Itsetehty kompostoiva käymälä

Onko ne yleisesti tunnettuja?

os.. kirjoitti:

Onko ne yleisesti tunnettuja?

Ideaa voisi kehittää myös siten että laittaisi tuon reikäpöntön alle muutaman tiilepuolikkaan "haihdutusaltaaseen" joten nestemäiset tuotteet eivät pääse maaperään.
-haihdutusaltaan voisi tehdä vaikkapa jostain suuren muoviastian pohjasta tai jopa tekemällä laudasta kehikon, johon laitetetaan paksua muovikelmua(sitä maanrakennuslaatua). Sekin kestää siinä usean vuoden.

os.. kirjoitti:

Onko ne yleisesti tunnettuja?

Kompostoivan käymälän toimintaperiaate on yleisesti tunnettu. On sitten oma valinta, hankkiiko astiat valmiina "pakettina" vai erikseen.
Otetaan saavi ja porataan sen pohjaan n. 10-12 mm:n reikiä parikymmentä. Saavin pohjalle laitetaan hiukan esim. lannoittamatonta turvetta tai turpeen ja kuorikkeen seosta. Otetaan isompi laakea astia, jossa reunan korkeus on n. 20 senttiä. Tämä on vaikeampi osa, sopivia isoja laakeita astioita ei löydä helposti, mutta esim. muovitynnyristä voi sellaisen kehitellä. pohjalle laitetaan 2 kpl tiiliä syrjälleen ja saavi siihen päälle. Laakea astia täytetään lannoittamattomalla turpeella. Rakennetaan huussi systeemin ympärille tai laitetaan systeemi valmiiseen huussiin. Kiinteä jäte jää saaviin. Aina ison asian jälkeen saaviin lisätään kourallinen seosainetta. Seosaineeksi sopii havupuun kuoresta tehty kuorike tai lannoittamattoman turpeen ja kutterinlastun/kuorikkeen seos. Missään nimessä saaviin ei laiteta mitään kalkkia tms. joka tuhoaa bakteerikannan. Nestemäinen jäte valuu saavin reijistä haihdutusastiaan, imeytyy turpeeseen ja haihtuu sieltä ilmaan. Kun huussi tyhjennetään, haihdutusastian turve vaihdetaan uuteen.
Tehoa voi parantaa järjestämällä huussin tiskin alustilaan hyvän tuuletuksen, johtamalla esim putken huussin katolle 8musta putki jota aurinko lämmittää). Huussin takaosassa on oltava tyhjennysluukku, mutta takaosan ei tarvitse olla tiivis. Jos alusastia tulee ulos asti, kannattaa tehdä sadekatos. Huussin takaseinä kannattaa suunnata etelään, aurinkoon.
Itse tehty komopostoiva käymälä soveltuu aprhaiten kesäkäyttöön ja pienille talouksille, teeho ei siitä kovin suurelle käytölle. Jos on iso perhe, kannattaa ottaa valmis paketti, koska siinä lieriöön mahtuu n. 300 l sitä itseään ja haihdutusastiakin on laaja.
Valmis paketti toimii myös talvella, tavraa siis mahtuu, kompostoitumista ei tapahdu kun makki on jäässä, mutta kevätauringon ensi säteiden pilkahtaessa kompostoituminen alkaa ja pilari alenee heti.
Toimiva kompostikäymälä ei haise. Jos se haisee, kyseessä onkin mädättämö.

os.. kirjoitti:

Onko ne yleisesti tunnettuja?

Aiankin telkkarissa ko. "dea" on esitetty aikoja sitten (joku tänään kotona tai vastaava puuhasteluohjelma á lá Risto Astikainen), en enää muista mikä.

huomattavasti kirjoitti:

