Lähtisitkö sinä näin vahvan peräsimen omaavalla veneellä Atlantin yli?
http://fotos.miarroba.com/fotos/c/b/cb310f87.jpg
http://fotos.miarroba.com/fotos/c/b/cb310f87.jpg
Bavaria 50: Laatua ja luotettavuutta
FG-purjehtija
4911197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
En lähtisi yli Atlantin tarkastamatta noiden kuvien jälkeen. Mutta peräsimiä on paljon Suomenlahdenkin pohjassa. Ja monen laatuveneenkin peräsimiä. Ja laatuveneitä on uponnutkin kun peräsinakseli on katkennut Itämerellä. En siis laskisi varsinaisesti Bavarian synniksi.
Omiasi tahi muiden henkseleitä.
Tämä saitti on täynnänsä samaa potaskaa joka ei palvele, suunsoitto, ketään.
Asian voi tuoda esille ilmoitusluontoisesti tarvitsematta rehvastella yhtään millään.
Vai onko omat patjasi jo homeessa ja potuttaa uusien veneiden omistajien touhut, vai vain eukko joka tarjosi sulle sohvaa viime yönä.
Siis käyttäydytään asiallisesti ja puretaan turhautumat vaikka lenkkipolulle ei tuntemattomiin kanssaihmisiin vaikka se helpointa onkin.
Mukavaa päivänjatkoa!
t. "uuden skandiveneen nyt persaukinen kippari"
asiakin jäi vähän epäselväksi, voisitko tarkentaa mitä halusitkaan kertoa.
En saanut kiinni sanomastasi, joka oli varmaankin jotain todella älykästä. Toisaalta peräänkuulutat "asiallista ilmoitusluontoista keskustelua" mutta seuraavassa lauseessa mennäänkin jo bavamiesten kestoargumenttiin eli homeeseen ;) Vaimo on kyllä matkoilla, joten siinä osuit oikeaan.
Täytyy tosin huomauttaa, että johtuen veneeni hyvin huolehditusta tuuletuksesta sekä vedenpitävistä kannesta ja luukuista hometta ei veneestäni löydy. Äkkinäinen luulisi, että suurin osa uusista suursarjaveneistä menisi homeeseen, niissä kun ei tuota jatkuvaa tuuletusta usein olekaan.
laatuveneen kippari.
Tuo mun Finngulffini on tehty Suomessa silloin, kun Viro oli vasta itsenäistymässä. On mulla tainnut joskus olla pullo Viron välkettä mukana, mutta siinäpä taitaa olla kaikki virolainen, mitä veneessäni on.
Tuo mun Finngulffini on tehty Suomessa silloin, kun Viro oli vasta itsenäistymässä. On mulla tainnut joskus olla pullo Viron välkettä mukana, mutta siinäpä taitaa olla kaikki virolainen, mikä veneeseeni liittyy.
Ymmärrän kyllä, että kun ikioma Bava kelluu laiturissa niin on ikävä nähdä kuvia muista, jo hieman käyttöä nähneistä Bavarioista...
Muistuipa mieleeni kaverin Finngulf 36, jonka peräsin hajosi Utön eteläpuolella 90-luvun alkupuolella. Eipä muuten ollut ensimmäinen FG jonka
peräsimessä oli valmistusvirhe.
Peräsimen hajoaminen on aina vakava asia jota ei kenellekkään soisi. Yksittäisen tapauksen esille ottaminen jostain netin sivuilta ei anna mitään tietoa miten asian laita oikeasti on.
Tiedätkö muuten kuka suunnittelee uuden FG 43 veneen? Yksi suurista suunnittelijaguruista.
Tiedäthän, mitä tosipurjehtija tuossa tilanteessa tekee: trimmaa veneen hyvään balanssiin ja ohjailee noilla peräsimen jämillä perille ja nauttii vielä kevyestä ohjauksesta. Eiks joo...
jos kiinnostaa. Lauttasaaressa näkyi Selenin hallin ulkopuolella olevan pienempi Bava ja siinäkin ihan samanlainen peräsimen luuranko jäljellä.
