Täällä näyttää käytäneen keskustelua kuivasta homeesta. Jotkut ovat järkeilleet, että eihän "kuollut" home voi olla vaarallista. Johtuukohan tuollainen väärinkäsitys siitä, että ihmiset kuvittelevat kosteusvauriomikrobien aiheuttavan sairauksia samalla mekanismilla kuin esim. taudinaiheuttajamikrobit??
Jokainen luultavasti kuitenkin ymmärtää sen, että jos vaikkapa leipä on homehtunut kosteassa pussissaan, niin ei siitä tule syömäkelpoista, vaikka sitä kuinka kuivatettaisiin. Mikrobit itiöineen ja muine osineen ovat yhä siinä jäljellä. Samoin jäljellä on kaikki mikrobien sinne erittämät myrkytkin. Olette kai kuulleet puhuttavan pilaantuneen ruoan aiheuttamista ruokamyrkytyksistä joskus?
Jos joku nyt ajattelee, että eihän homehtuneita rakennusmateriaaleja syödä, niin sopii muistaa, että monet myrkyt ovat paljon vaarallisempia hengitettyinä kuin syötyinä.
Jotkut esim. raskasitiöiset homelajit (kuten esim. Stachybotrys atra) on kuivana jopa vaarallisempi kuin kosteana. Kosteasta ja tahmeasta kasvustosta ei irtoa itiöitä eikä solukomponentteja hengitysilmaan muuta kuin jos siihen kajotaan mekaanisesti.
Jokainen luultavasti kuitenkin ymmärtää sen, että jos vaikkapa leipä on homehtunut kosteassa pussissaan, niin ei siitä tule syömäkelpoista, vaikka sitä kuinka kuivatettaisiin. Mikrobit itiöineen ja muine osineen ovat yhä siinä jäljellä. Samoin jäljellä on kaikki mikrobien sinne erittämät myrkytkin. Olette kai kuulleet puhuttavan pilaantuneen ruoan aiheuttamista ruokamyrkytyksistä joskus?
Jos joku nyt ajattelee, että eihän homehtuneita rakennusmateriaaleja syödä, niin sopii muistaa, että monet myrkyt ovat paljon vaarallisempia hengitettyinä kuin syötyinä.
Jotkut esim. raskasitiöiset homelajit (kuten esim. Stachybotrys atra) on kuivana jopa vaarallisempi kuin kosteana. Kosteasta ja tahmeasta kasvustosta ei irtoa itiöitä eikä solukomponentteja hengitysilmaan muuta kuin jos siihen kajotaan mekaanisesti.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kuivat homeet eivät sitäpaitsi ole varsinaisesti "kuolleita", vaan ne ovat lepotilassa jatkaen taas elämäänsä kun riittävä määrä kosteutta elinolojen jatkumiseksi taas paikalle siunaantuu.
Hyvä vertaus tuo homehtunut ruoka.
Kun ihmiset eivät ymmärrä miten homeet sairastuttavat, niin kaikenmaailman homeenpoistoainekauppiaat osaavat käyttää sitä hyväkseen. Luullaan, että kun homeita myrkytetään jollain aineella niin niistä ei enää olisi haittaa.
Se on ihan sama kuin yrittäisi tehdä pilaantuneesta, homehtuneesta ruuasta syömäkelpoista myrkyttämällä sitä vielä lisää.
Jos homeet ovat sitten vaarallisia terveydelle "kuolleinakin", kuivuneina ja ns. lepotilassa, niin miten ihmeessä ulkonakaan uskaltaa enää olla?
Eiks ulkoilma ole täynnä vaikka mitä homeita ja niiden itiöitä, osa lepotilassa ja osa "täynnä ytyä", vaarallista eikö?
Onks se homehtunut leipäkin vielä terveydelle haitallinen jos se otetaan sieltä pussista pois ja jätetään pöydälle kuivamaan?