Kompostoivan käymälän toimintaperiaate on yleisesti tunnettu. On sitten oma valinta, hankkiiko astiat valmiina "pakettina" vai erikseen.
Otetaan saavi ja porataan sen pohjaan n. 10-12 mm:n reikiä parikymmentä. Saavin pohjalle laitetaan hiukan esim. lannoittamatonta turvetta tai turpeen ja kuorikkeen seosta. Otetaan isompi laakea astia, jossa reunan korkeus on n. 20 senttiä. Tämä on vaikeampi osa, sopivia isoja laakeita astioita ei löydä helposti, mutta esim. muovitynnyristä voi sellaisen kehitellä. pohjalle laitetaan 2 kpl tiiliä syrjälleen ja saavi siihen päälle. Laakea astia täytetään lannoittamattomalla turpeella. Rakennetaan huussi systeemin ympärille tai laitetaan systeemi valmiiseen huussiin. Kiinteä jäte jää saaviin. Aina ison asian jälkeen saaviin lisätään kourallinen seosainetta. Seosaineeksi sopii havupuun kuoresta tehty kuorike tai lannoittamattoman turpeen ja kutterinlastun/kuorikkeen seos. Missään nimessä saaviin ei laiteta mitään kalkkia tms. joka tuhoaa bakteerikannan. Nestemäinen jäte valuu saavin reijistä haihdutusastiaan, imeytyy turpeeseen ja haihtuu sieltä ilmaan. Kun huussi tyhjennetään, haihdutusastian turve vaihdetaan uuteen.
Tehoa voi parantaa järjestämällä huussin tiskin alustilaan hyvän tuuletuksen, johtamalla esim putken huussin katolle 8musta putki jota aurinko lämmittää). Huussin takaosassa on oltava tyhjennysluukku, mutta takaosan ei tarvitse olla tiivis. Jos alusastia tulee ulos asti, kannattaa tehdä sadekatos. Huussin takaseinä kannattaa suunnata etelään, aurinkoon.
Itse tehty komopostoiva käymälä soveltuu aprhaiten kesäkäyttöön ja pienille talouksille, teeho ei siitä kovin suurelle käytölle. Jos on iso perhe, kannattaa ottaa valmis paketti, koska siinä lieriöön mahtuu n. 300 l sitä itseään ja haihdutusastiakin on laaja.
Valmis paketti toimii myös talvella, tavraa siis mahtuu, kompostoitumista ei tapahdu kun makki on jäässä, mutta kevätauringon ensi säteiden pilkahtaessa kompostoituminen alkaa ja pilari alenee heti.
Toimiva kompostikäymälä ei haise. Jos se haisee, kyseessä onkin mädättämö.

Lue lisää

Itsetehtynä kompostoiva pönttö toimii varmasti mainiosti kesällä, mutta jos talvikäyttöä on niin kunnolla lämpöeristetty kannattaa ehdottomasti ostaa.

ölökölköpoeåsosl kirjoitti:

Aiankin telkkarissa ko. "dea" on esitetty aikoja sitten (joku tänään kotona tai vastaava puuhasteluohjelma á lá Risto Astikainen), en enää muista mikä.

Kyselin vain siksi, että en tiennyt miten laajalle se on levinnyt. Ruotsissa se on ilmeisesti aivan tuntematon. Nykyään siitä on tulossa erittäin suuri juttu, kun n.2.6 miljardia ihmistä on ilman mitään käymälää. Joudutaan siis rakentamaan satoja miljoonia käymälöitä kehitysmaihin. Ne tulevat olemaan virtsan erottelevaa tyyppiä. Virtsan erottelu on siis toiminnan perusidea ja se on suomalainen idea.

Perinteisellä huussilla tarkoitat kai maahan kakkimista? Siinä virtsat pääsee karkaamaan maahan ja se toimii kohtalaisen hyvin. Kuitenkin se on nykyään laiton. Pitää ulostaa jonkinlaiseen astiaan ja se haisee. Kun astian pohjaan sahaa rakoja tai poraa reikiä, niin sellainen ei haise. Sitä sanotaan virtsan erotteluksi ja se on ollut tunnettu jo yli 20 vuotta.
Kaikissa kompostikäymälöissa ei ole virtsan erottelua. Ne ovat ruotsalaisia Clivus Multrum tyyppisiä. Osassa uusia käymälöitä on virtsan erottelu etukulholla. Kaikki ne ovat vain hyvin kalliita. Kun tekee sen itse poraamalla reikiä astiaan, se maksa paljon, kun ostaa vain muovisaavin. Tiedän kolmella tuttavallani sellaisen systeemin, eikä niissä ole mitään hajua.
Kyselen tässä vaan, kuinka yleisiä ne mahtaa olla Suomessa?

