Uffen ruat?

tää on taas tätä...jotain ei vaan miellytä toiminta....voisitte mennä katsoon ns. karvakäsien paikkoja....huh

15v syöny perunalaatikkoo kirjoitti:

tää on taas tätä...jotain ei vaan miellytä toiminta....voisitte mennä katsoon ns. karvakäsien paikkoja....huh

karvakäsiä, mutta hygienia säännöt on sellasia ja tää kyseinen tapaus on jo monena jouluna saanu niistä "vapautuksen" kuten hämärissä oli

katot vain kirjoitti:

karvakäsiä, mutta hygienia säännöt on sellasia ja tää kyseinen tapaus on jo monena jouluna saanu niistä "vapautuksen" kuten hämärissä oli

Takana on vain kateellisuutta. Ne joiden tuloista oli Forströmmin myymät ruoat pois alkoivat toimia ja suhteilla ja riittävällä kitinällä saadaan mikä tahansa lopetettua. Voi voi hyvät ruoat ja hygienia oli kyllä riittävän kunnossa.

linnalainen kirjoitti:

Takana on vain kateellisuutta. Ne joiden tuloista oli Forströmmin myymät ruoat pois alkoivat toimia ja suhteilla ja riittävällä kitinällä saadaan mikä tahansa lopetettua. Voi voi hyvät ruoat ja hygienia oli kyllä riittävän kunnossa.

Lue lisää

mistä helvetistä sinä tiedät?
terveys takastajat ovat oikeassa.

15v syöny perunalaatikkoo kirjoitti:

tää on taas tätä...jotain ei vaan miellytä toiminta....voisitte mennä katsoon ns. karvakäsien paikkoja....huh

älä haukku muuita tää on teidän omat säännöt ja kateudet minäkin ostin sieltä vaikka olenkin karvakäsi.
olette vitun katellisia kaikkille jopa omille sukulaisillene.

------------ kirjoitti:

mistä helvetistä sinä tiedät?
terveys takastajat ovat oikeassa.

Et kai luule, että kerron nettifoorumilla arkoja asioita? Opettele muuten yhdyssanat.

karvakäsi kirjoitti:

älä haukku muuita tää on teidän omat säännöt ja kateudet minäkin ostin sieltä vaikka olenkin karvakäsi.
olette vitun katellisia kaikkille jopa omille sukulaisillene.

Siis ruokahan on vain viilenetty"siis siinäkö vika",ihmisillä seisoo soppa päivänkin ja syövät,kaukaa haettua tuo ruokamyrkytys!Jokainenhan sen kumminkin lämmittää ennen kun syö,TÄÄ OL VITTUMAINEN JUTTU.Ei tähän karvakäsiä tarvi sotkee..en osta niiltä muutenkaa mittää.Sais muutenki ne painuu..siält mist o tullukki!

kun laitoin asian alkuun kirjoitti:

Siis ruokahan on vain viilenetty"siis siinäkö vika",ihmisillä seisoo soppa päivänkin ja syövät,kaukaa haettua tuo ruokamyrkytys!Jokainenhan sen kumminkin lämmittää ennen kun syö,TÄÄ OL VITTUMAINEN JUTTU.Ei tähän karvakäsiä tarvi sotkee..en osta niiltä muutenkaa mittää.Sais muutenki ne painuu..siält mist o tullukki!

Lue lisää

"vain viilennetty väärin"?!?! eiköhän ne elintarvikelait ole säädetty ihan kaikkien parhaaksi, ja on mielestäni hyvin vakava asia jos lakia rikotaan.

linnalainen kirjoitti:

Et kai luule, että kerron nettifoorumilla arkoja asioita? Opettele muuten yhdyssanat.

kerro mitäs kerrot tämä on minulle aivan vieras kieli. ei minun tarvitse opetella mitään yhdyssonoja koska en ajo rupea kirjailijäksi.
enkä ole linnalainen vaan 26v nainen ja teen vuoro työtä.
se omistaja on itsekin syyllinen koska siitä on jo varoitettu ihan turhaan puolustelet sitä.
kerran kaksi kun annetaan periksi ei tarkoittaa että käytetään sitä hyvääksi.
jos haluat niitä arkoja asioita kertoa sen kun kerrot [email protected]

karvakäsi kirjoitti:

älä haukku muuita tää on teidän omat säännöt ja kateudet minäkin ostin sieltä vaikka olenkin karvakäsi.
olette vitun katellisia kaikkille jopa omille sukulaisillene.

opettele kirjoittaan pelle

vähätellä kirjoitti:

"vain viilennetty väärin"?!?! eiköhän ne elintarvikelait ole säädetty ihan kaikkien parhaaksi, ja on mielestäni hyvin vakava asia jos lakia rikotaan.

sitten kyllä itkette ja syytätte ettei terveystarkastajat tee työtään jos saatte jonkun vatsataudin. säännöt on kaikille samat ja olis pitänyt tonkin yrittäjän uskoo heti.

gunhi kirjoitti:

opettele kirjoittaan pelle

jeep senverran opin tässä välissä että haista paska.

miettikää ny vähän...joku tykkää joku ei..souvat..ikuisuuskysymys.....nyt on jotain muuta...epäilen..ei tietoo

"Jouluruokaa tarjos kunnon väki...

[ 27.12.2007 23.31 / Hämeen Sanomat ]


Kenenkähän pilkunviilaamista se oli, että emme voineetkaan ostaa herkullisia jouluruokia tutusta kotiruokaa valmistavasta paikasta, vaan ymmärtääkseni jo valmiit ruoat jouduttiin viemään kaatopaikan täytteeksi.

Tulee vaan mieleen, että jotkut näkevät nälkää ja meillä on jonkun viranomaisen pykäliin tuijottamisen vuoksi varaa heittää maukasta ja suosittua ruokaa suuria määriä hukkaan, kun jonkun direktiivit eivät salli sitä myydä.

Surku käy yrittäjääkin!

Joulutonttu

Hämeenlinna"

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66607&main=76

... kunnon väki..." kirjoitti:

"Jouluruokaa tarjos kunnon väki...

[ 27.12.2007 23.31 / Hämeen Sanomat ]


Kenenkähän pilkunviilaamista se oli, että emme voineetkaan ostaa herkullisia jouluruokia tutusta kotiruokaa valmistavasta paikasta, vaan ymmärtääkseni jo valmiit ruoat jouduttiin viemään kaatopaikan täytteeksi.

Tulee vaan mieleen, että jotkut näkevät nälkää ja meillä on jonkun viranomaisen pykäliin tuijottamisen vuoksi varaa heittää maukasta ja suosittua ruokaa suuria määriä hukkaan, kun jonkun direktiivit eivät salli sitä myydä.

Surku käy yrittäjääkin!

Joulutonttu

Hämeenlinna"

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66607&main=76

Lue lisää

Ne meivät vähäosaisten suikkiin, kukaan ei kuulemma tullut edes "kuralle", kiittelivät perinteisistä loorista.....

... kunnon väki..." kirjoitti:

"Jouluruokaa tarjos kunnon väki...

[ 27.12.2007 23.31 / Hämeen Sanomat ]


Kenenkähän pilkunviilaamista se oli, että emme voineetkaan ostaa herkullisia jouluruokia tutusta kotiruokaa valmistavasta paikasta, vaan ymmärtääkseni jo valmiit ruoat jouduttiin viemään kaatopaikan täytteeksi.

Tulee vaan mieleen, että jotkut näkevät nälkää ja meillä on jonkun viranomaisen pykäliin tuijottamisen vuoksi varaa heittää maukasta ja suosittua ruokaa suuria määriä hukkaan, kun jonkun direktiivit eivät salli sitä myydä.

Surku käy yrittäjääkin!

Joulutonttu

Hämeenlinna"

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66607&main=76

Lue lisää

sinäkin poraisi,jos olisit saanut jonkun pöpön näistä sapuskoista.Määräykset koskee myös tätä ruokalaa.Ei nälkää näkevillekkään voi syöttää kaikenlaista paskaa.Eiköhän tämä yrittäjä tiennyt miten pitää toimia,kun oli muutaman kerran varoitettu.ihan oikein että löivät lapun luukulle.kannattaisi muuten tarkastella päivittäisten ruokien tekoa.Paskaset farkut jalassa hyöritään keittiössä.Onneksi ei minun ainakaan tarvi enään mennä kyseiseen ruokalaan.

Paskaaaaa kirjoitti:

sinäkin poraisi,jos olisit saanut jonkun pöpön näistä sapuskoista.Määräykset koskee myös tätä ruokalaa.Ei nälkää näkevillekkään voi syöttää kaikenlaista paskaa.Eiköhän tämä yrittäjä tiennyt miten pitää toimia,kun oli muutaman kerran varoitettu.ihan oikein että löivät lapun luukulle.kannattaisi muuten tarkastella päivittäisten ruokien tekoa.Paskaset farkut jalassa hyöritään keittiössä.Onneksi ei minun ainakaan tarvi enään mennä kyseiseen ruokalaan.

Lue lisää

/// "- - Forsströmin jouluruoat

Terveystarkastaja Karjalainen kertoo, että Forsströmiä on kehotettu muuttamaan toimintatapojaan lukuisia kertoja sekä suullisesti että kirjallisesti. "- Kahtena edellisenä jouluna olemme huomauttaneet samoista puutteista. Nyt oli pakko ottaa järeämmät keinot käyttöön." - Heimo Karjalainen - Miksi oli pakko? Onko terveysvalvonnalla näyttöä, että Forsströmin ruokamyynti olisi aiheuttanut terveydellisiä ongelmia? Kysymys näyttäneekin enemmänkin "suksien ristiinmenemiseltä" ja terveysvalvonnan itsensä tarkeäksi tekemiseltä.

Kommentin lähettäjä: 10 vuotta ostanut [2007-12-22 00:06] - - " ///


- - - > http://www.hameensanomat.fi/forum/forummessage.jsp?forum=3&topic=27&message=19864



Miksiköhän siis tällainen menettelytapa - ja tällaisessa tilanteessa...

?????????????????????

/// "- - Terveystarkastaja epäilee laatikoiden olevan terveydelle vaarallisia. Kotiruoka Forsströmiä oli jo huomautettu säännösten vastaisista valmistustavoista.

Ympäristötoimi päätti kieltää Kotiruoka Forsströmin valmiiksi pakattujen joululaatikoiden myynnin ja valmistuksen torstaina tehdyn terveystarkastuksen jälkeen.

Kielto koskee vain valmisruokia. Forsström saa jatkaa lounasruuan ja leivonnaisten myyntiä normaalisti. Terveystarkastaja Heimo Karjalaisen kirjoittaman lausunnon mukaan Forsströmin valmistamat pakatut laatikkoruuat saattavat aiheuttaa vakavia terveysvaaroja. Tarkastajat löysivät puutteita ruokien valmistusolosuhteista, jäähdytysjärjestelmästä, omavalvonnasta ja pakkausmerkinnöistä. - - "



- - Terveystarkastaja Karjalainen kertoo, että Forsströmiä on kehotettu muuttamaan toimintatapojaan lukuisia kertoja sekä suullisesti että kirjallisesti.

- Kahtena edellisenä jouluna olemme huomauttaneet samoista puutteista. Nyt oli pakko ottaa järeämmät keinot käyttöön.

Painavin syy myynti- ja valmistuskieltoon oli Forsströmin käyttämä paistettujen ruokien jäähdytysmenetelmä, joka oli tehoton verrattuna suureen valmistusmäärään. Liian hitaasti tapahtuvan jäähdytyksen aikana ruokaan saattaa muodostua terveydelle vaarallisia bakteereja.

Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen johtajan viransijaisen Niina Räsäsen mukaan Forsströmiltä olisi pitänyt kieltää valmiiksi pakattujen laatikoiden tuotanto jo muutamia vuosia sitten. - - " ///

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66454

??????????????????????

... kun taipumuksia näkyy olleen Karjala(ise)n Heimolla toisenlaisiinkin proseduureihin???




- - > http://www.hameenlinna.fi/yosasto/kebabyhteenveto.pdf


- - - > http://66.102.9.104/search?q=cache:ps1Y96Xk0xoJ:www.hameenlinna.fi/yosasto/kebabyhteenveto.pdf Heimo Karjalainen&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi&lr=lang_fi

... Syyrakilla? kirjoitti:

/// "- - Forsströmin jouluruoat

Terveystarkastaja Karjalainen kertoo, että Forsströmiä on kehotettu muuttamaan toimintatapojaan lukuisia kertoja sekä suullisesti että kirjallisesti. "- Kahtena edellisenä jouluna olemme huomauttaneet samoista puutteista. Nyt oli pakko ottaa järeämmät keinot käyttöön." - Heimo Karjalainen - Miksi oli pakko? Onko terveysvalvonnalla näyttöä, että Forsströmin ruokamyynti olisi aiheuttanut terveydellisiä ongelmia? Kysymys näyttäneekin enemmänkin "suksien ristiinmenemiseltä" ja terveysvalvonnan itsensä tarkeäksi tekemiseltä.

Kommentin lähettäjä: 10 vuotta ostanut [2007-12-22 00:06] - - " ///


- - - > http://www.hameensanomat.fi/forum/forummessage.jsp?forum=3&topic=27&message=19864



Miksiköhän siis tällainen menettelytapa - ja tällaisessa tilanteessa...

?????????????????????

/// "- - Terveystarkastaja epäilee laatikoiden olevan terveydelle vaarallisia. Kotiruoka Forsströmiä oli jo huomautettu säännösten vastaisista valmistustavoista.

Ympäristötoimi päätti kieltää Kotiruoka Forsströmin valmiiksi pakattujen joululaatikoiden myynnin ja valmistuksen torstaina tehdyn terveystarkastuksen jälkeen.

Kielto koskee vain valmisruokia. Forsström saa jatkaa lounasruuan ja leivonnaisten myyntiä normaalisti. Terveystarkastaja Heimo Karjalaisen kirjoittaman lausunnon mukaan Forsströmin valmistamat pakatut laatikkoruuat saattavat aiheuttaa vakavia terveysvaaroja. Tarkastajat löysivät puutteita ruokien valmistusolosuhteista, jäähdytysjärjestelmästä, omavalvonnasta ja pakkausmerkinnöistä. - - "



- - Terveystarkastaja Karjalainen kertoo, että Forsströmiä on kehotettu muuttamaan toimintatapojaan lukuisia kertoja sekä suullisesti että kirjallisesti.

- Kahtena edellisenä jouluna olemme huomauttaneet samoista puutteista. Nyt oli pakko ottaa järeämmät keinot käyttöön.

Painavin syy myynti- ja valmistuskieltoon oli Forsströmin käyttämä paistettujen ruokien jäähdytysmenetelmä, joka oli tehoton verrattuna suureen valmistusmäärään. Liian hitaasti tapahtuvan jäähdytyksen aikana ruokaan saattaa muodostua terveydelle vaarallisia bakteereja.

Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen johtajan viransijaisen Niina Räsäsen mukaan Forsströmiltä olisi pitänyt kieltää valmiiksi pakattujen laatikoiden tuotanto jo muutamia vuosia sitten. - - " ///

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66454

??????????????????????

... kun taipumuksia näkyy olleen Karjala(ise)n Heimolla toisenlaisiinkin proseduureihin???




- - > http://www.hameenlinna.fi/yosasto/kebabyhteenveto.pdf


- - - > http://66.102.9.104/search?q=cache:ps1Y96Xk0xoJ:www.hameenlinna.fi/yosasto/kebabyhteenveto.pdf Heimo Karjalainen&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi&lr=lang_fi

Lue lisää

// Kaupunginhallituksen kokous 26.11.2007 14.00

Esityslista
11 § YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTAJAN VALINTA

Dnro 0/2000


(Valmistelijana henkilöstöjohtaja Raija Hätinen, puh. 621 2324)

Kaupunginhallitus on 3.9.2007/§ 18 päättänyt julistaa ympäristötoimen johtajan viran haettavaksi. Virka on ollut julkisesti haettavana 16.9.2007 Hämeen Sanomissa, Helsingin Sanomissa, kaupungin ilmoitustaululla ja nettisivuilla sekä työvoimahallinnon nettisivuilla.

Hakuaika on päättynyt 5.10.2007 klo 15. Hakuaikaan mennessä virkaan on tullut 14 hakemusta. Yksi hakemuksista saapui myöhästyneenä 8.10.2007.

Seudullisen ympäristölautakunnan johtosäännön 10 §:n mukaan ympäristötoimen johtajan viran kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lautakunnan toimialaan ja hyvä kokemus hallinto-organisaation johtamisessa.

Lisäksi on edellytetty kokemusta hallinto-organisaation johtamisesta, mikä sisältää mm. hyvää talouden, palvelujen vaikuttavuusarvioinnin, palveluprosessien ja henkilöstöjohtamisen osaamista.

Hakijoista kaikki ovat virkaan muodollisesti kelpoisia.

Yhteenveto hakijoista on kokousasiakirjoissa.

Hakijoista on haastatteluun kutsuttu FT Heli Jutila, FM Juha Lahtela, FM Juha Lahti, ELT Jessica Löfgren-Eriksson, Metsänhoitaja Heikki Tamminen, MMM Sirpa Viholainen.

Viran nykyinen haltija, jonka palvelussuhde päättyy 4.12.2007, on valittanut asiassaan hallinto-oikeuteen, jonka vuoksi hakuprosessin aikana on tullut ilmi, ettei avautuvaa vakanssia voida täyttää vakinaisesti.

Asia on ollut tiedossa haastatteluun kutsutuilla.

Ansiovertailun ja haastattelujen tuloksena haastatteluryhmä esittää virkaan kelpoisimmaksi ja soveltuvimmaksi henkilöksi FM, Juha Lahtea.

Haastatteluryhmään ovat kuuluneet ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kari Ventola, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sari Louhio-Järvinen, teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Iisakki Kiemunki, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jouko Kettunen.

Juha Lahti toimii tällä hetkellä ympäristö- ja elintarvikelaboratorion johtajana Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä, josta hän on siirtymässä Patu- hankkeen myötä Hämeenlinnan kaupungin palvelukseen ns. vanhana työntekijänä 1.1.2009.

Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

Ennen viran vastaanottamista valitun tulee esittää 30 pv. kuluessa hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tältä osin valintapäätös on ehdollinen.

Palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättää apulaiskaupunginjohtaja virkamääräyksellään.

Isosuon ehdotus: Kaupunginhallitus päättää

1. jättää täyttämättä vakinaisesti 5.12.2007 vapautuvan ympäristötoimen johtajan viran

2. täyttää viran määräajaksi 1.1.-31.12.2008

3. valita virkaan määräajaksi 1.1.-31.12. 2008 FM Juha Lahden.

Lisäksi todetaan, että Juha Lahti tulee toimimaan kaupungin nimeämänä yhdyshenkilönä ympäristö- ja elintarvikelaboratorion kehittämisessä." //



- - - > http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=51363&pykala=11

- - - >>> http://www.evira.fi/attachments/elintarvikkeet/valvonta_ja_yrittajat/hyvaksytyt_laboratoriot/elintarvikelain_nojalla_hyvaksytyt_laboratoriot__pdf_.pdf

... Juha Lahti (TavastLab) kirjoitti:

// Kaupunginhallituksen kokous 26.11.2007 14.00

Esityslista
11 § YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTAJAN VALINTA

Dnro 0/2000


(Valmistelijana henkilöstöjohtaja Raija Hätinen, puh. 621 2324)

Kaupunginhallitus on 3.9.2007/§ 18 päättänyt julistaa ympäristötoimen johtajan viran haettavaksi. Virka on ollut julkisesti haettavana 16.9.2007 Hämeen Sanomissa, Helsingin Sanomissa, kaupungin ilmoitustaululla ja nettisivuilla sekä työvoimahallinnon nettisivuilla.

Hakuaika on päättynyt 5.10.2007 klo 15. Hakuaikaan mennessä virkaan on tullut 14 hakemusta. Yksi hakemuksista saapui myöhästyneenä 8.10.2007.

Seudullisen ympäristölautakunnan johtosäännön 10 §:n mukaan ympäristötoimen johtajan viran kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lautakunnan toimialaan ja hyvä kokemus hallinto-organisaation johtamisessa.

Lisäksi on edellytetty kokemusta hallinto-organisaation johtamisesta, mikä sisältää mm. hyvää talouden, palvelujen vaikuttavuusarvioinnin, palveluprosessien ja henkilöstöjohtamisen osaamista.

Hakijoista kaikki ovat virkaan muodollisesti kelpoisia.

Yhteenveto hakijoista on kokousasiakirjoissa.

Hakijoista on haastatteluun kutsuttu FT Heli Jutila, FM Juha Lahtela, FM Juha Lahti, ELT Jessica Löfgren-Eriksson, Metsänhoitaja Heikki Tamminen, MMM Sirpa Viholainen.

Viran nykyinen haltija, jonka palvelussuhde päättyy 4.12.2007, on valittanut asiassaan hallinto-oikeuteen, jonka vuoksi hakuprosessin aikana on tullut ilmi, ettei avautuvaa vakanssia voida täyttää vakinaisesti.

Asia on ollut tiedossa haastatteluun kutsutuilla.

Ansiovertailun ja haastattelujen tuloksena haastatteluryhmä esittää virkaan kelpoisimmaksi ja soveltuvimmaksi henkilöksi FM, Juha Lahtea.

Haastatteluryhmään ovat kuuluneet ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kari Ventola, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sari Louhio-Järvinen, teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Iisakki Kiemunki, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jouko Kettunen.

Juha Lahti toimii tällä hetkellä ympäristö- ja elintarvikelaboratorion johtajana Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä, josta hän on siirtymässä Patu- hankkeen myötä Hämeenlinnan kaupungin palvelukseen ns. vanhana työntekijänä 1.1.2009.

Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

Ennen viran vastaanottamista valitun tulee esittää 30 pv. kuluessa hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tältä osin valintapäätös on ehdollinen.

Palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättää apulaiskaupunginjohtaja virkamääräyksellään.

Isosuon ehdotus: Kaupunginhallitus päättää

1. jättää täyttämättä vakinaisesti 5.12.2007 vapautuvan ympäristötoimen johtajan viran

2. täyttää viran määräajaksi 1.1.-31.12.2008

3. valita virkaan määräajaksi 1.1.-31.12. 2008 FM Juha Lahden.

Lisäksi todetaan, että Juha Lahti tulee toimimaan kaupungin nimeämänä yhdyshenkilönä ympäristö- ja elintarvikelaboratorion kehittämisessä." //



- - - > http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=51363&pykala=11

- - - >>> http://www.evira.fi/attachments/elintarvikkeet/valvonta_ja_yrittajat/hyvaksytyt_laboratoriot/elintarvikelain_nojalla_hyvaksytyt_laboratoriot__pdf_.pdf

Lue lisää

Tällaisin ottein toimitaan Hämeenlinnassa, jossa paitsi että tiemmä "asuu hyvä arki", voinee tuskin sinipunaisen ja läpeensä HV-järjestelmällisen toimintamallin myötä asua alkuunkaan "hyvä järki"...


>>>>>>>>>>>>>>>>


- - >> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=51363&pykala=11




//" Kaupunginhallituksen kokous 26.11.2007 14.00

Esityslista
11 § YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTAJAN VALINTA

Dnro 0/2000


(Valmistelijana henkilöstöjohtaja Raija Hätinen, puh. 621 2324)

Kaupunginhallitus on 3.9.2007/§ 18 päättänyt julistaa ympäristötoimen johtajan viran haettavaksi. Virka on ollut julkisesti haettavana 16.9.2007 Hämeen Sanomissa, Helsingin Sanomissa, kaupungin ilmoitustaululla ja nettisivuilla sekä työvoimahallinnon nettisivuilla.

Hakuaika on päättynyt 5.10.2007 klo 15. Hakuaikaan mennessä virkaan on tullut 14 hakemusta. Yksi hakemuksista saapui myöhästyneenä 8.10.2007.

Seudullisen ympäristölautakunnan johtosäännön 10 §:n mukaan ympäristötoimen johtajan viran kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lautakunnan toimialaan ja hyvä kokemus hallinto-organisaation johtamisessa.

Lisäksi on edellytetty kokemusta hallinto-organisaation johtamisesta, mikä sisältää mm. hyvää talouden, palvelujen vaikuttavuusarvioinnin, palveluprosessien ja henkilöstöjohtamisen osaamista.

Hakijoista kaikki ovat virkaan muodollisesti kelpoisia.

Yhteenveto hakijoista on kokousasiakirjoissa.

Hakijoista on haastatteluun kutsuttu FT Heli Jutila, FM Juha Lahtela, FM Juha Lahti, ELT Jessica Löfgren-Eriksson, Metsänhoitaja Heikki Tamminen, MMM Sirpa Viholainen.

Viran nykyinen haltija, jonka palvelussuhde päättyy 4.12.2007, on valittanut asiassaan hallinto-oikeuteen, jonka vuoksi hakuprosessin aikana on tullut ilmi, ettei avautuvaa vakanssia voida täyttää vakinaisesti.

Asia on ollut tiedossa haastatteluun kutsutuilla.

Ansiovertailun ja haastattelujen tuloksena haastatteluryhmä esittää virkaan kelpoisimmaksi ja soveltuvimmaksi henkilöksi FM, Juha Lahtea.

Haastatteluryhmään ovat kuuluneet ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kari Ventola, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sari Louhio-Järvinen, teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Iisakki Kiemunki, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jouko Kettunen.

Juha Lahti toimii tällä hetkellä ympäristö- ja elintarvikelaboratorion johtajana Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä, josta hän on siirtymässä Patu- hankkeen myötä Hämeenlinnan kaupungin palvelukseen ns. vanhana työntekijänä 1.1.2009.

Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

Ennen viran vastaanottamista valitun tulee esittää 30 pv. kuluessa hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tältä osin valintapäätös on ehdollinen.

Palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättää apulaiskaupunginjohtaja virkamääräyksellään.

Isosuon ehdotus: Kaupunginhallitus päättää

1. jättää täyttämättä vakinaisesti 5.12.2007 vapautuvan ympäristötoimen johtajan viran

2. täyttää viran määräajaksi 1.1.-31.12.2008

3. valita virkaan määräajaksi 1.1.-31.12. 2008 FM Juha Lahden.

Lisäksi todetaan, että Juha Lahti tulee toimimaan kaupungin nimeämänä yhdyshenkilönä ympäristö- ja elintarvikelaboratorion kehittämisessä. " //


- - >> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=51363&pykala=11


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§



"Hämeenlinna

Lisää mausteita ympäristötoimen johtajasoppaan

[ 21.01.2008 23.02 / Hämeen Sanomat 22.1.2008 ]


Ympäristötoimenjohtajan virantäyttöön on ilmaantunut uusi mutka. Virka täytettiin marraskuussa määräaikaisena tämän vuoden loppuun saakka. Siihen valittiin TavastLabin johtaja, filosofian maisteri Juha Lahti. Virkaa hakenut ympäristötarkastaja, filosofian tohtori Heli Jutila on tehnyt kaupunginhallitukselle oikaisuvaatimuksen Lahden valinnasta. Jutilan mukaan 14 hakijan joukossa oli useita virkaan pätevämpiä ympäristöasiantuntijoita.

Lahden on määrä aloittaa virassa vt:nä aivan näinä päivinä. Jo ennestään virantäytössä on vaikeuskerrointa, sillä ympäristötoimenjohtajan tehtävästä irtisanottu Sara Syyrakki on valittanut irtisanomispäätöksestä hallinto-oikeuteen.

Tämän vuoksi uusi viranhaltija voi aloittaa tehtävässä vain vt:nä. Kaupunginhallitus on perustanut myös ympäristöjohtajan viran, joka on nyt täyttämättä. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mukaan toisen viran perustaminen liittyy valitusprosessiin ikäänkuin varotoimenpiteenä. Hänen mukaansa ei ole tarkoitus, että molemmat olisivat yhtä aikaa täytettyinä.

- Lahti aloittaa vt. ympäristötoimenjohtajana joka tapauksessa. Oikaisuvaatimus ei vaikuta siihen. Se ratkaistaan kaupunginhallituksessa lähiviikkoina, kun asia ehditään valmistella.

Ympäristötoimenjohtajan virkaan oli 14 hakijaa, joiden joukossa oli useita tohtoreita ja muuten kokeneita ympäristöhallinnon asiantuntijoita. (HäSa)"


- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=67554&main=25


?????????????????????????


- - - >> http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032025868

Lähtiköhän nyt edellisellä kirjoittajalla mopo käsistä? Että Héllsten ja Isosuo näpäyttivät Syyrakkia järkkäämällä täysin tapaus Syyrakin ulkopuoliselle yrittäjälle myyntikiellon Syyrakkia näpäyttäkseen??? Just. Kehitä lisää hyviä teorioita...

Uffen pöperöiden myyntikielto johtuu tasan siitä, että arvon yrittäjä ei raaskinut investoida sapuskan massatuotannossa vaadittuun koneelliseen jäähdytykseen, vaan luotti myymälän pihalle roudatun "myyntipisteen", eli tavarakontin ja pakkasen hoitavan homman helposti ja ilmaiseksi. Vaikka mahdollisuus saada Uffen joulupöperöistä ameba mahaan on samaa luokkaa kuin jäätelötötteröstä Kreikan reissulla, ptäisi yrittäjän uskoa kun kerran terveystarkastaja useana vuonna kehottaa tilanteen korjaamaan säädösten mukaiseksi. Terveystarkastajat katsoivat hövelisti Uffen tehtailua tähän asti, täsmäisku juuri laatikoiden valmistuttua oli vain viranomaisilta ns. potut pottuina, kun ei usko Uffe hyvällä niin sitten pahalla...

pottuloora kirjoitti:

Lähtiköhän nyt edellisellä kirjoittajalla mopo käsistä? Että Héllsten ja Isosuo näpäyttivät Syyrakkia järkkäämällä täysin tapaus Syyrakin ulkopuoliselle yrittäjälle myyntikiellon Syyrakkia näpäyttäkseen??? Just. Kehitä lisää hyviä teorioita...

Uffen pöperöiden myyntikielto johtuu tasan siitä, että arvon yrittäjä ei raaskinut investoida sapuskan massatuotannossa vaadittuun koneelliseen jäähdytykseen, vaan luotti myymälän pihalle roudatun "myyntipisteen", eli tavarakontin ja pakkasen hoitavan homman helposti ja ilmaiseksi. Vaikka mahdollisuus saada Uffen joulupöperöistä ameba mahaan on samaa luokkaa kuin jäätelötötteröstä Kreikan reissulla, ptäisi yrittäjän uskoa kun kerran terveystarkastaja useana vuonna kehottaa tilanteen korjaamaan säädösten mukaiseksi. Terveystarkastajat katsoivat hövelisti Uffen tehtailua tähän asti, täsmäisku juuri laatikoiden valmistuttua oli vain viranomaisilta ns. potut pottuina, kun ei usko Uffe hyvällä niin sitten pahalla...

Lue lisää

"ajojahtia
Kirjoittanut: nälkäinen seurailija 26.12.2007 klo 18.09


Liekö F astunut jonkun varpaille, jättänyt kumartamatta oikeaan suuntaan tai kumartaessaan pyllistänyt väärään suuntaan.
Tai sitten uhkaa jonkun toisen bisneksiä.
Konkurssiinhan tässä ollaan yhtä yrittäjää ajamassa.

Enkä ole sukua, enkä edes tuttu. Seurannut vain niin kauan tätä Hämeenlinnan kinkerikunnan toimintaa, että uskallan arvailla. Voinhan olla tietysti olla väärässäkin ja ja ruokapuolessa huomauttamista, mutta että se piti tehdä näin ja juuri joulun alla sesongin ollessa ovella...
Selvä kuolinisku, taponyritys vähintään. Noin kuvainnollisesti. "


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031569164

... uskallan arvailla." kirjoitti:

"ajojahtia
Kirjoittanut: nälkäinen seurailija 26.12.2007 klo 18.09


Liekö F astunut jonkun varpaille, jättänyt kumartamatta oikeaan suuntaan tai kumartaessaan pyllistänyt väärään suuntaan.
Tai sitten uhkaa jonkun toisen bisneksiä.
Konkurssiinhan tässä ollaan yhtä yrittäjää ajamassa.

Enkä ole sukua, enkä edes tuttu. Seurannut vain niin kauan tätä Hämeenlinnan kinkerikunnan toimintaa, että uskallan arvailla. Voinhan olla tietysti olla väärässäkin ja ja ruokapuolessa huomauttamista, mutta että se piti tehdä näin ja juuri joulun alla sesongin ollessa ovella...
Selvä kuolinisku, taponyritys vähintään. Noin kuvainnollisesti. "


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031569164

Lue lisää

tää on tämmöstä

tätä taas kirjoitti:

tää on tämmöstä

"- - tää on tämmöstä - - "

?????????????????????????????

- - >>
http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2007-12-22/index.htm




PETTYMYS. Aarre Turtiainen hämmästyi Kotiruoka Forsströmille asetettua myyntikieltoa. ”Voi hyvänen aika! Olen ostanut täältä laatikot viiden vuoden ajan ja aina ovat olleet todella hyviä”, kaupan einestiskiin turvautunut Turtiainen ihmetteli. (Kuvateksti)



**************

Kymmenen tonnia
joululaatikoita joutui
suoraan kaatopaikalle

Terveystarkastaja kielsi Kotiruoka Forsströmin joululaatikoiden noutomyynnin elintarvikkeiden jäähdysongelmien vuoksi.


Juho Peltoniemi

Torstaina annetun myyntikiellon pääasiallinen syy on yrityksen puutteellinen elintarvikkeiden jäähdytysjärjestelmä, kertoo terveystarkastaja Heimo Karjalainen.
– Kielto koskee suurina massoina valmistettuja joululaatikoita, joiden jäähdytykseen yrityksen järjestelmät eivät mitenkään riitä, Karjalainen kertoo.
Kotiruoka Forsström ehti valmistaa joululaatikoita noin 10 000 kiloa.
Yrittäjä Hannu Forsström sanoo mitanneensa lounasravintolasta ja Aulangontie 1:n pihalla seisovasta kontista myytyjen laatikoiden jäähtyneen vaatimusten mukaisesti neljässä tunnissa alle kahdeksan asteisiksi.
– Tämän hyväksyi myös keskiviikkona käynyt terveystarkastaja, mutta torstaina käyneet kaksi tarkastajaa kielsivät myynnin.

”Olosuhteet eivät
uskottavat”

Terveystarkastaja Heimo Karjalainen sanoo, että yrittäjän antamat lämpötilan mittaustulokset eivät olleet luotettavia.
– Olosuhteet eivät vain antaneet aihetta uskoa, että kaikki tuotteet jäähtyvät tarpeeksi nopeasti.
– Jos on perusteltua syytä epäillä tuotteiden aiheuttavan vaaraa kuluttajille, meidän on asiaan puututtava. Useimmat ruokamyrkytykset johtuvat nimen omaan riittämättömästä jäähdytyksestä, Karjalainen huomauttaa.
– Seison tuotteideni laadun takana. Nyt menee ykkösluokan tavaraa kaatopaikalle, vielä perjantainakin laatikoista ottamansa näytteet elintarvikelaboratorioon kiikuttanut Forsström tilittää.
Elintarvikkeiden massavalmistus ja myyntikielto on voimassa, kunnes yritys täyttää elintarvikeviranomaisten vaatimukset.

Huomautettu
aiemmin

Hannu Forssröm arvioi myyntikiellosta aiheutuvan jopa 30 000 euron tappiot.
– Tappioita on vielä vaikea arvioida, mutta kyse on kymmenistä tuhansista euroista. Perjantain piti olla yksi vuoden parhaista myyntipäivistä.
Kotiruoka Forsström on valmistanut suuria määriä joululaatikoita noutomyyntiin useiden vuosien ajan. Heimo Karjalainen sanoo, että yritystä on aiemmin huomautettu ja ohjeistettu korjaamaan nyt myyntikieltoon johtaneet seikat.
– Meidän on pakko toimia näin, koska asioita ei olla lupauksista huolimatta korjattu.
Kotiruoka Forsströmin lounasruokalan toiminta saa jatkua, mutta joululaatikoita ei saa tarjoilla ruokalassakaan.
Hämeenlinnan seudulla yhtä massiivisia elintarvikkeiden myyntikieltoja asetetaan todella harvoin.
– Ei edes vuosittain. Yleensä kyse on esimerkiksi yhä myynnissä olevista, vanhentuneilla päivämäärillä merkityistä tuotteista, Karjalainen kertoo."

- - >> http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2007-12-22/index.htm
(sivu 3)


???????????????????

PS. "Voihan saamari", kun tuoksahtaa seudullisen terveystoimen otteissa kyllä muukin vain "Karjala(ise)n pata"...

tätä taas kirjoitti:

tää on tämmöstä

/// "- - Kovasti ihmettelen

miksi sulku päätös tuli vasta nyt, jos jo muutama vuosi on todettu, että homma ei toimi lainpuitteissa. Haiskahtaa tahalliselta taloudellisen tappion tuottamukselta.

Kommentin lähettäjä: Juniori [2007-12-25 15:49]


************************

"- - Tarkoituksellista

Onkos tämä Räsänen Se, jonka edestä piti Sara Syyrakki raivata? Raukkamainen teko yrittäjälle. Olisitte laittaneet putiikin kiinni jo aikaisemmin. Taloudellisen tappion hakuisuus näkyy läpi. Onko kaikki muut firmat kunnossa tällä alueella ja kohtelu samaa???

Kommentin lähettäjä: Hyvää joulua Räsäselle [2007-12-24 07:48]

********************



" - - Forsströmin jouluruoat

Kyseinen yritys ei ole varmaankaan ainoa hämeenlinnan seudulla joka on joutunut Räsäsen " hampaisiin ". Näyttää siltä että hänen halunsa mennä eteenpäin on kyynerpäätaktiikka. Koomista tässä on kuitenkin se että hän itse on antanut luvat toiminnalle koska elintarviketoimintaa ei voi harjoittaa ilman viranomaisten lupaa.Olisikohan aika ottaa joukkovoima käyttöön ja miettiä mitä voisimme tehdä. Hämeenlinna seudulla on yrityksiä lopettanutkin sen takia kun Räsäselle ei mikään kelpaa. Tsemppiä Kotiruoalle, koita jaksaa

Kommentin lähettäjä: mummeli [2007-12-22 09:50]

*****************

" - - Forsströmin jouluruoat

Menkäähän pätemisentarpeiset "terveysvalvontaihmiset", kuten mm. Niina Räsänen, vaikkapa keskieurooppaan tutustumaan p0aikalliseen ruokamyyntiin. Minusta näyttääkin siltä, että terveystarkastajiksi päätyvät henkilöt, jotka on rankattu poliisiopiston pääsykokeissa liian pieniksi - periaatteiltaankin! Mm. Niina Räsänen kertoi, että ko. päätös olisi hänen mielestään pitänyt tehdä jo aiemmin. Perustelut, Niina Räsänen? Minusta päätöksenne on outo ja epäoikeudenmukainen, kun ette ole puuttuneet mm. markettien irtokarkki- ja maustemyyntiin! Forsströmin tuotteet on valmistettu samoin, kuin kaikkien ravintoloiden tuotteet, Pakkaukset ovat suljettuja, toisin, kuin markettien irtokarkit ja mausteet.

Kommentin lähettäjä: 10 v. ostanut [2007-12-22 00:20]

- - " ///

- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/forum/forummessage.jsp?forum=3&topic=27&message=19864


????????????????????

"- - tää on tämmöstä - - "

????????????????

"- - Hämeenlinnan seudullisen ympäristölautakunnan kokous 14.06.2006 18.00

Pöytäkirja
105 § YMPÄRISTÖTOIMEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUS (ST)

Dnro YMLA: 1558/2006

Ymla 08.05.2006 § 75

(Valmistelija: Sara Syyrakki, puh. 03-621 3777)

Tarkastuksen tavoite

Seudullinen ympäristötoimi on siirtynyt osaksi Hämeenlinnan kaupungin organisaatiota 1.7.2005 alkaen. Tarkastuksen tavoitteena oli muodostaa kuva uudesta toimintakokonaisuudesta ja selvittää hallinnon, talouden ja sisäisen valvonnan toimivuutta. Edelleen haluttiin varmistua siitä, että toiminnassa noudatetaan kaupungin sääntöjä ja ohjeita.

Tilintarkastusmuistio jaetaan lautakunnan kokouksessa.

Ympäristölautakunnan puheenjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta käsittelee tilintarkastusmuistion ja päättää tarkastushavaintojen jatkotoimista.

Päätös: Ympäristölautakunta päätti merkitä tarkastusmuistion tiedoksi ja pyytää sen johdosta lausuntoja asianosaisilta 29.5.2006 mennessä.

Tilintarkastaja Olli Ainasvuori ja tarkastussihteeri Päivi Salmén olivat kokouksessa esittelemässä muistiota. Sihteerinä asiaa käsiteltäessä toimi vt. ympäristötarkastaja Tiina Mäkinen.

Tilintarkastuksessa mukana olleet ympäristötoimen viranhaltijat ympäristötoimen johtaja Sara Syyrakki, terveystarkastaja Pirjo Suominen, elintarvikehygieenikko Niina Räsänen ja ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Muutoksenhaku: Liite 2



**************

Ymla 14.06.2006 § 105

(Valmistelija: kaupunginlakimies Kari Suokas, puh. 03-621 2398)

Ympäristötoimen johtaja Sara Syyrakki, elintarvikehygieenikko

Niina Räsänen, terveystarkastaja Pirjo Suominen ja ympäristötarkastaja

Sirpa Viholainen ovat antaneet pyydetyt lausunnot tarkastusmuistion johdosta. Lausunnot on toimitettu Hämeenlinnan seudullisen ympäristölautakunnan jäsenille.

Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännön 16 §:n mukaan toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään toimielimen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.

Ympäristölautakunnan puheenjohtajan päätösehdotus: Ympäristölautakunta päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä, koska ympäristölautakunnan johtavat viranhaltijat ovat asiassa esteellisiä.

Lautakunnan puheenjohtajan selostus

Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen hallinnon ja talouden tarkastus on suoritettu keväällä 2006. Tarkastuksesta on laadittu 2.6.2006 päivätty tilintarkastusmuistio. Muistio on jaettu ympäristölautakunnan jäsenille 8.5.2006 pidetyssä kokouksessa.

Tilintarkastuksessa tehdyt keskeiset tarkastushavainnot koskevat seuraavia seikkoja:

- taksat

- palvelusopimukset

- pieneläinvastaanoton klinikkamaksujen tilitykset

- pieneläinklinikan hoitotarvikkeiden hankkiminen

- viranhaltijoiden tehtävänkuvat

- praktikkoeläinlääkäritoiminnan luonne

- laitosten valvontakäyntien toteutuminen

- valvontatoimenpiteiden raportointi

- matkakustannusten korvaukset ja omien puheluiden tilityk- set

Tehtyjen tarkastushavaintojen johdosta suoritetuista toimenpiteistä voidaan todeta seuraavaa:

Taksat

Vuodelle 2006 on vahvistettu uudet taksat.

Palvelusopimukset

Kuntien kanssa solmittavat palvelusopimukset ovat valmistelussa ja ne tuodaan ympäristölautakunnan päätettäviksi, kun neuvottelut kuntien kanssa on käyty.

Viranhaltijoiden tehtävänkuvat

Viranhaltijoiden tehtävänkuvausten selkiyttäminen ja koko työyhteisön kehittämishanke on aloitettu henkilöstöhallinnon toimesta.

Omien puheluiden tilitykset

Puutteellisuudet omien puheluiden tilityksissä on korjattu.

Laitosten valvontakäyntien toteutuminen ja tuloalitukset

Valvontakäyntien toteutumiseen liittyvät tuloalitukset korjataan seuraavan talousarvion laadinnan ja raportointien yhteydessä.

Pieneläinvastaanoton klinikkamaksujen tilitykset, pieneläinklinikan hoitotarvikkeiden hankkiminen, praktikkoeläinlääkäritoiminnan luonne, suoritettujen valvontatoimenpiteiden raportointi ja matkakustannusten korvaukset

Hämeenlinnan kaupunginjohtajan päätöksellä 14.6.2006 on päätetty tilata Suomen Kuntatarkastus Oy:ltä Hämeenlinnan seudullista ympäristötoimea koskeva sisäinen tarkastus. Tarkastuksesta ja sen laajuudesta tehdään tarkempi suunnitelma erikseen.

Sisäisen tarkastuksen raportin valmistuttua päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Raportin arvioidaan valmistuvan elokuun 2006 alkuun mennessä ja se tuodaan ympäristölautakunnalle tiedoksi.

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja ehdottaa, että ympäristölautakunta päättää em. selostuksen pohjalta

1. merkitä tiedoksi tilintarkastusmuistion johdosta saadut lausunnot,

2. käynnistää työyhteisön kehittämishankkeen,

3. todeta tarkastusmuistion johdosta suoritetut ja aloitetut toimenpiteet.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

Sihteerinä asiaa käsiteltäessä toimi vt. ympäristötarkastaja Tiina Mäkinen.

Tilintarkastuksessa mukana olleet ympäristötoimen viranhaltijat terveystarkastaja Pirjo Suominen, elintarvikehygieenikko Niina Räsänen ja ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Muutoksenhaku: Liite 2




- - - >> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=7825&pykala=105


- - - - ->>> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=33247&pykala=50


- - - - - >>>>> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=47583&pykala=115


>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>


"- -Kaupunginhallituksen kokous 26.11.2007 14.00

Pöytäkirja
11 § YMPÄRISTÖTOIMEN JOHTAJAN VALINTA

Dnro KH: 2785/2007

(Valmistelijana henkilöstöjohtaja Raija Hätinen, puh. 621 2324)

Kaupunginhallitus on 3.9.2007/§ 18 päättänyt julistaa ympäristötoimen johtajan viran haettavaksi. Virka on ollut julkisesti haettavana 16.9.2007 Hämeen Sanomissa, Helsingin Sanomissa, kaupungin ilmoitustaululla ja nettisivuilla sekä työvoimahallinnon nettisivuilla.

Hakuaika on päättynyt 5.10.2007 klo 15. Hakuaikaan mennessä virkaan on tullut 14 hakemusta. Yksi hakemuksista saapui myöhästyneenä 8.10.2007.

Seudullisen ympäristölautakunnan johtosäännön 10 §:n mukaan ympäristötoimen johtajan viran kelpoisuusehtona on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lautakunnan toimialaan ja hyvä kokemus hallinto-organisaation johtamisessa.

Lisäksi on edellytetty kokemusta hallinto-organisaation johtamisesta, mikä sisältää mm. hyvää talouden, palvelujen vaikuttavuusarvioinnin, palveluprosessien ja henkilöstöjohtamisen osaamista.

Hakijoista kaikki ovat virkaan muodollisesti kelpoisia.

Yhteenveto hakijoista on kokousasiakirjoissa.

Hakijoista on haastatteluun kutsuttu FT Heli Jutila, FM Juha Lahtela, FM Juha Lahti, ELT Jessica Löfgren-Eriksson, Metsänhoitaja Heikki Tamminen, MMM Sirpa Viholainen.

Viran nykyinen haltija, jonka palvelussuhde päättyy 4.12.2007, on valittanut asiassaan hallinto-oikeuteen, jonka vuoksi hakuprosessin aikana on tullut ilmi, ettei avautuvaa vakanssia voida täyttää vakinaisesti.

Asia on ollut tiedossa haastatteluun kutsutuilla.

Ansiovertailun ja haastattelujen tuloksena haastatteluryhmä esittää virkaan kelpoisimmaksi ja soveltuvimmaksi henkilöksi FM, Juha Lahtea.

Haastatteluryhmään ovat kuuluneet ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kari Ventola, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sari Louhio-Järvinen, teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Iisakki Kiemunki, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo ja tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jouko Kettunen.

Juha Lahti toimii tällä hetkellä ympäristö- ja elintarvikelaboratorion johtajana Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä, josta hän on siirtymässä Patu- hankkeen myötä Hämeenlinnan kaupungin palvelukseen ns. vanhana työntekijänä 1.1.2009.

Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

Ennen viran vastaanottamista valitun tulee esittää 30 pv. kuluessa hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tältä osin valintapäätös on ehdollinen.

Palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista päättää apulaiskaupunginjohtaja virkamääräyksellään.

Isosuon ehdotus: Kaupunginhallitus päättää

1. jättää täyttämättä vakinaisesti 5.12.2007 vapautuvan ympäristötoimen johtajan viran

2. täyttää viran määräajaksi 1.1.-31.12.2008

3. valita virkaan määräajaksi 1.1.-31.12. 2008 FM Juha Lahden.

Lisäksi todetaan, että Juha Lahti tulee toimimaan kaupungin nimeämänä yhdyshenkilönä ympäristö- ja elintarvikelaboratorion kehittämisessä.

Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

Muutoksenhaku: Liite 1.

Lisätietoja antaa henkilöstöjohtaja Raija Hätinen, puh. 621 2324."


- - - >> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=52154&pykala=11


>>>>>>>>>>>>>>>>>>>



"- -Kaupunginvaltuuston kokous 10.12.2007 18.00

Pöytäkirja
9 § YMPÄRISTÖTOIMEN ORGANISOINTI

Dnro KH: 758/2007

Ymla 15.10.2007 § 124

(Valmistelija: Niina Räsänen, puh. 03- 621 3774, 050-466 0415)

Ympäristötoimen sisäisessä työtilanteessa, toimivaltasuhteissa ja työyhteisön toimivuudessa on ollut ongelmia, joita on pyritty ratkomaan ympäristölautakunnan asettamalla työyhteisön kehittämishankkeella ja ympäristötoimen sisäisellä organisaatiotarkastelulla.

Apulaiskaupunginjohtaja katsoi, että ympäristötoimen sisäisellä valmistelulla organisaatiotarkastelu ei käynnistynyt toivotulla tavalla eikä työyhteisön kehittämishankkeen aikana ympäristötoimen tilanne oleellisesti parantunut, ja päätti 15.3.2007 asettaa virkamiestyöryhmän valmistelemaan ympäristölautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle tarvittavat organisaatiota koskevat muutokset toiminta- ja johtosääntöineen sekä toimenkuvien tarkastukset. Valmistelun erityiseksi painopisteeksi asetettiin ympäristötoimen johtamisjärjestelmän kehittäminen siten, että työyhteisön toimivuus ja vastuukysymykset varmistetaan sekä ympäristötoimen lähempi liittäminen ympäristön ja tekniikan toimialaan.

Työryhmä laati saamansa toimeksiannon pohjalta esityksen. Esityksen keskeisenä sisältönä on, että ympäristötoimi on tekniseen virastoon kuuluva ympäristötoimisto, joka toimii kahden lautakunnan alaisuudessa. Tekninen lautakunta vastaa talous- ja hallintoasioista ja ympäristölautakunta viranomaistehtävistä. Erillisellä ympäristölautakunnalla ehkäistään esteellisyyskysymykset käsiteltäessä kaupungin hakemia ympäristölupia. Ympäristölautakunta on välttämätön myös yhteistoimintasopimuksen ehtojen täyttämiseksi.

Pienen yksikön liittymisestä suurempaan kokonaisuuteen odotetaan parantavan hallinnon kehittämisen edellytyksiä.

Liite 1: Ympäristötoimen organisointia koskevan työryhmän esitys

Esitetty muutos olisi mahdollinen 1.1.2008 alkaen. Mahdollisten kuntaliitosten toteutuessa 1.1.2009 myös ympäristötoimi joutuu uuteen tarkasteluun.

Vs. ympäristötoimen johtajan ehdotus:

Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että ympäristötoimi voidaan siirtää esitetyllä tavalla osaksi teknistä virastoa sekä talous- ja hallintoasioiden osalta teknisen lautakunnan alaisuuteen.

Päätös: Ympäristölautakunta päätti hyväksyä ehdotuksen seuraavin lisäyksin:

Koska ympäristölautakunnan toimiala on varsin laaja, ympäristölautakunta näkee valmisteluvaiheessa olleen ns. kakkosjohtajan tärkeäksi, jotta ympäristötoimen eri sektoreiden osaaminen ja näkemys saadaan vahvasti ja tasapuolisesti esiin. Tällöin tulee määritellä täsmällisesti ns. kakkosjohtajan toimivalta- ja vastuukysymykset.

Lisäksi ympäristölautakunnan substanssiosaaminen on huomioitava myös hallinnosta ja taloudesta päätettäessä, koska ympäristölautakunnan toimivalta ja vaikutusmahdollisuudet vähenevät olennaisesti talous- ja henkilöstöhallinnon siirtyessä tekniselle lautakunnalle. Substanssiasioiden osalta ympäristölautakunnan roolin on oltava itsenäinen.

- - - -

Tekla 15.10.2007 § 212

Ympäristölautakunnan alaisen ympäristötoimen sisäinen työtilanne, toimivaltasuhteet ja työyhteisön toimivuus ovat olleet ongelmallisia ja apulaiskaupunginjohtaja on päättänyt asettaa virkamiestyöryhmän valmistelemaan esitystä ympäristölautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle tarvittavista organisaatiomuutoksista. Erityisesti on haluttu tarkastella johtojärjestelmän kehittämistä siten, että työyhteisön toimivuus ja vastuukysymykset varmistetaan ja samalla tarkastellaan ympäristötoimen viranhaltijaorganisaation lähempää liittämistä ympäristön ja tekniikan toimialaan.

Työryhmä on saamansa toimeksiannon pohjalta laatinut liitteenä olevan esityksen.

LIITE 2 / Tekla 15.10.2007, 212 §

Esityksen keskeisenä sisältönä on, että ympäristötoimi liitettäisiin tekniseen virastoon yhtenä toimistona, jolloin ympäristötoimiston talous- ja hallintoasiat kuuluisivat tekniselle lautakunnalle. Ympäristölautakunnan viranomaistehtävät säilyisivät muilta osin ennallaan ja sille kuuluisi mm. ympäristöluvista päättäminen. Teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan tehtävien jako olisi hyvin verrattavissa teknisen lautakunnan ja rakennuslautakunnan tehtävien jakoon.

Pienen yksikön liittymisestä suurempaan kokonaisuuteen odotetaan saatavan parempia edellytyksiä yksikön hallinnon kehittämiselle, talous- ja henkilöstöhallinnon tuelle sekä ohjaukselle. Erillisellä ympäristölautakunnalla ehkäistään esteellisyyskysymykset myönnettäessä ympäristölupia kaupungille itselleen. Seudullinen ympäristölautakunta tarvitaan muutoinkin, kun ympäristötoimen asioissa käsitellään naapurikuntien asioita.

Esitetty muutos voisi tapahtua 1.1.2008 lukien. Mahdollisten kuntaliitosten toteutuessa 1.1.2009 myös ympäristötoimi joutuu uuteen tarkasteluun.

Toimialajohtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että ympäristötoimi on mahdollista ottaa esitetyllä tavalla osaksi teknistä virastoa sekä talous- ja hallintoasioiden osalta teknisen lautakunnan alaisuuteen.

Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen.

- - - -

Kh 26.11.2007 § 10

(Lisätietoja antavat toimialajohtaja Jouko Kettunen, puh. 621 2274,

henkilöstöjohtaja Raija Hätinen, puh. 621 2324, ja kaupunginlakimies Kari Suokas, puh. 621 2398)

Kaupungin yhteistyöryhmä on käsitellyt organisaatiomuutosta kokouksessaan 22.11.2007, eikä sillä ole ollut asiaan huomautettavaa.

Virkamiestyöryhmän esityksen mukainen ympäristötoimen uudelleenorganisointi voidaan toteuttaa 1.1.2008 lukien. Muutos edellyttää seudullisen ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan johtosääntöjen sekä hallintosäännön muuttamista.

Seudullisen ympäristölautakunnan voimassaoleva ja uusi johtosääntö liitteinä 2 ja 3/Kh 26.11.2007

Isosuon ehdotus: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto

1. hyväksyy seudullisen ympäristötoimen organisointia koskevan hallinnollisen muutoksen, jolla ympäristötoimi siirretään osaksi teknistä virastoa sekä talous- ja hallintoasioiden osalta teknisen lautakunnan alaisuuteen

2. hyväksyy liitteenä 3/Kh 26.11.2007 olevan seudullisen ympäristölautakunnan johtosäännön, joka tulee voimaan 1.1.2008.

Seudullisen ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat otetaan huomioon toiminnan sisäisissä järjestelyissä.

Teknisen lautakunnan johtosäännön ja hallintosäännön muutoksista päätetään erikseen.

Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.

- - - -

Kv 10.12.2007 § 9

Päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.


- - - - >> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=53243&pykala=9


- - - - >>>> http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=53243&pykala=10


????????????????????

JK. "Voihan saamari: tätä taas..."

... uskallan arvailla." kirjoitti:

"ajojahtia
Kirjoittanut: nälkäinen seurailija 26.12.2007 klo 18.09


Liekö F astunut jonkun varpaille, jättänyt kumartamatta oikeaan suuntaan tai kumartaessaan pyllistänyt väärään suuntaan.
Tai sitten uhkaa jonkun toisen bisneksiä.
Konkurssiinhan tässä ollaan yhtä yrittäjää ajamassa.

Enkä ole sukua, enkä edes tuttu. Seurannut vain niin kauan tätä Hämeenlinnan kinkerikunnan toimintaa, että uskallan arvailla. Voinhan olla tietysti olla väärässäkin ja ja ruokapuolessa huomauttamista, mutta että se piti tehdä näin ja juuri joulun alla sesongin ollessa ovella...
Selvä kuolinisku, taponyritys vähintään. Noin kuvainnollisesti. "


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031569164

Lue lisää

"Ympäristölautakunta vaihtaa Satua

[ 23.11.2007 23.02 / HäSa ]

Kansanedustaja Satu Taiveaho joutuu työuupumuksen vuoksi jättämään ympäristölautakunnan.

Satu Taiveahon tilalle kaavaillaan vasemmistoliiton Satu Heikintupaa.

Kansanedustaja Satu Taiveaho (sd.) jättää seudullisen ympäristölautakunnan. Hän eroaa sen jäsenyydestä ja sitä myöten myös puheenjohtajuudesta. Hän on jo jättänyt eronpyyntönsä.

Hänen tilalleen puheenjohtajaksi on loppukaudeksi nousemassa vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Satu Heikintupa. Hän on ympäristölautakunnan jäsen. Asian kuitenkin päättää kaupunginvaltuusto lähiaikoina.

Satu Taiveaho sanoo joutuvansa vähentämään luottamustoimiaan työuupumuksen vuoksi. Hän on kuluvan syksyn aikana ollut sairauslomalla sen vuoksi.

- Olen todella harmissani, että joudun luopumaan ympäristötoimesta, joka on niin mielenkiintoinen toimiala. Jostain on kuitenkin pystyttävä vähentämään, jotta pystyn hoitamaan varsinaisen päätoimeni, kansanedustajuuden, kunnolla.

- Olen myös valtuuston varapuheenjohtaja, jolloin on myös oikeus osallistua kaupunginhallituksen kokouksiin. Kokoustahti on melkoinen.

Taiveaho sanoo, että hänellä on kansanedustajaksi ollut runsaasti myös kunnallisia luottamustoimia. Kaikkiaan erilaisia luottamustoimia on ollut lähemmäs 30. Nyt hän on pudottanut niiden määrän 22:een. Kunnallisista luottamustoimista hän ei ole jättänyt muita kuin ympäristölautakunnan puheenjohtajuuden.

- Ympäristölautakunnan jätän siinä mielessä hyvillä mielin, että siellä on nyt saatu työyhteisön ongelmat käsitellyiksi ja organisaatiouudistus on valmistelu. Myös uusi johtaja on nyt valintaprosessissa. Voin jättää paikan turvallisin mielin.

Satu Taiveaho sanoo, että työuupumus on herättänyt hänet arvottamaan asioita uudelleen.

- Kyllä aikaa pitää työn ohella olla myös perheelle ja muille läheisille. Siksi olen nyt päätynyt tähän ratkaisuun. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65367

pottuloora kirjoitti:

Lähtiköhän nyt edellisellä kirjoittajalla mopo käsistä? Että Héllsten ja Isosuo näpäyttivät Syyrakkia järkkäämällä täysin tapaus Syyrakin ulkopuoliselle yrittäjälle myyntikiellon Syyrakkia näpäyttäkseen??? Just. Kehitä lisää hyviä teorioita...

Uffen pöperöiden myyntikielto johtuu tasan siitä, että arvon yrittäjä ei raaskinut investoida sapuskan massatuotannossa vaadittuun koneelliseen jäähdytykseen, vaan luotti myymälän pihalle roudatun "myyntipisteen", eli tavarakontin ja pakkasen hoitavan homman helposti ja ilmaiseksi. Vaikka mahdollisuus saada Uffen joulupöperöistä ameba mahaan on samaa luokkaa kuin jäätelötötteröstä Kreikan reissulla, ptäisi yrittäjän uskoa kun kerran terveystarkastaja useana vuonna kehottaa tilanteen korjaamaan säädösten mukaiseksi. Terveystarkastajat katsoivat hövelisti Uffen tehtailua tähän asti, täsmäisku juuri laatikoiden valmistuttua oli vain viranomaisilta ns. potut pottuina, kun ei usko Uffe hyvällä niin sitten pahalla...

Lue lisää

§§§§§ "- - mopo käsistä? " §§§§

>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

pottuloora kirjoitti:

Lähtiköhän nyt edellisellä kirjoittajalla mopo käsistä? Että Héllsten ja Isosuo näpäyttivät Syyrakkia järkkäämällä täysin tapaus Syyrakin ulkopuoliselle yrittäjälle myyntikiellon Syyrakkia näpäyttäkseen??? Just. Kehitä lisää hyviä teorioita...

Uffen pöperöiden myyntikielto johtuu tasan siitä, että arvon yrittäjä ei raaskinut investoida sapuskan massatuotannossa vaadittuun koneelliseen jäähdytykseen, vaan luotti myymälän pihalle roudatun "myyntipisteen", eli tavarakontin ja pakkasen hoitavan homman helposti ja ilmaiseksi. Vaikka mahdollisuus saada Uffen joulupöperöistä ameba mahaan on samaa luokkaa kuin jäätelötötteröstä Kreikan reissulla, ptäisi yrittäjän uskoa kun kerran terveystarkastaja useana vuonna kehottaa tilanteen korjaamaan säädösten mukaiseksi. Terveystarkastajat katsoivat hövelisti Uffen tehtailua tähän asti, täsmäisku juuri laatikoiden valmistuttua oli vain viranomaisilta ns. potut pottuina, kun ei usko Uffe hyvällä niin sitten pahalla...

Lue lisää

Eiköhän liene Hämeenlinnassa lähtenyt "mopo käsistä" ihan muissa yhteyksissä kuin "edellisellä kirjoittajalla", joka näyttää tarttuneen sarvista kiinni muutakin kuin vain mopoa, muun muassa Kastellin härkäparia!?


Hämeenlinnan "viranomaisilta" on sen sijaan kyllä karannut käsistä isommatkin asiat - ja Forsströmin kotiruokapajaa huomattavasti isommilla tehtailla...

"Lisää hyviä teorioita" esim. siitä, millaisia ihan oikeita "massatuotannollisia" ongelmia on menneenkin vuoden - ja myös muutamankin edellisen - aikana kyetty tuottamaan Hämeenlinnan asevelisosialistieliitin toimesta Hämeenlinnan asukkaiden ja veronmaksajien kustannuksella ja kannettaviksi voivat niin "pottuloora", "karvakäsi" ja kaltaisensa tutkailla jouluruokiensa sulattelemiseksi loppiaiseen mennessä vaikkapa seuraavasta pienehköstä koosteesta:






>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66339

???????????????????????

/// " Luotsi-säätiö antaa talousselvityksen lähiviikkoina

13.03.2007 23.10

Hämeenlinna haluaa turvata säätiön perustoiminnan

Säätiömuotoisella hallinnolla on Hämeenlinnan perusturvan toimialajohtajan Erkki Torpan mukaan omat vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa.

- Työvalmennussäätiö Luotsi perustettiin osittain, koska esimerkiksi työministeriö ja Kela eivät voi ostaa palveluita suoraan kunnilta. Säätiö on varsin itsenäinen yksikkö, jonka hallintoon on vaikea puuttua. Se on käynyt ilmi Luotsin tapauksessa.

