitä tulee venäjältä ja koska laillista ja salametsästystä on hieman kyetty rajoittamaan. Laulujoutsenet pelastuivat aivan sukupuuton partaalta jne. Vain metsästyksen rajoitukset pitävät eläinkantoja yllä.

- Oletkohan ymmärtänyt vieraskielisen tekstin väärin? Lainauksessasi lukee, että "luonto tulee toimeen ilman kulttuurienergian apua". Juuri tästä olemme puhuneetkin.

Lisäksi siinä todetaan, että (ilmeisesti kun luontoa on pilattu?) (joidenkin) ekosysteemin toimintojen ylläpito vaatii ihmisen puuttumista. Juuri tämän puuttumisen määrällä voidaan mitata luonnontilaisuutta.

En tiedä mihin tekstifragmentti liittyy. Vesien saastuttaminen vaatii puhdistustoimia, maan saastuttaminen vaatii eritystoimia, jotta saisimme ruokaa, metsien hävittäminen ja muuttaminen puupelloiksi kuluttaa energiaa, jotta sellua saataisiin jne.

Ongelmana tässä on että kulultamme energiaa enemmän kuin sitä on jo kohta saatavilla. Ekologian romahtaessa joudumme ojasta allikkoon. Sanokaamme tätä lätäkköä sitten kulttuurienergian kulminaatiopisteeksi. Siinä sitten haikailemme housut märkänä sen luonnon perään, jossa ihmisellä oli kohtuullinen lokero.

Huomaa lisäksi, että asiaa on fragmentissa ilmeisesti tarkasteltu ihmisen kannalta. Luonnon funktiot hakkuuraiskiolla tai lannoitteiden tukehduttamassa järvessä ovat tietysti biologisia tosiasioita, mutta ei niillä ole paljoa tekemistä jo tuhotun luonnon kanssa.

Missään tapauksessa lainauksesta ei voida päätellä sitä, että ihmisen tulisi lähettää kulttuurienergiaa haulikon piipusta kohti pesimään saapuneita lintuja.

Kerroin jo aikaisemmin, miksi metsästys ansaitsee tulla nostetuksi esiin.

Kerro siis, miten metsästäjien moraali eroaa hedonismista. Huomaa myös että asetin metsästyksen ja hedonismin Kantin kriteerien arviontiin. Kritiikin sijaa on muuallakin. Yksi paha ei kuitenkaan tee toista vähemmän pahaksi.

Jos jokainen 5,3 miljoonaa suomalaista surmaisi (koettaisi surmata) elämiä metsästävän marginaalin tapaan, eivät eläimien määrä riittäisi turvaamaan tätä huvittelua. Vielä vaikeampaa olisi laajentaa metsätyksen periaatetta globaaliksi.

Ainoa kestävä tapa harrastaa metsästystä on ammuskella digitaalipyssyillä virtuaalieläimä. Tämä on nykytekniikalla täysin mahdollista. Suosittelen siirtymistä digitaaliaikaan ja jättämään elävän luonnon rauhaan, joka ei kulttuurienergiaa eikä sen hauleja tarvitse.

digitaaliaikaan kirjoitti:

Minä puolestani en oikein pysy kysymystesi ja logiikkasi pukana. Siltä varalta että lukijoita asiat kiinnostavat vastaan lyhyesti:

- Kärsimykset vähenevät, jos elämiä ei ammuskella kuoliaiksi ja haavakoiksi. Tämä on yksinkertainen totuus.

- Puhe oli luonnon tasapainosta, jota ihminen häiritsee mm. metsästyksellä. Moraalisen olennon arvolle ei ole ammuskella muita luontokappaleita huvinsa (tai itsepetoksellisten näennäismotiivien) vuoksi. Luonto hoitakoon tasapainonsa. Eläinten kärsimyksiä ei pidä lisätä ammuskelulla. Tämä on sekä arvo sinänsä, että hyvää tuottava periaate.

- 5% on marginaali:
11111111111111111111 / 1

Kieltämisestä puhuit sinä. Mikäs siinä lait muuttuvat. Nyt puhuttiin metsästyksen moraalista ja eläinten kärsimyksistä ja ympäristövaikutuksista. Toki näistä vastuuntuntoiset ihmiset vetävät johtopäätöksiä ja toimivat sen mukaan.

- Kaikki ilvekset tappettiin 1950-luvulla. Nykyinen kanta on sittemmin Ruotsista ja venäjältä siirtyneiden jälkeläisiä. Viimeiset Suomessa eläneet susikannat surmattiin Tsuukisnautsissa 1950/60 luvun vaihteessa. Sekä sudet että karhut esiintyvät vain koska niitä tulee venäjältä ja koska laillista ja salametsästystä on hieman kyetty rajoittamaan. Laulujoutsenet pelastuivat aivan sukupuuton partaalta jne. Vain metsästyksen rajoitukset pitävät eläinkantoja yllä.

- Oletkohan ymmärtänyt vieraskielisen tekstin väärin? Lainauksessasi lukee, että "luonto tulee toimeen ilman kulttuurienergian apua". Juuri tästä olemme puhuneetkin.

Lisäksi siinä todetaan, että (ilmeisesti kun luontoa on pilattu?) (joidenkin) ekosysteemin toimintojen ylläpito vaatii ihmisen puuttumista. Juuri tämän puuttumisen määrällä voidaan mitata luonnontilaisuutta.

En tiedä mihin tekstifragmentti liittyy. Vesien saastuttaminen vaatii puhdistustoimia, maan saastuttaminen vaatii eritystoimia, jotta saisimme ruokaa, metsien hävittäminen ja muuttaminen puupelloiksi kuluttaa energiaa, jotta sellua saataisiin jne.

Ongelmana tässä on että kulultamme energiaa enemmän kuin sitä on jo kohta saatavilla. Ekologian romahtaessa joudumme ojasta allikkoon. Sanokaamme tätä lätäkköä sitten kulttuurienergian kulminaatiopisteeksi. Siinä sitten haikailemme housut märkänä sen luonnon perään, jossa ihmisellä oli kohtuullinen lokero.

Huomaa lisäksi, että asiaa on fragmentissa ilmeisesti tarkasteltu ihmisen kannalta. Luonnon funktiot hakkuuraiskiolla tai lannoitteiden tukehduttamassa järvessä ovat tietysti biologisia tosiasioita, mutta ei niillä ole paljoa tekemistä jo tuhotun luonnon kanssa.

Missään tapauksessa lainauksesta ei voida päätellä sitä, että ihmisen tulisi lähettää kulttuurienergiaa haulikon piipusta kohti pesimään saapuneita lintuja.

Kerroin jo aikaisemmin, miksi metsästys ansaitsee tulla nostetuksi esiin.

Kerro siis, miten metsästäjien moraali eroaa hedonismista. Huomaa myös että asetin metsästyksen ja hedonismin Kantin kriteerien arviontiin. Kritiikin sijaa on muuallakin. Yksi paha ei kuitenkaan tee toista vähemmän pahaksi.

Jos jokainen 5,3 miljoonaa suomalaista surmaisi (koettaisi surmata) elämiä metsästävän marginaalin tapaan, eivät eläimien määrä riittäisi turvaamaan tätä huvittelua. Vielä vaikeampaa olisi laajentaa metsätyksen periaatetta globaaliksi.

Ainoa kestävä tapa harrastaa metsästystä on ammuskella digitaalipyssyillä virtuaalieläimä. Tämä on nykytekniikalla täysin mahdollista. Suosittelen siirtymistä digitaaliaikaan ja jättämään elävän luonnon rauhaan, joka ei kulttuurienergiaa eikä sen hauleja tarvitse.