os.. kirjoitti:

Perinteisellä huussilla tarkoitat kai maahan kakkimista? Siinä virtsat pääsee karkaamaan maahan ja se toimii kohtalaisen hyvin. Kuitenkin se on nykyään laiton. Pitää ulostaa jonkinlaiseen astiaan ja se haisee. Kun astian pohjaan sahaa rakoja tai poraa reikiä, niin sellainen ei haise. Sitä sanotaan virtsan erotteluksi ja se on ollut tunnettu jo yli 20 vuotta.
Kaikissa kompostikäymälöissa ei ole virtsan erottelua. Ne ovat ruotsalaisia Clivus Multrum tyyppisiä. Osassa uusia käymälöitä on virtsan erottelu etukulholla. Kaikki ne ovat vain hyvin kalliita. Kun tekee sen itse poraamalla reikiä astiaan, se maksa paljon, kun ostaa vain muovisaavin. Tiedän kolmella tuttavallani sellaisen systeemin, eikä niissä ole mitään hajua.
Kyselen tässä vaan, kuinka yleisiä ne mahtaa olla Suomessa?

Lue lisää

Ei kait. Tietenkin kaava-alueella on oltava jokin tekninen ratkaisu. Muualla perinteinen on sallittu. Eikä sen huusin pidä olla niin perinteinen, että kaivetaan kuoppa tarpeille kuten ennen tehtiin. Maan pinnalle vaan ja humusta ym. pohjalle. Hyvin toimii eikä haise.

tulee ongelmia kirjoitti:

Ei kait. Tietenkin kaava-alueella on oltava jokin tekninen ratkaisu. Muualla perinteinen on sallittu. Eikä sen huusin pidä olla niin perinteinen, että kaivetaan kuoppa tarpeille kuten ennen tehtiin. Maan pinnalle vaan ja humusta ym. pohjalle. Hyvin toimii eikä haise.

Lue lisää

Käyttämäsi menetelmä toimii siten, että virtsa valuu alas maahan ja uloste jää kuivumaan. Pelkkä uloste ei haise paljon tuoreenakaan ja sen pinta kuivuu nopeasti ilmavirrassa. Tämä toiminta on kopioitu virtsan erottelevassa käymälässä, missä saavin pohjaan on porattu reikiä ja pohjalle on pantu kerros kuivikkeita. Se toimii aivan samalla tavalla, eikä haise. Virtsa otetaan tietysti talteen alapuolella olevan astiaan.
Kun tällainen virtsan erottelu tuli keksittyä, se on tehty myös posliinipytyssä jakamalla pytty välilevyllä kahteen osaan. Puhdas virtsa on tutkittu ja havaittu erinomaiseksi lannoitteeksi, jossa ei ole monia taudinaiheuttajia. Ulosteissa niitä on valtavasti ja ulosteet ovat vaarallisia terveydelle.
Suomalaiset eivät ole tunnustaneet virtsan erottelua keksinnöksi, koska sitä ei ole patentoitu. Se on kuitenkin tunnustettu ulkomailla yleisesti. Sen nimitys on Urine Diversion Dehydration Toilet (UDDT). Se on hyväksytty aika yleisesti parhaaksi käymäläksi kehitysmaiden oloissa. Siitä toivotaan vesivessojen korvaavaa käymälää, joka lopettaisi maailman vesistöjen saastuttamisen. Netissä löytää helposti paljon artikkeleita "UDDT toilet" haulla. Uuden ympäristöystävällisen teknologian nimitys on ecosan, eli ekologinen sanitaatio.

http://puvep.xu.edu.ph/snews/ecological_sanitation/gusa_uddt_launching/

http://www.youtube.com/watch?v=r2rzYxuyaVE

Ensi vuosi on YK:n sanitaation vuosi IYS.
http://esa.un.org/iys/

Näitä asioita on kiva seurata, kun sitä aletaan tehdä ympäri maapalloa kaikissa maissa ja siitä ollaan iloisia.