Tuolla ulkona taitaa se tuuletus pelata vähän eri lailla kuin sisätiloissa. Voit kokeilla asiaa rakentamalla ulos kompostikasan päälle tiiviit seinät ja katot. Kauanko luulet voivasi oleskella siellä sen rakennelmasi sisällä? Taloissa on sama juttu. Kun homesienet, -hiivat ja bakteerit muodostavat talosi rakenteisiin kasvustoja, niin se tarkoittaa, että ne yrittävät kompostoida taloasi eli palauttaa sitä luonnon kiertokulkuun.
Asunnoissa nämä kosteusvauriomikrobit ovat muutenkin ärhäkämpiä. Kun ne hajottavat erilaisia kemianteollisuuden tuottamia rakennusmateriaaleja, niiden aineenvaihduntatuotteetkin ovat myrkyllisempiä kuin luonnossa. Kun lisäksi rakennusmateriaaleissa on niille melko köyhää ravintoa, ne joutuvat koko ajan taistelemaan elintilasta. Sitä ne raivaavat itselleen tuottamalla myrkyllisiä yhdisteitä (antibiootteja), joilla ne yrittävät nujertaa kilpailevia mikrobeja. Siinä samassa on sitten asukaskin sijaiskärsijä ja myös ihmistä aletaan palauttaa samalla luonnon kiertokulkuun - osaksi kompostikasaa.
vielä kuivuttuaankin. Kokeile vaikka.
täytyypi tarkastaa, ettei kaappeihin ole vaan jäänyt vanhoja leipiä....ihan vaan terveydeksi!
Kannattaa katsastaa myäs kaapissa seisseisiin pulloihin. On muuten ollu iha homeessa sisältä, ku o jääny joku tippa sinne, kaljaa meinaan ja meinasin juova. Olisinko muuten kuallu ? Homeelta se ainakin haisi ja pahaltakin. Yrjö meinas kyllä tulla sitä haistellessa ja katellessa. Nyt ymmärrän, mitä se on ku on koko talo homeessa, yäk.
Entä homejuusto?
eivät ole myrkyllisiä. Homejuustokin voi kuitenkin sekin pilaantua. Oletko huomannut, että niissäkin on viimeinen myyntipäivä? Kun homejuusto on pilaantunut siinä on alkanut kasvaa myös muita siihen kuulumattomia mikrobilajeja, jotka tekevät siitä syötäväksi kelpaamattoman.
Tuleeko sitä jatkuvasti huoneilmaan? On se aikamoinen sampo kun ei lopu koskaan. Vaarallisempaa kuin ydinsäteily joka sentään puolittuu ajan kanssa.
Yritän lyhyesti selittää.
Jos tarkoitat home/bakteerimyrkkyjä, kun puhut puoliintumisajoista, niin toksiinista riippuen niiden puoliintumisaika on ainakin ihmisruumiissa useita vuosia (keskimäärin ehkä 10 v.). Itse en tunne mitään tutkimusta, jossa rakenteissa olevien myko/bakteeritoksiinien puoliintumisaikaa olisi mitattu.
Kuivunut lepotilassa oleva homekasvusto itiöineen ja solukomponentteineen ei katoa minnekään, ellei sitä poisteta mekaniisesti tai polteta ja siitä erittyy vääjäämättä epäpuhtauksia myös sisäilmaan. Se lepotilakin on vain ajoittaista hometaloissa, sillä tilapäisestikin kohonnut ilmankosteus saa ne helposti taas virkistymään. Uuden kasvuston muodostumiseen tarvitaan paljon enemmän aikaa ja kosteutta kuin vanhan kuivuneen kasvuston elvyttämiseen. Terveyden kannalta kaikkein haitallisimpia ovat sellaiset kasvustot, jotka vuoronperään kostuvat ja kuivuvat. Ne joutuvat jatkuvasti taistelemaan elintilastaan ja aseinaan ne käyttävät myrkkyjään ja itiöinnin kiihdyttämistä.
Jos kasvupaikka on lämmin, kostea ja ravinnerikas,
sieni kasvaa paikallaan ja tuottaa
vähän itiöitä. Tämä selittää, miksi ilmanäytteissä
voidaan todeta matala itiöpitoisuus,
vaikka homekasvu on silminnähtävää.
