Onko kenelläkään asiantuntevaa tietoa katsastusvarusteena olevien ankkureiden mitoitusperusteiden määräytymisestä? Mielestäni laskukaava antaa maalaisjärjen vastaisia tuloksia.
Kaava ankkurin painolle on veneen pituus (m) leveys (m) paino (t), ja saatu summa kerrotaan (kun kyseessä on kevytankkuri) 0,6:lla. Tähän painoon ei sisällytetä ketjun painoa. Varsinkin veneen painon lisääntymisen luulisi vaikuttavan enemmän. Jos vene A painaa esim. 3,3 tonnia ja ulkomitoiltaan yhtä suuri vene B tuplasti enemmän, niin B tarvitsee kaksi KILOA isomman ankkurin – täysin riippumatta veneiden pituudesta tai siitä, että liikemäärä tuplaantuu. Toinen esimerkki: Jos veneen sijaan kyse olisi ankkurin päässä kelluvasta köydestä, jonka vedenpäällinen osa olisi esimerkiksi 100 metriä, se vaatisi laskukaavan mukaan 60 kilon ankkurin pitääkseen köyden turvallisesti paikallaan.
Mikäkö tässä mättää niin paljon, että viitsin narista asiasta? Toki ankkurin pitää olla pitävä. Mielestäni katsastustarkoituksessa käytettävä laskukaava ei ota riittävästi huomioon fysiikan lakeja, ei myöskään ankkurityyppien käsittääkseni melko suuria eroja pitokyvyssä.
Käytännön ongelmana on lisäksi se, että yleisimpien ankkureiden painot ovat tyypillisesti 10 ja 15 kiloa. Ketjuineen ne painavat sen verran, että kevyempää pystyy fyysisesti heikompikin gasti käsittelemään huomattavasti painavampaa helpommin. Tämä ei ole pelkästään mukavuuskysymys. Ankkurin laskeminen veteen onnistuu valvotusti helpommin kuin veneen ohjaus, joten rotevampi kippari voi jäädä ruoriin hennomman gastin hoitaessa ankkuria.
Tarkastellaan vielä hiukan sitä, millaisia veneitä 15 kg ankkurin perään voi kiinnittää. Supistetaan aluksi laskukaavasta kerroin 0,6 pois. Siten 10 kg ankkuri ei enää riitä, jos veneen pituus leveys paino ylittää arvon 16,67 edellä mainittuja yksiköitä käyttäen. Niinpä tarvitaan 15 kg ankkuri, jonka kapasiteetti riittää aina arvoon 25 asti. Tähän alapäähän kuuluu Venemestarin viime vuoden Venekatalogin mukaan sellaisia veneitä kuin Elan 31 (9,2 3,2 4,5 = 16,9) ja Jeanneau Sun Fast 32i (9,45 3,31 4,19 = 16,95). Vastaavasti sama koukku riittää sellaisiin veneisiin kuin Degerö 38 DS (11,42 3,6 9,2 = 24,22) ja Dufour 40 (12,06 3,9 7,8 = 23,76).
Jos em. Elan 31:n omistaja haluaa ankkurikseen Deltan, sen painoksi tulee 16 kg. Sama ankkuri riittäisi laskukaavan mukaan Nauticat 38:lle, joka painaa 11 tonnia. Vaikea uskoa, että hyväksi havaitun ankkurityypin valmistaja tekisi ankkureitaan näin isolla porrastuksella. Todennäköisemmin laskukaava on virheellinen ja vaatisi korjaamista. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
Ankkurin mitoitus
26
14753
Vastaukset
- järkeäsi
Matematiikan sinä näköjään osaat. Se on tietysti inhoittavampi tilanne, jos katsastusmieheltäkään ei se järjenkäyttö suju.
- Joakim
Tietenkään kaava ei ole tieteellisen tarkka, vaan karkea arvio. Ankkureitakin on niin erilaisia, että tarkan kaavan tekeminen ei olisi kovinkaan hyödyllistä ellei se olisi ankkurityyppikohtainen. Lisäksi mikään ankkurityyppi ei ole paras tai edes hyvä kaikissa olosuhteissa.