Sellaisella jämällä ei kyllä ole mitään vaikutusta veneen ohjailuun muualla kuin kotona nettiä surffatessa.
Onko tarkempaa tietoa?
Yksi mahdollisuus on, että on tultu laituriin Välimeren tyyliin perä edellä. Usein tullaan aika vauhdilla, kun on sivutuuli. Olisiko peräsin törmännyt peruutettaessa kiveen? Isoja irtokiviä on siellä aika usein pohjassa laiturin edessä.
Loppupuolella ketjua:
http://www.sailinganarchy.com/forums/index.php?showtopic=59448&pid=1338743&st=0&#entry1338743
Tuossa sanotaan, että 4 boforin tuulessa peräsin on pettänyt.
tuollakin, vain vanhat Swanit ja Balticit ovat kunnon veneitä. Onkohan tämä kuva samasta viime vuonna Atlantilla peräsimensä menettäneestä Bavariasta vai liekö kyseessä siis tyyppivika.
Kyllä minä lähtisin valtamerille mielummin jollain Baltic 38DP:llä tai Swan 391:llä kuin Bavaria 38:lla, vaikka jälkimmäisessä onkin enemmän tilaa...
halvalla. Siinä sitten pursotellaan vaahtoja, imetään (koitetaan) alipaineella liittää purkan kanssa vehkeitä nippuun. Luulisi että näillä esim. veneiden hinnoilla olisi mahdollisuus tehdä kunnollakin, mutta kun eivät edes asiakkaat sellaista vaadi. Kunhan saavat klubikortin ja pääsyn "ownerien" sivuille niin noilla erilaisilla rotanpyydyksillä voidaan hyvin satamissa rehvastella. Koskee niin moottoriveneitä kuin purjeveneitäkin.
ovat vielä kiusallisempi kuin muutaman veneen vuosituotannossa. Viime vuonna valmistui 3500 uutta Bavariaa. Tuskin niidenkään valmistaja kovin helposti myöntää tehneensä esim. peräsimet liian heikoiksi. Todennäköisesti peräsimien hajoamiset todetaan yksilökohtaisiksi ja väärästä käytöstä johtuviksi. Jos tuote jatkuvasti myy hyvin, on firman tavoite saavutettu. Joku aina urputtaa tai huomaa sittenkin haksahteneensa väärän veneen ostoon. Niinpä aika uusia veneitä on käytettyjen myyntilistoilla.
on Bavaria. Eikös tuo voisi kuvan perusteella olla melkein mikä vaan, ellei lähdetä siitä, että muista ei voi peräsin rikkoontua.
kaikkihan nyt bavarian perän tuntee,kun sitä saa aina vain homeisesta skandista merellä katsella :)
kanssa, muuten ei kyllä ole mahdollista edes halutessaan pysytellä Bavarian takana.
siihen toisen Bavarian samanlaiseen. Totesin aikaisemmassa viestissä, missä sellainen peräsinvaurio on (oli?) nähtävissä pääkaupunkiseudulla. En tiedä onko kyseinen bava jo ehditty korjata enkä tiedä miksi se särkyi.
Peräsimet voidaan kaiketi jakaa neljään tyyppiin:
1. lapioperäsin (vain akselinsa varassa)
2. skegillinen peräsin (tukevampi kuin edellinen)
3. peräpeiliin saranoitu peräsin (varsin tukeva, jos lisäksi köli tukee ja suojaa alaosaa - kuten vaikkapa Folkkareissa ja Laurin-kostereissa)
4. pitkän kölin takareunaan liittyvä peräsin (perinteinen ja vahva peräsinkonstruktio)
Lapioperäsin on nykyisissä sarjaveneissä yleisin tyyppi ja on tehokas, mutta myös riskialtis. Lapioperäsimien hajoamisia on varmaankin lähes kaikissa venemerkeissä, ei tietenkään pelkästään Bavarioissa. Eri asia on se, voisiko Bavarian peräsimen rakenne olla liian heppoinen. Ainakaan sen teräsrunko ei ole kovin vakuuttavan näköinen.
vakuuttavan näköinen ? ! ?