Torpan mukaan Luotsin hallitukselta ja toimitusjohtajalta odotetaan lähiviikkoina kokonaisselvitystä säätiön talouden tilasta ja talouden vakauttamisesta.

- Kaupungin intressissä on, että Luotsin perustoiminta pystytään turvaamaan. Säätiö epäonnistui riskinotossa. Nyt kaupunkia kiinnostaa, kuinka muu toiminta pystytään takaamaan, Torppa viittaa Luotsi-säätiön Profile-bisnekseen.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta päätti helmikuun kokouksessaan kattaa työvalmennussäätiön viime vuoden tappiota lähes 64 000 eurolla. Lisäksi kaupunginhallitus on antanut vuoden jatkoaikaa 200 000 euron kassalainalle, joka olisi muuten langennut maksettavaksi tämän kuun lopussa.

Rahoitusjohtaja Ismo Uusitalo muistuttaa, että tämä laina on annettu mm. EU-hankerahojen maksuviiveiden hoitamiseen.

- Kaupunki on taannut Luotsille 150 000 euron lainan Profilen käynnistämistä varten. Muuta rahoitusta kaupunki ei ole Luotsille myöntänyt Profileen.

Vähemmistönä hallinnossa

Uusitalo painottaa Torpan tavoin, että säätiö on varsin itsenäinen toimija.

- Luotsin hallinnossa Hämeenlinnan kaupunki on vähemmistönä. Kuudesta hallituspaikasta kaupungilla on kaksi. Muut toimijat ovat erilaisia järjestöjä, mm. mielenterveys- ja vammaisjärjestöjä on mukana.

Niin Torppa kuin Uusitalokin ovat panneet merkille, että Luotsin hallinto on toiminut "lautakuntamaiseen" tapaan.

- Onhan kaupungilla siinä tietysti intressejä, kun olemme rahoittaneet säätiötä, Torppa myöntää. Hän sanoo, että Luotsin johdolta odotetaan täyttä selvitystä taloudesta lähiviikkoina.

- Sen jälkeen nähdään, tarvitaanko talouden vakauttamiseksi lisätoimia, Torppa arvioi. Kukaan ei tässä vaiheessa halua kertoa, kuinka paljon Luotsin kassavaroja on uponnut Profileen, jonka toimintaa ajetaan nyt alas.

Työvalmennussäätiö Luotsin toimitusjohtaja Antti Paajanen ei halunnut tiistaina kommentoida tilannetta millään tavalla. Hän kertoi palaavansa asiaan loppukuusta pidettävässä tiedotustilaisuudessa. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=51883






???????????????????


/// " Profile-HML haki itsensä konkurssiin

10.04.2007 13.37

VPU Pukutehtaan toimintaa jatkamaan perustettu Profile-HML Oy on konkurssissa. Hämeenlinnan käräjäoikeus asetti yrityksen konkurssiin sen omasta pyynnöstä.

Profile-HML perustettiin kaksi vuotta sitten jatkamaan vaatteiden valmistusta pukutehtaan tiloissa. Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi osti yrityksen viime vuonna. Hämeenlinnan kaupunki rahoitti kaupan ja liiketoiminnan käynnistyksen.

Profile-HML irtisanoi kaikki työntekijänsä jo helmikuussa. Yrityksellä oli enimmillään parikymmentä työntekijää, mutta Luotsi vähensi väen puoleen jo viime vuonna.

Profile-HML:n päävelkoja on Luotsi-säätiö. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=53393





???????????????

///" Luotsi-säätiön talous tuhottiin viime vuonna

16.08.2007 07.21

Luotsi-säätiön talous tuhottiin täysin viime vuonna. Säätiö ei vain menettänyt 278 000 euroa Profile-HML -yritykseen vaan sen tilit näyttävät muutenkin miinusta.

Säätiön tilinpäätöksen mukaan sen oma pääoma on neljännesmiljoonan miinuksella. Vierasta pääomaa on 768 000 euroa.

Tilinpäätös saattaa antaa liiankin hyvän kuvan säätiöstä. Tuloslaskelmassa on liikevaihdoksi kirjattu yli 154 000 euron myyntisaatavat. Säätiön siirtosaamiset eli vanhat saamiset ovat kasvaneet lähes 100 000 eurolla 166 000 euroon. Se saattaa kertoo siitä, että tuloslaskelmaan ja taseeseen on kirjattu tuloja, joita ei koskaan saada.

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi ei toiminnallaan pysty selviytymään veloistaan. Lähes 2,7 miljoonan euron tuotoista palvelujen ja tavaroiden myynnistä kertyi 247 000 euroa. Myynti jäi yli 5 prosenttia budjetoidusta.

Toiminta jatkuu Hämeenlinnan kaupungin tuella ja takauksella. Kaupunki osti viime vuonna säätiöltä noin miljoonalla eurolla palveluja. Vaikka palvelusopimuksessa ei enää ollut ehdotonta tappiotakuuta, perusturvalautakunta päätti viime helmikuussa kattaa säätiön tappioita 63 625 eurolla.

Toiminnallista tappiota perusteltiin sillä, että Luotsi teki sopimuksen palvelujen myynnistä työvoimatoimistolle ja työvoiman palvelukeskukselle. Toimintaan palkattiin työntekijä, mutta hänellä ei ollut asiakkaita.

Perusturvalautakunta siirsi kesällä myös toimeentulotuen määrärahoja Luotsille. Toimeentulotukeen varatuista rahoista on säästymässä 400 000 euroa. Luotsin työllistämiseen annettiin niistä 100 000 euroa.

Kaupungilta rahaa

Luotsin tilintarkastajat toteavat, että säätiön tervehdyttäminen edellyttää jatkossakin Hämeenlinnan kaupungin tukea säätiön toiminnalle ja rahoitukselle. Tilintarkastajat eivät selitä, tarvitseeko säätiö 200 000 kassalainan ja 150 000 euron lainatakauksen lisäksi muutenkin lisää rahaa kaupungilta.

Luotsi-säätiö osti viime vuonna Profile-HML -yrityksen, jonka liiketoiminnan käynnistämiseen se sai 150 000 euron lainantakauksen kaupungilta. Luotsi osti 20 000 eurolla yrityksen ja lainasi sen toimintaan 148 000 euroa. Tämän lisäksi Luotsi antoi yritykselle 110 000 euron pääomalainan. Profile-HML asetettiin keväällä konkurssiin.

Luotsin laina Profile-HML:lle on oman pääoman ehtoinen. Luotsi voi saada sen takaisin vain, jos konkurssiyritys selviytyy kaikista muista veloistaan. 148 000 euron laina Profile-HML:lle on tavallinen velka, johon kaupungilla on yrityskiinnitys.

Luotsin toimintakertomus viime vuodelta ei selvitä, onko säätiön tileissä ilmaa. Toimintakertomus ei niin ikään mainitse mitään erityistä toimitusjohtaja Antti Paajasesta.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellsten on vihjannut, että Luotsin toiminnassa ovat olleet muutkin asiat rempallaan kuin Profile-HML:n rahoitus ja liiketoiminta. Hellsten on sanonut kaupungin harkitsevan toimitusjohtajan asettamista oikeudelliseen vastuuseen.

Luotsi ei toimintakertomuksessaan selvitä, kuinka paljon se kaikkiaan eri tavoin käytti varoja Profile-HML:aan. Pukutehtaan kiinteistöön on muun muassa rakennettu tiloja, jotka on ilmeisesti tehty palvelemaan vain Profile-HML:n liiketoimintaa.

Toimintakertomuksen mukaan alkukesällä osoittautui, että Profile-HML:n toimintaa vetämään palkatun asiantuntijan näkemykset eivät pitäneetkään paikkansa. Hallitukselle annettiin kaksi tilannekatsausta Profile-HML:sta. Lisäksi hallitus käsitteli etäkokouksissaan marraskuussa luotollista sekkitiliä ja joulukuussa Profile-HML:n laina-asioita.

Erikseen palkattu tilintarkastaja on laatinut Luotsin taloudesta selvityksen, joka on valmistunut tammikuussa. Sitä ei ole kuitenkaan julkistettu. (HäSa)

Voiko toimintaa jatkaa?
Säätiölaissa ei ole samanlaisia tarkkoja määräyksiä oman pääoman menettämisestä kuin osakeyhtiölaissa. Säätiölaissa on kuitenkin velvoitteita toiminnan lakkauttamisesta, kun pääomat on menetetty.

Mitä säätiön pitäisi tehdä, kun sen oma pääoma on 246¿000 euroa miinuksella ja vierasta pääomaa on 767¿900 euroa, Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan apulaisjohtaja Risto Hietanen?
- Säätiön pitäisi hakea konkurssia. Se olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten.

Voiko tällainen säätiö luottaa siihen, että jokin ulkopuolinen maksaa sen velat ja päästää sen taloudellisesta ahdingosta?
- Kiusallisen usein eletään säätiön hallituksessa kuin Liisa Ihmemaassa. Säätiön pitäisi ehdottomasti hakea lakkauttamista.
- Missä tällainen säätiö on?

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi, joka kaupungin ja valtion varoilla antaa sosiaalista työvalmennusta. Säätiö osti yrityksen, johon se käytti luvalla ja luvatta kaupungin varoja.
- Puuttumatta tähän tapaukseen muuten vaikuttaa sitä, että säätiön hallitus ei tajua, mikä on hallituksen vastuu.

Luottamushenkilöt luottamushenkilöinä
Luotsi-säätiön 32 000 euron peruspääoman ovat maksaneet viisi järjestöä, Hämeenlinnan kaupunki ja Seutukeskus Oy Häme. Ne nimittävät myös hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet.
Luottamushenkilöinä on paljon kaupungin luottamushenkilöitä.

Osa on tullut tehtävään järjestöjen edustajina. Viime vuonna hallituksen puheenjohtajana toimi Olli Daavittila (vihr.), joka on entinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.

Perusturvalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Ulla Pullola (sd.) on edelleen Luotsin hallituksen jäsen.
Luotsin hallintoneuvosto on muodollinen elin.

Hallintoneuvostossa johti viime vuonna puhetta Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu Reijo Suominen (sd.). Kaupunkia hallintoneuvostossa edusti SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Lahtinen. Hänen varajäsenenään oli kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ruut Kallioinen (kok.)

Hämeenlinnan kaupunki siirsi Daavittilan Luotsin tehtävistä pois. Kaupungin edustajaksi hallitukseen ja puheenjohtajaksi nimitettiin perusturvaviraston virkamies.

Kaupunkia edustaa nyt Luotsin hallintoneuvostossa kansanedustaja Kirsi Ojansuu (vihr.)

Arno Juutilainen "


- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60342




???????????????????????


///" Luotsin selvitys: Pääomia lisättävä 400 000 eurolla

24.08.2007 09.12

Luotsi-säätiö päätyi selvityksessä pyytämään Hämeenlinnan kaupungilta 400 000 euroa lisää peruspääomaa. Säätiö halusi myös käyttöomaisuuden veloituksetta omistukseensa, markkinahintaiset ostopalvelusopimukset ja oikeutta ansaita ylijäämä.

Luotsin viime tammikuussa valmistuneessa selvityksessä lähdettiin yhä siitä, että säätiö jatkaa toimintaansa. Perusteluna ilmoitettiin, että säätiön tappiot jäävät joka tapauksessa kaupungin maksettavaksi.

Vaihtoehtona suurille Hämeenlinnan sijoituksille nähtiin vain säätiön kaiken toiminnan maksaminen suoraan kaupungin kassasta. Tällöin säätiö toimisi myös tiukasti sen valvonnassa.

Selvityksessä arvostellaan Luotsin koko toimintamallia.
Todetaan, että toiminnan "laatuun ja laajuuteen nähden" voimavarat ovat kohtuuttoman. Tällä tarkoitetaan 32¿000 euron peruspääomaa, jolla pyöritetään lähes 3 miljoonan euron liikevaihtoa.

Luotsille siirrettiin kaupungille kuuluvia tehtäviä. Selvityksen mukaan säätiötä perustettaessa jäi vähälle huomiolle "rahoitus ja toiminnan aloittamiseen sekä kehittämiseen liittyvät riskit".

Luotsi-säätiö teetti taloudellisen selvityksen Hämeenlinnan kaupungin vaatimuksesta. Työhön palkattiin HTM-tilintarkastaja Voitto Järvelä. Selvitys ei ollut riippumaton ja kriittinen, sillä Luotsin toimitusjohtaja Antti Paajanen osallistui sen tekemiseen. Paajanen jopa poisti jälkikäteen selvityksestä sivut Profile-HML:sta.

Selvityksessä ei lainkaan arvioitu Luotsin varojen käyttämistä, ei puututtu henkilöstöpolitiikkaa eikä tarkasteltu toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Tilintarkastaja ja toimitusjohtaja eivät millään tavalla kyseenalaistaneet edes Profile-HML:n hankintaa. Säätiön varat toiminnan kehittämiseen todetaan heikoiksi.

Lopullisessa raportissa, jossa on poistettu osia Profile-HML:sta, todetaan säätiön menettäneen osittain tai kokonaan yritykseen sitoutuneet 278 000 euroa. Luotsin omien pääomien menetykseen ja velkaantumiseen säätiönä ei puututa. Selvityksen mukaan hallituksen on seurattava sitä, että säätiön varat riittävät velkojen maksamiseen.

Hallitus totesi väärinkäytön

Luotsin hallitus itse teki huhtikuun kokouksessa tylyn arvion säätiön asioiden hoitamisesta. Profile-HML:n ostaminen nimetään kokouksen pöytäkirjassa "erittäin merkittäväksi virhearvioksi".

Hallitus myöntää itse, että Luotsi on käyttänyt väärin Hämeenlinnan kaupungin 200 000 euron kassalainan. Pöytäkirjaan on kirjattu, että kaupungin myöntämä kassalaina tarkoitettiin palvelutoiminnan turvaamiseen eikä "missään tapauksessa tytäryhtiön toiminnan rahoittamiseen".

Pöytäkirjassa todetaan hallituksen oma vastuu päätöksistä. Pääsyy vieritetään kuitenkin toimitusjohtajalle. Hallitus kirjaa luottaneensa toimitusjohtajan selvityksiin ja esittelyyn, jonka mukaan "suuria riskejä toimintaan ei pitänyt liittyä".

Kaupungin lähettämät "asiantuntijat", perusturvan toimialajohtaja Erkki Torppa ja työvoiman palvelukeskuksen johtaja Risto Jokinen, ripittivät myös Luotsin toimitusjohtajan kokouksessa. Heidän luettelivat pitkän listan asioita rahoituksesta yhteistyöhön, joissa kaupungin odotukset eivät olleet toteutuneet.

Hallitus kirjasi keskustelussaan vielä huolen säätiön henkilöstöpolitiikasta . Sen jälkeen se velvoitti puheenjohtajan selvittämään toimitusjohtajan työsuhteen purkamista. (HäSa)

Luotsin puheenjohtaja kiistää kokonaan lainan väärinkäytön
Luotsin tilanne on taloudellisesti mahdoton. Onko Luotsi tehnyt päätöksiä ja esityksiä, joilla tilanne nopeasti ratkaistaisiin, Luotsi-säätiön hallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan sosiaalityön johtaja Eija Leppänen?

- Luotsin talouden heikkeneminen johtui tytäryhtiö Profilen huonosta menestyksestä. Luotsin hallitus reagoi Profilen tilanteeseen alkuvuodesta, ja toiminnan tukeminen päätettiin lopettaa. Syntyneille tappioille ei voi nopeasti tehdä mitään.

- Tarkoitus on, että säätiön perustoiminnan ja talouden hoitoa parannetaan niin pian kuin suinkin mahdollista siten, että Luotsi kykenee lähivuosina hoitamaan asianmukaisesti lainoja.

Luotsin taloudellisessa selvityksessä 27.1.2007 esitetään kaksi vaihtoehtoa: 400 000 euron peruspääoman korotus tai säätiön toiminnan siirtäminen lähes kokonaan kaupungin toiminnaksi. Kumpi on virallinen esitys?

- Kyseessä on Luotsin hallituksen palkkaaman selvitysmiehen esitys ja näkemys asiasta. Peruspääomaa ei voida korottaa ilman säätiön osapuolten yhtenäistä tahtoa ja panoksia, joten tällainen toimenpide edellyttää vahvaa yhteistä näkemystä, neuvotteluja ja sopimusta osapuolten kesken.

Kenestä on kiinni, että mitään ei ole tapahtunut?

- Asioista on käyty neuvotteluja ja eri vaihtoehtoja on harkittu, joten väite, että mitään ei ole tapahtunut ei pidä paikkaansa. Eri vaihtoehdoista käydään varmaan keskustelua tulevaisuudessakin. Luotsin hallituksessa on tapahtunut muutoksia ja toimitusjohtaja on vaihtumassa.

Ottaako säätiö vastuun siitä, että kaupungin myöntämä 200 000 euron kassalaina on käytetty luvattomasti?

- Säätiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat luonnollisesti vastuussa tekemistään päätöksistä. Säätiö on kuitenkin juridiselta kannalta itsenäinen toimija, eikä minun tietojeni mukaan kassalainan suhteen ole sovittu mistään erillisestä lupamenettelystä, jonka hoitaminen tässä olisi erityisesti laiminlyöty.

Miksi varojen ilmeisestä väärinkäytöstä ei ole tehty riippumatonta selvitystä?

- Varojen käyttäminen ja Luotsin taloudellinen tilanne on selvitetty Voitto Järvelältä tilatussa selvityksestä. Saadun selvityksen lisäksi ei ole tullut ilmi mitään sellaista, että asiaa olisi ollut syytä erikseen vielä lisää selvittää. Kukaan ei saamieni tietojen mukaan ole esimerkiksi "väärinkäyttänyt" säätiön kassavaroja hyötyäkseen itse taloudellisesti.

- Profilen asiassa on luotettu hyvin asiantunteviin mielipiteisiin, ja toimittu siltä pohjalta. Asiantuntemus on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi.

Säätiön hallitus päätti 4.4., että puheenjohtaja tutkii edellytykset Antti Paajasen työsuhteen purkamiseen? Maksoiko Luotsi Paajaselle niin sanotun kultaisen kädenpuristuksen erosta?

- Mistään "kultaisesta kädenpuristuksesta" ei ole missään vaiheessa keskusteltu eikä sitä ole myöskään hallituksen toimesta harkittu. Paajanen on irtisanoutunut itse tavanomaisessa järjestyksessä.

Onko säätiö vaatinut entistä toimitusjohtajaa vastuuseen varojen väärinkäytöstä?

- Viittaan edelliseen kommenttiini koskien väärinkäytöksiä. Menettelyt ovat voineet olla taitamattomia, mutta hyötymismielessä ja tahallisesti vahinkoa aiheuttaen niitä ei käsittääkseni ole tehty.

Miksi Luotsi ei ole tehnyt esityksiä hallituksen kokoonpanon muuttamisesta, vaikka usein on todettu, että kaupungin yhden hallituspaikan edustus ei vastaa sen roolia?

- Uuden toimitusjohtajan ottettua tehtävän vastaan, tullaan varmasti käymään keskustelua säätiön säännöistä ja toimielinten kokoonpanosta. On mahdollista, että niihin tulee muutoksia.

Toimitusjohtaja on laatinut Luotsille säästöohjelman. Onko totta, että Luotsin sosiaalista työllistämistä kurjistetaan, jotta säätiö selviytyisi päivittäisistä velvoitteistaan?

- Mitään toimintoja ei ole tarkoitus kurjistaa. Talouden hoitaminen on luonnollisesti kuitenkin oltava tässä tilanteessa mahdollisimman hyvää ja erityisen tarkkaa.

Hallitus on ollut huolissaan Luotsin toimitusjohtajan henkilöstöpolitiikasta. Onko asialle tehty mitään?

- Olemme valinneet uuden toimitusjohtajan. Hallitus luottaa siihen, että henkilöstöpolitiikka muuttuu nykyistä parempaan suuntaan. Hallitus pyrkii tähän myös.

Pitääkö paikkansa, että Antti Paajanen antoi eräille läheisille työntekijöilleen palkankorotuksen juuri ennen eroaan?

- Hallitusta ei ole informoitu tällaisista korotuksista. Toimitusjohtaja on tehnyt mahdolliset päätökset itsenäisesti.

Pitääkö paikkansa, että Luotsin tilasta ei ole tiedotettu työntekijöille? Onko niin, että hallituksen puheenjohtaja selvitti asiaa vasta Hämeen Sanomien kirjoitusten jälkeen ja ilmoitti, että tiedot (Hämeen Sanomien ) eivät pidä paikkansa?

- Hallituksen puheenjohtaja on pitänyt Luotsin työntekijöille tiedotustilaisuuden keväällä Luotsin tilanteesta yleisesti ja toimitusjohtajan vaihtumisesta.

- Lehtijuttujen johdosta on keskusteltu yksiköiden vetäjien kanssa. Olen todennut, että lehdessä mainittu Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto Luotsin tilanteesta poikkeaa Järvelän selvityksestä.

- Patentti- ja rekisterihallituksessa ei tuolloin nähty aihetta toimenpiteisiin, koska toiminnalla on kuitenkin vahva kaupungin tuki.

Arno Juutilainen "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60782


???????????????????????


/// " Hellstén: Luotsista ei
vastuuta luottamushenkilöille

10.08.2007 23.14

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ilmoittaa, ettei kaupunki tee prosessia Luotsi-säätiön hallituksen jäsenten juridisesta vastuusta. Entisen toimitusjohtajan Antti Paajasen asian Hellstén jättää avoimeksi.

- Jotkut toimitusjohtajat ratkaisut eivät olleet hyvän hallintotavan mukaisia, Hellstén sanoo.

Luotsi-säätiö käytti satoja tuhansia euroja kaupungin rahaa Profile-HML:n liiketoimintaan. Kaupunki takasi säätiölle 150000 lainan tekstiiliyhtiön ostamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Luotsi käytti kuitenkin myös kassavarojaan Luotsin toimintaan. Kaupunki oli lainannut 200000 euroa säätiölle kassaksi muun toiminnan pyörittämiseen.

Profile-HML haki konkurssiin viime keväänä. Hämeen Sanomien tietojen mukaan Luotsi hukkasi vähintään 278000 euroa kaupungin varoja Profile-HML:aan. Luotsi ei ole kyennyt selviytymään vastuistaan kaupungille.

Kaupunginjohtaja Hellstén sanoi vielä maanantaina, että kaupunki selvittää oikeudellisia vastuita. Nyt hän lieventää lausuntoaan.

- Ei kaupungilla varmaan ole operaatiota. Kaupunginhallitus on käynyt nämä asiat läpi hyvin tarkkaan.

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsin entinen toimitusjohtaja Antti Paajanen kiistää, että hän olisi kaupungin tietämättä käyttänyt sen varoja. Paajasen mukaan Luotsin luottamushenkilöt, joiden joukossa oli paljon myös kaupungin luottamushenkilöitä, tiesivät varojen käytöstä. Luotsin hallituksen entinen puheenjohtaja Olli Daavittila (vihr.) sanoo, että päätökset tehtiin Luotsissa yksimielisesti. Hänen mukaansa kaupungin kanssa asioista sopi vain Paajanen.

Selvitystä ei tunneta

Osapuolet ovat antaneet ristiriitaisia lausuntoja tiedonkulusta, vastuista ja Luotsin selvityksistä. Hämeenlinnan perusturvaviraston toimitusjohtaja Erkki Torppa kertoi maaliskuussa odottavansa vielä lähiviikkoina Luotsin selvitystä. Hellstén taas vaati viime maanantaina selvitystä.

Luotsin talousselvitys, jonka myös perusturvaviraston johto sai, valmistus jo tammikuussa. Siinä selvitetään pikemminkin Luotsin taloutta kuin sen ja kaupungin sotkeutuneita raha-asioita. Nyt kukaan ei edes tunnusta tietävänsä mistään muusta selvityksestä.

Toimitusjohtaja Torppa katsoo, että perusturvaviraston puolesta Luotsin asiat on selvitetty. Torppa on huolissaan säätiön toiminnan jatkumisesta.

- Luotsin Profile-HML:aan liittyvät asiat ovat kaupungin terävän pään asioita. Lehtiartikkelin (tiistain Hämeen Sanomat) jälkeen kävimme asiat läpi Hellsténin kanssa. Meillä on yhteinen tulkinta. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60109


????????????????????


/// " Luotsille verotarkastuksessa
mätkyt vääristä vähennyksistä

17.12.2007 23.02

Hämeenlinna maksaa säätiön veroja yli 24000 eurolla.

Luotsi-säätiö on verotarkastuksessa jäänyt kiinni vääristä arvonlisäverovähennyksistä. Säätiö on hankkinut arvonlisäveropalautukset ateriatoiminnan hankinnoista, vaikka ateriatoiminta ei ole ollut arvonlisäverollista.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta maksaa Luotsille määrätyt runsaan 24000 euron verot ja veronlisäykset. Verojen ja veronkorotusten maksaminen perustuu kaupungin säätiölle antamaan tappiotakuuseen.

Luotsi ryhtyi hankkimaan arvonlisäveron palautuksia ruokailun hankinnoista 1.11.2004. Palautuksia hankittiin aiheettomasti yli 20000 euroa vuosina 2004-06. Verovirasto määräsi maksettaville veroille yli 3500 euron veronlisäykset.

Työvalmennussäätiö selittää virhettä sillä, että ruokailulle haettiin vuonna 2004 vapautus arvonlisäverosta. Verovapaudella piti estää Työkeskus Viisarin ja Työtoiminta Majakan asiakkaiden aterioiden kallistuminen. Säätiön mukaan se ei "osannut ottaa huomioon", että verovapaus poistaisi hankintojen arvonlisäverojen vähennykset.

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi on järjestöjen ja kaupungin hallitsema säätiö, joka kouluttaa ja työllistää vaikeasti työllistyviä työttömiä. Säätiö saa käytännössä varat toimintaansa kaupungilta.

Säätiö on vaikeuksissa

Luotsi on taloudellisissa vaikeuksissa ja se on tarvinnut jatkuvasti lisää kaupungin varoja toimintaansa. Säätiö teki satojen tuhansien eurojen tappion ostamalla VPU Pukutehtaan liiketoimintaa jatkamaan perustetun Profile-HML -yhtiön. Yhtiö haettiin konkurssiin alkuvuonna. Säätiön palkkaaman selvitysmiehen mukaan se tarvitsee kaupungilta 400000 euroa kyetäkseen jatkamaan toimintaansa.

Luotsin hallitus totesi yhtiön hankinnan "erittäin merkittäväksi virhearvioksi". Säätiö käytti Profile-HML:n liiketoimintaan myös kaupungin 200000 euron kassalainan, joka oli tarkoitettu säätiön toimintaan.

Hämeenlinnan kaupunki antoi ennen viime tilivuotta Luotsille täyden tappiotakuun. Viime vuodesta sovittiin, että lisälaskutuksesta tai maksujen palautuksesta sovitaan erikseen.

Kaupunki on kohentanut Luotsin taloutta maksamalla sille entistä enemmän rahaa. Tänä vuoden sopimuksessa kaupungille tuotettujen palvelujen määrää vähennettiin, mutta maksuja kasvatettiin. Lisäksi kesällä perusturvalautakunta siirsi toimeentulotuen määrärahoja 100000 euroa työllistämiseen. Ensi vuoden käyttösuunnitelmaan on otettu 60000 euron käyttökorvaus Profile-HML:n konkurssin kuluihin. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286


?????????????????????????????


/// " Aulangon kylpylässä on
yhä 2 miljoonan aukko

05.10.2007 08.26

Työministeriö horjutti Hämeenlinnan, Restelin ja Dividumin sopimuksia ja kylpylän rahoitusta. HäSa/ark.

Hämeenlinnan kaupunki haluaa keventää Aulangon Kylpylä Oy:n velkarasitusta. Kaupunki aloittaa kohta yhtiön muiden osakkaiden kanssa neuvottelut velka- ja omistusjärjestelyistä.
Tien neuvotteluille avaa päätös, että kaupunki ja kylpyläyhtiö eivät hae vahingonkorvausta Hämeen TE-keskuksen tuen menettämisestä. Työministeriö sai Korkeimmassa hallinto-oikeudessa purettua päätöksen 2 miljoonan euron tuesta.
- Kylpyläyhtiöllä on 2 miljoonan euron edestä liikaa velkaa, Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoo.
Työministeriö varasi kaikkiaan 3,3 miljoonaa euroa kylpyläyhtiön tukemiseen. Yhtiön laskelmiin tukea otettiin 2 miljoonaa euroa, sillä tuosta summasta oli tuolloin jo TE-keskuksen päätös.
Kun TE-keskus pysäytti tuen maksamisen, kaupunki takasi vastaavan lainan kylpyläyhtiölle "tilapäisesti". Lainalla piti vain rahoittaa rakentamista siihen asti, kunnes TE-keskuksen tuki saataisiin.
- Kaupunki haluaa myös sopia, miten se irtautuu kylpyläyhtiön omistuksesta. Omistustahan ei ole tarkoitettu pysyväksi, Isosuo kertoo.
Rahoitus huonosti, liiketoiminta hyvin

Hämeenlinna omistaa kylpyläyhtiöstä 51 prosenttia. 49 prosentin omistuksen jakavat puoliksi Aulangon hotellin liiketoimintaa pyörittävä Restel ja sen tilat omistava kiinteistösijoitusyhtiö Dividum. Restel ja Dividum ovat suoraan rahoittaneet vain pienen osan kylpylästä ja monitoimihallista. Loput pääomista ovat kaupungin omistusta, pääomasijoituksia ja takaamia lainoja. Kylpyläyhtiön lainat pitäisi hoitaa Restelin maksamalla vuokralla.
Kylpyläyhtiön rahoitus EU-tuella epäonnistui pahanpäiväisesti. Sen sijaan kylpylä ja monitoimihalli ovat liiketoiminnallisesti onnistuneet jopa ennakoitua paremmin. Kylpylässä on käynyt arvioitua enemmän väkeä.
Restelin aluejohtaja Kari Viitamäki kertoo, että hotellissa oli viikonloppuisin vain satunnaisia vieraita ennen kylpylää ja monitoimihallia. Niiden valmistumisen jälkeen viikonloppujen vapaa-ajan asiakkaiden määrä on kasvanut ja tasannut hotellin käyttöä. Uudet toiminnat ovat lisänneet myös hotellin kilpailukykyä kokousmatkailussa.
- Hotellin liikevaihto on kahdessa vuodessa kolminkertaistunut. Tällaista ei ole nähty ainakaan Restelin historiassa.
Aulangon liiketoiminnan kasvu on vetänyt koko Hämeenlinnan matkailua.
- Kylpylä on tuonut suoraan yli 70 uutta työpaikkaa - enemmän kuin uskottiin. Se antaa koko kaupungille lisää matkailutuloja. Totta kai tämä helpottaa asioista sopimista, Isosuo toteaa.
Restel: Aulangon kehitys pöydälle

Restelin hotelliliiketoiminnan toimialajohtaja Jari Laine haluaa selvittää kylpyläyhtiön asiat osana "isompaa viitekehystä". Laine haluaa pöydälle myös koko Aulangon alueen kehittämisen.
- On hankala paikka, kun lainvoimainen päätös rahoituksesta peruutetaan. Selvitämme neuvottelupöydässä kaikki vaihtoehdot, mitä näköpiirissä on.
Kun ulkopuolinen rahoitus jäi laskettua pienemmäksi, syntyy paineita hankkia lisää rahaa kylpyläyhtiölle korottamalla Restelin vuokraa.
- On erilaisia ratkaisuja. Voidaan hankkia lisää pääomia, voidaan hankkia lisää tuloja kylpyläyhtiölle tai on jokin muu ratkaisu. (HäSa)
Ministeriö ja valitukset olivat kuivattaa altaat

Työministeriö horjutti Hämeenlinnan, Restelin ja Dividumin sopimuksia ja kylpylän rahoitusta. Valitukset lisäävät tuskaa.
Aulangon kylpylän ja monitoimihallin rahoitus rakennettiin työministeriön ja Hämeen TE-keskuksen 2 miljoonan euron EU-tuen varaan. Osakkaat luottivat siihen, että jo myönnetty lainvoimainen tuki on varmaa rahaa.
Hankkeen onneksi osapuolet eivät luottaneet sopimuksissa siihen, että ministeriön hankkeelle varaamat kaikki 3,3 miljoonaa euroa saadaan. Osakassopimukseen kirjattiin optio kaupungin 1,3 miljoonan euron pääomalainasta.
Työministeriö lähti taisteluun kylpylärahoitusta vastaan, kun kilpailijat moittivat sitä. Ministeriö haki ja onnistui saamaan tukipäätökselle purun Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Aulangon hankkeen kustannusarvio oli 17,5 miljoonaa euroa. Siihen sisältyi kuitenkin myös hotellin ehostusta, jonka rahoittivat Restel ja kiinteistön omistaja Dividum.
Kustannukset nousivat yli 0,4 miljoonalla eurolla. Valitukset monitoimihallin paikasta viivästyttivät ja vaikeuttivat töitä. Aulangon Kylpylä Oy rahoitti kustannusten nousun omalla lainalla, jonka vakuutena on kiinteistö.
Kylpyläyhtiöllä on kaikkiaan 2,4 miljoonaa euroa enemmän velkaa kuin sille piti kiinteistöjen valmistuttua jäädä. Yhtiön pitäisi hoitaa velkoja vuokrilla, joiden ainoa maksaja on Restel. HäSa


Arno Juutilainen "


- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=63164


????????????????????


//// " Kaupunki ei halua käräjöidä kylpylätuesta

02.10.2007 07.40

Aikoinaan Aulangon kylpylälle luvattiin työllisyysperusteista investointitukea yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Siitä saatiin vain osa.

Hämeen TE-keskus ehti jo myöntää kaksi miljoonaa euroa, mutta rahat varannut työministeriö haki päätökselle purun Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Työministeriön pään käänsi kilpailevien kylpylöiden kampanjointi Aulangon kylpylän tukia vastaan. Lopulta ministeriö ilmoitti pitävänsä TE-keskuksen tukipäätöstä laittomana. Tuolloin TE-keskus keskeytti tukien maksamisen.

Kylpyläyhtiön osakkaat Hämeenlinnan kaupunki, Restel ja Dividum päättivät alkuvuodesta selvittää, kannattaisiko asiassa nostaa oikeusprosessi valtiota vastaan ja hakea vahingonkorvauksia.

- Siitä pyydettiin useita asiantuntijalausuntoja. Niiden perusteella kaupunginhallitus päätyi siihen, ettei prosessiin kannata lähteä. On kuitenkin todettava, etteivät kaupunki eikä kylpyläyhtiö ole tehneet mitään virhettä, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo korostaa.

Mahdollisesta oikeusprosessiin lähdöstä päättää Aulangon kylpylä Oy:n hallitus tällä viikolla. Yhtiön muut osakkaat ovat hotelliyhtiö Restel ja kiinteistöyhtiö Dividum. Kaupunki omistaa kylpyläyhtiöstä 51 prosenttia.

Kaupunkia yhtiökokouksessa edustava Kari Tamminen sai ohjeistuksekseen, ettei oikeusprosesiin kannata lähteä.

- Vielä budjettikeskustelujen yhteydessä täytyy kuitenkin selvittää, miten kylpyläyhtiön omistusta järjestellään. Sillä on nyt aiottua enemmän lainaa ja sitä myötä korkoja ja lyhennyksiä, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kertoo.

- Pitemmällä tähtäyksellä kaupungilla on kuitenkin tarkoitus luopua omistuksestaan kylpyläyhtiössä. Niin oli alunperinkin tarkoitus. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "


- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=62957



?????????????????????????


/// " Hämeenlinna ja Restel
piirsivät uuden Aulangon

19.11.2007 23.09

Kylpylää tilkitään yhdessä 1,3 miljoonan osakepääomalla.

Restel laajentaa Aulangon hotellia vuonna 2012 sadalla huoneella. Aulangon hotellin puisto kunnostetaan. Kavaljeeri-rakennus peruskorjataan korkeatasoiseksi kokous- ja pientapahtumatilaksi.

Hämeenlinnan kaupunki, Restel ja kiinteistösijoitusyhtiö Dividum ovat tarkistaneet osakassopimustaan Aulangon Kylpylästä. Kylpylän EU-tuen menetystä paikataan yhtiön osakepääoman 1,3 miljoonan euron korotuksella.

Kylpylän osakassopimukseen on liitetty suuri joukko hankkeita, joilla Aulangon aluetta kehitetään. Aulangosta on piirretty jopa kuva, joka kertoo, millaiseksi sitä halutaan kehittää.

- Nyt on tehty Aulangosta kuva. Haluamme vahvistaa Aulangon brändiä. Se on yksi tärkeistä asioista, joista Hämeenlinna tunnetaan, Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoo.

Suurimmasta osasta hankkeita on sovittu vain periaatetasolla. Joidenkin töiden maksaja on itsestään selvyys, mutta joidenkin rahoituksesta sovitaan erikseen. Kaupunki kunnostaa ja päällystää kevyen liikenteen väylän sekä rakentaa portin Aulangolle. Puiston kunnostamisesta ja kustannusten jaosta sovitaan erikseen.

Laajentumista ei juuri epäillä

Hotellin laajentamisesta ei sovittu sitovasti. Sopimuksen mukaan hotellilaajennuksesta ja kylpylän lunastamisesta neuvotellaan, kun kysyntä edellyttää tarjonnan lisäämistä.

- Hotellia laajennetaan sadalla huoneella vuonna 2012, jos hotellihuoneiden käyttöaste nousee 65 prosenttiin. Tätä ei ole syytä epäillä, jos kehitys jatkuu nykyisellään, Restelin aluejohtaja Kari Viitamäki sanoo.

Aulangon hotellin käyttöaste on nyt 55-56 prosenttia. Käyttöasteen pitäisi siis kohota 10 prosenttiyksikköä.

-Käyttöaste on noussut 15 prosenttiyksikköä viimeisen kahden vuoden aikana kaikissa Hämeenlinnan hotelleissa. Aulanko on ollut moottori myös muille Hämeenlinnan hotelleille, Viitamäki muistuttaa.

Aulangon hotellin käyttöastetta on parantanut nimenomaan kylpylä ja monitoimihalli, jotka valmistuivat toissa keväänä. Restelin liikevaihto Aulangolla on kolminkertaistunut kahdessa vuodessa. Viitamäen mukaan myös Hämeenlinnan myönteinen vire on vaikuttanut. Jatkossa hän uskoo hotellin saavan lisää matkailijoita muun muassa Aulangonniemen lomakylästä, Verkatehtaan kongresseista ja ulkomaisella markkinoinnilla.

- Hotellia markkinoidaan taas ulkomaille - japanilaisilla Sibelius edellä. Golf otetaan esille kesämarkkinoinnissa.

Aulangon hotellin tontilla on noin 10000 kerrosneliötä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tästä tarvitaan vain osa sadan huoneen laajennukseen. Viitamäki kertoo, että vielä ei ole päätetty, mihin ja miten hotellia laajennetaan.

- Edullisinta on rakentaa mahdollisimman korkeaa. Hotellin funkkistyyli kuitenkin säilyy.

Apulaiskaupunginjohtaja Isosuo sanoo, että kaupunki on tavalla tai toisella mukana kaikessa Aulangon kehittämisessä. Hän puolustaa kaupungin vahvaa osallistumista matkailuelinkeinon taloudellisella merkityksellä.

- Matkailu on todellinen elinkeino eikä mitään puuhastelua. Se on metallin jälkeen suurin elinkeinomme. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65173



§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

- - - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60448



- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60918



///" Näkyvissä vakinaisia kaupunginjohtajia

28.08.2007 07.19

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Sari Louhio-Järvinen kiikaroi kokouksen alkajaisiksi jo melkein vakituisia kaupunginjohtajia Tapani Hellsténiä ja Juha Isosuota. Katariina Filppula/HäSa

Hämeenlinnan kaupunginvaltuustolla oli syksyn ensimmäisessä kokouksessa henki päällä. Monestakin suusta todettiin, ettei monikuntaliitosta ja siihen liittyvää Hattulan rajansiirtoa pyydellä anteeksi. Samassa hengessä vakinaistettiin kaupunginjohtajien virat.

Asiasta käytiin monipolvinen keskustelu, vaikka vakinaistamista vastusti loppujen lopuksi vain neljä valtuutettua. Kaupunginjohtaja Tapani Hellsténille (sd.) ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuolle (kok.) annettiin vihdoin vakituisia töitä viiden vuoden koeajan jälkeen.

Hämeenlinnan valtuusto oli varsin yksimielinen sisäministeriölle tehtävästä esityksestä Kalvolan rajayhteydestä tulevaan suurkuntaan. Muutamat valtuutetut kuten vihreiden Kirsi Ojansuu ja Jari Ranne sekä keskustan Jarmo Mäki-Uuro epäilivät suurinta ns. A-vaihtoehtoa, joka siirtäisi 20 prosenttia Hattulasta tulevaan Hämeenlinnaan. Lähinnä epäiltiin ehdotuksen psykologisia vaikutuksia tuleviin yhteistyökuvioihin.

Useimmat valtuutetut kuitenkin olivat voimakkaasti kaksi vaihtoehtoa sisältävän ehdotuksen kannalla.

- A-vaihtoehto olisi toiminnallisempi. Silloin nykyisellä Hämeenlinnalla ja Kalvolalle olisi todellinen yhteys. B-vaihtoehtokin eli 10 prosenttia Hattulasta vielä menettelee, mutta Hattulan esittämä 200 metriä leveä kaistale ei ole mistään kotoisin, listasi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Niemistö (sd.).

- Tässä nyt mitataan valtioneuvoston kyky noudattaa aikaisempia linjauksiaan.

Ministeriön puuttuminen kuohutti

Eniten valtuutettuja kuohutti sisäasiainministeriön puuttuminen Hämeenlinnan itsemääräämisoikeuteen. Halllitusneuvos Arto Sulonen sattui soittamaan kaupunginjohtaja Hellsténille, kun lähes koko kaupunginhallitus oli paikalla ja kuuli keskustelun.

Se ymmärrettiin niin, että ministeriö yritti estää Hämeenlinnaa viemästä raja-asiaa koskevaa päätösesitystä valtuustoon.

- Tämä on isoa valtakunnan politiikkaa. Aivan ennenkuulumatonta sekaantumista kaupungin päätöksentekoon, kuului tuomio valtuuston molemmilta laidoilta.

Valtuusto hyväksyi esityksen, että Hattulasta liitettäisiin Renkoon joko noin 10 prosentin tai 20 prosentin kaistale. Edellytyksenä muutokselle on, että kuuden kunnan valtuustot tekevät myönteisen kuntaliitospäätöksen. Esitys tehdään sisäasianministeriölle.

Kaupunginjohtajia ylistettiin

Kaupunginjohtajien vakinaistamisesta vallitsi suuri yksimielisyys vihreitä ja senioripuolueen Martti Salovaaraa lukuun ottamatta. Loppujen lopuksi vihreillä oli asiasta kolmenlaista näkemystä.

Kirsi Ojansuu peräänkuulutti politiikan pelisääntöjä. Hänen näkemyksensä mukaan Patu-kunnat ovat sopineet, ettei virkoja vakinaisteta, kun kuntaliitosprosessi on meneillään. Hän viittasi jopa niihin valtakuntiin, joissa perustuslakeja muutetaan, jotta presidenteille saadaan lisää virkakausia. Hän esitti, ettei virkoja vakinaistettaisi ennen liitosneuvottelujen päättymistä.

Muut kyselivät, mistä ihmeen sopimuksesta on kyse ja samalla ylistivät nykyiset kaupunginjohtajat melkeinpä taivaisiin.

Lopulta Niemistö kaivoi esiin perussopimuksen tekstin, jonka mukaan on luvattu, ettei vapautuvia määräaikaisia virkoja vakinaisteta.

- Kaupunginjohtajien virat eivät ole vapautuneet.

Kirsi Ojansuu sai kannatusta mm. Jari Ranteelta ja Martti Salovaaralta. Äänestyksessä kannatus jäi kuitenkin kapeaksi. Vihreistä Martti Töttölä ja kokouksesta pois olleen Päivi Siepin varamiehenä paikalla ollut Helge Paunu menivät suoraan kaupunginjohtajien vakinaistamisen taakse ja Elina Iivonen äänesti tyhjää.

Virat vakinaistettiin äänin 46-4, yksi tyhjä. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo pääsivät skoolaamaan valtuutettujen kanssa. He lupasivat pitää vauhtia yllä. Laakereilla ei jäädä lepäämään. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60918


???????????????????

/// " Muutkin virat vakinaisiksi

28.08.2007 23.27

Onneksi olkoon kaupunginjohtajien virkojen vakinaistamisesta. Nyt on tehty päänavaus määräaikaisten virkojen ja toimien vakinaistamisen puolesta Hämeenlinnan kaupungissa.

Eiköhän siis myös päivähoitajien sekä lastentarhanopettajien määräaikaiset toimet vakinaisteta, roimien palkankorotusten kera, etteivät kyseiset henkilöt siirry muille paikkakunnille, esimerkiksi Hattulaan, jossa kyseiset toimet on vakinaisia.

Peuke

Hämeenlinna"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=61007

tätä taas kirjoitti:

tää on tämmöstä

"Hyvä järki asuu (muualla kuin) Hämeenlinnassa"?

>>>>>>>>>>>>>>>>>


"Kolmannes Keinutuolin asunnoista on vapaana


[ 02.01.2008 16.39 / HäSa ]


Vanhusten vuokratalo Keinutuoli aloitti toimintansa vuodenvaihteessa. Keinusaaren vanhuskorttelin rakennuksista ensimmäisenä valmistuneessa vuokratalossa on kuitenkin edelleen useita vapaita asuntoja. 56 huoneistoista on vuokrattu noin kaksi kolmasosaa.

- Korkea vuokrataso on karsinut tulijoita, talon isännöitsijä Heikki Meriläinen SKV:ltä kertoo.

40 - 60 neliön suuruisten asuntojen kuukausivuokra on noin 640 - 950 euroa. Meriläinen myöntää, että se on selvästi korkeampi kuin muissa asuntosäätiön kohteissa.

- Onhan se vähän yläkantissa, mutta toisaalta tällä seudulla rakentaminen on ollut kallista. Se näkyy seudun omistusasunnoissakin, Meriläinen toteaa. (HäSa)"

-- >> http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=66728



*******************



"- - Kolmannes huoneistoista tyhjillään

Keinutuolin 56 huoneistoista on vuokrattu noin kaksi kolmasosaa. Kolmannes asunnoista on toistaiseksi vielä vailla asukkaita, vaikka alun perin taloon tuli vajaat sata hakemusta.

- Kaikki hakemukset on käyty läpi, mutta korkea vuokrataso on karsinut tulijoita, talon isännöitsijä Heikki Meriläinen SKV:ltä kertoo.

Huoneistoista peritään vuokraa 16 euroa neliöltä, mikä tarkoittaa 40-60 neliön suuruisissa asunnoissa noin 640 - 950 euron kuukausivuokraa. Vuokra sisältää vesimaksun ja pesutuvan käytön. Sen päälle tulevat muut mahdollisesti tarvittavat palvelut.

Meriläinen myöntää, että vuokra on selvästi korkeampi kuin muissa asuntosäätiön kohteissa.

- Onhan se vähän yläkantissa, mutta toisaalta sillä seudulla rakentaminen on ollut kallista. Se näkyy seudun omistusasunnoissakin, Meriläinen toteaa.

Keinutuoliin on jatkuva haku. Isännöitsijä uskoo, että nyt talon valmistuttua sen markkinointi on entistä helpompaa.

- Tänäänkin on käynyt pari ihmistä katsomassa asuntoja. Kaikkia huoneistokokoja on vielä vapaana, mutta nopeat syövät hitaat, Meriläinen kertoo. - - "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66732




??????




"Messuasunnoista vajaa puolet vielä myymättä

[ 28.12.2007 17.30 / HäSa ]

Harvoilanmäen messualueen 107 asunnosta on edelleen myymättä 47. Tyhjillään on kaksi kokonaista pienkerrostaloa, lähes kaikki paritalot sekä kuusi omakotitaloa. Syksyn aikana alueelta on myyty vain yksi paritaloasunto.

Alueen rakennuttajat ovat yllättyneitä asuntojen pitkäksi venähtäneistä myyntiajoista. Heikon kysynnän vuoksi Kruunuasunnot on päättänyt vuokrata Linnankasarmin oheiskohteen rivitalohuoneistot. Myös kaksi pienkerrostaloa Harvoilanmäkeen rakentanut Peab Seicon harkitsee rakennusten myymistä vuokrataloiksi.

Moni kuitenkin uskoo asuntojen menevän kaupaksi keväällä, jolloin asuntokaupan odotetaan jälleen vilkastuvan.

- Ei tässä ole kirvestä kaivoon heitetty. Aika tavaran kaupitsee, emmekä ole huolissaan tilanteesta, Pirkanmaan Laatuasuntojen Marko Kuusisto arvioi. (HäSa)"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66616


????

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66621



"Messualueelta myytiin syksyn aikana vain yksi asunto

[ 28.12.2007 23.07 / HäSa ]

Turenkilainen Aino Kilpeläinen kävi perjantaina näyttämässä Harvoilanmäen myymättömiä taloja tyttärilleen Merja ja Sari Kilpeläiselle. Kolmikko ihmetteli, ettei taustalla näkyvä messujen yleisösuosikki ole löytänyt omistajaa.

Vailla omistajaa on edelleen viitisenkymmentä asuntoa. Linnankasarmin oheiskohde pannaan vuokralle.

Hämeenlinnan asuntomessualueella on edelleen runsaasti verhottomia ikkunoita. Syksyn aikana kaupaksi on mennyt vain yksi paritaloasunto. Muutamia asuntoja on vuokrattu, kun omistajat odottelevat parempia suhdanteita.

Tällä hetkellä omistajaa vaille on yhteensä 47 asuntoa, kun asuntoja messualueella on kaikkiaan 107. Myymättä on edelleen kaksi pienkerrostaloa, 14 paritalokotia, neljä kytkettyä erillispientaloa ja kuusi omakotitaloa.

Messujen oheiskohteen omistaja kyllästyi houkuttelemaan varovaisia ostajia. Kruunuasunnot päätti hiljattain vuokrata Asunto Oy Vanhakaupunki 12:n kaikki kuusi rivitaloasuntoa. Linnankasarmilla sijaitsevat perusparannetut 54-106 neliön suuruiset huoneistot piti alun perin myydä tarjousten perusteella. Niiden pohjahinnat lähtivät noin 250 000 eurosta.

Kruunuasuntojen myyntineuvottelija Arto Wiik kokee, että suhdanteet sattuivat messukohteiden kannalta huonoon aikaan, kun rakennuskustannukset nousivat ja ostajat muuttuivat varovaisiksi.

- Näissä meidän kohteissammehan oli verrattain korkea neliöhinta ja myyntiajankohta ei nyt sattunut kohdalleen. Ihan tästä johtuen asunnot pannaan nyt vuokralle, Wiik kertoo.

Asunnot vuokrataan alkuvuodesta, jolloin myös vuokrausehdot täsmentyvät.

Kerrostaloja tyhjillään

Rakennusliike Peab Seicon miettii, mitä se tekisi kahdelle Kaskikaarteen alussa sijaitsevalle pienkerrostalolleen. Talojen kaikki 24 asuntoa ovat edelleen tyhjinä vailla uusia omistajia.

Toimitusjohtaja Antti Peltoniemi kertoi lokakuussa yhtiön harkitsevan talojen myyntiä vuokrataloyhtiöiksi. Neuvotteluja ei ole vielä saatu päätökseen.

- Ihan samassa tilanteessa olemme edelleen. Tilanne on avoin. Asunnot eivät ole myynnissä, mutta muuten en osaa sanoa tilanteesta vielä yhtään enempää, Hämeenlinnan ja Tampereen alueen myynnistä vastaava Liisa Puranen kertoo.

Myös NCC:n kaksi paritaloa ja neljä erillispientaloa on edelleen myymättä. YH-Suomi myi yhden paritaloasunnon alkusyksystä, mutta sen jälkeen on ollut hiljaisempaa.

- Joulun alla ei ollut hirveästi kysyntää. Mutta kyllä me luotamme siihen, että asunnot menevät kevään aikana kaupaksi, kun asuntokauppa vilkastuu, YH-Suomen rakennuttaja-asiamies Raija Mustonen toteaa.

Hän myöntää yllättyneensä siitä, että yhtiöstä on vielä myymättä kolme asuntoa.

- Onhan se vähän ihmetyttänyt, kun tietää että kohde on hyvä, hyvällä paikalla ja vielä kohtuuhintainenkin. Mutta ehkä syy on asuntomessualueessa, kun siellä on niin paljon muutakin myytävää. En tiedä, ajatellaanko aluetta kalliiksi, vaikka on Hämeenlinnassa kalliimpaakin tuotantoa, Mustonen pohtii.

Laatuneliöitä tarjolla ennätysmäärä

Harvoilanmäen myynnissä olevien omakotitalojen hintapyynnöt vaihtelevat 340 000 eurosta 590 000 euroon. Paritaloja myydään 208 000 - 458 000 eurolla.

Pirkanmaan laatuasuntojen Marko Kuusisto arvioi, että syy poikkeuksellisen pitkiin myyntiaikoihin voi löytyä siitä, että tarjontaa tilavista laatuasunnoista on nyt Hämeenlinnassa paljon.

- Jos Hämeenlinnassa on aiemmin tehty muutama 400 000 euron asuntokauppa vuodessa ja nyt niitä on tullut kerralla myyntiin kymmenen kertaa enemmän, niin onhan se selvää, että ne hakevat vähän kauemmin niitä ostajia, Kuusisto toteaa.

Hän uskoo kuitenkin, että myös messualueen talot menevät kaupaksi muuttovoittokaupungissa.

- Ei tässä ole kirvestä kaivoon heitetty. Aika tavaran kaupitsee, emmekä ole huolissamme tilanteesta. Rakennuskustannukset nousevat koko ajan ja ihmiset huomaavat, että nämä ovatkin suhteellisen edullisia kohteita, Kuusisto sanoo. (HäSa)

Messualue koostuu 107 asunnosta

37 omakotitaloa, joista myymättä kuusi. Omakotitaloista 26 on yksityisen perheen rakennuttamia.

Seitsemän paritaloa, joista myyty yksi asunto ja vuokrattu muutama.

Kolme pienkerrostaloa, joissa asukkaita 14 vuokra-asunnossa. 24 omistusasuntoa myymättä.

Kaksi pienkerrostaloa, jossa rivitalopääty. Kaikki 14 osaomistusasuntoa myyty.

Neljä kytkettyä erillispientaloa. Kaikki myynnissä.

Riikka Happonen "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66621




JK 1. "Hyvä arki asuu Hämeenlinnassa"?!?

JK 2.[ http://www.hameenlinna.fi/index.php?uutinen=9971 ]

JK 3. "Forsströmin jouluruoat

Terveystarkastaja Karjalainen kertoo, että Forsströmiä on kehotettu muuttamaan toimintatapojaan lukuisia kertoja sekä suullisesti että kirjallisesti. "- Kahtena edellisenä jouluna olemme huomauttaneet samoista puutteista. Nyt oli pakko ottaa järeämmät keinot käyttöön." - Heimo Karjalainen - Miksi oli pakko? Onko terveysvalvonnalla näyttöä, että Forsströmin ruokamyynti olisi aiheuttanut terveydellisiä ongelmia? Kysymys näyttäneekin enemmänkin "suksien ristiinmenemiseltä" ja terveysvalvonnan itsensä tarkeäksi tekemiseltä.

Kommentin lähettäjä: 10 vuotta ostanut [2007-12-22 00:06]"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/forum/forummessage.jsp?forum=3&topic=27&message=19864

"Ns. potut pottuina" kirjoitti:

Eiköhän liene Hämeenlinnassa lähtenyt "mopo käsistä" ihan muissa yhteyksissä kuin "edellisellä kirjoittajalla", joka näyttää tarttuneen sarvista kiinni muutakin kuin vain mopoa, muun muassa Kastellin härkäparia!?


Hämeenlinnan "viranomaisilta" on sen sijaan kyllä karannut käsistä isommatkin asiat - ja Forsströmin kotiruokapajaa huomattavasti isommilla tehtailla...

"Lisää hyviä teorioita" esim. siitä, millaisia ihan oikeita "massatuotannollisia" ongelmia on menneenkin vuoden - ja myös muutamankin edellisen - aikana kyetty tuottamaan Hämeenlinnan asevelisosialistieliitin toimesta Hämeenlinnan asukkaiden ja veronmaksajien kustannuksella ja kannettaviksi voivat niin "pottuloora", "karvakäsi" ja kaltaisensa tutkailla jouluruokiensa sulattelemiseksi loppiaiseen mennessä vaikkapa seuraavasta pienehköstä koosteesta:






>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66339

???????????????????????

/// " Luotsi-säätiö antaa talousselvityksen lähiviikkoina

13.03.2007 23.10

Hämeenlinna haluaa turvata säätiön perustoiminnan

Säätiömuotoisella hallinnolla on Hämeenlinnan perusturvan toimialajohtajan Erkki Torpan mukaan omat vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa.

- Työvalmennussäätiö Luotsi perustettiin osittain, koska esimerkiksi työministeriö ja Kela eivät voi ostaa palveluita suoraan kunnilta. Säätiö on varsin itsenäinen yksikkö, jonka hallintoon on vaikea puuttua. Se on käynyt ilmi Luotsin tapauksessa.

Torpan mukaan Luotsin hallitukselta ja toimitusjohtajalta odotetaan lähiviikkoina kokonaisselvitystä säätiön talouden tilasta ja talouden vakauttamisesta.

- Kaupungin intressissä on, että Luotsin perustoiminta pystytään turvaamaan. Säätiö epäonnistui riskinotossa. Nyt kaupunkia kiinnostaa, kuinka muu toiminta pystytään takaamaan, Torppa viittaa Luotsi-säätiön Profile-bisnekseen.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta päätti helmikuun kokouksessaan kattaa työvalmennussäätiön viime vuoden tappiota lähes 64 000 eurolla. Lisäksi kaupunginhallitus on antanut vuoden jatkoaikaa 200 000 euron kassalainalle, joka olisi muuten langennut maksettavaksi tämän kuun lopussa.

Rahoitusjohtaja Ismo Uusitalo muistuttaa, että tämä laina on annettu mm. EU-hankerahojen maksuviiveiden hoitamiseen.

- Kaupunki on taannut Luotsille 150 000 euron lainan Profilen käynnistämistä varten. Muuta rahoitusta kaupunki ei ole Luotsille myöntänyt Profileen.

Vähemmistönä hallinnossa

Uusitalo painottaa Torpan tavoin, että säätiö on varsin itsenäinen toimija.

- Luotsin hallinnossa Hämeenlinnan kaupunki on vähemmistönä. Kuudesta hallituspaikasta kaupungilla on kaksi. Muut toimijat ovat erilaisia järjestöjä, mm. mielenterveys- ja vammaisjärjestöjä on mukana.

Niin Torppa kuin Uusitalokin ovat panneet merkille, että Luotsin hallinto on toiminut "lautakuntamaiseen" tapaan.

- Onhan kaupungilla siinä tietysti intressejä, kun olemme rahoittaneet säätiötä, Torppa myöntää. Hän sanoo, että Luotsin johdolta odotetaan täyttä selvitystä taloudesta lähiviikkoina.

- Sen jälkeen nähdään, tarvitaanko talouden vakauttamiseksi lisätoimia, Torppa arvioi. Kukaan ei tässä vaiheessa halua kertoa, kuinka paljon Luotsin kassavaroja on uponnut Profileen, jonka toimintaa ajetaan nyt alas.

Työvalmennussäätiö Luotsin toimitusjohtaja Antti Paajanen ei halunnut tiistaina kommentoida tilannetta millään tavalla. Hän kertoi palaavansa asiaan loppukuusta pidettävässä tiedotustilaisuudessa. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=51883






???????????????????


/// " Profile-HML haki itsensä konkurssiin

10.04.2007 13.37

VPU Pukutehtaan toimintaa jatkamaan perustettu Profile-HML Oy on konkurssissa. Hämeenlinnan käräjäoikeus asetti yrityksen konkurssiin sen omasta pyynnöstä.

Profile-HML perustettiin kaksi vuotta sitten jatkamaan vaatteiden valmistusta pukutehtaan tiloissa. Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi osti yrityksen viime vuonna. Hämeenlinnan kaupunki rahoitti kaupan ja liiketoiminnan käynnistyksen.

Profile-HML irtisanoi kaikki työntekijänsä jo helmikuussa. Yrityksellä oli enimmillään parikymmentä työntekijää, mutta Luotsi vähensi väen puoleen jo viime vuonna.

Profile-HML:n päävelkoja on Luotsi-säätiö. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=53393





???????????????

///" Luotsi-säätiön talous tuhottiin viime vuonna

16.08.2007 07.21

Luotsi-säätiön talous tuhottiin täysin viime vuonna. Säätiö ei vain menettänyt 278 000 euroa Profile-HML -yritykseen vaan sen tilit näyttävät muutenkin miinusta.

Säätiön tilinpäätöksen mukaan sen oma pääoma on neljännesmiljoonan miinuksella. Vierasta pääomaa on 768 000 euroa.

Tilinpäätös saattaa antaa liiankin hyvän kuvan säätiöstä. Tuloslaskelmassa on liikevaihdoksi kirjattu yli 154 000 euron myyntisaatavat. Säätiön siirtosaamiset eli vanhat saamiset ovat kasvaneet lähes 100 000 eurolla 166 000 euroon. Se saattaa kertoo siitä, että tuloslaskelmaan ja taseeseen on kirjattu tuloja, joita ei koskaan saada.

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi ei toiminnallaan pysty selviytymään veloistaan. Lähes 2,7 miljoonan euron tuotoista palvelujen ja tavaroiden myynnistä kertyi 247 000 euroa. Myynti jäi yli 5 prosenttia budjetoidusta.

Toiminta jatkuu Hämeenlinnan kaupungin tuella ja takauksella. Kaupunki osti viime vuonna säätiöltä noin miljoonalla eurolla palveluja. Vaikka palvelusopimuksessa ei enää ollut ehdotonta tappiotakuuta, perusturvalautakunta päätti viime helmikuussa kattaa säätiön tappioita 63 625 eurolla.

Toiminnallista tappiota perusteltiin sillä, että Luotsi teki sopimuksen palvelujen myynnistä työvoimatoimistolle ja työvoiman palvelukeskukselle. Toimintaan palkattiin työntekijä, mutta hänellä ei ollut asiakkaita.

Perusturvalautakunta siirsi kesällä myös toimeentulotuen määrärahoja Luotsille. Toimeentulotukeen varatuista rahoista on säästymässä 400 000 euroa. Luotsin työllistämiseen annettiin niistä 100 000 euroa.

Kaupungilta rahaa

Luotsin tilintarkastajat toteavat, että säätiön tervehdyttäminen edellyttää jatkossakin Hämeenlinnan kaupungin tukea säätiön toiminnalle ja rahoitukselle. Tilintarkastajat eivät selitä, tarvitseeko säätiö 200 000 kassalainan ja 150 000 euron lainatakauksen lisäksi muutenkin lisää rahaa kaupungilta.

Luotsi-säätiö osti viime vuonna Profile-HML -yrityksen, jonka liiketoiminnan käynnistämiseen se sai 150 000 euron lainantakauksen kaupungilta. Luotsi osti 20 000 eurolla yrityksen ja lainasi sen toimintaan 148 000 euroa. Tämän lisäksi Luotsi antoi yritykselle 110 000 euron pääomalainan. Profile-HML asetettiin keväällä konkurssiin.

Luotsin laina Profile-HML:lle on oman pääoman ehtoinen. Luotsi voi saada sen takaisin vain, jos konkurssiyritys selviytyy kaikista muista veloistaan. 148 000 euron laina Profile-HML:lle on tavallinen velka, johon kaupungilla on yrityskiinnitys.