"Kärsimykset vähenevät, jos elämiä ei ammuskella kuoliaiksi ja haavakoiksi. Tämä on yksinkertainen totuus."

Eikä vähene. Koska silloin kuolevat tai haavoittuvat muiden saalistajien toimesta. Tai nääntyvät nälkään/tauteihin. Tämä on yksinkertainen totuus.

"Kieltämisestä puhuit sinä"

Kerroppa sitten miksi metsästäjien vähäinen määrä sinänsä tekee metsästyksestä _tuomittavaa_. Onko islamin harjoittaminen tuomittavaa?

Metsästyksen rajoitukset pitävät tosiaan monia eläinkantoja yllä. Se on säädellyn ja kontrolloidun metsätyksen perusidea. Aivan samoin kuin nopeusrajoitukset pitävät liikenneturvallisuutta yllä.

Luonto tulee toimeen ilman kulttuurienergian apua kun se on "luonnontilassa" eli silloin ihmistä ei tällaisessa luonnossa OLE. Jos haluat suomalaisen luonnon tähän tilaan, sinun on poistettava ihminen sieltä. Sitäkö haluat?

Minä en ole väittänyt, etteikö metsästykseen kuuluisi hedonismia. Mutta et _edelleenkään_ vastannut kysymykseeni, miksi nostat juuri _tämän_ hedonismin keihäänkärjeksi siitä hedonismin suosta, jossa on vaikka millä mitalla sellaisia hedonismin muotoja joilla on paljon pahemmat seuraukset. Minä en perustele metsästystä sen "pienemmällä pahalla". Sinä sen sijaan tunnut pitävän sitä _suurimpana pahana_ mikä tuntuu nykytilanteessa todella oudolta. Tai, olisi minulla kyllä yksi selitys tähän ajatusmaailmaan, mutta siitä ehkä myöhemmin.

Ja suomalainen luonto kyllä vaatii kulttuurienergiaa niin kauan kun sinä tai minä tai he täällä asuvat ja luontoa hyödyntävät. Vai mistä sinä kuvittelet senkin energian tulevan jonka varassa tietokonettä näpyttelet?

Tuatto kirjoitti:

"Kärsimykset vähenevät, jos elämiä ei ammuskella kuoliaiksi ja haavakoiksi. Tämä on yksinkertainen totuus."

Eikä vähene. Koska silloin kuolevat tai haavoittuvat muiden saalistajien toimesta. Tai nääntyvät nälkään/tauteihin. Tämä on yksinkertainen totuus.

"Kieltämisestä puhuit sinä"

Kerroppa sitten miksi metsästäjien vähäinen määrä sinänsä tekee metsästyksestä _tuomittavaa_. Onko islamin harjoittaminen tuomittavaa?

Metsästyksen rajoitukset pitävät tosiaan monia eläinkantoja yllä. Se on säädellyn ja kontrolloidun metsätyksen perusidea. Aivan samoin kuin nopeusrajoitukset pitävät liikenneturvallisuutta yllä.

Luonto tulee toimeen ilman kulttuurienergian apua kun se on "luonnontilassa" eli silloin ihmistä ei tällaisessa luonnossa OLE. Jos haluat suomalaisen luonnon tähän tilaan, sinun on poistettava ihminen sieltä. Sitäkö haluat?

Minä en ole väittänyt, etteikö metsästykseen kuuluisi hedonismia. Mutta et _edelleenkään_ vastannut kysymykseeni, miksi nostat juuri _tämän_ hedonismin keihäänkärjeksi siitä hedonismin suosta, jossa on vaikka millä mitalla sellaisia hedonismin muotoja joilla on paljon pahemmat seuraukset. Minä en perustele metsästystä sen "pienemmällä pahalla". Sinä sen sijaan tunnut pitävän sitä _suurimpana pahana_ mikä tuntuu nykytilanteessa todella oudolta. Tai, olisi minulla kyllä yksi selitys tähän ajatusmaailmaan, mutta siitä ehkä myöhemmin.

Ja suomalainen luonto kyllä vaatii kulttuurienergiaa niin kauan kun sinä tai minä tai he täällä asuvat ja luontoa hyödyntävät. Vai mistä sinä kuvittelet senkin energian tulevan jonka varassa tietokonettä näpyttelet?

Menee taas jankkaamiseksi, mutta vielä kerran:

Ammunnan kohteeksi joutuminen on kärsimys. Lisäksi se on tarpeeton ja luonnon järjestykseen kuulumaton kärsimys. Lisäksi kärsimys on metsästäjän huvin kääntöpuolena kohtuuton vaatimus.

Jos päädytään siihen, että metsästys on tuomittavaa, niin ehkä eettinen ja ekologinen keskustelu on siihen vaikuttanut.

Jos et suostu ymmärtämään tai myöntämään, että nykyinen energian käyttö ja luontoon puuttuminen johtaa ekokatastrofiin ja vähintään ihmisen elintapojen ratkaisevaan muutokseen, niin voidaan todeta, että olemme erimielisiä. Minusta olisi parempi, että ihminen muuttaisi toimintatapojaan ennenkuin luonto muuttaa niitä meiltä mitään kysymättä.

Metsästys on nostettava esimerkiksi kestämättömästä elämäntavasta, koska se antaa täysin väärän signaalin ihmisen säällisestä ja ylipäänsä mahdollisesta teknologian käytöstä ja suhtautumisesta luontoon. Tämän päälle tulevat aktuaaliset vahingot. Tämän päälle tulevat eettiset ongelmat.

En edelleenkään käsitä, mitä tarkoitat sanoessasi, että suomalainen luonto tarvitsee kulttuurienergiaa? Kerro siis,

1. mitä kulttuurienergia on ?
2. miten luonto sitä tarvitsee ?
3. kerro myös mikä (ja kenen) on tämä tarve ?
4. miten tämä kaikki liittyy metsästykseen?

liikaa energiaa kirjoitti:

Menee taas jankkaamiseksi, mutta vielä kerran:

Ammunnan kohteeksi joutuminen on kärsimys. Lisäksi se on tarpeeton ja luonnon järjestykseen kuulumaton kärsimys. Lisäksi kärsimys on metsästäjän huvin kääntöpuolena kohtuuton vaatimus.

Jos päädytään siihen, että metsästys on tuomittavaa, niin ehkä eettinen ja ekologinen keskustelu on siihen vaikuttanut.

Jos et suostu ymmärtämään tai myöntämään, että nykyinen energian käyttö ja luontoon puuttuminen johtaa ekokatastrofiin ja vähintään ihmisen elintapojen ratkaisevaan muutokseen, niin voidaan todeta, että olemme erimielisiä. Minusta olisi parempi, että ihminen muuttaisi toimintatapojaan ennenkuin luonto muuttaa niitä meiltä mitään kysymättä.

Metsästys on nostettava esimerkiksi kestämättömästä elämäntavasta, koska se antaa täysin väärän signaalin ihmisen säällisestä ja ylipäänsä mahdollisesta teknologian käytöstä ja suhtautumisesta luontoon. Tämän päälle tulevat aktuaaliset vahingot. Tämän päälle tulevat eettiset ongelmat.

En edelleenkään käsitä, mitä tarkoitat sanoessasi, että suomalainen luonto tarvitsee kulttuurienergiaa? Kerro siis,

1. mitä kulttuurienergia on ?
2. miten luonto sitä tarvitsee ?
3. kerro myös mikä (ja kenen) on tämä tarve ?
4. miten tämä kaikki liittyy metsästykseen?

