puulattia ja lattialämmitys?

ettei puulattian alle kannata/ voi(?) laittaa lattialämmitystä. Eteisen ja keittiön lattiat rempattiin rossipohjaisessa talossa niin, että ek-kyprocin päälle lattialämmitys ja laatta.

lattialämmityksen. muistat vain että lämmitysmuodon tulee olla tehokas ja kalvomallista tuotetta en juurikaan voi suositella koska pienen tehonsa vuoksi lautalattia toimii vähän niin kuin eristeenä. pari perusasiaa on syytä kuitenkin hahmottaa, teet tietoisen kompromissin sen suhteen että lämpö tulee hitaasti läpi ja saattaa toimia viiveellä jos esim. ulkolämpötila laskee äkisti seuraa sisälämpö puolivuorokautta perässä. rossipohjan kanssa joudut vähintäänkin levyttämään lattian (riippuu lämmitysmuodosta) jonka päälle tulee lattialämmitys ja pintalankku. huomioithan että korkeutta tulee kohtuudella lisää.lisäksi levyttämällä lattian kipsilevyillä mahdollistat lattian tasaisenmman lämmönluovutuksen. markkinoilla on jo saatavissa myös 16 mm. massiivipuu lattialankkuja lukkopontilla jotka osittain poistavat korkeus ongelmaa ja ovat jo paksuudeltaan lähellä parkettia ja auttavat myös lämmönjohtumis ongelmaan sekä näyttävät että tuntuvat lankkulattialta. voitte myös harkita sellaista vaihtoehtoa se on kalliimpi kuin normaali lattialankku mutta käyttömukavuus on parempi. myös meillä rossipohjainen talo ja lattialämmitys usko pois ei ole ongelma jos pohjan eristeet ovat kunnossa ja oikein tehty.
sen verran vielä täytyy sanoa että laatta lattia on ehdottomasti paras materiaali lattialämmityksen mukavuuden kannalta, sen takia kaverisikin varmaan laatoitti lattiansa. t: x-rautakauppias

mielestäni menee överiksi jos puulatiaa ruvetaan laitamaan latia lämitystä puu on mielestäni muutenkin lämin materaali että se ei selaista kaipaa antaa puun elää omaa elämäänsä lämpötilavahituleineuneen ja ihimisen omaansa niin hyvä tulee tuuletus on tärkein voi olla kosteutta ja märkää mutta ei tule hometta eikä mitään muutakaan liian kuivaa ilmaa voi halkeilla olen sillä kanalla että rakenukissa pitäisi olla luonolinen ilman vaihto omassa asuonsani on jatukava humina ilmastoinin takia ja muiten sähkö laiten takia luonolisuus vihtyvyys

Pistimme vanhaan hirsitaloon rossipohjan päälle lattialämmityksen ja eri pinnoitteita. Ratkaisu on jännä palapeli, johon ei oikein löydy hyviä kokonaisratkaisuja. Rossipohjainen lattia on hyvä, mutta se kannattaa käsitellä kokonaisuutena, pelkkä lämmitys ja pintamateriaali ei tuo pitkäjänteistä ratkaisua. Kokonaisuus muodostuu seuraavista osista:
1) Rossipohjan alla oleva maa
2) Rossipohjan eristysrakenne
3) Lattialämmitys
4) pintarakenne

Rossipohjan alla oleva maa pitäisi olla rakennuksen ulkopuolella olevaa maata ylempänä, ulkopuoliset sadevesivietot riittävät, rossipohjasta on poistettava kaikki orgaaninen aines (puupalat yms., niitä on tyypillisesti aika paljon), sokkelissa on oltava riittävät tuuletusaukot, maahan on hyvä pistää muutama sentti sepeliä ja sen sekaan booraksia (estää mahdolliset sienikasvustot). Jossakin on suositeltu muovia maan pinnalle, se kannattaa unohtaa, koska alapohja homehtuu sillä tavalla muutamassa vuodessa.

Rossipohjan eristyksen tärkeimmät ominaisuudet ovat tuulenpitävyys, hengittävyys ja lämmönpitävyys. Jos rossilattian käyttää pinnastaan auki, niin myös eristys kannattaa tarkistaa, koska vaiva ei ole enää hirveän suuri (käytönnössä vanhojen rossipohjien tuulenpitävyys on heikko, mistä johtuu veto lattianrajassa). Hyvän rakenteen saa aikaan siten, että alla on harvalaudoitus, sen päällä ohut tuulensuojalevy, niskoihin voi niitata hengittävää paperia siten, että paperi taittuu alhaalta muutaman sentin tuulensuojalevy päälle (ei koko levyä peittoon, jotta hengittävyys säilyy), päälle toinen ohut tuulensuoja, joka tiivistää rakenteen. Eristeeksi purua tai ekovillaa tms (ei vuorivilloja, styroksia yms). Eristekerroksen päälle hengittävä ja kestävä paperi, esim. Ekovillan paperi on hyvä.