Luotsin toimintakertomus viime vuodelta ei selvitä, onko säätiön tileissä ilmaa. Toimintakertomus ei niin ikään mainitse mitään erityistä toimitusjohtaja Antti Paajasesta.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellsten on vihjannut, että Luotsin toiminnassa ovat olleet muutkin asiat rempallaan kuin Profile-HML:n rahoitus ja liiketoiminta. Hellsten on sanonut kaupungin harkitsevan toimitusjohtajan asettamista oikeudelliseen vastuuseen.

Luotsi ei toimintakertomuksessaan selvitä, kuinka paljon se kaikkiaan eri tavoin käytti varoja Profile-HML:aan. Pukutehtaan kiinteistöön on muun muassa rakennettu tiloja, jotka on ilmeisesti tehty palvelemaan vain Profile-HML:n liiketoimintaa.

Toimintakertomuksen mukaan alkukesällä osoittautui, että Profile-HML:n toimintaa vetämään palkatun asiantuntijan näkemykset eivät pitäneetkään paikkansa. Hallitukselle annettiin kaksi tilannekatsausta Profile-HML:sta. Lisäksi hallitus käsitteli etäkokouksissaan marraskuussa luotollista sekkitiliä ja joulukuussa Profile-HML:n laina-asioita.

Erikseen palkattu tilintarkastaja on laatinut Luotsin taloudesta selvityksen, joka on valmistunut tammikuussa. Sitä ei ole kuitenkaan julkistettu. (HäSa)

Voiko toimintaa jatkaa?
Säätiölaissa ei ole samanlaisia tarkkoja määräyksiä oman pääoman menettämisestä kuin osakeyhtiölaissa. Säätiölaissa on kuitenkin velvoitteita toiminnan lakkauttamisesta, kun pääomat on menetetty.

Mitä säätiön pitäisi tehdä, kun sen oma pääoma on 246¿000 euroa miinuksella ja vierasta pääomaa on 767¿900 euroa, Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan apulaisjohtaja Risto Hietanen?
- Säätiön pitäisi hakea konkurssia. Se olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten.

Voiko tällainen säätiö luottaa siihen, että jokin ulkopuolinen maksaa sen velat ja päästää sen taloudellisesta ahdingosta?
- Kiusallisen usein eletään säätiön hallituksessa kuin Liisa Ihmemaassa. Säätiön pitäisi ehdottomasti hakea lakkauttamista.
- Missä tällainen säätiö on?

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi, joka kaupungin ja valtion varoilla antaa sosiaalista työvalmennusta. Säätiö osti yrityksen, johon se käytti luvalla ja luvatta kaupungin varoja.
- Puuttumatta tähän tapaukseen muuten vaikuttaa sitä, että säätiön hallitus ei tajua, mikä on hallituksen vastuu.

Luottamushenkilöt luottamushenkilöinä
Luotsi-säätiön 32 000 euron peruspääoman ovat maksaneet viisi järjestöä, Hämeenlinnan kaupunki ja Seutukeskus Oy Häme. Ne nimittävät myös hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet.
Luottamushenkilöinä on paljon kaupungin luottamushenkilöitä.

Osa on tullut tehtävään järjestöjen edustajina. Viime vuonna hallituksen puheenjohtajana toimi Olli Daavittila (vihr.), joka on entinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.

Perusturvalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Ulla Pullola (sd.) on edelleen Luotsin hallituksen jäsen.
Luotsin hallintoneuvosto on muodollinen elin.

Hallintoneuvostossa johti viime vuonna puhetta Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu Reijo Suominen (sd.). Kaupunkia hallintoneuvostossa edusti SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Lahtinen. Hänen varajäsenenään oli kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ruut Kallioinen (kok.)

Hämeenlinnan kaupunki siirsi Daavittilan Luotsin tehtävistä pois. Kaupungin edustajaksi hallitukseen ja puheenjohtajaksi nimitettiin perusturvaviraston virkamies.

Kaupunkia edustaa nyt Luotsin hallintoneuvostossa kansanedustaja Kirsi Ojansuu (vihr.)

Arno Juutilainen "


- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60342




???????????????????????


///" Luotsin selvitys: Pääomia lisättävä 400 000 eurolla

24.08.2007 09.12

Luotsi-säätiö päätyi selvityksessä pyytämään Hämeenlinnan kaupungilta 400 000 euroa lisää peruspääomaa. Säätiö halusi myös käyttöomaisuuden veloituksetta omistukseensa, markkinahintaiset ostopalvelusopimukset ja oikeutta ansaita ylijäämä.

Luotsin viime tammikuussa valmistuneessa selvityksessä lähdettiin yhä siitä, että säätiö jatkaa toimintaansa. Perusteluna ilmoitettiin, että säätiön tappiot jäävät joka tapauksessa kaupungin maksettavaksi.

Vaihtoehtona suurille Hämeenlinnan sijoituksille nähtiin vain säätiön kaiken toiminnan maksaminen suoraan kaupungin kassasta. Tällöin säätiö toimisi myös tiukasti sen valvonnassa.

Selvityksessä arvostellaan Luotsin koko toimintamallia.
Todetaan, että toiminnan "laatuun ja laajuuteen nähden" voimavarat ovat kohtuuttoman. Tällä tarkoitetaan 32¿000 euron peruspääomaa, jolla pyöritetään lähes 3 miljoonan euron liikevaihtoa.

Luotsille siirrettiin kaupungille kuuluvia tehtäviä. Selvityksen mukaan säätiötä perustettaessa jäi vähälle huomiolle "rahoitus ja toiminnan aloittamiseen sekä kehittämiseen liittyvät riskit".

Luotsi-säätiö teetti taloudellisen selvityksen Hämeenlinnan kaupungin vaatimuksesta. Työhön palkattiin HTM-tilintarkastaja Voitto Järvelä. Selvitys ei ollut riippumaton ja kriittinen, sillä Luotsin toimitusjohtaja Antti Paajanen osallistui sen tekemiseen. Paajanen jopa poisti jälkikäteen selvityksestä sivut Profile-HML:sta.

Selvityksessä ei lainkaan arvioitu Luotsin varojen käyttämistä, ei puututtu henkilöstöpolitiikkaa eikä tarkasteltu toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Tilintarkastaja ja toimitusjohtaja eivät millään tavalla kyseenalaistaneet edes Profile-HML:n hankintaa. Säätiön varat toiminnan kehittämiseen todetaan heikoiksi.

Lopullisessa raportissa, jossa on poistettu osia Profile-HML:sta, todetaan säätiön menettäneen osittain tai kokonaan yritykseen sitoutuneet 278 000 euroa. Luotsin omien pääomien menetykseen ja velkaantumiseen säätiönä ei puututa. Selvityksen mukaan hallituksen on seurattava sitä, että säätiön varat riittävät velkojen maksamiseen.

Hallitus totesi väärinkäytön

Luotsin hallitus itse teki huhtikuun kokouksessa tylyn arvion säätiön asioiden hoitamisesta. Profile-HML:n ostaminen nimetään kokouksen pöytäkirjassa "erittäin merkittäväksi virhearvioksi".

Hallitus myöntää itse, että Luotsi on käyttänyt väärin Hämeenlinnan kaupungin 200 000 euron kassalainan. Pöytäkirjaan on kirjattu, että kaupungin myöntämä kassalaina tarkoitettiin palvelutoiminnan turvaamiseen eikä "missään tapauksessa tytäryhtiön toiminnan rahoittamiseen".

Pöytäkirjassa todetaan hallituksen oma vastuu päätöksistä. Pääsyy vieritetään kuitenkin toimitusjohtajalle. Hallitus kirjaa luottaneensa toimitusjohtajan selvityksiin ja esittelyyn, jonka mukaan "suuria riskejä toimintaan ei pitänyt liittyä".

Kaupungin lähettämät "asiantuntijat", perusturvan toimialajohtaja Erkki Torppa ja työvoiman palvelukeskuksen johtaja Risto Jokinen, ripittivät myös Luotsin toimitusjohtajan kokouksessa. Heidän luettelivat pitkän listan asioita rahoituksesta yhteistyöhön, joissa kaupungin odotukset eivät olleet toteutuneet.

Hallitus kirjasi keskustelussaan vielä huolen säätiön henkilöstöpolitiikasta . Sen jälkeen se velvoitti puheenjohtajan selvittämään toimitusjohtajan työsuhteen purkamista. (HäSa)

Luotsin puheenjohtaja kiistää kokonaan lainan väärinkäytön
Luotsin tilanne on taloudellisesti mahdoton. Onko Luotsi tehnyt päätöksiä ja esityksiä, joilla tilanne nopeasti ratkaistaisiin, Luotsi-säätiön hallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan sosiaalityön johtaja Eija Leppänen?

- Luotsin talouden heikkeneminen johtui tytäryhtiö Profilen huonosta menestyksestä. Luotsin hallitus reagoi Profilen tilanteeseen alkuvuodesta, ja toiminnan tukeminen päätettiin lopettaa. Syntyneille tappioille ei voi nopeasti tehdä mitään.

- Tarkoitus on, että säätiön perustoiminnan ja talouden hoitoa parannetaan niin pian kuin suinkin mahdollista siten, että Luotsi kykenee lähivuosina hoitamaan asianmukaisesti lainoja.

Luotsin taloudellisessa selvityksessä 27.1.2007 esitetään kaksi vaihtoehtoa: 400 000 euron peruspääoman korotus tai säätiön toiminnan siirtäminen lähes kokonaan kaupungin toiminnaksi. Kumpi on virallinen esitys?

- Kyseessä on Luotsin hallituksen palkkaaman selvitysmiehen esitys ja näkemys asiasta. Peruspääomaa ei voida korottaa ilman säätiön osapuolten yhtenäistä tahtoa ja panoksia, joten tällainen toimenpide edellyttää vahvaa yhteistä näkemystä, neuvotteluja ja sopimusta osapuolten kesken.

Kenestä on kiinni, että mitään ei ole tapahtunut?

- Asioista on käyty neuvotteluja ja eri vaihtoehtoja on harkittu, joten väite, että mitään ei ole tapahtunut ei pidä paikkaansa. Eri vaihtoehdoista käydään varmaan keskustelua tulevaisuudessakin. Luotsin hallituksessa on tapahtunut muutoksia ja toimitusjohtaja on vaihtumassa.

Ottaako säätiö vastuun siitä, että kaupungin myöntämä 200 000 euron kassalaina on käytetty luvattomasti?

- Säätiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat luonnollisesti vastuussa tekemistään päätöksistä. Säätiö on kuitenkin juridiselta kannalta itsenäinen toimija, eikä minun tietojeni mukaan kassalainan suhteen ole sovittu mistään erillisestä lupamenettelystä, jonka hoitaminen tässä olisi erityisesti laiminlyöty.

Miksi varojen ilmeisestä väärinkäytöstä ei ole tehty riippumatonta selvitystä?

- Varojen käyttäminen ja Luotsin taloudellinen tilanne on selvitetty Voitto Järvelältä tilatussa selvityksestä. Saadun selvityksen lisäksi ei ole tullut ilmi mitään sellaista, että asiaa olisi ollut syytä erikseen vielä lisää selvittää. Kukaan ei saamieni tietojen mukaan ole esimerkiksi "väärinkäyttänyt" säätiön kassavaroja hyötyäkseen itse taloudellisesti.

- Profilen asiassa on luotettu hyvin asiantunteviin mielipiteisiin, ja toimittu siltä pohjalta. Asiantuntemus on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi.

Säätiön hallitus päätti 4.4., että puheenjohtaja tutkii edellytykset Antti Paajasen työsuhteen purkamiseen? Maksoiko Luotsi Paajaselle niin sanotun kultaisen kädenpuristuksen erosta?

- Mistään "kultaisesta kädenpuristuksesta" ei ole missään vaiheessa keskusteltu eikä sitä ole myöskään hallituksen toimesta harkittu. Paajanen on irtisanoutunut itse tavanomaisessa järjestyksessä.

Onko säätiö vaatinut entistä toimitusjohtajaa vastuuseen varojen väärinkäytöstä?

- Viittaan edelliseen kommenttiini koskien väärinkäytöksiä. Menettelyt ovat voineet olla taitamattomia, mutta hyötymismielessä ja tahallisesti vahinkoa aiheuttaen niitä ei käsittääkseni ole tehty.

Miksi Luotsi ei ole tehnyt esityksiä hallituksen kokoonpanon muuttamisesta, vaikka usein on todettu, että kaupungin yhden hallituspaikan edustus ei vastaa sen roolia?

- Uuden toimitusjohtajan ottettua tehtävän vastaan, tullaan varmasti käymään keskustelua säätiön säännöistä ja toimielinten kokoonpanosta. On mahdollista, että niihin tulee muutoksia.

Toimitusjohtaja on laatinut Luotsille säästöohjelman. Onko totta, että Luotsin sosiaalista työllistämistä kurjistetaan, jotta säätiö selviytyisi päivittäisistä velvoitteistaan?

- Mitään toimintoja ei ole tarkoitus kurjistaa. Talouden hoitaminen on luonnollisesti kuitenkin oltava tässä tilanteessa mahdollisimman hyvää ja erityisen tarkkaa.

Hallitus on ollut huolissaan Luotsin toimitusjohtajan henkilöstöpolitiikasta. Onko asialle tehty mitään?

- Olemme valinneet uuden toimitusjohtajan. Hallitus luottaa siihen, että henkilöstöpolitiikka muuttuu nykyistä parempaan suuntaan. Hallitus pyrkii tähän myös.

Pitääkö paikkansa, että Antti Paajanen antoi eräille läheisille työntekijöilleen palkankorotuksen juuri ennen eroaan?

- Hallitusta ei ole informoitu tällaisista korotuksista. Toimitusjohtaja on tehnyt mahdolliset päätökset itsenäisesti.

Pitääkö paikkansa, että Luotsin tilasta ei ole tiedotettu työntekijöille? Onko niin, että hallituksen puheenjohtaja selvitti asiaa vasta Hämeen Sanomien kirjoitusten jälkeen ja ilmoitti, että tiedot (Hämeen Sanomien ) eivät pidä paikkansa?

- Hallituksen puheenjohtaja on pitänyt Luotsin työntekijöille tiedotustilaisuuden keväällä Luotsin tilanteesta yleisesti ja toimitusjohtajan vaihtumisesta.

- Lehtijuttujen johdosta on keskusteltu yksiköiden vetäjien kanssa. Olen todennut, että lehdessä mainittu Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto Luotsin tilanteesta poikkeaa Järvelän selvityksestä.

- Patentti- ja rekisterihallituksessa ei tuolloin nähty aihetta toimenpiteisiin, koska toiminnalla on kuitenkin vahva kaupungin tuki.

Arno Juutilainen "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60782


???????????????????????


/// " Hellstén: Luotsista ei
vastuuta luottamushenkilöille

10.08.2007 23.14

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ilmoittaa, ettei kaupunki tee prosessia Luotsi-säätiön hallituksen jäsenten juridisesta vastuusta. Entisen toimitusjohtajan Antti Paajasen asian Hellstén jättää avoimeksi.

- Jotkut toimitusjohtajat ratkaisut eivät olleet hyvän hallintotavan mukaisia, Hellstén sanoo.

Luotsi-säätiö käytti satoja tuhansia euroja kaupungin rahaa Profile-HML:n liiketoimintaan. Kaupunki takasi säätiölle 150000 lainan tekstiiliyhtiön ostamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Luotsi käytti kuitenkin myös kassavarojaan Luotsin toimintaan. Kaupunki oli lainannut 200000 euroa säätiölle kassaksi muun toiminnan pyörittämiseen.

Profile-HML haki konkurssiin viime keväänä. Hämeen Sanomien tietojen mukaan Luotsi hukkasi vähintään 278000 euroa kaupungin varoja Profile-HML:aan. Luotsi ei ole kyennyt selviytymään vastuistaan kaupungille.

Kaupunginjohtaja Hellstén sanoi vielä maanantaina, että kaupunki selvittää oikeudellisia vastuita. Nyt hän lieventää lausuntoaan.

- Ei kaupungilla varmaan ole operaatiota. Kaupunginhallitus on käynyt nämä asiat läpi hyvin tarkkaan.

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsin entinen toimitusjohtaja Antti Paajanen kiistää, että hän olisi kaupungin tietämättä käyttänyt sen varoja. Paajasen mukaan Luotsin luottamushenkilöt, joiden joukossa oli paljon myös kaupungin luottamushenkilöitä, tiesivät varojen käytöstä. Luotsin hallituksen entinen puheenjohtaja Olli Daavittila (vihr.) sanoo, että päätökset tehtiin Luotsissa yksimielisesti. Hänen mukaansa kaupungin kanssa asioista sopi vain Paajanen.

Selvitystä ei tunneta

Osapuolet ovat antaneet ristiriitaisia lausuntoja tiedonkulusta, vastuista ja Luotsin selvityksistä. Hämeenlinnan perusturvaviraston toimitusjohtaja Erkki Torppa kertoi maaliskuussa odottavansa vielä lähiviikkoina Luotsin selvitystä. Hellstén taas vaati viime maanantaina selvitystä.

Luotsin talousselvitys, jonka myös perusturvaviraston johto sai, valmistus jo tammikuussa. Siinä selvitetään pikemminkin Luotsin taloutta kuin sen ja kaupungin sotkeutuneita raha-asioita. Nyt kukaan ei edes tunnusta tietävänsä mistään muusta selvityksestä.

Toimitusjohtaja Torppa katsoo, että perusturvaviraston puolesta Luotsin asiat on selvitetty. Torppa on huolissaan säätiön toiminnan jatkumisesta.

- Luotsin Profile-HML:aan liittyvät asiat ovat kaupungin terävän pään asioita. Lehtiartikkelin (tiistain Hämeen Sanomat) jälkeen kävimme asiat läpi Hellsténin kanssa. Meillä on yhteinen tulkinta. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60109


????????????????????


/// " Luotsille verotarkastuksessa
mätkyt vääristä vähennyksistä

17.12.2007 23.02

Hämeenlinna maksaa säätiön veroja yli 24000 eurolla.

Luotsi-säätiö on verotarkastuksessa jäänyt kiinni vääristä arvonlisäverovähennyksistä. Säätiö on hankkinut arvonlisäveropalautukset ateriatoiminnan hankinnoista, vaikka ateriatoiminta ei ole ollut arvonlisäverollista.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta maksaa Luotsille määrätyt runsaan 24000 euron verot ja veronlisäykset. Verojen ja veronkorotusten maksaminen perustuu kaupungin säätiölle antamaan tappiotakuuseen.

Luotsi ryhtyi hankkimaan arvonlisäveron palautuksia ruokailun hankinnoista 1.11.2004. Palautuksia hankittiin aiheettomasti yli 20000 euroa vuosina 2004-06. Verovirasto määräsi maksettaville veroille yli 3500 euron veronlisäykset.

Työvalmennussäätiö selittää virhettä sillä, että ruokailulle haettiin vuonna 2004 vapautus arvonlisäverosta. Verovapaudella piti estää Työkeskus Viisarin ja Työtoiminta Majakan asiakkaiden aterioiden kallistuminen. Säätiön mukaan se ei "osannut ottaa huomioon", että verovapaus poistaisi hankintojen arvonlisäverojen vähennykset.

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi on järjestöjen ja kaupungin hallitsema säätiö, joka kouluttaa ja työllistää vaikeasti työllistyviä työttömiä. Säätiö saa käytännössä varat toimintaansa kaupungilta.

Säätiö on vaikeuksissa

Luotsi on taloudellisissa vaikeuksissa ja se on tarvinnut jatkuvasti lisää kaupungin varoja toimintaansa. Säätiö teki satojen tuhansien eurojen tappion ostamalla VPU Pukutehtaan liiketoimintaa jatkamaan perustetun Profile-HML -yhtiön. Yhtiö haettiin konkurssiin alkuvuonna. Säätiön palkkaaman selvitysmiehen mukaan se tarvitsee kaupungilta 400000 euroa kyetäkseen jatkamaan toimintaansa.

Luotsin hallitus totesi yhtiön hankinnan "erittäin merkittäväksi virhearvioksi". Säätiö käytti Profile-HML:n liiketoimintaan myös kaupungin 200000 euron kassalainan, joka oli tarkoitettu säätiön toimintaan.

Hämeenlinnan kaupunki antoi ennen viime tilivuotta Luotsille täyden tappiotakuun. Viime vuodesta sovittiin, että lisälaskutuksesta tai maksujen palautuksesta sovitaan erikseen.

Kaupunki on kohentanut Luotsin taloutta maksamalla sille entistä enemmän rahaa. Tänä vuoden sopimuksessa kaupungille tuotettujen palvelujen määrää vähennettiin, mutta maksuja kasvatettiin. Lisäksi kesällä perusturvalautakunta siirsi toimeentulotuen määrärahoja 100000 euroa työllistämiseen. Ensi vuoden käyttösuunnitelmaan on otettu 60000 euron käyttökorvaus Profile-HML:n konkurssin kuluihin. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286


?????????????????????????????


/// " Aulangon kylpylässä on
yhä 2 miljoonan aukko

05.10.2007 08.26

Työministeriö horjutti Hämeenlinnan, Restelin ja Dividumin sopimuksia ja kylpylän rahoitusta. HäSa/ark.

Hämeenlinnan kaupunki haluaa keventää Aulangon Kylpylä Oy:n velkarasitusta. Kaupunki aloittaa kohta yhtiön muiden osakkaiden kanssa neuvottelut velka- ja omistusjärjestelyistä.
Tien neuvotteluille avaa päätös, että kaupunki ja kylpyläyhtiö eivät hae vahingonkorvausta Hämeen TE-keskuksen tuen menettämisestä. Työministeriö sai Korkeimmassa hallinto-oikeudessa purettua päätöksen 2 miljoonan euron tuesta.
- Kylpyläyhtiöllä on 2 miljoonan euron edestä liikaa velkaa, Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoo.
Työministeriö varasi kaikkiaan 3,3 miljoonaa euroa kylpyläyhtiön tukemiseen. Yhtiön laskelmiin tukea otettiin 2 miljoonaa euroa, sillä tuosta summasta oli tuolloin jo TE-keskuksen päätös.
Kun TE-keskus pysäytti tuen maksamisen, kaupunki takasi vastaavan lainan kylpyläyhtiölle "tilapäisesti". Lainalla piti vain rahoittaa rakentamista siihen asti, kunnes TE-keskuksen tuki saataisiin.
- Kaupunki haluaa myös sopia, miten se irtautuu kylpyläyhtiön omistuksesta. Omistustahan ei ole tarkoitettu pysyväksi, Isosuo kertoo.
Rahoitus huonosti, liiketoiminta hyvin

Hämeenlinna omistaa kylpyläyhtiöstä 51 prosenttia. 49 prosentin omistuksen jakavat puoliksi Aulangon hotellin liiketoimintaa pyörittävä Restel ja sen tilat omistava kiinteistösijoitusyhtiö Dividum. Restel ja Dividum ovat suoraan rahoittaneet vain pienen osan kylpylästä ja monitoimihallista. Loput pääomista ovat kaupungin omistusta, pääomasijoituksia ja takaamia lainoja. Kylpyläyhtiön lainat pitäisi hoitaa Restelin maksamalla vuokralla.
Kylpyläyhtiön rahoitus EU-tuella epäonnistui pahanpäiväisesti. Sen sijaan kylpylä ja monitoimihalli ovat liiketoiminnallisesti onnistuneet jopa ennakoitua paremmin. Kylpylässä on käynyt arvioitua enemmän väkeä.
Restelin aluejohtaja Kari Viitamäki kertoo, että hotellissa oli viikonloppuisin vain satunnaisia vieraita ennen kylpylää ja monitoimihallia. Niiden valmistumisen jälkeen viikonloppujen vapaa-ajan asiakkaiden määrä on kasvanut ja tasannut hotellin käyttöä. Uudet toiminnat ovat lisänneet myös hotellin kilpailukykyä kokousmatkailussa.
- Hotellin liikevaihto on kahdessa vuodessa kolminkertaistunut. Tällaista ei ole nähty ainakaan Restelin historiassa.
Aulangon liiketoiminnan kasvu on vetänyt koko Hämeenlinnan matkailua.
- Kylpylä on tuonut suoraan yli 70 uutta työpaikkaa - enemmän kuin uskottiin. Se antaa koko kaupungille lisää matkailutuloja. Totta kai tämä helpottaa asioista sopimista, Isosuo toteaa.
Restel: Aulangon kehitys pöydälle

Restelin hotelliliiketoiminnan toimialajohtaja Jari Laine haluaa selvittää kylpyläyhtiön asiat osana "isompaa viitekehystä". Laine haluaa pöydälle myös koko Aulangon alueen kehittämisen.
- On hankala paikka, kun lainvoimainen päätös rahoituksesta peruutetaan. Selvitämme neuvottelupöydässä kaikki vaihtoehdot, mitä näköpiirissä on.
Kun ulkopuolinen rahoitus jäi laskettua pienemmäksi, syntyy paineita hankkia lisää rahaa kylpyläyhtiölle korottamalla Restelin vuokraa.
- On erilaisia ratkaisuja. Voidaan hankkia lisää pääomia, voidaan hankkia lisää tuloja kylpyläyhtiölle tai on jokin muu ratkaisu. (HäSa)
Ministeriö ja valitukset olivat kuivattaa altaat

Työministeriö horjutti Hämeenlinnan, Restelin ja Dividumin sopimuksia ja kylpylän rahoitusta. Valitukset lisäävät tuskaa.
Aulangon kylpylän ja monitoimihallin rahoitus rakennettiin työministeriön ja Hämeen TE-keskuksen 2 miljoonan euron EU-tuen varaan. Osakkaat luottivat siihen, että jo myönnetty lainvoimainen tuki on varmaa rahaa.
Hankkeen onneksi osapuolet eivät luottaneet sopimuksissa siihen, että ministeriön hankkeelle varaamat kaikki 3,3 miljoonaa euroa saadaan. Osakassopimukseen kirjattiin optio kaupungin 1,3 miljoonan euron pääomalainasta.
Työministeriö lähti taisteluun kylpylärahoitusta vastaan, kun kilpailijat moittivat sitä. Ministeriö haki ja onnistui saamaan tukipäätökselle purun Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Aulangon hankkeen kustannusarvio oli 17,5 miljoonaa euroa. Siihen sisältyi kuitenkin myös hotellin ehostusta, jonka rahoittivat Restel ja kiinteistön omistaja Dividum.
Kustannukset nousivat yli 0,4 miljoonalla eurolla. Valitukset monitoimihallin paikasta viivästyttivät ja vaikeuttivat töitä. Aulangon Kylpylä Oy rahoitti kustannusten nousun omalla lainalla, jonka vakuutena on kiinteistö.
Kylpyläyhtiöllä on kaikkiaan 2,4 miljoonaa euroa enemmän velkaa kuin sille piti kiinteistöjen valmistuttua jäädä. Yhtiön pitäisi hoitaa velkoja vuokrilla, joiden ainoa maksaja on Restel. HäSa


Arno Juutilainen "


- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=63164


????????????????????


//// " Kaupunki ei halua käräjöidä kylpylätuesta

02.10.2007 07.40

Aikoinaan Aulangon kylpylälle luvattiin työllisyysperusteista investointitukea yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Siitä saatiin vain osa.

Hämeen TE-keskus ehti jo myöntää kaksi miljoonaa euroa, mutta rahat varannut työministeriö haki päätökselle purun Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Työministeriön pään käänsi kilpailevien kylpylöiden kampanjointi Aulangon kylpylän tukia vastaan. Lopulta ministeriö ilmoitti pitävänsä TE-keskuksen tukipäätöstä laittomana. Tuolloin TE-keskus keskeytti tukien maksamisen.

Kylpyläyhtiön osakkaat Hämeenlinnan kaupunki, Restel ja Dividum päättivät alkuvuodesta selvittää, kannattaisiko asiassa nostaa oikeusprosessi valtiota vastaan ja hakea vahingonkorvauksia.

- Siitä pyydettiin useita asiantuntijalausuntoja. Niiden perusteella kaupunginhallitus päätyi siihen, ettei prosessiin kannata lähteä. On kuitenkin todettava, etteivät kaupunki eikä kylpyläyhtiö ole tehneet mitään virhettä, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo korostaa.

Mahdollisesta oikeusprosessiin lähdöstä päättää Aulangon kylpylä Oy:n hallitus tällä viikolla. Yhtiön muut osakkaat ovat hotelliyhtiö Restel ja kiinteistöyhtiö Dividum. Kaupunki omistaa kylpyläyhtiöstä 51 prosenttia.

Kaupunkia yhtiökokouksessa edustava Kari Tamminen sai ohjeistuksekseen, ettei oikeusprosesiin kannata lähteä.

- Vielä budjettikeskustelujen yhteydessä täytyy kuitenkin selvittää, miten kylpyläyhtiön omistusta järjestellään. Sillä on nyt aiottua enemmän lainaa ja sitä myötä korkoja ja lyhennyksiä, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kertoo.

- Pitemmällä tähtäyksellä kaupungilla on kuitenkin tarkoitus luopua omistuksestaan kylpyläyhtiössä. Niin oli alunperinkin tarkoitus. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "


- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=62957



?????????????????????????


/// " Hämeenlinna ja Restel
piirsivät uuden Aulangon

19.11.2007 23.09

Kylpylää tilkitään yhdessä 1,3 miljoonan osakepääomalla.

Restel laajentaa Aulangon hotellia vuonna 2012 sadalla huoneella. Aulangon hotellin puisto kunnostetaan. Kavaljeeri-rakennus peruskorjataan korkeatasoiseksi kokous- ja pientapahtumatilaksi.

Hämeenlinnan kaupunki, Restel ja kiinteistösijoitusyhtiö Dividum ovat tarkistaneet osakassopimustaan Aulangon Kylpylästä. Kylpylän EU-tuen menetystä paikataan yhtiön osakepääoman 1,3 miljoonan euron korotuksella.

Kylpylän osakassopimukseen on liitetty suuri joukko hankkeita, joilla Aulangon aluetta kehitetään. Aulangosta on piirretty jopa kuva, joka kertoo, millaiseksi sitä halutaan kehittää.

- Nyt on tehty Aulangosta kuva. Haluamme vahvistaa Aulangon brändiä. Se on yksi tärkeistä asioista, joista Hämeenlinna tunnetaan, Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoo.

Suurimmasta osasta hankkeita on sovittu vain periaatetasolla. Joidenkin töiden maksaja on itsestään selvyys, mutta joidenkin rahoituksesta sovitaan erikseen. Kaupunki kunnostaa ja päällystää kevyen liikenteen väylän sekä rakentaa portin Aulangolle. Puiston kunnostamisesta ja kustannusten jaosta sovitaan erikseen.

Laajentumista ei juuri epäillä

Hotellin laajentamisesta ei sovittu sitovasti. Sopimuksen mukaan hotellilaajennuksesta ja kylpylän lunastamisesta neuvotellaan, kun kysyntä edellyttää tarjonnan lisäämistä.

- Hotellia laajennetaan sadalla huoneella vuonna 2012, jos hotellihuoneiden käyttöaste nousee 65 prosenttiin. Tätä ei ole syytä epäillä, jos kehitys jatkuu nykyisellään, Restelin aluejohtaja Kari Viitamäki sanoo.

Aulangon hotellin käyttöaste on nyt 55-56 prosenttia. Käyttöasteen pitäisi siis kohota 10 prosenttiyksikköä.

-Käyttöaste on noussut 15 prosenttiyksikköä viimeisen kahden vuoden aikana kaikissa Hämeenlinnan hotelleissa. Aulanko on ollut moottori myös muille Hämeenlinnan hotelleille, Viitamäki muistuttaa.

Aulangon hotellin käyttöastetta on parantanut nimenomaan kylpylä ja monitoimihalli, jotka valmistuivat toissa keväänä. Restelin liikevaihto Aulangolla on kolminkertaistunut kahdessa vuodessa. Viitamäen mukaan myös Hämeenlinnan myönteinen vire on vaikuttanut. Jatkossa hän uskoo hotellin saavan lisää matkailijoita muun muassa Aulangonniemen lomakylästä, Verkatehtaan kongresseista ja ulkomaisella markkinoinnilla.

- Hotellia markkinoidaan taas ulkomaille - japanilaisilla Sibelius edellä. Golf otetaan esille kesämarkkinoinnissa.

Aulangon hotellin tontilla on noin 10000 kerrosneliötä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tästä tarvitaan vain osa sadan huoneen laajennukseen. Viitamäki kertoo, että vielä ei ole päätetty, mihin ja miten hotellia laajennetaan.

- Edullisinta on rakentaa mahdollisimman korkeaa. Hotellin funkkistyyli kuitenkin säilyy.

Apulaiskaupunginjohtaja Isosuo sanoo, että kaupunki on tavalla tai toisella mukana kaikessa Aulangon kehittämisessä. Hän puolustaa kaupungin vahvaa osallistumista matkailuelinkeinon taloudellisella merkityksellä.

- Matkailu on todellinen elinkeino eikä mitään puuhastelua. Se on metallin jälkeen suurin elinkeinomme. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65173



§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

- - - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60448



- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60918



///" Näkyvissä vakinaisia kaupunginjohtajia

28.08.2007 07.19

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Sari Louhio-Järvinen kiikaroi kokouksen alkajaisiksi jo melkein vakituisia kaupunginjohtajia Tapani Hellsténiä ja Juha Isosuota. Katariina Filppula/HäSa

Hämeenlinnan kaupunginvaltuustolla oli syksyn ensimmäisessä kokouksessa henki päällä. Monestakin suusta todettiin, ettei monikuntaliitosta ja siihen liittyvää Hattulan rajansiirtoa pyydellä anteeksi. Samassa hengessä vakinaistettiin kaupunginjohtajien virat.

Asiasta käytiin monipolvinen keskustelu, vaikka vakinaistamista vastusti loppujen lopuksi vain neljä valtuutettua. Kaupunginjohtaja Tapani Hellsténille (sd.) ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuolle (kok.) annettiin vihdoin vakituisia töitä viiden vuoden koeajan jälkeen.

Hämeenlinnan valtuusto oli varsin yksimielinen sisäministeriölle tehtävästä esityksestä Kalvolan rajayhteydestä tulevaan suurkuntaan. Muutamat valtuutetut kuten vihreiden Kirsi Ojansuu ja Jari Ranne sekä keskustan Jarmo Mäki-Uuro epäilivät suurinta ns. A-vaihtoehtoa, joka siirtäisi 20 prosenttia Hattulasta tulevaan Hämeenlinnaan. Lähinnä epäiltiin ehdotuksen psykologisia vaikutuksia tuleviin yhteistyökuvioihin.

Useimmat valtuutetut kuitenkin olivat voimakkaasti kaksi vaihtoehtoa sisältävän ehdotuksen kannalla.

- A-vaihtoehto olisi toiminnallisempi. Silloin nykyisellä Hämeenlinnalla ja Kalvolalle olisi todellinen yhteys. B-vaihtoehtokin eli 10 prosenttia Hattulasta vielä menettelee, mutta Hattulan esittämä 200 metriä leveä kaistale ei ole mistään kotoisin, listasi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Niemistö (sd.).

- Tässä nyt mitataan valtioneuvoston kyky noudattaa aikaisempia linjauksiaan.

Ministeriön puuttuminen kuohutti

Eniten valtuutettuja kuohutti sisäasiainministeriön puuttuminen Hämeenlinnan itsemääräämisoikeuteen. Halllitusneuvos Arto Sulonen sattui soittamaan kaupunginjohtaja Hellsténille, kun lähes koko kaupunginhallitus oli paikalla ja kuuli keskustelun.

Se ymmärrettiin niin, että ministeriö yritti estää Hämeenlinnaa viemästä raja-asiaa koskevaa päätösesitystä valtuustoon.

- Tämä on isoa valtakunnan politiikkaa. Aivan ennenkuulumatonta sekaantumista kaupungin päätöksentekoon, kuului tuomio valtuuston molemmilta laidoilta.

Valtuusto hyväksyi esityksen, että Hattulasta liitettäisiin Renkoon joko noin 10 prosentin tai 20 prosentin kaistale. Edellytyksenä muutokselle on, että kuuden kunnan valtuustot tekevät myönteisen kuntaliitospäätöksen. Esitys tehdään sisäasianministeriölle.

Kaupunginjohtajia ylistettiin

Kaupunginjohtajien vakinaistamisesta vallitsi suuri yksimielisyys vihreitä ja senioripuolueen Martti Salovaaraa lukuun ottamatta. Loppujen lopuksi vihreillä oli asiasta kolmenlaista näkemystä.

Kirsi Ojansuu peräänkuulutti politiikan pelisääntöjä. Hänen näkemyksensä mukaan Patu-kunnat ovat sopineet, ettei virkoja vakinaisteta, kun kuntaliitosprosessi on meneillään. Hän viittasi jopa niihin valtakuntiin, joissa perustuslakeja muutetaan, jotta presidenteille saadaan lisää virkakausia. Hän esitti, ettei virkoja vakinaistettaisi ennen liitosneuvottelujen päättymistä.

Muut kyselivät, mistä ihmeen sopimuksesta on kyse ja samalla ylistivät nykyiset kaupunginjohtajat melkeinpä taivaisiin.

Lopulta Niemistö kaivoi esiin perussopimuksen tekstin, jonka mukaan on luvattu, ettei vapautuvia määräaikaisia virkoja vakinaisteta.

- Kaupunginjohtajien virat eivät ole vapautuneet.

Kirsi Ojansuu sai kannatusta mm. Jari Ranteelta ja Martti Salovaaralta. Äänestyksessä kannatus jäi kuitenkin kapeaksi. Vihreistä Martti Töttölä ja kokouksesta pois olleen Päivi Siepin varamiehenä paikalla ollut Helge Paunu menivät suoraan kaupunginjohtajien vakinaistamisen taakse ja Elina Iivonen äänesti tyhjää.

Virat vakinaistettiin äänin 46-4, yksi tyhjä. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo pääsivät skoolaamaan valtuutettujen kanssa. He lupasivat pitää vauhtia yllä. Laakereilla ei jäädä lepäämään. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60918


???????????????????

/// " Muutkin virat vakinaisiksi

28.08.2007 23.27

Onneksi olkoon kaupunginjohtajien virkojen vakinaistamisesta. Nyt on tehty päänavaus määräaikaisten virkojen ja toimien vakinaistamisen puolesta Hämeenlinnan kaupungissa.

Eiköhän siis myös päivähoitajien sekä lastentarhanopettajien määräaikaiset toimet vakinaisteta, roimien palkankorotusten kera, etteivät kyseiset henkilöt siirry muille paikkakunnille, esimerkiksi Hattulaan, jossa kyseiset toimet on vakinaisia.

Peuke

Hämeenlinna"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=61007

Lue lisää

pystytty typeryys muuntamaan mp3-muotoon. Muuten ei näin iso määrä sitä mahtuisi näin pienelle paikkakunnalle.

on ilmeisesti kirjoitti:

pystytty typeryys muuntamaan mp3-muotoon. Muuten ei näin iso määrä sitä mahtuisi näin pienelle paikkakunnalle.

mull pappa-Tunturi ja raktori on Setori

pottuloora kirjoitti:

Lähtiköhän nyt edellisellä kirjoittajalla mopo käsistä? Että Héllsten ja Isosuo näpäyttivät Syyrakkia järkkäämällä täysin tapaus Syyrakin ulkopuoliselle yrittäjälle myyntikiellon Syyrakkia näpäyttäkseen??? Just. Kehitä lisää hyviä teorioita...

Uffen pöperöiden myyntikielto johtuu tasan siitä, että arvon yrittäjä ei raaskinut investoida sapuskan massatuotannossa vaadittuun koneelliseen jäähdytykseen, vaan luotti myymälän pihalle roudatun "myyntipisteen", eli tavarakontin ja pakkasen hoitavan homman helposti ja ilmaiseksi. Vaikka mahdollisuus saada Uffen joulupöperöistä ameba mahaan on samaa luokkaa kuin jäätelötötteröstä Kreikan reissulla, ptäisi yrittäjän uskoa kun kerran terveystarkastaja useana vuonna kehottaa tilanteen korjaamaan säädösten mukaiseksi. Terveystarkastajat katsoivat hövelisti Uffen tehtailua tähän asti, täsmäisku juuri laatikoiden valmistuttua oli vain viranomaisilta ns. potut pottuina, kun ei usko Uffe hyvällä niin sitten pahalla...

Lue lisää

Haluan oikaista väärän tiedon. Uffella ja Forsströmin "joulupöperöillä" ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Uffe lopetti Forsströmillä keväällä 2007.
Tsemppiä vaan Hannu Forströmille

Uffe

"Ns. potut pottuina" kirjoitti:

Eiköhän liene Hämeenlinnassa lähtenyt "mopo käsistä" ihan muissa yhteyksissä kuin "edellisellä kirjoittajalla", joka näyttää tarttuneen sarvista kiinni muutakin kuin vain mopoa, muun muassa Kastellin härkäparia!?


Hämeenlinnan "viranomaisilta" on sen sijaan kyllä karannut käsistä isommatkin asiat - ja Forsströmin kotiruokapajaa huomattavasti isommilla tehtailla...

"Lisää hyviä teorioita" esim. siitä, millaisia ihan oikeita "massatuotannollisia" ongelmia on menneenkin vuoden - ja myös muutamankin edellisen - aikana kyetty tuottamaan Hämeenlinnan asevelisosialistieliitin toimesta Hämeenlinnan asukkaiden ja veronmaksajien kustannuksella ja kannettaviksi voivat niin "pottuloora", "karvakäsi" ja kaltaisensa tutkailla jouluruokiensa sulattelemiseksi loppiaiseen mennessä vaikkapa seuraavasta pienehköstä koosteesta:






>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66339

???????????????????????

/// " Luotsi-säätiö antaa talousselvityksen lähiviikkoina

13.03.2007 23.10

Hämeenlinna haluaa turvata säätiön perustoiminnan

Säätiömuotoisella hallinnolla on Hämeenlinnan perusturvan toimialajohtajan Erkki Torpan mukaan omat vahvuutensa, mutta myös heikkoutensa.

- Työvalmennussäätiö Luotsi perustettiin osittain, koska esimerkiksi työministeriö ja Kela eivät voi ostaa palveluita suoraan kunnilta. Säätiö on varsin itsenäinen yksikkö, jonka hallintoon on vaikea puuttua. Se on käynyt ilmi Luotsin tapauksessa.

Torpan mukaan Luotsin hallitukselta ja toimitusjohtajalta odotetaan lähiviikkoina kokonaisselvitystä säätiön talouden tilasta ja talouden vakauttamisesta.

- Kaupungin intressissä on, että Luotsin perustoiminta pystytään turvaamaan. Säätiö epäonnistui riskinotossa. Nyt kaupunkia kiinnostaa, kuinka muu toiminta pystytään takaamaan, Torppa viittaa Luotsi-säätiön Profile-bisnekseen.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta päätti helmikuun kokouksessaan kattaa työvalmennussäätiön viime vuoden tappiota lähes 64 000 eurolla. Lisäksi kaupunginhallitus on antanut vuoden jatkoaikaa 200 000 euron kassalainalle, joka olisi muuten langennut maksettavaksi tämän kuun lopussa.

Rahoitusjohtaja Ismo Uusitalo muistuttaa, että tämä laina on annettu mm. EU-hankerahojen maksuviiveiden hoitamiseen.

- Kaupunki on taannut Luotsille 150 000 euron lainan Profilen käynnistämistä varten. Muuta rahoitusta kaupunki ei ole Luotsille myöntänyt Profileen.

Vähemmistönä hallinnossa

Uusitalo painottaa Torpan tavoin, että säätiö on varsin itsenäinen toimija.

- Luotsin hallinnossa Hämeenlinnan kaupunki on vähemmistönä. Kuudesta hallituspaikasta kaupungilla on kaksi. Muut toimijat ovat erilaisia järjestöjä, mm. mielenterveys- ja vammaisjärjestöjä on mukana.

Niin Torppa kuin Uusitalokin ovat panneet merkille, että Luotsin hallinto on toiminut "lautakuntamaiseen" tapaan.

- Onhan kaupungilla siinä tietysti intressejä, kun olemme rahoittaneet säätiötä, Torppa myöntää. Hän sanoo, että Luotsin johdolta odotetaan täyttä selvitystä taloudesta lähiviikkoina.

- Sen jälkeen nähdään, tarvitaanko talouden vakauttamiseksi lisätoimia, Torppa arvioi. Kukaan ei tässä vaiheessa halua kertoa, kuinka paljon Luotsin kassavaroja on uponnut Profileen, jonka toimintaa ajetaan nyt alas.

Työvalmennussäätiö Luotsin toimitusjohtaja Antti Paajanen ei halunnut tiistaina kommentoida tilannetta millään tavalla. Hän kertoi palaavansa asiaan loppukuusta pidettävässä tiedotustilaisuudessa. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=51883






???????????????????


/// " Profile-HML haki itsensä konkurssiin

10.04.2007 13.37

VPU Pukutehtaan toimintaa jatkamaan perustettu Profile-HML Oy on konkurssissa. Hämeenlinnan käräjäoikeus asetti yrityksen konkurssiin sen omasta pyynnöstä.

Profile-HML perustettiin kaksi vuotta sitten jatkamaan vaatteiden valmistusta pukutehtaan tiloissa. Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi osti yrityksen viime vuonna. Hämeenlinnan kaupunki rahoitti kaupan ja liiketoiminnan käynnistyksen.

Profile-HML irtisanoi kaikki työntekijänsä jo helmikuussa. Yrityksellä oli enimmillään parikymmentä työntekijää, mutta Luotsi vähensi väen puoleen jo viime vuonna.

Profile-HML:n päävelkoja on Luotsi-säätiö. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=53393





???????????????

///" Luotsi-säätiön talous tuhottiin viime vuonna

16.08.2007 07.21

Luotsi-säätiön talous tuhottiin täysin viime vuonna. Säätiö ei vain menettänyt 278 000 euroa Profile-HML -yritykseen vaan sen tilit näyttävät muutenkin miinusta.

Säätiön tilinpäätöksen mukaan sen oma pääoma on neljännesmiljoonan miinuksella. Vierasta pääomaa on 768 000 euroa.

Tilinpäätös saattaa antaa liiankin hyvän kuvan säätiöstä. Tuloslaskelmassa on liikevaihdoksi kirjattu yli 154 000 euron myyntisaatavat. Säätiön siirtosaamiset eli vanhat saamiset ovat kasvaneet lähes 100 000 eurolla 166 000 euroon. Se saattaa kertoo siitä, että tuloslaskelmaan ja taseeseen on kirjattu tuloja, joita ei koskaan saada.

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi ei toiminnallaan pysty selviytymään veloistaan. Lähes 2,7 miljoonan euron tuotoista palvelujen ja tavaroiden myynnistä kertyi 247 000 euroa. Myynti jäi yli 5 prosenttia budjetoidusta.

Toiminta jatkuu Hämeenlinnan kaupungin tuella ja takauksella. Kaupunki osti viime vuonna säätiöltä noin miljoonalla eurolla palveluja. Vaikka palvelusopimuksessa ei enää ollut ehdotonta tappiotakuuta, perusturvalautakunta päätti viime helmikuussa kattaa säätiön tappioita 63 625 eurolla.

Toiminnallista tappiota perusteltiin sillä, että Luotsi teki sopimuksen palvelujen myynnistä työvoimatoimistolle ja työvoiman palvelukeskukselle. Toimintaan palkattiin työntekijä, mutta hänellä ei ollut asiakkaita.

Perusturvalautakunta siirsi kesällä myös toimeentulotuen määrärahoja Luotsille. Toimeentulotukeen varatuista rahoista on säästymässä 400 000 euroa. Luotsin työllistämiseen annettiin niistä 100 000 euroa.

Kaupungilta rahaa

Luotsin tilintarkastajat toteavat, että säätiön tervehdyttäminen edellyttää jatkossakin Hämeenlinnan kaupungin tukea säätiön toiminnalle ja rahoitukselle. Tilintarkastajat eivät selitä, tarvitseeko säätiö 200 000 kassalainan ja 150 000 euron lainatakauksen lisäksi muutenkin lisää rahaa kaupungilta.

Luotsi-säätiö osti viime vuonna Profile-HML -yrityksen, jonka liiketoiminnan käynnistämiseen se sai 150 000 euron lainantakauksen kaupungilta. Luotsi osti 20 000 eurolla yrityksen ja lainasi sen toimintaan 148 000 euroa. Tämän lisäksi Luotsi antoi yritykselle 110 000 euron pääomalainan. Profile-HML asetettiin keväällä konkurssiin.

Luotsin laina Profile-HML:lle on oman pääoman ehtoinen. Luotsi voi saada sen takaisin vain, jos konkurssiyritys selviytyy kaikista muista veloistaan. 148 000 euron laina Profile-HML:lle on tavallinen velka, johon kaupungilla on yrityskiinnitys.

Luotsin toimintakertomus viime vuodelta ei selvitä, onko säätiön tileissä ilmaa. Toimintakertomus ei niin ikään mainitse mitään erityistä toimitusjohtaja Antti Paajasesta.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellsten on vihjannut, että Luotsin toiminnassa ovat olleet muutkin asiat rempallaan kuin Profile-HML:n rahoitus ja liiketoiminta. Hellsten on sanonut kaupungin harkitsevan toimitusjohtajan asettamista oikeudelliseen vastuuseen.

Luotsi ei toimintakertomuksessaan selvitä, kuinka paljon se kaikkiaan eri tavoin käytti varoja Profile-HML:aan. Pukutehtaan kiinteistöön on muun muassa rakennettu tiloja, jotka on ilmeisesti tehty palvelemaan vain Profile-HML:n liiketoimintaa.

Toimintakertomuksen mukaan alkukesällä osoittautui, että Profile-HML:n toimintaa vetämään palkatun asiantuntijan näkemykset eivät pitäneetkään paikkansa. Hallitukselle annettiin kaksi tilannekatsausta Profile-HML:sta. Lisäksi hallitus käsitteli etäkokouksissaan marraskuussa luotollista sekkitiliä ja joulukuussa Profile-HML:n laina-asioita.

Erikseen palkattu tilintarkastaja on laatinut Luotsin taloudesta selvityksen, joka on valmistunut tammikuussa. Sitä ei ole kuitenkaan julkistettu. (HäSa)

Voiko toimintaa jatkaa?
Säätiölaissa ei ole samanlaisia tarkkoja määräyksiä oman pääoman menettämisestä kuin osakeyhtiölaissa. Säätiölaissa on kuitenkin velvoitteita toiminnan lakkauttamisesta, kun pääomat on menetetty.

Mitä säätiön pitäisi tehdä, kun sen oma pääoma on 246¿000 euroa miinuksella ja vierasta pääomaa on 767¿900 euroa, Patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan apulaisjohtaja Risto Hietanen?
- Säätiön pitäisi hakea konkurssia. Se olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten.

Voiko tällainen säätiö luottaa siihen, että jokin ulkopuolinen maksaa sen velat ja päästää sen taloudellisesta ahdingosta?
- Kiusallisen usein eletään säätiön hallituksessa kuin Liisa Ihmemaassa. Säätiön pitäisi ehdottomasti hakea lakkauttamista.
- Missä tällainen säätiö on?

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsi, joka kaupungin ja valtion varoilla antaa sosiaalista työvalmennusta. Säätiö osti yrityksen, johon se käytti luvalla ja luvatta kaupungin varoja.
- Puuttumatta tähän tapaukseen muuten vaikuttaa sitä, että säätiön hallitus ei tajua, mikä on hallituksen vastuu.

Luottamushenkilöt luottamushenkilöinä
Luotsi-säätiön 32 000 euron peruspääoman ovat maksaneet viisi järjestöä, Hämeenlinnan kaupunki ja Seutukeskus Oy Häme. Ne nimittävät myös hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet.
Luottamushenkilöinä on paljon kaupungin luottamushenkilöitä.

Osa on tullut tehtävään järjestöjen edustajina. Viime vuonna hallituksen puheenjohtajana toimi Olli Daavittila (vihr.), joka on entinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.

Perusturvalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Ulla Pullola (sd.) on edelleen Luotsin hallituksen jäsen.
Luotsin hallintoneuvosto on muodollinen elin.

Hallintoneuvostossa johti viime vuonna puhetta Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu Reijo Suominen (sd.). Kaupunkia hallintoneuvostossa edusti SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Lahtinen. Hänen varajäsenenään oli kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ruut Kallioinen (kok.)

Hämeenlinnan kaupunki siirsi Daavittilan Luotsin tehtävistä pois. Kaupungin edustajaksi hallitukseen ja puheenjohtajaksi nimitettiin perusturvaviraston virkamies.

Kaupunkia edustaa nyt Luotsin hallintoneuvostossa kansanedustaja Kirsi Ojansuu (vihr.)

Arno Juutilainen "


- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60342




???????????????????????


///" Luotsin selvitys: Pääomia lisättävä 400 000 eurolla

24.08.2007 09.12

Luotsi-säätiö päätyi selvityksessä pyytämään Hämeenlinnan kaupungilta 400 000 euroa lisää peruspääomaa. Säätiö halusi myös käyttöomaisuuden veloituksetta omistukseensa, markkinahintaiset ostopalvelusopimukset ja oikeutta ansaita ylijäämä.

Luotsin viime tammikuussa valmistuneessa selvityksessä lähdettiin yhä siitä, että säätiö jatkaa toimintaansa. Perusteluna ilmoitettiin, että säätiön tappiot jäävät joka tapauksessa kaupungin maksettavaksi.

Vaihtoehtona suurille Hämeenlinnan sijoituksille nähtiin vain säätiön kaiken toiminnan maksaminen suoraan kaupungin kassasta. Tällöin säätiö toimisi myös tiukasti sen valvonnassa.

Selvityksessä arvostellaan Luotsin koko toimintamallia.
Todetaan, että toiminnan "laatuun ja laajuuteen nähden" voimavarat ovat kohtuuttoman. Tällä tarkoitetaan 32¿000 euron peruspääomaa, jolla pyöritetään lähes 3 miljoonan euron liikevaihtoa.

Luotsille siirrettiin kaupungille kuuluvia tehtäviä. Selvityksen mukaan säätiötä perustettaessa jäi vähälle huomiolle "rahoitus ja toiminnan aloittamiseen sekä kehittämiseen liittyvät riskit".

Luotsi-säätiö teetti taloudellisen selvityksen Hämeenlinnan kaupungin vaatimuksesta. Työhön palkattiin HTM-tilintarkastaja Voitto Järvelä. Selvitys ei ollut riippumaton ja kriittinen, sillä Luotsin toimitusjohtaja Antti Paajanen osallistui sen tekemiseen. Paajanen jopa poisti jälkikäteen selvityksestä sivut Profile-HML:sta.

Selvityksessä ei lainkaan arvioitu Luotsin varojen käyttämistä, ei puututtu henkilöstöpolitiikkaa eikä tarkasteltu toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Tilintarkastaja ja toimitusjohtaja eivät millään tavalla kyseenalaistaneet edes Profile-HML:n hankintaa. Säätiön varat toiminnan kehittämiseen todetaan heikoiksi.

Lopullisessa raportissa, jossa on poistettu osia Profile-HML:sta, todetaan säätiön menettäneen osittain tai kokonaan yritykseen sitoutuneet 278 000 euroa. Luotsin omien pääomien menetykseen ja velkaantumiseen säätiönä ei puututa. Selvityksen mukaan hallituksen on seurattava sitä, että säätiön varat riittävät velkojen maksamiseen.

Hallitus totesi väärinkäytön

Luotsin hallitus itse teki huhtikuun kokouksessa tylyn arvion säätiön asioiden hoitamisesta. Profile-HML:n ostaminen nimetään kokouksen pöytäkirjassa "erittäin merkittäväksi virhearvioksi".

Hallitus myöntää itse, että Luotsi on käyttänyt väärin Hämeenlinnan kaupungin 200 000 euron kassalainan. Pöytäkirjaan on kirjattu, että kaupungin myöntämä kassalaina tarkoitettiin palvelutoiminnan turvaamiseen eikä "missään tapauksessa tytäryhtiön toiminnan rahoittamiseen".

Pöytäkirjassa todetaan hallituksen oma vastuu päätöksistä. Pääsyy vieritetään kuitenkin toimitusjohtajalle. Hallitus kirjaa luottaneensa toimitusjohtajan selvityksiin ja esittelyyn, jonka mukaan "suuria riskejä toimintaan ei pitänyt liittyä".

Kaupungin lähettämät "asiantuntijat", perusturvan toimialajohtaja Erkki Torppa ja työvoiman palvelukeskuksen johtaja Risto Jokinen, ripittivät myös Luotsin toimitusjohtajan kokouksessa. Heidän luettelivat pitkän listan asioita rahoituksesta yhteistyöhön, joissa kaupungin odotukset eivät olleet toteutuneet.

Hallitus kirjasi keskustelussaan vielä huolen säätiön henkilöstöpolitiikasta . Sen jälkeen se velvoitti puheenjohtajan selvittämään toimitusjohtajan työsuhteen purkamista. (HäSa)

Luotsin puheenjohtaja kiistää kokonaan lainan väärinkäytön
Luotsin tilanne on taloudellisesti mahdoton. Onko Luotsi tehnyt päätöksiä ja esityksiä, joilla tilanne nopeasti ratkaistaisiin, Luotsi-säätiön hallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan sosiaalityön johtaja Eija Leppänen?

- Luotsin talouden heikkeneminen johtui tytäryhtiö Profilen huonosta menestyksestä. Luotsin hallitus reagoi Profilen tilanteeseen alkuvuodesta, ja toiminnan tukeminen päätettiin lopettaa. Syntyneille tappioille ei voi nopeasti tehdä mitään.

- Tarkoitus on, että säätiön perustoiminnan ja talouden hoitoa parannetaan niin pian kuin suinkin mahdollista siten, että Luotsi kykenee lähivuosina hoitamaan asianmukaisesti lainoja.

Luotsin taloudellisessa selvityksessä 27.1.2007 esitetään kaksi vaihtoehtoa: 400 000 euron peruspääoman korotus tai säätiön toiminnan siirtäminen lähes kokonaan kaupungin toiminnaksi. Kumpi on virallinen esitys?

- Kyseessä on Luotsin hallituksen palkkaaman selvitysmiehen esitys ja näkemys asiasta. Peruspääomaa ei voida korottaa ilman säätiön osapuolten yhtenäistä tahtoa ja panoksia, joten tällainen toimenpide edellyttää vahvaa yhteistä näkemystä, neuvotteluja ja sopimusta osapuolten kesken.

Kenestä on kiinni, että mitään ei ole tapahtunut?

- Asioista on käyty neuvotteluja ja eri vaihtoehtoja on harkittu, joten väite, että mitään ei ole tapahtunut ei pidä paikkaansa. Eri vaihtoehdoista käydään varmaan keskustelua tulevaisuudessakin. Luotsin hallituksessa on tapahtunut muutoksia ja toimitusjohtaja on vaihtumassa.

Ottaako säätiö vastuun siitä, että kaupungin myöntämä 200 000 euron kassalaina on käytetty luvattomasti?

- Säätiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat luonnollisesti vastuussa tekemistään päätöksistä. Säätiö on kuitenkin juridiselta kannalta itsenäinen toimija, eikä minun tietojeni mukaan kassalainan suhteen ole sovittu mistään erillisestä lupamenettelystä, jonka hoitaminen tässä olisi erityisesti laiminlyöty.

Miksi varojen ilmeisestä väärinkäytöstä ei ole tehty riippumatonta selvitystä?

- Varojen käyttäminen ja Luotsin taloudellinen tilanne on selvitetty Voitto Järvelältä tilatussa selvityksestä. Saadun selvityksen lisäksi ei ole tullut ilmi mitään sellaista, että asiaa olisi ollut syytä erikseen vielä lisää selvittää. Kukaan ei saamieni tietojen mukaan ole esimerkiksi "väärinkäyttänyt" säätiön kassavaroja hyötyäkseen itse taloudellisesti.

- Profilen asiassa on luotettu hyvin asiantunteviin mielipiteisiin, ja toimittu siltä pohjalta. Asiantuntemus on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi.

Säätiön hallitus päätti 4.4., että puheenjohtaja tutkii edellytykset Antti Paajasen työsuhteen purkamiseen? Maksoiko Luotsi Paajaselle niin sanotun kultaisen kädenpuristuksen erosta?

- Mistään "kultaisesta kädenpuristuksesta" ei ole missään vaiheessa keskusteltu eikä sitä ole myöskään hallituksen toimesta harkittu. Paajanen on irtisanoutunut itse tavanomaisessa järjestyksessä.

Onko säätiö vaatinut entistä toimitusjohtajaa vastuuseen varojen väärinkäytöstä?

- Viittaan edelliseen kommenttiini koskien väärinkäytöksiä. Menettelyt ovat voineet olla taitamattomia, mutta hyötymismielessä ja tahallisesti vahinkoa aiheuttaen niitä ei käsittääkseni ole tehty.

Miksi Luotsi ei ole tehnyt esityksiä hallituksen kokoonpanon muuttamisesta, vaikka usein on todettu, että kaupungin yhden hallituspaikan edustus ei vastaa sen roolia?

- Uuden toimitusjohtajan ottettua tehtävän vastaan, tullaan varmasti käymään keskustelua säätiön säännöistä ja toimielinten kokoonpanosta. On mahdollista, että niihin tulee muutoksia.

Toimitusjohtaja on laatinut Luotsille säästöohjelman. Onko totta, että Luotsin sosiaalista työllistämistä kurjistetaan, jotta säätiö selviytyisi päivittäisistä velvoitteistaan?

- Mitään toimintoja ei ole tarkoitus kurjistaa. Talouden hoitaminen on luonnollisesti kuitenkin oltava tässä tilanteessa mahdollisimman hyvää ja erityisen tarkkaa.

Hallitus on ollut huolissaan Luotsin toimitusjohtajan henkilöstöpolitiikasta. Onko asialle tehty mitään?

- Olemme valinneet uuden toimitusjohtajan. Hallitus luottaa siihen, että henkilöstöpolitiikka muuttuu nykyistä parempaan suuntaan. Hallitus pyrkii tähän myös.

Pitääkö paikkansa, että Antti Paajanen antoi eräille läheisille työntekijöilleen palkankorotuksen juuri ennen eroaan?

- Hallitusta ei ole informoitu tällaisista korotuksista. Toimitusjohtaja on tehnyt mahdolliset päätökset itsenäisesti.

Pitääkö paikkansa, että Luotsin tilasta ei ole tiedotettu työntekijöille? Onko niin, että hallituksen puheenjohtaja selvitti asiaa vasta Hämeen Sanomien kirjoitusten jälkeen ja ilmoitti, että tiedot (Hämeen Sanomien ) eivät pidä paikkansa?

- Hallituksen puheenjohtaja on pitänyt Luotsin työntekijöille tiedotustilaisuuden keväällä Luotsin tilanteesta yleisesti ja toimitusjohtajan vaihtumisesta.

- Lehtijuttujen johdosta on keskusteltu yksiköiden vetäjien kanssa. Olen todennut, että lehdessä mainittu Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto Luotsin tilanteesta poikkeaa Järvelän selvityksestä.

- Patentti- ja rekisterihallituksessa ei tuolloin nähty aihetta toimenpiteisiin, koska toiminnalla on kuitenkin vahva kaupungin tuki.

Arno Juutilainen "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60782


???????????????????????


/// " Hellstén: Luotsista ei
vastuuta luottamushenkilöille

10.08.2007 23.14

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ilmoittaa, ettei kaupunki tee prosessia Luotsi-säätiön hallituksen jäsenten juridisesta vastuusta. Entisen toimitusjohtajan Antti Paajasen asian Hellstén jättää avoimeksi.

- Jotkut toimitusjohtajat ratkaisut eivät olleet hyvän hallintotavan mukaisia, Hellstén sanoo.

Luotsi-säätiö käytti satoja tuhansia euroja kaupungin rahaa Profile-HML:n liiketoimintaan. Kaupunki takasi säätiölle 150000 lainan tekstiiliyhtiön ostamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Luotsi käytti kuitenkin myös kassavarojaan Luotsin toimintaan. Kaupunki oli lainannut 200000 euroa säätiölle kassaksi muun toiminnan pyörittämiseen.