-Ammunnan kohteeksi joutuminen on kärsimys. Lisäksi se on tarpeeton ja luonnon järjestykseen kuulumaton kärsimys. Lisäksi kärsimys on metsästäjän huvin kääntöpuolena kohtuuton vaatimus.-

Eikö ihminen kuulu "luonnon järjestykseen". Eikö ihminen ole osa luontoa? Ellei ole, mitä ihminen on? Avaruudesta tullut muukalainen? Kuinka muuten ylipäätään voit määritellä mitä luonnonjärjestykseen kuuluu?

Aivan, kyse on AINA loppujen lopuksi vain mielipiteistä.

Metsästys ei ole pelkästään huvi. Monille metsästäjille se on elämäntapa, osalle jopa sisäinen pakko. Itsekin voin huonosti jos joudun olemaan pitkään ilman metsästystä. Tämä on fyysinen ja psyykkinen tosiasia. Ja lääkehoitovaihtoehto on poissuljettu lääketeollisuuden ympäristövaikutusten vuoksi. Luonnon kannalta on parempi että harrastan metsästystä. Ja varsinkin kanssaihmisteni kannalta metsästys on erittäin hyvä asia.

Interaktio kirjoitti:

-Ammunnan kohteeksi joutuminen on kärsimys. Lisäksi se on tarpeeton ja luonnon järjestykseen kuulumaton kärsimys. Lisäksi kärsimys on metsästäjän huvin kääntöpuolena kohtuuton vaatimus.-

Eikö ihminen kuulu "luonnon järjestykseen". Eikö ihminen ole osa luontoa? Ellei ole, mitä ihminen on? Avaruudesta tullut muukalainen? Kuinka muuten ylipäätään voit määritellä mitä luonnonjärjestykseen kuuluu?

Aivan, kyse on AINA loppujen lopuksi vain mielipiteistä.

Metsästys ei ole pelkästään huvi. Monille metsästäjille se on elämäntapa, osalle jopa sisäinen pakko. Itsekin voin huonosti jos joudun olemaan pitkään ilman metsästystä. Tämä on fyysinen ja psyykkinen tosiasia. Ja lääkehoitovaihtoehto on poissuljettu lääketeollisuuden ympäristövaikutusten vuoksi. Luonnon kannalta on parempi että harrastan metsästystä. Ja varsinkin kanssaihmisteni kannalta metsästys on erittäin hyvä asia.

Ihmisen nykyiset voimakkaat keinot vaikuttaa luontoon ylittävät hänen harkinta- ja käsityskykynsä. Siksi kannattaa olla - jo oman edun vuoksi - puuttmatta liikaa asioihin, joita ei edes ymmärrä.

Ehkä jonkinlainen terapia voisi auttaa vieroitusoireisiin. Surkeaa sekin on, että luontokappaleet joutuvat henkensä kaupalla pitämään yllä hermostuneiden mielenrauhaa.

Lappish kirjoitti:

"Kun eläin tappaa saaliin se asettuu myös itse loukkaantumisen varaan, jopa kuoleman vaaraan. Luonnossa ei siksi - ihminen poislukien - surmata huvittelumielessä."

Tämä ei näin ilmaistuna yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Luonnosta löytyy vaikka millä mitalla saalistaja/saalissuhteita joissa saalistajan vaarantuminen on todella teoreettista. Esimerkkiä ei tarvitse sen kauempaa etsiä kuin pihakissasta ja metsähiirestä.

no sitä ihmisiäkin kuollut ku karhuja on ollut jahtaamassa..

liikaa energiaa kirjoitti:

Menee taas jankkaamiseksi, mutta vielä kerran:

Ammunnan kohteeksi joutuminen on kärsimys. Lisäksi se on tarpeeton ja luonnon järjestykseen kuulumaton kärsimys. Lisäksi kärsimys on metsästäjän huvin kääntöpuolena kohtuuton vaatimus.

Jos päädytään siihen, että metsästys on tuomittavaa, niin ehkä eettinen ja ekologinen keskustelu on siihen vaikuttanut.

Jos et suostu ymmärtämään tai myöntämään, että nykyinen energian käyttö ja luontoon puuttuminen johtaa ekokatastrofiin ja vähintään ihmisen elintapojen ratkaisevaan muutokseen, niin voidaan todeta, että olemme erimielisiä. Minusta olisi parempi, että ihminen muuttaisi toimintatapojaan ennenkuin luonto muuttaa niitä meiltä mitään kysymättä.

Metsästys on nostettava esimerkiksi kestämättömästä elämäntavasta, koska se antaa täysin väärän signaalin ihmisen säällisestä ja ylipäänsä mahdollisesta teknologian käytöstä ja suhtautumisesta luontoon. Tämän päälle tulevat aktuaaliset vahingot. Tämän päälle tulevat eettiset ongelmat.

En edelleenkään käsitä, mitä tarkoitat sanoessasi, että suomalainen luonto tarvitsee kulttuurienergiaa? Kerro siis,

1. mitä kulttuurienergia on ?
2. miten luonto sitä tarvitsee ?
3. kerro myös mikä (ja kenen) on tämä tarve ?
4. miten tämä kaikki liittyy metsästykseen?

Nyt on joko minun selitystaidoissani tai sinun ymmärryksessäsi vikaa. Asianomaisena en voi ottaa kantaa kummasta on kyse. Mikäli joku sivustakatsoja haluaa tähän kommentoida, hän minun puolestani on enemmän kuin tervetullut sen tekemään!

Jokainen tajuaa että eläintä sattuu kun sitä ammutaan. Sinä olet väittänyt että eläintä sattuu _enemmän_ kun se ammutaan kuin jos se jää saalistajan hampaisiin tai nääntyy nälkään tai kuolee eläintautiin. Tämä on ainoa mahdollinen johtopäätös väitteestäsi metsästyksen kärsimystä _lisäävänä_ tekijänä. Millä perusteella katsot ampumiskuoleman jänikselle olevan erityisen tuskallinen kuolema verrattuna siihen, että se jää ilveksen hampaisiin? Ja millä perusteella katsot eläimen saaliiksi jäämisen olevan "luonnon järjestykseen kuulumaton kärsimys" jos saalistajana on ihminen?

Tollokin tajuaa että ihmisen nykyinen elämäntapa on pitkällä tähtäimellä kestämätön. Minä olenkin kysynyt, miksi sinä nostat nimenomaan _metsästyksen_ tyyppiesimerkiksi tästä kestämättömästä elintavasta. Vastauksesi:

"Metsästys on nostettava esimerkiksi kestämättömästä elämäntavasta, koska se antaa täysin väärän signaalin ihmisen säällisestä ja ylipäänsä mahdollisesta teknologian käytöstä ja suhtautumisesta luontoon. Tämän päälle tulevat aktuaaliset vahingot. Tämän päälle tulevat eettiset ongelmat."

ei sisällä _ainuttakaan_ perustelua, vain julistusta. Esimerkiksi sademetsien ryöstöhakkuut ovat _huomattavasti_ räikeämpi esimerkki kestämättömästä elämäntavasta jonka seuraukset ovat sekä paikallisesti että globaalisti _aivan_ toista luokkaa kuin 300 000 suomalaisen metsästäjän harrastus. Ja silti sinä olet huolissasi nimenomaan tämän porukan epäedullisista vaikutuksista luontoon.