Ihan tyypillisen näköinen tuo on kaikkien valmistajien tuotteissa. Ja koska luuranko on täysin ehjä, on se todistetusti ollut myös tarpeeksi vahvaa tekoa. Vikahan on ilmiselvästi ollut tuon luurangon kiinnityksessä laminoituihin kuoriin. Pahimmillaan on ollut vanhoissa veneissä kiinni pelkällä pursotetulla vaahdolla, uusista bavarioista ei tietoa, miten asia on niissä hoidettu.
ja perustui melko suppeaan tietämykseeni, koska en ole nähnyt kovin monien peräsinten sisärakenteita. Vertasin vain niihin joita olen itse nähnyt eli Nautorin, Balticin ja muutamien yksittäisten vanhojen lasikuituveneiden peräsimiin. En todellakaan tiedä minkälainen on esim. Finngulfin tai ranskalaisveneiden peräsimen rakenne.
Muutoin olen samaa mieltä kanssasi siitä, että peräsimen muovikuoret olivat tässä tapauksessa irronneet metalliluurangosta. Niinhän ei pitäisi käydä. Toisaalta leveämpi teräsrunko kenties tukisi paremmin muovikuoria. Eräissä venemalleissa rakenne on tietääkseni suunniteltu siten, että peräsimen yläosa jäisi ohjailukykyiseksi vaikka alaosa katkeaisi pois.
tuo peräsimen runko on juuri sellainen kuin ne ovat kaikilla muillakin. näyttää vielä siinä mielessä oikein hyvältäkin, että rautaa on riittävästi. joissakin vanhoissa skandeissa on sellaiset pari häpeällistä rautapuikkoa hitsatti peräsinakseliin. ilmeisesti laminoinnissa on tapahtunut virheitä ja materiaalivahvuudet eivät ole muutoin riittäviä.
Tietysti peräsin ei saisi hajota lainkaan ilman osumista johonkin, mutta eikös tilanne ole kohtuu hyvä, jos akseli ja metallirakenne jää ehjäksi. Vene ei uppoa ja kyllä tuolla pystyy auttavasti hätäohjaamaankin.
Ennemmin otan peräsimen, josta "kuori" häviää, kuin peräsimen, josta akseli katkeaa. Näitä on tapahtunut kuitenkin aika paljos, myös (vai jopa erityisesti??) kotimaisille veneille. Lienee yksi yleisempiä syitä veneiden uppoamisiin.
Mutta kun katsastussääntöjen mukaan veneen ohjausjärjestelmän ainoa mahdollinen vika on se, että ratti jää käteen tai pinna katkeaa ja sitten otetaan käyttöön varapinna. Ei tule mieleenkään tukkia peräsinakselin reikää esim. pyyhkeellä tms. rätillä.
Peräsin, jota suojaa köli, on vähiten altis törmäysvaurioille. Myös skegi auttaa. Mielestäni kannattaa miettiä minkä tyyppinen vene (peräsin) on juuri omaan käyttötarkoitukseen sopivin.
Epäilen vahvasti, että eväkölistä venettä ei pysty ohjaamaan pelkällä peräsimen akselilla, jossa on kiinni muutamia pyöreitä metallipuikkoja.
Pääasia tietysti, että vene ei uppoa peräsinvaurion seurauksena. Sen ei tulisi upota, vaikka peräsin akseleineen poistetaan. Peräsinongelmat liittyvät lähes aina eväkölisiin veneisiin, joissa peräsin on altis monenlaisille vaurioille.
Ennemmin otan peräsimen, joka on kölin tai kunnollisen skegin suojaama, vaikka veneen ketteryys sen takia olisikin vähän huonompi kuin lapioperäsinveneissä. Makuasia tietysti, mitä ominaisuuksia kukin pitää tärkeimpinä.
laatuna kaupataan, on ihan riittävää. Miksi siis pitäisikään tehdä kunnolla kun vaahdollakin voi niputtaa noinkin "turhanpäiväiset" laitteistot. Pääasia on että näyttää hyvältä.