Jos kasvupaikka alkaa kuivua, sieni alkaa
tuottaa runsaasti itiöitä löytääkseen uuden
kasvupaikan. Bakteerien ja sienien itiöt,
kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita,
kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin
hyvin pitkiäkin aikoja. Kun olosuhteet
muuttuvat suotuisammiksi, ne alkavat jälleen
lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin
kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa.
Eräät sienet (esim. lattiasieni) pystyvät
siirtymään paikasta toiseen rihmaston avulla.
Emosieni elää turvallisessa kosteassa paikassa
ja sitkeän rihmaston avulla voi siirtyä
useita metrejä jonkin epäedullisen materiaalin
yli toiseen kasvupaikkaan.
Totta varmaan puhut tuossa jutussasi.
Mutta jotta ihmiset eivät aivan vainoharhaisikei näissä homeasioissa alkaisi, sanoisin myös jotain mielipiteenäni tähän juttuun. Mikään asiantuntija en ole enkä semmoista edes väitä, olenpahan vain tiettyihin juttuihin elämäni aikana törmännyt.
Jos puhutaan kosteusvauriosta, jossa voi olla todella erilaisia homeita, sieniä (juuri esim. lattiasientä, sädesientä jne.), ei varmaan kukaan ajattelekaan, että pelkkä kuivatus riittäisi vaurion korjaamiseksi. Mutta jos puhutaan esim. rakennuksesta, jonka rakenteissa on puuta, joissa on pintahometta (esim. kattotuolit, tai jopa talonrunkorakenteet, puu siis saanut joskus kosteutta, rakenteissa jo ollessaan tai jopa ennen rakennukseen pääsyä, puu siis on nyt kuivaa, eikä lahoa, home siis puussa pinnallisena kuivana lähinnä värimuutoksen näköisenä esiintymänä, mutta ei levinnyt silminnähden esim. eristeisiin tms.)), riittää semmoisessa aivan hyvin myrkkykäsittely (toki, jos mekaaninen puhdistus onnistuu, se on ok). Jos tiedetään, ettei rakenne/puuaines pääse enää kostumaan (alkuperäisen kastumisen syy selvillä ja poistettu) ja suoraa yhteyttä huoneilmaan ei ole (rakenteista tulevaa ilmantuloa voi vähentää tiivistämällä lattian- ja katonrajat ja huolehtimalla riittävästä korvausilman saannista ulkoa). Home ei tämmöisissä tapauksissa uhkaa talonrakenteita (ei leviä, ei lahota), eikä sitä myöskään ole huoneilmassa haitallisissa määrin (tämän toki voi tarkistaa esim. pakkasten aikaan luotettavimmin tehtävällä sisäilmatutkimuksella).
En halua vähätellä homeen haittoja, mutta turha siitä on myöskään hysteriaa levittää. Terve maalaisjärki auttaa pitkälle näissäkin asioissa, eikä tiukan paikan tullen oikeasta asiantuntijasta haittaakaan ole.
..merkitystä, jos yhteyttä huoneilmaan ei ole. Eristäminen tiiviisti on vain kovin vaikeaa. Miksi sinne pitäisi panna myrkkyä? Joku myrkky voi tehdä jonkun mikrobilajin lisääntymiskyvyttömäksi, mutta se voi olla suorastaan ravintoa jollekin toiselle lajille. Eikö siellä ole sitäpaitsi jo ennestäänkin riittävästi mikrobien erittämiä omia myrkkyjä imeytyneenä materiaaleihin. Näillä myrkyillä ne nimenomaan ovat pyrkineet "tappamaan" toinen toisiaan.
Jokainen vaurio on yksilöllinen ja se on hoidettava sen mukaan. Pieniin vaurioihin voidaan suhtautua esittämälläsi tavalla.
Tässä:
"sampo
Yritän lyhyesti selittää.
Jos tarkoitat home/bakteerimyrkkyjä, kun puhut puoliintumisajoista, niin toksiinista riippuen niiden puoliintumisaika on ainakin ihmisruumiissa useita vuosia (keskimäärin ehkä 10 v.). Itse en tunne mitään tutkimusta, jossa rakenteissa olevien myko/bakteeritoksiinien puoliintumisaikaa olisi mitattu.