Pituuden ja leveyden suuri merkitys tulee siitä, että ne lisäävät tuulipinta-alaa ja veneen vesipinta-alaa eli kasvattavat merkittävästi kovan tuulen ja aallokon ankkuriin aiheuttamia voimia. Veneen painolla ei tässä ole merkitystä, mutta se tietysti näkyy "massan hitautena".
Ketjusta ei ole suurta hyötyä ankkurin pidon kannalta silloin kun olosuhteet ovat rankat, sillä ketju on silloin suora eikä siis paina ankkurin vetosuuntaa alas kuten kevyemmissä olosuhteissa.
Ankkureitahan on aina syytä olla mukana kaksi tai enemmän, joten voit varmaankin ostaa kevyemmän vara-ankkurin suojaisia paikkoja varten.- ratkaisee
Veneen tuulipinta ei ole kovinkaan vaikuttava tekijä verrattuna massan aallokossa kiskovaan voimaan. Suurtakin venettä jaksaa käsin vetää ankkuriköydessä todella kovaan vastatuuleen. Ankkurin pito irtoaa veneen heiluvan massan kiskoessa sitä irti pohjasta.
- on tärkeä!
Käytännön havaintojen mukaan ankkuriketjulla olisi sittenkin suuri merkitys. Ketjua lasketaan 5 x ankkurointisyvyys tai enemmän, jos on tuulelle avoin paikka. Suojaisessa ankkurointipaikassa voi riittää 3 x syvyys. Näinhän se perinteinen ohje on ollut. Sillä on pärjätty jopa niin, että ankkuri on saattanut vääntyä tai jopa ketju katketa ilman pidon loppumista. Painava ketju vaimentaa nykäyksiä aallokossa. Alle 40 ft cruisingveneessä 10mm paksuinen ketju on tavallisin, 12mm isommassa. Jos ankkuroinnissa käytetään ankkuriliinaa, pito on selvästi huonompi ja heikkenee aallokossa. Liinan tulisikin olla huomattavasti pitempi kuin ketjun kanssa ankkuroitaessa. Liinaan liitetyn ketjunpätkän (yleensä 5-10m) tarkoitus on estää poikkihankautuminen pohjakiviin. Se tuskin kovin paljoa parantaa pitoa. Mahdoitko tarkoittaa tätä?
- Hupiseilaaja vaan
Raskas ja pitkä ketju parantaa ratkaisevasti ankkurin pitoa, monestakin syystä.
Ankkuri irtoaa pohjasta helposti, jos veto kohdistuu vinosti ylöspäin, kuten liinalla ja lyhyellä ketjun pätkällä käy. Raskas ja pitkä ketju muuntaa vedon suunnan pohjan suuntaiseksi, myös kovalla kelillä. Näin vedon lisääntyessä ankkuri vain kaivautuu syvemmälle.
Ankkuri irtoaa helposti myös, kun veto on kovasta aallokosta johtuen nykivää. Myös tähän auttaa pitkä ja raskas ketju, pehmentää tai poistaa sekä ankkuriin että veneeseen kohdistuvat nykäykset. Veneessä olokin helpottuu.
Liinaa tai köyttä käytettäessä veneen heiluminen yltää yleensä ankkuriin asti. Sitä nyitään puolelta toiselle, mikä ei luonnollisesti ole hyvä pidon kannalta. Pitkästä, raskaasta ketjusta alkuaosa lojuu normmaaleilla tuulilla pohjassa eikä nyi ankkuria sivusuuntaan. - Joakim
ratkaisee kirjoitti:
Veneen tuulipinta ei ole kovinkaan vaikuttava tekijä verrattuna massan aallokossa kiskovaan voimaan. Suurtakin venettä jaksaa käsin vetää ankkuriköydessä todella kovaan vastatuuleen. Ankkurin pito irtoaa veneen heiluvan massan kiskoessa sitä irti pohjasta.