1. Määritelmä löytyy ketjusta ylempänä

2. Suomalainen tehometsätalouden ekosysteemi (aivan, myös kulttuuriympäristöissä on omanlaisensa ekosysteemit) tarvitsee tätä kulttuurienergiaa pysyäkseen sellaisena kuin se on. Triviaalisti sanottuna moottorisahat tarvitsevat polttoainetta. Jos poistamme tämän kulttuurienergian vuon, niin tuo tehometsätalouden ekosysteemi katoaa ja tilalle tulee (joskus satojen vuosien kuluttua) luonnontilainen ekosysteemi. Jos tämä on sinusta tavoiteltavaa niin OK. Mutta silloin Suomessa ei ole myöskään metsätaloutta eikä itse asiassa myöskään asukkaita, koska ihminen _väkisin_ muuttaa asuinympäristönsä luontoa - tahtoen tai tahtomattaan.

3. Olet aiemmin sanonut että luonto ei tarvitse kulttuurienergiaa. Näin on. Mutta sellainen inhimillinen elämänmuoto, jossa ihminen ei tätä energiaa syötä ympäristöönsä ja samalla sitä muokkaa on m-a-h-d-o-t-o-n, ellei ihminen poista itseään tämän pallon pinnalta.

4. Metsästys on eräs tapa syöttää kulttuurienergiaa ympäristöön.

Palatakseni vielä Kantin imperatiiveihin. Loppujen lopuksi on aika vähän inhimillisen toiminnan muotoja, jotka ovat moraalittomia näiden imperatiivien kannalta katsoen. Esimerkkiä ei tarvitse etsiä nykymuotoista maataloutta kauempaa. Taas sama kysymys. Miksi nostat näistä toiminnoista esiin nimenomaan metsästyksen?

Tuatto kirjoitti:

Nyt on joko minun selitystaidoissani tai sinun ymmärryksessäsi vikaa. Asianomaisena en voi ottaa kantaa kummasta on kyse. Mikäli joku sivustakatsoja haluaa tähän kommentoida, hän minun puolestani on enemmän kuin tervetullut sen tekemään!

Jokainen tajuaa että eläintä sattuu kun sitä ammutaan. Sinä olet väittänyt että eläintä sattuu _enemmän_ kun se ammutaan kuin jos se jää saalistajan hampaisiin tai nääntyy nälkään tai kuolee eläintautiin. Tämä on ainoa mahdollinen johtopäätös väitteestäsi metsästyksen kärsimystä _lisäävänä_ tekijänä. Millä perusteella katsot ampumiskuoleman jänikselle olevan erityisen tuskallinen kuolema verrattuna siihen, että se jää ilveksen hampaisiin? Ja millä perusteella katsot eläimen saaliiksi jäämisen olevan "luonnon järjestykseen kuulumaton kärsimys" jos saalistajana on ihminen?

Tollokin tajuaa että ihmisen nykyinen elämäntapa on pitkällä tähtäimellä kestämätön. Minä olenkin kysynyt, miksi sinä nostat nimenomaan _metsästyksen_ tyyppiesimerkiksi tästä kestämättömästä elintavasta. Vastauksesi:

"Metsästys on nostettava esimerkiksi kestämättömästä elämäntavasta, koska se antaa täysin väärän signaalin ihmisen säällisestä ja ylipäänsä mahdollisesta teknologian käytöstä ja suhtautumisesta luontoon. Tämän päälle tulevat aktuaaliset vahingot. Tämän päälle tulevat eettiset ongelmat."

ei sisällä _ainuttakaan_ perustelua, vain julistusta. Esimerkiksi sademetsien ryöstöhakkuut ovat _huomattavasti_ räikeämpi esimerkki kestämättömästä elämäntavasta jonka seuraukset ovat sekä paikallisesti että globaalisti _aivan_ toista luokkaa kuin 300 000 suomalaisen metsästäjän harrastus. Ja silti sinä olet huolissasi nimenomaan tämän porukan epäedullisista vaikutuksista luontoon.

1. Määritelmä löytyy ketjusta ylempänä

2. Suomalainen tehometsätalouden ekosysteemi (aivan, myös kulttuuriympäristöissä on omanlaisensa ekosysteemit) tarvitsee tätä kulttuurienergiaa pysyäkseen sellaisena kuin se on. Triviaalisti sanottuna moottorisahat tarvitsevat polttoainetta. Jos poistamme tämän kulttuurienergian vuon, niin tuo tehometsätalouden ekosysteemi katoaa ja tilalle tulee (joskus satojen vuosien kuluttua) luonnontilainen ekosysteemi. Jos tämä on sinusta tavoiteltavaa niin OK. Mutta silloin Suomessa ei ole myöskään metsätaloutta eikä itse asiassa myöskään asukkaita, koska ihminen _väkisin_ muuttaa asuinympäristönsä luontoa - tahtoen tai tahtomattaan.

3. Olet aiemmin sanonut että luonto ei tarvitse kulttuurienergiaa. Näin on. Mutta sellainen inhimillinen elämänmuoto, jossa ihminen ei tätä energiaa syötä ympäristöönsä ja samalla sitä muokkaa on m-a-h-d-o-t-o-n, ellei ihminen poista itseään tämän pallon pinnalta.

4. Metsästys on eräs tapa syöttää kulttuurienergiaa ympäristöön.

Palatakseni vielä Kantin imperatiiveihin. Loppujen lopuksi on aika vähän inhimillisen toiminnan muotoja, jotka ovat moraalittomia näiden imperatiivien kannalta katsoen. Esimerkkiä ei tarvitse etsiä nykymuotoista maataloutta kauempaa. Taas sama kysymys. Miksi nostat näistä toiminnoista esiin nimenomaan metsästyksen?

"Loppujen lopuksi on aika vähän inhimillisen toiminnan muotoja, jotka ovat moraalittomia näiden imperatiivien kannalta katsoen."

Pitäisi olla

"Loppujen lopuksi on aika vähän inhimillisen toiminnan muotoja, jotka ovat moraalisia näiden imperatiivien kannalta katsoen."

Tuatto kirjoitti:

Nyt on joko minun selitystaidoissani tai sinun ymmärryksessäsi vikaa. Asianomaisena en voi ottaa kantaa kummasta on kyse. Mikäli joku sivustakatsoja haluaa tähän kommentoida, hän minun puolestani on enemmän kuin tervetullut sen tekemään!

Jokainen tajuaa että eläintä sattuu kun sitä ammutaan. Sinä olet väittänyt että eläintä sattuu _enemmän_ kun se ammutaan kuin jos se jää saalistajan hampaisiin tai nääntyy nälkään tai kuolee eläintautiin. Tämä on ainoa mahdollinen johtopäätös väitteestäsi metsästyksen kärsimystä _lisäävänä_ tekijänä. Millä perusteella katsot ampumiskuoleman jänikselle olevan erityisen tuskallinen kuolema verrattuna siihen, että se jää ilveksen hampaisiin? Ja millä perusteella katsot eläimen saaliiksi jäämisen olevan "luonnon järjestykseen kuulumaton kärsimys" jos saalistajana on ihminen?

Tollokin tajuaa että ihmisen nykyinen elämäntapa on pitkällä tähtäimellä kestämätön. Minä olenkin kysynyt, miksi sinä nostat nimenomaan _metsästyksen_ tyyppiesimerkiksi tästä kestämättömästä elintavasta. Vastauksesi:

"Metsästys on nostettava esimerkiksi kestämättömästä elämäntavasta, koska se antaa täysin väärän signaalin ihmisen säällisestä ja ylipäänsä mahdollisesta teknologian käytöstä ja suhtautumisesta luontoon. Tämän päälle tulevat aktuaaliset vahingot. Tämän päälle tulevat eettiset ongelmat."

ei sisällä _ainuttakaan_ perustelua, vain julistusta. Esimerkiksi sademetsien ryöstöhakkuut ovat _huomattavasti_ räikeämpi esimerkki kestämättömästä elämäntavasta jonka seuraukset ovat sekä paikallisesti että globaalisti _aivan_ toista luokkaa kuin 300 000 suomalaisen metsästäjän harrastus. Ja silti sinä olet huolissasi nimenomaan tämän porukan epäedullisista vaikutuksista luontoon.