Onko tilastoa siitä montako kotimaista venettä on uponnut peräsinvaurion takia? Tunnetuimmat suomalaisvalmisteet maailmalla ovat Swan, Baltic, Nauticat ja Finngulf. Onko näissä kaikissa "erityisen paljon" peräsinvaurioita ja uppoamisia niiden takia? Asia kiinnostaa varmaankin monia suomalaisia purjehtijoita.
Näinhän Joakimin väite kuului: " Näitä on tapahtunut kuitenkin aika paljos, myös (vai jopa erityisesti??) kotimaisille veneille. Lienee yksi yleisempiä syitä veneiden uppoamisiin."
Tuskin 3500 venettä vuodessa valmistava tehdas on edes suunnitellut tuotteittensa kestävän miehen ikää. Mallit vaihtuvat ja vuoden-parin ikäiset tulevat käytettyjen markkinoille niinkuin autot. Kuluttajat haluavat uutuuden kiiltäviä veneitä, joissa on kaikki kotiasunnon mukavuudet. "pääasia että näyttää hyvältä" oli nasevasti todettu!
Minä kyllä suhtaudun aika skeptisesti skegin apuun. Aivan liian monta peräsinlaakeria olen nähnyt niissä hajoavan ja sen takia lapa joskus jäänyt jumiin. Sellaisenkin tapauksen, jossa koko skegi on hajonnut, eikä kyse ollut siitä, että kiville oltaisiin peräsimellä menty. Tavatonta ei ole sellainenkaan tapaus,jossa pitkäkölisen veneen alalaakeri pettää ja peräsin taipuu sivuun. Toisaalta olen nähnyt kivillä käyneen lapioperäsimen, josta vain puuttui sen takia pala.
En tarkoita, että lapioperäsin olisi rakenteellisesti parempi ratkaisu, vaan sitä että minkä vain voi toteuttaa hyvin tai huonosti ja hyvin tehty on sitten hyvä. Omani on muuten sitä mallia lapioperäsin, johon on rakennettu murtokohta 2/3 syvyydelle. Eniten ongelmia muuten taitaa olla peräpeiliin ripustettujen erillisperäsinten kanssa.
Olen ennen nykyvenettäni ostanut aina ennen käytetyn veneen. Niitä ehti tulla jo kuusi kappaletta 30 vuoden aikana. Nyt, kun olen eläkeiän kynnyksellä ja vakiinnuttanut jo jokin aika sitten taloudellisen asemani kohtuulliselle tasolle, päätin ostaa "viimeisen veneeni" uutena. Tämä tapahtui vuonna 2005 ja merkki on Bavaria.
Täytyy myöntää, että nyt ensimmäistä kertaa purjehdus maittaa täysipainoisesti toukokuusta lokakuun loppuun. Ei ole ahdasta ja kosteaa, vaan tilaa ja mukavuuksia sekä silkkaa purjehdusnautintoa. Ehkä olen sen ansainnut? Ainakin vene on maksettu ja toiminta on ollut moitteetonta jo kolmatta purjehduskautta.
Myönnän myös, että se (Bavaria) kiiltää. Mutta niin tekee meren pintakin sopivalla aurinkosäällä. Uuden karheaa on mukava pitää kunnossa myös ulkoisilta puitteiltaan. Ei se ole tarkoitettu kenenkään ärsyttämiseksi. Jos näin on käynyt, olen kovin pahoillani.
yleensäkin täällä tällaistä lätisee ne jotka eivät mitään ymmärrä veneistä. sen verran voin sanoa, että mistä hyvänsä veneestä voi peräsin hajota eli pomminvarmaa ei olekaan. bavarian peräsimet tuskin erovat tässä suhteessa hyvään tai huonompaan suuntaan. pahin on monta kertaa akselin katkeaminen, joka saattaa särkeä vannasputken,josta tulee vettä ja paljon. väännössä voi olla seurauksena isompiakin rättejä vaativa suihku. ja se varapinna ei muuten ole sitä varten,että jos pinna katkeaa,vaan se on sitä varten, että sillä voi lyödä eukkoa pinnan katketessa. siihen pinnareikään taas voi laittaa ne eukolta tarpeettomiksi jäävät imukykyiset rätit.