Profile-HML haki konkurssiin viime keväänä. Hämeen Sanomien tietojen mukaan Luotsi hukkasi vähintään 278000 euroa kaupungin varoja Profile-HML:aan. Luotsi ei ole kyennyt selviytymään vastuistaan kaupungille.

Kaupunginjohtaja Hellstén sanoi vielä maanantaina, että kaupunki selvittää oikeudellisia vastuita. Nyt hän lieventää lausuntoaan.

- Ei kaupungilla varmaan ole operaatiota. Kaupunginhallitus on käynyt nämä asiat läpi hyvin tarkkaan.

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsin entinen toimitusjohtaja Antti Paajanen kiistää, että hän olisi kaupungin tietämättä käyttänyt sen varoja. Paajasen mukaan Luotsin luottamushenkilöt, joiden joukossa oli paljon myös kaupungin luottamushenkilöitä, tiesivät varojen käytöstä. Luotsin hallituksen entinen puheenjohtaja Olli Daavittila (vihr.) sanoo, että päätökset tehtiin Luotsissa yksimielisesti. Hänen mukaansa kaupungin kanssa asioista sopi vain Paajanen.

Selvitystä ei tunneta

Osapuolet ovat antaneet ristiriitaisia lausuntoja tiedonkulusta, vastuista ja Luotsin selvityksistä. Hämeenlinnan perusturvaviraston toimitusjohtaja Erkki Torppa kertoi maaliskuussa odottavansa vielä lähiviikkoina Luotsin selvitystä. Hellstén taas vaati viime maanantaina selvitystä.

Luotsin talousselvitys, jonka myös perusturvaviraston johto sai, valmistus jo tammikuussa. Siinä selvitetään pikemminkin Luotsin taloutta kuin sen ja kaupungin sotkeutuneita raha-asioita. Nyt kukaan ei edes tunnusta tietävänsä mistään muusta selvityksestä.

Toimitusjohtaja Torppa katsoo, että perusturvaviraston puolesta Luotsin asiat on selvitetty. Torppa on huolissaan säätiön toiminnan jatkumisesta.

- Luotsin Profile-HML:aan liittyvät asiat ovat kaupungin terävän pään asioita. Lehtiartikkelin (tiistain Hämeen Sanomat) jälkeen kävimme asiat läpi Hellsténin kanssa. Meillä on yhteinen tulkinta. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60109


????????????????????


/// " Luotsille verotarkastuksessa
mätkyt vääristä vähennyksistä

17.12.2007 23.02

Hämeenlinna maksaa säätiön veroja yli 24000 eurolla.

Luotsi-säätiö on verotarkastuksessa jäänyt kiinni vääristä arvonlisäverovähennyksistä. Säätiö on hankkinut arvonlisäveropalautukset ateriatoiminnan hankinnoista, vaikka ateriatoiminta ei ole ollut arvonlisäverollista.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta maksaa Luotsille määrätyt runsaan 24000 euron verot ja veronlisäykset. Verojen ja veronkorotusten maksaminen perustuu kaupungin säätiölle antamaan tappiotakuuseen.

Luotsi ryhtyi hankkimaan arvonlisäveron palautuksia ruokailun hankinnoista 1.11.2004. Palautuksia hankittiin aiheettomasti yli 20000 euroa vuosina 2004-06. Verovirasto määräsi maksettaville veroille yli 3500 euron veronlisäykset.

Työvalmennussäätiö selittää virhettä sillä, että ruokailulle haettiin vuonna 2004 vapautus arvonlisäverosta. Verovapaudella piti estää Työkeskus Viisarin ja Työtoiminta Majakan asiakkaiden aterioiden kallistuminen. Säätiön mukaan se ei "osannut ottaa huomioon", että verovapaus poistaisi hankintojen arvonlisäverojen vähennykset.

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi on järjestöjen ja kaupungin hallitsema säätiö, joka kouluttaa ja työllistää vaikeasti työllistyviä työttömiä. Säätiö saa käytännössä varat toimintaansa kaupungilta.

Säätiö on vaikeuksissa

Luotsi on taloudellisissa vaikeuksissa ja se on tarvinnut jatkuvasti lisää kaupungin varoja toimintaansa. Säätiö teki satojen tuhansien eurojen tappion ostamalla VPU Pukutehtaan liiketoimintaa jatkamaan perustetun Profile-HML -yhtiön. Yhtiö haettiin konkurssiin alkuvuonna. Säätiön palkkaaman selvitysmiehen mukaan se tarvitsee kaupungilta 400000 euroa kyetäkseen jatkamaan toimintaansa.

Luotsin hallitus totesi yhtiön hankinnan "erittäin merkittäväksi virhearvioksi". Säätiö käytti Profile-HML:n liiketoimintaan myös kaupungin 200000 euron kassalainan, joka oli tarkoitettu säätiön toimintaan.

Hämeenlinnan kaupunki antoi ennen viime tilivuotta Luotsille täyden tappiotakuun. Viime vuodesta sovittiin, että lisälaskutuksesta tai maksujen palautuksesta sovitaan erikseen.

Kaupunki on kohentanut Luotsin taloutta maksamalla sille entistä enemmän rahaa. Tänä vuoden sopimuksessa kaupungille tuotettujen palvelujen määrää vähennettiin, mutta maksuja kasvatettiin. Lisäksi kesällä perusturvalautakunta siirsi toimeentulotuen määrärahoja 100000 euroa työllistämiseen. Ensi vuoden käyttösuunnitelmaan on otettu 60000 euron käyttökorvaus Profile-HML:n konkurssin kuluihin. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286


?????????????????????????????


/// " Aulangon kylpylässä on
yhä 2 miljoonan aukko

05.10.2007 08.26

Työministeriö horjutti Hämeenlinnan, Restelin ja Dividumin sopimuksia ja kylpylän rahoitusta. HäSa/ark.

Hämeenlinnan kaupunki haluaa keventää Aulangon Kylpylä Oy:n velkarasitusta. Kaupunki aloittaa kohta yhtiön muiden osakkaiden kanssa neuvottelut velka- ja omistusjärjestelyistä.
Tien neuvotteluille avaa päätös, että kaupunki ja kylpyläyhtiö eivät hae vahingonkorvausta Hämeen TE-keskuksen tuen menettämisestä. Työministeriö sai Korkeimmassa hallinto-oikeudessa purettua päätöksen 2 miljoonan euron tuesta.
- Kylpyläyhtiöllä on 2 miljoonan euron edestä liikaa velkaa, Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoo.
Työministeriö varasi kaikkiaan 3,3 miljoonaa euroa kylpyläyhtiön tukemiseen. Yhtiön laskelmiin tukea otettiin 2 miljoonaa euroa, sillä tuosta summasta oli tuolloin jo TE-keskuksen päätös.
Kun TE-keskus pysäytti tuen maksamisen, kaupunki takasi vastaavan lainan kylpyläyhtiölle "tilapäisesti". Lainalla piti vain rahoittaa rakentamista siihen asti, kunnes TE-keskuksen tuki saataisiin.
- Kaupunki haluaa myös sopia, miten se irtautuu kylpyläyhtiön omistuksesta. Omistustahan ei ole tarkoitettu pysyväksi, Isosuo kertoo.
Rahoitus huonosti, liiketoiminta hyvin

Hämeenlinna omistaa kylpyläyhtiöstä 51 prosenttia. 49 prosentin omistuksen jakavat puoliksi Aulangon hotellin liiketoimintaa pyörittävä Restel ja sen tilat omistava kiinteistösijoitusyhtiö Dividum. Restel ja Dividum ovat suoraan rahoittaneet vain pienen osan kylpylästä ja monitoimihallista. Loput pääomista ovat kaupungin omistusta, pääomasijoituksia ja takaamia lainoja. Kylpyläyhtiön lainat pitäisi hoitaa Restelin maksamalla vuokralla.
Kylpyläyhtiön rahoitus EU-tuella epäonnistui pahanpäiväisesti. Sen sijaan kylpylä ja monitoimihalli ovat liiketoiminnallisesti onnistuneet jopa ennakoitua paremmin. Kylpylässä on käynyt arvioitua enemmän väkeä.
Restelin aluejohtaja Kari Viitamäki kertoo, että hotellissa oli viikonloppuisin vain satunnaisia vieraita ennen kylpylää ja monitoimihallia. Niiden valmistumisen jälkeen viikonloppujen vapaa-ajan asiakkaiden määrä on kasvanut ja tasannut hotellin käyttöä. Uudet toiminnat ovat lisänneet myös hotellin kilpailukykyä kokousmatkailussa.
- Hotellin liikevaihto on kahdessa vuodessa kolminkertaistunut. Tällaista ei ole nähty ainakaan Restelin historiassa.
Aulangon liiketoiminnan kasvu on vetänyt koko Hämeenlinnan matkailua.
- Kylpylä on tuonut suoraan yli 70 uutta työpaikkaa - enemmän kuin uskottiin. Se antaa koko kaupungille lisää matkailutuloja. Totta kai tämä helpottaa asioista sopimista, Isosuo toteaa.
Restel: Aulangon kehitys pöydälle

Restelin hotelliliiketoiminnan toimialajohtaja Jari Laine haluaa selvittää kylpyläyhtiön asiat osana "isompaa viitekehystä". Laine haluaa pöydälle myös koko Aulangon alueen kehittämisen.
- On hankala paikka, kun lainvoimainen päätös rahoituksesta peruutetaan. Selvitämme neuvottelupöydässä kaikki vaihtoehdot, mitä näköpiirissä on.
Kun ulkopuolinen rahoitus jäi laskettua pienemmäksi, syntyy paineita hankkia lisää rahaa kylpyläyhtiölle korottamalla Restelin vuokraa.
- On erilaisia ratkaisuja. Voidaan hankkia lisää pääomia, voidaan hankkia lisää tuloja kylpyläyhtiölle tai on jokin muu ratkaisu. (HäSa)
Ministeriö ja valitukset olivat kuivattaa altaat

Työministeriö horjutti Hämeenlinnan, Restelin ja Dividumin sopimuksia ja kylpylän rahoitusta. Valitukset lisäävät tuskaa.
Aulangon kylpylän ja monitoimihallin rahoitus rakennettiin työministeriön ja Hämeen TE-keskuksen 2 miljoonan euron EU-tuen varaan. Osakkaat luottivat siihen, että jo myönnetty lainvoimainen tuki on varmaa rahaa.
Hankkeen onneksi osapuolet eivät luottaneet sopimuksissa siihen, että ministeriön hankkeelle varaamat kaikki 3,3 miljoonaa euroa saadaan. Osakassopimukseen kirjattiin optio kaupungin 1,3 miljoonan euron pääomalainasta.
Työministeriö lähti taisteluun kylpylärahoitusta vastaan, kun kilpailijat moittivat sitä. Ministeriö haki ja onnistui saamaan tukipäätökselle purun Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Aulangon hankkeen kustannusarvio oli 17,5 miljoonaa euroa. Siihen sisältyi kuitenkin myös hotellin ehostusta, jonka rahoittivat Restel ja kiinteistön omistaja Dividum.
Kustannukset nousivat yli 0,4 miljoonalla eurolla. Valitukset monitoimihallin paikasta viivästyttivät ja vaikeuttivat töitä. Aulangon Kylpylä Oy rahoitti kustannusten nousun omalla lainalla, jonka vakuutena on kiinteistö.
Kylpyläyhtiöllä on kaikkiaan 2,4 miljoonaa euroa enemmän velkaa kuin sille piti kiinteistöjen valmistuttua jäädä. Yhtiön pitäisi hoitaa velkoja vuokrilla, joiden ainoa maksaja on Restel. HäSa


Arno Juutilainen "


- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=63164


????????????????????


//// " Kaupunki ei halua käräjöidä kylpylätuesta

02.10.2007 07.40

Aikoinaan Aulangon kylpylälle luvattiin työllisyysperusteista investointitukea yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Siitä saatiin vain osa.

Hämeen TE-keskus ehti jo myöntää kaksi miljoonaa euroa, mutta rahat varannut työministeriö haki päätökselle purun Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Työministeriön pään käänsi kilpailevien kylpylöiden kampanjointi Aulangon kylpylän tukia vastaan. Lopulta ministeriö ilmoitti pitävänsä TE-keskuksen tukipäätöstä laittomana. Tuolloin TE-keskus keskeytti tukien maksamisen.

Kylpyläyhtiön osakkaat Hämeenlinnan kaupunki, Restel ja Dividum päättivät alkuvuodesta selvittää, kannattaisiko asiassa nostaa oikeusprosessi valtiota vastaan ja hakea vahingonkorvauksia.

- Siitä pyydettiin useita asiantuntijalausuntoja. Niiden perusteella kaupunginhallitus päätyi siihen, ettei prosessiin kannata lähteä. On kuitenkin todettava, etteivät kaupunki eikä kylpyläyhtiö ole tehneet mitään virhettä, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo korostaa.

Mahdollisesta oikeusprosessiin lähdöstä päättää Aulangon kylpylä Oy:n hallitus tällä viikolla. Yhtiön muut osakkaat ovat hotelliyhtiö Restel ja kiinteistöyhtiö Dividum. Kaupunki omistaa kylpyläyhtiöstä 51 prosenttia.

Kaupunkia yhtiökokouksessa edustava Kari Tamminen sai ohjeistuksekseen, ettei oikeusprosesiin kannata lähteä.

- Vielä budjettikeskustelujen yhteydessä täytyy kuitenkin selvittää, miten kylpyläyhtiön omistusta järjestellään. Sillä on nyt aiottua enemmän lainaa ja sitä myötä korkoja ja lyhennyksiä, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kertoo.

- Pitemmällä tähtäyksellä kaupungilla on kuitenkin tarkoitus luopua omistuksestaan kylpyläyhtiössä. Niin oli alunperinkin tarkoitus. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "


- - - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=62957



?????????????????????????


/// " Hämeenlinna ja Restel
piirsivät uuden Aulangon

19.11.2007 23.09

Kylpylää tilkitään yhdessä 1,3 miljoonan osakepääomalla.

Restel laajentaa Aulangon hotellia vuonna 2012 sadalla huoneella. Aulangon hotellin puisto kunnostetaan. Kavaljeeri-rakennus peruskorjataan korkeatasoiseksi kokous- ja pientapahtumatilaksi.

Hämeenlinnan kaupunki, Restel ja kiinteistösijoitusyhtiö Dividum ovat tarkistaneet osakassopimustaan Aulangon Kylpylästä. Kylpylän EU-tuen menetystä paikataan yhtiön osakepääoman 1,3 miljoonan euron korotuksella.

Kylpylän osakassopimukseen on liitetty suuri joukko hankkeita, joilla Aulangon aluetta kehitetään. Aulangosta on piirretty jopa kuva, joka kertoo, millaiseksi sitä halutaan kehittää.

- Nyt on tehty Aulangosta kuva. Haluamme vahvistaa Aulangon brändiä. Se on yksi tärkeistä asioista, joista Hämeenlinna tunnetaan, Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoo.

Suurimmasta osasta hankkeita on sovittu vain periaatetasolla. Joidenkin töiden maksaja on itsestään selvyys, mutta joidenkin rahoituksesta sovitaan erikseen. Kaupunki kunnostaa ja päällystää kevyen liikenteen väylän sekä rakentaa portin Aulangolle. Puiston kunnostamisesta ja kustannusten jaosta sovitaan erikseen.

Laajentumista ei juuri epäillä

Hotellin laajentamisesta ei sovittu sitovasti. Sopimuksen mukaan hotellilaajennuksesta ja kylpylän lunastamisesta neuvotellaan, kun kysyntä edellyttää tarjonnan lisäämistä.

- Hotellia laajennetaan sadalla huoneella vuonna 2012, jos hotellihuoneiden käyttöaste nousee 65 prosenttiin. Tätä ei ole syytä epäillä, jos kehitys jatkuu nykyisellään, Restelin aluejohtaja Kari Viitamäki sanoo.

Aulangon hotellin käyttöaste on nyt 55-56 prosenttia. Käyttöasteen pitäisi siis kohota 10 prosenttiyksikköä.

-Käyttöaste on noussut 15 prosenttiyksikköä viimeisen kahden vuoden aikana kaikissa Hämeenlinnan hotelleissa. Aulanko on ollut moottori myös muille Hämeenlinnan hotelleille, Viitamäki muistuttaa.

Aulangon hotellin käyttöastetta on parantanut nimenomaan kylpylä ja monitoimihalli, jotka valmistuivat toissa keväänä. Restelin liikevaihto Aulangolla on kolminkertaistunut kahdessa vuodessa. Viitamäen mukaan myös Hämeenlinnan myönteinen vire on vaikuttanut. Jatkossa hän uskoo hotellin saavan lisää matkailijoita muun muassa Aulangonniemen lomakylästä, Verkatehtaan kongresseista ja ulkomaisella markkinoinnilla.

- Hotellia markkinoidaan taas ulkomaille - japanilaisilla Sibelius edellä. Golf otetaan esille kesämarkkinoinnissa.

Aulangon hotellin tontilla on noin 10000 kerrosneliötä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tästä tarvitaan vain osa sadan huoneen laajennukseen. Viitamäki kertoo, että vielä ei ole päätetty, mihin ja miten hotellia laajennetaan.

- Edullisinta on rakentaa mahdollisimman korkeaa. Hotellin funkkistyyli kuitenkin säilyy.

Apulaiskaupunginjohtaja Isosuo sanoo, että kaupunki on tavalla tai toisella mukana kaikessa Aulangon kehittämisessä. Hän puolustaa kaupungin vahvaa osallistumista matkailuelinkeinon taloudellisella merkityksellä.

- Matkailu on todellinen elinkeino eikä mitään puuhastelua. Se on metallin jälkeen suurin elinkeinomme. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65173



§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

- - - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60448



- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60918



///" Näkyvissä vakinaisia kaupunginjohtajia

28.08.2007 07.19

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Sari Louhio-Järvinen kiikaroi kokouksen alkajaisiksi jo melkein vakituisia kaupunginjohtajia Tapani Hellsténiä ja Juha Isosuota. Katariina Filppula/HäSa

Hämeenlinnan kaupunginvaltuustolla oli syksyn ensimmäisessä kokouksessa henki päällä. Monestakin suusta todettiin, ettei monikuntaliitosta ja siihen liittyvää Hattulan rajansiirtoa pyydellä anteeksi. Samassa hengessä vakinaistettiin kaupunginjohtajien virat.

Asiasta käytiin monipolvinen keskustelu, vaikka vakinaistamista vastusti loppujen lopuksi vain neljä valtuutettua. Kaupunginjohtaja Tapani Hellsténille (sd.) ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuolle (kok.) annettiin vihdoin vakituisia töitä viiden vuoden koeajan jälkeen.

Hämeenlinnan valtuusto oli varsin yksimielinen sisäministeriölle tehtävästä esityksestä Kalvolan rajayhteydestä tulevaan suurkuntaan. Muutamat valtuutetut kuten vihreiden Kirsi Ojansuu ja Jari Ranne sekä keskustan Jarmo Mäki-Uuro epäilivät suurinta ns. A-vaihtoehtoa, joka siirtäisi 20 prosenttia Hattulasta tulevaan Hämeenlinnaan. Lähinnä epäiltiin ehdotuksen psykologisia vaikutuksia tuleviin yhteistyökuvioihin.

Useimmat valtuutetut kuitenkin olivat voimakkaasti kaksi vaihtoehtoa sisältävän ehdotuksen kannalla.

- A-vaihtoehto olisi toiminnallisempi. Silloin nykyisellä Hämeenlinnalla ja Kalvolalle olisi todellinen yhteys. B-vaihtoehtokin eli 10 prosenttia Hattulasta vielä menettelee, mutta Hattulan esittämä 200 metriä leveä kaistale ei ole mistään kotoisin, listasi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Niemistö (sd.).

- Tässä nyt mitataan valtioneuvoston kyky noudattaa aikaisempia linjauksiaan.

Ministeriön puuttuminen kuohutti

Eniten valtuutettuja kuohutti sisäasiainministeriön puuttuminen Hämeenlinnan itsemääräämisoikeuteen. Halllitusneuvos Arto Sulonen sattui soittamaan kaupunginjohtaja Hellsténille, kun lähes koko kaupunginhallitus oli paikalla ja kuuli keskustelun.

Se ymmärrettiin niin, että ministeriö yritti estää Hämeenlinnaa viemästä raja-asiaa koskevaa päätösesitystä valtuustoon.

- Tämä on isoa valtakunnan politiikkaa. Aivan ennenkuulumatonta sekaantumista kaupungin päätöksentekoon, kuului tuomio valtuuston molemmilta laidoilta.

Valtuusto hyväksyi esityksen, että Hattulasta liitettäisiin Renkoon joko noin 10 prosentin tai 20 prosentin kaistale. Edellytyksenä muutokselle on, että kuuden kunnan valtuustot tekevät myönteisen kuntaliitospäätöksen. Esitys tehdään sisäasianministeriölle.

Kaupunginjohtajia ylistettiin

Kaupunginjohtajien vakinaistamisesta vallitsi suuri yksimielisyys vihreitä ja senioripuolueen Martti Salovaaraa lukuun ottamatta. Loppujen lopuksi vihreillä oli asiasta kolmenlaista näkemystä.

Kirsi Ojansuu peräänkuulutti politiikan pelisääntöjä. Hänen näkemyksensä mukaan Patu-kunnat ovat sopineet, ettei virkoja vakinaisteta, kun kuntaliitosprosessi on meneillään. Hän viittasi jopa niihin valtakuntiin, joissa perustuslakeja muutetaan, jotta presidenteille saadaan lisää virkakausia. Hän esitti, ettei virkoja vakinaistettaisi ennen liitosneuvottelujen päättymistä.

Muut kyselivät, mistä ihmeen sopimuksesta on kyse ja samalla ylistivät nykyiset kaupunginjohtajat melkeinpä taivaisiin.

Lopulta Niemistö kaivoi esiin perussopimuksen tekstin, jonka mukaan on luvattu, ettei vapautuvia määräaikaisia virkoja vakinaisteta.

- Kaupunginjohtajien virat eivät ole vapautuneet.

Kirsi Ojansuu sai kannatusta mm. Jari Ranteelta ja Martti Salovaaralta. Äänestyksessä kannatus jäi kuitenkin kapeaksi. Vihreistä Martti Töttölä ja kokouksesta pois olleen Päivi Siepin varamiehenä paikalla ollut Helge Paunu menivät suoraan kaupunginjohtajien vakinaistamisen taakse ja Elina Iivonen äänesti tyhjää.

Virat vakinaistettiin äänin 46-4, yksi tyhjä. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo pääsivät skoolaamaan valtuutettujen kanssa. He lupasivat pitää vauhtia yllä. Laakereilla ei jäädä lepäämään. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60918


???????????????????

/// " Muutkin virat vakinaisiksi

28.08.2007 23.27

Onneksi olkoon kaupunginjohtajien virkojen vakinaistamisesta. Nyt on tehty päänavaus määräaikaisten virkojen ja toimien vakinaistamisen puolesta Hämeenlinnan kaupungissa.

Eiköhän siis myös päivähoitajien sekä lastentarhanopettajien määräaikaiset toimet vakinaisteta, roimien palkankorotusten kera, etteivät kyseiset henkilöt siirry muille paikkakunnille, esimerkiksi Hattulaan, jossa kyseiset toimet on vakinaisia.

Peuke

Hämeenlinna"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=61007

Lue lisää

Kunnallisvaaleja odoteltaessa on Kotiruoka Forsströmin kyseenalaisen viranomaiskohtelun ohessa syytä muistella muutamia muitakin Hämeenlinnan poliittisen ja virkamiesjohdon aikaansaannoksia, joista tässä yhteydessä jätettäköön aivan erityisesti mainitsematta Luotsi-Säätiö. Eli Hämeenlinnan kaupungin pohjattomasta kassasta "sosiaalihuolto soppaa suokoon" Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin johdolle ja henkilöstölle. Ja kyllähän se sitä on jo ennättänyt suodakin, kuten Hämeen Sanomien taloustoimittaja Aarno Juutilainen on muutamaan otteeseen kirjoituksissaan julkituonutkin...




"Luotsille verotarkastuksessa
mätkyt vääristä vähennyksistä

[ 17.12.2007 23.02 / Hämeen Sanomat ]

Hämeenlinna maksaa säätiön veroja yli 24000 eurolla.

Luotsi-säätiö on verotarkastuksessa jäänyt kiinni vääristä arvonlisäverovähennyksistä. Säätiö on hankkinut arvonlisäveropalautukset ateriatoiminnan hankinnoista, vaikka ateriatoiminta ei ole ollut arvonlisäverollista.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta maksaa Luotsille määrätyt runsaan 24000 euron verot ja veronlisäykset. Verojen ja veronkorotusten maksaminen perustuu kaupungin säätiölle antamaan tappiotakuuseen.

Luotsi ryhtyi hankkimaan arvonlisäveron palautuksia ruokailun hankinnoista 1.11.2004. Palautuksia hankittiin aiheettomasti yli 20000 euroa vuosina 2004-06. Verovirasto määräsi maksettaville veroille yli 3500 euron veronlisäykset.

Työvalmennussäätiö selittää virhettä sillä, että ruokailulle haettiin vuonna 2004 vapautus arvonlisäverosta. Verovapaudella piti estää Työkeskus Viisarin ja Työtoiminta Majakan asiakkaiden aterioiden kallistuminen. Säätiön mukaan se ei "osannut ottaa huomioon", että verovapaus poistaisi hankintojen arvonlisäverojen vähennykset.

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi on järjestöjen ja kaupungin hallitsema säätiö, joka kouluttaa ja työllistää vaikeasti työllistyviä työttömiä. Säätiö saa käytännössä varat toimintaansa kaupungilta.

Säätiö on vaikeuksissa

Luotsi on taloudellisissa vaikeuksissa ja se on tarvinnut jatkuvasti lisää kaupungin varoja toimintaansa. Säätiö teki satojen tuhansien eurojen tappion ostamalla VPU Pukutehtaan liiketoimintaa jatkamaan perustetun Profile-HML -yhtiön. Yhtiö haettiin konkurssiin alkuvuonna. Säätiön palkkaaman selvitysmiehen mukaan se tarvitsee kaupungilta 400000 euroa kyetäkseen jatkamaan toimintaansa.

Luotsin hallitus totesi yhtiön hankinnan "erittäin merkittäväksi virhearvioksi". Säätiö käytti Profile-HML:n liiketoimintaan myös kaupungin 200000 euron kassalainan, joka oli tarkoitettu säätiön toimintaan.

Hämeenlinnan kaupunki antoi ennen viime tilivuotta Luotsille täyden tappiotakuun. Viime vuodesta sovittiin, että lisälaskutuksesta tai maksujen palautuksesta sovitaan erikseen.

Kaupunki on kohentanut Luotsin taloutta maksamalla sille entistä enemmän rahaa. Tänä vuoden sopimuksessa kaupungille tuotettujen palvelujen määrää vähennettiin, mutta maksuja kasvatettiin. Lisäksi kesällä perusturvalautakunta siirsi toimeentulotuen määrärahoja 100000 euroa työllistämiseen. Ensi vuoden käyttösuunnitelmaan on otettu 60000 euron käyttökorvaus Profile-HML:n konkurssin kuluihin. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286



§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

//"Tietoa Luotsi-säätiöstä

[ 02.01.2008 23.31 / Hämeen Sanomat ]

Torstaina 20. joulukuuta 2007 nimimerkki Puurot ja vellit sekaisin tiedusteli

tämän lehden mielipidepalstalla Luotsi-säätiön päättäjien nimiä.

Arvoisalle

nimimerkille ja muille kiinnostuneille haluan kertoa, että tietoa Hämeenlinnan

Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin toiminnasta, myös säätiön perustajista ja

sääntöjen sekä hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä, löytyy säätiön

kotisivuilta osoitteesta. (???)

[Tietoa Luotsi-Säätiöstä - ei kylläkään ihan sääntöihin asti! - on siis löydettävissä mm. seuraavilta sivuilta, joita ei toim.joht. Liisa Tiilikkalan www-vastineesta näyttänyt tosin löytyvän:

http://www.luotsisaatio.fi/perustajat.htm

http://www.luotsisaatio.fi/toiminta_ajatus.htm

http://www.luotsisaatio.fi/ajankohtaista.htm

http://www.luotsisaatio.fi/yht_henkilosto.htm
]



Säätiön toimielinten

jäsenet ovat sääntöjen mukaisesti perustajayhteisöjen valitsemia.

Liisa Tiilikkala

toimitusjohtaja

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi" //

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66759






JK 1. Pieni kertaus linee paikallan: Hämeenlinnan kaupungin asukkaille ja veronmaksajille tosi kalliiksi tulleen Luotsi-Säätiön vastuuhenkilöt - Hämeenlinnan kaupungin virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen ja -valtuuston ohessa - ovat siis seuraavat tahot ja henkilöt:

"Luotsi-säätiön toiminta alkoi 1.4.2004. Säätiön perustajina ovat:

Hämeenlinnan kaupunki

Seutukeskus Oy Häme

Invalidiliitto ry

Suomen Mielenterveysseura ry

Sininauhaliitto ry

Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry

Etelä-Hämeen Tukipiiri ry


Säätiön hallitus:

Eija Leppänen pj, Hämeenlinnan kaupunki

Mika Kantola, Seutukeskus Oy Häme

Ulla Pullola, Suomen Mielenterveysseura ry

Aake Huurresalo, Sininauhaliitto ry

Mikko von Weissenberg, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry
ja Etelä-Hämeen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry

Jorma Kaksonen, Invalidiliitto ry


Säätiön hallintoneuvosto:

Immo Rantala pj, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry

Reijo Suominen vpj., Invalidiliitto ry

Heidi Rekola, Invalidiliitto ry

Kari Vuorenpää, Etelä-Hämeen Tukipiiri ry

Päivi Heimonen, Sininauhaliitto ry

Aake Huurresalo, Sininauhaliitto ry

Liisa Saaristo, Suomen Mielenterveysseura ry

Ulla Pullola, Suomen Mielenterveysseura ry

Hannu Kärpänen, Seutukeskus Oy Häme

Risto Jokinen, Hämeenlinnan kaupunki"


Lähde: http://www.luotsisaatio.fi/perustajat.htm


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§


JK 2. Ja erityinen kiitos kuulukoon myös Hämeenlinnan kaupungin vakinaistetulle ylimmälle virkamiesjohdolle - vasenkätisen valvonnan ja oikeakätisen hallinnoinnin jälki kun on siis tämän näköistä:




//"Luotsin selvitys: Pääomia lisättävä 400 000 eurolla

[ 24.08.2007 09.12 / Hämeen Sanomat ]

Luotsi-säätiö päätyi selvityksessä pyytämään Hämeenlinnan kaupungilta 400 000 euroa lisää peruspääomaa. Säätiö halusi myös käyttöomaisuuden veloituksetta omistukseensa, markkinahintaiset ostopalvelusopimukset ja oikeutta ansaita ylijäämä.

Luotsin viime tammikuussa valmistuneessa selvityksessä lähdettiin yhä siitä, että säätiö jatkaa toimintaansa. Perusteluna ilmoitettiin, että säätiön tappiot jäävät joka tapauksessa kaupungin maksettavaksi.

Vaihtoehtona suurille Hämeenlinnan sijoituksille nähtiin vain säätiön kaiken toiminnan maksaminen suoraan kaupungin kassasta. Tällöin säätiö toimisi myös tiukasti sen valvonnassa.

Selvityksessä arvostellaan Luotsin koko toimintamallia.
Todetaan, että toiminnan "laatuun ja laajuuteen nähden" voimavarat ovat kohtuuttoman. Tällä tarkoitetaan 32¿000 euron peruspääomaa, jolla pyöritetään lähes 3 miljoonan euron liikevaihtoa.

Luotsille siirrettiin kaupungille kuuluvia tehtäviä. Selvityksen mukaan säätiötä perustettaessa jäi vähälle huomiolle "rahoitus ja toiminnan aloittamiseen sekä kehittämiseen liittyvät riskit".

Luotsi-säätiö teetti taloudellisen selvityksen Hämeenlinnan kaupungin vaatimuksesta. Työhön palkattiin HTM-tilintarkastaja Voitto Järvelä. Selvitys ei ollut riippumaton ja kriittinen, sillä Luotsin toimitusjohtaja Antti Paajanen osallistui sen tekemiseen. Paajanen jopa poisti jälkikäteen selvityksestä sivut Profile-HML:sta.

Selvityksessä ei lainkaan arvioitu Luotsin varojen käyttämistä, ei puututtu henkilöstöpolitiikkaa eikä tarkasteltu toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Tilintarkastaja ja toimitusjohtaja eivät millään tavalla kyseenalaistaneet edes Profile-HML:n hankintaa. Säätiön varat toiminnan kehittämiseen todetaan heikoiksi.

Lopullisessa raportissa, jossa on poistettu osia Profile-HML:sta, todetaan säätiön menettäneen osittain tai kokonaan yritykseen sitoutuneet 278 000 euroa. Luotsin omien pääomien menetykseen ja velkaantumiseen säätiönä ei puututa. Selvityksen mukaan hallituksen on seurattava sitä, että säätiön varat riittävät velkojen maksamiseen.

Hallitus totesi väärinkäytön

Luotsin hallitus itse teki huhtikuun kokouksessa tylyn arvion säätiön asioiden hoitamisesta. Profile-HML:n ostaminen nimetään kokouksen pöytäkirjassa "erittäin merkittäväksi virhearvioksi".

Hallitus myöntää itse, että Luotsi on käyttänyt väärin Hämeenlinnan kaupungin 200 000 euron kassalainan. Pöytäkirjaan on kirjattu, että kaupungin myöntämä kassalaina tarkoitettiin palvelutoiminnan turvaamiseen eikä "missään tapauksessa tytäryhtiön toiminnan rahoittamiseen".

Pöytäkirjassa todetaan hallituksen oma vastuu päätöksistä. Pääsyy vieritetään kuitenkin toimitusjohtajalle. Hallitus kirjaa luottaneensa toimitusjohtajan selvityksiin ja esittelyyn, jonka mukaan "suuria riskejä toimintaan ei pitänyt liittyä".

Kaupungin lähettämät "asiantuntijat", perusturvan toimialajohtaja Erkki Torppa ja työvoiman palvelukeskuksen johtaja Risto Jokinen, ripittivät myös Luotsin toimitusjohtajan kokouksessa. Heidän luettelivat pitkän listan asioita rahoituksesta yhteistyöhön, joissa kaupungin odotukset eivät olleet toteutuneet.

Hallitus kirjasi keskustelussaan vielä huolen säätiön henkilöstöpolitiikasta . Sen jälkeen se velvoitti puheenjohtajan selvittämään toimitusjohtajan työsuhteen purkamista. (HäSa)

Luotsin puheenjohtaja kiistää kokonaan lainan väärinkäytön
Luotsin tilanne on taloudellisesti mahdoton. Onko Luotsi tehnyt päätöksiä ja esityksiä, joilla tilanne nopeasti ratkaistaisiin, Luotsi-säätiön hallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan sosiaalityön johtaja Eija Leppänen?

- Luotsin talouden heikkeneminen johtui tytäryhtiö Profilen huonosta menestyksestä. Luotsin hallitus reagoi Profilen tilanteeseen alkuvuodesta, ja toiminnan tukeminen päätettiin lopettaa. Syntyneille tappioille ei voi nopeasti tehdä mitään.

- Tarkoitus on, että säätiön perustoiminnan ja talouden hoitoa parannetaan niin pian kuin suinkin mahdollista siten, että Luotsi kykenee lähivuosina hoitamaan asianmukaisesti lainoja.

Luotsin taloudellisessa selvityksessä 27.1.2007 esitetään kaksi vaihtoehtoa: 400 000 euron peruspääoman korotus tai säätiön toiminnan siirtäminen lähes kokonaan kaupungin toiminnaksi. Kumpi on virallinen esitys?

- Kyseessä on Luotsin hallituksen palkkaaman selvitysmiehen esitys ja näkemys asiasta. Peruspääomaa ei voida korottaa ilman säätiön osapuolten yhtenäistä tahtoa ja panoksia, joten tällainen toimenpide edellyttää vahvaa yhteistä näkemystä, neuvotteluja ja sopimusta osapuolten kesken.

Kenestä on kiinni, että mitään ei ole tapahtunut?

- Asioista on käyty neuvotteluja ja eri vaihtoehtoja on harkittu, joten väite, että mitään ei ole tapahtunut ei pidä paikkaansa. Eri vaihtoehdoista käydään varmaan keskustelua tulevaisuudessakin. Luotsin hallituksessa on tapahtunut muutoksia ja toimitusjohtaja on vaihtumassa.

Ottaako säätiö vastuun siitä, että kaupungin myöntämä 200 000 euron kassalaina on käytetty luvattomasti?

- Säätiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat luonnollisesti vastuussa tekemistään päätöksistä. Säätiö on kuitenkin juridiselta kannalta itsenäinen toimija, eikä minun tietojeni mukaan kassalainan suhteen ole sovittu mistään erillisestä lupamenettelystä, jonka hoitaminen tässä olisi erityisesti laiminlyöty.

Miksi varojen ilmeisestä väärinkäytöstä ei ole tehty riippumatonta selvitystä?

- Varojen käyttäminen ja Luotsin taloudellinen tilanne on selvitetty Voitto Järvelältä tilatussa selvityksestä. Saadun selvityksen lisäksi ei ole tullut ilmi mitään sellaista, että asiaa olisi ollut syytä erikseen vielä lisää selvittää. Kukaan ei saamieni tietojen mukaan ole esimerkiksi "väärinkäyttänyt" säätiön kassavaroja hyötyäkseen itse taloudellisesti.

- Profilen asiassa on luotettu hyvin asiantunteviin mielipiteisiin, ja toimittu siltä pohjalta. Asiantuntemus on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi.

Säätiön hallitus päätti 4.4., että puheenjohtaja tutkii edellytykset Antti Paajasen työsuhteen purkamiseen? Maksoiko Luotsi Paajaselle niin sanotun kultaisen kädenpuristuksen erosta?

- Mistään "kultaisesta kädenpuristuksesta" ei ole missään vaiheessa keskusteltu eikä sitä ole myöskään hallituksen toimesta harkittu. Paajanen on irtisanoutunut itse tavanomaisessa järjestyksessä.

Onko säätiö vaatinut entistä toimitusjohtajaa vastuuseen varojen väärinkäytöstä?

- Viittaan edelliseen kommenttiini koskien väärinkäytöksiä. Menettelyt ovat voineet olla taitamattomia, mutta hyötymismielessä ja tahallisesti vahinkoa aiheuttaen niitä ei käsittääkseni ole tehty.

Miksi Luotsi ei ole tehnyt esityksiä hallituksen kokoonpanon muuttamisesta, vaikka usein on todettu, että kaupungin yhden hallituspaikan edustus ei vastaa sen roolia?

- Uuden toimitusjohtajan ottettua tehtävän vastaan, tullaan varmasti käymään keskustelua säätiön säännöistä ja toimielinten kokoonpanosta. On mahdollista, että niihin tulee muutoksia.

Toimitusjohtaja on laatinut Luotsille säästöohjelman. Onko totta, että Luotsin sosiaalista työllistämistä kurjistetaan, jotta säätiö selviytyisi päivittäisistä velvoitteistaan?

- Mitään toimintoja ei ole tarkoitus kurjistaa. Talouden hoitaminen on luonnollisesti kuitenkin oltava tässä tilanteessa mahdollisimman hyvää ja erityisen tarkkaa.

Hallitus on ollut huolissaan Luotsin toimitusjohtajan henkilöstöpolitiikasta. Onko asialle tehty mitään?

- Olemme valinneet uuden toimitusjohtajan. Hallitus luottaa siihen, että henkilöstöpolitiikka muuttuu nykyistä parempaan suuntaan. Hallitus pyrkii tähän myös.

Pitääkö paikkansa, että Antti Paajanen antoi eräille läheisille työntekijöilleen palkankorotuksen juuri ennen eroaan?

- Hallitusta ei ole informoitu tällaisista korotuksista. Toimitusjohtaja on tehnyt mahdolliset päätökset itsenäisesti.

Pitääkö paikkansa, että Luotsin tilasta ei ole tiedotettu työntekijöille? Onko niin, että hallituksen puheenjohtaja selvitti asiaa vasta Hämeen Sanomien kirjoitusten jälkeen ja ilmoitti, että tiedot (Hämeen Sanomien ) eivät pidä paikkansa?

- Hallituksen puheenjohtaja on pitänyt Luotsin työntekijöille tiedotustilaisuuden keväällä Luotsin tilanteesta yleisesti ja toimitusjohtajan vaihtumisesta.

- Lehtijuttujen johdosta on keskusteltu yksiköiden vetäjien kanssa. Olen todennut, että lehdessä mainittu Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto Luotsin tilanteesta poikkeaa Järvelän selvityksestä.

- Patentti- ja rekisterihallituksessa ei tuolloin nähty aihetta toimenpiteisiin, koska toiminnalla on kuitenkin vahva kaupungin tuki.

Arno Juutilainen "

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60782


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§



//"Hellstén: Luotsista ei
vastuuta luottamushenkilöille

[ 10.08.2007 23.14 / Hämeen Sanomat ]

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ilmoittaa, ettei kaupunki tee prosessia Luotsi-säätiön hallituksen jäsenten juridisesta vastuusta. Entisen toimitusjohtajan Antti Paajasen asian Hellstén jättää avoimeksi.

- Jotkut toimitusjohtajat ratkaisut eivät olleet hyvän hallintotavan mukaisia, Hellstén sanoo.

Luotsi-säätiö käytti satoja tuhansia euroja kaupungin rahaa Profile-HML:n liiketoimintaan. Kaupunki takasi säätiölle 150000 lainan tekstiiliyhtiön ostamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Luotsi käytti kuitenkin myös kassavarojaan Luotsin toimintaan. Kaupunki oli lainannut 200000 euroa säätiölle kassaksi muun toiminnan pyörittämiseen.

Profile-HML haki konkurssiin viime keväänä. Hämeen Sanomien tietojen mukaan Luotsi hukkasi vähintään 278000 euroa kaupungin varoja Profile-HML:aan. Luotsi ei ole kyennyt selviytymään vastuistaan kaupungille.

Kaupunginjohtaja Hellstén sanoi vielä maanantaina, että kaupunki selvittää oikeudellisia vastuita. Nyt hän lieventää lausuntoaan.

- Ei kaupungilla varmaan ole operaatiota. Kaupunginhallitus on käynyt nämä asiat läpi hyvin tarkkaan.

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsin entinen toimitusjohtaja Antti Paajanen kiistää, että hän olisi kaupungin tietämättä käyttänyt sen varoja. Paajasen mukaan Luotsin luottamushenkilöt, joiden joukossa oli paljon myös kaupungin luottamushenkilöitä, tiesivät varojen käytöstä. Luotsin hallituksen entinen puheenjohtaja Olli Daavittila (vihr.) sanoo, että päätökset tehtiin Luotsissa yksimielisesti. Hänen mukaansa kaupungin kanssa asioista sopi vain Paajanen.

Selvitystä ei tunneta

Osapuolet ovat antaneet ristiriitaisia lausuntoja tiedonkulusta, vastuista ja Luotsin selvityksistä. Hämeenlinnan perusturvaviraston toimitusjohtaja Erkki Torppa kertoi maaliskuussa odottavansa vielä lähiviikkoina Luotsin selvitystä. Hellstén taas vaati viime maanantaina selvitystä.

Luotsin talousselvitys, jonka myös perusturvaviraston johto sai, valmistus jo tammikuussa. Siinä selvitetään pikemminkin Luotsin taloutta kuin sen ja kaupungin sotkeutuneita raha-asioita. Nyt kukaan ei edes tunnusta tietävänsä mistään muusta selvityksestä.

Toimitusjohtaja Torppa katsoo, että perusturvaviraston puolesta Luotsin asiat on selvitetty. Torppa on huolissaan säätiön toiminnan jatkumisesta.

- Luotsin Profile-HML:aan liittyvät asiat ovat kaupungin terävän pään asioita. Lehtiartikkelin (tiistain Hämeen Sanomat) jälkeen kävimme asiat läpi Hellsténin kanssa. Meillä on yhteinen tulkinta. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60109




JK 3. Hämeenlinnan kaupunki = "arjessa mukana" -
vaan ei aivan tasapauolisesti eikä sentään ihan jokaisessa torpassa ...

[ http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66224 ]

... "- - Nykyinen toimialajohtaja Erkki Torppa jää pois työstä vuodenvaihteessa, ensin vuorotteluvapaalle ja sitten palkattomalle virkavapaalle ennen eläkettä.- - "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65476

. . . " - - Kaupunginhallitus valitsee maanantaina myös uuden sosiaali- ja terveystoimenjohtajan. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén tekee kuitenkin päätösesityksen vasta kokouksessa. Nykyinen toimialajohtaja Erkki Torppa on siirtymässä vuorottelu- ja virkavapaan kautta eläkkeelle. (HäSa) - - "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65366


JK 4. Ja sitten Mtv3:n Kymmenenuutisten tapainen loppukevennys - nauruineen päivineen...

//" Hämeenlinnasta nettiäänillä Vuoden hyvinvointikunta

[ 12.09.2007 23.14 / Hämeen Sanomat ]

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) halasi Hämeenlinnan sosiaali- ja terveystoimenjohtajan Erkki Torpan keskiviikkona pariinkin kertaan Kuntamarkkinoilla. Halaukset olivat palkkio siitä, että Hämeenlinna kiri nettiäänestyksessä Vuoden hyvinvointikunnaksi.

Kuntaliiton nettisivuilla olleessa äänestyksessä etsittiin paikkakuntaa, joka kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Lisäksi se tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla sekä ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta.

Hyvinvointikunta on myös ymmärtänyt, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia.

Torppa otti onnittelut suvereenisti vastaan...

Hanna Antila-Andersson "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=61863

... kaupungilta." kirjoitti:

Kunnallisvaaleja odoteltaessa on Kotiruoka Forsströmin kyseenalaisen viranomaiskohtelun ohessa syytä muistella muutamia muitakin Hämeenlinnan poliittisen ja virkamiesjohdon aikaansaannoksia, joista tässä yhteydessä jätettäköön aivan erityisesti mainitsematta Luotsi-Säätiö. Eli Hämeenlinnan kaupungin pohjattomasta kassasta "sosiaalihuolto soppaa suokoon" Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin johdolle ja henkilöstölle. Ja kyllähän se sitä on jo ennättänyt suodakin, kuten Hämeen Sanomien taloustoimittaja Aarno Juutilainen on muutamaan otteeseen kirjoituksissaan julkituonutkin...




"Luotsille verotarkastuksessa
mätkyt vääristä vähennyksistä

[ 17.12.2007 23.02 / Hämeen Sanomat ]

Hämeenlinna maksaa säätiön veroja yli 24000 eurolla.

Luotsi-säätiö on verotarkastuksessa jäänyt kiinni vääristä arvonlisäverovähennyksistä. Säätiö on hankkinut arvonlisäveropalautukset ateriatoiminnan hankinnoista, vaikka ateriatoiminta ei ole ollut arvonlisäverollista.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta maksaa Luotsille määrätyt runsaan 24000 euron verot ja veronlisäykset. Verojen ja veronkorotusten maksaminen perustuu kaupungin säätiölle antamaan tappiotakuuseen.

Luotsi ryhtyi hankkimaan arvonlisäveron palautuksia ruokailun hankinnoista 1.11.2004. Palautuksia hankittiin aiheettomasti yli 20000 euroa vuosina 2004-06. Verovirasto määräsi maksettaville veroille yli 3500 euron veronlisäykset.

Työvalmennussäätiö selittää virhettä sillä, että ruokailulle haettiin vuonna 2004 vapautus arvonlisäverosta. Verovapaudella piti estää Työkeskus Viisarin ja Työtoiminta Majakan asiakkaiden aterioiden kallistuminen. Säätiön mukaan se ei "osannut ottaa huomioon", että verovapaus poistaisi hankintojen arvonlisäverojen vähennykset.

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi on järjestöjen ja kaupungin hallitsema säätiö, joka kouluttaa ja työllistää vaikeasti työllistyviä työttömiä. Säätiö saa käytännössä varat toimintaansa kaupungilta.

Säätiö on vaikeuksissa

Luotsi on taloudellisissa vaikeuksissa ja se on tarvinnut jatkuvasti lisää kaupungin varoja toimintaansa. Säätiö teki satojen tuhansien eurojen tappion ostamalla VPU Pukutehtaan liiketoimintaa jatkamaan perustetun Profile-HML -yhtiön. Yhtiö haettiin konkurssiin alkuvuonna. Säätiön palkkaaman selvitysmiehen mukaan se tarvitsee kaupungilta 400000 euroa kyetäkseen jatkamaan toimintaansa.

Luotsin hallitus totesi yhtiön hankinnan "erittäin merkittäväksi virhearvioksi". Säätiö käytti Profile-HML:n liiketoimintaan myös kaupungin 200000 euron kassalainan, joka oli tarkoitettu säätiön toimintaan.

Hämeenlinnan kaupunki antoi ennen viime tilivuotta Luotsille täyden tappiotakuun. Viime vuodesta sovittiin, että lisälaskutuksesta tai maksujen palautuksesta sovitaan erikseen.

Kaupunki on kohentanut Luotsin taloutta maksamalla sille entistä enemmän rahaa. Tänä vuoden sopimuksessa kaupungille tuotettujen palvelujen määrää vähennettiin, mutta maksuja kasvatettiin. Lisäksi kesällä perusturvalautakunta siirsi toimeentulotuen määrärahoja 100000 euroa työllistämiseen. Ensi vuoden käyttösuunnitelmaan on otettu 60000 euron käyttökorvaus Profile-HML:n konkurssin kuluihin. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286



§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

//"Tietoa Luotsi-säätiöstä

[ 02.01.2008 23.31 / Hämeen Sanomat ]

Torstaina 20. joulukuuta 2007 nimimerkki Puurot ja vellit sekaisin tiedusteli

tämän lehden mielipidepalstalla Luotsi-säätiön päättäjien nimiä.

Arvoisalle

nimimerkille ja muille kiinnostuneille haluan kertoa, että tietoa Hämeenlinnan

Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin toiminnasta, myös säätiön perustajista ja

sääntöjen sekä hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä, löytyy säätiön

kotisivuilta osoitteesta. (???)

[Tietoa Luotsi-Säätiöstä - ei kylläkään ihan sääntöihin asti! - on siis löydettävissä mm. seuraavilta sivuilta, joita ei toim.joht. Liisa Tiilikkalan www-vastineesta näyttänyt tosin löytyvän:

http://www.luotsisaatio.fi/perustajat.htm

http://www.luotsisaatio.fi/toiminta_ajatus.htm

http://www.luotsisaatio.fi/ajankohtaista.htm

http://www.luotsisaatio.fi/yht_henkilosto.htm
]



Säätiön toimielinten

jäsenet ovat sääntöjen mukaisesti perustajayhteisöjen valitsemia.

Liisa Tiilikkala

toimitusjohtaja

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi" //

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66759






JK 1. Pieni kertaus linee paikallan: Hämeenlinnan kaupungin asukkaille ja veronmaksajille tosi kalliiksi tulleen Luotsi-Säätiön vastuuhenkilöt - Hämeenlinnan kaupungin virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen ja -valtuuston ohessa - ovat siis seuraavat tahot ja henkilöt:

"Luotsi-säätiön toiminta alkoi 1.4.2004. Säätiön perustajina ovat:

Hämeenlinnan kaupunki

Seutukeskus Oy Häme

Invalidiliitto ry

Suomen Mielenterveysseura ry

Sininauhaliitto ry

Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry

Etelä-Hämeen Tukipiiri ry


Säätiön hallitus:

Eija Leppänen pj, Hämeenlinnan kaupunki

Mika Kantola, Seutukeskus Oy Häme

Ulla Pullola, Suomen Mielenterveysseura ry

Aake Huurresalo, Sininauhaliitto ry

Mikko von Weissenberg, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry
ja Etelä-Hämeen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry

Jorma Kaksonen, Invalidiliitto ry


Säätiön hallintoneuvosto:

Immo Rantala pj, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry

Reijo Suominen vpj., Invalidiliitto ry

Heidi Rekola, Invalidiliitto ry

Kari Vuorenpää, Etelä-Hämeen Tukipiiri ry

Päivi Heimonen, Sininauhaliitto ry

Aake Huurresalo, Sininauhaliitto ry

Liisa Saaristo, Suomen Mielenterveysseura ry

Ulla Pullola, Suomen Mielenterveysseura ry

Hannu Kärpänen, Seutukeskus Oy Häme

Risto Jokinen, Hämeenlinnan kaupunki"


Lähde: http://www.luotsisaatio.fi/perustajat.htm


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§


JK 2. Ja erityinen kiitos kuulukoon myös Hämeenlinnan kaupungin vakinaistetulle ylimmälle virkamiesjohdolle - vasenkätisen valvonnan ja oikeakätisen hallinnoinnin jälki kun on siis tämän näköistä:




//"Luotsin selvitys: Pääomia lisättävä 400 000 eurolla

[ 24.08.2007 09.12 / Hämeen Sanomat ]

Luotsi-säätiö päätyi selvityksessä pyytämään Hämeenlinnan kaupungilta 400 000 euroa lisää peruspääomaa. Säätiö halusi myös käyttöomaisuuden veloituksetta omistukseensa, markkinahintaiset ostopalvelusopimukset ja oikeutta ansaita ylijäämä.

Luotsin viime tammikuussa valmistuneessa selvityksessä lähdettiin yhä siitä, että säätiö jatkaa toimintaansa. Perusteluna ilmoitettiin, että säätiön tappiot jäävät joka tapauksessa kaupungin maksettavaksi.

Vaihtoehtona suurille Hämeenlinnan sijoituksille nähtiin vain säätiön kaiken toiminnan maksaminen suoraan kaupungin kassasta. Tällöin säätiö toimisi myös tiukasti sen valvonnassa.

Selvityksessä arvostellaan Luotsin koko toimintamallia.
Todetaan, että toiminnan "laatuun ja laajuuteen nähden" voimavarat ovat kohtuuttoman. Tällä tarkoitetaan 32¿000 euron peruspääomaa, jolla pyöritetään lähes 3 miljoonan euron liikevaihtoa.

Luotsille siirrettiin kaupungille kuuluvia tehtäviä. Selvityksen mukaan säätiötä perustettaessa jäi vähälle huomiolle "rahoitus ja toiminnan aloittamiseen sekä kehittämiseen liittyvät riskit".

Luotsi-säätiö teetti taloudellisen selvityksen Hämeenlinnan kaupungin vaatimuksesta. Työhön palkattiin HTM-tilintarkastaja Voitto Järvelä. Selvitys ei ollut riippumaton ja kriittinen, sillä Luotsin toimitusjohtaja Antti Paajanen osallistui sen tekemiseen. Paajanen jopa poisti jälkikäteen selvityksestä sivut Profile-HML:sta.

Selvityksessä ei lainkaan arvioitu Luotsin varojen käyttämistä, ei puututtu henkilöstöpolitiikkaa eikä tarkasteltu toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Tilintarkastaja ja toimitusjohtaja eivät millään tavalla kyseenalaistaneet edes Profile-HML:n hankintaa. Säätiön varat toiminnan kehittämiseen todetaan heikoiksi.

Lopullisessa raportissa, jossa on poistettu osia Profile-HML:sta, todetaan säätiön menettäneen osittain tai kokonaan yritykseen sitoutuneet 278 000 euroa. Luotsin omien pääomien menetykseen ja velkaantumiseen säätiönä ei puututa. Selvityksen mukaan hallituksen on seurattava sitä, että säätiön varat riittävät velkojen maksamiseen.

Hallitus totesi väärinkäytön

Luotsin hallitus itse teki huhtikuun kokouksessa tylyn arvion säätiön asioiden hoitamisesta. Profile-HML:n ostaminen nimetään kokouksen pöytäkirjassa "erittäin merkittäväksi virhearvioksi".

Hallitus myöntää itse, että Luotsi on käyttänyt väärin Hämeenlinnan kaupungin 200 000 euron kassalainan. Pöytäkirjaan on kirjattu, että kaupungin myöntämä kassalaina tarkoitettiin palvelutoiminnan turvaamiseen eikä "missään tapauksessa tytäryhtiön toiminnan rahoittamiseen".

Pöytäkirjassa todetaan hallituksen oma vastuu päätöksistä. Pääsyy vieritetään kuitenkin toimitusjohtajalle. Hallitus kirjaa luottaneensa toimitusjohtajan selvityksiin ja esittelyyn, jonka mukaan "suuria riskejä toimintaan ei pitänyt liittyä".

Kaupungin lähettämät "asiantuntijat", perusturvan toimialajohtaja Erkki Torppa ja työvoiman palvelukeskuksen johtaja Risto Jokinen, ripittivät myös Luotsin toimitusjohtajan kokouksessa. Heidän luettelivat pitkän listan asioita rahoituksesta yhteistyöhön, joissa kaupungin odotukset eivät olleet toteutuneet.

Hallitus kirjasi keskustelussaan vielä huolen säätiön henkilöstöpolitiikasta . Sen jälkeen se velvoitti puheenjohtajan selvittämään toimitusjohtajan työsuhteen purkamista. (HäSa)

Luotsin puheenjohtaja kiistää kokonaan lainan väärinkäytön
Luotsin tilanne on taloudellisesti mahdoton. Onko Luotsi tehnyt päätöksiä ja esityksiä, joilla tilanne nopeasti ratkaistaisiin, Luotsi-säätiön hallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan sosiaalityön johtaja Eija Leppänen?

- Luotsin talouden heikkeneminen johtui tytäryhtiö Profilen huonosta menestyksestä. Luotsin hallitus reagoi Profilen tilanteeseen alkuvuodesta, ja toiminnan tukeminen päätettiin lopettaa. Syntyneille tappioille ei voi nopeasti tehdä mitään.

- Tarkoitus on, että säätiön perustoiminnan ja talouden hoitoa parannetaan niin pian kuin suinkin mahdollista siten, että Luotsi kykenee lähivuosina hoitamaan asianmukaisesti lainoja.

Luotsin taloudellisessa selvityksessä 27.1.2007 esitetään kaksi vaihtoehtoa: 400 000 euron peruspääoman korotus tai säätiön toiminnan siirtäminen lähes kokonaan kaupungin toiminnaksi. Kumpi on virallinen esitys?

- Kyseessä on Luotsin hallituksen palkkaaman selvitysmiehen esitys ja näkemys asiasta. Peruspääomaa ei voida korottaa ilman säätiön osapuolten yhtenäistä tahtoa ja panoksia, joten tällainen toimenpide edellyttää vahvaa yhteistä näkemystä, neuvotteluja ja sopimusta osapuolten kesken.

Kenestä on kiinni, että mitään ei ole tapahtunut?

- Asioista on käyty neuvotteluja ja eri vaihtoehtoja on harkittu, joten väite, että mitään ei ole tapahtunut ei pidä paikkaansa. Eri vaihtoehdoista käydään varmaan keskustelua tulevaisuudessakin. Luotsin hallituksessa on tapahtunut muutoksia ja toimitusjohtaja on vaihtumassa.

Ottaako säätiö vastuun siitä, että kaupungin myöntämä 200 000 euron kassalaina on käytetty luvattomasti?

- Säätiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat luonnollisesti vastuussa tekemistään päätöksistä. Säätiö on kuitenkin juridiselta kannalta itsenäinen toimija, eikä minun tietojeni mukaan kassalainan suhteen ole sovittu mistään erillisestä lupamenettelystä, jonka hoitaminen tässä olisi erityisesti laiminlyöty.

Miksi varojen ilmeisestä väärinkäytöstä ei ole tehty riippumatonta selvitystä?

- Varojen käyttäminen ja Luotsin taloudellinen tilanne on selvitetty Voitto Järvelältä tilatussa selvityksestä. Saadun selvityksen lisäksi ei ole tullut ilmi mitään sellaista, että asiaa olisi ollut syytä erikseen vielä lisää selvittää. Kukaan ei saamieni tietojen mukaan ole esimerkiksi "väärinkäyttänyt" säätiön kassavaroja hyötyäkseen itse taloudellisesti.

- Profilen asiassa on luotettu hyvin asiantunteviin mielipiteisiin, ja toimittu siltä pohjalta. Asiantuntemus on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi.

Säätiön hallitus päätti 4.4., että puheenjohtaja tutkii edellytykset Antti Paajasen työsuhteen purkamiseen? Maksoiko Luotsi Paajaselle niin sanotun kultaisen kädenpuristuksen erosta?

- Mistään "kultaisesta kädenpuristuksesta" ei ole missään vaiheessa keskusteltu eikä sitä ole myöskään hallituksen toimesta harkittu. Paajanen on irtisanoutunut itse tavanomaisessa järjestyksessä.

Onko säätiö vaatinut entistä toimitusjohtajaa vastuuseen varojen väärinkäytöstä?

- Viittaan edelliseen kommenttiini koskien väärinkäytöksiä. Menettelyt ovat voineet olla taitamattomia, mutta hyötymismielessä ja tahallisesti vahinkoa aiheuttaen niitä ei käsittääkseni ole tehty.

Miksi Luotsi ei ole tehnyt esityksiä hallituksen kokoonpanon muuttamisesta, vaikka usein on todettu, että kaupungin yhden hallituspaikan edustus ei vastaa sen roolia?

- Uuden toimitusjohtajan ottettua tehtävän vastaan, tullaan varmasti käymään keskustelua säätiön säännöistä ja toimielinten kokoonpanosta. On mahdollista, että niihin tulee muutoksia.

Toimitusjohtaja on laatinut Luotsille säästöohjelman. Onko totta, että Luotsin sosiaalista työllistämistä kurjistetaan, jotta säätiö selviytyisi päivittäisistä velvoitteistaan?

- Mitään toimintoja ei ole tarkoitus kurjistaa. Talouden hoitaminen on luonnollisesti kuitenkin oltava tässä tilanteessa mahdollisimman hyvää ja erityisen tarkkaa.

Hallitus on ollut huolissaan Luotsin toimitusjohtajan henkilöstöpolitiikasta. Onko asialle tehty mitään?

- Olemme valinneet uuden toimitusjohtajan. Hallitus luottaa siihen, että henkilöstöpolitiikka muuttuu nykyistä parempaan suuntaan. Hallitus pyrkii tähän myös.

Pitääkö paikkansa, että Antti Paajanen antoi eräille läheisille työntekijöilleen palkankorotuksen juuri ennen eroaan?

- Hallitusta ei ole informoitu tällaisista korotuksista. Toimitusjohtaja on tehnyt mahdolliset päätökset itsenäisesti.

Pitääkö paikkansa, että Luotsin tilasta ei ole tiedotettu työntekijöille? Onko niin, että hallituksen puheenjohtaja selvitti asiaa vasta Hämeen Sanomien kirjoitusten jälkeen ja ilmoitti, että tiedot (Hämeen Sanomien ) eivät pidä paikkansa?

- Hallituksen puheenjohtaja on pitänyt Luotsin työntekijöille tiedotustilaisuuden keväällä Luotsin tilanteesta yleisesti ja toimitusjohtajan vaihtumisesta.

- Lehtijuttujen johdosta on keskusteltu yksiköiden vetäjien kanssa. Olen todennut, että lehdessä mainittu Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto Luotsin tilanteesta poikkeaa Järvelän selvityksestä.

- Patentti- ja rekisterihallituksessa ei tuolloin nähty aihetta toimenpiteisiin, koska toiminnalla on kuitenkin vahva kaupungin tuki.

Arno Juutilainen "

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60782


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§



//"Hellstén: Luotsista ei
vastuuta luottamushenkilöille

[ 10.08.2007 23.14 / Hämeen Sanomat ]

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ilmoittaa, ettei kaupunki tee prosessia Luotsi-säätiön hallituksen jäsenten juridisesta vastuusta. Entisen toimitusjohtajan Antti Paajasen asian Hellstén jättää avoimeksi.

- Jotkut toimitusjohtajat ratkaisut eivät olleet hyvän hallintotavan mukaisia, Hellstén sanoo.