Lattialämmitysrakenne vaihtelee valmistajittain. Valitsimme itse Wirsbon 20 mm putkiston ja lämmönluovutuslevyt (niitataan kiinni vain toiselta sivultaan). Kokeillimme ensin 23*95 laudoilla koolausta 40-60 cm. niskavälillä ja 15 cm pinnoitteella. Lattiaa ehdittiin tehdä vain hieman ja huomasimme, että se alkaa narisemaan ja painui jalan alla hieman. Lattia purettiin ja lämmityselementtien päälle pistettiin 23 mm. pontantattu lastulevy. Tällöin rakenteesta tuli riittävän tukeva. Jälkikäteen pistimme pinnoitetta toiseen huoneeseeen tiheiden niskojen päälle ilman lastulevyä, rakenne toimii nippa nappa. Yläkertaan laitoimme lattialämmityksen koolauksen suoraan vanhan lattian lattian päälle ja tukevuus on lähes ok. Kokemuksiin perustuen nyrkkisääntönä käyttäisin, että jos lattian pinnoitteen vahvuus on luokkaa 15 mm, niin tällöin lattialämmitysputkien päälle kannattaa asentaa jokin levyrakenne ennen lattiaa. Sopivaa levyä en ole vielä keksinyt. 23 mm lastulevy on hieman paksu lämmönluovutuksen kannalta.

Pintarakenne on vaikein paikka. Lattialämmitysvalmistajien ohjeissa käsketään noudattamaan pintarakenteen toimittajan ohjeita ja päinvastoin. Laatat on helppo pistää betonirakenteeseen, jonka voi tehdä myös rossipohjaan. Puu on materiaalina kiva, mutta lattialämmityksen kanssa hieman haasteellinen. Jos lattiapinnoite on tyyppiä 15 mm tai ohuempi, niin pinnoite pitää asentaa laittalaittaan kelluvana eli ilman naulausta/ ruuvausta/ niittausta riittävän tukevalle alustalle. Lattian alle pitää asentaa myös askeläänen eriste (esim. Textstep on hengittävä). Tukevamman lattian (20-30 mm) voi asentaa tod. kiinteästi suoraan koolauksen päälle ilman mitään välikerroksia. Täkin paksumpilattia voisi olla hyvä, mutta se alkaa toimimaan jo eristeenä. Riittävän paksu puulattia mahdollistaa myös muutaman hiomisen, mikä kannattaa myös pitää mielessä.

Itse valitsimme kohtuu tyyrin (n. 60 euroa/m2) kotimaisen lattian, joka kehuu itseään elämättömäksi. Vanhimmat lattiat on asennettu nyt 4 vuotta sitten ja käytännössä olemme huomanneet, että ko. lattiaa ei kannata laittaa mihinkään. Suomen olosuhteissa ilmankosteus ei pysy millään ainakaan vanhoissa taloissa yli 40 %. Tällä hetkellä "lattialaudat" ovat haljenneet (2-3 mm) monin paikoin keskeltä lautaa, nousseet hieman irti poikittaisrakenteestaan ja lattiasta jää tikkuja jalkoihin. Viereisessä huoneessa on perinteinen lankkulattia ilman lattialämmitystä, siinä ei ole mitään ongelmia.

Yhteen huoneeseen pistimme n. 6 e/m2 maksavan puulta näyttävän laminaatin ja se on siivottavuutta lukuunottamatta parhaiden toimiva ratkaisu.

Eli näiltä istumilta suosittelen käyttämään laminaattia tai ehkä sopivan paksuisia kokopusia lattialautoja (kokeilemme seuraavana). 3-kerros elämättömiä lattialautaratkaisuja ei kannata käyttää, koska ne eivät kestä lattialämmitystä vanhassa talossa Suomen olosuhteisa.

En nyt lukenut ketju, mutta me ollaan kokeiltu lämmityskalvoa. :)

https://www.suomela.fi/uutta/puulattian-alle-sopiva-lammityskalvo/