1. Määritelmä löytyy ketjusta ylempänä

2. Suomalainen tehometsätalouden ekosysteemi (aivan, myös kulttuuriympäristöissä on omanlaisensa ekosysteemit) tarvitsee tätä kulttuurienergiaa pysyäkseen sellaisena kuin se on. Triviaalisti sanottuna moottorisahat tarvitsevat polttoainetta. Jos poistamme tämän kulttuurienergian vuon, niin tuo tehometsätalouden ekosysteemi katoaa ja tilalle tulee (joskus satojen vuosien kuluttua) luonnontilainen ekosysteemi. Jos tämä on sinusta tavoiteltavaa niin OK. Mutta silloin Suomessa ei ole myöskään metsätaloutta eikä itse asiassa myöskään asukkaita, koska ihminen _väkisin_ muuttaa asuinympäristönsä luontoa - tahtoen tai tahtomattaan.

3. Olet aiemmin sanonut että luonto ei tarvitse kulttuurienergiaa. Näin on. Mutta sellainen inhimillinen elämänmuoto, jossa ihminen ei tätä energiaa syötä ympäristöönsä ja samalla sitä muokkaa on m-a-h-d-o-t-o-n, ellei ihminen poista itseään tämän pallon pinnalta.

4. Metsästys on eräs tapa syöttää kulttuurienergiaa ympäristöön.

Palatakseni vielä Kantin imperatiiveihin. Loppujen lopuksi on aika vähän inhimillisen toiminnan muotoja, jotka ovat moraalittomia näiden imperatiivien kannalta katsoen. Esimerkkiä ei tarvitse etsiä nykymuotoista maataloutta kauempaa. Taas sama kysymys. Miksi nostat näistä toiminnoista esiin nimenomaan metsästyksen?

lopeta järjen tuhlaaminen. Tuo, joka sinulle kerta toisensa jälkeen vastaa, ei itseasiassa pysty näkemään omaa typeryyttään. Hänen luonnonjärjestykseensä ei kuulu ihminen tai ihmisen toimiminen luonnossa. Hän on myös kyvytön näkemään moraali-määritteen ihmiskeskeisyyden ja asettuu koko luomakunnan yläpuolelle esittämällä mielipiteitänsä toisiasioina. Toisinsanottuna, hän on nuori aikuinen, ehdottomine mielipiteineen ja mustavalkoisine mailmankuvineen. Ja pelkään, että hän sellaiseksi jääkin, kas kun nykyisin kehittyminen, kasvaminen ja kypsyminen ovat jääneet pois muodista.

Tuatto kirjoitti:

Nyt on joko minun selitystaidoissani tai sinun ymmärryksessäsi vikaa. Asianomaisena en voi ottaa kantaa kummasta on kyse. Mikäli joku sivustakatsoja haluaa tähän kommentoida, hän minun puolestani on enemmän kuin tervetullut sen tekemään!

Jokainen tajuaa että eläintä sattuu kun sitä ammutaan. Sinä olet väittänyt että eläintä sattuu _enemmän_ kun se ammutaan kuin jos se jää saalistajan hampaisiin tai nääntyy nälkään tai kuolee eläintautiin. Tämä on ainoa mahdollinen johtopäätös väitteestäsi metsästyksen kärsimystä _lisäävänä_ tekijänä. Millä perusteella katsot ampumiskuoleman jänikselle olevan erityisen tuskallinen kuolema verrattuna siihen, että se jää ilveksen hampaisiin? Ja millä perusteella katsot eläimen saaliiksi jäämisen olevan "luonnon järjestykseen kuulumaton kärsimys" jos saalistajana on ihminen?

Tollokin tajuaa että ihmisen nykyinen elämäntapa on pitkällä tähtäimellä kestämätön. Minä olenkin kysynyt, miksi sinä nostat nimenomaan _metsästyksen_ tyyppiesimerkiksi tästä kestämättömästä elintavasta. Vastauksesi:

"Metsästys on nostettava esimerkiksi kestämättömästä elämäntavasta, koska se antaa täysin väärän signaalin ihmisen säällisestä ja ylipäänsä mahdollisesta teknologian käytöstä ja suhtautumisesta luontoon. Tämän päälle tulevat aktuaaliset vahingot. Tämän päälle tulevat eettiset ongelmat."

ei sisällä _ainuttakaan_ perustelua, vain julistusta. Esimerkiksi sademetsien ryöstöhakkuut ovat _huomattavasti_ räikeämpi esimerkki kestämättömästä elämäntavasta jonka seuraukset ovat sekä paikallisesti että globaalisti _aivan_ toista luokkaa kuin 300 000 suomalaisen metsästäjän harrastus. Ja silti sinä olet huolissasi nimenomaan tämän porukan epäedullisista vaikutuksista luontoon.

1. Määritelmä löytyy ketjusta ylempänä

2. Suomalainen tehometsätalouden ekosysteemi (aivan, myös kulttuuriympäristöissä on omanlaisensa ekosysteemit) tarvitsee tätä kulttuurienergiaa pysyäkseen sellaisena kuin se on. Triviaalisti sanottuna moottorisahat tarvitsevat polttoainetta. Jos poistamme tämän kulttuurienergian vuon, niin tuo tehometsätalouden ekosysteemi katoaa ja tilalle tulee (joskus satojen vuosien kuluttua) luonnontilainen ekosysteemi. Jos tämä on sinusta tavoiteltavaa niin OK. Mutta silloin Suomessa ei ole myöskään metsätaloutta eikä itse asiassa myöskään asukkaita, koska ihminen _väkisin_ muuttaa asuinympäristönsä luontoa - tahtoen tai tahtomattaan.

3. Olet aiemmin sanonut että luonto ei tarvitse kulttuurienergiaa. Näin on. Mutta sellainen inhimillinen elämänmuoto, jossa ihminen ei tätä energiaa syötä ympäristöönsä ja samalla sitä muokkaa on m-a-h-d-o-t-o-n, ellei ihminen poista itseään tämän pallon pinnalta.

4. Metsästys on eräs tapa syöttää kulttuurienergiaa ympäristöön.

Palatakseni vielä Kantin imperatiiveihin. Loppujen lopuksi on aika vähän inhimillisen toiminnan muotoja, jotka ovat moraalittomia näiden imperatiivien kannalta katsoen. Esimerkkiä ei tarvitse etsiä nykymuotoista maataloutta kauempaa. Taas sama kysymys. Miksi nostat näistä toiminnoista esiin nimenomaan metsästyksen?

Luonnonjärjestykseen ei kuulu eläinten ammuskelu huvin vuoksi. Olemme jo puhuneet siitä, että tämä on harraastelu ekologisesti kestämätöntä. Nykyistä menoa ei luonto kestä.

Ilves ei jätä saalistaan vastaavaa määrää haavakoita metsiin kitumaan.

Olen jo monta kertaa osoittanut miksi metsästys on nostettavissa ja nostettava esimerkiksi. Se ei ole nykyihmiselle sopivaa puuhastelua vaan juntti-perinnettä, josta on opittava irti. Jos et tätä halua itsellesi myöntää, niin ei et kovin paljon eroa muista metsästäjistä.

