Kyselin aikaisemmin sopivaa moottori ehdotusta tuuligeneraattoriprojektiin http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=4000000000000029&posting=22000000031914067
Löysin loistavan 24vdc kestomagneettimoottorin ja vaihteiston puretusta sähköpyörätuolista. Vanteeseen saan helposti asennettua savoniusroottorin.
Mittaillessani latausta, niin jännitteen mittauksessa ei "moottorin" jarrutusta ollut. MUTTA kun yleismittarilla mittasin amppeereja, niin "moottorin" tuoma jarrutus oli melkoinen.
Mistä tämä tarkalleen ottaen johtuu, onkohan ilmiön voimakkuus akkuun kytkettäessä yhtä suuri? Kysymyksellä ajan sitä takaa, että osaisin arvioida tämän roottorin koossa.
(Akun ja moottorinväliin tietty diodit ja jännitteen alennin)
Löysin loistavan 24vdc kestomagneettimoottorin ja vaihteiston puretusta sähköpyörätuolista. Vanteeseen saan helposti asennettua savoniusroottorin.
Mittaillessani latausta, niin jännitteen mittauksessa ei "moottorin" jarrutusta ollut. MUTTA kun yleismittarilla mittasin amppeereja, niin "moottorin" tuoma jarrutus oli melkoinen.
Mistä tämä tarkalleen ottaen johtuu, onkohan ilmiön voimakkuus akkuun kytkettäessä yhtä suuri? Kysymyksellä ajan sitä takaa, että osaisin arvioida tämän roottorin koossa.
(Akun ja moottorinväliin tietty diodit ja jännitteen alennin)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Siitähän se johtuu, että teho ei synny tyhjästä ja mittauksessasi aiheutit oikosulun napojen väliin (otit siis täyden tehon laitteesta).
Akun ottaman virran suhteessa se jarruttaa ja tyhjällä akulla jarruvoima on aika suuri. Tietysti voit säätää sitä paljonko annat akulle virtaa.
Jos ymmärsin oikein selostuksesi niin kyse on siitä, että kun mittaat jännitettä ei virtaa kulje ollenkaan, teho = virta * jännite-ero.
Kun taas mittaat virtaa niin vekotin on tavallaan oikosulussa, eli virta on suuri, dynamo tekee kovasti työtä, on siis raskas pyörittää. Sama juttu kun lataat akkuja. Tyhjä akku nielee paljon virtaa ja dynamo on raskas pyörittää.
Mitä enemmän otat tehoja dynamon tuottopuolelta niin sitä raskaampi on dynamoa pyörittää. Energiaa ei siis synny ilman työtä.
jk. savonius on muuten ok mutta menee ns. tukkoon kun tuulen nopeus kasvaa. Hyvä juttu, ei siis tule ongelmia kovassa tuulessa. Huono juttu taasen kun ei voi hyödyntää kovaa tuulta mutta ei sitä ehkä voi muutenkaan.
n.n. ja Macster vastauksesta!!
Tämä yleismittarin asennostakin johtuva jarrutusvoiman muutos tuli nyt samalla ymmärrettyä:)
Kiitos!
Niin' kuin paljon sun yleimittari kesti virtaa.
Ettet vaan yritä höystää älykääpiöitä.
Nimin.: paljon tinasit, paljon pilasit !
kyseisellä kierrosnopeudella (arvio nopeudesta 5rpm/min*) ei jännite vielä iso, mutta vastus nousi kyllä kiitettävän suureksi. Moottoria paikallaan pitävän/tukevan käden sormista loppui voimat/pito 3A:ssa.
*Tämä siis arvi kierrosnopeudesta, jos sormista ei olisi loppunut voimat :)
12v jännite = n. 45rpm/min
OLEN MYÖS ERITTÄIN KIINNOSTUNUT TÄSTÄ SINUN PROJEKTISTASI . MILLAISEEN TARKOITUSEEN GENESI TULEE .OLEN ETSINYT SUOMALAISTA NS.PELLEPELOTTOMAN TOIMIVIA RAKENNELMIA MUTTA EN OLE LÖYTÄNYT TIETOA.ENGLANNINKIELISENÄ KYLLÄ LÖYTYY JA YOU TUBESSA ON MYÖS TEKO VIDEOITA JOITAKIN.ITSEKKIN HALUAISIN RAKENTAA TÄLLÄISEN TUULIGENERAATTORIN NS.KIERRÄTYS TAVAROISTA MUTTA EN YMMÄRRÄ TARPEEKSI TUOSTA SÄHKÖSTÄ.PAKOLLISET UUDET OSAT TIETTY SALLIEN MUTTA MAHDOLLISIMMAN HALVALLA.KERROTHAN LISÄÄ EDISTYMISESTÄSI NIIN EHKÄ SAAN ALASTA YMMÄRTÄVÄN KAVERIN INNOSTUMAAN MUKAAN . - UUDET MAKSAVAT HUNAJAA JA SITÄ ON VAIN VÄHÄN MEILLÄ -
mökille. Tuuligeneraattorin rinnalla laitan agregaatin, millä lataan akun (tai akut) tuulettomalla säällä. Agrigaattia tulen jatkossakin käyttämään suuremmilla kuormilla ja/tai ohi invertterin.