Tuulipinnalla on se merkitys, että se ottaa "löysät pois". Silloin kun ankkurin pidolla on oikeasti merkitystä tuulta on yli 15 m/s. Sellainen tuuli painaa 30-jalkaista venettä jo aika suurella voimalla (helposti 100 kg, kasvaa tuulennopeuden neliössä), varsinkin sivutuulessa.
Sivutuulessa ankkuriin kohdistuu paljon suurempi veto kuin tuulen aiheuttama voima, koska vene ja ankkuriköysi toimii "taljana". Kyllä minä olen ollut ankkurissa lähes aallottomassa paikassa, jossa ankkuriköysi oli niin kireä, että sitä ei käsin kiristänyt.
Massa vaikuttaa myös siihen miten vene heiluu. Raskaampi vene heiluu vähemmän samassa aallokossa. Hyvin oleellista on se, miten iso pinta-ala on vettä vasten. Tästä pinta-alasta tulee se voima, jolla veneen massa saadaan liikkeelle ja vastaa voima tarvitaan ankkuriköyteen liikkeen pysäyttämiseksi. - mainsaill
Joakim kirjoitti:
Tuulipinnalla on se merkitys, että se ottaa "löysät pois". Silloin kun ankkurin pidolla on oikeasti merkitystä tuulta on yli 15 m/s. Sellainen tuuli painaa 30-jalkaista venettä jo aika suurella voimalla (helposti 100 kg, kasvaa tuulennopeuden neliössä), varsinkin sivutuulessa.
Sivutuulessa ankkuriin kohdistuu paljon suurempi veto kuin tuulen aiheuttama voima, koska vene ja ankkuriköysi toimii "taljana". Kyllä minä olen ollut ankkurissa lähes aallottomassa paikassa, jossa ankkuriköysi oli niin kireä, että sitä ei käsin kiristänyt.
Massa vaikuttaa myös siihen miten vene heiluu. Raskaampi vene heiluu vähemmän samassa aallokossa. Hyvin oleellista on se, miten iso pinta-ala on vettä vasten. Tästä pinta-alasta tulee se voima, jolla veneen massa saadaan liikkeelle ja vastaa voima tarvitaan ankkuriköyteen liikkeen pysäyttämiseksi.empiria on osoittanut,että massa on tärkeää.olen purjehtinut joskus yli kymmenen tonnia painaneella veneellä,jota ei saanut millään pysymään rekaamatta. eikä tuulipinta-ala ollut sen kummempi kuin nytkään. mielestäni veneen paino on tärkein yhtälö ankkuroitaessa. vanha ei enää jaksa tapella painavan veneen kanssa ja on siirtynyt näihin 7 tonnin jolliin. ja tuo 15m/s on jo helvetin paljon, jos ei ole tuulelta kokonaan suojassa. jos tuuli suoraan käy veneeseen, riittävät alle kympin lukemat siirtymispuuhien aloittamiseen.
- mikä vikana?
mainsaill kirjoitti:
empiria on osoittanut,että massa on tärkeää.olen purjehtinut joskus yli kymmenen tonnia painaneella veneellä,jota ei saanut millään pysymään rekaamatta. eikä tuulipinta-ala ollut sen kummempi kuin nytkään. mielestäni veneen paino on tärkein yhtälö ankkuroitaessa. vanha ei enää jaksa tapella painavan veneen kanssa ja on siirtynyt näihin 7 tonnin jolliin. ja tuo 15m/s on jo helvetin paljon, jos ei ole tuulelta kokonaan suojassa. jos tuuli suoraan käy veneeseen, riittävät alle kympin lukemat siirtymispuuhien aloittamiseen.
En huomannut sellaista ankkuroinnin vaikeutta kahdessa yli 10 tn painoisessa veneessäni. Edellinen oli vähän pitempi vene (43 ft) ja siinä oli 45 lbs CQR, jälkimmäinen vähän lyhyempi ja vastaavasti vähän kevyempi ankkuri (35 lbs). Kummassakin oli 75m 10mm läpimittaista kettinkiä. Laskin kaiken ketjun, jos pohjassa oli vähänkin huono pito (testaus pakittamalla reilulla kaasulla). Yleensä riitti 5 x syvyyden verran kettinkiä. Ankkurointi tapahtui vuorovesialueella lukemattomia kertoja. Kannattaisko miettiä olisiko ankkurointitekniikassa jotain häikkää, jos rekaaminen on tavallinen ongelma?