Purjeveneen uppoaminen on onneksi varsin harvinaista. Peräsinakselin katkeamisia sen sijaan olen kuullut tapahtuneen varsin monta suomalaisvalmisteisille veneille. Nopeasti tulee mieleen Inferno 31, Artina 33, FE83 ja joku Mannerberg-vene. Useita muitakin on ollut, mutta en muista venetyyppejä. Myös Albin Expressissä peräsinongelmat ovat tavallisia, tosin siinähän ei ole akselia.
En ole seurannut miten akseleita menee maailmalla, joten en osaa verrata ulkoimaisten veneiden vaurioalttiutta (siksi kysymysmerkit).
Akselin katkeaminen on aina riski, koska vannasputken rikkoutuminen tai irtoaminen on mahdollista. Useissa veneissä tuon vuodon korjaaminen on aika vaikeaa vannasputken sijainnin takia. Kun yhtäaikaa menee ohjailukyky ja tulee suuri vuoto, on aika paljon ongelmia tiedossa.
Tänä kesänä kuulin yhden veneen uponneen Birsskärin rantaan (siis Stenskärin vierässä olevan), kun se oli ajautunut kiville rantauduttaessa ja peräsinakseli oli katkennut. En muista veneen tyyppiä enkä valmistusmaata.
ja tuossa vähän ylempänä kirjoitettiin "Miksi siis pitäisikään tehdä kunnolla kun vaahdollakin voi niputtaa noinkin "turhanpäiväiset" laitteistot. Pääasia on että näyttää hyvältä."
Olenko elänyt pullossa vai miksi en ole pahemmin törmännyt näihin peräsinvaurioista kertoviin juttuihin missään. Tämän perusteella uskaltaisin väittää, että aika hyvin veneiden peräsimet ilmeisesti kuitenkin tehdään. Tietty yksittäisiä tapauksia aina sattuu, mutta mun mielestä on vähän liioittelua sanoa, että kaikkien sarjatuotantoveneiden peräsimet "on syvältä ja poikittain" ;)
Oletko saanut lisätietoa Infernon peräsinakselin katkeamisesta? Tuntuu todella mielenkiintoiselta, sillä ainakin 31:ssä on julmetun jämerä akseli. Gotlannin vesillä jokunen vuosi sitten tapahtunut peräsinrikko on minullakin mielessä, mutta menikö akseli tosiaan poikki? Ongelmana on käsittääkseni ollut lähinnä se, että akseli paksuudestaan huolimatta kovassa kelissä joustaa sen verran, että vannasputki ja laakeripuslat alkavat jumittaa. Joitakin tapauksia (ei Inferno) olen lukenut, jolloin vannasputken sisään katkennut akseli on rikkonut myös putken, jolloin vesi on tullut alapäästä sisään. Eräällä tuttavalla, jolla on Inferno 31, on reilusti pidennetty peräsin. Peräsinkunnostuksen aikana tehtiin tarkkoja laskelmia laakeroinnin ja akselin kestävyydestä. Lopputulema oli, ettei akselia tarvitse vahvistaa (noh, laakerit sentään vaihdettiin kelluviin).
Kuulin, että se olisi ollut s/y Purju eli vanha King's Cruiser 33. Voi olla, että sekoitan veneen ja tapauksen, mutta ko. vene kertoman mukaan upposi juuri tuolla.
ja myös heikkoja skegittömiä peräsimiä. Murtolinjan ajattelu on varmasti fiksu. Jos peräsin on katketakseen, jäljelle jää vielä jonkinlainen ohjailukyky. Muistelen, että ainakin Baltic olisi rakentanut tällaisia peräsimiä.
Ne veneet, joissa peräsin on ripustettu pelkästään peräpeiliin (kuten optarissa) taitavat olla pieniä ja kevyitä.