Mesästäjien tapaan osoitat muita vahinkoja tehdäksesi omasi vähäiseksi. Kun Kalle rikkoo ikkunan hän sanoo, että Ville se vasta kelvoton on kun veti Lisaa letistä.

On aika erikoista, että metsästäjä joka ammuskelee eläimiä suomalaisissa metsissä kehottaa muita huolehtimaan sademetsien kohtalosta. Jospa puolestani kehottaisin meikäläisiä metsästäjiä jättämään ensin Suomen luonnon rauhaan ja vasta sen jälkeen jakelevan hyviä neuvoja Brasiliassa.

Ikävä sanoa, mutta teoriasi "kulttuurienergiasta" on fuulaa, jota en ole aikaisemmin nähnyt. Eesittämäsi englanninkielinen lainaus ei tee asiaa yhtään ymmärrettävämmäksi, päinvastoin.

Totta on, että puupelto tarvitsee bensaa moottorisahoihin, jotta biodiversiteetti niin kasveineen kuin eläimineen pysyisi poissa. Kaivinkone tarvitsee tukiaisia ja polttoainetta, jotta ojitukset pitäisivät pellot kuivina ja järvet rehevinä. jne. Kaikki tämä on epätarkoituksenmukaista. Asia ei muutu miksikään vaikka raivaussahaa kutsuttaisiin kulttuurienergiaksi.

Nykymenolla ihminen poistaa itsensä ja ensin kulttuurienergiansa maapallon pinnalta nopeammin kuin arvaatkaan.

Jos metsästys on "kulttuurienergiaa" niin se kulttuuri on peräisin menneisyydestä ja nykyisyyteen sopimattomana muuttunut junttikulttuuriksi.

Olet oikeassa maatalouden osalta. Kun olet lopettanut metsästyksen, voit siirtyä maatalouden tarkasteluun.

sivustasta kirjoitti:

lopeta järjen tuhlaaminen. Tuo, joka sinulle kerta toisensa jälkeen vastaa, ei itseasiassa pysty näkemään omaa typeryyttään. Hänen luonnonjärjestykseensä ei kuulu ihminen tai ihmisen toimiminen luonnossa. Hän on myös kyvytön näkemään moraali-määritteen ihmiskeskeisyyden ja asettuu koko luomakunnan yläpuolelle esittämällä mielipiteitänsä toisiasioina. Toisinsanottuna, hän on nuori aikuinen, ehdottomine mielipiteineen ja mustavalkoisine mailmankuvineen. Ja pelkään, että hän sellaiseksi jääkin, kas kun nykyisin kehittyminen, kasvaminen ja kypsyminen ovat jääneet pois muodista.

Jos sinulla joskus on ollut tuhlattavaa järkeä, niin ei sitä voi kirjoituksesta päätellä.

Tuatto sentään pystyy keskustelemaan, mutta sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa. Viisaampi jättäisi tämän sanomatta.

edes kirjoitti:

Jos sinulla joskus on ollut tuhlattavaa järkeä, niin ei sitä voi kirjoituksesta päätellä.

Tuatto sentään pystyy keskustelemaan, mutta sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa. Viisaampi jättäisi tämän sanomatta.

Vastauksesi todistaa vain omani täydellisen paikkaansa pitäväksi.

enää etene kirjoitti:

Luonnonjärjestykseen ei kuulu eläinten ammuskelu huvin vuoksi. Olemme jo puhuneet siitä, että tämä on harraastelu ekologisesti kestämätöntä. Nykyistä menoa ei luonto kestä.

Ilves ei jätä saalistaan vastaavaa määrää haavakoita metsiin kitumaan.

Olen jo monta kertaa osoittanut miksi metsästys on nostettavissa ja nostettava esimerkiksi. Se ei ole nykyihmiselle sopivaa puuhastelua vaan juntti-perinnettä, josta on opittava irti. Jos et tätä halua itsellesi myöntää, niin ei et kovin paljon eroa muista metsästäjistä.

Mesästäjien tapaan osoitat muita vahinkoja tehdäksesi omasi vähäiseksi. Kun Kalle rikkoo ikkunan hän sanoo, että Ville se vasta kelvoton on kun veti Lisaa letistä.

On aika erikoista, että metsästäjä joka ammuskelee eläimiä suomalaisissa metsissä kehottaa muita huolehtimaan sademetsien kohtalosta. Jospa puolestani kehottaisin meikäläisiä metsästäjiä jättämään ensin Suomen luonnon rauhaan ja vasta sen jälkeen jakelevan hyviä neuvoja Brasiliassa.

Ikävä sanoa, mutta teoriasi "kulttuurienergiasta" on fuulaa, jota en ole aikaisemmin nähnyt. Eesittämäsi englanninkielinen lainaus ei tee asiaa yhtään ymmärrettävämmäksi, päinvastoin.

Totta on, että puupelto tarvitsee bensaa moottorisahoihin, jotta biodiversiteetti niin kasveineen kuin eläimineen pysyisi poissa. Kaivinkone tarvitsee tukiaisia ja polttoainetta, jotta ojitukset pitäisivät pellot kuivina ja järvet rehevinä. jne. Kaikki tämä on epätarkoituksenmukaista. Asia ei muutu miksikään vaikka raivaussahaa kutsuttaisiin kulttuurienergiaksi.

Nykymenolla ihminen poistaa itsensä ja ensin kulttuurienergiansa maapallon pinnalta nopeammin kuin arvaatkaan.

Jos metsästys on "kulttuurienergiaa" niin se kulttuuri on peräisin menneisyydestä ja nykyisyyteen sopimattomana muuttunut junttikulttuuriksi.

Olet oikeassa maatalouden osalta. Kun olet lopettanut metsästyksen, voit siirtyä maatalouden tarkasteluun.

kerran lapsellisuutesi ja tietämättömyytesi jaksaa hämmästyttää.

sivustasta kirjoitti:

Vastauksesi todistaa vain omani täydellisen paikkaansa pitäväksi.

vain omani täydellisen paikkaansa pitäväksi.
:))))))))))))))))))))

enää etene kirjoitti:

Luonnonjärjestykseen ei kuulu eläinten ammuskelu huvin vuoksi. Olemme jo puhuneet siitä, että tämä on harraastelu ekologisesti kestämätöntä. Nykyistä menoa ei luonto kestä.

Ilves ei jätä saalistaan vastaavaa määrää haavakoita metsiin kitumaan.

Olen jo monta kertaa osoittanut miksi metsästys on nostettavissa ja nostettava esimerkiksi. Se ei ole nykyihmiselle sopivaa puuhastelua vaan juntti-perinnettä, josta on opittava irti. Jos et tätä halua itsellesi myöntää, niin ei et kovin paljon eroa muista metsästäjistä.

Mesästäjien tapaan osoitat muita vahinkoja tehdäksesi omasi vähäiseksi. Kun Kalle rikkoo ikkunan hän sanoo, että Ville se vasta kelvoton on kun veti Lisaa letistä.

On aika erikoista, että metsästäjä joka ammuskelee eläimiä suomalaisissa metsissä kehottaa muita huolehtimaan sademetsien kohtalosta. Jospa puolestani kehottaisin meikäläisiä metsästäjiä jättämään ensin Suomen luonnon rauhaan ja vasta sen jälkeen jakelevan hyviä neuvoja Brasiliassa.

Ikävä sanoa, mutta teoriasi "kulttuurienergiasta" on fuulaa, jota en ole aikaisemmin nähnyt. Eesittämäsi englanninkielinen lainaus ei tee asiaa yhtään ymmärrettävämmäksi, päinvastoin.