Akun perään laitan invertterin, millä saan muutettua jännitteen töpselivirraksi.
Edullisesti löytämäni moottori on alunperinperäisin sairaalasta penkit repaloituneena(epähygieenisena) poistomyydystä/huutokaupatusta sähköpyörätuolista.
Sopivia moottoreita saattaa löytyä myös sähköpolkupyöristä, kunhan vaan ovat kestomagneettimoottoreita EI kenttäkäämittyjä/sähkömagneetti moottoreita. http://www.made-in-china.com/showroom/szunitemotor/product-detailpqjmtlePOEVi/China-Electric-Bicycle-Motor-BL300YS-.html
Savonius roottorin olen ajatellut tekeväni isosta muoviputkesta (putken halkaisija n. 400mm). Toinen vaihtoehto itselläni on vanhasta kuivaajasta peräisin oleva peltiputki (n. 500mm halkaisija).
Tässä on jotain vinkkiä antava linkki, vaikkakaan se ei ole savonius. http://www.mdpub.com/Wind_Turbine/index.html
Ps. Sähkömagneettimoottorillakaan toteutus ei mielikuvani mukaan ole mahdoton, vaan ei järkevin. Käsitykseni mukaan siihen tarvitaan (auton)katkojankärjet, diodit ja kondensaattori. Tästä en ole siis täysin varma, mutta tämän tyylisen tuulimyllyn vaarini kuitenkin teki jo pula-ajalla autonlaturista/vastaavasta.
...kestomagneettimoottorin tunnistaa jostain laitteesta irti otettuna?
Onko niissä jotain tiettyä tunnistetta?
Toimiiko se siis suoraan generaattorina, jos akselista pyörittää?
Onko niissä hiiliä, kuten latureissa? Onko auton laturi huono kampe tuulimyllyprojektiin?
En muista olisiko niissä kestomagneettimoottoreissa mitää "yleistä" tunnistetta, voi katsella jos löytyisi esim. "permanent magnet" tms. tekstejä. Helpoimmalla irroitettuna tunnistaa siitä että käämitys löytyy vain ankkurista ja kestomagneetit kehällä. Koska käämitys on ankkurissa on niissä hiilet siirtämässä sähkön pyörivään käämiin ja vaihtamassa napaisuuden ankkurin asennon mukaan. Nuo toimivat suoraan generaattorina kun akselia pyörittää, tehoa tosin saa usein vähän parannettua kääntämällä hiilet vähän eri asentoon (muutetaan käämityksen "kytkentäpisteiden" vaiheistusta hieman paremmin generaattorikäyttöön sopivaksi, ero on muistaakseni yleensä jotain 5 asteen luokkaa mutta en tarkistamatta muista kumpaan suuntaan (joku paremmin asiaan perehtynyt voinee kertoa tarkemmin). Noissa latauksen säätäminen ei oikein onnistu mutta tuo ei haittaa jos laturi on riittävän pienitehoinen suhteessa akkuun.
Auton laturi käy suoraan tuulimylliprojektiin jos rakenteilla on kyseiselle laturille "sopivankokoinen" mylly. Usein tuo kaipaa pienen välityksen että laturin pyörimisnopeus saadaan riittäväksi ja pääsääntöisesti aika reilun kokoinen mylly (pienikin mylly jaksaa kyllä pyörittää sopivilla välityksillä laturia hiljakseen mutta hyötysuhde jää turhan hekoksi). Auton latureista tosin löytyy valinnanvaraa tehossa, jotain 35A-110A latureita löytyy aika helposti.
Eikähän se DC merkintä ole jokaisessa kestomagneetti moottorissa.