- ankkurissa
Joakim kirjoitti:
Tuulipinnalla on se merkitys, että se ottaa "löysät pois". Silloin kun ankkurin pidolla on oikeasti merkitystä tuulta on yli 15 m/s. Sellainen tuuli painaa 30-jalkaista venettä jo aika suurella voimalla (helposti 100 kg, kasvaa tuulennopeuden neliössä), varsinkin sivutuulessa.
Sivutuulessa ankkuriin kohdistuu paljon suurempi veto kuin tuulen aiheuttama voima, koska vene ja ankkuriköysi toimii "taljana". Kyllä minä olen ollut ankkurissa lähes aallottomassa paikassa, jossa ankkuriköysi oli niin kireä, että sitä ei käsin kiristänyt.
Massa vaikuttaa myös siihen miten vene heiluu. Raskaampi vene heiluu vähemmän samassa aallokossa. Hyvin oleellista on se, miten iso pinta-ala on vettä vasten. Tästä pinta-alasta tulee se voima, jolla veneen massa saadaan liikkeelle ja vastaa voima tarvitaan ankkuriköyteen liikkeen pysäyttämiseksi.Pienikin ankkuri pitää veneen tasaisessa vedossa paikallaan mikäli veto kohdistuu mahdollisimman pohjansuuntaisesti. Jos ankkuriin kohdistuu nykiviä liikkeitä luistaa se hiljalleen. Tämän takia ankkurikettinki taikka lyijyköysi on hyväksi, sillä kettingin/lyijyköyden paino painaa ankkurin vedon pohjan suuntaan ja vaimentaa nykäisyjä.
Itse veneen tuulipinnalla ei ole paljoakaan merkitystä. Tärkeämpää on veneen massa ja massan liikkeiden aikaansaama raju hetkittäinen nykiminen. Jos veneeseen kohdituu esim. 300kg tuulikuorma, niin se on pientä verrattuna esim 3000kg painavan veneen nykäykseen. Voimissa on kymmenkertainen ero.
Hyvänä esimerkkinä voin kertoa parin vuoden takaisen tapauksen. Olin keulaparkissa saaren rannassa. Ankkuri perässä ja keula kiinni saaressa. Tuuli oli vinottain perästä noin 10m/s ja aallokkoa ei käytännössä lainkaan. Vene pysyi hyvin paikallaan eikä ankkuri luistanut. Läheistä väylää pitkin ajoi iso kalastajavene aiheuttaen kunnon peräaallot, jolloin ankkuri irtosi muutaman nykäyksen jälkeen. Onneksi olin veneessä ja ankkusiköyttä kiristämällä muutaman metrin pito palautui.
Puhut raskaamman veneen pienemmästä heilumisesta allokossa. Se on totta. Mutta ajattele asiaa tarkemmin 200kg avoveneen heilahtelut aallokossa saavat ankkuriin parin sadan kilon nykäyksiä, joista suurin osa vaimentuu ankkuriköyteen. Miten luulet käyvän 5000kg veneen pienen nykimisen kanssa. Voimat ovat monikymmenkertaiset ja kestävät ajallisesti kauemmin. - keula-ankkuri
mikä vikana? kirjoitti:
En huomannut sellaista ankkuroinnin vaikeutta kahdessa yli 10 tn painoisessa veneessäni. Edellinen oli vähän pitempi vene (43 ft) ja siinä oli 45 lbs CQR, jälkimmäinen vähän lyhyempi ja vastaavasti vähän kevyempi ankkuri (35 lbs). Kummassakin oli 75m 10mm läpimittaista kettinkiä. Laskin kaiken ketjun, jos pohjassa oli vähänkin huono pito (testaus pakittamalla reilulla kaasulla). Yleensä riitti 5 x syvyyden verran kettinkiä. Ankkurointi tapahtui vuorovesialueella lukemattomia kertoja. Kannattaisko miettiä olisiko ankkurointitekniikassa jotain häikkää, jos rekaaminen on tavallinen ongelma?