Totta on, että puupelto tarvitsee bensaa moottorisahoihin, jotta biodiversiteetti niin kasveineen kuin eläimineen pysyisi poissa. Kaivinkone tarvitsee tukiaisia ja polttoainetta, jotta ojitukset pitäisivät pellot kuivina ja järvet rehevinä. jne. Kaikki tämä on epätarkoituksenmukaista. Asia ei muutu miksikään vaikka raivaussahaa kutsuttaisiin kulttuurienergiaksi.

Nykymenolla ihminen poistaa itsensä ja ensin kulttuurienergiansa maapallon pinnalta nopeammin kuin arvaatkaan.

Jos metsästys on "kulttuurienergiaa" niin se kulttuuri on peräisin menneisyydestä ja nykyisyyteen sopimattomana muuttunut junttikulttuuriksi.

Olet oikeassa maatalouden osalta. Kun olet lopettanut metsästyksen, voit siirtyä maatalouden tarkasteluun.

Puolihuolimattoman apron verran tietoa filosofian perusteista avaa epäilemättä tiettyjä näkökantoja etiikan ja moraalin perusteiden pohdiskeluun. Pitäisi kuitenkin pitää mielessä K. Marxin mainio aforismi "Filosofia suhtautuu todellisuuteen kuten masturbaatio seksiin". Jos pohdit luonnon hyväksikäytön rajoja ja nykyihmisen luontosuhdetta perehtyminen myös biologian ja ekologian peruskäsitteisiin olisi suotavaa. "Cultural energy" ei ole minun teoriani vaan työkalu kun tarkastellaan jonkin ekosysteemin luonnollisuutta. Käsitteen määritteli Idahon yliopiston biologian professori korkeatasoisessa (impaktifaktori 3,672) kansainvälisessä tiedejulkaisussa jo 14 vuotta sitten. Noinkohan sinulla on kompetenssia tuomita tämä käsite fuulaksi?

Mitä osoittamiseen tulee, niin et ole osoittanut yhtään mitään. Olet vain julistanut. Ja mitä perinteisiin tulee, niin junttisellaista metsästys ei ole vaan aikoinaan yksi elämisen ehdoista tässä maassa. Puheilla junttiudesta et osoita muuta kuin oman, erittäin syvään juurtuneen pystynenäisen kaupunkilaisuutesi.

Väität, että "Ilves ei jätä saalistaan vastaavaa määrää haavakoita metsiin kitumaan".

1. Mistä olet saanut päähäsi että metsästys tekee haavakoita yhtä paljon kuin saaliita?

2. Mistä tietosi ilveksen saalistustehokkuudesta ovat peräisin?

Prioriteettijärjestyksesi on lievästi sanottuna erikoinen. En hyväksy ilman todella vakuuttavaa todistusaineistoa, että metsästyksen ympäristövaikutukset olisivat suuremmat kuin tehomaatalouden tai sademetsien ryöstöhakkuiden - ilmeisesti sinäkään et tähän usko. Vai? Silti ihan vakavalla naamalla (tai mistäs minä sen tiedän) väität, että nykytilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää lopettaa metästys ja sitten vasta siirtyä toisiin asioihin. Kalle rikkoo ikkunoita ja sinun mielestäsi olennaista tässä tilanteessa olisi että Ville lopettaa Liisan lettien kiskomisen.

Tuatto kirjoitti:

Puolihuolimattoman apron verran tietoa filosofian perusteista avaa epäilemättä tiettyjä näkökantoja etiikan ja moraalin perusteiden pohdiskeluun. Pitäisi kuitenkin pitää mielessä K. Marxin mainio aforismi "Filosofia suhtautuu todellisuuteen kuten masturbaatio seksiin". Jos pohdit luonnon hyväksikäytön rajoja ja nykyihmisen luontosuhdetta perehtyminen myös biologian ja ekologian peruskäsitteisiin olisi suotavaa. "Cultural energy" ei ole minun teoriani vaan työkalu kun tarkastellaan jonkin ekosysteemin luonnollisuutta. Käsitteen määritteli Idahon yliopiston biologian professori korkeatasoisessa (impaktifaktori 3,672) kansainvälisessä tiedejulkaisussa jo 14 vuotta sitten. Noinkohan sinulla on kompetenssia tuomita tämä käsite fuulaksi?

Mitä osoittamiseen tulee, niin et ole osoittanut yhtään mitään. Olet vain julistanut. Ja mitä perinteisiin tulee, niin junttisellaista metsästys ei ole vaan aikoinaan yksi elämisen ehdoista tässä maassa. Puheilla junttiudesta et osoita muuta kuin oman, erittäin syvään juurtuneen pystynenäisen kaupunkilaisuutesi.

Väität, että "Ilves ei jätä saalistaan vastaavaa määrää haavakoita metsiin kitumaan".

1. Mistä olet saanut päähäsi että metsästys tekee haavakoita yhtä paljon kuin saaliita?

2. Mistä tietosi ilveksen saalistustehokkuudesta ovat peräisin?

Prioriteettijärjestyksesi on lievästi sanottuna erikoinen. En hyväksy ilman todella vakuuttavaa todistusaineistoa, että metsästyksen ympäristövaikutukset olisivat suuremmat kuin tehomaatalouden tai sademetsien ryöstöhakkuiden - ilmeisesti sinäkään et tähän usko. Vai? Silti ihan vakavalla naamalla (tai mistäs minä sen tiedän) väität, että nykytilanteessa olisi ensiarvoisen tärkeää lopettaa metästys ja sitten vasta siirtyä toisiin asioihin. Kalle rikkoo ikkunoita ja sinun mielestäsi olennaista tässä tilanteessa olisi että Ville lopettaa Liisan lettien kiskomisen.

Marx-sitaattisi on sikäli osuva, että eläinten ammuskelu ei muuksi muutu vaikka sitä kutsuttaisiin "kulttuurienergian allokaatioksi".

Logiikkasi ontuu myös sikäli, että "kulttuurienergian" määrä on käänteinen verrattuna luonnontilaisuuteen. Mitä enemmän "kulttuurienergiaa" jaellaan, sitä nopeammin entropia etenee.

Jos luonnon tärveleminen huvittelun vuoksi ei ole juntti-meininkiä, niin kutsuttakoon metsästelijöitä sitten "kulttuurienergian entrooppisiksi suurlähettiläiksi". Eihän nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä....

Tälläkin palstalla on aikaisemmin keskusteltu arvoista, joiden mukaan esim. sorsastuksessa haavakoiden määrä vastaa saaliin määrää.

Sademetsien tuho on kamala asia. Se pannaan toimeen köyhyyden ja ahneuden vuoksi. Metsästys on kuvottava asia. Se pannaan toimeen ensisijassa harrastelun ja huvittelun, lue: ylimielisyyden ja piittaamattomuuden, vuoksi.

Kerro: Miten yksi paha tekee toisen pahan vähemmän pahaksi? (Pitäisikö pahoinpitelijät jättää tuomitsematta, kun murhiakin tehdään?)

Voidaanko siis sademetsien tuhoamista tropiikissa jatkaa, kun Suomessakin jatketaan eläinten ammuskellua huvin vuoksi?

todella sanoi? kirjoitti:

Marx-sitaattisi on sikäli osuva, että eläinten ammuskelu ei muuksi muutu vaikka sitä kutsuttaisiin "kulttuurienergian allokaatioksi".

Logiikkasi ontuu myös sikäli, että "kulttuurienergian" määrä on käänteinen verrattuna luonnontilaisuuteen. Mitä enemmän "kulttuurienergiaa" jaellaan, sitä nopeammin entropia etenee.