Luotsi-säätiö käytti satoja tuhansia euroja kaupungin rahaa Profile-HML:n liiketoimintaan. Kaupunki takasi säätiölle 150000 lainan tekstiiliyhtiön ostamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Luotsi käytti kuitenkin myös kassavarojaan Luotsin toimintaan. Kaupunki oli lainannut 200000 euroa säätiölle kassaksi muun toiminnan pyörittämiseen.

Profile-HML haki konkurssiin viime keväänä. Hämeen Sanomien tietojen mukaan Luotsi hukkasi vähintään 278000 euroa kaupungin varoja Profile-HML:aan. Luotsi ei ole kyennyt selviytymään vastuistaan kaupungille.

Kaupunginjohtaja Hellstén sanoi vielä maanantaina, että kaupunki selvittää oikeudellisia vastuita. Nyt hän lieventää lausuntoaan.

- Ei kaupungilla varmaan ole operaatiota. Kaupunginhallitus on käynyt nämä asiat läpi hyvin tarkkaan.

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsin entinen toimitusjohtaja Antti Paajanen kiistää, että hän olisi kaupungin tietämättä käyttänyt sen varoja. Paajasen mukaan Luotsin luottamushenkilöt, joiden joukossa oli paljon myös kaupungin luottamushenkilöitä, tiesivät varojen käytöstä. Luotsin hallituksen entinen puheenjohtaja Olli Daavittila (vihr.) sanoo, että päätökset tehtiin Luotsissa yksimielisesti. Hänen mukaansa kaupungin kanssa asioista sopi vain Paajanen.

Selvitystä ei tunneta

Osapuolet ovat antaneet ristiriitaisia lausuntoja tiedonkulusta, vastuista ja Luotsin selvityksistä. Hämeenlinnan perusturvaviraston toimitusjohtaja Erkki Torppa kertoi maaliskuussa odottavansa vielä lähiviikkoina Luotsin selvitystä. Hellstén taas vaati viime maanantaina selvitystä.

Luotsin talousselvitys, jonka myös perusturvaviraston johto sai, valmistus jo tammikuussa. Siinä selvitetään pikemminkin Luotsin taloutta kuin sen ja kaupungin sotkeutuneita raha-asioita. Nyt kukaan ei edes tunnusta tietävänsä mistään muusta selvityksestä.

Toimitusjohtaja Torppa katsoo, että perusturvaviraston puolesta Luotsin asiat on selvitetty. Torppa on huolissaan säätiön toiminnan jatkumisesta.

- Luotsin Profile-HML:aan liittyvät asiat ovat kaupungin terävän pään asioita. Lehtiartikkelin (tiistain Hämeen Sanomat) jälkeen kävimme asiat läpi Hellsténin kanssa. Meillä on yhteinen tulkinta. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60109




JK 3. Hämeenlinnan kaupunki = "arjessa mukana" -
vaan ei aivan tasapauolisesti eikä sentään ihan jokaisessa torpassa ...

[ http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66224 ]

... "- - Nykyinen toimialajohtaja Erkki Torppa jää pois työstä vuodenvaihteessa, ensin vuorotteluvapaalle ja sitten palkattomalle virkavapaalle ennen eläkettä.- - "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65476

. . . " - - Kaupunginhallitus valitsee maanantaina myös uuden sosiaali- ja terveystoimenjohtajan. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén tekee kuitenkin päätösesityksen vasta kokouksessa. Nykyinen toimialajohtaja Erkki Torppa on siirtymässä vuorottelu- ja virkavapaan kautta eläkkeelle. (HäSa) - - "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65366


JK 4. Ja sitten Mtv3:n Kymmenenuutisten tapainen loppukevennys - nauruineen päivineen...

//" Hämeenlinnasta nettiäänillä Vuoden hyvinvointikunta

[ 12.09.2007 23.14 / Hämeen Sanomat ]

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) halasi Hämeenlinnan sosiaali- ja terveystoimenjohtajan Erkki Torpan keskiviikkona pariinkin kertaan Kuntamarkkinoilla. Halaukset olivat palkkio siitä, että Hämeenlinna kiri nettiäänestyksessä Vuoden hyvinvointikunnaksi.

Kuntaliiton nettisivuilla olleessa äänestyksessä etsittiin paikkakuntaa, joka kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Lisäksi se tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla sekä ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta.

Hyvinvointikunta on myös ymmärtänyt, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia.

Torppa otti onnittelut suvereenisti vastaan...

Hanna Antila-Andersson "

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=61863

Lue lisää

Hämeen Sanomista löytää sangen harvoin kriittistä ja tutkivan journalismin parhaimpien perinteiden mukaista kirjoittamista.

Viime kesän mittaan - ja vielä aivan Kristuksen armorikkaan juhlanajan allakin - Hämeen Sanomien taloustoimittaja on yltänyt kuntalaisvalvonnan kannalta todella tunnustusta ansaitsevaan toimitustyöhön.


18. joulukuuta 2007 Hämeen Sanomien taloussivuilla oli kuudelle palstalle pantuna juttu "Luotsille verotarkastuksessa mätkyt vääristä vähennyksistä - Hämeenlinnan maksaa säätiön veroja yli 24 000 eurolla."

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Arno Juutilaisen samaan yhteyteen kirjoittama kommentti, joka antaa varsin murheellisen kuvan Häneenlinnan kaupungin hallinnossa vallitsevasta HV-toimintatavasta...



"KOMMENTTI

Virheitä peitetään

Hämeenlinnan kaupunki on virallisesti ollut hyvin hiljaa Luotsi-säätiöstä. Ikään kuin mitään ongelmaa ei olisi olemassakaan. Eri tavoin säätiölle kuitenkin ohjataan rahaa niin, että se pysyisi pystyssä.

Luotsi saa täksi vuodeksi (HUOM! siis v. 2007) aikaisempaa edullisemman sopimuksen kaupungin kanssa. Kesällä (HUOM! siis v. 2007) perusturvalautakunta siirsi työllistämiseen, ilmeisesti lähinnä Luotsille 100 000 (HUOM! "satatuhatta") euroa lisää rahaa. Varat otettiin säästyneistä toimeentulotukirahoista.

Omituisesta varainkäytöstä kertoo sekin, että jo seuraavassa kokouksessa perusturvalautakunta haki yli 1,7 miljoonan euron lisämäärää menojen ylittämiseen. Ehkä mitään muodollisesti väärää ei tehty. Nettobudjetoinnin henkeä kuitenkin rikkoo, että ensin käytetään säästyneet varat ja sitten haetaan oikeutta ylityksiin.

Samoja henkilöitä on valmistelemassa ja päättämässä asioista niin Luotsissa kuin perusturvavirastossa ja -lautakunnassa. Jääviyden vaara kasvaa varsinkin, kun peitetään omia virheitä.

Arno Juutilainen"


????????????????????????????

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286



"Talous

Luotsille verotarkastuksessa
mätkyt vääristä vähennyksistä

[ 17.12.2007 23.02 / Hämeen Sanomat 18.12.2008 ]

Hämeenlinna maksaa säätiön veroja yli 24000 eurolla.

Luotsi-säätiö on verotarkastuksessa jäänyt kiinni vääristä arvonlisäverovähennyksistä. Säätiö on hankkinut arvonlisäveropalautukset ateriatoiminnan hankinnoista, vaikka ateriatoiminta ei ole ollut arvonlisäverollista.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta maksaa Luotsille määrätyt runsaan 24000 euron verot ja veronlisäykset. Verojen ja veronkorotusten maksaminen perustuu kaupungin säätiölle antamaan tappiotakuuseen.

Luotsi ryhtyi hankkimaan arvonlisäveron palautuksia ruokailun hankinnoista 1.11.2004. Palautuksia hankittiin aiheettomasti yli 20000 euroa vuosina 2004-06. Verovirasto määräsi maksettaville veroille yli 3500 euron veronlisäykset.

Työvalmennussäätiö selittää virhettä sillä, että ruokailulle haettiin vuonna 2004 vapautus arvonlisäverosta. Verovapaudella piti estää Työkeskus Viisarin ja Työtoiminta Majakan asiakkaiden aterioiden kallistuminen. Säätiön mukaan se ei "osannut ottaa huomioon", että verovapaus poistaisi hankintojen arvonlisäverojen vähennykset.

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi on järjestöjen ja kaupungin hallitsema säätiö, joka kouluttaa ja työllistää vaikeasti työllistyviä työttömiä. Säätiö saa käytännössä varat toimintaansa kaupungilta.

Säätiö on vaikeuksissa

Luotsi on taloudellisissa vaikeuksissa ja se on tarvinnut jatkuvasti lisää kaupungin varoja toimintaansa. Säätiö teki satojen tuhansien eurojen tappion ostamalla VPU Pukutehtaan liiketoimintaa jatkamaan perustetun Profile-HML -yhtiön. Yhtiö haettiin konkurssiin alkuvuonna. Säätiön palkkaaman selvitysmiehen mukaan se tarvitsee kaupungilta 400000 euroa kyetäkseen jatkamaan toimintaansa.

Luotsin hallitus totesi yhtiön hankinnan "erittäin merkittäväksi virhearvioksi". Säätiö käytti Profile-HML:n liiketoimintaan myös kaupungin 200000 euron kassalainan, joka oli tarkoitettu säätiön toimintaan.

Hämeenlinnan kaupunki antoi ennen viime tilivuotta Luotsille täyden tappiotakuun. Viime vuodesta sovittiin, että lisälaskutuksesta tai maksujen palautuksesta sovitaan erikseen.

Kaupunki on kohentanut Luotsin taloutta maksamalla sille entistä enemmän rahaa. Tänä vuoden sopimuksessa kaupungille tuotettujen palvelujen määrää vähennettiin, mutta maksuja kasvatettiin. Lisäksi kesällä perusturvalautakunta siirsi toimeentulotuen määrärahoja 100000 euroa työllistämiseen. Ensi vuoden käyttösuunnitelmaan on otettu 60000 euron käyttökorvaus Profile-HML:n konkurssin kuluihin. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286





JK 1. "Samoja henkilöitä on valmistelemassa ja päättämässä asioista niin Luotsissa kuin perusturvavirastossa ja -lautakunnassa. Jääviyden vaara kasvaa varsinkin, kun peitetään omia virheitä", kirjoittaa Arno Juutilainen kommentissaan (Hämeen Sanomat 18.12.2007).

Hyvä onkin palauttaa mieliin, keitä mahdolliset "samat henkilöt" Luotsi-Säätiön suhteen mahtavatkaan olla:




[ http://www.luotsisaatio.fi/perustajat.htm ]



//"Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin hallitus:



Eija Leppänen pj, Hämeenlinnan kaupunki

Mika Kantola, Seutukeskus Oy Häme

Ulla Pullola, Suomen Mielenterveysseura ry

Aake Huurresalo, Sininauhaliitto ry

Mikko von Weissenberg, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry
ja Etelä-Hämeen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry

Jorma Kaksonen, Invalidiliitto ry




Säätiön hallintoneuvosto:

Immo Rantala pj, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry

Reijo Suominen vpj., Invalidiliitto ry

Heidi Rekola, Invalidiliitto ry

Kari Vuorenpää, Etelä-Hämeen Tukipiiri ry

Päivi Heimonen, Sininauhaliitto ry

Aake Huurresalo, Sininauhaliitto ry

Liisa Saaristo, Suomen Mielenterveysseura ry

Ulla Pullola, Suomen Mielenterveysseura ry

Hannu Kärpänen, Seutukeskus Oy Häme

Risto Jokinen, Hämeenlinnan kaupunki


[
Lähde: http://www.luotsisaatio.fi/perustajat.htm ]


>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

"A. Juutilainen"!?! kirjoitti:

Hämeen Sanomista löytää sangen harvoin kriittistä ja tutkivan journalismin parhaimpien perinteiden mukaista kirjoittamista.

Viime kesän mittaan - ja vielä aivan Kristuksen armorikkaan juhlanajan allakin - Hämeen Sanomien taloustoimittaja on yltänyt kuntalaisvalvonnan kannalta todella tunnustusta ansaitsevaan toimitustyöhön.


18. joulukuuta 2007 Hämeen Sanomien taloussivuilla oli kuudelle palstalle pantuna juttu "Luotsille verotarkastuksessa mätkyt vääristä vähennyksistä - Hämeenlinnan maksaa säätiön veroja yli 24 000 eurolla."

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Arno Juutilaisen samaan yhteyteen kirjoittama kommentti, joka antaa varsin murheellisen kuvan Häneenlinnan kaupungin hallinnossa vallitsevasta HV-toimintatavasta...



"KOMMENTTI

Virheitä peitetään

Hämeenlinnan kaupunki on virallisesti ollut hyvin hiljaa Luotsi-säätiöstä. Ikään kuin mitään ongelmaa ei olisi olemassakaan. Eri tavoin säätiölle kuitenkin ohjataan rahaa niin, että se pysyisi pystyssä.

Luotsi saa täksi vuodeksi (HUOM! siis v. 2007) aikaisempaa edullisemman sopimuksen kaupungin kanssa. Kesällä (HUOM! siis v. 2007) perusturvalautakunta siirsi työllistämiseen, ilmeisesti lähinnä Luotsille 100 000 (HUOM! "satatuhatta") euroa lisää rahaa. Varat otettiin säästyneistä toimeentulotukirahoista.

Omituisesta varainkäytöstä kertoo sekin, että jo seuraavassa kokouksessa perusturvalautakunta haki yli 1,7 miljoonan euron lisämäärää menojen ylittämiseen. Ehkä mitään muodollisesti väärää ei tehty. Nettobudjetoinnin henkeä kuitenkin rikkoo, että ensin käytetään säästyneet varat ja sitten haetaan oikeutta ylityksiin.

Samoja henkilöitä on valmistelemassa ja päättämässä asioista niin Luotsissa kuin perusturvavirastossa ja -lautakunnassa. Jääviyden vaara kasvaa varsinkin, kun peitetään omia virheitä.

Arno Juutilainen"


????????????????????????????

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286



"Talous

Luotsille verotarkastuksessa
mätkyt vääristä vähennyksistä

[ 17.12.2007 23.02 / Hämeen Sanomat 18.12.2008 ]

Hämeenlinna maksaa säätiön veroja yli 24000 eurolla.

Luotsi-säätiö on verotarkastuksessa jäänyt kiinni vääristä arvonlisäverovähennyksistä. Säätiö on hankkinut arvonlisäveropalautukset ateriatoiminnan hankinnoista, vaikka ateriatoiminta ei ole ollut arvonlisäverollista.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta maksaa Luotsille määrätyt runsaan 24000 euron verot ja veronlisäykset. Verojen ja veronkorotusten maksaminen perustuu kaupungin säätiölle antamaan tappiotakuuseen.

Luotsi ryhtyi hankkimaan arvonlisäveron palautuksia ruokailun hankinnoista 1.11.2004. Palautuksia hankittiin aiheettomasti yli 20000 euroa vuosina 2004-06. Verovirasto määräsi maksettaville veroille yli 3500 euron veronlisäykset.

Työvalmennussäätiö selittää virhettä sillä, että ruokailulle haettiin vuonna 2004 vapautus arvonlisäverosta. Verovapaudella piti estää Työkeskus Viisarin ja Työtoiminta Majakan asiakkaiden aterioiden kallistuminen. Säätiön mukaan se ei "osannut ottaa huomioon", että verovapaus poistaisi hankintojen arvonlisäverojen vähennykset.

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi on järjestöjen ja kaupungin hallitsema säätiö, joka kouluttaa ja työllistää vaikeasti työllistyviä työttömiä. Säätiö saa käytännössä varat toimintaansa kaupungilta.

Säätiö on vaikeuksissa

Luotsi on taloudellisissa vaikeuksissa ja se on tarvinnut jatkuvasti lisää kaupungin varoja toimintaansa. Säätiö teki satojen tuhansien eurojen tappion ostamalla VPU Pukutehtaan liiketoimintaa jatkamaan perustetun Profile-HML -yhtiön. Yhtiö haettiin konkurssiin alkuvuonna. Säätiön palkkaaman selvitysmiehen mukaan se tarvitsee kaupungilta 400000 euroa kyetäkseen jatkamaan toimintaansa.

Luotsin hallitus totesi yhtiön hankinnan "erittäin merkittäväksi virhearvioksi". Säätiö käytti Profile-HML:n liiketoimintaan myös kaupungin 200000 euron kassalainan, joka oli tarkoitettu säätiön toimintaan.

Hämeenlinnan kaupunki antoi ennen viime tilivuotta Luotsille täyden tappiotakuun. Viime vuodesta sovittiin, että lisälaskutuksesta tai maksujen palautuksesta sovitaan erikseen.

Kaupunki on kohentanut Luotsin taloutta maksamalla sille entistä enemmän rahaa. Tänä vuoden sopimuksessa kaupungille tuotettujen palvelujen määrää vähennettiin, mutta maksuja kasvatettiin. Lisäksi kesällä perusturvalautakunta siirsi toimeentulotuen määrärahoja 100000 euroa työllistämiseen. Ensi vuoden käyttösuunnitelmaan on otettu 60000 euron käyttökorvaus Profile-HML:n konkurssin kuluihin. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286





JK 1. "Samoja henkilöitä on valmistelemassa ja päättämässä asioista niin Luotsissa kuin perusturvavirastossa ja -lautakunnassa. Jääviyden vaara kasvaa varsinkin, kun peitetään omia virheitä", kirjoittaa Arno Juutilainen kommentissaan (Hämeen Sanomat 18.12.2007).

Hyvä onkin palauttaa mieliin, keitä mahdolliset "samat henkilöt" Luotsi-Säätiön suhteen mahtavatkaan olla:




[ http://www.luotsisaatio.fi/perustajat.htm ]



//"Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin hallitus:



Eija Leppänen pj, Hämeenlinnan kaupunki

Mika Kantola, Seutukeskus Oy Häme

Ulla Pullola, Suomen Mielenterveysseura ry

Aake Huurresalo, Sininauhaliitto ry

Mikko von Weissenberg, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry
ja Etelä-Hämeen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry

Jorma Kaksonen, Invalidiliitto ry




Säätiön hallintoneuvosto:

Immo Rantala pj, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry

Reijo Suominen vpj., Invalidiliitto ry

Heidi Rekola, Invalidiliitto ry

Kari Vuorenpää, Etelä-Hämeen Tukipiiri ry

Päivi Heimonen, Sininauhaliitto ry

Aake Huurresalo, Sininauhaliitto ry

Liisa Saaristo, Suomen Mielenterveysseura ry

Ulla Pullola, Suomen Mielenterveysseura ry

Hannu Kärpänen, Seutukeskus Oy Häme

Risto Jokinen, Hämeenlinnan kaupunki


[
Lähde: http://www.luotsisaatio.fi/perustajat.htm ]


>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Lue lisää

//"- - Perusturvalautakunta keskusteli vilkkaasti v. 2008 talousarviosta


- - Kokouksen aluksi perusturvalautakunnasta otettiin valokuva, joka nähtänäeen aikanaan perusturvalautakunnan kokoushuoneen seinällä.- - "



"- - Luotsin toimitusjohtaja Liisa Tiilikkala lähikuvassa

- - Luotsi-säätiön toimitusjohtaja Antti Paajanen erosi viime toukokuussa. Hänen työnsä jatkajaksi säätiön hallitus valitsi kesäkuun lopussa kasvatustieteiden tohtori Liisa Tiilikkalan Jokioisista. - -


- - Luotsi-säätiö
Ensivaikutelmat...
Säätiö on hiukan tuttu jo entuudestaan. Varsinainen avauskäyntini 7.8. loi hyvin myönteisen vaikutelman. - -

- - Säätiön talous on saatava vankalle pohjalle. - - Säätiöllä on kuitenkin jo nyt mielestäni hyvä konsepti, selkiyttää sitä vielä voisi... "



- - >> [ARKILLINEN 8/2007;(sivut 1 ja 3)]


http://www.hameenlinna.fi/attachments/Perusturva ja terveydenhuolto/esittelytiedot/Arkillinen/ark8.pdf



JK. Arno Juutilaisen Luotsi-säätiötä koskevia juttuja luettuaan ei voitane todellakaan tulla muuhun käsitykseen kuin siihen, että Luotsi-säätiöllä on tosi "hyvä konsepti"...

..."L. Tiilikkala"? kirjoitti:

//"- - Perusturvalautakunta keskusteli vilkkaasti v. 2008 talousarviosta


- - Kokouksen aluksi perusturvalautakunnasta otettiin valokuva, joka nähtänäeen aikanaan perusturvalautakunnan kokoushuoneen seinällä.- - "



"- - Luotsin toimitusjohtaja Liisa Tiilikkala lähikuvassa

- - Luotsi-säätiön toimitusjohtaja Antti Paajanen erosi viime toukokuussa. Hänen työnsä jatkajaksi säätiön hallitus valitsi kesäkuun lopussa kasvatustieteiden tohtori Liisa Tiilikkalan Jokioisista. - -


- - Luotsi-säätiö
Ensivaikutelmat...
Säätiö on hiukan tuttu jo entuudestaan. Varsinainen avauskäyntini 7.8. loi hyvin myönteisen vaikutelman. - -

- - Säätiön talous on saatava vankalle pohjalle. - - Säätiöllä on kuitenkin jo nyt mielestäni hyvä konsepti, selkiyttää sitä vielä voisi... "



- - >> [ARKILLINEN 8/2007;(sivut 1 ja 3)]


http://www.hameenlinna.fi/attachments/Perusturva ja terveydenhuolto/esittelytiedot/Arkillinen/ark8.pdf



JK. Arno Juutilaisen Luotsi-säätiötä koskevia juttuja luettuaan ei voitane todellakaan tulla muuhun käsitykseen kuin siihen, että Luotsi-säätiöllä on tosi "hyvä konsepti"...

Lue lisää

"- - Torppa on huolissaan säätiön toiminnan jatkumisesta.

- Luotsin Profile-HML:aan liittyvät asiat ovat kaupungin terävän pään asioita. Lehtiartikkelin (tiistain Hämeen Sanomat) jälkeen kävimme asiat läpi Hellsténin kanssa. Meillä on yhteinen tulkinta", näkyy vuorotteluvapailijan & eläkeläisen lenkkipoluille 19.12.2007 Hämeenlinnan peruturvavirastosta poistunut Erkki Torppa vielä 11.8.2007 tuumailleen (HäSa 11.8.2007).


[ - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60109 ]


Vaan kuinkahan sitten tällä välin...



http://www.hameenlinna.fi/attachments/Perusturva ja terveydenhuolto/esittelytiedot/Arkillinen/ark6.pdf


... näin oli päässyt miehen mietteissä käymäänkään?



http://www.hameenlinna.fi/attachments/Perusturva ja terveydenhuolto/esittelytiedot/Arkillinen/ark6.pdf




???????????????????




- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60109

"Talous

Hellstén: Luotsista ei
vastuuta luottamushenkilöille

10.08.2007 23.14

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ilmoittaa, ettei kaupunki tee prosessia Luotsi-säätiön hallituksen jäsenten juridisesta vastuusta. Entisen toimitusjohtajan Antti Paajasen asian Hellstén jättää avoimeksi.

- Jotkut toimitusjohtajat ratkaisut eivät olleet hyvän hallintotavan mukaisia, Hellstén sanoo.

Luotsi-säätiö käytti satoja tuhansia euroja kaupungin rahaa Profile-HML:n liiketoimintaan. Kaupunki takasi säätiölle 150000 lainan tekstiiliyhtiön ostamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Luotsi käytti kuitenkin myös kassavarojaan Luotsin toimintaan. Kaupunki oli lainannut 200000 euroa säätiölle kassaksi muun toiminnan pyörittämiseen.

Profile-HML haki konkurssiin viime keväänä. Hämeen Sanomien tietojen mukaan Luotsi hukkasi vähintään 278000 euroa kaupungin varoja Profile-HML:aan. Luotsi ei ole kyennyt selviytymään vastuistaan kaupungille.

Kaupunginjohtaja Hellstén sanoi vielä maanantaina, että kaupunki selvittää oikeudellisia vastuita. Nyt hän lieventää lausuntoaan.

- Ei kaupungilla varmaan ole operaatiota. Kaupunginhallitus on käynyt nämä asiat läpi hyvin tarkkaan.

Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsin entinen toimitusjohtaja Antti Paajanen kiistää, että hän olisi kaupungin tietämättä käyttänyt sen varoja. Paajasen mukaan Luotsin luottamushenkilöt, joiden joukossa oli paljon myös kaupungin luottamushenkilöitä, tiesivät varojen käytöstä. Luotsin hallituksen entinen puheenjohtaja Olli Daavittila (vihr.) sanoo, että päätökset tehtiin Luotsissa yksimielisesti. Hänen mukaansa kaupungin kanssa asioista sopi vain Paajanen.

Selvitystä ei tunneta

Osapuolet ovat antaneet ristiriitaisia lausuntoja tiedonkulusta, vastuista ja Luotsin selvityksistä. Hämeenlinnan perusturvaviraston toimitusjohtaja Erkki Torppa kertoi maaliskuussa odottavansa vielä lähiviikkoina Luotsin selvitystä. Hellstén taas vaati viime maanantaina selvitystä.

Luotsin talousselvitys, jonka myös perusturvaviraston johto sai, valmistus jo tammikuussa. Siinä selvitetään pikemminkin Luotsin taloutta kuin sen ja kaupungin sotkeutuneita raha-asioita. Nyt kukaan ei edes tunnusta tietävänsä mistään muusta selvityksestä.

Toimitusjohtaja Torppa katsoo, että perusturvaviraston puolesta Luotsin asiat on selvitetty. Torppa on huolissaan säätiön toiminnan jatkumisesta.

- Luotsin Profile-HML:aan liittyvät asiat ovat kaupungin terävän pään asioita. Lehtiartikkelin (tiistain Hämeen Sanomat) jälkeen kävimme asiat läpi Hellsténin kanssa. Meillä on yhteinen tulkinta. (HäSa)

Arno Juutilainen"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60109



???????????????????

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60782



"Luotsin selvitys: Pääomia lisättävä 400 000 eurolla

[ 24.08.2007 09.12 / Hämeen Sanomat ]

Luotsi-säätiö päätyi selvityksessä pyytämään Hämeenlinnan kaupungilta 400 000 euroa lisää peruspääomaa. Säätiö halusi myös käyttöomaisuuden veloituksetta omistukseensa, markkinahintaiset ostopalvelusopimukset ja oikeutta ansaita ylijäämä.

Luotsin viime tammikuussa valmistuneessa selvityksessä lähdettiin yhä siitä, että säätiö jatkaa toimintaansa. Perusteluna ilmoitettiin, että säätiön tappiot jäävät joka tapauksessa kaupungin maksettavaksi.

Vaihtoehtona suurille Hämeenlinnan sijoituksille nähtiin vain säätiön kaiken toiminnan maksaminen suoraan kaupungin kassasta. Tällöin säätiö toimisi myös tiukasti sen valvonnassa.

Selvityksessä arvostellaan Luotsin koko toimintamallia.
Todetaan, että toiminnan "laatuun ja laajuuteen nähden" voimavarat ovat kohtuuttoman. Tällä tarkoitetaan 32¿000 euron peruspääomaa, jolla pyöritetään lähes 3 miljoonan euron liikevaihtoa.

Luotsille siirrettiin kaupungille kuuluvia tehtäviä. Selvityksen mukaan säätiötä perustettaessa jäi vähälle huomiolle "rahoitus ja toiminnan aloittamiseen sekä kehittämiseen liittyvät riskit".

Luotsi-säätiö teetti taloudellisen selvityksen Hämeenlinnan kaupungin vaatimuksesta. Työhön palkattiin HTM-tilintarkastaja Voitto Järvelä. Selvitys ei ollut riippumaton ja kriittinen, sillä Luotsin toimitusjohtaja Antti Paajanen osallistui sen tekemiseen. Paajanen jopa poisti jälkikäteen selvityksestä sivut Profile-HML:sta.

Selvityksessä ei lainkaan arvioitu Luotsin varojen käyttämistä, ei puututtu henkilöstöpolitiikkaa eikä tarkasteltu toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Tilintarkastaja ja toimitusjohtaja eivät millään tavalla kyseenalaistaneet edes Profile-HML:n hankintaa. Säätiön varat toiminnan kehittämiseen todetaan heikoiksi.

Lopullisessa raportissa, jossa on poistettu osia Profile-HML:sta, todetaan säätiön menettäneen osittain tai kokonaan yritykseen sitoutuneet 278 000 euroa. Luotsin omien pääomien menetykseen ja velkaantumiseen säätiönä ei puututa. Selvityksen mukaan hallituksen on seurattava sitä, että säätiön varat riittävät velkojen maksamiseen.

Hallitus totesi väärinkäytön

Luotsin hallitus itse teki huhtikuun kokouksessa tylyn arvion säätiön asioiden hoitamisesta. Profile-HML:n ostaminen nimetään kokouksen pöytäkirjassa "erittäin merkittäväksi virhearvioksi".

Hallitus myöntää itse, että Luotsi on käyttänyt väärin Hämeenlinnan kaupungin 200 000 euron kassalainan. Pöytäkirjaan on kirjattu, että kaupungin myöntämä kassalaina tarkoitettiin palvelutoiminnan turvaamiseen eikä "missään tapauksessa tytäryhtiön toiminnan rahoittamiseen".

Pöytäkirjassa todetaan hallituksen oma vastuu päätöksistä. Pääsyy vieritetään kuitenkin toimitusjohtajalle. Hallitus kirjaa luottaneensa toimitusjohtajan selvityksiin ja esittelyyn, jonka mukaan "suuria riskejä toimintaan ei pitänyt liittyä".

Kaupungin lähettämät "asiantuntijat", perusturvan toimialajohtaja Erkki Torppa ja työvoiman palvelukeskuksen johtaja Risto Jokinen, ripittivät myös Luotsin toimitusjohtajan kokouksessa. Heidän luettelivat pitkän listan asioita rahoituksesta yhteistyöhön, joissa kaupungin odotukset eivät olleet toteutuneet.

Hallitus kirjasi keskustelussaan vielä huolen säätiön henkilöstöpolitiikasta . Sen jälkeen se velvoitti puheenjohtajan selvittämään toimitusjohtajan työsuhteen purkamista. (HäSa)

Luotsin puheenjohtaja kiistää kokonaan lainan väärinkäytön
Luotsin tilanne on taloudellisesti mahdoton. Onko Luotsi tehnyt päätöksiä ja esityksiä, joilla tilanne nopeasti ratkaistaisiin, Luotsi-säätiön hallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan sosiaalityön johtaja Eija Leppänen?

- Luotsin talouden heikkeneminen johtui tytäryhtiö Profilen huonosta menestyksestä. Luotsin hallitus reagoi Profilen tilanteeseen alkuvuodesta, ja toiminnan tukeminen päätettiin lopettaa. Syntyneille tappioille ei voi nopeasti tehdä mitään.

- Tarkoitus on, että säätiön perustoiminnan ja talouden hoitoa parannetaan niin pian kuin suinkin mahdollista siten, että Luotsi kykenee lähivuosina hoitamaan asianmukaisesti lainoja.

Luotsin taloudellisessa selvityksessä 27.1.2007 esitetään kaksi vaihtoehtoa: 400 000 euron peruspääoman korotus tai säätiön toiminnan siirtäminen lähes kokonaan kaupungin toiminnaksi. Kumpi on virallinen esitys?

- Kyseessä on Luotsin hallituksen palkkaaman selvitysmiehen esitys ja näkemys asiasta. Peruspääomaa ei voida korottaa ilman säätiön osapuolten yhtenäistä tahtoa ja panoksia, joten tällainen toimenpide edellyttää vahvaa yhteistä näkemystä, neuvotteluja ja sopimusta osapuolten kesken.

Kenestä on kiinni, että mitään ei ole tapahtunut?

- Asioista on käyty neuvotteluja ja eri vaihtoehtoja on harkittu, joten väite, että mitään ei ole tapahtunut ei pidä paikkaansa. Eri vaihtoehdoista käydään varmaan keskustelua tulevaisuudessakin. Luotsin hallituksessa on tapahtunut muutoksia ja toimitusjohtaja on vaihtumassa.

Ottaako säätiö vastuun siitä, että kaupungin myöntämä 200 000 euron kassalaina on käytetty luvattomasti?

- Säätiön hallitus ja toimitusjohtaja ovat luonnollisesti vastuussa tekemistään päätöksistä. Säätiö on kuitenkin juridiselta kannalta itsenäinen toimija, eikä minun tietojeni mukaan kassalainan suhteen ole sovittu mistään erillisestä lupamenettelystä, jonka hoitaminen tässä olisi erityisesti laiminlyöty.

Miksi varojen ilmeisestä väärinkäytöstä ei ole tehty riippumatonta selvitystä?

- Varojen käyttäminen ja Luotsin taloudellinen tilanne on selvitetty Voitto Järvelältä tilatussa selvityksestä. Saadun selvityksen lisäksi ei ole tullut ilmi mitään sellaista, että asiaa olisi ollut syytä erikseen vielä lisää selvittää. Kukaan ei saamieni tietojen mukaan ole esimerkiksi "väärinkäyttänyt" säätiön kassavaroja hyötyäkseen itse taloudellisesti.

- Profilen asiassa on luotettu hyvin asiantunteviin mielipiteisiin, ja toimittu siltä pohjalta. Asiantuntemus on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi.

Säätiön hallitus päätti 4.4., että puheenjohtaja tutkii edellytykset Antti Paajasen työsuhteen purkamiseen? Maksoiko Luotsi Paajaselle niin sanotun kultaisen kädenpuristuksen erosta?

- Mistään "kultaisesta kädenpuristuksesta" ei ole missään vaiheessa keskusteltu eikä sitä ole myöskään hallituksen toimesta harkittu. Paajanen on irtisanoutunut itse tavanomaisessa järjestyksessä.

Onko säätiö vaatinut entistä toimitusjohtajaa vastuuseen varojen väärinkäytöstä?

- Viittaan edelliseen kommenttiini koskien väärinkäytöksiä. Menettelyt ovat voineet olla taitamattomia, mutta hyötymismielessä ja tahallisesti vahinkoa aiheuttaen niitä ei käsittääkseni ole tehty.

Miksi Luotsi ei ole tehnyt esityksiä hallituksen kokoonpanon muuttamisesta, vaikka usein on todettu, että kaupungin yhden hallituspaikan edustus ei vastaa sen roolia?

- Uuden toimitusjohtajan ottettua tehtävän vastaan, tullaan varmasti käymään keskustelua säätiön säännöistä ja toimielinten kokoonpanosta. On mahdollista, että niihin tulee muutoksia.

Toimitusjohtaja on laatinut Luotsille säästöohjelman. Onko totta, että Luotsin sosiaalista työllistämistä kurjistetaan, jotta säätiö selviytyisi päivittäisistä velvoitteistaan?

- Mitään toimintoja ei ole tarkoitus kurjistaa. Talouden hoitaminen on luonnollisesti kuitenkin oltava tässä tilanteessa mahdollisimman hyvää ja erityisen tarkkaa.

Hallitus on ollut huolissaan Luotsin toimitusjohtajan henkilöstöpolitiikasta. Onko asialle tehty mitään?

- Olemme valinneet uuden toimitusjohtajan. Hallitus luottaa siihen, että henkilöstöpolitiikka muuttuu nykyistä parempaan suuntaan. Hallitus pyrkii tähän myös.

Pitääkö paikkansa, että Antti Paajanen antoi eräille läheisille työntekijöilleen palkankorotuksen juuri ennen eroaan?

- Hallitusta ei ole informoitu tällaisista korotuksista. Toimitusjohtaja on tehnyt mahdolliset päätökset itsenäisesti.

Pitääkö paikkansa, että Luotsin tilasta ei ole tiedotettu työntekijöille? Onko niin, että hallituksen puheenjohtaja selvitti asiaa vasta Hämeen Sanomien kirjoitusten jälkeen ja ilmoitti, että tiedot (Hämeen Sanomien ) eivät pidä paikkansa?

- Hallituksen puheenjohtaja on pitänyt Luotsin työntekijöille tiedotustilaisuuden keväällä Luotsin tilanteesta yleisesti ja toimitusjohtajan vaihtumisesta.

- Lehtijuttujen johdosta on keskusteltu yksiköiden vetäjien kanssa. Olen todennut, että lehdessä mainittu Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto Luotsin tilanteesta poikkeaa Järvelän selvityksestä.

- Patentti- ja rekisterihallituksessa ei tuolloin nähty aihetta toimenpiteisiin, koska toiminnalla on kuitenkin vahva kaupungin tuki.

Arno Juutilainen"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60782






???????????????

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=61654


"Hämeenlinna

Hämeenlinnassa auki useita johtotehtäviä

10.09.2007 09.02

- Kaupunginhallitus on linjannut niin, että toimialajohtajia haetaan vakituisiin virkoihin, mutta muita hallintotehtäviä täytetään määräaikaisesti, koska kuntarakenteen muutos aiheuttaa järjestelyjä erityisesti niissä, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo selittää. Terho Aalto/HäSa ark.

Hämeenlinnassa on parhaillaan auki varsin monta pomon paikkaa. Toimialajohtajia etsitään sekä sosiaali- ja terveystoimeen että seudulliseen ympäristötoimeen. Sen lisäksi koulutus ja kulttuuritoimi etsii talouspäällikköä ja keskushallinto yhteyspäällikköä. Pelastuslaitokseltakin on avautumassa aluepalopäällikön toimi lähiaikoina.

Toimialajohtajia haetaan vakinaiseen virkasuhteeseen, mutta muita määräaikaiseen. Tosin aluepalopäällikön hausta ei ole vielä pelastuslautakunnan päätöstä.

- Kaupunginhallitus on linjannut niin, että toimialajohtajia haetaan vakituisiin virkoihin, mutta muita hallintotehtäviä täytetään määräaikaisesti, koska kuntarakenteen muutos aiheuttaa järjestelyjä erityisesti niissä, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo selittää.

Organisaatio tarvitsee johtajan

Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen muistuttaa, että kuntaliitosta valmistelevat kunnat ovat allekirjoittaneet perussopimuksen, jonka mukaan auki tulevat hallinnon tehtävät täytetään määräaikaisesti, kunnes kuntaliitoksen aiheuttamista muutoksista on päätetty.

- On tietysti perusteltua, että toimialajohtajia haetaan vakituiseen virkaan, sillä heidän tehtäväkseen tulee kehittää muutoksessa olevaa organisaatiota uuden kunnan tarpeisiin.

- Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja on mukana kehittämässä toimialaa joko tilaaja-tuottaja -mallin pohjalta tai toisena vaihtoehtona on elinkaarimalli. Tällaisissa ratkaisuissa organisaatio tarvitsee johtajan.

Toimialajohtajatkin joutuvat varautumaan siihen, että heidän tehtäväsisältönsä saattaa muuttua organisaatiomuutoksessa.

Juha Isosuo sanoo, että loppujen lopuksi on hyvin pitkälle kunnasta itsestään kiinni, täytetäänkö nyt auki tulevia tehtäviä vakituisesti vai määräaikaisesti ennen kuin uuden kunnan hallintotehtävistä lopullisesti sovitaan.

- Järjestelyjä on odotettavissa lähinnä toimisto- ja hallintotehtävissä. Esimerkiksi päivähoidossa tai opetuksessa päällekkäisyyksiä tuskin tulee.

Joukoittain eläkkeelle

Raija Hätinen huomauttaa, että Hämeenlinnassa saadaan nyt esimakua suurten ikäluokkien eläköitymisestä.

- Ihmisiä jää eläkkeelle oikein ryppäinä, niin kuin nyt tästäkin huomataan, hän viittaa useiden virkamiesten lähes samanaikaiseen eläkkeelle jääntiin.

Opetustoimen talouspäällikkö Leena Eskola-Eklund, yhteyspäällikkö Kari Kolehmainen ja aluepalopäällikkö Ensio Jokinen jäävät piakkoin eläkkeelle. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Erkki Torppa jää ensin vuorotteluvapaalle ja sitten virkavapaalle. Hän on ilmoittanut, ettei palaa virkaansa ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 2011. Hänen aloitteestaan hänelle palkataan jo nyt seuraaja, joka sekä vetää muutoksen, että ryhtyy uudistetun organisaation johtajaksi.

Ympäristötoimenjohtaja Sara Syyrakki irtisanottiin virastaan keväällä työpaikkakiusaamiseen vedoten. Hän on vaatinut kaupunginhallitukselta muutosta päätökseen.

Kaupunginhallitus päätti kuitenkin täyttää tehtävän, vaikka edellisen viranhaltijan irtisanomisprosessi on kesken.

- On selvää, ettei hän enää palaa hoitamaan ympäristötoimenjohtajan tehtäviä, joten virka täytetään, Isosuo toteaa. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson"

- ->> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=61654


???????????????

--- >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=61863

"Hämeenlinna

Hämeenlinnasta nettiäänillä Vuoden hyvinvointikunta

[ 12.09.2007 23.14 / Hämeen Sanomat ]

Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) halasi Hämeenlinnan sosiaali- ja terveystoimenjohtajan Erkki Torpan keskiviikkona pariinkin kertaan Kuntamarkkinoilla. Halaukset olivat palkkio siitä, että Hämeenlinna kiri nettiäänestyksessä Vuoden hyvinvointikunnaksi.

Kuntaliiton nettisivuilla olleessa äänestyksessä etsittiin paikkakuntaa, joka kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Lisäksi se tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla sekä ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta.

Hyvinvointikunta on myös ymmärtänyt, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia.

Torppa otti onnittelut suvereenisti vastaan.

Janakkala ei odota bumerangia

Muuten peruspalveluministeri Risikko valotti hieman sitä, mitä sosiaali- ja terveysministeriö odottaa kunta- ja palvelurakenneuudistukselta, vaikka kukaan poliitikko, saati sitten virkamies, ei juuri nyt suostu sanomaan mitään eksaktia juuri kunnilta saaduista toimeenpanosuunnitelmista.

Esimerkiksi Janakkalan kannalta Risikon sanoma on mielenkiintoinen. Hän ja kaikki muutkin sanovat, että perusterveydenhuollon järjestämisessä 20000 asukkaan alarajasta ei tingitä. Ainoastaan pitkien etäisyyksien kunnat ja esimerkiksi saaristokunnat voivat saada poikkeuksen.

Toisaalta Risikko painottaa voimakkaasti sitä, että sosiaali- ja terveystoimen pitää toimia yhdessä, koska käytännön työssä niitä ei voi erottaa. Tämän kriteerin Janakkala on täyttänyt jo vuosia.

Janakkalan kunnanjohtaja Pekka Harju muistuttaakin, että toimeenpanosuunnitelma tähtää vuoteen 2012.

- Väkilukumme on voimakkaassa kasvussa. Lähestymme vaadittua 20000 asukasta. Meillä on sosiaali- ja terveystoimi paljon paremmin yhteistyössä kuin esimerkiksi Hämeenlinnassa. Kuitenkin selvittelemme yhteistyökuviota naapurien kanssa vuoteen 2012 mennessä. En usko, että suunnitelma tulee meille bumerangina takaisin.

Joillekin kunnille voi niin käydä, sillä Paula Risikon mukaan jo ensi kuussa kuntiin lähtee tarkentavia kyselyitä.

- Esimerkiksi siitä, kuinka ne oikeasti aikovat hoitaa vammais-, vanhus- ja päihdepalvelunsa. Suuri osa kunnista on perehtynyt suunnitelmien tekoon syvällisesti, mutta vaihtelevuutta on. Haluamme todella, että nämä asiat nyt selvitetään. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=61863



???????????????

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=62154

"Hämeenlinna

Markkinaoikeus tuomitsi Hämeenlinnan päivähoitoratkaisun


[ 18.09.2007 07.21 / Hämeen Sanomat ]

Markkinaoikeus on antanut Hämeenlinnan kaupungille tuomion ostopalveluna hankittavan päivähoidon kilpailuttamatta jättämisestä.

Oikeuden mukaan kaupungin olisi pitänyt kilpailuttaa ostopalvelut nykyisen lain mukaisesti, eikä vain päättää vanhojen sopimusten jatkamisesta joka vuosi.

Kaupunki on ostanut päivähoitopalveluita Hattelmalan päiväkotiyhdistykseltä ja Suomi-Amerikka yhdistyksen englanninkieliseltä päiväkodilta. Hattelmalan kanssa sopimus on laadittu vuonna 1983, jolloin kilpailuttamista vaativa laki ei vielä ollut voimassa. Englanninkielisen päiväkodin sopimus on laadittu vuonna 2000.

Oikeuden mukaan sopimusten vahvistaminen vuosittain perusturvalautakunnassa on verrattavissa hankintapäätökseen. Siksi sopimukset olisi pitänyt avoimesti kilpailuttaa.

Kaupunki joutuu maksamaan asiasta kanteen nostaneen Muksulan päiväkotia pyörittäneen yrityksen oikeudenkäyntikulut.

Rahallista korvausta ei määrätty, sillä oikeuden mukaan on mahdotonta osoittaa, olisiko Muksula voittanut sääntöjen mukaan käydyn tarjouskilpailun. Muksula lopetti toimintansa viime keväänä.

Hattelmala kunnallistetaan

Perusturvan toimialajohtajan Erkki Torpan mukaan kaupunki luopuu kaikista päivähoidon ostopalveluista. Kummaltakaan yhdistykseltä ei enää aiota ostaa palveluita.

- Hattelmalan päiväkotia ollaan yhdistyksen omasta aloitteesta kunnallistamassa. Päätös tehdään puolentoista viikon päästä perusturvalautakunnassa, Torppa sanoo.

Englanninkielinen päiväkoti siirtyy tarjoamaan palveluita yksityisen hoidon tuen kautta.

- Vanhemmat asioivat jatkossa itse suoraan päiväkodin kanssa ja hoitavat tukiasiat itse. Kaupunki ei ole enää osapuoli siinä asiassa.

Palveluasuminen voi joutua uudistumaan

Jos Hämeenlinna ei valita päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja se jää lainvoimaiseksi, voi se aiheuttaa muutoksia myös vanhustenhuollon puolella.

- Kaupungilla on useita vastaavia sopimuksia säätiöiden kanssa erityisesti vanhusten palveluasumisessa, Erkki Torppa kertoo.

Torpan mukaan suuri osa sopimuksista on ollut voimassa jo pitkään ja niitä on vain jatkettu vuosittain.

- Tässä tilanteessa on erikseen arvioitava, tarvitseeko kaikkia kilpailuttaa.

Keinusaaren uudet palveluasunnot kilpailutettiin ja palveluiden tuottajaksi valittiin valtakunnallinen MedOne. Torpan mukaan pienet tuottajat ovat kilpailutuksessa alakynnessä.

- Yksikään paikallinen toimija ei jättänyt edes tarjousta Keinusaaresta, Torppa sanoo. (HäSa)

Jani Suhonen"


- - >>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=62154





???????????????

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=62688

"Kanta-Häme
Hämeenlinnan perusturvan johtoon 12 hakijaa

[ 26.09.2007 18.00 / Hämeen Sanomat ]

Sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajaksi Hämeenlinnaan haki 12 henkilöä. Listalla on useiden Hämeenlinnaa pienempien kaupunkien sosiaalijohtajia.

Hämeenlinnan nykyinen sosiaali- ja terveystoimen johtaja Erkki Torppa jää pois työstä vuodenvaihteessa, ensin vuorotteluvapaalle ja sitten palkattomalle virkavapaalle ennen eläkkeelle jäämistään.

Hämeenlinnan sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajan virkaa hakivat: tutkija Niina Agthe Hämeenlinnasta, Keravan sosiaali- ja terveysjohtaja Tua Evokari, Jalasjärven perusturvajohtaja Ritva Haapala, Akaan perusturvajohtaja Vesa Helin, valt. maist. Pertti Hämäläinen Rovaniemeltä, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän palvelulinjajohtaja Harri Koivu, Hyvinkään vanhustenhuollonjohtaja Satu Koskela, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalipoliittisen sektorin vetäjä Elise Kuismanen, Hangon perusturvajohtaja Jukka Lindberg, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Pirjo Marjamäki, Nilsiän perusturvajohtaja Arja Pasanen ja sosiaalityöntekijä Raimo Ruttonen Joensuusta. (HäSa)"

- ->> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=62688




???????????????

"Kanta-Häme
Jukka Lindberg Hämeenlinnan sosiaali- ja terveysjohtajaksi


[ 26.11.2007 17.32 / Hämeen Sanomat ]

Hangon kaupungin perusturvajohtaja Jukka Lindberg on valittu Hämeenlinnan sosiaali- ja terveystoimen uudeksi toimialajohtajaksi. Kaupunginhallitus päätti valinnasta maanantaina.

Nykyinen toimialajohtaja Erkki Torppa jää pois työstä vuodenvaihteessa, ensin vuorotteluvapaalle ja sitten palkattomalle virkavapaalle ennen eläkettä.

47-vuotias Lindberg aloittaa virassaan mahdollisimman pian.

Ympäristö- ja elintarvikelaboratorio TavastLabin johtaja Juha Lahti on puolestaan valittu Hämeenlinnan ympäristötoimenjohtajaksi.

Virka on aluksi määräaikainen, vuoden pituinen pesti ja Lahti hoitaa sitä vt:nä. Taustalla on se, että edellinen ympäristötoimenjohtaja on valittanut irtisanomisestaan hallinto-oikeuteen. (HäSa)"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65476



???????????????

- -- >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66918

"Hämeenlinna

Jukka Lindbergillä on yksi elämänkaariharjoitus jo takana

[ 06.01.2008 23.01 / Hämeen Sanomat ]

Jukka Lindberg (keskellä) kävi joulun alla tutustumassa Hämeenlinnan perusturvalautakuntaan.

Uusi sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja valmistautuu käärimään hihat Hämeenlinnassa.

Jos työskentelee sosiaali- ja terveysalan johtotehtävissä, muutoksen on pakko kiinnostaa, pohtii Hämeenlinnan uusi sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Jukka Lindberg.

- Palvelurakenne muuttuu kaikissa kunnissa, vaikka kuntaliitoksia ei olisi tulossa.

Lindberg tulee Hämeenlinnaan Hangosta, jossa palvelujen tarjoamista elämänkaarimallilla on jo sovellettu käytäntöön.

- Hangon perusturvajohtajana olen päässyt johtamaan yhtä Suomen moderneimmista elämänkaariorganisaatioista. Vaikka uudistuksissa on aina alkuun hämmennystä ilmassa, olemme saaneet siitä hyvät kokemukset.

Hangossa lasten tarvitsemat palvelut tuotetaan yhdessä, samoin vanhusten ja vammaisten. Työikäisten aikuisten palvelut ovat terveyskeskuksen yhteydessä.

- Uudistusta ryhdyttiin siellä soveltamaan käytäntöön toissa vuoden lokakuussa. Tavallaan on harmi lähteä Hangosta pois juuri nyt, kun järjestelmä alkaa toimia ja muutos näyttää hyvät puolensa.

Jukka Lindberg ehti työskennellä Hangossa ainoastaan 1,5 vuotta.

- Hämeenlinna on paljon Hankoa suurempi kaupunki ja siinä mielessä kiinnostava. Täällä on luvassa vielä suurempi muutos, kun palvelurakenteen muuttamisen ohella sovitetaan kuusi kuntaan yhteen. Täällä pääsee suoraan myrskynsilmään, Lindberg kommentoi sitä, että kaupunginhallitus on jo nimennyt hänet uudistusta koordinoivaan muutossihteeristöön.

Hangolle laiskanläksyä

Hanko on yksi niistä 13 kunnasta, joille sisäministeriö on antanut laiskanläksyä siitä, etteivät ne täytä puitelain kuntien yhteistyölle asettamia vaatimuksia.

Hanko on jäämässä yksin, kun lähikunnat muodostavat uuden Raaseporin kaupungin.

Jukka Lindberg ei sano ihan suoraan, että Hangon jättäytyminen pois kuntaliitoksesta olisi ollut syy hänen hakeutumiseensa muualle reilun vuoden työpestin jälkeen.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen kuntien välisellä sopimuksella on vaikeaa. Sopimus pitäisi neuvotella erittäin yksityiskohtaiseksi, ettei tulkintaeroja tulisi. Silti niitä tulee, kun sopijaosapuolet ovat erikokoisia ja muuten erilaisia. Huomattavasti helpompaa on järjestää palvelut yhdessä yhteisessä kunnassa.

- Tässä tilanteessa oli vaikea motivoida itseään uusiin neuvotteluihin, Lindberg pohtii, mutta kertoo silti olevansa mahdollisesti menossa vielä lähiviikkoina hankolaisten kanssa sisäministeriöön pohtimaan tulevaisuuden yhteistyökuvioita.

Nopea perehtyminen

Hämeenlinnassa Jukka Lindberg on luvannut aloittaa jo tammikuun puolivälissä, koska odotettavissa on työntäyteinen vuosi.

- Onhan kuntaliitos melkoinen manööveri jo henkilöstönkin kannalta.

Lindberg sanoo kuitenkin, että perehtyy ensin tilanteeseen ennen kuin ryhtyy ottamaan kantaa Hämeenlinnan perusturvan asioihin.

- Tosin perehtymisen varmaan pitää tapahtua kohtuullisen nopeasti, sillä edessä on iso urakka elämänkaarineen ja tilaaja-tuottajamalleineen. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66918


?????????????????

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=59926



"Talous

Luotsi tärväsi satojatuhansia pukutehtaalla

08.08.2007 07.22

[Luotsin entinen toimitusjohtaja Antti Paajanen esitteli lokakuussa 2006 Profile-HML:n liiketoimintaa pukutehtaan vanhoissa tiloissa. Susanna lähdekorpi / Häsa / ark. (Kuvateksti)]


Hämeenlinnan kaupungin varoja on käytetty ilman kaupungin päätöstä Luotsi-säätiön ostaman Profile-HML Oy:n rahoittamiseen. Käytettävissä olevien tietojen mukaan kaupungin rahaa on pantu yhtiöön ainakin 278¿000 euroa.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto antoi Luotsille vain 150¿000 euron lainantakauksen Profile-HML:n ostamiseen ja liiketoiminnan käynnistämiseen vuonna 2006. Profile-HML haettiin konkurssiin viime keväänä.

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi on sijoittanut VPU Pukutehtaan toimintaa jatkamaan perustettuun Profile-HML:aan myös kassavarojaan, joita se on saanut kaupungilta lainaksi 200¿000 euroa. Kaupungin kassalaina olisi pitänyt käyttää sosiaalisen työvalmennuksen tilapäiseen rahoittamiseen.

"Menettely ei korrektia"

- Menettely ei ole ollut aivan korrektia. Luotsi on tehnyt omat ratkaisunsa, mihin on jouduttu puuttumaan, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén sanoo.

Hellstén viittaa puuttumisella siihen, että kaupunki nimitti Luotsin hallituksen puheenjohtajaksi viime talvena kaupungin virkamiehen. Toimitusjohtaja Antti Paajanen erosi keväällä.

Profile-HML:n pesäluettelon mukaan Luotsilla on 148 000 euron lainasaatava yrityksestä. Luotsi on lainannutkin Profile-HML:n liiketoimintaan hieman enemmänkin varoja kuin sen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan olisi pitänyt tehdä.

Lainaamisen lisäksi se on tehnyt kassavaroistaan 110 000 euron pääomaehtoisen sijoituksen yhtiöön.
Luotsi on käyttänyt vähintään 278 000 euroa Profile-HML:aan, koska se osti yrityksen 20 000 eurolla. Kaupungin varoja on voinut kulua vieläkin enemmän, sillä on kaupungin perusturvalautakunta ja valtio maksavat Luotsille työllistämisestä.

Kaupunginjohtaja Hellstén sanoo, että kaupunki ei saanut tietoja Luotsin ja Profile-HML:n raha-asioista.

- Toimitusjohtajan kanssa syntyi epäluottamus, koska emme saaneet tietoja. Jos Luotsi olisi hoitanut oman leiviskänsä ja asiat olisi ratkaistu yhdessä, tällaista ei olisi tapahtunut.

Hellsténin mukaan Luotsin toimitusjohtajan vaihtumisen jälkeen on selvinnyt, että monet säätiön asiat ovat rempallaan. Kunnan varojen käyttäminen vastoin luottamuselinten päätöksiä saattaa olla jopa rikollista.

- Tämä ei vastaa sitä, miten meillä yleensä toimitaan. Siihen, onko jollakin rikosoikeudellista vastuuta, en ota kantaa. Se selvitetään.

"On tiedetty rahoituksesta"
Luotsi-säätiön ja Profile-HML:n entinen toimitusjohtaja Antti Paajanen myöntää, että säätiö on joutunut rahoittamaan Profile-HML:n toimintaa kaupungin myöntämällä kassalainalla.

- Luotsin ja yhtiön hallitus ovat tienneet rahoituksesta. Oletan, että Hämeenlinnan kaupunki on myös saanut tiedon asiasta, hän sanoo.

Paajanen sanoo, ettei hän osaa arvioida, onko rahankäytössä kävelty kaupunginvaltuuston päätösten yli. Hänen mukaansa kysymys on siitä, miten Profile-HML:n toimintaa viedään eteenpäin.

- Olen Luotsin ja Profile-HML:n hallitusten puheenjohtajilta kysynyt, voidaanko kassavaroista rahoittaa sosiaalisen yrityksen toimintaa.

Luotsi ja Hämeenlinnan kaupunki lupasivat jo viime talvena selvityksen säätiön raha-asioista. Hämeenlinnan perusturvan toimitusjohtaja Erkki Torppa kertoi maaliskuussa odottavansa selvitystä lähiviikkoina. Kaupunginjohtaja Hellsten kertoo nyt, ettei ainakaan hän ole nähnyt mitään selvitystä.

Kaupunginhallitus kuitenkin uudisti jo maaliskuussa 200¿000 euron kassalainan Luotsille. Vuotta aikaisemmin myönnetyn kassalainan ehtona oli, että sitä ei enää pidennetä.

Maaliskuussa lainasta pudotettiin pois paitsi korot niin myös tällaiset ehdot.

Luotsi tarvitsee lisää kaupungin rahaa pysyäkseen pystyssä. Kaupunginjohtaja Hellstén ei vielä ota kantaa, jatkaako kaupunki rahoitusta.

- Täytyy katsoa. Tarvitsemme kuitenkin tämän tyyppistä toimintaa ja työllistämistä. (HäSa)

Olli Daavittila: En ole vastannut yhteydestä
Luotsin hallituksen entinen puheenjohtaja Olli Daavittila (vihr.) sanoo, että Luotsissa kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti. Hän sen sijaan kiistää, että luottamushenkilöillä olisi ollut jokin rooli kaupungin informoimisessa.

- Toimitusjohtaja Antti Paajanen on käynyt kaupunginhallituksessa esittelemässä asiat ja neuvotellut niistä. Toimitusjohtaja on hoitanut yhteydenpidon.

Daavittila ei osaa sanoa mitään kaupunginjohtaja Tapani Hellstenin väitteestä, jonka mukaan kaupunkia ei informoitu asioista.

- Käsitykseni mukaan Antti Paajanen on neuvotellut asioista. En ole ollut esittelemässä kaupungille edes sitä, että 150 000 euroa lainataan Profile-HML:n ostamiseen.

Olli Daavittila edusti yksin Hämeenlinnan kaupunkia Luotsin hallituksessa. Kaupungilla on yksi edustaja myös säätiön hallintoneuvostossa.

Suurin osa hallituksen jäsenistä edustaa säätiön perustaneita järjestöjä. Heistä merkittävä osa on kuitenkin myös kaupungin luottamushenkilöitä. Säätiön hallituksessa on tällä hetkellä muun muassa perusturvalautakunnan puheenjohtaja Ulla Pullola (sd.)

Kommentti - Kukaan ei vastaa
Hämeenlinnan kaupunki lainasi kassavaroiksi Luotsi-säätiölle 200 000 euroa työvalmennukseen ja työllistämiseen. Laina piti maksaa vuoden kuluttua takaisin, kun säätiö saisi toimintansa pyörimään. Säätiö sijoitti kassansa pääomasijoituksena Profile-HML:aan.

Paha virhe oli jo sekaantuminen tavalliseen yritystoimintaan. Ei Luotsilla ole ammattitaitoa vaatteiden valmistamiseen.

Työntekijöiden kertomukset osoittavat, ettei kokemusta ja taitoa ollut edes Luotsin palkkaamalla konsultilla. Luotsin toimitusjohtaja ilmoitti töykeästi ennen hiihtolomaansa Profile-HML:n työntekijöille, että heidät on irtisanottu.

Kun kaikki menee pieleen, kukaan ei ota vastuuta. Hämeenlinnan kaupungin johdon mukaan heille ei kerrottu asioista. Luotsin toimitusjohtaja ihmettelee, miksei muka kerrottu, kun säätiön ja yrityksen hallituksessa oli kaupungin edustajat. Kaupungin luottamushenkilöt syyttävät tietenkin toimitusjohtajaa.

Varmaa on, että kaikki osapuolet ovat pimittäneet murheellista tietoa Luotsin asioista. Jo viime vuoden lopulla tiedettiin, että asiat ovat menneet pieleen. Perusturvan johto on puhunut talousselvityksestä. Se ei ole tehnyt mitään, vaikka selvitystä ei ole näkynyt. Perusturva jatkaa Luotsin rahoittamista ja sen edustaja johtaa Luotsin hallitusta. Perusturvalautakunnan puheenjohtaja istuu niin ikään Luotsin hallituksessa.

Tukityöllistäminen ja sosiaalinen yritystoiminta ovat nähtävästi niin hyviä ajatuksia, että niiden nimissä voidaan hölmöillä miten hyvänsä.

Arno Juutilainen"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=59926




???????????????????????????

- - - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=58946



"Hämeenlinna

Verkatehdas - kustannusten vuoristorata

20.07.2007 23.12

Konserttisalin julkisivumateriaaliksi lopulta lasilankun sijaan valittu ruosteinen corten-teräs maksoi 1,24 miljoonaa euroa eli reilut kaksi kertaa sen, mitä julkisivun alunperin ajateltiin maksavan. Verkatehdas Oy:n toimitusjohtajan Jouko Astorin mielestä corten-teräs sopii erittäin hyvin alueen miljööseen.

Budjetti on noussut alkuperäisistä suunnitelmista kolmanneksella reiluun 30 miljoonaan euroon. Kaupunki myöntää, että virhearvioita tehtiin matkan varrella.

Kun Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi nuijankopautuksella ja ilman ainuttakaan puheenvuoroa 19.4. 2004 Verkatehtaan kulttuurikeskuksen reilun 22,5 miljoonan euron hankesuunnitelman, tiimalasi pysähtyi hetkeksi.

Tuolloin luotiin vihdoin vakaa perusta vuosikymmeniä kulttuuriväen keskuudessa elätellyn haaveen, konserttisalin, toteutumiseksi.

Tänään lauantaina on enää kymmenen päivää siihen, kun tuo haave musiikkisaleineen, kongressitiloineen ja digitaalisine elokuvateattereineen avaa ovensa.

Konsertti- ja kokoustilojen hinta 27 miljoonaa

Kustannukset ovat matkan varrella heittäneet melkoista häränpyllyä. Lopulliset kustannukset näistä Verkatehtaan alueen päähankkeista ovat 30-31 miljoonaa euroa. Nousua ensimmäisestä hyväksytystä kustannusarviosta on noin kolmannes. Tosin, indeksitarkistettu 22,5 miljoonan alkuperäinen kustannusarvio olisi tämän päivän rahaksi muutettuna noin 26 miljoonaa euroa.

Konsertti- ja kongressikeskus nielaisee lopullisista kustannuksista noin 27 miljoonaa euroa. Tästä pelkän konserttisalin osuus on karkean arvion mukaan 20 miljoonaa euroa. Etelä-Suomen lääninhallitus myönsi rakentamiseen EU-rahaa 9 miljoonaa euroa vuonna 2004. Elokuvakeskus maksaa noin 3,3 miljoonaa euroa.

Kaupungin ja veronmaksajien kontolle jää siis maksettavaa 21-22 miljoonaa euroa.

Kaupungin puolelta hankkeen toteutusta johtanut tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja Jouko Kettunen selittää kustannusnousua osin rakentamisen hinnan pöyristyttävällä kallistumisella.

- Aika harva osasi alussa arvata, että rakennuskustannukset nousevat kolminkertaista vauhtia verrattuna elinkustannusindeksiin.Näin poikkeukselliseksi hankkeeksi kustannusylitys on pieni, hän toteaa.