En edes tullut ajatelleeksi, että palstalla keskusteltiinkin veneen perästä laskettavasta ns. lounasankkurista ja keulan kiinnityksestä maihin. Siitä itselläni on paljon vähemmän kokemusta kuin keulasta ankkuroinnista (ja jollalla maihin). Peräankkuriin harva vene käyttää pelkkää kettinkiä, koska se yleensä edellyttää ankkurivinssiä. Periaatteessa kuitenkin sama pätee eli vähintäin 5 kertaa syvyyden verran ankkuriliinaa ulos.
- brittien kaava
ankkurin painoksi on: ankkurin sopiva paino paunoissa (lbs) on vähintäin sama kuin veneen pituus jaloissa. Suositellaan valitsemaan se seuraava koko. Esimerkiksi 35 ft veneeseen vähintäin 35 lbs (n 16 kg ankkuri). Kaavan sanotaan sopivan CQR, Bruce tms. ankkurityypille. Tukkiankkurin täytyisi olla mieluiten 2x painavampi.
- mainsaill
itse ne tiedä yhtään niin niuhoa katsastusmiestä, että olisi käskenyt ankkuria ostamaan, jos se kerran kelpaa veneen omistajalle. ankkuri ei myöskään ole varuste, joka katsastusohjeiden mukaan johtaisi veneen hylkäämiseen. käytäntö ohjaa ostamaan kyllä tarpeeksi ison brucen vara-ankkurin.toinen asia on,että suomessa ei tätä nykyä kovin paljon ankkuroida,vaan lillutaan vierasvenesatamien poijuissa. 31 elaniin riittää 10 kilon bruce ja suht´suojaisissa paikoissa pärjää 7,5 kg brucellakin.ei se painon muutama kilo,vaan se ankkurin kaivautuminen.satsaa mieluummin siihen kettinkiin tai lyijytäytteiseen köyteen.
- onhan muitakin
Bruce on aika hankalan muotoinen säilytettäväksi. Keulapidikkeessä se menettelee, mutta hankala mahduttaa luukun alle. Ainakaan Brucen kopiot eivät ole edes kovin tehokkaita. Siltä näytti tuore Yachting Monthlyn testi, jossa se oli pidoltaan niitä heikoimpia. Esim Fortress-kevytmetalliankkuri oli selvästi parempi. Muutamat uudet ankkurityypit pärjäsi testissä hyvin.
- mainsaill
onhan muitakin kirjoitti:
Bruce on aika hankalan muotoinen säilytettäväksi. Keulapidikkeessä se menettelee, mutta hankala mahduttaa luukun alle. Ainakaan Brucen kopiot eivät ole edes kovin tehokkaita. Siltä näytti tuore Yachting Monthlyn testi, jossa se oli pidoltaan niitä heikoimpia. Esim Fortress-kevytmetalliankkuri oli selvästi parempi. Muutamat uudet ankkurityypit pärjäsi testissä hyvin.
minun arvioni ei perustu ollenkaan mihinkään testiin tai tieteellisyyteen,vaan bruce siksi,että käytän sitä itse eikä ole ollut vaikeuksia. bruce on kokemukseni mukaan hyvä yleisankkuri kaikille pohjatyypeille soveltuen kuitenkin huonosti paljaalle kalliopinnalle. vaatii siis mutaa tai hiekkaa.kalliolle laitetaan sellainen perinnemallin ankkuri tai levyankkuri sitten.ankkurin säilytys on aina ongelma.paras ratkaisu on metalliputki viritelmä peräkaiteeseen. ja laskemiseen ruotsista saa sellaisia näppäriä taittuvia telineitä peräkaiteeseen nekin.