Yleistä tietoa peräsimistä löytyy mm linkistä:
http://www.geocities.com/bill_dietrich/BoatBasics.html#Steering
Onko kellään kokemusta eväkölisen veneen ohjailemisesta tilanteessa, jossa lapioperäsin on kokonaan poissa tai pelkkä akseli tappeineen jäljellä? Tilanne on varmasti hankalampi kuin veneellä, jossa on jäljellä skegi suuntavakautta ylläpitämässä.
Hyvin rakennettu peräsin kestää koviakin rasituksia. Kerron pari esimerkkitarinaa.
1) 36-jalkainen pitkäkölinen Alan Papen suunnittelema matkapursi ajoi 25kn pasaatissa slööriä Karibian merellä tarkoituksenaan kiertää Hollannin Antillit pohjoisen kautta. Navigointivirheen takia vene kuitenkin törmäsi täydellä vauhdilla yön pimeydessä Bonairen kivikkoiseen itärantaan. Aallot ryskyttivät veneen sen verran pitkälle kivikkoon, että se lopulta makasi kyljellään ja omistajapariskunta pystyi kävelemään maihin. Muutamaa vuorokautta myöhemmin vene vedettiin nosturin avulla maantielle ja kuljetettiin Bonairen länsirannalle Kralendijkin satamaan, jossa se pantiin uudelleen veteen naarmujen maalauksen jälkeen. Teräsrunkoinen vene oli säilynyt ehjänä. Peräsin oli mallia, jossa se oli saranoitu alaosastaan köliin ja yläosasta kahdella saranalla peräpeiliin. Siihenkään ei tullut vaurioita. Pariskunta jatkoi purjehdustaan maailman ympäri.
2) Karibian hurrikaani heitti vanhan S&S Swan 431:n kyljelleen rantahietikolle. Tanskalaismies osti veneen edullisesti ja purjehti sen Atlantin yli Suomeen korjattavaksi. Veneen peräsimen jäykkyyden syy selvisi vasta täällä. Peräsimen paksu teräsakseli oli kiertynyt pituussuunnassa korkkiruuvimaisesti (näkemäni perusteella arvioisin kiertymän olleen ehkä 45 astetta). Peräsimen akseli jouduttiin uusimaan. Peräsinlapa ja skegi olivat kestäneet sen rajun väännön, joka rantautumisessa oli syntynyt. Kyljet maalattiin, ja vene ehostettiin muutenkin.
Nimittäin Jefa peräsinakselilta,jonka ympärille joku"bavan inssi" on suunnitellut ja joku afkanistanilainen tai keskiafrikkalainen alihankkija on valmistanut!
Milloin Joakim olet viimeksi kuullut purjeveneen uponneen vaikka Itämeren alueella.Jos vaikka 3:kpl uponnut kahdessa täytyy olla peräsinvika että on yleisin syy.Olen pyörinyt merellä yli 30v enkä ole kuulut yhdestäkään uppoamis tapauksesta joka olisi tapahtunut veneen olessa kulussa,muutamasta laituriin uponneesta olen kuulut mm.oma vanha saaristoristeilijäni joskus 70-luvulla heti vesillelaskua seuraavana yönä pilssipumpun rikkouduttua.Yhden katoamis tapauksen muistan joskus vuosien takaa ,mutta että vene olisi uponnut kulussa olessaan en muista kuuleenni koskaan.Peräsin vaurioista olen sen sijaan kuullut "pilvin pimein".Yrittäkää löytää jostain uponnut purjevene jos siinä on peräsin vaurio niin silloin se on suurin syy veneiden uppoamiseen.
Tarkoititko Joakim niitä peräsinvaurioita, jotka tapahtuivat ARC-purjehdusten aikana Atlantilla?
Veneitä todella upposi peräsinvaurion seurauksena, MUTTA ne upotettiin! Peräsimensä menettänyt vene muuttui näissä tapauksissa niin totaalisen ohjailukyvyttömäksi, että pohjaventtiilit ja luukut avattiin veneen upottamiseksi (kun miehistö oli evakuoitu). Selostukset ovat olleet luettavissa Yachting Monthly lehdessä ja lyhyesti myös ARC:n nettisivuilla.
Venetyypillä oli merkitystä siten, että muutama suuntavakaampi vene purjehti ilman peräsintä hätäohjauksen avulla Karibialle ja korjattiin siellä.