Viimeisin kaupunginvaltuuston keväällä 2006 siunaama summa, mitä Verkatehdas ylipäätään saisi maksaa, on 28,2 miljoonaa euroa.

Vaikea kohde hinnoitella

Kustannusarvion tehnyttä rakennuttajakonsulttia ISS Proko Oy:tä on arvosteltu siitä, että arvio vain nousi ja nousi hankkeen edetessä.

Ensimmäisiä laskelmia jouduttiin kuitenkin tekemään ja urakkatarjouksia pyytämään alustavien luonnosten perusteella. Se, miksi rakentaminen jouduttiin aloittamaan ilman kunnon piirustuksia, johtui EU-tuesta. Rakentamisen aloittamisella oli kiire, koska tuen saamisen ehtona oli, että Verkatehdas valmistuu keväällä 2007. Työt pysyivätkin hyvin aikataulussa, ja lipunmyynti avattiin kesäkuussa.

Tarkemmat luonnokset hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa vasta 14.3. 2005. Niiden pohjalta kustannusarviota nostettiin 24,2 miljoonaan euroon.

- Nämä ovat sellaisia uniikkihankkeita, ettei näitä oikeasti osaa kukaan laskea, eivät urakoitsijatkaan. Vaikka ISS Proko käytti osaavia kustannusarviointikonsultteja, sielläkään ei taito riittänyt näihin, Kettunen sanoo.

Hän muistuttaa, että Verkatehtaalla on tehty pitkälti toistasataa urakkaa, joista jokainen on elänyt hankkeen aikana.

Rakentaminen alkoi heinäkuussa 2005. Tavoitteena oli herättää henkiin Verkatehtaan arkkitehtuurikilpailun maaliskuussa 2004 voittaneen arkkitehtitoimisto JKMM Oy:n voittajatyö Stemma. Pääsuunnittelijana on toiminut Juha Mäki-Jyllilä.

Verkatehtaan projektipäälliköksi kaupunki oli nimennyt jo marraskuussa 2001 Jouko Astorin, josta sittemmin tuli perustetun Verkatehdas Oy:n toimitusjohtaja.

ISS Proko Oy:lle maksettiin rakennuttajatehtävistä sekä työmaan johtamisesta ja valvonnasta 1,28 miljoonaa euroa. Tällä on työllistetty koko ajan viisi henkilöä.

Erilaisten suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden palkkoihin kului 2,38 miljoonaa euroa. Arkkitehtitoimisto JKMM:n osuus tästä on reilut miljoona euroa. Pihatyöt, jotka eivät sisällä katutöitä, maksoivat noin 700 000 euroa.

Jotain hankkeen laajuudesta kertoo sekin, että rakentamisessa tarvittavien piirustusten kopiokulut ovat sadantuhannen euron luokkaa.

Runkourakka tökki

Heti aluksi maanrakennustöissä paljastui pilaantunutta maata, jonka poistamisesta aiheutui 1,5 miljoonan euron lisäkustannukset. Niitä ei ole kirjattu kokonaiskustannuksiin.

Lisäksi vanhan rakennuksen huonokuntoisia perustuksia jouduttiin vahvistamaan, mistä tuli puolen miljoonan euron lisälasku.

Jouko Kettunen myöntää, että isoja virhearviointeja tehtiin matkan varrella.

- Suurin yksittäinen virhe oli salin betonirungon kustannusarvio. Sen piti maksaa 1,7 miljoonaa, mutta se maksoikin 2,8. Saimme vain kaksi urakkatarjousta. Kävi ilmi, ettei 20 metriä korkeita valuseiniä osaa tehdä kuin vaikeisiin betonirakenteisiin erikoistuneet siltaurakoitsijat.

Hinnasta älähtivät niin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Niemistö (sd.), valtuuston puheenjohtaja Harri Lintumäki (kok.) kuin kaupunginjohtaja Tapani Hellsténkin vaatien uuden tarjouskierroksen järjestämistä loppukesällä 2005.

Uutta tarjouskierrosta ei järjestetty kustannusten nousun ja aikataulun venymisen pelossa. Fira Oy:n 2,8 miljoonan euron tarjous hyväksyttiin, ja suunnittelijat pistettiin laskemaan säästökohteita ylitetyllä miljoonalla.

Niitä löytyikin lokakuussa 2005 puoli miljoonaa euroa vähentämällä elokuvateatterista yksi sali ja 300 000 euroa lukuisista pienistä yksityiskohdista. Tuolloin rakennussuunnitelmiin perustava kustannusarvio oli lähes 26 miljoonaa euroa.

Corten-teräs lasiseinän tilalle

Toinen iso erehdys Kettusen mukaan oli konserttisalin kaksoisjulkisivun kustannusarvio.

Julkisivun pintaratkaisuksi oli suunniteltu sisältä päin valaistu lasilankkuseinä, jonka arveltiin maksavan reilut puoli miljoonaa euroa. Joulukuussa 2005 saadut kaksi urakkatarjousta olivat summaltaan kaksinkertaiset.

Keväällä 2006 kaupunginvaltuusto korotti kustannusarviota jo 28,2 miljoonaan euroon.

Tekninen lautakunta päätti järjestää uuden tarjouskilpailun. Tällä kertaa mukana oli vaihtoehtona myös ruosteisesta corten-teräksestä valmistettu pintarakenne. Heinäkuussa 2006 lautakunta päätyi äänin 9-2 rei'itettyyn corten-teräspinnoitteeseen lasilankun sijaan.

Tarjouskilpailun voitti Forssan Asentajat Oy 1,24 miljoonan euron tarjouksellaan. Yhtiö oli jättänyt samansuuruisen tarjouksen myös lasilankusta, josta se mieluummin olisikin alkanut kaksoisjulkisivua rakentaa.

Jo tässä vaiheessa nousi häly ruostetta valuvasta corten-teräksestä. Jouko Kettunen vakuutti valumisen kestävän vain puolisen vuotta.

Lasilankku-corten-jupakka viivästytti kaksoisjulkisivun töiden aloittamista seitsemällä kuukaudella.

Säästöjä viime metreillä

Elokuussa 2006 Verkatehdas-organisaatioon pestattiin Kehittämiskeskus Oy Hämeestä kiinteistömanageri, kaupunginvaltuutettu Jarmo Kulmala (kok.) muun muassa etsimään säästökohteita yhdessä Jouko Kettusen organisaation kanssa.

Ennuste osoitti vajaan 400 000 euron ylitysuhkaa valtuuston hyväksymään 28,2 miljoonan euron budjettiin.

- Syyskuussa tekniselle lautakunnalle on tultava esitys, joka on siinä raamissa, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Kari Tamminen (kok.) vaati tuolloin.

Vaatimuksiin vastattiin lokakuussa 2006. Säästöjä oli löydetty 300 000 euron edestä muun muassa salin akustisesta verhoilusta ja työtilojen kiinteistä kalusteista.

Jouko Kettunen kertoi samalla, että Verkatehtaan päivitettyä kustannusarviota ei enää tuoda valtuuston hyväksyttäväksi, vaan se saa hankkeen lopulliset kustannukset nähtäväkseen, kun rakennus on valmistunut.

Osa suurta kokonaisuutta

Nyt valmistuvien tilojen lisäksi Verkatehtaan alueella on jo aiemmin kunnostettu taidemuseon tiloja, Kulttuuritukkua, Arx-taloa sekä yritystiloja.

Verkatehtaan peruskorjauksen kakkosvaiheessa kunnostetaan tiloja opistojen taloon muun muassa Sibelius-opistolle, Vanajaveden-opistolle, Hämeenlinnan Tanssi- ja liikuntakeskukselle, ArsHämeelle sekä kulttuurialan ammatinharjoittajille.

Lisäksi Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri on siirtymässä Kulttuuritukkuun, mikä tietää lisäremonttia. (HäSa)

Lähde: Hämeen Sanomien arkisto



Nämä ovat sellaisia uniikkihankkeita, ettei näitä oikeasti osaa kukaan laskea.

Toimialajohtaja Jouko Kettunen Verkatehtaan kustannuslaskennasta

Susanna Lähdekorpi"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=58946



???????????????




JK 1. "Kaupungin terävän pään asioitten hoitajille" kävi näin onnellisesti ...



- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60550




"Hämeenlinna

Kaupunginjohtajien vakinaistaminen vihdoin valtuustoon

[ 20.08.2007 23.14 / Hämeen Sanomat ]

Eriävän mielipiteen taas jättäneen Ojansuun mielestä pitäisi odottaa uuden kunnan perustamista.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus uudistaa esityksensä nykyisten kaupunginjohtajien virkojen vakinaistamisesta. Kaupunginhallitus esitti asiaa jo kertaalleen huhtikuussa johtajasopimusten yhteydessä. Nyttemmin lakimiehet ovat tulkinneet, että vakinaistamisesta pitää tehdä erillinen esitys. Kaupunginhallitus teki maanantaina työtä käskettyä.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan virat täytetään toistaiseksi ensi vuoden alusta lukien. Esitys jatkuu, että Tapani Hellstén (sd.) valitaan kaupunginjohtajan virkaan ja Juha Isosuo (kok.) apulaiskaupunginjohtajan virkaan. Kaupunginhallitukselle jää oikeus sopia virkojen palkkauksesta ja muista virkasuhteiden ehdoista.

Hellstén ja Isosuo valittiin kaupungin johtoon määräajaksi vuonna 2002. Määräaikaiset pestit jatkuisivat vuoden 2009 loppuun saakka. Kaupunginjohtajien valinta tulee esille jo ensi maanantain valtuustossa.

Koska molemmat kaupunginjohtajat olivat esteellisiä esittelemään omaa asiaansa, asian esitteli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Niemistö (sd.). Hänen esittelytekstissään molemmille löydetään runsaasti ansioita. Niemistö mainitsee erityisesti kaupungin talouden tasapainon ja Hämeenlinnan vetovoimaisuuden lisääntymisen. Hänen mukaansa enää ei ole perusteita määräaikaisuudelle.

Käsittely eteni hallituksessa samalla tavalla kuin keväällä, sillä vihreiden edustaja Kirsi Ojansuu jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Perusteluna Ojansuulla on, että kaupunki on aikaisemmin päättänyt täyttää auki tulevat hallinto- ja johtotehtävät määräajaksi vuoden 2008 loppuun saakka. Silloin Hämeenlinna todennäköisesti aloittaa uutena kuuden kunnan yhteenliittymänä.

Ojansuun mukaan ei ole oikein muita Patu-kuntia kohtaan, että Hämeenlinna toimii vastoin omia päätöksiään, kun kyse on omista kaupunginjohtajista. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson"

- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60550



§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60527


"Kanta-Häme

Kaupunginjohtajien vakinaistaminen etenee

[ 20.08.2007 08.33 / Hämeen Sanomat ]

Hämeenlinnan kaupunginjohtajien virkojen vakinaistaminen on tulossa esille seuraavassa valtuuston kokouksessa 27. elokuuta. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa jo huhtikuun lopulla, mutta lainopillisten kiemuroiden takia se ei ehtinyt tuolloin valtuuston käsittelyyn.

- Vakinaistaminen käsiteltiin johtajasopimusten yhteydessä. Sittemmin saimme informaatiota, että se olisi pitänyt päättää erillisenä asiana, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Niemistö (sd.) kertoo.

- Asia tulee maanantaina esille kaupunginhallituksessa. Vähän pikaisesti se tulee valtuustoon, jos se viedään seuraavaan, elokuun viimeisenä maanantaina olevaan kokoukseen.

Niemistön mukaan valtuuston puheenjohtajan Harri Lintumäen (kok.) kanssa on kuitenkin alustavasti puhuttu, että asia olisi esillä jo seuraavassa kokouksessa.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus esittää kaupunginjohtajan Tapani Hellsténin (sd.) ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon (kok.) virkojen vakinaistamista. Nyt heillä on määräaikaiset pestit vuoden 2009 loppuun saakka. (HäSa)"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60527


- - - >> "Kaupunginvaltuuston kokous 27.08.2007 18.00

17 § KAUPUNGINJOHTAJAN JA APULAISKAUPUNGINJOHTAJAN VIRKOJEN TÄYTTÄMINEN

///
- - Päätös: Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää

1. täyttää kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan virat toistaiseksi 1.1.2008 lukien,

2. valita hallintosäännön 47 §:n 4 momentin nojalla kaupunginjohtajan virkaan kaupunginjohtaja Tapani Hellsténin ja apulaiskaupunginjohtajan virkaan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon ja

3. oikeuttaa kaupunginhallituksen sopimaan virkojen palkkauksista ja muista virkasuhteiden ehdoista.

Merkittiin, että Kirsi Ojansuu jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Lisätietoja antaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Erkki Niemistö, puh. 050 524 0423. - - ///


http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=45605&pykala=17





JK 2. Erkki Torpalle sen sijaan kävi näin - (onnellisesti)?


http://www.hameenlinna.fi/attachments/Perusturva ja terveydenhuolto/esittelytiedot/Arkillinen/ark11.pdf

"A. Juutilainen"!?! kirjoitti:

Hämeen Sanomista löytää sangen harvoin kriittistä ja tutkivan journalismin parhaimpien perinteiden mukaista kirjoittamista.

Viime kesän mittaan - ja vielä aivan Kristuksen armorikkaan juhlanajan allakin - Hämeen Sanomien taloustoimittaja on yltänyt kuntalaisvalvonnan kannalta todella tunnustusta ansaitsevaan toimitustyöhön.


18. joulukuuta 2007 Hämeen Sanomien taloussivuilla oli kuudelle palstalle pantuna juttu "Luotsille verotarkastuksessa mätkyt vääristä vähennyksistä - Hämeenlinnan maksaa säätiön veroja yli 24 000 eurolla."

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Arno Juutilaisen samaan yhteyteen kirjoittama kommentti, joka antaa varsin murheellisen kuvan Häneenlinnan kaupungin hallinnossa vallitsevasta HV-toimintatavasta...



"KOMMENTTI

Virheitä peitetään

Hämeenlinnan kaupunki on virallisesti ollut hyvin hiljaa Luotsi-säätiöstä. Ikään kuin mitään ongelmaa ei olisi olemassakaan. Eri tavoin säätiölle kuitenkin ohjataan rahaa niin, että se pysyisi pystyssä.

Luotsi saa täksi vuodeksi (HUOM! siis v. 2007) aikaisempaa edullisemman sopimuksen kaupungin kanssa. Kesällä (HUOM! siis v. 2007) perusturvalautakunta siirsi työllistämiseen, ilmeisesti lähinnä Luotsille 100 000 (HUOM! "satatuhatta") euroa lisää rahaa. Varat otettiin säästyneistä toimeentulotukirahoista.

Omituisesta varainkäytöstä kertoo sekin, että jo seuraavassa kokouksessa perusturvalautakunta haki yli 1,7 miljoonan euron lisämäärää menojen ylittämiseen. Ehkä mitään muodollisesti väärää ei tehty. Nettobudjetoinnin henkeä kuitenkin rikkoo, että ensin käytetään säästyneet varat ja sitten haetaan oikeutta ylityksiin.

Samoja henkilöitä on valmistelemassa ja päättämässä asioista niin Luotsissa kuin perusturvavirastossa ja -lautakunnassa. Jääviyden vaara kasvaa varsinkin, kun peitetään omia virheitä.

Arno Juutilainen"


????????????????????????????

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286



"Talous

Luotsille verotarkastuksessa
mätkyt vääristä vähennyksistä

[ 17.12.2007 23.02 / Hämeen Sanomat 18.12.2008 ]

Hämeenlinna maksaa säätiön veroja yli 24000 eurolla.

Luotsi-säätiö on verotarkastuksessa jäänyt kiinni vääristä arvonlisäverovähennyksistä. Säätiö on hankkinut arvonlisäveropalautukset ateriatoiminnan hankinnoista, vaikka ateriatoiminta ei ole ollut arvonlisäverollista.

Hämeenlinnan perusturvalautakunta maksaa Luotsille määrätyt runsaan 24000 euron verot ja veronlisäykset. Verojen ja veronkorotusten maksaminen perustuu kaupungin säätiölle antamaan tappiotakuuseen.

Luotsi ryhtyi hankkimaan arvonlisäveron palautuksia ruokailun hankinnoista 1.11.2004. Palautuksia hankittiin aiheettomasti yli 20000 euroa vuosina 2004-06. Verovirasto määräsi maksettaville veroille yli 3500 euron veronlisäykset.

Työvalmennussäätiö selittää virhettä sillä, että ruokailulle haettiin vuonna 2004 vapautus arvonlisäverosta. Verovapaudella piti estää Työkeskus Viisarin ja Työtoiminta Majakan asiakkaiden aterioiden kallistuminen. Säätiön mukaan se ei "osannut ottaa huomioon", että verovapaus poistaisi hankintojen arvonlisäverojen vähennykset.

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi on järjestöjen ja kaupungin hallitsema säätiö, joka kouluttaa ja työllistää vaikeasti työllistyviä työttömiä. Säätiö saa käytännössä varat toimintaansa kaupungilta.

Säätiö on vaikeuksissa

Luotsi on taloudellisissa vaikeuksissa ja se on tarvinnut jatkuvasti lisää kaupungin varoja toimintaansa. Säätiö teki satojen tuhansien eurojen tappion ostamalla VPU Pukutehtaan liiketoimintaa jatkamaan perustetun Profile-HML -yhtiön. Yhtiö haettiin konkurssiin alkuvuonna. Säätiön palkkaaman selvitysmiehen mukaan se tarvitsee kaupungilta 400000 euroa kyetäkseen jatkamaan toimintaansa.

Luotsin hallitus totesi yhtiön hankinnan "erittäin merkittäväksi virhearvioksi". Säätiö käytti Profile-HML:n liiketoimintaan myös kaupungin 200000 euron kassalainan, joka oli tarkoitettu säätiön toimintaan.

Hämeenlinnan kaupunki antoi ennen viime tilivuotta Luotsille täyden tappiotakuun. Viime vuodesta sovittiin, että lisälaskutuksesta tai maksujen palautuksesta sovitaan erikseen.

Kaupunki on kohentanut Luotsin taloutta maksamalla sille entistä enemmän rahaa. Tänä vuoden sopimuksessa kaupungille tuotettujen palvelujen määrää vähennettiin, mutta maksuja kasvatettiin. Lisäksi kesällä perusturvalautakunta siirsi toimeentulotuen määrärahoja 100000 euroa työllistämiseen. Ensi vuoden käyttösuunnitelmaan on otettu 60000 euron käyttökorvaus Profile-HML:n konkurssin kuluihin. (HäSa)

Arno Juutilainen "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286





JK 1. "Samoja henkilöitä on valmistelemassa ja päättämässä asioista niin Luotsissa kuin perusturvavirastossa ja -lautakunnassa. Jääviyden vaara kasvaa varsinkin, kun peitetään omia virheitä", kirjoittaa Arno Juutilainen kommentissaan (Hämeen Sanomat 18.12.2007).

Hyvä onkin palauttaa mieliin, keitä mahdolliset "samat henkilöt" Luotsi-Säätiön suhteen mahtavatkaan olla:




[ http://www.luotsisaatio.fi/perustajat.htm ]



//"Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsin hallitus:



Eija Leppänen pj, Hämeenlinnan kaupunki

Mika Kantola, Seutukeskus Oy Häme

Ulla Pullola, Suomen Mielenterveysseura ry

Aake Huurresalo, Sininauhaliitto ry

Mikko von Weissenberg, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry
ja Etelä-Hämeen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry

Jorma Kaksonen, Invalidiliitto ry




Säätiön hallintoneuvosto:

Immo Rantala pj, Hämeenlinnan Kehitysvammaisten Tuki ry

Reijo Suominen vpj., Invalidiliitto ry

Heidi Rekola, Invalidiliitto ry

Kari Vuorenpää, Etelä-Hämeen Tukipiiri ry

Päivi Heimonen, Sininauhaliitto ry

Aake Huurresalo, Sininauhaliitto ry

Liisa Saaristo, Suomen Mielenterveysseura ry

Ulla Pullola, Suomen Mielenterveysseura ry

Hannu Kärpänen, Seutukeskus Oy Häme

Risto Jokinen, Hämeenlinnan kaupunki


[
Lähde: http://www.luotsisaatio.fi/perustajat.htm ]


>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>

Lue lisää

"Hämeenlinna

Hämeenlinnalla kolmanneksi paras imago

[ 08.01.2008 23.01 / Hämeen Sanomat 9.1.2008
]


Tampere, Raisio ja Sotkamo kokoluokkiensa imagoykkösiä.

Hämeenlinnalla on Suomen kuntapäättäjien mielestä kolmanneksi paras imago 20000-50000 asukkaan kuntien joukossa.

Kaupunki sai Taloustutkimuksen imagotutkimuksessa arvosanakseen 8,08. Kokoluokan voittaja oli Raisio arvosanalla 8,14. Hämeenlinnan edelle kiilasi vielä Siilinjärvi arvosanalla 8,09.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten kuntien tunnettuutta, julkiskuvaa sekä kuntien heikkouksia ja vahvuuksia suomalaisten kuntapäättäjien mielestä.

Tutkimus on tehty vuosittain 1994 alkaen. Viime vuonna Hämeenlinna sijoittui sarjassaan neljänneksitoista.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan kouluarvosanalla 4-10 tuntemiensa kuntien ja kaupunkien kokonaisvaikutelmaa. Vastaajat arvioivat oman lääninsä kuntia ja lisäksi kaikkia suuria, yli 50 000 asukkaan kuntia. Tutkimus toteutettiin syys-marraskuussa 2007.

Suurten, yli 50 000 asukkaan kaupunkien ykkönen oli oman läänin kuntia arvioitaessa Tampere (8,25). Seuraavina tulivat Oulu (8,15) ja Kuopio (8,09). Oulu (8,27) oli suurista kaupungeista ykkönen silloin, kun mukana olivat kaikkien läänien vastaajien arviot.

Alle 20 000 asukkaan kunnista parhaat arvosanat saivat Sotkamo (8,44), Naantali (8,27) ja Lempäälä (8,08).

Varsinkin monen suuren kaupungin osalta myönteisiä puolia olivat keskusten kaupalliset palvelut, vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja liikenteellinen sijainti.

Menestyneitä kuntia yhdistää useimmin se, että niille annetaan keskimääräistä selvästi myönteisempiä arvioita elinkeinotoiminnan kehittämisestä. Yleisimmin kuntien heikkouksiksi arvioidaan kuntayhteistyön tuloksellisuus ja kunnallistalous. (HäSa)"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66987


- - - >> http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031842863

JK. Hämeenlinnalaisista suurmiehistä puhuttaessa ei toki voitane esim. Sikakatsomon kattoon ripustetusta - ja sittemmin tosin poislasketusta - lartamasta vaiettaessa suinkaan olla unohtamatta myöskään hassista...

[ - - > http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1016106

- - >> http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=27786

-- >>
http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=29108 ]


[(Aatosta juuri joesta ei Vanajaveden rannoilla voitane myöskään unohtaa?!?)

- - >>
//"- - työskenteli Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella järjestäytyneen rikollisuuden tutkintayksikön päällikkönä. Hän työskenteli Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella lokakuusta 1997 heinäkuuhun 2005. - -" //


http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=54234

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56942


http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=57335 ]

pottuloora kirjoitti:

Lähtiköhän nyt edellisellä kirjoittajalla mopo käsistä? Että Héllsten ja Isosuo näpäyttivät Syyrakkia järkkäämällä täysin tapaus Syyrakin ulkopuoliselle yrittäjälle myyntikiellon Syyrakkia näpäyttäkseen??? Just. Kehitä lisää hyviä teorioita...

Uffen pöperöiden myyntikielto johtuu tasan siitä, että arvon yrittäjä ei raaskinut investoida sapuskan massatuotannossa vaadittuun koneelliseen jäähdytykseen, vaan luotti myymälän pihalle roudatun "myyntipisteen", eli tavarakontin ja pakkasen hoitavan homman helposti ja ilmaiseksi. Vaikka mahdollisuus saada Uffen joulupöperöistä ameba mahaan on samaa luokkaa kuin jäätelötötteröstä Kreikan reissulla, ptäisi yrittäjän uskoa kun kerran terveystarkastaja useana vuonna kehottaa tilanteen korjaamaan säädösten mukaiseksi. Terveystarkastajat katsoivat hövelisti Uffen tehtailua tähän asti, täsmäisku juuri laatikoiden valmistuttua oli vain viranomaisilta ns. potut pottuina, kun ei usko Uffe hyvällä niin sitten pahalla...

Lue lisää

[ 18.10.2005 / Kaleva / Kotimaa ]

Ex-liigakiekkoilija sai ehdollista huumeista
Entinen SM-liigatason jääkiekkoilija sai tiistaina Hämeenlinnan käräjäoikeudessa 1 vuoden 4 kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta.
Mieheltä tavattiin kotietsinnässä viime keväänä kokaiinia ja laiton ase.

Vuonna 1963 syntynyt ex-kiekkoilija myönsi käräjäoikeudessa, että hän oli pitänyt hallussaan kokaiinia. Hän oli käyttänyt huumetta itse muutaman kerran syksyn 2004 ja kevään 2005 välillä ja lisäksi tarjonnut ainetta kahdelle muulle henkilölle.

Oikeus katsoi laboratoriolausunnon perusteella käytetyn ja takavarikoidun kokaiinin yhteismääräksi 55 grammaa. Mies itse väitti puhtaan huumeen määrää tätä pienemmäksi, koska hän oli sanojensa mukaan jatkanut ainetta.

Poliisin löysi huumeet miehen takin taskusta. Kotietsinnässä tavattiin lisäksi huumeiden punnitsemiseen käytetty vaaka ja laiton revolverityyppinen ase. Kaikki tuomittiin menetettäviksi valtiolle.

Ampuma-aserikokseen luettiin toinenkin ase. Mies oli pitänyt viime talvikautena pitänyt ilman lupaa hallussaan yhdeksän millimetrin pistoolia, jonka hän oli myynyt noin kuukauden kuluttua.

Ehdollisen tuomion koetusajaksi oikeus määritteli kolme vuotta.

STT"

- - >> http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=515759

[ - - - > http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=27786&page=4 ]


???????????????

- - - >> http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ex-kiekkoilijalle talousrikostuomio/1135221432054


"Ex-kiekkoilijalle talousrikostuomio

[ Julkaistu: 5.9.2006 16:47 / Helsingin Sanomat ]

stt

Hämeenlinna. Entinen SM-liigatason jääkiekkoilija sai tiistaina Hämeenlinnan käräjäoikeudessa kymmenen kuukauden ehdollisen vankeustuomion talousrikoksista. Hänen katsottiin syyllistyneen ravintolatoiminnassa törkeään velallisen epärehellisyyteen sekä kirjanpitorikokseen vuosina 2002–03.

Mies määrättiin korvaamaan konkurssipesälle yli 112 000 euroa, jotka hän oli ottanut perusteettomasti yhtiön kassasta. Hänet määrättiin neljäksi vuodeksi liiketoimintakieltoon.

Sama ex-kiekkoilija sai vuosi sitten ehdonalaisen vankeustuomion huumausaine- ja ampuma-aserikoksista. Vanhaa tuomiota ei uudesta tuomiosta huolimatta laiteta täytäntöön, koska talousrikokset tapahtuivat aiemmin.

Talousrikosjutussa oli syytettynä myös miehen tytär, jonka nimissä ravintola virallisesti oli. Häntä koskevat syytteet oikeus hylkäsi. "

- - - >> http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ex-kiekkoilijalle talousrikostuomio/1135221432054


???????????????????????????

- - - >> http://www.aamulehti.fi/teema/paivannopeat/59442.shtml



"PÄIVÄN NOPEAT
Käsittämätön tuomio

[ 17.12. - 11:59 (Luotu: 11:59) / aAMULEHTI ]

Pieni lehtiuutinen viikonlopulta (AL 15.12.) ei jätä rauhaan. Mietin kolmea tyttöä, joiden isäpuolet ovat käyttäneet heitä seksuaalisesti hyväkseen vuosia. Nämä miehet saivat viiden ja seitsemän kuukauden ehdolliset vankeustuomiot. Mikä tuomio se sellainen on?

Yhtä tytöistä mies käytti hyväkseen kahdeksan vuotta. Seuraava "isä" riisti uhreikseen kaksi nuorempaa lasta ja hirveys jatkui kolme ja viisi vuotta.

Lapset saivat elinkautisen kokemuksistaan. Miksi tekijöiden tuomio on ehdollinen ja vain muutaman kuukauden pituinen? En halua edes kuulla oikeusoppineiden perusteluja. Niin outo on lain käsi hyväksikäytöissä.

Joku voi vedota langetettuihin rahakorvauksiin. Rahakin voi olla piina, jos sitä maksetaan ulosoton kautta. Se on säännöllinen muistutus tapahtuneesta, kuten raiskattu nainen kertoo Aamulehden Asiat-osassa sunnuntaina 16.12. Joka tapauksessa mikään summa ei korvaa menetettyä.

Jaana Kerola"

- - - >> http://www.aamulehti.fi/teema/paivannopeat/59442.shtml



JK. "Mopo käsistä" & "lisää hyviä teorioita" & "ns. potut pottuina" - aitohämeenlinnalaiseen malliin...

... paras imago"? kirjoitti:

[ 18.10.2005 / Kaleva / Kotimaa ]

Ex-liigakiekkoilija sai ehdollista huumeista
Entinen SM-liigatason jääkiekkoilija sai tiistaina Hämeenlinnan käräjäoikeudessa 1 vuoden 4 kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta.
Mieheltä tavattiin kotietsinnässä viime keväänä kokaiinia ja laiton ase.

Vuonna 1963 syntynyt ex-kiekkoilija myönsi käräjäoikeudessa, että hän oli pitänyt hallussaan kokaiinia. Hän oli käyttänyt huumetta itse muutaman kerran syksyn 2004 ja kevään 2005 välillä ja lisäksi tarjonnut ainetta kahdelle muulle henkilölle.

Oikeus katsoi laboratoriolausunnon perusteella käytetyn ja takavarikoidun kokaiinin yhteismääräksi 55 grammaa. Mies itse väitti puhtaan huumeen määrää tätä pienemmäksi, koska hän oli sanojensa mukaan jatkanut ainetta.

Poliisin löysi huumeet miehen takin taskusta. Kotietsinnässä tavattiin lisäksi huumeiden punnitsemiseen käytetty vaaka ja laiton revolverityyppinen ase. Kaikki tuomittiin menetettäviksi valtiolle.

Ampuma-aserikokseen luettiin toinenkin ase. Mies oli pitänyt viime talvikautena pitänyt ilman lupaa hallussaan yhdeksän millimetrin pistoolia, jonka hän oli myynyt noin kuukauden kuluttua.

Ehdollisen tuomion koetusajaksi oikeus määritteli kolme vuotta.

STT"

- - >> http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=515759

[ - - - > http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=27786&page=4 ]


???????????????

- - - >> http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ex-kiekkoilijalle talousrikostuomio/1135221432054


"Ex-kiekkoilijalle talousrikostuomio

[ Julkaistu: 5.9.2006 16:47 / Helsingin Sanomat ]

stt

Hämeenlinna. Entinen SM-liigatason jääkiekkoilija sai tiistaina Hämeenlinnan käräjäoikeudessa kymmenen kuukauden ehdollisen vankeustuomion talousrikoksista. Hänen katsottiin syyllistyneen ravintolatoiminnassa törkeään velallisen epärehellisyyteen sekä kirjanpitorikokseen vuosina 2002–03.

Mies määrättiin korvaamaan konkurssipesälle yli 112 000 euroa, jotka hän oli ottanut perusteettomasti yhtiön kassasta. Hänet määrättiin neljäksi vuodeksi liiketoimintakieltoon.

Sama ex-kiekkoilija sai vuosi sitten ehdonalaisen vankeustuomion huumausaine- ja ampuma-aserikoksista. Vanhaa tuomiota ei uudesta tuomiosta huolimatta laiteta täytäntöön, koska talousrikokset tapahtuivat aiemmin.

Talousrikosjutussa oli syytettynä myös miehen tytär, jonka nimissä ravintola virallisesti oli. Häntä koskevat syytteet oikeus hylkäsi. "

- - - >> http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ex-kiekkoilijalle talousrikostuomio/1135221432054


???????????????????????????

- - - >> http://www.aamulehti.fi/teema/paivannopeat/59442.shtml



"PÄIVÄN NOPEAT
Käsittämätön tuomio

[ 17.12. - 11:59 (Luotu: 11:59) / aAMULEHTI ]

Pieni lehtiuutinen viikonlopulta (AL 15.12.) ei jätä rauhaan. Mietin kolmea tyttöä, joiden isäpuolet ovat käyttäneet heitä seksuaalisesti hyväkseen vuosia. Nämä miehet saivat viiden ja seitsemän kuukauden ehdolliset vankeustuomiot. Mikä tuomio se sellainen on?

Yhtä tytöistä mies käytti hyväkseen kahdeksan vuotta. Seuraava "isä" riisti uhreikseen kaksi nuorempaa lasta ja hirveys jatkui kolme ja viisi vuotta.

Lapset saivat elinkautisen kokemuksistaan. Miksi tekijöiden tuomio on ehdollinen ja vain muutaman kuukauden pituinen? En halua edes kuulla oikeusoppineiden perusteluja. Niin outo on lain käsi hyväksikäytöissä.

Joku voi vedota langetettuihin rahakorvauksiin. Rahakin voi olla piina, jos sitä maksetaan ulosoton kautta. Se on säännöllinen muistutus tapahtuneesta, kuten raiskattu nainen kertoo Aamulehden Asiat-osassa sunnuntaina 16.12. Joka tapauksessa mikään summa ei korvaa menetettyä.

Jaana Kerola"

- - - >> http://www.aamulehti.fi/teema/paivannopeat/59442.shtml



JK. "Mopo käsistä" & "lisää hyviä teorioita" & "ns. potut pottuina" - aitohämeenlinnalaiseen malliin...

Lue lisää

Ainakin "Suomen kuntapäättäjien mielestä"...



//"Kotimaa

Helsinkiläisyrittäjä sai vankeutta pikkutyttöjen hyväksikäytöstä

( 01.12.2006 14.19 / Hämeen Sanomat )

Helsinkiläinen kiinteistöalan yrittäjä on saanut vankeutta vuosia jatkuneesta pikkutyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina 47-vuotiaan miehen kolmen ja puolen vuoden ehdottomaan vankeuteen.

Oikeus totesi hänet syylliseksi kuuteen törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja yhteen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Pisin törkeistä hyväksikäytöistä kesti yli neljä vuotta. Tuomittu määrättiin maksamaan uhreilleen vahingonkorvauksia 69 600 euroa henkisestä kärsimyksestä sekä kivusta ja särystä.

Hyväksikäytöt ovat tapahtuneet vuoden 2002 kesästä aina tämän vuoden elokuuhun saakka, jolloin mies vangittiin rikoksista epäiltynä.

Uhrit ovat asuneet miehen lähiseudulla, ja osa heistä on tutustunut tuomittuun sukulaisten kautta. Tekoaikaan tytöt ovat olleet 5-10-vuotiaita. STT:n tietojen mukaan mies myönsi yhden teoista.

Mies passitetaan kärsimään rangaistustaan Vantaan vankilaan. Oikeudenkäyntimateriaali on julistettu salaiseksi tuomiolauselmaa lukuun ottamatta 40 vuodeksi.

Törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistö täytyy, jos lapselle aiheutuu siitä erityistä vahinkoa tai jos rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla. Hyväksikäyttö on törkeää myös, jos lapsi on tekijästä erityisen riippuvainen tai tuntee syvää luottamusta häntä kohtaan.

Törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvä saa vähintään yhden tai enintään kymmenen vuoden vankeustuomion.

STT"

Lähde: http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=46276



JK 1. "- - Hämeenlinnalla on Suomen kuntapäättäjien mielestä kolmanneksi paras imago 20000-50000 asukkaan kuntien joukossa. - - "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66987

JK 2. Mahtaa olla muutamalta käräjätuomariltakin kysytty?!

... huono imago? kirjoitti:

Ainakin "Suomen kuntapäättäjien mielestä"...



//"Kotimaa

Helsinkiläisyrittäjä sai vankeutta pikkutyttöjen hyväksikäytöstä

( 01.12.2006 14.19 / Hämeen Sanomat )

Helsinkiläinen kiinteistöalan yrittäjä on saanut vankeutta vuosia jatkuneesta pikkutyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina 47-vuotiaan miehen kolmen ja puolen vuoden ehdottomaan vankeuteen.

Oikeus totesi hänet syylliseksi kuuteen törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja yhteen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Pisin törkeistä hyväksikäytöistä kesti yli neljä vuotta. Tuomittu määrättiin maksamaan uhreilleen vahingonkorvauksia 69 600 euroa henkisestä kärsimyksestä sekä kivusta ja särystä.

Hyväksikäytöt ovat tapahtuneet vuoden 2002 kesästä aina tämän vuoden elokuuhun saakka, jolloin mies vangittiin rikoksista epäiltynä.

Uhrit ovat asuneet miehen lähiseudulla, ja osa heistä on tutustunut tuomittuun sukulaisten kautta. Tekoaikaan tytöt ovat olleet 5-10-vuotiaita. STT:n tietojen mukaan mies myönsi yhden teoista.

Mies passitetaan kärsimään rangaistustaan Vantaan vankilaan. Oikeudenkäyntimateriaali on julistettu salaiseksi tuomiolauselmaa lukuun ottamatta 40 vuodeksi.

Törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistö täytyy, jos lapselle aiheutuu siitä erityistä vahinkoa tai jos rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla. Hyväksikäyttö on törkeää myös, jos lapsi on tekijästä erityisen riippuvainen tai tuntee syvää luottamusta häntä kohtaan.

Törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyvä saa vähintään yhden tai enintään kymmenen vuoden vankeustuomion.

STT"

Lähde: http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=46276



JK 1. "- - Hämeenlinnalla on Suomen kuntapäättäjien mielestä kolmanneksi paras imago 20000-50000 asukkaan kuntien joukossa. - - "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66987

JK 2. Mahtaa olla muutamalta käräjätuomariltakin kysytty?!

Lue lisää

"Kotimaa

Yhdeksän pojan hyväksikäyttö toi miehelle yli 3 vuotta vankeutta

( 23.02.2005 12.34 / Hämeen Sanomat )

Lohjan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona vantaalaisen miehen yhdeksän pojan seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsipornosta kolmeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen. - - "

Lähde: http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=11752


JK. Eläköön kaiken maailman "kuntapäättäjät"!?

[ "- - Hämeenlinnalla on Suomen kuntapäättäjien mielestä kolmanneksi paras imago 20000-50000 asukkaan kuntien joukossa. - "

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66987

]

pottuloora kirjoitti:

Lähtiköhän nyt edellisellä kirjoittajalla mopo käsistä? Että Héllsten ja Isosuo näpäyttivät Syyrakkia järkkäämällä täysin tapaus Syyrakin ulkopuoliselle yrittäjälle myyntikiellon Syyrakkia näpäyttäkseen??? Just. Kehitä lisää hyviä teorioita...

Uffen pöperöiden myyntikielto johtuu tasan siitä, että arvon yrittäjä ei raaskinut investoida sapuskan massatuotannossa vaadittuun koneelliseen jäähdytykseen, vaan luotti myymälän pihalle roudatun "myyntipisteen", eli tavarakontin ja pakkasen hoitavan homman helposti ja ilmaiseksi. Vaikka mahdollisuus saada Uffen joulupöperöistä ameba mahaan on samaa luokkaa kuin jäätelötötteröstä Kreikan reissulla, ptäisi yrittäjän uskoa kun kerran terveystarkastaja useana vuonna kehottaa tilanteen korjaamaan säädösten mukaiseksi. Terveystarkastajat katsoivat hövelisti Uffen tehtailua tähän asti, täsmäisku juuri laatikoiden valmistuttua oli vain viranomaisilta ns. potut pottuina, kun ei usko Uffe hyvällä niin sitten pahalla...

Lue lisää

"Kanta-Häme

Innoparkissa alkavat yt-neuvottelut


[ 09.01.2008 15.23 / Hämeen Sanomat ]


Hämeenlinnan Teknologiakeskus Innopark aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön vähentämisestä.

Teknologiakeskuksen kiinteistöjä hallinnoivan ja siellä toimiville yrityksille palveluja tuottavan yhtiön taloudellinen tulos jäi viime vuonna heikoksi. Myös EU-tukikauden päättyminen vuodenvaihteessa ja hankintalain muutokset ovat heikentäneet yrityksen taloudellista tilannetta.

Teknologiakeskus Innopark Oy on ilmoittanut hakevansa 6-9 työntekijän vähentämistä. Innoparkilla on 24 työntekijää. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=67020


????????????????????????????????????

"Hämeenlinna

Vihreät peräävät avoimuutta Innoparkin rahoitukseen

[ 31.05.2007 23.11 / Hämeen Sanomat ]


Hämeenlinnan vihreä valtuustoryhmä kummastelee, miksi Innopark Oy:lle myönnetystä projektituesta ja sen vaikutuksista ei ole saatavissa julkista tietoa. Hämeenlinnan vuoden 2006 budjetissa osoitettiin puoli miljoonaa euroa Innoparkin toiminnan kehittämiseen liittyvään hankkeeseen.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Sieppi kertoo ryhmän kiinnostuneen asiasta jo tuen myöntämisvaiheessa. Kyseessä on EU-hanke, jonka rahoituksesta merkittävä osuus tulee kaupungilta. Vihreät valtuutetut haluaisivat tietää, miten hyvin hankkeen tavoitteet on saavutettu.

- Kun koko ajan on puhuttu, että konserniohjausta ja tiedonsaantia pitäisi parantaa, niin tämä on ihan eri toimintaa, hän ihmettelee.

Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava ja yhtiön hallituksen jäsen, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén kertovat, että yhtiö kyllä raportoi rahoittajille. Eteenpäin raportteja ei kuitenkaan voi antaa, sillä niihin sisältyy liikesalaisuuksiksi luokiteltavaa tietoa.

- On täysin luonnollista, ettei kehitysvaiheessa olevia liiketoimintasuunnitelmia ja muita ei haluta julkisiksi. Niistä asioista ei valmisteluvaiheessa kerrottaisi mistään firmasta, Jalava sanoo.

Jalava kertoo Innoparkin raportoivan julkisuuteen toiminnastaan, mutta painottaa yksittäisten asiakirjojen julkaisun olevan eri asia. Hänen mukaansa jokaisen on muutenkin helppo arvioida, onko rahoilla saatu tuloksia vai ei.

- Jos olemme rakentaneet toimitilamme kuusinkertaisiksi kahdessa vuodessa ja olemme vielä tuplaamassa ne kahden vuoden aikana, niin se ei tapahdu itsestään.

Sieppi sanoo ymmärtävänsä, että liikesalaisuuksia ei haluta paljastaa, mutta ihmettelee, eikö raporttia voitaisi julkaista ilman niitä.

Hellstén ja Jalava vastaavat, että toimitusjohtajalla pitää olla aikaa myös tehdä töitä, eikä suoltaa raportteja.

- Sellainen hygienia pitää olla, että yhtiöillä on hallitukset, ja ne valvovat toimintaa. Jos kaikki informaatio jaettaisiin eteenpäin, niin kyllä valtuustokin siihen tukehtuisi, Hellstén muotoilee. (HäSa)"

- - - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56268



??????????????????????????????????

"Hämeenlinna

Innoparkia rakennetaan tulevaa ennakoiden


[ 06.07.2007 23.13 / Hämeen Sanomat ]



Ambientian toimitusjohtaja Ville Laurinen kehuu firman työtiloja hienoiksi. Lisää työmotivaatiota haetaan luovassa viestintäfirmassa välillä leikkien.

Kesän lomajaksot hidastavat tahtia, mutta syksy tuonee taas uusia yrityksiä talon tiloihin.

Innoparkilla menee kesän hiljaisesta lomajaksosta huolimatta tasaisesti. Toimitusjohtaja Pekka Jalavan mukaan syksyllä on tulossa uusia mielenkiintoisia sopimuksia, jotka ovat vielä neuvottelun alla.

- Toivottavasti heti syyskuun alussa päästään julkaisemaan nimiä. Yhä edelleen menee hyvin, vaikka julkisuudessa on väitetty muuta, hän sanoo viitaten yleisönosastojen epäileviin kirjoituksiin Innoparkin taloudellisesta tilanteesta.

Hänen mukaansa kysyntä on vain kiihtynyt vuosien myötä, parhaillaan rakennutetaan Moreenin yksikköä.

- Aluksi meillä oli jopa liian korkea täyttöaste. Ikinä ei saisi olla aivan sataa prosenttia täynnä, vaan pitäisi olla pari prosenttia liikkumavaraa. Tällä hetkellä täyttöaste on 95 prosenttia.

Hänen mukaansa Innopark laajenee asiakkaiden mukaan. Jonkin verran täytyy kuitenkin kysyntää ennakoida, koska asiakkaiden tarpeet tulevat ilmi lyhyemmällä aikavälillä kuin mitä isoja taloja rakennetaan.

- Koko ajan rakennetaan asiakkaiden solmukohtiin. Pyrimme rakentamaan myös tulevaisuuden tarpeeseen.

Isompien asiakkaiden kanssa rakennutuksista voidaan neuvotella enemmän. Aikajänne on pidempi esisopimuksista toteutukseen asti.

Nyt asiakkaiden tilat vaihtelevat kymmenestä neliöstä kolmeen tuhanteen neliöön. Rakennuksissa on lähinnä teknologian ja palvelualan yrityksiä ja niitä kaivataan myös lisää.

- Aina halutaan kasvuhakuisia yrityksiä, joilla on kansainvälisyys tavoitteena. Samalla saamme vireyttä ja lisää työpaikkoja alueelle.

Tämän hetken suunnitelmat on tehty vuoteen 2020 asti kysyntä- ja markkinatutkimuksen mukaan.

- On ennustettu, että noususuhdanne jatkuu pidempään. Siitä, onko se kymmenen vai viisi vuotta eteenpäin, ei voida vielä sanoa.

Sanitetti- ja saunatilaa nihkeästi jaossa

Innoparkissa työskentelee yhteensä yli 50 yritystä. Tiloihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Ambientian toimitusjohtajan Ville Laurinen mukaan tarvetta olisi lähinnä sauna- ja lisäsaniteettitiloille. Samaa sanovat Anthillin toimitusjohtaja Caj Sjöman ja Kotiringin ketjujohtaja Vesa Laaksonen. Tarve ei kuitenkaan ole valtaisan suuri.

- En lähtisi toivomaan mitään sellaista, mikä vaikuttaa hintoihin, Lauronen sanoo.

Samaa mieltä on Anthillin Sjöman.

- Paremmat saniteettitilat olisivat mukava urheilevien työntekijöiden kannalta, nyt töissä ei voi vaihtaa vaatteita. Kaikelle on kuitenkin hintalappunsa.

Tilat joustavat asiakkaan mukaan

Anthillin toimitusjohtajan Caj Sjömanin tilavalinnan ratkaisi Innoparkin joustavuus. Se palvelee hyvin kasvavaa yritystä. Anthill on muuttanut Innoparkin sisällä jo kertaalleen isompiin tiloihin ja uusi muuttokin saattaa olla edessä. Käytössään yrityksellä on 250 neliötä.

- Tilat ovat toimineet niinkuin pitääkin.

Hänen mukaansa yritys laajenee edelleen. Parin kuukauden sisällä uudet työpaikat löytyvät kymmenelle.

Ambientia puolestaan on asunut talossa vuodesta 2001 eteenpäin. Yritys oli ensimmäisiä, jotka taloon tulivat.

- Meillä oli aluksi käytössä 80 prosenttia kaikesta tilasta, Laurinen sanoo.

Nykyisin yrityksellä on käytössä 500 neliötä. Hänen mukaansa tilat ovat olleet toimivat ja joustavat. Innopark on vastannut hyvin asiakkaansa tarpeisiin. Ensimmäisenä asiakkaana se pääsi määrittämään kaiken tiloissaan väliseinien paikoista maalien väreihin.

Neuvottelutiloja Ambientialla voisi olla enemmänkin.

- Neukkarit ovat nyt kovassa käytössä. Onneksi meillä on ollut tilaisuus vuokrata ylimääräistä tilaa.

Auditorion puute oli pitkään suurin ongelma. Se kuitenkin ratkesi Hämeen ammattikorkeakoulun kautta, jonka auditoriota yritys käyttää säännöllisin väliajoin. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=58311


????????????????????????????????????

Lammi

Teknologiakylä yhdistää tieteen ja yritystoiminnan


[ 17.08.2007 07.28 / Hämeen Sanomat ]



Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava viihtyisi itsekin teknologiakylän tutkijahuoneessa, jossa voi yöpyä ja laittaa ruokaa tutkimustyön ohella.

Innopark Oy:n teknologiakylän toiminta on lähtenyt hiljalleen käyntiin Lammilla. Helsingin yliopiston biologisen aseman yhteyteen valmistuneessa teknologiakylässä on aloittanut viisi yritystä.

Teknologiakeskus Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava ei ole huolissaan, vaikka iso osa tiloista on toistaiseksi tyhjillään.

- Kahden yrityksen kanssa neuvottelemme parhaillaan. Tutkijahuoneet ovat herättäneet kiinnostusta tulla vaikka pariksi päiväksi tekemään tänne kehitystyötä. Tämäntyyppiselle tilalle tuntuisi olevan kysyntää, Jalava sanoo.

Teknologiakylässä on tilaa 10-20 yritykselle samassa rakennuksessa kokeellisen ekologian tutkimushallin kanssa, jossa toimii Ilkka Hanskin huippututkimusryhmä. Lisäksi biokylästä löytyy tilapäiseen käyttöön vuokrattavia neuvottelutiloja, edustussauna sekä tutkijahuoneita, joissa on mahdollisuus yöpyä.

Kun sekä yritysten työntekijät että tutkijat istuvat samassa kahvipöydässä tai vaihtavat ajatuksia Innoparkin teknologiakylän käytävillä, voi syntyä uusia ajatuksia ja ideoita. Innoparkissa toivotaan, että parhaimmillaan tutkijoiden ja yritysmaailman edustajien ideoista kehittyisi uusia yrityksiä.

Markkinoita riittää ympäristöalan yrityksille

Parhaiten yhteistyöetuja tutkijoiden ja yritysten välille syntyisi, jos Lammille saataisiin ympäristöteknologian yrityksiä.

- Ympäristöala on kasvava liiketoimintalue Suomessa. Kanta-Hämeessä on jo jonkin verran alan yrityksiä, mutta huomattavasti enemmän tarvitaan jatkossa. Suomessa mutta erityisesti maailmalla on runsaasti markkinoita. Kysyntää on, mutta haaste on siinä, miten osaaminen paketoidaan liiketoiminnaksi.

Jalava muistuttaa, että teknologiakylä on yksi palikka isossa kokonaisuudessa, johon kuuluu Hämeenlinnassa sijaitseva teknologiakeskus. Myös Helsingin yliopiston laaja osaaminen saadaan nivottua paremmin seudulle biokylän avulla.

- Kontaktit ovat ehdottomasti teknologiakylän tärkein tuote. Osaajat löytyvät tätä kautta, Jalava sanoo.

Suuria suunnitelmia tulevaisuudelle

Jatkossa tavoitteena on laajentaa teknologiakylän ajatusta muihin Hämeenlinnan seudulla toimiviin korkeakouluyksiköihin Evolle ja Lepaalle Hämeenlinnan Visamäen lisäksi.

- Lepaalla Hämeen ammattikorkeakoulun yhteydessä on tällä hetkellä kaavoitus käynnissä. Se profiloituu toisella tapaa kuin Lammin yksikkö. Myös Lammille on suunnitteilla muutama rakennus lisää, jos kysyntää riittää.

Tulevaisuudessa on mahdollisuus rakentaa esimerkiksi tuotanto- ja prototiloja sekä biolämpölaitos. Kokonaisuudessaan Lammin biokylässä voisi olla 5 000 neliötä. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60393



??????????????????????????????????


"Mielipide

Innopark, kangastus kaupungin kupeessa


[ 07.06.2007 23.42 / Hämeen Sanomat ]



Teknologiakeskus Innopark Oy tarjoaa toimitiloja muun muassa aloittaville yrityksille Hämeenlinnan Visamäessä..

Olen yritystutkijana ja veronmaksajana kauhulla seurannut keskustelua Hämeenlinnan kaupungin omistamien tai osaksi omistamien yritysten seurannasta ja nykytilasta.

Vihreät ovat ainakin tässä asiassa oikealla linjalla, ja mielestäni tässä vaiheessa olisi aika nostaa kissa pöydälle ja tutkia asiat perinpohjaisesti, ennen kuin kaikki lankeavat veronmaksajien niskaan.

On suuruudenhullua verkatehdasta ja monta muuta hanketta, mutta mielestäni erikoisin tapaus on Teknologiakeskus Innopark Oy, jonka toimintaa ei tunnu ohjaavan ainakaan järki.

Rakennetaan EU-tuella isoja toimistotiloja yrityksille ja kehutaan, kuinka fantastinen toimintaympäristö heillä on. Tosiasia on, että teknologiaa ei tunnu toteutuvan muualla kuin Moreenissa ja Lammilla ja nekin tilat taitavat olla rakennettu Helsingin yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun käyttöön. Huvittavinta tässä koko asiassa on se, että Visamäessä on ilmeisesti tyhjää tilaa vaikka muille jakaa, mutta silti kehutaan juhlapuheissa, kuinka korkea vuokrausaste heillä on. Mutta mitenköhän todellinen laita?

Nekin yritykset, jotka sinne muuttavat, lähtevät kuulemma nopeasti pois. Lieneekö tässä syynä kalliit hinnat vai huono palvelu? Tarvitaanko tänne Hämeenlinnaan todellakin näin paljon tyhjää toimistotilaa?

Lisäksi kehutaan, kuinka paljon yrittäjä saa etuja tulemalla Innoparkin ainutlaatuiseen toimintaympäristöön. On yrittäjiä tukevia projekteja joka lähtöön, mutta nekään ei taida vastata yrittäjien todellisia tarpeita.

Kysymys kuuluukin, että mikä on Innoparkin todellinen funktio ja kaatuuko kaikki veronmaksajien niskaan? Innoparkin tilinpäätöksistäkin on jo havaittavissa, että saatavien lista on jo melko pitkä. Kuinkakohan monta vuotta näitä saatavia odotellaan ja mikä on ennen kaikkea niiden toteutumisaste? Henkilökohtaisesti en halua olla niitä veronmaksajana maksamassa.

Ehdottaisinkin, että koska Innoparkista eivät edes kaupungin edustajat saa tarvitsemaansa tietoa, niin kaupunki voisi isona omistajana vaatia erityistilintarkastusta Innparkiin sekä muihin kaupungin yrityksiin avoimuuden lisäämiseksi. Projektien tuloksethan ovat tietääkseni osin julkisia asiakirjoja.

Kyllähän suuren omistajan täytyy olla tietoinen firman asioista, ellei sitten "maaginen" johto halua peitellä jotain?

Normaaliolosuhteissahan tavallinen yritys olisi ollut jo selvitystilassa, mutta tässä tapauksessa kaupungin konserniohjauksen tehostaminen on täysin perusteltua.

Citizen
Hämeenlinna"


- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56715


JK 1. "- - Hellstén ja Jalava vastaavat, että toimitusjohtajalla pitää olla aikaa myös tehdä töitä, eikä suoltaa raportteja.

- Sellainen hygienia pitää olla, että yhtiöillä on hallitukset, ja ne valvovat toimintaa. Jos kaikki informaatio jaettaisiin eteenpäin, niin kyllä valtuustokin siihen tukehtuisi, Hellstén muotoilee. - -" (HäSa 31.05.2007 klo 23.11 / 1.6.2007)

JK 2. [ "Hämeenlinnalla kolmanneksi paras imago"


- - Menestyneitä kuntia yhdistää useimmin se, että niille annetaan keskimääräistä selvästi myönteisempiä arvioita elinkeinotoiminnan kehittämisestä. - - "

- - - >>

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66987 ] !!!

Entä kuntalaisten? kirjoitti:

"Hämeenlinna

Hämeenlinnalla kolmanneksi paras imago

[ 08.01.2008 23.01 / Hämeen Sanomat 9.1.2008
]


Tampere, Raisio ja Sotkamo kokoluokkiensa imagoykkösiä.

Hämeenlinnalla on Suomen kuntapäättäjien mielestä kolmanneksi paras imago 20000-50000 asukkaan kuntien joukossa.

Kaupunki sai Taloustutkimuksen imagotutkimuksessa arvosanakseen 8,08. Kokoluokan voittaja oli Raisio arvosanalla 8,14. Hämeenlinnan edelle kiilasi vielä Siilinjärvi arvosanalla 8,09.

Taloustutkimuksen tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten kuntien tunnettuutta, julkiskuvaa sekä kuntien heikkouksia ja vahvuuksia suomalaisten kuntapäättäjien mielestä.

Tutkimus on tehty vuosittain 1994 alkaen. Viime vuonna Hämeenlinna sijoittui sarjassaan neljänneksitoista.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan kouluarvosanalla 4-10 tuntemiensa kuntien ja kaupunkien kokonaisvaikutelmaa. Vastaajat arvioivat oman lääninsä kuntia ja lisäksi kaikkia suuria, yli 50 000 asukkaan kuntia. Tutkimus toteutettiin syys-marraskuussa 2007.

Suurten, yli 50 000 asukkaan kaupunkien ykkönen oli oman läänin kuntia arvioitaessa Tampere (8,25). Seuraavina tulivat Oulu (8,15) ja Kuopio (8,09). Oulu (8,27) oli suurista kaupungeista ykkönen silloin, kun mukana olivat kaikkien läänien vastaajien arviot.

Alle 20 000 asukkaan kunnista parhaat arvosanat saivat Sotkamo (8,44), Naantali (8,27) ja Lempäälä (8,08).

Varsinkin monen suuren kaupungin osalta myönteisiä puolia olivat keskusten kaupalliset palvelut, vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja liikenteellinen sijainti.

Menestyneitä kuntia yhdistää useimmin se, että niille annetaan keskimääräistä selvästi myönteisempiä arvioita elinkeinotoiminnan kehittämisestä. Yleisimmin kuntien heikkouksiksi arvioidaan kuntayhteistyön tuloksellisuus ja kunnallistalous. (HäSa)"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66987


- - - >> http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031842863

JK. Hämeenlinnalaisista suurmiehistä puhuttaessa ei toki voitane esim. Sikakatsomon kattoon ripustetusta - ja sittemmin tosin poislasketusta - lartamasta vaiettaessa suinkaan olla unohtamatta myöskään hassista...

[ - - > http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1016106

- - >> http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=27786

-- >>
http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=29108 ]


[(Aatosta juuri joesta ei Vanajaveden rannoilla voitane myöskään unohtaa?!?)

- - >>
//"- - työskenteli Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella järjestäytyneen rikollisuuden tutkintayksikön päällikkönä. Hän työskenteli Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella lokakuusta 1997 heinäkuuhun 2005. - -" //


http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=54234

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56942


http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=57335 ]

Lue lisää

"Politiikka on kuollut", tuskailee Petteri Sihvonen Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa (9.1.2008) ja pohjoismaista hyvinvointivaltiota arvostaessaan kyselee tunteikkaasti: "- Jonnekinhan se ylimääräinen supertalouden raha valuu, mutta minne? Kenelle? Kuka hyötyy? Katoaako se tuhkana taivaan tuuliin? Häh? Selittäkää!"

Yritetäänpä siis hieman "selittää"...




//"Politiikka on kuollut

Joskus sitä pieni ihminen joutuu nostamaan kätensä pystyyn, kun ymmärrys loppuu. Minulle on käynyt niin, kun olen koettanut ymmärtää vallitsevaa talouslogiikkaa.


En ole onnistunut oivaltamaan vallitsevaa talousmeininkiä, jota ylistetään sanomalla, että Suomen yritykset ja talous ylipäätään pyörivät paremmin kuin koskaan aiemmin. Tai, okei, jos hyväksytään tuo ilmeinen seikka totuutena, niin kuka vastaa tästä silmittömästä käsittämättömyydestä: terveydenhuollolla, päiväkodeilla, kouluilla, vanhustenhoidolla ja kirjastolaitoksella menee entisiä, siis huonompiakin aikoja heikommin.
Sellaista sananmuuttajaa, poliitikkoa, silmänkääntäjää tai valtiosihteeriä ei ole syntynytkään, joka kykenisi perustelemaan säällisellä tavalla, että miten ihmeessä näin voi olla. Jonnekinhan se ylimääräinen supertalouden raha valuu, mutta minne? Kenelle? Kuka hyötyy? Katoaako se tuhkana taivaan tuuliin? Häh?
Selittäkää!

Jostain kumman syystä vallitsevan talousdoktriinin kuuluisa näkymätön käsi ei ole pitänyt huolta edes inhimillisen elämän perusasioista. Terveyspalvelut ovat menossa yksityiseksi medibisnekseksi, köyhiä on ennätysmäärä, lapsiryhmien koot päiväkodissa kasvavat, kouluja lakkautetaan ja muutoinkin resursseja vähennetään, vanhukset unohdetaan kuolemaan kuka minnekin kakkavaippoihinsa, ja kulttuuriväki on pakotettu myymään itseään markkinoilla kuin entinen nainen konsanaan.
Ja tämä kaikki aikana, jolloin eräät kehtaavat hehkuttaa kaikkien aikojen loistavimmasta taloustilanteesta. Hävetköön nuo hehkuttajat ja markkinapelin voittajat, jos edes ymmärtävät hävetä.
Surkeinta on se, että tässä asetelmassa poliitikot ovat täysin syyntakeettomassa tilassa. Poliitikot eivät sijaitse enää politiikassa, koska ainoaa politiikkaa on talouspolitiikka. Se, että tähän jamaan on ajauduttu, on ilmastonmuutoksen jälkeen ehkä ihmiskunnan suurin kauheus. Sitä paitsi talouden ylivallalla ja ilmaston tuhoutumisella on selvä syy-yhteys.

Haikailen ja suorastaan itken pohjoismaisen hyvinvointivaltion perään. Ennen kyettiin tuottamaan pienemmästä kokonaispotista laadukkaampaa, oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa ja kattavampaa hyvinvointia.
Syytän nykytilanteesta 80-luvun lopun sekä 90- ja 2000-luvun poliitikkoja. Puolueeseen katsomatta ovat olleet kukin vuorollaan vallassa.
Minua on pyydetty useilta tahoilta mukaan politiikkaan. Näillä näkymin on pakko kieltäytyä. Uskoni politiikkaan horjuu. Miten on mahdollista, että itseäni viisaammat ihmiset ovat saattaneet suomalaisen yhteiskunnan tällaiseen eriarvoisuuden jamaan?

Tuskin siellä valtuustossa yksi vastarannan kiiski kesää tekisi.

Petteri Sihvonen
Kirjoittaja on hämeenlinnalainen perheenisä, filosofian maisteri ja Urheilulehden kiistelty toimittaja.

[ petterisihvonen(at)hotmail.com ]

Lähde:
http://epaper.kaupunkiuutiset.com/products/KUT-2008-01-09/index.htm

[Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 9.1.2008, sivu 6)


JK 1. Petteri Sihvonen on monessa kohtaa - hämeenlinnalaiseksi harvinaisen eli poikkeuksellisen - oikeassa! Mutta turhan toivoton hän lienee niin omien kuin yleensä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien suhteen.


Tietoa "kultamunan katoamisesta" (?) on tarjolla yllin kyllin, muun muassa tuolla:


- - > http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/aikakausi/tak/TAK_2003_2_9.pdf

- - >> http://www.vasemmistonuoret.fi/libero/paperitahdet/2005/04_2005/pitkanen.html

- - - > http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Minne katosi kultamuna?&btnG=Google-haku&meta=lr=lang_fi



Ja tuosta avautunee aprikoitavaksi globaali- ja kvartaalitalouden analyysia ihan suoraan:





//"sunnuntai, huhtikuu 10, 2005

Mihin katosi kultamuna?
Osinkoihin jo puolet voitoista 2000-luvulla

(Kansan Uutisten Viikkolehti 2004)

Suomalaisen työn tuloksena syntyneistä voitoista jo puolet maksettiin osinkoina omistajille vuosina 2002-2003. 1990-luvulla osinkojen osuus oli keskimäärin 40 prosenttia.