- teräsveneilijä
mainsaill kirjoitti:
minun arvioni ei perustu ollenkaan mihinkään testiin tai tieteellisyyteen,vaan bruce siksi,että käytän sitä itse eikä ole ollut vaikeuksia. bruce on kokemukseni mukaan hyvä yleisankkuri kaikille pohjatyypeille soveltuen kuitenkin huonosti paljaalle kalliopinnalle. vaatii siis mutaa tai hiekkaa.kalliolle laitetaan sellainen perinnemallin ankkuri tai levyankkuri sitten.ankkurin säilytys on aina ongelma.paras ratkaisu on metalliputki viritelmä peräkaiteeseen. ja laskemiseen ruotsista saa sellaisia näppäriä taittuvia telineitä peräkaiteeseen nekin.
kerroit että on takakaiteeseen kiinnitettävä taittuva systeemi joka helpottaa ankkurin laskua.
onko linkkiä mistä sellaista voi katsoa tai hankkia?
Itse rantaudun teräspaatilla ja yksin kun hoitelee ohjauksen ja ankkurin laskun niin näppärät apuvälineet ovat tervetulleita.
- käyttävät
Köyttä pitkin laskettavaa painoa joka pysähtyy ilmeisesti köydessä olevaan jonkinlaiseen toppariin,itselläni on näitä mutta ei ole tullut käytettyä.
- noita painoja
Tuo paino auttaa ankkurin pitoa. Paino lasketaan ankkuriköyttä myöten 5-10 m apuköydellä veteen. Painon ansiosta köysi painuu veneen perästä nopeasti syvälle ja jatkuu ankkurin luo lähes pohjan suuntaisena, kuten pitääkin olla.
Toinenkin hyöty painosta on. Veneen perästä lähtevä kireä köysi ilman lisäpainoa voi olla vielä kaukana veneestä hyvin lähellä pintaa. Se on vaara muille lähistöllä ankkuroituville veneille, köysi voi osua köliin tai potkuriin. - käyttävät
noita painoja kirjoitti:
Tuo paino auttaa ankkurin pitoa. Paino lasketaan ankkuriköyttä myöten 5-10 m apuköydellä veteen. Painon ansiosta köysi painuu veneen perästä nopeasti syvälle ja jatkuu ankkurin luo lähes pohjan suuntaisena, kuten pitääkin olla.
Toinenkin hyöty painosta on. Veneen perästä lähtevä kireä köysi ilman lisäpainoa voi olla vielä kaukana veneestä hyvin lähellä pintaa. Se on vaara muille lähistöllä ankkuroituville veneille, köysi voi osua köliin tai potkuriin.Nyt ymmärrän kuinka,apuköydellä saa mihin kohtaan haluaa.
- Altena
Saa kyllä olla melkoinen paino jotta se oikeasti auttaa ankkurin pidossa. Paino kun syrjäyttää oman tilavuutensa edestä vettä niin se kevenee kummasti. Tietysti tyynellä auttaa pitämään köyden toisten potkureista pois, jos ankkuroija ymmärtää antaa löysiä köyteen. Kireälle vedetty ankkuritouvi laituriin kiinnittäytessä ei kyllä paino on samassa linjassa köyden kanssa. Ämpärillinen betonia voisi jo vähän auttaakin jos sen jättää riittävän kauaksi ankkurista. Redille ankkurointi onkin sitten toinen luku, mutta miksi ei sitten käyttää kettinkiä painona?
- Altena
Äidinkielen opettajille tiedoksi, että edellisestä kirjoituksesta on keskivaiheilta kadonnut yksi lauseenosa ankkurin painoksi, anteeksi, jos siitä koituu ylimääräisiä tykytyksiä;)
- ankkuriin pitoa
Ämpärillinen betonia ei auta juuri mitään, koska betonin tiheys on niin alhainen.
Puolet painosta lyijynä painaa veden alla huomattavasti enemmän.
Paras paikka lisäpainolle on itse ankkurissa, toiseksi paras heti sen vieressä, ja mitä kauempana ankkurista paino on sitä vähemmän siitä on hyötyä ankkurin pidon kannalta.