Jos luonnon tärveleminen huvittelun vuoksi ei ole juntti-meininkiä, niin kutsuttakoon metsästelijöitä sitten "kulttuurienergian entrooppisiksi suurlähettiläiksi". Eihän nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä....

Tälläkin palstalla on aikaisemmin keskusteltu arvoista, joiden mukaan esim. sorsastuksessa haavakoiden määrä vastaa saaliin määrää.

Sademetsien tuho on kamala asia. Se pannaan toimeen köyhyyden ja ahneuden vuoksi. Metsästys on kuvottava asia. Se pannaan toimeen ensisijassa harrastelun ja huvittelun, lue: ylimielisyyden ja piittaamattomuuden, vuoksi.

Kerro: Miten yksi paha tekee toisen pahan vähemmän pahaksi? (Pitäisikö pahoinpitelijät jättää tuomitsematta, kun murhiakin tehdään?)

Voidaanko siis sademetsien tuhoamista tropiikissa jatkaa, kun Suomessakin jatketaan eläinten ammuskellua huvin vuoksi?

Ihminen on elänyt metsästäen ja keräillen suurimman osan lajinsa elinajasta. Vasta maanviljelys ja teollisuus ovat alkaneet muuttaa luontoa.
Sademetsien tuholla ja metsästyksellä ei ole mitään tekemistä keskenään. Rinnastus paljastaa todellisuudesta vieraantuneen maailmankuvan.

todella sanoi? kirjoitti:

Marx-sitaattisi on sikäli osuva, että eläinten ammuskelu ei muuksi muutu vaikka sitä kutsuttaisiin "kulttuurienergian allokaatioksi".

Logiikkasi ontuu myös sikäli, että "kulttuurienergian" määrä on käänteinen verrattuna luonnontilaisuuteen. Mitä enemmän "kulttuurienergiaa" jaellaan, sitä nopeammin entropia etenee.

Jos luonnon tärveleminen huvittelun vuoksi ei ole juntti-meininkiä, niin kutsuttakoon metsästelijöitä sitten "kulttuurienergian entrooppisiksi suurlähettiläiksi". Eihän nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä....

Tälläkin palstalla on aikaisemmin keskusteltu arvoista, joiden mukaan esim. sorsastuksessa haavakoiden määrä vastaa saaliin määrää.

Sademetsien tuho on kamala asia. Se pannaan toimeen köyhyyden ja ahneuden vuoksi. Metsästys on kuvottava asia. Se pannaan toimeen ensisijassa harrastelun ja huvittelun, lue: ylimielisyyden ja piittaamattomuuden, vuoksi.

Kerro: Miten yksi paha tekee toisen pahan vähemmän pahaksi? (Pitäisikö pahoinpitelijät jättää tuomitsematta, kun murhiakin tehdään?)

Voidaanko siis sademetsien tuhoamista tropiikissa jatkaa, kun Suomessakin jatketaan eläinten ammuskellua huvin vuoksi?

Laitatko ihan tarkan viitteen noista arvioista haavakoiden määrästä?

Ja kannattaisi tarkistaa termien merkitystä. Entropia = epäjärjestys. Äärimmilleen hoidetun talousmetsän entropia on _vähäisempi_ kuin luonnontilaisen, mikä johtuu nimenomaan hoitometsään syötetystä energiasta (tämä on tietysti paikallinen ilmiö).

Jos ymmärrän oikein, niin katsot sademetsien tuhon - joka siis sinällään on kammottavaa - olevan _vähemmän_ tuomittavaa kuin metsästyksen koska se johtuu mm. köyhyydestä. Onko näin?

Huomauttaisin vielä, että minä en ole tämän keskustelun aikana missään vaiheessa varsinaisesti _puolustanut_ metsästystä. Metsästyksessä, etenkin jos sitä tarkastellaan maailmanlaajuisesti, on monia piirteitä jotka tekevät siitä ainakin osittain epäeettisen luonnonhyödyntämismuodon. Mutta mitä ihmettelen on sinun arvojärjestyksesi mitä luonnon hyödyntämiseen tulee.

ja itse hankittu kunniattomuus kirjoitti:

Huomaa aluksi että, metsästys on elämän kunnioittamisen ja ihmisarvon vastustamista. Palstan otsikko on katsoo asioista metsästelijöiden negatiivisesta näkökulmasta eli on päälaellaan, mutta ei nyt siitä sen enempää.

Jos tekstin kirjoittaja on metsästelijöiden mielestä "lukiolaistytön" tasolla, niin on todettava, että suurin osa metsästäjien kirjoituksista on jo alkeellisten kirjoitusvirheiden osalta nk. apukoulutasoa. Tekisi monelle hyvää keskittyä kouluun ammuskelun sijasta.

Eläytymisen ja luonnontunnon puolesta kirjoitus on tasolla, jolle metsästäjillä ei ole kykyä eikä toimiensa vuoksi varaa kiivetä. Juuri siksi eläinten ammuskelijat haluavat olla keskustelmatta viestin sisällöstä ja mennä kirjoittajan (huom. kuvitteellisiin) henkilökohtaisuuksiin.

Kirjoittaja kuvasi hyvin karhun elämää ja luonnollisia oikeuksia. Kukapa meistä asettuisi karhun ajatusmaailmaan, mutta ihmisen ymmärryksellä tavoiteellut karhun aatokset voivat hyvinkin sattua kohdalleen. Eläimet ovat älykkäitä ja tuntevat hätää, kiintymystä, pelkoa. On helppo havaita, että eläimet useasti nauttivat elämästään ja puolustavat sitä intohimoisesti.

Karhun ylemmyys on suhteessa ampujaan on osaltaan metsästäjän toimeen liittyvää alemmuutta. Millainen onkaan olento, jota tulisi pitää moraalisena, mutta joka surmaa toisen olennon ensisijassa huvittelun vuoksi? Millainen onkaan ihminen, joka - kylläisenä - luonnon kuihtuessa ja kadotessa kulkee pyssy kourassa ammuskelemassa luonnonvaraisia eläimiä? Millaisen viitteen omasta harkinnasta ammuskelija antaakaan? Olisiko tämä esimerkki laajennettavissa yleiseksi toiminnaksi? - EI.

,

Minä en näe metsästystä pahana. Päinvastoin, se on luonnon osana elämistä. Metsästetty liha ei vahingoita ympäristöä. Tuhomaatalouden kasvattama liha tuhoaa ympäristöä. Joittenkin metsästämättömien lihanhimoon raivataan sademetsiä laitumiksi. Osa raivataan vegaanien tofu-pelloksi. Väsyttää välillä epä-älylliset jankkaukset.

laikaman kirjoitti:

Minä en näe metsästystä pahana. Päinvastoin, se on luonnon osana elämistä. Metsästetty liha ei vahingoita ympäristöä. Tuhomaatalouden kasvattama liha tuhoaa ympäristöä. Joittenkin metsästämättömien lihanhimoon raivataan sademetsiä laitumiksi. Osa raivataan vegaanien tofu-pelloksi. Väsyttää välillä epä-älylliset jankkaukset.

"Joittenkin metsästämättömien lihanhimoon raivataan sademetsiä laitumiksi."

Heh, saattas metsistä RIISTA olla aika nopeasti loppuun RIISTETTY, jos ei lihakarjaa kasvatettaisi. Joutuis laikamankin tekeen aikaa piiitkää lenkkiä että löytyisi riistaa...

Ja tuskin itsekään elät pelkästään metsästämälläsi lihalla, tai sitten syöt lihaa tosi vähän... Että se siitä epä-älyllisestä jankkauksesta...