KAI HIRVASNORO
[email protected]

Entinen KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkänen selvitti vuonna 2003, mihin katosivat Suomen teollisuusyritysten 1990-luvun suurvoitot. Suomen Sosiaalifoorumissa huhtikuussa 2003 julkaistu tutkimus kertoi, että rahat menivät pääasiassa ulkomaille sijoituksina konserniyrityksiin sekä osinkoina. Toisin kuin useimmat tiedotusvälineet, Viikkolehti esitteli Pitkäsen selvityksen tuoreeltaan huhtikuussa 2003.

Vuotta myöhemmin Ritva Pitkänen päivitti tutkimuksensa. Osa tiedoista kattaa myös vuoden 2003. Kuva ei muutu, vaan vahvistuu: teollisuuden voitot valuvat edelleen ulkomaille, uusia työpaikkoja ei synny ja investoinnit ovat alamaissa.

Ritva Pitkänen keskittyy teollisuuteen, jossa hän katsoo 1990-luvun"kultamunan" syntyneen. Vuosikymmenen lopulla kansantulo kasvoi ripeästi ja työn tuottavuus nousi ennätysvauhtia. Samalla työtulojen osuus kansantulosta laski alemmas kuin koskaan sotien jälkeen.

Ennen lamaa yritysten liikevoitto oli alle 2 miljardia euroa vuodessa, vuonna 2000 se oli noussut yli 10 miljardiin. 2000-luvulla talouskasvu hidastui, mutta Pitkäsen uusimpien tilastojen mukaan osingonjako ei. Vuosina 1990-2003 osinkoja maksettiin keskimäärin 40 prosenttia tilikauden voitosta. Vuosina 2002 ja 2003 osinkoihin meni jo puolet voitoista. Vielä 1990-luvulla teollisuus maksoi hieman enemmän veroja kuin osinkoja. Nyt osingot ylittävät verot.

Halpamaihin
ei sijoitettukaan

1990-luvun kultamuna, teollisuusyritysten kokonaisvoitto oli 63 miljardia euroa. Mihin se meni? 35 miljardia euroa käytettiin sijoituksiin konserniyrityksiin. Suomalaisia työvoimakustannuksia valittavat yritykset ostivat toisia yrityksiä Hollannista, Ruotsista, Saksasta ja Norjasta.

- Mielenkiintoista on, että sijoituskanta on suuri maissa, joissa palkkojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomea korkeampi ja joissa ei ole tapahtunut yhtä jyrkkää palkkojen kansantulo-osuuden laskua 1990-luvulla kuin Suomessa. Vaikuttaakin siltä, että Suomen nykytasoa korkeampi palkkojen kansantulo-osuus ei välttämättä merkitse kannattamatonta yritystoimintaa, pohtii Pitkänen alkuperäisessä tutkimuksessaan.

Saajalleen verovapaita osinkoja teollisuus maksoi 12,7 miljoonaa euroa vuosina 1990-2000. 70 prosenttia osingoista maksettiin toisille yrityksille ja ulkomaille kaikista osingoista päätyi runsas kolmasosa.

Orion tyhjentää
kassaa omistajille

Tänä vuonna (2004) hurjimman osinkoloikan tekee tutkimustaan ja tuotekehitystään leikannut ja satoja työntekijöitä pois potkinut lääketehdas Orion. Se maksaa osinkoja enemmän kuin palkkoja. Orionin osingot ovat tänä vuonna 250 miljoonaa euroa, palkat 185 miljoonaa, kertoi Tekniikka & Talous -lehti viime viikolla. Jo viime vuonna Orionin omistajat jakoivat itselleen 162 miljoonaa verovapaata euroa.

Osinkojen ja palkkojen suhde on Orionissa kuitenkin ainutlaatuinen. Lähimmäksi pääsee Nokia, joka jakaa tänä vuonna osinkoja 1,4 miljardia euroa ja maksaa palkkoja 2,5 miljardia. Esimerkiksi rajusti saneeraavassa Metsossa osinkoja maksetaan "vain" 27 miljoonaa euroa, mutta palkkoja yli 900 miljoonaa. Mutta Metso maksaa muutamien muiden yhtiöiden lailla osinkoja, vaikka sen viime vuoden tulos oli tappiollinen.

Rahaa tuntuu siis riittävän kaikkeen muuhun paitsi työpaikkoihin. Ennen lamaa teollisuudessa oli 488 000 työpaikkaa. Sen jälkeen liikevaihto viisinkertaistui, mutta työntekijöitä teollisuudessa on 50 000 vähemmän. Teollisuuden investoinnit ovat parina viime vuotena olleet edelleen laskussa.

- Siitä päätellen, että teollisuustoimialan työpaikat eivät ole lisääntyneet ja nettoinvestoinnit ovat olleet vähäisiä, sijoituksella ei ole luotu kansantalouteen ja kansalaisille mitään uutta. Sijoitukset ovat merkinneet osallistumista markkinoiden globaaliin uusjakoon, Ritva Pitkänen päättelee kevään 2003 raportissaan.

posted by Kai Hirvasnoro at 5:24 P"

LÄhdelinkki: http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/04/mihin-katosi-kultamuna.html



§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§


" Suomesta sijoitettiin ulkomaille 40 miljardia
Yritykset kylpevät rahassa,
mutta eivät investoi kotimaassa

(Kansan Uutisten Viikkolehti 5.1. 2006)

Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen oli ”suuri harppaus”, jota edesauttoivat kotimaisten investointien romahtaminen ja ay-liikkeen palkkamaltti. Työntekijät toivoivat yritysten voittojen kasvamisen johtavan parempaan työllisyyskehitykseen kotimaassa, mutta työpaikat syntyivätkin ulkomaille. Kansantulon jakautumisessa näyttää tapahtuneen pysyvä muutos pääoman eduksi.

KAI HIRVASNORO

”Onko maallamme malttia vaurastua?” kysyi pääministeri Urho Kekkonen kuuluisassa talouspoliittisessa pamfletissaan vuonna 1952.

Kekkonen peräsi voimakkaita investointeja, ja ainakin näiltä osin hänen ohjelmansa toteutui. Vuosina 1960 - 1990 Suomessa pantiin niin paljon rahaa koneisiin, laitteisiin, kuljetusvälineisiin ja rakennuksiin, että on puhuttu investoimisen maailmanennätyksestä.

1990-luvulla vanhan Suomen rakenteet murtuivat ryskyen ja niin kävi myös investoinneille. Lamavuosien romahdusta ei seurannutkaan uutta nousua, vaan investoinnit pysyivät pohjamudissa lamaa seuranneina voimakkaan kasvun vuosina. Teollisuudessa pohjanoteeraus saavutettiin vuonna 2003. Palvelualoilla investointipula ei ole ollut yhtä paha kuin teollisuudessa, mutta sielläkin investointiaste on samaa luokkaa kuin 1970-luvun taantuman aikoihin.

Kummallinen kehitys näyttää vielä kummallisemmalta, kun sitä vertaa yritysten kannattavuuteen. Vuodesta 1948 teollisuuden kannattavuudessa on ollut kaksi huippuvuotta, 1951 ja 2000. Vuoden 2000 huippua edelsivät jo 1990-luvun lopun kultaiset vuodet. Eläkkeellä oleva KHT-tilintarkastaja Ritva Pitkänen selvitti vuonna 2003 Mihin katosi kultamuna? -tutkimuksessaan, että vuonna 2000 teollisuusyritysten voitto nousi 10 miljardiin euroon, kun se lamaa edeltävänä aikana oli alle 2 miljardia euroa vuodessa.

Pitkäsen ”kultamunaksi” kutsuma teollisuuden liikevoitto oli yhteensä 63 miljardia euroa 1990-luvulla. Kun investoinnit ennätystulosten vuosina romahtivat, niin mihin rahat käytettiin?

Investointilama
vain kotimaassa

Ritva Pitkäsen ja erikoistutkija Pekka Sauramon tiistaina julkistama tutkimus Pääoman lähtö – Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen ja tulopolitiikka vastaa kysymykseen oikeastaan jo nimellään: Yritysten voitot sijoitettiin ulkomaille. Yritykset kansainvälistyivät noin kymmenessä vuodessa ostamalla ulkomaalaisia yrityksiä. Kansainvälistymisen mittakaavasta saa hyvän kuvan, kun katsoo suomalaisten yritysten työpaikkojen määrää Suomen ulkopuolella. Vuonna 2004 niitä oli 330 000, joista 200 000 syntyi runsaassa kymmenessä vuodessa.

Suomessa teollisuudessa oli 488 000 työpaikkaa ennen lamaa. Laman jälkeen liikevaihto viisinkertaistui, mutta työpaikkoja oli 50 000 vähemmän.

Aiemmissa selvityksissään Ritva Pitkänen on todennut, että 63 miljardin kultamunasta 35 miljardilla ostettiin yrityksiä, eikä suinkaan halvemman kustannustason maista, vaan pääasiassa EU-alueelta. Osinkoja maksettiin lähes 13 miljardia euroa.

Toteutuneen kehityksen perusteella näyttää selvältä, ettei yritysten hyväkään kannattavuus johda lähiaikoina automaattisesti parempaan työllisyyteen ja investointeihin. Yritykset toimivat nyt eri tavalla kuin vielä 1980-luvulla.

Investointilamassa onkin näköharhaa, jos tarkastellaan vain Suomea. Kyllä yritykset ovat investoineet rajustikin, mutta muualle kuin Suomeen.

Suomi elää
alle varojensa

Muutos menneisiin aikoihin on tapahtunut myös siinä, että vuosikymmeniä lähes kroonisena jatkunut vaihtotaseen alijäämä muuttui 1990-luvun alussa voimakkaaksi ylijäämäksi. Kun ennen lamaa suomalaisten syyllistettiin elävän yli varojensa, niin nyt elämme alle varojemme. Suomessa syntyy enemmän tuloja kuin niitä täällä käytetään, investoidaan vähemmän kuin säästetään ja kansantaloudesta on tullut pääoman viejä.

Muutokset ovat niin suuria, että Pitkänen ja Sauramo puhuvat tutkimuksessaan ”suomalaisen mallin” murtumisesta taloushistoriassa. Aiemmin talouspolitiikan päättäjät ja elinkeinoelämän johtajat tavoittelivat nopeaa kasvua, alhaisia korkoja ja suuria investointeja vaihtotaseen tasapainon puitteissa.

Uusi malli on vielä hahmottumaton ja vakiintumaton. Mutta jos vanha valtiojohtoinen ajanjakso oli kahlitun rahan aikaa, niin siitä on siirrytty kahlitsemattoman rahan kauteen. Tärkein ero vanhaan on pääoman vapaa liikkuvuus. Voitot jaetaan pois osinkoina ja pankkien rooli rahoitusjärjestelmässä on heikentynyt. Pankkien hallitseman ”sinivalkoisen pääoman” sijaan suomalaisista pörssiyhtiöistä yli 50 prosenttia on ulkomaalaisessa omistuksessa.

Suurella harppauksella
mukaan globalisaatioon

Selitys kotimaisten investointien hiljaisuudelle löytyy siitä, että yritysten suorat sijoitukset ulkomaille kasvoivat rajusti 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Globalisaatio tuli mukaan suomalaiseen elinkeinoelämään lähes kertaheitolla muutaman kiihkeän vuoden kuluessa. Tutkijoiden mukaan kyseessä saattoi olla ”suuri harppaus”, joka laimenee tulevaisuudessa, mutta kansainvälistymisen jatkuminen pitänee kotimaiset investoinnit jatkossakin alhaisella tasolla.

Investointeja pidättelee myös se, että sijoitetun pääoman tuottovaatimus on kasvanut eli osakkeenomistajien on saatava joka vuosi reippaat osingot. 1990-luvulla yhtiöt maksoivat osinkoina keskimäärin 40 prosenttia voitoistaan, 2000-luvun puolella osuus on noussut jo yli 50 prosenttiin. Osinkojen lisääntyminen vähensi yritysten säästämistä. Osinkoihin käytettiin enemmän rahaa kuin investointeihin ja teollisuudessa osinkoja maksettiin myös enemmän kuin veroja. Suomessa maksetuista osingoista kolmasosa meni ulkomaille.

Uusi aika yhdistettynä maltillisiin palkkaratkaisuihin näkyy myös yritysvarallisuuden jakautumisessa. Yritykset ovat vuodesta 1995 lähtien investoineet ja sijoittaneet pääasiassa omia voittojaan. Osakeanteja ja velkarahaa tarvittiin vain vähän.

Ulkomaille meni
40 miljardia euroa

Ritva Pitkäsen mukaan kaikista teollisuusyrityksissä käytettävissä olevista varoista pitkäaikaisiin sijoituksiin ulkomaille on käytetty 30 prosenttia. 12 prosenttia käytettiin käyttöpääoman kasvattamiseen, mihin myös sisältyy huomattavaa varojen siirtoa ulkomaille. Tutkimuksessa päädytäänkin siihen, että vuosina 1995 – 2003 teollisuusyritykset käyttivät 40 miljardia euroa sijoituksiin ulkomaille, mikä oli 40 prosenttia kaikista käytettävissä olevista varoista. Yritysten voitot olivat keskeinen kansainvälistymisen lähde.

Suomen riippuvuutta muutamista suuryhtiöistä kuvaa se, että lähes puolet ulkomaille suuntautuneista sijoituksista muodostuu Stora-Enson, UPM-Kymmenen ja Soneran neljästä kaupasta.

Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen tapahtui siis ostamalla ulkomaalaisia yrityksiä.

Tulojen jakautuminen
on jäädytetty

Vielä yksi iso murros 1990-luvulla oli tulonjaon voimakas muutos. Palkkojen osuus kansantulosta laski enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Työttömyys jäi laman ennätystasonkin jälkeen epätavallisen suureksi ja palkkojen kansantuoteosuus on säilynyt lamaa edeltänyttä aikaa matalampana. Joukkotyöttömyys on pitänyt palkkojen osuuden alhaalla.

Vanhassa maailmassa Suomen työttömyysaste oli aina alempi kuin viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana. Palkkavaatimuksetkin olivat kovempia. Jo Urho Kekkosen haaveilemasta palkkamaltista tuli totta vasta 1990-luvulla. Aikojen muutosta kuvaa Pekka Sauramon luonnehdinta siitä, että vuonna 2003 ay-liike oli valmis hyväksymään palkankorotukset, jotka pitävät funktionaalisen tulonjaon ennallaan. Näin oli myös vuoden 1975 tuloneuvotteluissa, mutta silloin palkkojen kansantuoteosuus oli 11 prosenttia nykyistä korkeampi ja työttömyysaste 6,5 prosenttia alhaisempi.

Sauramo arvioi, että jos työttömyys alenee, palkkavaatimuksistakin tulee jatkossa kunnianhimoisempia. Jos ei, ei funktionaalisessa tulonjaossakaan tapahdu suuria muutoksia. Jos liiketoiminnan siirtäminen ulkomaille jatkuu, työllisyyden paraneminen Suomessa hidastuu, yritysten kannattavuus säilyy hyvänä, mutta tulojen jakautuminen pääoman ja työn kesken ei oleellisesti muutu.

”Viime vuosien kehitystä voi tulkita siten, että suomalaiset palkansaajat ovat korkean työttömyyden takia olleet valmiita hyväksymään palkkamaltin, vaikka huomionarvoinen osa palkkamaltin tuloksena syntyneistä suomalaisten yritysten luomista työpaikoista on syntynyt Suomen rajojen ulkopuolelle”, tutkimuksessa todetaan.

Ay-liikkeelle asetelma on hankala, koska maltillisilla palkankorotuksilla tavoiteltiin uusien työpaikkojen luomista Suomeen eikä muihin maihin.Tutkimuksen julkistamistilaisuudessa kysyttiinkin, olisivatko suuremmat palkankorotukset merkinneet parempaa työllisyyttä Suomessa.

– Teoriassa on mahdollista, että työllisyyskehitys olisi ollut myönteisempää, jos ne rahat olisivat jääneet Suomeen joko investointeina tai kanavoituneina kotitalouksien tuloiksi, vastasi Pekka Sauramo.

posted by Kai Hirvasnoro at 3:26 PM"

Lähde: (Kansan Uutisten Viikkolehti 5.1. 2006)

- - > http://hirvasnoro.blogspot.com/2006_01_01_archive.html


JK 2. "Minua on pyydetty useilta tahoilta mukaan politiikkaan. Näillä näkymin on pakko kieltäytyä. Uskoni politiikkaan horjuu. Miten on mahdollista, että itseäni viisaammat ihmiset ovat saattaneet suomalaisen yhteiskunnan tällaiseen eriarvoisuuden jamaan? Tuskin siellä valtuustossa yksi vastarannan kiiski kesää tekisi", näkyy Petteri Sihvonen alistuneesti (?) arvelevan. Aivan suotta. Mukaan vain kunnallisvaalivalmisteluihin, eiköhän Hämeenlinnan valtuustossakin liene yllin kyllin sekä tarvetta että mahdollisuuksia useammallekin Petterin tavoin ajattelevalle?

Imagokysymys? kirjoitti:

"Kanta-Häme

Innoparkissa alkavat yt-neuvottelut


[ 09.01.2008 15.23 / Hämeen Sanomat ]


Hämeenlinnan Teknologiakeskus Innopark aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön vähentämisestä.

Teknologiakeskuksen kiinteistöjä hallinnoivan ja siellä toimiville yrityksille palveluja tuottavan yhtiön taloudellinen tulos jäi viime vuonna heikoksi. Myös EU-tukikauden päättyminen vuodenvaihteessa ja hankintalain muutokset ovat heikentäneet yrityksen taloudellista tilannetta.

Teknologiakeskus Innopark Oy on ilmoittanut hakevansa 6-9 työntekijän vähentämistä. Innoparkilla on 24 työntekijää. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=67020


????????????????????????????????????

"Hämeenlinna

Vihreät peräävät avoimuutta Innoparkin rahoitukseen

[ 31.05.2007 23.11 / Hämeen Sanomat ]


Hämeenlinnan vihreä valtuustoryhmä kummastelee, miksi Innopark Oy:lle myönnetystä projektituesta ja sen vaikutuksista ei ole saatavissa julkista tietoa. Hämeenlinnan vuoden 2006 budjetissa osoitettiin puoli miljoonaa euroa Innoparkin toiminnan kehittämiseen liittyvään hankkeeseen.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Sieppi kertoo ryhmän kiinnostuneen asiasta jo tuen myöntämisvaiheessa. Kyseessä on EU-hanke, jonka rahoituksesta merkittävä osuus tulee kaupungilta. Vihreät valtuutetut haluaisivat tietää, miten hyvin hankkeen tavoitteet on saavutettu.

- Kun koko ajan on puhuttu, että konserniohjausta ja tiedonsaantia pitäisi parantaa, niin tämä on ihan eri toimintaa, hän ihmettelee.

Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava ja yhtiön hallituksen jäsen, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén kertovat, että yhtiö kyllä raportoi rahoittajille. Eteenpäin raportteja ei kuitenkaan voi antaa, sillä niihin sisältyy liikesalaisuuksiksi luokiteltavaa tietoa.

- On täysin luonnollista, ettei kehitysvaiheessa olevia liiketoimintasuunnitelmia ja muita ei haluta julkisiksi. Niistä asioista ei valmisteluvaiheessa kerrottaisi mistään firmasta, Jalava sanoo.

Jalava kertoo Innoparkin raportoivan julkisuuteen toiminnastaan, mutta painottaa yksittäisten asiakirjojen julkaisun olevan eri asia. Hänen mukaansa jokaisen on muutenkin helppo arvioida, onko rahoilla saatu tuloksia vai ei.

- Jos olemme rakentaneet toimitilamme kuusinkertaisiksi kahdessa vuodessa ja olemme vielä tuplaamassa ne kahden vuoden aikana, niin se ei tapahdu itsestään.

Sieppi sanoo ymmärtävänsä, että liikesalaisuuksia ei haluta paljastaa, mutta ihmettelee, eikö raporttia voitaisi julkaista ilman niitä.

Hellstén ja Jalava vastaavat, että toimitusjohtajalla pitää olla aikaa myös tehdä töitä, eikä suoltaa raportteja.

- Sellainen hygienia pitää olla, että yhtiöillä on hallitukset, ja ne valvovat toimintaa. Jos kaikki informaatio jaettaisiin eteenpäin, niin kyllä valtuustokin siihen tukehtuisi, Hellstén muotoilee. (HäSa)"

- - - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56268



??????????????????????????????????

"Hämeenlinna

Innoparkia rakennetaan tulevaa ennakoiden


[ 06.07.2007 23.13 / Hämeen Sanomat ]



Ambientian toimitusjohtaja Ville Laurinen kehuu firman työtiloja hienoiksi. Lisää työmotivaatiota haetaan luovassa viestintäfirmassa välillä leikkien.

Kesän lomajaksot hidastavat tahtia, mutta syksy tuonee taas uusia yrityksiä talon tiloihin.

Innoparkilla menee kesän hiljaisesta lomajaksosta huolimatta tasaisesti. Toimitusjohtaja Pekka Jalavan mukaan syksyllä on tulossa uusia mielenkiintoisia sopimuksia, jotka ovat vielä neuvottelun alla.

- Toivottavasti heti syyskuun alussa päästään julkaisemaan nimiä. Yhä edelleen menee hyvin, vaikka julkisuudessa on väitetty muuta, hän sanoo viitaten yleisönosastojen epäileviin kirjoituksiin Innoparkin taloudellisesta tilanteesta.

Hänen mukaansa kysyntä on vain kiihtynyt vuosien myötä, parhaillaan rakennutetaan Moreenin yksikköä.

- Aluksi meillä oli jopa liian korkea täyttöaste. Ikinä ei saisi olla aivan sataa prosenttia täynnä, vaan pitäisi olla pari prosenttia liikkumavaraa. Tällä hetkellä täyttöaste on 95 prosenttia.

Hänen mukaansa Innopark laajenee asiakkaiden mukaan. Jonkin verran täytyy kuitenkin kysyntää ennakoida, koska asiakkaiden tarpeet tulevat ilmi lyhyemmällä aikavälillä kuin mitä isoja taloja rakennetaan.

- Koko ajan rakennetaan asiakkaiden solmukohtiin. Pyrimme rakentamaan myös tulevaisuuden tarpeeseen.

Isompien asiakkaiden kanssa rakennutuksista voidaan neuvotella enemmän. Aikajänne on pidempi esisopimuksista toteutukseen asti.

Nyt asiakkaiden tilat vaihtelevat kymmenestä neliöstä kolmeen tuhanteen neliöön. Rakennuksissa on lähinnä teknologian ja palvelualan yrityksiä ja niitä kaivataan myös lisää.

- Aina halutaan kasvuhakuisia yrityksiä, joilla on kansainvälisyys tavoitteena. Samalla saamme vireyttä ja lisää työpaikkoja alueelle.

Tämän hetken suunnitelmat on tehty vuoteen 2020 asti kysyntä- ja markkinatutkimuksen mukaan.

- On ennustettu, että noususuhdanne jatkuu pidempään. Siitä, onko se kymmenen vai viisi vuotta eteenpäin, ei voida vielä sanoa.

Sanitetti- ja saunatilaa nihkeästi jaossa

Innoparkissa työskentelee yhteensä yli 50 yritystä. Tiloihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Ambientian toimitusjohtajan Ville Laurinen mukaan tarvetta olisi lähinnä sauna- ja lisäsaniteettitiloille. Samaa sanovat Anthillin toimitusjohtaja Caj Sjöman ja Kotiringin ketjujohtaja Vesa Laaksonen. Tarve ei kuitenkaan ole valtaisan suuri.

- En lähtisi toivomaan mitään sellaista, mikä vaikuttaa hintoihin, Lauronen sanoo.

Samaa mieltä on Anthillin Sjöman.

- Paremmat saniteettitilat olisivat mukava urheilevien työntekijöiden kannalta, nyt töissä ei voi vaihtaa vaatteita. Kaikelle on kuitenkin hintalappunsa.

Tilat joustavat asiakkaan mukaan

Anthillin toimitusjohtajan Caj Sjömanin tilavalinnan ratkaisi Innoparkin joustavuus. Se palvelee hyvin kasvavaa yritystä. Anthill on muuttanut Innoparkin sisällä jo kertaalleen isompiin tiloihin ja uusi muuttokin saattaa olla edessä. Käytössään yrityksellä on 250 neliötä.

- Tilat ovat toimineet niinkuin pitääkin.

Hänen mukaansa yritys laajenee edelleen. Parin kuukauden sisällä uudet työpaikat löytyvät kymmenelle.

Ambientia puolestaan on asunut talossa vuodesta 2001 eteenpäin. Yritys oli ensimmäisiä, jotka taloon tulivat.

- Meillä oli aluksi käytössä 80 prosenttia kaikesta tilasta, Laurinen sanoo.

Nykyisin yrityksellä on käytössä 500 neliötä. Hänen mukaansa tilat ovat olleet toimivat ja joustavat. Innopark on vastannut hyvin asiakkaansa tarpeisiin. Ensimmäisenä asiakkaana se pääsi määrittämään kaiken tiloissaan väliseinien paikoista maalien väreihin.

Neuvottelutiloja Ambientialla voisi olla enemmänkin.

- Neukkarit ovat nyt kovassa käytössä. Onneksi meillä on ollut tilaisuus vuokrata ylimääräistä tilaa.

Auditorion puute oli pitkään suurin ongelma. Se kuitenkin ratkesi Hämeen ammattikorkeakoulun kautta, jonka auditoriota yritys käyttää säännöllisin väliajoin. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=58311


????????????????????????????????????

Lammi

Teknologiakylä yhdistää tieteen ja yritystoiminnan


[ 17.08.2007 07.28 / Hämeen Sanomat ]



Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava viihtyisi itsekin teknologiakylän tutkijahuoneessa, jossa voi yöpyä ja laittaa ruokaa tutkimustyön ohella.

Innopark Oy:n teknologiakylän toiminta on lähtenyt hiljalleen käyntiin Lammilla. Helsingin yliopiston biologisen aseman yhteyteen valmistuneessa teknologiakylässä on aloittanut viisi yritystä.

Teknologiakeskus Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava ei ole huolissaan, vaikka iso osa tiloista on toistaiseksi tyhjillään.

- Kahden yrityksen kanssa neuvottelemme parhaillaan. Tutkijahuoneet ovat herättäneet kiinnostusta tulla vaikka pariksi päiväksi tekemään tänne kehitystyötä. Tämäntyyppiselle tilalle tuntuisi olevan kysyntää, Jalava sanoo.

Teknologiakylässä on tilaa 10-20 yritykselle samassa rakennuksessa kokeellisen ekologian tutkimushallin kanssa, jossa toimii Ilkka Hanskin huippututkimusryhmä. Lisäksi biokylästä löytyy tilapäiseen käyttöön vuokrattavia neuvottelutiloja, edustussauna sekä tutkijahuoneita, joissa on mahdollisuus yöpyä.

Kun sekä yritysten työntekijät että tutkijat istuvat samassa kahvipöydässä tai vaihtavat ajatuksia Innoparkin teknologiakylän käytävillä, voi syntyä uusia ajatuksia ja ideoita. Innoparkissa toivotaan, että parhaimmillaan tutkijoiden ja yritysmaailman edustajien ideoista kehittyisi uusia yrityksiä.

Markkinoita riittää ympäristöalan yrityksille

Parhaiten yhteistyöetuja tutkijoiden ja yritysten välille syntyisi, jos Lammille saataisiin ympäristöteknologian yrityksiä.

- Ympäristöala on kasvava liiketoimintalue Suomessa. Kanta-Hämeessä on jo jonkin verran alan yrityksiä, mutta huomattavasti enemmän tarvitaan jatkossa. Suomessa mutta erityisesti maailmalla on runsaasti markkinoita. Kysyntää on, mutta haaste on siinä, miten osaaminen paketoidaan liiketoiminnaksi.

Jalava muistuttaa, että teknologiakylä on yksi palikka isossa kokonaisuudessa, johon kuuluu Hämeenlinnassa sijaitseva teknologiakeskus. Myös Helsingin yliopiston laaja osaaminen saadaan nivottua paremmin seudulle biokylän avulla.

- Kontaktit ovat ehdottomasti teknologiakylän tärkein tuote. Osaajat löytyvät tätä kautta, Jalava sanoo.

Suuria suunnitelmia tulevaisuudelle

Jatkossa tavoitteena on laajentaa teknologiakylän ajatusta muihin Hämeenlinnan seudulla toimiviin korkeakouluyksiköihin Evolle ja Lepaalle Hämeenlinnan Visamäen lisäksi.

- Lepaalla Hämeen ammattikorkeakoulun yhteydessä on tällä hetkellä kaavoitus käynnissä. Se profiloituu toisella tapaa kuin Lammin yksikkö. Myös Lammille on suunnitteilla muutama rakennus lisää, jos kysyntää riittää.

Tulevaisuudessa on mahdollisuus rakentaa esimerkiksi tuotanto- ja prototiloja sekä biolämpölaitos. Kokonaisuudessaan Lammin biokylässä voisi olla 5 000 neliötä. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60393



??????????????????????????????????


"Mielipide

Innopark, kangastus kaupungin kupeessa


[ 07.06.2007 23.42 / Hämeen Sanomat ]



Teknologiakeskus Innopark Oy tarjoaa toimitiloja muun muassa aloittaville yrityksille Hämeenlinnan Visamäessä..

Olen yritystutkijana ja veronmaksajana kauhulla seurannut keskustelua Hämeenlinnan kaupungin omistamien tai osaksi omistamien yritysten seurannasta ja nykytilasta.

Vihreät ovat ainakin tässä asiassa oikealla linjalla, ja mielestäni tässä vaiheessa olisi aika nostaa kissa pöydälle ja tutkia asiat perinpohjaisesti, ennen kuin kaikki lankeavat veronmaksajien niskaan.

On suuruudenhullua verkatehdasta ja monta muuta hanketta, mutta mielestäni erikoisin tapaus on Teknologiakeskus Innopark Oy, jonka toimintaa ei tunnu ohjaavan ainakaan järki.

Rakennetaan EU-tuella isoja toimistotiloja yrityksille ja kehutaan, kuinka fantastinen toimintaympäristö heillä on. Tosiasia on, että teknologiaa ei tunnu toteutuvan muualla kuin Moreenissa ja Lammilla ja nekin tilat taitavat olla rakennettu Helsingin yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun käyttöön. Huvittavinta tässä koko asiassa on se, että Visamäessä on ilmeisesti tyhjää tilaa vaikka muille jakaa, mutta silti kehutaan juhlapuheissa, kuinka korkea vuokrausaste heillä on. Mutta mitenköhän todellinen laita?

Nekin yritykset, jotka sinne muuttavat, lähtevät kuulemma nopeasti pois. Lieneekö tässä syynä kalliit hinnat vai huono palvelu? Tarvitaanko tänne Hämeenlinnaan todellakin näin paljon tyhjää toimistotilaa?

Lisäksi kehutaan, kuinka paljon yrittäjä saa etuja tulemalla Innoparkin ainutlaatuiseen toimintaympäristöön. On yrittäjiä tukevia projekteja joka lähtöön, mutta nekään ei taida vastata yrittäjien todellisia tarpeita.

Kysymys kuuluukin, että mikä on Innoparkin todellinen funktio ja kaatuuko kaikki veronmaksajien niskaan? Innoparkin tilinpäätöksistäkin on jo havaittavissa, että saatavien lista on jo melko pitkä. Kuinkakohan monta vuotta näitä saatavia odotellaan ja mikä on ennen kaikkea niiden toteutumisaste? Henkilökohtaisesti en halua olla niitä veronmaksajana maksamassa.

Ehdottaisinkin, että koska Innoparkista eivät edes kaupungin edustajat saa tarvitsemaansa tietoa, niin kaupunki voisi isona omistajana vaatia erityistilintarkastusta Innparkiin sekä muihin kaupungin yrityksiin avoimuuden lisäämiseksi. Projektien tuloksethan ovat tietääkseni osin julkisia asiakirjoja.

Kyllähän suuren omistajan täytyy olla tietoinen firman asioista, ellei sitten "maaginen" johto halua peitellä jotain?

Normaaliolosuhteissahan tavallinen yritys olisi ollut jo selvitystilassa, mutta tässä tapauksessa kaupungin konserniohjauksen tehostaminen on täysin perusteltua.

Citizen
Hämeenlinna"


- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56715


JK 1. "- - Hellstén ja Jalava vastaavat, että toimitusjohtajalla pitää olla aikaa myös tehdä töitä, eikä suoltaa raportteja.

- Sellainen hygienia pitää olla, että yhtiöillä on hallitukset, ja ne valvovat toimintaa. Jos kaikki informaatio jaettaisiin eteenpäin, niin kyllä valtuustokin siihen tukehtuisi, Hellstén muotoilee. - -" (HäSa 31.05.2007 klo 23.11 / 1.6.2007)

JK 2. [ "Hämeenlinnalla kolmanneksi paras imago"


- - Menestyneitä kuntia yhdistää useimmin se, että niille annetaan keskimääräistä selvästi myönteisempiä arvioita elinkeinotoiminnan kehittämisestä. - - "

- - - >>

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66987 ] !!!

Lue lisää

... maagisen hyvin."

>>>>>>>>>>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=42946



?????????????????




"Talous

Innoparkin uudisrakennus alkoi täyttyä muuttajista

[ 04.01.2006 08.39 / Hämeen Sanomat ]

Vattenfall Kaukolämmön projektipäällikkö Juha Puolakka totutteli uusiin työtiloihinsa Visa 2 -rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Paikalla oli myös kiinteistöpäällikkö Kari Laine (vas.). Jorma Virtanen/HäSa

Hyvältä näyttää, totesi Vattenfall Kaukolämpö Oy:n projektipäällikkö Juha Puolakka totutellessaan Hämeenlinnan Teknologiakeskus Innoparkin Visa 2 -uudisrakennuksen kolmannen kerroksen upouusiin työtiloihinsa tiistaina.

Vattenfallin väki aloitti muuton Visamäkeen heti vuodenvaihteen jälkeen maanantaina. Kiinteistöpäällikkö Kari Laineen mukaan muuttotouhuissa menee tämä viikko.

Vattenfall on vuokrannut Visa 2 -rakennuksesta kolme alinta kerrosta sekä kellarikerroksen. Kolmanteen kerrokseen sijoittuu Vattenfall Kaukolämpö Oy:n pääkonttori. Vattenfall Verkko Oy:n Hämeenlinnan konttori toimii toisessa ja ensimmäisessä kerroksessa, jossa myös Vattenfall Oy:n asiakaspalvelu aloittaa ensi tiistaina. Kellarikerroksessa ovat varastotilat sekä Vattenfall Kaukolämmön mittarien kalibrointi- ja huoltotilat.

Yhteensä Vattenfallin väkeä Hattelmalaan muuttaa Parolantieltä noin 115 henkilöä.

Vattenfall on toiminut Hämeenlinnassa Hämeen Sähköltä perityssä kiinteistössä, jonka omistaa Vakuutusyhtiö Fennian ja Vattenfallin yhteisesti omistama Feva Kiinteistöt Oy. Kiinteistön uudeksi omistajaksi tulee Hämeen Puhelin Oy, joka on osa Aina Group Oyj:tä.

- Aiesopimus kaupasta on jo tehty. Lopullinen kauppasopimus allekirjoitetaan 31. tammikuuta, Laine sanoo.

Hämeen Puhelimen väkeä Parolantiellä toimii jo noin 90.

WM-data muuttaa ensi viikolla

Uudisrakennuksen neljänteen kerrokseen muuttaa WM-datan Hämeenlinnan konttori ensi viikon perjantaina. Kiinteistöpäällikkö Leo Kilpeläisen mukaan Kasarmikadulta ja Keilakadulta WM-datan väkeä Visamäkeen siirtyy 94 henkilöä.

WM-datan vuokrasopimukset nykyisissä toimitiloissa päättyvät tammikuun lopussa.

- Uusi vuokralainen Kasarmikadulla vapautuviin tiloihin on jo löytynyt, Kantolan Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Raimo Ahtiainen sanoo.

YIT Tolonen Oy:n väki aloitti muuton uudisrakennuksen viidenteen kerrokseen niin ikään maanantaina. Toimitusjohtaja Ilkka Jahkosen mukaan Hattelmalaan sijoittuvat myös YIT Kiinteistötekniikka Oy:n Kiinteistöpalvelut-yksikkö sekä YIT Rakennus Oy:n Uudenmaan ja Etelä-Hämeen toimitilayksikkö, yhteensä noin 40 henkilöä.

YIT Tolonen on toiminut 17 vuotta vuokratiloissa Hämeenlinnan Raatihuoneenkadulla.

- Kiinnostusta tiloihin on ollut. Neuvotteluja käydään edelleen, Kapiteeli Oyj:n asiakkuuspäällikkö Markku Laulunen sanoo.

Palveluja tarjolla

Innopark on Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen ammattikorkeakoulun, Teknologiakeskus Innopark Oy:n, RBS Nordisk Renting Oy:n ja YIT Rakennus Oy:n yhteistyöhanke. Innoparkiin sijoittuvat yritykset voivat hyödyntää toimitilapalveluiden lisäksi myös teknologiakeskuksen ja ammattikorkeakoulun tarjoamia palveluja.

Hämeen ammattikorkeakoulun uudisrakennus valmistuu tammikuussa. Huhtikuussa valmistuvaan Visa 1 -rakennukseen sijoittuu erityisesti toimintaansa aloittavia tai jo toimivia pk-yrityksiä. Uusien toimitilojen vuokrauksesta vastaavat Teknologiakeskus Innopark ja YIT. (Häsa)

Jorma Virtanen"

- - ->> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=27764


??????????????????????????



"Hämeenlinna

"Vihreillä ja demareilla erilainen käsitys demokratiasta"

[ 04.02.2006 22.31 / Hämeen Sanomat ]

Kirsi Ojansuu ihmettelee demareiden reaktioita.

Kansanedustaja Kirsi Ojansuu (vihr.) hämmästelee Hämeenlinnan kaupunginhallituksen demariryhmän vahvaa reagointia näkemykseen, jonka Ojansuu esitti Verkatehdas-hankkeen ohjausryhmän toimintaa koskevassa uutisessa Hämeen Sanomissa perjantaina 3. helmikuuta. Demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Lahtinen ilmoittaa lauantaisessa mielipidekirjoituksessaan, että Ojansuu ei enää nauti ryhmän luottamusta.

- Jos demarit ovat sitä mieltä, että Verkatehdas-hankkeessa kaikki on hoidettu niin hyvin, että mitään ei sovi kritisoida, niin vihreissä ollaan toista mieltä. Meidän mielestä kyseessä on niin iso ja kallis hanke, että valvonta ja seuranta tulisi olla tarkempaa. Vihreät ovat aina korostaneet avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, niin tässäkin prosessissa. Täytyy olla tiedossa kuka päättää, kuka ohjaa, Ojansuu korostaa.

Ojansuu torjuu epäilyt siitä, että uutisointi ohjausryhmän toiminnan mahdollisista puutteista olisi ollut vihreiden alulle laittamaa.

- Puolueiden välillä on eroja työskentelyssä ja jopa erilaiset käsitykset demokratiasta. Me vihreät olemme aina halunneet tietää, kuka antaa kaupungin puolesta lupaukset erilaisiin hankkeisiin mukaan lähdöstä, kuka tekee päätökset. Tästä hyvä esimerkki on miljoonan euron Innopark-projekti. Miksi demareille nämä kysymykset ovat niin vaikeita, Kirsi Ojansuu kysyy.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käsittelyssä hän sanoo olevansa pettynyt siitä, että Hämeenlinnan kaupunginhallituksen yhdessä muotoilema kanta kansalaisten perusoikeuksien puolustamisesta ei tullut selkeästi esiin seutuhallituksen käsittelyssä.

- Vähintä mitä olisi voitu tehdä, olisi pitänyt sanoa oma eriävä mielipide. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja olisi voinut sen esittää. Me vihreät luulimme myös demareiden olevan huolissaan kansalaisten peruspalveluiden säilymisestä, mutta ilmeisesti he eivät pidäkään niitä enää tärkeinä. Tämä on sikälikin hämmästyttävää, että presidentti Halonen on juuri puheessaan korostanut kansalaisten yhdenvertaisuutta kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamisessa. Sitä me vihreät nyt peräänkuulutamme paikallisilta demareilta. (HäSa)

Tuula Heinänen"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=29616




???????????????????????


"Kanta-Häme

Moreeniin ehkä kaksikymmentä uutta yritystä


[ 27.03.2006 18.09 / Hämeen Sanomat ]

Painokankaalla sijaitsevalle Moreenin yritysalueelle Hämeenlinnassa voi lähivuosina sijoittua jopa parikymmentä metalliteknologiayritystä. Ne toisivat tullessaan noin 300 työpaikkaa. Kaupungin pääosin omistama Teknologiakeskus Innopark Oy aikoo investoida uusiin, yhteensä 14 500 neliön toimitiloihin reilut 19 miljoonaa euroa. Hämeenlinnan kaupungihallitus päätti tänään maanantaina esittää valtuustolle, että kaupunki antaisi omavelkaisen takauksen 6,6 miljoonalle eurolle 20 vuoden laina-ajalla. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=32585




???????????



- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=33389

"Hämeenlinna

Innoparkin teollinen ulottuvuus sai takaukset ja paljon kehuja

[ 13.04.2006 07.24 / Hämeen Sanomat ]

Demarien Timo Lahtinen ja Satu Taiveaho olivat tehneet useita aloitteita. Lahtinen esimerkiksi esteettömästä kulusta uimahallissa ja Taiveaho opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksista. Juhani Salo/HäSa

Hämeenlinnan valtuusto yltyi keskiviikkona ylistyslauluun, joka koski teknologiakeskus Innoparkia ja sen teollista ulottuvuutta, Moreenin teollisuuspuiston rakentamista. Keskustelun sai aikaan Kirsi Ojansuu (vihr.) puhuttuaan samassa virkkeessä kaupungin Innoparkille antamista lainantakauksista ja kouluverkkoselvityksestä.

Ojansuu kyseli, miksi peruspalvelujen kohdalla rahoitusharkinta menee aika niin tiukalle. Hän ehdotti perustettavaksi esimerkiksi Hämeenlinnan Koulut Oy:n, joka voisi peruskorjata esimerkiksi Kankaantaan koulun kaupungin takaamalla lainalla.

Tämä sai aikaan puheenvuorojen vyöryn, jonka aloitti Tarja Vikman (sd.) vakuuttamalla, että Innopark on hyvä hanke, joka tuo Hämeenlinnaan lukuisia työpaikkoja.

- Kuten hyvin tiedämme teollisuudesta lähtee koko ajan työpaikkoja, koska emme pysty kilpailemaan Kiinan kanssa. Innoparkin uudet työpaikat ovat erilaisia. Se on kannatettava hanke samoin kuin Aulanko ja Verkatehdas. Työpaikat tuovat verotuloja, joista saadaan rahaa kouluverkkoon ja vanhustenhuoltoon.

Tapio Vekka (kok.) muistutti, että kyseessä on takausvastuu, ei luotottaminen.

- Tämä on hyvin valmisteltu asia. Innoparkin teollinen ulottuvuus on lähtenyt hyvin liikkeelle. Suin päin siellä ei laajenneta, vaan sitten, kun on kysyntää on.

Jorma Hassinen (sd.) äityi kehumaan Innoparkin toimivaa johtoa, joka hänen mukaansa toimii maagisen hyvin.

Tietoa puolen vuoden välein

Kokoomuksen Antti Korpimaa puolestaan muisteli muutaman vuoden takaisia aikoja.

- Moottoritien varressa mainostettiin Moreeniin tulevaa teollisuusaluetta. Kylttiin vaihdettiin aina uusi vuosiluku, koska se tulee. Hattelmalan B- eikun A-mielisairaala jäi tyhjilleen ja mietittiin, mitä sille tehdään. Nyt on löydetty erinomaiset ratkaisut ja se on valtavan hyvä asia.

Kirsi Ojansuu vakuutti, ettei hänkään kritisoinut itse hanketta, vaan sitä, ettei peruspalvelujen puolella löydetä yhtä luovia rahoitusratkaisuja.

Valtuusto päätti taata Innopark Oy:lle enintään 6,6 miljoonan euron lainat 20 vuodeksi. Yhteensä yhtiö lainaa 19,2 miljoonaa euroa. Suurimmassa osassa lainan vakuutena ovat kiinteistöt. Takauksen ehtona on, että kaupunginhallitusta informoidaan hankkeiden etenemisestä puolen vuoden välein.

Valtuusto käsitteli myös useita valtuutettujen tekemiä aloitteita. Hallintokunnat ovat jättäneet varsin monet niistä odottamaan valmisteilla olevia palvelurakenneselvityksiä, niin Hämeenlinnan omia kuin seutukunnallisiakin. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=33389



????????????????????????????

"Talous

Myykö Hämeenlinna teknologiakeskuksen?


[ 09.06.2006 22.58 / Hämeen Sanomat ]


Jyväskylän kaupunki myy Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n valtakunnalliselle teknologiakeskusyritykselle Technopolis Oyj:lle.

Onko mahdollista, että myös Hämeenlinnan kaupunki myy Teknologiakeskus Innopark Oy:n Technopolikselle, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén?

- Tämä asia ei ole ollut esillä. Muita yhteyksiä on kyllä ollut. Asiat ovat muutoksessa, mitä se sitten tuokin tullessaan.

- On tapahtunut paljon uutta organisoitumista ja yhteistyötä. Mihin se johtaa, on eri asia.

Häiritseekö mahdollista yhteistyötä tai yhdistymistä se, että Innoparkilla on laaja kirjo kiinteistöjä?

- Innoparkilla on teollinen ulottuvuus. Pohdimme pitkään ennen kuin lähdimme siihen mukaan. Se on kuitenkin niin lähellä perinteistä teknologiakeskustoimintaa ja Innoparkiin liittyy yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun Hamkin kanssa. Saamme niistä sisäistä synergiaa.

Estävätkö teollinen ulottuvuus ja Hamk-yhteistyö esimerkiksi sulautumisen johonkin toiseen teknologiakeskukseen?

- Sellainen ei ole poissuljettu. Innopark voidaan jakaa.

- Se (Innoparkin toimialan laajentaminen) oli oma ratkaisu ja perusteltu. Se ei ole jatkossa kuitenkaan este muulle. (HäSa)

Arno Juutilainen"


- - - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=365


??????????????????????

"Hämeenlinna

Innoparkia rakennetaan tulevaa ennakoiden


[ 06.07.2007 23.13 / Hämeen Sanomat ]


Ambientian toimitusjohtaja Ville Laurinen kehuu firman työtiloja hienoiksi. Lisää työmotivaatiota haetaan luovassa viestintäfirmassa välillä leikkien.

Kesän lomajaksot hidastavat tahtia, mutta syksy tuonee taas uusia yrityksiä talon tiloihin.

Innoparkilla menee kesän hiljaisesta lomajaksosta huolimatta tasaisesti. Toimitusjohtaja Pekka Jalavan mukaan syksyllä on tulossa uusia mielenkiintoisia sopimuksia, jotka ovat vielä neuvottelun alla.

- Toivottavasti heti syyskuun alussa päästään julkaisemaan nimiä. Yhä edelleen menee hyvin, vaikka julkisuudessa on väitetty muuta, hän sanoo viitaten yleisönosastojen epäileviin kirjoituksiin Innoparkin taloudellisesta tilanteesta.

Hänen mukaansa kysyntä on vain kiihtynyt vuosien myötä, parhaillaan rakennutetaan Moreenin yksikköä.

- Aluksi meillä oli jopa liian korkea täyttöaste. Ikinä ei saisi olla aivan sataa prosenttia täynnä, vaan pitäisi olla pari prosenttia liikkumavaraa. Tällä hetkellä täyttöaste on 95 prosenttia.

Hänen mukaansa Innopark laajenee asiakkaiden mukaan. Jonkin verran täytyy kuitenkin kysyntää ennakoida, koska asiakkaiden tarpeet tulevat ilmi lyhyemmällä aikavälillä kuin mitä isoja taloja rakennetaan.

- Koko ajan rakennetaan asiakkaiden solmukohtiin. Pyrimme rakentamaan myös tulevaisuuden tarpeeseen.

Isompien asiakkaiden kanssa rakennutuksista voidaan neuvotella enemmän. Aikajänne on pidempi esisopimuksista toteutukseen asti.

Nyt asiakkaiden tilat vaihtelevat kymmenestä neliöstä kolmeen tuhanteen neliöön. Rakennuksissa on lähinnä teknologian ja palvelualan yrityksiä ja niitä kaivataan myös lisää.

- Aina halutaan kasvuhakuisia yrityksiä, joilla on kansainvälisyys tavoitteena. Samalla saamme vireyttä ja lisää työpaikkoja alueelle.

Tämän hetken suunnitelmat on tehty vuoteen 2020 asti kysyntä- ja markkinatutkimuksen mukaan.

- On ennustettu, että noususuhdanne jatkuu pidempään. Siitä, onko se kymmenen vai viisi vuotta eteenpäin, ei voida vielä sanoa.

Sanitetti- ja saunatilaa nihkeästi jaossa

Innoparkissa työskentelee yhteensä yli 50 yritystä. Tiloihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Ambientian toimitusjohtajan Ville Laurinen mukaan tarvetta olisi lähinnä sauna- ja lisäsaniteettitiloille. Samaa sanovat Anthillin toimitusjohtaja Caj Sjöman ja Kotiringin ketjujohtaja Vesa Laaksonen. Tarve ei kuitenkaan ole valtaisan suuri.

- En lähtisi toivomaan mitään sellaista, mikä vaikuttaa hintoihin, Lauronen sanoo.

Samaa mieltä on Anthillin Sjöman.

- Paremmat saniteettitilat olisivat mukava urheilevien työntekijöiden kannalta, nyt töissä ei voi vaihtaa vaatteita. Kaikelle on kuitenkin hintalappunsa.

Tilat joustavat asiakkaan mukaan

Anthillin toimitusjohtajan Caj Sjömanin tilavalinnan ratkaisi Innoparkin joustavuus. Se palvelee hyvin kasvavaa yritystä. Anthill on muuttanut Innoparkin sisällä jo kertaalleen isompiin tiloihin ja uusi muuttokin saattaa olla edessä. Käytössään yrityksellä on 250 neliötä.

- Tilat ovat toimineet niinkuin pitääkin.

Hänen mukaansa yritys laajenee edelleen. Parin kuukauden sisällä uudet työpaikat löytyvät kymmenelle.

Ambientia puolestaan on asunut talossa vuodesta 2001 eteenpäin. Yritys oli ensimmäisiä, jotka taloon tulivat.

- Meillä oli aluksi käytössä 80 prosenttia kaikesta tilasta, Laurinen sanoo.

Nykyisin yrityksellä on käytössä 500 neliötä. Hänen mukaansa tilat ovat olleet toimivat ja joustavat. Innopark on vastannut hyvin asiakkaansa tarpeisiin. Ensimmäisenä asiakkaana se pääsi määrittämään kaiken tiloissaan väliseinien paikoista maalien väreihin.

Neuvottelutiloja Ambientialla voisi olla enemmänkin.

- Neukkarit ovat nyt kovassa käytössä. Onneksi meillä on ollut tilaisuus vuokrata ylimääräistä tilaa.

Auditorion puute oli pitkään suurin ongelma. Se kuitenkin ratkesi Hämeen ammattikorkeakoulun kautta, jonka auditoriota yritys käyttää säännöllisin väliajoin. (HäSa)"

- - - >

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=58311




??????????????????



JK 1. "- - VAAN KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN?"

Annetaanpa taloustoimittaja Arno Juutilaisen sanoin vastausta tämän torstaisella jutulla, jota ei näemmä Hämeen Sanomien verkkosivuille ollut "kelpuutettu" 10.1.2008:




"EU-rahojen menetys vie Innoparkin laihdutukseen

Teknologiakeskuksesta aiotaan irtisanoa 6-9 henkilöä.


EU-tukien menetys vie Innoparkin säästökuurille. Teknologiakeskus Innopark aloittaa koko henkilöstön kanssa yt-neuvottelut, joissa käsitellään 6-9 miestyövuoden leikkauksia.

Innopark joudutaan myös pilkkomaan tytäryhtiöiksi. Yrityksen jakamista on suunniteltu jo aikaisemmin, mutta nyt siihen pakottaa hankintalain muutos.

Teknologiakeskus, josta Hämeenlinnan kaupunki omistaa enemmistön, työllistää tällä hetkellä 24 työntekijää. Vielä toissa vuonna henkilöstöä oli 26.

- Arvio on, että todennäköisesti joudumme vähentämään henkilöstöä, Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava kertoo.

Jalavan mukaan vähennyksiltä voisivat pelastaa vain suuret hankkeet. Sellaisten saamista ei pidetä todennäköisenä.

Kanta-Häme oli EU:n kakkostukialuetta vielä toissa vuonna. Ohjelmakauden muutos vei huomattavat tukirahat maakunnalta. Osa pitkistä hankkeista on kuitenkin jatkunut jopa tämän vuoden puolelle. Yrityskehitysrahoituksen rahoitusmalli myös muuttuu.

- Katsotaan, kuinka paljon lähdemme tekemään markkinaehtoista hanketyötä, Jalava sanoo.

Yrityskehitys työllistää noin 10-12 Innoparkin työntekijöistä. Jalava ei anna henkilöstön vähennyksistä muuta arviota kuin yt-neuvottelukutsussa esitetty. Käytännössä vähennykset voivat jäädä vähäisemmäksi kuin hankkeista poistuvan väen määrä.

- Meillä on myös työpaikkoja auki esimerkiksi ravintolassa. On niin ikään käynnistymässä yrityksiä, joihin haetaan henkilöstöä.


Emoyhtiölle jää kilpailutus

Innopark aiotaan jakaa toimitilojen vuokraukseen, palvelutoimintaan ja kehitystyöhän. Suunnitelman mukaan näille toiminnoille perustetaan omat tytäryritykset. Emoyhtiöksi jäisi nykyinen Innopark. Jakautumalla Innopark välttää palvelujen turhan sisäisen kilpailuttamisen.

- Hankintalain muutos antaa mahdollisuuksia sisäiseen toimintaan, jota ei tarvitse kilpailuttaa. Jos kuitenkin palvelua myydään sekä yhtiön sisälle että ulos, täytyy myös sisäiset palvelut kilpailuttaa, Jalava kertoo.

Innopark ratkaisee kilpailuttamisen siten, että konsernin emoyhtiö huolehtii palvelujen myynnistä ulos ja mahdollisesta kilpailuttamisesta. Kun tytäryhtiöt myyvät palvelujaan vain sisäisesti emoyhtiölle, niiden ei tarvitse puuttua kilpailuttamiseen.

Innopark tarvitsee yt-neuvotteluja myös henkilöstön jakamiseksi tytäeyhtiöihin. Viralliset neuvottelut, jotka aloitetaan ensi keskiviikkona, aiotaan päättää 30. tammikuuta. (HäSa)"


****************

"Jalava lupaa oikaista tappiopesän kehityksen


Innopark on lähes koko ajan tuottanut tappiota. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston päätösten mukaan sen ei tarvitse tuottaa voittoa, mutta suuria kumulatiivisia tappioita ei ole edes kuviteltu.

Viime vuonna Innoparkin tulos painui poikkeuksellisen heikoksi. Tilinpäätös ei ole vielä valmistunut.

- Syyt tappioihin ovat tilapäiset. Omistajat ovat laittaneet sen tekemään vahvaa elinkeinopolitiikkaa, toimitusjohtaja Pekka Jalava sanoo.

Innopark on liiketoiminnaltaan kiinteistösijoitusyhtiö. Kiinteistöihin sijoitetut varat pitäisi saada takaisin niin, että omaisuuden arvo säilyy.

- Talous oikaistaan lähivuosina. Tänä vuonna päästään vähintään plusmiinus nolla-tilanteeseen, Jalava lupaa.

Jalava odottaa suurta oikaisuliikettä vuonna 2012. Tuolloin aukeavat eräät Visa-rakennusten sopimuspykälät.

- Voimme keventää rahoitusta. uudisrakennuksia on mahdollista rahoittaa paljon nykyistä keveämmin.

Jalavan mukaan taloutta on nakertanut myös kasvu ja etunoja tilojen rakentamisessa. Rakentamiseen sitoutuu varoja ennen kuin ne tuovat yhtään vuokratuloja. Tiloja on haluttu lisää, vaikka kaikille ei ole heti löydetty eikä haluttukaan löytää käyttäjiä.

- Moreeni-alueelta puuttuivat ravintolapalvelut. Sinne ei lähdetty rakentamaan pelkkää ravintolaa, vaan Steel-rakennuksella lunastettiin lupaus.

Innoparkin vetämät hankkeet maksavat myös teknologiakeskukselle, vaikka niihin periaatteessa on saatu EU-rahoitus. Jälkikäteen maksetulla hankerahalla ei kateta kaikkia kuluja."

Lähde: Arno Juutilainen: Hämeen Sanomat 10.1.2008, sivu 14



JK 2. "- - On tapahtunut paljon uutta organisoitumista ja yhteistyötä. Mihin se johtaa, on eri asia", totesi - hämeenlinnalaisdemarien mielestä - niin kovin moniin kaupunkeihin kuulemma johtajaksi kysytty Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén Hämeen Sanomissa 10.6.2006.

Mihinkähän se on jo johtanut ja mihin vielä mahtaakaan johtaa?

Ehkäpä tuossa taannoisessa mielipidekirjoituksessa oli enemmän järkeä kuin Hämeenlinnan ns. terävimmässä kärjessä:


>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>


"Mielipide

Innopark, kangastus kaupungin kupeessa

[ 07.06.2007 23.42 / Hämeen Sanomat ]

Teknologiakeskus Innopark Oy tarjoaa toimitiloja muun muassa aloittaville yrityksille Hämeenlinnan Visamäessä..

Olen yritystutkijana ja veronmaksajana kauhulla seurannut keskustelua Hämeenlinnan kaupungin omistamien tai osaksi omistamien yritysten seurannasta ja nykytilasta.

Vihreät ovat ainakin tässä asiassa oikealla linjalla, ja mielestäni tässä vaiheessa olisi aika nostaa kissa pöydälle ja tutkia asiat perinpohjaisesti, ennen kuin kaikki lankeavat veronmaksajien niskaan.

On suuruudenhullua verkatehdasta ja monta muuta hanketta, mutta mielestäni erikoisin tapaus on Teknologiakeskus Innopark Oy, jonka toimintaa ei tunnu ohjaavan ainakaan järki.

Rakennetaan EU-tuella isoja toimistotiloja yrityksille ja kehutaan, kuinka fantastinen toimintaympäristö heillä on. Tosiasia on, että teknologiaa ei tunnu toteutuvan muualla kuin Moreenissa ja Lammilla ja nekin tilat taitavat olla rakennettu Helsingin yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun käyttöön. Huvittavinta tässä koko asiassa on se, että Visamäessä on ilmeisesti tyhjää tilaa vaikka muille jakaa, mutta silti kehutaan juhlapuheissa, kuinka korkea vuokrausaste heillä on. Mutta mitenköhän todellinen laita?

Nekin yritykset, jotka sinne muuttavat, lähtevät kuulemma nopeasti pois. Lieneekö tässä syynä kalliit hinnat vai huono palvelu? Tarvitaanko tänne Hämeenlinnaan todellakin näin paljon tyhjää toimistotilaa?

Lisäksi kehutaan, kuinka paljon yrittäjä saa etuja tulemalla Innoparkin ainutlaatuiseen toimintaympäristöön. On yrittäjiä tukevia projekteja joka lähtöön, mutta nekään ei taida vastata yrittäjien todellisia tarpeita.

Kysymys kuuluukin, että mikä on Innoparkin todellinen funktio ja kaatuuko kaikki veronmaksajien niskaan? Innoparkin tilinpäätöksistäkin on jo havaittavissa, että saatavien lista on jo melko pitkä. Kuinkakohan monta vuotta näitä saatavia odotellaan ja mikä on ennen kaikkea niiden toteutumisaste? Henkilökohtaisesti en halua olla niitä veronmaksajana maksamassa.

Ehdottaisinkin, että koska Innoparkista eivät edes kaupungin edustajat saa tarvitsemaansa tietoa, niin kaupunki voisi isona omistajana vaatia erityistilintarkastusta Innoparkiin sekä muihin kaupungin yrityksiin avoimuuden lisäämiseksi. Projektien tuloksethan ovat tietääkseni osin julkisia asiakirjoja.

Kyllähän suuren omistajan täytyy olla tietoinen firman asioista, ellei sitten "maaginen" johto halua peitellä jotain?

Normaaliolosuhteissahan tavallinen yritys olisi ollut jo selvitystilassa, mutta tässä tapauksessa kaupungin konserniohjauksen tehostaminen on täysin perusteltua.

Citizen
Hämeenlinna"

Lähde: http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56715


JK 3. Vai todetaanko Teknologiakeskus Oy Innoparkilla samaan henkeen ja hämeenlinnalaiseen toimintamalliin & -tyyliin jo olevan "hyvä konsepti" - niin kuin esim. Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsillakin?

[ - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286

- - - > http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031833423

]

"HäSa (14.04.2006)" kirjoitti:

... maagisen hyvin."

>>>>>>>>>>> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=42946



?????????????????




"Talous

Innoparkin uudisrakennus alkoi täyttyä muuttajista

[ 04.01.2006 08.39 / Hämeen Sanomat ]

Vattenfall Kaukolämmön projektipäällikkö Juha Puolakka totutteli uusiin työtiloihinsa Visa 2 -rakennuksen kolmannessa kerroksessa. Paikalla oli myös kiinteistöpäällikkö Kari Laine (vas.). Jorma Virtanen/HäSa

Hyvältä näyttää, totesi Vattenfall Kaukolämpö Oy:n projektipäällikkö Juha Puolakka totutellessaan Hämeenlinnan Teknologiakeskus Innoparkin Visa 2 -uudisrakennuksen kolmannen kerroksen upouusiin työtiloihinsa tiistaina.

Vattenfallin väki aloitti muuton Visamäkeen heti vuodenvaihteen jälkeen maanantaina. Kiinteistöpäällikkö Kari Laineen mukaan muuttotouhuissa menee tämä viikko.

Vattenfall on vuokrannut Visa 2 -rakennuksesta kolme alinta kerrosta sekä kellarikerroksen. Kolmanteen kerrokseen sijoittuu Vattenfall Kaukolämpö Oy:n pääkonttori. Vattenfall Verkko Oy:n Hämeenlinnan konttori toimii toisessa ja ensimmäisessä kerroksessa, jossa myös Vattenfall Oy:n asiakaspalvelu aloittaa ensi tiistaina. Kellarikerroksessa ovat varastotilat sekä Vattenfall Kaukolämmön mittarien kalibrointi- ja huoltotilat.

Yhteensä Vattenfallin väkeä Hattelmalaan muuttaa Parolantieltä noin 115 henkilöä.

Vattenfall on toiminut Hämeenlinnassa Hämeen Sähköltä perityssä kiinteistössä, jonka omistaa Vakuutusyhtiö Fennian ja Vattenfallin yhteisesti omistama Feva Kiinteistöt Oy. Kiinteistön uudeksi omistajaksi tulee Hämeen Puhelin Oy, joka on osa Aina Group Oyj:tä.

- Aiesopimus kaupasta on jo tehty. Lopullinen kauppasopimus allekirjoitetaan 31. tammikuuta, Laine sanoo.

Hämeen Puhelimen väkeä Parolantiellä toimii jo noin 90.

WM-data muuttaa ensi viikolla

Uudisrakennuksen neljänteen kerrokseen muuttaa WM-datan Hämeenlinnan konttori ensi viikon perjantaina. Kiinteistöpäällikkö Leo Kilpeläisen mukaan Kasarmikadulta ja Keilakadulta WM-datan väkeä Visamäkeen siirtyy 94 henkilöä.