Upottaminen on lievästi eri asia kuin uppoaminen. Tietysti peräsinvaurio voi johtaa uppoamiseen, kun se ensin on johtanut vakaviin pohjakosketuksiin ja runkovaurioihin.
Ehkä joissakin veneissä on sellainen rakenne, että peräsinakselin poistaminen johtaisi hallitsemattomaan vuotoon. Se ei voi olla "yleisin syy uppoamiseen".
Tänä kesänä upposi Saaristomerellä yksi peräsinvaurioon, joka tosin aiheutui pohjakosketuksesta, kuten voit tästä viestiketjusta lukea.
Tässä toinen peräsinvaurioon uponnut:
http://www.google.fi/search?hl=fi&client=firefox-a&channel=s&rls=org.mozilla:en-US:official&q=hanse 371 megawat rudder&btnG=Hae&meta=
On noita muitakin ollut, muttei tule mieleen yksityiskohtia.
Sainoin lienee yleisin syy en väittänyt sitä tietäväni. Yleisin syy tarkoittaa, että se on yleisempi kuin seuraavaksi yleisin ei sitä, että suurin osa uppoamisia johtuisi juuri siitä.
Ehkä yleisempää onkin puuveneiden uppoaminen laituriin, kun omistaja jättää vuotavan veneen ilman vahtia? Tuosta harvemmin on vaaraa miehistölle. Olen kyllä kuulut puuveneiden uppoavan myös siksi, että alkavat vuotamaan kallistuttuessa. Molemmat nuo kyllä johtuvat erittäin huonosta ylläpidosta eikä rakennevioista.
Tässä kisassa menetti toistakymmentä venettä peräsimensä. Muutama upposi ja ihmishenkiäkin menetettiin. Venesuunnittelijat ovat kuulemma ottaneet niistä kokemuksista oppia mitä tulee peräsinkonstruktioihin.
Just näin.
Jos olisin 3 lapsen ja 2 koiran mutsi ja yhden äijän akka (mitä viim.main. olenkin), jonka pääasiallisena tarkoituksena lomapurjehdukselta on selvitä tämän sakin kanssa täysjärkisenä tästä pakollisesta ukon uudesta harrastuksesta: valitsisin Bavaria-tyyppisen hyvät asumistilat omaavan kelluvan asuntovaunun. Tätä tukisi ukon "mitä-isompi-sen-parempi" -asenne. Mutta kun en ole ja ukollakin on usko, että ei se koko vaan ihan joku muu. Joskus kannattaa miettiä, invenstoiko laatuun vain määrään. Jälleenmyyntiarvollakin on oma merkityksensä. Jos purjehtiminen oikeasti kiinnostaa lajina, myös muualla kuin Turun saaristossa ja mukavilla keleillä... Jokainen tarpeittensa ja mieltymystensä mukaan. Yritetään kaikki kuitenkin käyttäytyä siellä merellä ja marinoissa, paatista riippumatta.
Silloin hiilikuituiset peräsinakselit olivat uusia ja niitä napsahti poikki useita. Materiaalia ei vielä tunnettu ja oppirahoja maksettiin. En kyllä muista, että sen takia olisi veneitä uponnut.
Hiilikuitua ei ollut edes "kuuraketeissa".
Muistaako joku onko itämerellä oikeasti uponnut joku kulussa ollut putjevene,laituriin tai karille ajaneita ei lasketa.Myrskyyn,laivan alle jääneet sekä tekniseen vikaan esim.peräsinakseli,vetolaitteenkumi tai vaikkapa veskin venttilivikaan uponneet lasketaan.
Kyllä hiilikuitu keksittiin jo 60-luvulla:
http://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_fiber
Tässä pari viittausta ko. Fastnetiin:
http://www.ybw.com/forums/showflat.php/Cat/0/Number/950274/Main/949102/
http://www.boatdesign.net/forums/showthread.php?t=16573
http://www.rorc.org/admiralscup/history/1979/default.html
http://www.sailnet.com/forums/showthread.php?t=20646