Joustava köysi on kuitenkin pidon kannalta välttämätön lisä, kun puuskittaisesta tai siftailevasta tuulesta taikka aallokosta syntyy yhtään nykäyksiä.
Ketju kun ei niitä nykäyksiä vaimenna, vaan päin vastoin lisää massan aiheuttamia nykäyksiä ankkuriin. Se kun menee mutkalle kun tuuli heikkenee, jolloin puuskan tullessa vene kiihtyy kauemmin ja kovempaan vauhtiin ennenkuin ketjun veto veneeseen ylittää lopulta tuulikuorman ja veneen vauhti alkaa hidastua.
Pelkällä ketjulla tuo hidastus matka on aivan liian lyhyt, sillä ketjun jousto lähes suorasta täysin suoraan on erittäin alhainen köyteen verrattuna, ja vaatisi sitäpaitsi äärettömän voiman jota ei reaali maailmassa tietenkään ole, ankkurin pito kun rajaa voiman paljon tarvittavaa pienemmäksi.
Oikein mitoitettu köysi sensijaan joustaa voimatasapainon syntymisen jälkeen tarvittaessa enemmän kuin veneellä oli matkaa kiihtyä puuskan iskiessä.
- se on siinä ja pysyy
Meriturvallisuusmääräysten mukaan ankkurin painoon on yksinkertainen kaava:
P=L B D
P= ankkurin paino (kg)
L= veneen kokonaispituus (m)
B=veneen suurin leveys (m)
D=veneen uppouma (tn)
Ankkurin pitävyyteen vaikuttaa monet asiat, missä kokemuksella on suuri merkitys ja muuttuvien olosuhteiden määrä on listattavaksikin suuri, joten
turha tarkkuus tässäkin on teknistä kypsymättömyyttä.- just joo
" Meriturvallisuusmääräysten mukaan ... "
Höpöhöpö.
Tuollaisia määräyksiä et mistään löydä.
Yksityisten veneilyjärjestöjen juttuja noi on, eikä mitään määräyksiä. - selvityksiä
just joo kirjoitti:
" Meriturvallisuusmääräysten mukaan ... "
Höpöhöpö.
Tuollaisia määräyksiä et mistään löydä.
Yksityisten veneilyjärjestöjen juttuja noi on, eikä mitään määräyksiä.Just joo...kyllä sellaiset määräykset löytyvät: http://www.finlex.fi/data/normit/35698-Vuokravenemaaraykset_21_4_2010.pdf
Siellä on eräs tapa määrittää yksinkertaisesti ankkurin paino. Aikoinaan alusten ankkurin painoa määriteltiin niin, että sen tuli olla vähintään promille aluksen painosta. Ei huono sekään.
- hhkgd
Näinhän se on, että on vain haettu yksinkertainen kaava, joka useimmiten toimii ja torppaa hölmöimmät yli- tai pikemminkin alilyönnit. Olosuhteiden, ankkureiden, pohjien ja kippareiden vaihtelut ovat niin suuria, että tarkkaa kaavaa ei taida tietää kukaan.
- seiskapuolikas bruce
On selvää että tuollainen kaava missä lasketaan metrejä ja tonneja yhteen, on vain jonkinlainen nyrkkisääntö yleisimmille veneille. Ei se perustu fysiikkaan vaan kokemuksiin.
Oma ankkuri on alarajalta valittu, ja hyvin se on pitänyt. Mitään isoa mörköä ei viitsi ottaa kun on vaan tiellä. Kerran pari kesässä tulee käytettyä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1067598Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu372832- 352422
- 1162139
- 171809
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais101563- 101426
Musiikkineuvos Ilkka Lipsanen eli Danny TV:ssä - Blondeja, hittibiisejä, räjäyttävä Danny Show...
Ilkka Lipsanen eli Danny on viihdyttänyt meitä jo kuusi vuosikymmentä. Musiikkineuvos on myös liikemies, jonka voidaan381414Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151387"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla101341