WM-datan vuokrasopimukset nykyisissä toimitiloissa päättyvät tammikuun lopussa.

- Uusi vuokralainen Kasarmikadulla vapautuviin tiloihin on jo löytynyt, Kantolan Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Raimo Ahtiainen sanoo.

YIT Tolonen Oy:n väki aloitti muuton uudisrakennuksen viidenteen kerrokseen niin ikään maanantaina. Toimitusjohtaja Ilkka Jahkosen mukaan Hattelmalaan sijoittuvat myös YIT Kiinteistötekniikka Oy:n Kiinteistöpalvelut-yksikkö sekä YIT Rakennus Oy:n Uudenmaan ja Etelä-Hämeen toimitilayksikkö, yhteensä noin 40 henkilöä.

YIT Tolonen on toiminut 17 vuotta vuokratiloissa Hämeenlinnan Raatihuoneenkadulla.

- Kiinnostusta tiloihin on ollut. Neuvotteluja käydään edelleen, Kapiteeli Oyj:n asiakkuuspäällikkö Markku Laulunen sanoo.

Palveluja tarjolla

Innopark on Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen ammattikorkeakoulun, Teknologiakeskus Innopark Oy:n, RBS Nordisk Renting Oy:n ja YIT Rakennus Oy:n yhteistyöhanke. Innoparkiin sijoittuvat yritykset voivat hyödyntää toimitilapalveluiden lisäksi myös teknologiakeskuksen ja ammattikorkeakoulun tarjoamia palveluja.

Hämeen ammattikorkeakoulun uudisrakennus valmistuu tammikuussa. Huhtikuussa valmistuvaan Visa 1 -rakennukseen sijoittuu erityisesti toimintaansa aloittavia tai jo toimivia pk-yrityksiä. Uusien toimitilojen vuokrauksesta vastaavat Teknologiakeskus Innopark ja YIT. (Häsa)

Jorma Virtanen"

- - ->> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=27764


??????????????????????????



"Hämeenlinna

"Vihreillä ja demareilla erilainen käsitys demokratiasta"

[ 04.02.2006 22.31 / Hämeen Sanomat ]

Kirsi Ojansuu ihmettelee demareiden reaktioita.

Kansanedustaja Kirsi Ojansuu (vihr.) hämmästelee Hämeenlinnan kaupunginhallituksen demariryhmän vahvaa reagointia näkemykseen, jonka Ojansuu esitti Verkatehdas-hankkeen ohjausryhmän toimintaa koskevassa uutisessa Hämeen Sanomissa perjantaina 3. helmikuuta. Demareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Lahtinen ilmoittaa lauantaisessa mielipidekirjoituksessaan, että Ojansuu ei enää nauti ryhmän luottamusta.

- Jos demarit ovat sitä mieltä, että Verkatehdas-hankkeessa kaikki on hoidettu niin hyvin, että mitään ei sovi kritisoida, niin vihreissä ollaan toista mieltä. Meidän mielestä kyseessä on niin iso ja kallis hanke, että valvonta ja seuranta tulisi olla tarkempaa. Vihreät ovat aina korostaneet avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, niin tässäkin prosessissa. Täytyy olla tiedossa kuka päättää, kuka ohjaa, Ojansuu korostaa.

Ojansuu torjuu epäilyt siitä, että uutisointi ohjausryhmän toiminnan mahdollisista puutteista olisi ollut vihreiden alulle laittamaa.

- Puolueiden välillä on eroja työskentelyssä ja jopa erilaiset käsitykset demokratiasta. Me vihreät olemme aina halunneet tietää, kuka antaa kaupungin puolesta lupaukset erilaisiin hankkeisiin mukaan lähdöstä, kuka tekee päätökset. Tästä hyvä esimerkki on miljoonan euron Innopark-projekti. Miksi demareille nämä kysymykset ovat niin vaikeita, Kirsi Ojansuu kysyy.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käsittelyssä hän sanoo olevansa pettynyt siitä, että Hämeenlinnan kaupunginhallituksen yhdessä muotoilema kanta kansalaisten perusoikeuksien puolustamisesta ei tullut selkeästi esiin seutuhallituksen käsittelyssä.

- Vähintä mitä olisi voitu tehdä, olisi pitänyt sanoa oma eriävä mielipide. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja olisi voinut sen esittää. Me vihreät luulimme myös demareiden olevan huolissaan kansalaisten peruspalveluiden säilymisestä, mutta ilmeisesti he eivät pidäkään niitä enää tärkeinä. Tämä on sikälikin hämmästyttävää, että presidentti Halonen on juuri puheessaan korostanut kansalaisten yhdenvertaisuutta kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamisessa. Sitä me vihreät nyt peräänkuulutamme paikallisilta demareilta. (HäSa)

Tuula Heinänen"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=29616




???????????????????????


"Kanta-Häme

Moreeniin ehkä kaksikymmentä uutta yritystä


[ 27.03.2006 18.09 / Hämeen Sanomat ]

Painokankaalla sijaitsevalle Moreenin yritysalueelle Hämeenlinnassa voi lähivuosina sijoittua jopa parikymmentä metalliteknologiayritystä. Ne toisivat tullessaan noin 300 työpaikkaa. Kaupungin pääosin omistama Teknologiakeskus Innopark Oy aikoo investoida uusiin, yhteensä 14 500 neliön toimitiloihin reilut 19 miljoonaa euroa. Hämeenlinnan kaupungihallitus päätti tänään maanantaina esittää valtuustolle, että kaupunki antaisi omavelkaisen takauksen 6,6 miljoonalle eurolle 20 vuoden laina-ajalla. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=32585




???????????



- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=33389

"Hämeenlinna

Innoparkin teollinen ulottuvuus sai takaukset ja paljon kehuja

[ 13.04.2006 07.24 / Hämeen Sanomat ]

Demarien Timo Lahtinen ja Satu Taiveaho olivat tehneet useita aloitteita. Lahtinen esimerkiksi esteettömästä kulusta uimahallissa ja Taiveaho opiskelijajärjestöjen vaikuttamismahdollisuuksista. Juhani Salo/HäSa

Hämeenlinnan valtuusto yltyi keskiviikkona ylistyslauluun, joka koski teknologiakeskus Innoparkia ja sen teollista ulottuvuutta, Moreenin teollisuuspuiston rakentamista. Keskustelun sai aikaan Kirsi Ojansuu (vihr.) puhuttuaan samassa virkkeessä kaupungin Innoparkille antamista lainantakauksista ja kouluverkkoselvityksestä.

Ojansuu kyseli, miksi peruspalvelujen kohdalla rahoitusharkinta menee aika niin tiukalle. Hän ehdotti perustettavaksi esimerkiksi Hämeenlinnan Koulut Oy:n, joka voisi peruskorjata esimerkiksi Kankaantaan koulun kaupungin takaamalla lainalla.

Tämä sai aikaan puheenvuorojen vyöryn, jonka aloitti Tarja Vikman (sd.) vakuuttamalla, että Innopark on hyvä hanke, joka tuo Hämeenlinnaan lukuisia työpaikkoja.

- Kuten hyvin tiedämme teollisuudesta lähtee koko ajan työpaikkoja, koska emme pysty kilpailemaan Kiinan kanssa. Innoparkin uudet työpaikat ovat erilaisia. Se on kannatettava hanke samoin kuin Aulanko ja Verkatehdas. Työpaikat tuovat verotuloja, joista saadaan rahaa kouluverkkoon ja vanhustenhuoltoon.

Tapio Vekka (kok.) muistutti, että kyseessä on takausvastuu, ei luotottaminen.

- Tämä on hyvin valmisteltu asia. Innoparkin teollinen ulottuvuus on lähtenyt hyvin liikkeelle. Suin päin siellä ei laajenneta, vaan sitten, kun on kysyntää on.

Jorma Hassinen (sd.) äityi kehumaan Innoparkin toimivaa johtoa, joka hänen mukaansa toimii maagisen hyvin.

Tietoa puolen vuoden välein

Kokoomuksen Antti Korpimaa puolestaan muisteli muutaman vuoden takaisia aikoja.

- Moottoritien varressa mainostettiin Moreeniin tulevaa teollisuusaluetta. Kylttiin vaihdettiin aina uusi vuosiluku, koska se tulee. Hattelmalan B- eikun A-mielisairaala jäi tyhjilleen ja mietittiin, mitä sille tehdään. Nyt on löydetty erinomaiset ratkaisut ja se on valtavan hyvä asia.

Kirsi Ojansuu vakuutti, ettei hänkään kritisoinut itse hanketta, vaan sitä, ettei peruspalvelujen puolella löydetä yhtä luovia rahoitusratkaisuja.

Valtuusto päätti taata Innopark Oy:lle enintään 6,6 miljoonan euron lainat 20 vuodeksi. Yhteensä yhtiö lainaa 19,2 miljoonaa euroa. Suurimmassa osassa lainan vakuutena ovat kiinteistöt. Takauksen ehtona on, että kaupunginhallitusta informoidaan hankkeiden etenemisestä puolen vuoden välein.

Valtuusto käsitteli myös useita valtuutettujen tekemiä aloitteita. Hallintokunnat ovat jättäneet varsin monet niistä odottamaan valmisteilla olevia palvelurakenneselvityksiä, niin Hämeenlinnan omia kuin seutukunnallisiakin. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=33389



????????????????????????????

"Talous

Myykö Hämeenlinna teknologiakeskuksen?


[ 09.06.2006 22.58 / Hämeen Sanomat ]


Jyväskylän kaupunki myy Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n valtakunnalliselle teknologiakeskusyritykselle Technopolis Oyj:lle.

Onko mahdollista, että myös Hämeenlinnan kaupunki myy Teknologiakeskus Innopark Oy:n Technopolikselle, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén?

- Tämä asia ei ole ollut esillä. Muita yhteyksiä on kyllä ollut. Asiat ovat muutoksessa, mitä se sitten tuokin tullessaan.

- On tapahtunut paljon uutta organisoitumista ja yhteistyötä. Mihin se johtaa, on eri asia.

Häiritseekö mahdollista yhteistyötä tai yhdistymistä se, että Innoparkilla on laaja kirjo kiinteistöjä?

- Innoparkilla on teollinen ulottuvuus. Pohdimme pitkään ennen kuin lähdimme siihen mukaan. Se on kuitenkin niin lähellä perinteistä teknologiakeskustoimintaa ja Innoparkiin liittyy yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun Hamkin kanssa. Saamme niistä sisäistä synergiaa.

Estävätkö teollinen ulottuvuus ja Hamk-yhteistyö esimerkiksi sulautumisen johonkin toiseen teknologiakeskukseen?

- Sellainen ei ole poissuljettu. Innopark voidaan jakaa.

- Se (Innoparkin toimialan laajentaminen) oli oma ratkaisu ja perusteltu. Se ei ole jatkossa kuitenkaan este muulle. (HäSa)

Arno Juutilainen"


- - - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=365


??????????????????????

"Hämeenlinna

Innoparkia rakennetaan tulevaa ennakoiden


[ 06.07.2007 23.13 / Hämeen Sanomat ]


Ambientian toimitusjohtaja Ville Laurinen kehuu firman työtiloja hienoiksi. Lisää työmotivaatiota haetaan luovassa viestintäfirmassa välillä leikkien.

Kesän lomajaksot hidastavat tahtia, mutta syksy tuonee taas uusia yrityksiä talon tiloihin.

Innoparkilla menee kesän hiljaisesta lomajaksosta huolimatta tasaisesti. Toimitusjohtaja Pekka Jalavan mukaan syksyllä on tulossa uusia mielenkiintoisia sopimuksia, jotka ovat vielä neuvottelun alla.

- Toivottavasti heti syyskuun alussa päästään julkaisemaan nimiä. Yhä edelleen menee hyvin, vaikka julkisuudessa on väitetty muuta, hän sanoo viitaten yleisönosastojen epäileviin kirjoituksiin Innoparkin taloudellisesta tilanteesta.

Hänen mukaansa kysyntä on vain kiihtynyt vuosien myötä, parhaillaan rakennutetaan Moreenin yksikköä.

- Aluksi meillä oli jopa liian korkea täyttöaste. Ikinä ei saisi olla aivan sataa prosenttia täynnä, vaan pitäisi olla pari prosenttia liikkumavaraa. Tällä hetkellä täyttöaste on 95 prosenttia.

Hänen mukaansa Innopark laajenee asiakkaiden mukaan. Jonkin verran täytyy kuitenkin kysyntää ennakoida, koska asiakkaiden tarpeet tulevat ilmi lyhyemmällä aikavälillä kuin mitä isoja taloja rakennetaan.

- Koko ajan rakennetaan asiakkaiden solmukohtiin. Pyrimme rakentamaan myös tulevaisuuden tarpeeseen.

Isompien asiakkaiden kanssa rakennutuksista voidaan neuvotella enemmän. Aikajänne on pidempi esisopimuksista toteutukseen asti.

Nyt asiakkaiden tilat vaihtelevat kymmenestä neliöstä kolmeen tuhanteen neliöön. Rakennuksissa on lähinnä teknologian ja palvelualan yrityksiä ja niitä kaivataan myös lisää.

- Aina halutaan kasvuhakuisia yrityksiä, joilla on kansainvälisyys tavoitteena. Samalla saamme vireyttä ja lisää työpaikkoja alueelle.

Tämän hetken suunnitelmat on tehty vuoteen 2020 asti kysyntä- ja markkinatutkimuksen mukaan.

- On ennustettu, että noususuhdanne jatkuu pidempään. Siitä, onko se kymmenen vai viisi vuotta eteenpäin, ei voida vielä sanoa.

Sanitetti- ja saunatilaa nihkeästi jaossa

Innoparkissa työskentelee yhteensä yli 50 yritystä. Tiloihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Ambientian toimitusjohtajan Ville Laurinen mukaan tarvetta olisi lähinnä sauna- ja lisäsaniteettitiloille. Samaa sanovat Anthillin toimitusjohtaja Caj Sjöman ja Kotiringin ketjujohtaja Vesa Laaksonen. Tarve ei kuitenkaan ole valtaisan suuri.

- En lähtisi toivomaan mitään sellaista, mikä vaikuttaa hintoihin, Lauronen sanoo.

Samaa mieltä on Anthillin Sjöman.

- Paremmat saniteettitilat olisivat mukava urheilevien työntekijöiden kannalta, nyt töissä ei voi vaihtaa vaatteita. Kaikelle on kuitenkin hintalappunsa.

Tilat joustavat asiakkaan mukaan

Anthillin toimitusjohtajan Caj Sjömanin tilavalinnan ratkaisi Innoparkin joustavuus. Se palvelee hyvin kasvavaa yritystä. Anthill on muuttanut Innoparkin sisällä jo kertaalleen isompiin tiloihin ja uusi muuttokin saattaa olla edessä. Käytössään yrityksellä on 250 neliötä.

- Tilat ovat toimineet niinkuin pitääkin.

Hänen mukaansa yritys laajenee edelleen. Parin kuukauden sisällä uudet työpaikat löytyvät kymmenelle.

Ambientia puolestaan on asunut talossa vuodesta 2001 eteenpäin. Yritys oli ensimmäisiä, jotka taloon tulivat.

- Meillä oli aluksi käytössä 80 prosenttia kaikesta tilasta, Laurinen sanoo.

Nykyisin yrityksellä on käytössä 500 neliötä. Hänen mukaansa tilat ovat olleet toimivat ja joustavat. Innopark on vastannut hyvin asiakkaansa tarpeisiin. Ensimmäisenä asiakkaana se pääsi määrittämään kaiken tiloissaan väliseinien paikoista maalien väreihin.

Neuvottelutiloja Ambientialla voisi olla enemmänkin.

- Neukkarit ovat nyt kovassa käytössä. Onneksi meillä on ollut tilaisuus vuokrata ylimääräistä tilaa.

Auditorion puute oli pitkään suurin ongelma. Se kuitenkin ratkesi Hämeen ammattikorkeakoulun kautta, jonka auditoriota yritys käyttää säännöllisin väliajoin. (HäSa)"

- - - >

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=58311




??????????????????



JK 1. "- - VAAN KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN?"

Annetaanpa taloustoimittaja Arno Juutilaisen sanoin vastausta tämän torstaisella jutulla, jota ei näemmä Hämeen Sanomien verkkosivuille ollut "kelpuutettu" 10.1.2008:




"EU-rahojen menetys vie Innoparkin laihdutukseen

Teknologiakeskuksesta aiotaan irtisanoa 6-9 henkilöä.


EU-tukien menetys vie Innoparkin säästökuurille. Teknologiakeskus Innopark aloittaa koko henkilöstön kanssa yt-neuvottelut, joissa käsitellään 6-9 miestyövuoden leikkauksia.

Innopark joudutaan myös pilkkomaan tytäryhtiöiksi. Yrityksen jakamista on suunniteltu jo aikaisemmin, mutta nyt siihen pakottaa hankintalain muutos.

Teknologiakeskus, josta Hämeenlinnan kaupunki omistaa enemmistön, työllistää tällä hetkellä 24 työntekijää. Vielä toissa vuonna henkilöstöä oli 26.

- Arvio on, että todennäköisesti joudumme vähentämään henkilöstöä, Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava kertoo.

Jalavan mukaan vähennyksiltä voisivat pelastaa vain suuret hankkeet. Sellaisten saamista ei pidetä todennäköisenä.

Kanta-Häme oli EU:n kakkostukialuetta vielä toissa vuonna. Ohjelmakauden muutos vei huomattavat tukirahat maakunnalta. Osa pitkistä hankkeista on kuitenkin jatkunut jopa tämän vuoden puolelle. Yrityskehitysrahoituksen rahoitusmalli myös muuttuu.

- Katsotaan, kuinka paljon lähdemme tekemään markkinaehtoista hanketyötä, Jalava sanoo.

Yrityskehitys työllistää noin 10-12 Innoparkin työntekijöistä. Jalava ei anna henkilöstön vähennyksistä muuta arviota kuin yt-neuvottelukutsussa esitetty. Käytännössä vähennykset voivat jäädä vähäisemmäksi kuin hankkeista poistuvan väen määrä.

- Meillä on myös työpaikkoja auki esimerkiksi ravintolassa. On niin ikään käynnistymässä yrityksiä, joihin haetaan henkilöstöä.


Emoyhtiölle jää kilpailutus

Innopark aiotaan jakaa toimitilojen vuokraukseen, palvelutoimintaan ja kehitystyöhän. Suunnitelman mukaan näille toiminnoille perustetaan omat tytäryritykset. Emoyhtiöksi jäisi nykyinen Innopark. Jakautumalla Innopark välttää palvelujen turhan sisäisen kilpailuttamisen.

- Hankintalain muutos antaa mahdollisuuksia sisäiseen toimintaan, jota ei tarvitse kilpailuttaa. Jos kuitenkin palvelua myydään sekä yhtiön sisälle että ulos, täytyy myös sisäiset palvelut kilpailuttaa, Jalava kertoo.

Innopark ratkaisee kilpailuttamisen siten, että konsernin emoyhtiö huolehtii palvelujen myynnistä ulos ja mahdollisesta kilpailuttamisesta. Kun tytäryhtiöt myyvät palvelujaan vain sisäisesti emoyhtiölle, niiden ei tarvitse puuttua kilpailuttamiseen.

Innopark tarvitsee yt-neuvotteluja myös henkilöstön jakamiseksi tytäeyhtiöihin. Viralliset neuvottelut, jotka aloitetaan ensi keskiviikkona, aiotaan päättää 30. tammikuuta. (HäSa)"


****************

"Jalava lupaa oikaista tappiopesän kehityksen


Innopark on lähes koko ajan tuottanut tappiota. Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston päätösten mukaan sen ei tarvitse tuottaa voittoa, mutta suuria kumulatiivisia tappioita ei ole edes kuviteltu.

Viime vuonna Innoparkin tulos painui poikkeuksellisen heikoksi. Tilinpäätös ei ole vielä valmistunut.

- Syyt tappioihin ovat tilapäiset. Omistajat ovat laittaneet sen tekemään vahvaa elinkeinopolitiikkaa, toimitusjohtaja Pekka Jalava sanoo.

Innopark on liiketoiminnaltaan kiinteistösijoitusyhtiö. Kiinteistöihin sijoitetut varat pitäisi saada takaisin niin, että omaisuuden arvo säilyy.

- Talous oikaistaan lähivuosina. Tänä vuonna päästään vähintään plusmiinus nolla-tilanteeseen, Jalava lupaa.

Jalava odottaa suurta oikaisuliikettä vuonna 2012. Tuolloin aukeavat eräät Visa-rakennusten sopimuspykälät.

- Voimme keventää rahoitusta. uudisrakennuksia on mahdollista rahoittaa paljon nykyistä keveämmin.

Jalavan mukaan taloutta on nakertanut myös kasvu ja etunoja tilojen rakentamisessa. Rakentamiseen sitoutuu varoja ennen kuin ne tuovat yhtään vuokratuloja. Tiloja on haluttu lisää, vaikka kaikille ei ole heti löydetty eikä haluttukaan löytää käyttäjiä.

- Moreeni-alueelta puuttuivat ravintolapalvelut. Sinne ei lähdetty rakentamaan pelkkää ravintolaa, vaan Steel-rakennuksella lunastettiin lupaus.

Innoparkin vetämät hankkeet maksavat myös teknologiakeskukselle, vaikka niihin periaatteessa on saatu EU-rahoitus. Jälkikäteen maksetulla hankerahalla ei kateta kaikkia kuluja."

Lähde: Arno Juutilainen: Hämeen Sanomat 10.1.2008, sivu 14



JK 2. "- - On tapahtunut paljon uutta organisoitumista ja yhteistyötä. Mihin se johtaa, on eri asia", totesi - hämeenlinnalaisdemarien mielestä - niin kovin moniin kaupunkeihin kuulemma johtajaksi kysytty Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén Hämeen Sanomissa 10.6.2006.

Mihinkähän se on jo johtanut ja mihin vielä mahtaakaan johtaa?

Ehkäpä tuossa taannoisessa mielipidekirjoituksessa oli enemmän järkeä kuin Hämeenlinnan ns. terävimmässä kärjessä:


>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>


"Mielipide

Innopark, kangastus kaupungin kupeessa

[ 07.06.2007 23.42 / Hämeen Sanomat ]

Teknologiakeskus Innopark Oy tarjoaa toimitiloja muun muassa aloittaville yrityksille Hämeenlinnan Visamäessä..

Olen yritystutkijana ja veronmaksajana kauhulla seurannut keskustelua Hämeenlinnan kaupungin omistamien tai osaksi omistamien yritysten seurannasta ja nykytilasta.

Vihreät ovat ainakin tässä asiassa oikealla linjalla, ja mielestäni tässä vaiheessa olisi aika nostaa kissa pöydälle ja tutkia asiat perinpohjaisesti, ennen kuin kaikki lankeavat veronmaksajien niskaan.

On suuruudenhullua verkatehdasta ja monta muuta hanketta, mutta mielestäni erikoisin tapaus on Teknologiakeskus Innopark Oy, jonka toimintaa ei tunnu ohjaavan ainakaan järki.

Rakennetaan EU-tuella isoja toimistotiloja yrityksille ja kehutaan, kuinka fantastinen toimintaympäristö heillä on. Tosiasia on, että teknologiaa ei tunnu toteutuvan muualla kuin Moreenissa ja Lammilla ja nekin tilat taitavat olla rakennettu Helsingin yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun käyttöön. Huvittavinta tässä koko asiassa on se, että Visamäessä on ilmeisesti tyhjää tilaa vaikka muille jakaa, mutta silti kehutaan juhlapuheissa, kuinka korkea vuokrausaste heillä on. Mutta mitenköhän todellinen laita?

Nekin yritykset, jotka sinne muuttavat, lähtevät kuulemma nopeasti pois. Lieneekö tässä syynä kalliit hinnat vai huono palvelu? Tarvitaanko tänne Hämeenlinnaan todellakin näin paljon tyhjää toimistotilaa?

Lisäksi kehutaan, kuinka paljon yrittäjä saa etuja tulemalla Innoparkin ainutlaatuiseen toimintaympäristöön. On yrittäjiä tukevia projekteja joka lähtöön, mutta nekään ei taida vastata yrittäjien todellisia tarpeita.

Kysymys kuuluukin, että mikä on Innoparkin todellinen funktio ja kaatuuko kaikki veronmaksajien niskaan? Innoparkin tilinpäätöksistäkin on jo havaittavissa, että saatavien lista on jo melko pitkä. Kuinkakohan monta vuotta näitä saatavia odotellaan ja mikä on ennen kaikkea niiden toteutumisaste? Henkilökohtaisesti en halua olla niitä veronmaksajana maksamassa.

Ehdottaisinkin, että koska Innoparkista eivät edes kaupungin edustajat saa tarvitsemaansa tietoa, niin kaupunki voisi isona omistajana vaatia erityistilintarkastusta Innoparkiin sekä muihin kaupungin yrityksiin avoimuuden lisäämiseksi. Projektien tuloksethan ovat tietääkseni osin julkisia asiakirjoja.

Kyllähän suuren omistajan täytyy olla tietoinen firman asioista, ellei sitten "maaginen" johto halua peitellä jotain?

Normaaliolosuhteissahan tavallinen yritys olisi ollut jo selvitystilassa, mutta tässä tapauksessa kaupungin konserniohjauksen tehostaminen on täysin perusteltua.

Citizen
Hämeenlinna"

Lähde: http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56715


JK 3. Vai todetaanko Teknologiakeskus Oy Innoparkilla samaan henkeen ja hämeenlinnalaiseen toimintamalliin & -tyyliin jo olevan "hyvä konsepti" - niin kuin esim. Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsillakin?

[ - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66286

- - - > http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031833423

]

Lue lisää

"- - Vanhempi velipoika meni ravintolakouluun ja sitten minäkin innostuin samasta alasta..."



- - >>

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=67035



"- - Jorma Hassinen (sd.) äityi kehumaan Innoparkin toimivaa johtoa, joka hänen mukaansa toimii maagisen hyvin", kirjoitettiin Hämeen Sanomissa kyseistä Jäähallin mylläriä innostuneesti siteeraten jutussa, jossa Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokouksen tyhmimpiäkin päätöksiä käsiteltiin perinteiseen tapaan eli hellällä myötäotteella..

Ja juuri kyseisessä kokouksessahan "valtuusto päätti taata Innopark Oy:lle enintään 6,6 miljoonan euron lainat 20 vuodeksi. Yhteensä yhtiö lainaa 19,2 miljoonaa euroa. Suurimmassa osassa lainan vakuutena ovat kiinteistöt. Takauksen ehtona on, että kaupunginhallitusta informoidaan hankkeiden etenemisestä puolen vuoden välein."

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=33389



********************



"- - Meillä on myös työpaikkoja auki esimerkiksi ravintolassa. On niin ikään käynnistymässä yrityksiä, joihin haetaan henkilöstöä", tietää Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava valistaa Hämeen Sanomien sivulla 14 torstaina 10.1.2008.


"- - Moreeni-alueelta puuttuivat ravintolapalvelut. Sinne ei lähdetty rakentamaan pelkkää ravintolaa, vaan Steel-rakennuksella lunastettiin lupaus", tietää samaisessa jutussa Innoparkin terävin kärki kertoa vielä kuin parempikin sammakolla säitä ennusteleva.

Sietääkin kylmä rinki p:n ympärillä hämeenlinnalaisten veronmaksajien odottaa, minkähänlaista liiketoimintaa siitäkin syntyy, kun mainittu Hassinen "maagisen hyvin" toimivine kavereineen pääsee appeentekoon niin Jäähallilla kuin helmi-maaliskuussa Moreenin teollisuusalueella - "kaverien kaa" (?) - avattavassa SteelPan-ravintolassa.


"- - Nykopp ei omista SteelPania, mutta uskoo vankasti sen mahdollisuuksiin", kerrotaan Hämeen Sanomissa "Murkinaa moreenilaisille ja jäähalliin" -jutussa (HäSa 10.1.2008).

(Ja mikä onkaan uskoessa, kun tietää olevan muutamankin tuppuraisen tappuraisen takuumiehenä(än), kuten alempaa luettavissa olevista Ritarihallin Hämeenlinnan kaupungilta saamista takauksista ja lisäavustuksista voi itse kukin päätellä!!!!)



???????????????????????



"Hämeenlinna

Murkinaa moreenilaisille ja jäähalliin


[ 09.01.2008 23.02 / Hämeen Sanomat ]


¿Vanhempi velipoika meni ravintolakouluun ja sitten minäkin innostuin samasta alasta, muistelee Anssi Nykopp jäähallin vanhassa punttisalissa, joka on jo muutettu kokous- ja tilausravintolatilaksi.

Anssi Nykoppilla on kirjaimellisesti monta pannua hellalla.

Turenkilainen Anssi Nykopp istuu Ritarihallin alakerran edustustilassa ja mittailee katsellaan katonrajaan. HPK:n pelaajat nostelivat samaisessa tilassa vielä vuosi sitten puntteja ja kunhan päästään vuosi eteenpäin, on jäähallissa myös uusitut ravintolat ja keittiöt.

Nykopp myöntää, että välillä tehtävän työn määrä herättää kauhunsekaisia tunteita.

- Niin monta asiaa pitäisi miettiä ja saada valmiiksi. Kotona levittelen aina kaikki liput ja laput ruokapöydälle ja alan pähkäilemään, Nykopp virnistelee.

Suunnitelmat jäähallin nakkipisteistä, ravintoloista, viihdetiloista ja keittiöistä syntyvät luonnollisesti monen eri tahon yhteistyönä, mutta Kerhon ainoana varsinaisena ravintolatyöntekijänä Nykopp tuntee vastuunsa.

- Minuthan nirhataan ensimmäisenä, jos mikään ei ravintoloiden osalta toimi, hän hekottelee.

Kun jäähallin remontti tammikuussa 2009 valmistuu, kasvaa sen potentiaalisten käyttäjien määrä rajusti. Ovet ovat auki muulloinkin kuin pelipäivinä, ja lounasravintola palvelee muitakin kuin jääkiekkoihmisiä.

Kypsän iän molari

Anssi Nykoppista itsestään tuli jääkiekkomies vasta kypsässä iässä, muutama vuosi sitten. HPK:n silloinen toimitusjohtaja Risto Korpela ja markkinointipäällikkö Hannu Savolainen houkuttelivat Nykoppia töihin ja antoivat tälle neljäkymmentävuotislahjaksi kyytiä maalin suulla.

- Vedin maalivahdin kamppeet päälle ja he alkoivat laukoa. Innostuin siitä niin paljon, että lupasin tulla tekemään keikkahommia sillä ehdolla, että saisin ne maalivahdin kamat ja joukkueen, jossa pääsen pelaamaan.

Tänä keväänä Nykopp matkustaa Sibelius Park Rangersin kanssa veteraanien MM-kisoihin Halifaxiin Kanadaan.

- Tosi kiinnostava kahdeksan päivän matka, iso tapahtuma, NHL-tähdillä oma sarja. Halleissa on kuulemma ihmisiä kuin meren mutaa, kun vanhat äijät vetää kentällä hupikiekkoa, hekumoi Nykopp.

Kohteliaana miehenä hän ei lähde vertaamaan oman joukkueensa tasoa HPK:n nykykuntoon. Vaikka Kerho konttaa, on Nykoppin mielestä henki jäähallissa ihan hyvä.

- Mutta totta kai se rassaa ja käy hermoon, jos menee huonosti. Vähän niin kuin yrityksessä. Minulle pottuillaan tietysti tuolla kylällä.

Iskelmässä yhä imua

Huonoissa kausissa on se hyvä puoli, että nekin päättyvät joskus. Anssi Nykoppin työsopimukseen on kirjattu kolmen kuukauden kesäloma.

- En pysty olemaan niin pitkään tekemättä mitään. On minulla pientä projektia kesäksi.

Projektin luonteesta Nykopp ei paljasta vielä muuta kuin että se liittyy "nuoreen, tunnettuun iskelmäkaveriin".

Kahvila- ja ravintolayrittäjyyden lisäksi Nykoppilla on runsaasti kokemusta iskelmämaailmasta. Hän myi vuosi sitten Hausjärvellä sijaitsevan Kolmilammin lavan, jolla hän pyöritti tansseja vuosikymmenen ajan. Arja Korisevan konserttien käytännönjärjestelyjä hän hoiti 13 vuotta.

- Se oli kiinnostavaa, mutta kaikkea ei vaan voi tehdä. Ja kun ikää tulee lisää niin kaikkea ei enää jaksakaan.

Ensi viikolla Nykoppille kertyy lisätyötunteja muutaman työntekijän hankkimisesta SteelPan-ravintolaan, joka aukeaa helmi-maaliskuussa Moreenin teollisuusalueella. Steel-toimistorakennukseen tuleva henkilöstöravintola on ensimmäinen Pan-ravintolat ketjussa, jota on tarkoitus levittää ympäri Suomea.

Nykopp ei omista SteelPania, mutta uskoo vankasti sen mahdollisuuksiin.

- Alueella on 400-500 ihmistä töissä ja käsitykseni mukaan se kasvaa kuin pullataikina. (HäSa)

Ursula Ryynänen"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=67035


?????????????????????

"Pääkirjoitus

Jäähallia odottaa kallis remontti

[ 13.10.2007 23.11 / Hämeen Sanomat ]

Hämeenlinna 14.10.2007

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina ratkaisun, joka käynnistää jäähallin seitsemän miljoonan euron remontin. Valtuuston päätös oli yksimielinen, kuitenkin vain muodollisesti.

Osa valtuutetuista oli tyytymätön remontin valmisteluun. Puheenvuoroissa muun muassa vaadittiin Hämeenlinnan kaupungin omistamalta yhtiöltä annettua tarkempaa selvitystä sekä rahasta että itse remontista.

Purnaus päättyi esitykseen asian palauttamiseksi uudelleen valmistelua varten kaupunginhallitukselle. Riittävän moni valtuutettu ei palautusta kannattanut ja näin remontista syntyi valtuuston myönteinen päätös.

Valtuuston tuskan voi ymmärtää. Hämeenlinnan kaupungin talous toki kestää jäähallin korjauksen, mutta remonttia varten tarvittavan lainan takaaminen ja sen lyhentäminen on tietysti pois kaupungin muista rahoista.

Remontin suunnitelmiin tarraamisessa oli kaikesta huolimatta kyse enemmän politikoinnista kuin itse asiasta. Suunnittelu on kesken, tästä huolimatta kaupungin johto halusi tuoda asian valtuustoon.

Jos suunnitelma olisi tuotu valmiina valtuustoon, pieni ryhmä valtuutettuja olisi ilmeisesti kummastellut sitä, miksi valtuustolle kerrotaan tärkeästä asiasta vasta maalisuoralla.

Jäähallin remontti on laskettava ikäväksi asiaksi. Ja juuri kiusalliset ratkaisut antavat tilaa politikoinnille, pisteiden keräämiselle.

Lähtökohta on kaupungin talouden näkökulmasta ikävä kyllä tämä: kovin paljon pelitilaa ei valtuustolla asiassa lopulta ollut.

Jäähallin sosiaalitilat ovat yksinkertaisesti siinä kunnossa, että ne on pakko korjata kuntoon. Halliyhtiön on kannettava vastuu sekä omien työntekijöittensä että kaikkien hallin käyttäjien terveydestä.

Keskustelun paikka on jäähallin ravintolan laajennuksessa. Sen puolesta puhuu muutama kiistaton tosiasia.

Ravintolatilojen rakentaminen on järkevää remontin yhteydessä. Kun tilaa tulee lisää, HPK pystyy paremmin palvelemaan liigapelien katsojia. Nykyistä parempi jäähalli on sen kaikkien käyttäjien etu.

Sietää muistaa, että kysymys ei ole alkuunkaan kerskarakentamisesta vaan perin vaatimattoman, alkuaan tekojääradan päälle rakennetun jäähallin sittenkin vaatimattomasta korjaamisesta ja laajentamisesta.

Perimmäinen ongelma on lopulta se, että jäähalli ylipäätänsä on kaupungin omistuksessa. Jäähallin ylläpito on kovin kaukana peruspalveluista niin Hämeenlinnassa kuin muissakin hallikaupungeissa ja -kunnissa.

Kaupungin omistuksen purkaminen on ainakin tällä hetkellä sula mahdottomuus. Tiellä on kovin monta estettä. Jos kaupunki jäähallin myisi, omistus vaihtuisi pilkkahinnalla.

Jäähallin, laajasti ottaen Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, omistaminen ei kuitenkaan ole kaupungin ainoa ongelma, jos jäähalli sellaiseksi halutaan lukea.

Kuinka tärkeitä peruspalveluita tuottaa kallis Verkatehdas? Onko kaupungin asia omistaa 51 prosenttia kylpylästä?

Ja juuri kiusalliset ratkaisut antavat tilaa politikoinnille, pisteiden keräämiselle."

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=63535


????????????????

- - >< http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=63303

"Hämeenlinna

Jäähalli sai remonttirahansa

[ 08.10.2007 23.01 / Hämeen Sanomat ]

Kokoomuksen Sari Rautio kannatti Linnankasarmin rantasaunakaavan hyväksymistä ja jäähalliyhtiön remonttilainan takausta.

Jäähallin lainan valmistelu sai kokoomuksen rivit rakoilemaan. Rantasaunakaava hyväksyttiin yksimielisemmin.

Maanantai-iltaisessa valtuuston kokouksessa oli kaksi asiaa yli muiden: jäähallin remonttilainan takaus ja rantasaunakaava. Pitkän keskustelun ja palautusäänestysten jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi lopulta molemmat asiat yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.

Ritari- ja harjoitushallien peruskorjaus- ja laajennushankkeen valmistelu sai runsaasti kritiikkiä yli puoluerajojen. Keskustelun avasi teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sari Louhio-Järvinen (kok.), joka ihmetteli, miksei seitsemän miljoonan euron rakennushanketta esitelty valtuustolle viikkoa aiemmin pidetyssä infossa.

Vihreiden ryhmyri Päivi Sieppi vetosi kaupungin rakennushankkeiden menettelytapaohjeeseen, jonka mukaan valtuustoon tulee tuoda yksityiskohtainen hankesuunnitelma rakennuspiirustuksineen ja eriteltyine kuluineen. Sieppi esittikin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, kunnes hankesuunnitelma loppuvuodesta valmistuu.

- Olen pettynyt yleisluontoiseen loppusummaan. Mitä kaupunki takaa ja kuinka paljon? puoluetoveri Jari Ranne kannatti Siepin ehdotusta.

Myös kokoomuksen Pentti Kaivosoja ihmetteli, että valtuusto on antamassa avointa valtakirjaa seitsemän miljoonan osalta.

- Muistamme, mitä hätiköity päätös Aulangon kylpylästä tuli maksamaan kaupunkilaisille. Emme tarkkaan tienneet, mistä päätimme myöskään Luotsin osalta. Onko nyt kyse amerikkalaisesta stetsonmallista eli luvut heitetään hatusta, Kaivosoja kyseli.

Kaupunginjohtajat Juha Isosuo ja Tapani Hellstén vakuuttivat, että yksityiskohtaisempi takauspäätös tulee aikanaan kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsiteltäväksi.

Siepin palautusesitystä kannattivat vihreiden Ojansuu, Ranne, Sieppi ja Martti Töttölä, keskustan Jarmo Mäki-Uuro, Liisa Hallila ja Leena Pietilä, kokoomuksen Kaivosoja, Juha Tuomi ja Jutta Äijälä sekä kristillisdemokraattien Kylli Kylliäinen ja senioripuolueen Salovaara. Palautusesitys kaatui äänin 38-12 Soili Hakalan (kd.) äänestäessä tyhjää.

Ympäristöministeriö keksi laiturisaunan

Myös Linnankasarmin asemakaava ja erityisesti alueella jo oleva Kruunuasuntojen rantasauna herätti valtuutetuissa intohimoja. Vihreiden Ranne esitti asemakaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi vedoten tasapuolisuus- ja maisemasyihin.

- Saunarakennusta ei pidä sijoittaa laiturin päälle, koska rakennusoikeus on vastoin rantarakentamista säätelevää yleistä säännöstöä, periaatetta ja käytäntöä. Lisäksi veden päälle sijoitettu rakennus rikkoo yhtenäisen rantamaisemanäkymän eikä sovi linnan ympäristöön, Ranne perusteli.

Vihreät kyselivät, miksi perustelut rantareitin säilymisen puolesta ovat nousseet julkisuuteen vasta kaavan valmistelun loppuvaiheessa. Päivi Sieppi muistutti, että Kruunuasuntojen ehto rantareitin avaamiselle oli vain se, että yhtiö saa saunan rantaan, ei välttämättä juuri laiturin päälle.

Teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) kertoi, että saunan rakentaminen laiturin päälle oli alkujaan ympäristöministeriön edustajan ehdotus. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo vahvisti asian.

- Maanomistajan esitys oli sauna rannalla. Kaupunki ei voinut suostua siihen, koska rantareittiä ei olisi saanut kiertämään saunaa sen takaa. Kompromissi tuli tarkan pohdinnan kautta ja ulkopuolisen esityksestä, Isosuo kertoi.

Vasemmistoliiton Harri Laine pohdiskeli pitkään saunan ulkonäköä, jonka hän ei kokenut sopivan linnan ympäristöön pitkine räystäineen ja lasiseinineen. Demareiden ryhmyri Timo Lahtinen totesi puolestaan rakennuksen miellyttävän hänen silmäänsä.

- Jos tämä palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, meidän pitäisi vaihtaa valmistelijoita, Lahtinen arveli.

Ranteen palautusesitys sai taakseen Siepin lisäksi Suomen senioripuolueen valtuutetun Martti Salovaaran. Palautusesitys kaatui äänin 47-3. Demareiden Pekko Oksanen äänesti tyhjää.

Ei talvihoitoa keskustaan

Kaupunginvaltuusto keskusteli vilkkaasti myös muun muassa jalkakäytävien talvihoidosta, joka päätettiin ottaa kaupungin vastuulle marraskuun alusta alkaen muualla kuin kaupungin keskustassa.

Kokoomuksen Jutta Äijälä ehdotti yksimieliseen päätökseen lisättäväksi pontta, jonka mukaan kaupunki subventoisi jollain lailla myös keskustan kiinteistöyhtiöille talvihoidosta aiheutuvia kuluja. Äijälän esitystä kannatti keskustan Leena Pietilä, mutta ponsi hylättiin sen vuoksi, että se olisi laajentanut valtuuston päätöstä.

Yhdessä asiassa kaupunginvaltuusto sen sijaan muutti kaupunginhallituksen esitystä. Se hyväksyi yksimielisesti Tapio Vekan (kok.) ehdotuksen, että Ilves-kodin hallitukseen valitaan kolme sotainvalidien veljesliiton edustajaa myös kaudelle 2013-16. (HäSa)

Riikka Happonen"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=63303


????????????????


- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=62816



"Hämeenlinna

Jäähalleja remontoidaan seitsemällä miljoonalla


[ 28.09.2007 23.14 / Hämeen Sanomat ]

Ritarihalli ja viereinen harjoitushalli on tarkoitus yhdistää toisiinsa uudella ravintola- ja aulatilalla. Remontti ei tuo uusia katsomopaikkoja, mutta parantaa hallien käyttömukavuutta. Harjoitushallin käyttäjät ovat jo pitkään kärsineet kylmyydestä ja kosteudesta.

Halliyhtiöt hakevat kaupungilta takausta ja lisää avustuksia.

Ritarihallin pukuhuonetilat aiotaan uudistaa perusteellisesti. Samalla Ritarihalli ja harjoitushallit aiotaan yhdistää toisiinsa. Halliyhtiöt ehdottavat Hämeenlinnan kaupungille, että se takaisi tarvittavat noin kuuden miljoonan euron lainat. Kokonaiskustannusarvio on noin seitsemän miljoonaa euroa.

Jäähallien kylmäkoneet pitää myös päivittää vuoden 2009 loppuun mennessä. Ritarihalli tarvitsee lisäksi laajennuksen yleisön palvelutiloihinsa, jotta sitä on mahdollista käyttää muissakin tapahtumissa kuin SM-liigapeleissä.

Peruskorjaus ja laajennus aiotaan tehdä nopealla aikataululla, jotta hallit ovat edustuskunnossa vuoden 2009 keväällä. Silloin Hämeenlinnassa pelataan naisten jääkiekon MM-kisat.

Halliyhtiöt ehdottavat kaupungille paitsi lainantakausta myös lisäavustusta korkojen ja lyhennysten maksuun, jotta seitsemän miljoonan euron hankkeeseen voidaan ryhtyä.

Kaupunginjohtajien esitys kaupunginhallitukselle on, että takaus myönnetään ja ensi vuoden talousarvioon varataan korkoja ja lyhennyksiä vastaava summa. Hallitus käsittelee asiaa ensi maanantaina.

Hankkeeseen haetaan valtionapua 500 000 euroa. HPK-edustusjääkiekko on luvannut rahoittaa aitioita niin ikään puolella miljoonalla eurolla.

Valmista 2009 alussa

Remontin aikataulu on varsin kiivas. Hanketta suunnitellaan jo täyttä päätä. Alkuvuodesta pyydetään urakkatarjoukset, sillä rakentamisen pitäisi käynnistyä ensi huhtikuussa. Osittain halli on tarkoitus ottaa käyttöön 2008 syyskuussa. Kokonaisuudessaan peruskorjaus ja laajennus valmistuu tammikuussa 2009.

Hämeenlinnan Jäähalli Oy:llä ja kaupungilla on sopimus, jonka mukaan Ritarihallin peruskorjaustyöt kuuluvat kaupungille.

Jäähalli on alunperin noussut vuonna 1964 rakennetun tekojääradan pohjalta. Vuonna 1979 se katettiin. Pukusuoja rakennettiin 1973 ja sitä laajennettiin pukuhuoneiksi 1986. Harjoitushalli valmistui 1992 ja jääliikuntakeskus 2000. Viimeksi hallia laajennettiin 1996. Katsomoon mahtuu nyt noin 5000 katsojaa.

Jäähalleissa on vuosittain 250 000 asiakasta, joista noin 110 000 on liigapelien katsojia. (HäSa)

Hanna Antila-Andersson"

- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=62816



?????????????

"Mielipide

Jäähalli ohitti muut


[ 09.10.2007 23.31 / Hämeen Sanomat ]

Taas se tapahtui! Vaikka kaupungin kiinteistöistä on 40 prosenttia välittömän peruskorjauksen tarpeessa, meni Ritari- ja harjoitusjäähallin peruskorjaus- ja laajennushanke, seitsemän miljoonaa euroa, maanantaisessa Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa suurella enemmistöllä ohi kaupungin muiden kiireisten peruskorjausten, vaikka:

Hallien rakennushankkeista ei ollut hankesuunnitelmaa, mitä kaupungin hyväksytyt rakentamisen menettelytapaohjeet edellyttävät.

Vertailua tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä kaupungin muihin peruskorjaushankkeisiin ei ole tehty.

Kustannuksissa ei ollut edes karkeasti eritelty peruskorjauksen ja lisärakentamisen (mm. ravintolan) osuutta.

Hävettää, että tällaisessa asiassa enemmistö valtuutetuista, kaupunginhallitus ja kaupunginjohtajatkin kusevat itse hyväksymilleen ohjeille.

Miksi puhutaan kauniita sanoja rakennushankkeiden hyvästä suunnittelusta ja tarvevertailusta, jos virkamiesjohdon, poliittisten elinten ja kaupungin osakeyhtiön ei tarvitse niitä noudattaa?

Jari Ranne
valtuutettu (vihr.)
Hämeenlinna"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=63375


Jk 2. "Urheilulehden kiistellyllä toimittajalla" olisi sekä käyttöä että tekemistä Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa yllin kyllin. Joten parahin "Petteri Punakuono"! Ryhdistäydyhän - ja asetu rahvaan riveihin ja riveissä ottamaan selkoa kotikaupunkisikin "kultamunista"...

[ - - >
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000031882578

]

Imagokysymys? kirjoitti:

"Kanta-Häme

Innoparkissa alkavat yt-neuvottelut


[ 09.01.2008 15.23 / Hämeen Sanomat ]


Hämeenlinnan Teknologiakeskus Innopark aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön vähentämisestä.

Teknologiakeskuksen kiinteistöjä hallinnoivan ja siellä toimiville yrityksille palveluja tuottavan yhtiön taloudellinen tulos jäi viime vuonna heikoksi. Myös EU-tukikauden päättyminen vuodenvaihteessa ja hankintalain muutokset ovat heikentäneet yrityksen taloudellista tilannetta.

Teknologiakeskus Innopark Oy on ilmoittanut hakevansa 6-9 työntekijän vähentämistä. Innoparkilla on 24 työntekijää. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=67020


????????????????????????????????????

"Hämeenlinna

Vihreät peräävät avoimuutta Innoparkin rahoitukseen

[ 31.05.2007 23.11 / Hämeen Sanomat ]


Hämeenlinnan vihreä valtuustoryhmä kummastelee, miksi Innopark Oy:lle myönnetystä projektituesta ja sen vaikutuksista ei ole saatavissa julkista tietoa. Hämeenlinnan vuoden 2006 budjetissa osoitettiin puoli miljoonaa euroa Innoparkin toiminnan kehittämiseen liittyvään hankkeeseen.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Päivi Sieppi kertoo ryhmän kiinnostuneen asiasta jo tuen myöntämisvaiheessa. Kyseessä on EU-hanke, jonka rahoituksesta merkittävä osuus tulee kaupungilta. Vihreät valtuutetut haluaisivat tietää, miten hyvin hankkeen tavoitteet on saavutettu.

- Kun koko ajan on puhuttu, että konserniohjausta ja tiedonsaantia pitäisi parantaa, niin tämä on ihan eri toimintaa, hän ihmettelee.

Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava ja yhtiön hallituksen jäsen, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén kertovat, että yhtiö kyllä raportoi rahoittajille. Eteenpäin raportteja ei kuitenkaan voi antaa, sillä niihin sisältyy liikesalaisuuksiksi luokiteltavaa tietoa.

- On täysin luonnollista, ettei kehitysvaiheessa olevia liiketoimintasuunnitelmia ja muita ei haluta julkisiksi. Niistä asioista ei valmisteluvaiheessa kerrottaisi mistään firmasta, Jalava sanoo.

Jalava kertoo Innoparkin raportoivan julkisuuteen toiminnastaan, mutta painottaa yksittäisten asiakirjojen julkaisun olevan eri asia. Hänen mukaansa jokaisen on muutenkin helppo arvioida, onko rahoilla saatu tuloksia vai ei.

- Jos olemme rakentaneet toimitilamme kuusinkertaisiksi kahdessa vuodessa ja olemme vielä tuplaamassa ne kahden vuoden aikana, niin se ei tapahdu itsestään.

Sieppi sanoo ymmärtävänsä, että liikesalaisuuksia ei haluta paljastaa, mutta ihmettelee, eikö raporttia voitaisi julkaista ilman niitä.

Hellstén ja Jalava vastaavat, että toimitusjohtajalla pitää olla aikaa myös tehdä töitä, eikä suoltaa raportteja.

- Sellainen hygienia pitää olla, että yhtiöillä on hallitukset, ja ne valvovat toimintaa. Jos kaikki informaatio jaettaisiin eteenpäin, niin kyllä valtuustokin siihen tukehtuisi, Hellstén muotoilee. (HäSa)"

- - - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56268



??????????????????????????????????

"Hämeenlinna

Innoparkia rakennetaan tulevaa ennakoiden


[ 06.07.2007 23.13 / Hämeen Sanomat ]



Ambientian toimitusjohtaja Ville Laurinen kehuu firman työtiloja hienoiksi. Lisää työmotivaatiota haetaan luovassa viestintäfirmassa välillä leikkien.

Kesän lomajaksot hidastavat tahtia, mutta syksy tuonee taas uusia yrityksiä talon tiloihin.

Innoparkilla menee kesän hiljaisesta lomajaksosta huolimatta tasaisesti. Toimitusjohtaja Pekka Jalavan mukaan syksyllä on tulossa uusia mielenkiintoisia sopimuksia, jotka ovat vielä neuvottelun alla.

- Toivottavasti heti syyskuun alussa päästään julkaisemaan nimiä. Yhä edelleen menee hyvin, vaikka julkisuudessa on väitetty muuta, hän sanoo viitaten yleisönosastojen epäileviin kirjoituksiin Innoparkin taloudellisesta tilanteesta.

Hänen mukaansa kysyntä on vain kiihtynyt vuosien myötä, parhaillaan rakennutetaan Moreenin yksikköä.

- Aluksi meillä oli jopa liian korkea täyttöaste. Ikinä ei saisi olla aivan sataa prosenttia täynnä, vaan pitäisi olla pari prosenttia liikkumavaraa. Tällä hetkellä täyttöaste on 95 prosenttia.

Hänen mukaansa Innopark laajenee asiakkaiden mukaan. Jonkin verran täytyy kuitenkin kysyntää ennakoida, koska asiakkaiden tarpeet tulevat ilmi lyhyemmällä aikavälillä kuin mitä isoja taloja rakennetaan.

- Koko ajan rakennetaan asiakkaiden solmukohtiin. Pyrimme rakentamaan myös tulevaisuuden tarpeeseen.

Isompien asiakkaiden kanssa rakennutuksista voidaan neuvotella enemmän. Aikajänne on pidempi esisopimuksista toteutukseen asti.

Nyt asiakkaiden tilat vaihtelevat kymmenestä neliöstä kolmeen tuhanteen neliöön. Rakennuksissa on lähinnä teknologian ja palvelualan yrityksiä ja niitä kaivataan myös lisää.

- Aina halutaan kasvuhakuisia yrityksiä, joilla on kansainvälisyys tavoitteena. Samalla saamme vireyttä ja lisää työpaikkoja alueelle.

Tämän hetken suunnitelmat on tehty vuoteen 2020 asti kysyntä- ja markkinatutkimuksen mukaan.

- On ennustettu, että noususuhdanne jatkuu pidempään. Siitä, onko se kymmenen vai viisi vuotta eteenpäin, ei voida vielä sanoa.

Sanitetti- ja saunatilaa nihkeästi jaossa

Innoparkissa työskentelee yhteensä yli 50 yritystä. Tiloihin ollaan pääosin tyytyväisiä. Ambientian toimitusjohtajan Ville Laurinen mukaan tarvetta olisi lähinnä sauna- ja lisäsaniteettitiloille. Samaa sanovat Anthillin toimitusjohtaja Caj Sjöman ja Kotiringin ketjujohtaja Vesa Laaksonen. Tarve ei kuitenkaan ole valtaisan suuri.

- En lähtisi toivomaan mitään sellaista, mikä vaikuttaa hintoihin, Lauronen sanoo.

Samaa mieltä on Anthillin Sjöman.

- Paremmat saniteettitilat olisivat mukava urheilevien työntekijöiden kannalta, nyt töissä ei voi vaihtaa vaatteita. Kaikelle on kuitenkin hintalappunsa.

Tilat joustavat asiakkaan mukaan

Anthillin toimitusjohtajan Caj Sjömanin tilavalinnan ratkaisi Innoparkin joustavuus. Se palvelee hyvin kasvavaa yritystä. Anthill on muuttanut Innoparkin sisällä jo kertaalleen isompiin tiloihin ja uusi muuttokin saattaa olla edessä. Käytössään yrityksellä on 250 neliötä.

- Tilat ovat toimineet niinkuin pitääkin.

Hänen mukaansa yritys laajenee edelleen. Parin kuukauden sisällä uudet työpaikat löytyvät kymmenelle.

Ambientia puolestaan on asunut talossa vuodesta 2001 eteenpäin. Yritys oli ensimmäisiä, jotka taloon tulivat.

- Meillä oli aluksi käytössä 80 prosenttia kaikesta tilasta, Laurinen sanoo.

Nykyisin yrityksellä on käytössä 500 neliötä. Hänen mukaansa tilat ovat olleet toimivat ja joustavat. Innopark on vastannut hyvin asiakkaansa tarpeisiin. Ensimmäisenä asiakkaana se pääsi määrittämään kaiken tiloissaan väliseinien paikoista maalien väreihin.

Neuvottelutiloja Ambientialla voisi olla enemmänkin.

- Neukkarit ovat nyt kovassa käytössä. Onneksi meillä on ollut tilaisuus vuokrata ylimääräistä tilaa.

Auditorion puute oli pitkään suurin ongelma. Se kuitenkin ratkesi Hämeen ammattikorkeakoulun kautta, jonka auditoriota yritys käyttää säännöllisin väliajoin. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=58311


????????????????????????????????????

Lammi

Teknologiakylä yhdistää tieteen ja yritystoiminnan


[ 17.08.2007 07.28 / Hämeen Sanomat ]



Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava viihtyisi itsekin teknologiakylän tutkijahuoneessa, jossa voi yöpyä ja laittaa ruokaa tutkimustyön ohella.

Innopark Oy:n teknologiakylän toiminta on lähtenyt hiljalleen käyntiin Lammilla. Helsingin yliopiston biologisen aseman yhteyteen valmistuneessa teknologiakylässä on aloittanut viisi yritystä.

Teknologiakeskus Innoparkin toimitusjohtaja Pekka Jalava ei ole huolissaan, vaikka iso osa tiloista on toistaiseksi tyhjillään.

- Kahden yrityksen kanssa neuvottelemme parhaillaan. Tutkijahuoneet ovat herättäneet kiinnostusta tulla vaikka pariksi päiväksi tekemään tänne kehitystyötä. Tämäntyyppiselle tilalle tuntuisi olevan kysyntää, Jalava sanoo.

Teknologiakylässä on tilaa 10-20 yritykselle samassa rakennuksessa kokeellisen ekologian tutkimushallin kanssa, jossa toimii Ilkka Hanskin huippututkimusryhmä. Lisäksi biokylästä löytyy tilapäiseen käyttöön vuokrattavia neuvottelutiloja, edustussauna sekä tutkijahuoneita, joissa on mahdollisuus yöpyä.

Kun sekä yritysten työntekijät että tutkijat istuvat samassa kahvipöydässä tai vaihtavat ajatuksia Innoparkin teknologiakylän käytävillä, voi syntyä uusia ajatuksia ja ideoita. Innoparkissa toivotaan, että parhaimmillaan tutkijoiden ja yritysmaailman edustajien ideoista kehittyisi uusia yrityksiä.

Markkinoita riittää ympäristöalan yrityksille

Parhaiten yhteistyöetuja tutkijoiden ja yritysten välille syntyisi, jos Lammille saataisiin ympäristöteknologian yrityksiä.

- Ympäristöala on kasvava liiketoimintalue Suomessa. Kanta-Hämeessä on jo jonkin verran alan yrityksiä, mutta huomattavasti enemmän tarvitaan jatkossa. Suomessa mutta erityisesti maailmalla on runsaasti markkinoita. Kysyntää on, mutta haaste on siinä, miten osaaminen paketoidaan liiketoiminnaksi.

Jalava muistuttaa, että teknologiakylä on yksi palikka isossa kokonaisuudessa, johon kuuluu Hämeenlinnassa sijaitseva teknologiakeskus. Myös Helsingin yliopiston laaja osaaminen saadaan nivottua paremmin seudulle biokylän avulla.

- Kontaktit ovat ehdottomasti teknologiakylän tärkein tuote. Osaajat löytyvät tätä kautta, Jalava sanoo.

Suuria suunnitelmia tulevaisuudelle

Jatkossa tavoitteena on laajentaa teknologiakylän ajatusta muihin Hämeenlinnan seudulla toimiviin korkeakouluyksiköihin Evolle ja Lepaalle Hämeenlinnan Visamäen lisäksi.

- Lepaalla Hämeen ammattikorkeakoulun yhteydessä on tällä hetkellä kaavoitus käynnissä. Se profiloituu toisella tapaa kuin Lammin yksikkö. Myös Lammille on suunnitteilla muutama rakennus lisää, jos kysyntää riittää.

Tulevaisuudessa on mahdollisuus rakentaa esimerkiksi tuotanto- ja prototiloja sekä biolämpölaitos. Kokonaisuudessaan Lammin biokylässä voisi olla 5 000 neliötä. (HäSa)"

- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=60393



??????????????????????????????????


"Mielipide

Innopark, kangastus kaupungin kupeessa


[ 07.06.2007 23.42 / Hämeen Sanomat ]



Teknologiakeskus Innopark Oy tarjoaa toimitiloja muun muassa aloittaville yrityksille Hämeenlinnan Visamäessä..

Olen yritystutkijana ja veronmaksajana kauhulla seurannut keskustelua Hämeenlinnan kaupungin omistamien tai osaksi omistamien yritysten seurannasta ja nykytilasta.

Vihreät ovat ainakin tässä asiassa oikealla linjalla, ja mielestäni tässä vaiheessa olisi aika nostaa kissa pöydälle ja tutkia asiat perinpohjaisesti, ennen kuin kaikki lankeavat veronmaksajien niskaan.

On suuruudenhullua verkatehdasta ja monta muuta hanketta, mutta mielestäni erikoisin tapaus on Teknologiakeskus Innopark Oy, jonka toimintaa ei tunnu ohjaavan ainakaan järki.

Rakennetaan EU-tuella isoja toimistotiloja yrityksille ja kehutaan, kuinka fantastinen toimintaympäristö heillä on. Tosiasia on, että teknologiaa ei tunnu toteutuvan muualla kuin Moreenissa ja Lammilla ja nekin tilat taitavat olla rakennettu Helsingin yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun käyttöön. Huvittavinta tässä koko asiassa on se, että Visamäessä on ilmeisesti tyhjää tilaa vaikka muille jakaa, mutta silti kehutaan juhlapuheissa, kuinka korkea vuokrausaste heillä on. Mutta mitenköhän todellinen laita?

Nekin yritykset, jotka sinne muuttavat, lähtevät kuulemma nopeasti pois. Lieneekö tässä syynä kalliit hinnat vai huono palvelu? Tarvitaanko tänne Hämeenlinnaan todellakin näin paljon tyhjää toimistotilaa?

Lisäksi kehutaan, kuinka paljon yrittäjä saa etuja tulemalla Innoparkin ainutlaatuiseen toimintaympäristöön. On yrittäjiä tukevia projekteja joka lähtöön, mutta nekään ei taida vastata yrittäjien todellisia tarpeita.

Kysymys kuuluukin, että mikä on Innoparkin todellinen funktio ja kaatuuko kaikki veronmaksajien niskaan? Innoparkin tilinpäätöksistäkin on jo havaittavissa, että saatavien lista on jo melko pitkä. Kuinkakohan monta vuotta näitä saatavia odotellaan ja mikä on ennen kaikkea niiden toteutumisaste? Henkilökohtaisesti en halua olla niitä veronmaksajana maksamassa.

Ehdottaisinkin, että koska Innoparkista eivät edes kaupungin edustajat saa tarvitsemaansa tietoa, niin kaupunki voisi isona omistajana vaatia erityistilintarkastusta Innparkiin sekä muihin kaupungin yrityksiin avoimuuden lisäämiseksi. Projektien tuloksethan ovat tietääkseni osin julkisia asiakirjoja.

Kyllähän suuren omistajan täytyy olla tietoinen firman asioista, ellei sitten "maaginen" johto halua peitellä jotain?

Normaaliolosuhteissahan tavallinen yritys olisi ollut jo selvitystilassa, mutta tässä tapauksessa kaupungin konserniohjauksen tehostaminen on täysin perusteltua.

Citizen
Hämeenlinna"


- - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=56715


JK 1. "- - Hellstén ja Jalava vastaavat, että toimitusjohtajalla pitää olla aikaa myös tehdä töitä, eikä suoltaa raportteja.

- Sellainen hygienia pitää olla, että yhtiöillä on hallitukset, ja ne valvovat toimintaa. Jos kaikki informaatio jaettaisiin eteenpäin, niin kyllä valtuustokin siihen tukehtuisi, Hellstén muotoilee. - -" (HäSa 31.05.2007 klo 23.11 / 1.6.2007)

JK 2. [ "Hämeenlinnalla kolmanneksi paras imago"


- - Menestyneitä kuntia yhdistää useimmin se, että niille annetaan keskimääräistä selvästi myönteisempiä arvioita elinkeinotoiminnan kehittämisestä. - - "

- - - >>

http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66987 ] !!!

Lue lisää