Minulla on ollut jo vuosia tuuli ja aurinkosähkö mökillä savonius rootori jossa auton laturi, agregaatti isompia koneita varten. eipä tervi kallita siirtomaksuja maksaa
Diodi väliin ja akkuun 12v moottori on yhtä herkkä kuin jännitemittauksessa siihen saakka kun jännite menee yli 12,5V jolloin lataus alkaa eli jarruttaa. älä laita mitää jännitealennusta vaan säädin. Roottori ei jaksa kuiteskaa pyöriä kuormalla niin että virta nousisi liikaa. Tässä on se hyväpuoli että roottori on herkkä ja käynnistyy hyvin vasta latauksessa jarruttaa eli ok.
Käyppä sellaisella sivulla kuinwww. k-s.solar.fi
Noissa tasavirtamoottoreissa, olkoonpa ne kesto- tai sähkömagneettistaattoreilla varustettu, kannattaa muistaa se, että ankkurikäämi on käämitty yleensä siten, että siinä on hiiliharjojen asentoon verrattuna hieman ennakkoa.
Kuormitetussa tasavirtageneraattorissa kun syntyy ns. ankkurireaktio, eli staattorin roottorin resultiivinen kenttä kiertyy generaattorissa pyörimissuuntaan ja moottorissa pyörimissuuntaa vastaan.
Hiiliharjojen tulisi olla kohtisuorassa tuota resultiivista kenttää vastaan, jotta hiiliharjojen kipinöinti olisi minimissä ja moottorista/ generaattorista saadaan paras teho.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun tasavirtamoottoria käytetään generaattorina, sitä pitäisi pyörittää vastakkaiseen suuntaan, mitä se moottorina oikeanapaisesti kytkettynä pyörisi.
Auton vaihtovirtalaturista saa halvalla hyvän generaattorin, jos rakentaja tuntee elektroniikkaa ja alkuperäisen jännitesäätimen tilalle rakentaa sellaisen, että magnetointivirtaa alkaa kulkea vasta sitten, kun roottorin lavat pyörii. Ja vieläpä siten, että magnetointivirta kasvaa määrätyssä suhteessa roottorin kierrosnopeuteen...
Tuuligeneraattoreissa ei käytetä vakiojännitesäädintä, vaan kun akku on täysi, elektroniikka ohjaa latausvirran vaikka lämmitysvastukseen akun sijasta. Hyviä säädinkytkentöjä ja muuta tietoa löytyy esim. sivulta
http://www.tiede.fi/keskustelut/tekniikka-ja-energia-f1/oma-tuuligeneraattori-t14293.html
Auton laturi kuluttaa sähköä generaattorin magnetoimiseen.
Tämä energian kulutus on mielestäni täysin turha puhumattakaan hiilien vaihdon tarpeesta ja
muista "kuluvien osien" synnyttämästä huollon tarpeesta.
Huomattavasti parempi tapa on poistaa laturin roottorista magnetointikäämi ja korvata se
kestomagneeteilla. (NdFeB, Noedymium, Iron Boron) Näitä löytyy netistä etsimällä.
Itse olen tilannut omani saksasta. Esim.
http://www.supermagnete.de/fin/
http://www.neotexx.com/
Ohjeita englanninkielen taitoisille rakentajille löytyy rutkasti osoitteesta:
http://www.fieldlines.com/
Täältä löytyy lähes kaikki mahdollinen ja mahdoton apu generaattorin rakentamiseen. Asiantuntijoita joka alalta.
Auton generaattorin muuttaminen tuuligeneraattoriksi saattaa yllättää monen rakentelijan.
Vaikka generaattori/laturi olisi merkinnöiltään 12V/110A, niin sen tuottama lataus todennäköisesti
jää todella vähäiseksi. Usein se vaatii uudelleen käämityksen, jotta saataisiin latausnopeus
riittävän alhaisille kierroksille. Ja siltikin se vaatii ratastuksen/vaihteiston.
Fieldlinesin sivuilta kannattaa imeä ainakin tuulivoiman perusteet, jotta paremmin ymmärtäisi
mihin on ryhtymässä ja mitä voi odottaa.
Itse pienen koevoimalan rakentaneena voin kertoa, että yritys ja erehdys tulevat varmasti tutuiksi
ensimmäisen projektin yhteydessä...
Jos kiinnostusta riittää, niin voin antaa yksityiskohtaisempia speksejä rakentamisesta, tarvittavista
tarvikkeista, hinta-arvioista jne...
kysyisin välissä lataako tuuligeneraattorin moottori molempiin suuntiin
Kyllä tuuligeneraattorin moottorin eli tuulirupelin on tarkoitus pyöriä vain yhteen suuntaan.