Kuivunut lepotilassa oleva homekasvusto itiöineen ja solukomponentteineen ei katoa minnekään, ellei sitä poisteta mekaniisesti tai polteta ja siitä erittyy vääjäämättä epäpuhtauksia myös sisäilmaan. Se lepotilakin on vain ajoittaista hometaloissa, sillä tilapäisestikin kohonnut ilmankosteus saa ne helposti taas virkistymään. Uuden kasvuston muodostumiseen tarvitaan paljon enemmän aikaa ja kosteutta kuin vanhan kuivuneen kasvuston elvyttämiseen. Terveyden kannalta kaikkein haitallisimpia ovat sellaiset kasvustot, jotka vuoronperään kostuvat ja kuivuvat. Ne joutuvat jatkuvasti taistelemaan elintilastaan ja aseinaan ne käyttävät myrkkyjään ja itiöinnin kiihdyttämistä".
"Se lepotilakin on vain ajoittaista hometaloissa, sillä tilapäisestikin kohonnut ilmankosteus saa ne helposti taas virkistymään".
Välttäkää nostamasta sisäilman kosteutta kovin korkeaksi jos home/bakteerimyrkkyjä nurkissa pyörii tai vaikka seinien välissä piilevänä.
Tästä on kokemuksia "pilvin pimein" neljästä kosteusvaurioasunnosta.
Meillä ontelolaatassa (katossa) kuivunut kosteusvaurio. Kun sisäilman kosteusprosentti nousee sadepäivien takia 45-48 % tulee oireita pirusti. Tulevat tekemään remppaa jotain "kapselointia" katon betoniin mitähän tuo tarkoittaa ihan oikeesti?
Sisäilman kosteusprosentti jos korkea, niin mitä sitten?
"Veteen liukenemattomien, pintoihin herkästi tarttuvien ja vesihöyryn mukana ilmaan aerolisoituvien toksiinien ja muiden bioaktiivisten mikrobiosasten mittaaminen sisätiloissa edellyttää poikkitieteellistä työtä, insinöötitaidon yhdistämistä mikrobiologiaan, kemiaan ja toksikologiaan." Kirja Homehelvetti 2009 sivu 259.
Muuten hyvä juttu, mutta miksi on unohdettu lääkärit ja meidän terveytemme suojelijat yleensä näistä ”poikkitieteellisistä” ryhmistä.
Homepakolaiset r.y eikö tuossa olisi lisätutkimuksien paikka ja selvittää mikä on ilmankosteuden vaikutus helpottaa "homesairasta" jos kämppää ei saada kuntoon kohtuullisessa ajassa. Onko ilman kuivain ja hyvät ilmanpuhdistajat pelastus. Toki tiedän, että vaurioitunut myrkyllinen rakennusmateriaali on huolella poistettava kosteusvauriokohdista ja vähän siitä ympäriltäkin tervettä matskua. Homeremontit onnistuvat hyvin harvoin, mutta jossain pitäisi kuitenkin majailla kun ”muuttokierre” on vienyt rahat ja voimat ja seuraava voi olla vielä myrkyllisempi sisäilmastoltaan.
Miten irtaimistossa "lujassa kiinni olevat" toksiinimyrkyt "rasvaliukoiset" reagoivat siihen kun sisätilan kosteusprosentti nousee vaikka tuonne 60 % tai enempi. Saavatko ravintoa (vesihöyrystä) ja alkavatko vipeltään tai elämään? Menevätkö ihon läpi paremmin tai syvemmälle keuhkojen perille hengitettynä märkänä vai kuivana? Tähän en tarvi TTL, STM, tt tai STT enkä SAK:n selityksiä vaan teiltä homesairailta kenellä on jotain käytännön kokemuksia asioista. Siis VERTAISTUKEANNE.
Kenellä ei ole omakohtaisia kokemuksia tästä mikrobien "vesihöyryä kantoalustanaan" pitävästä ilmiöstä, niin kannattaako alkaa edes "puun takaa mulle huutelemaan".
Muuten 2008 ja 2009 on ollut oikeaa tietoa tälläkin palstalla ja homekirjoissa. Nyt jostain ihmeen syystä tätä tietoa ovat jotku mollaamassa ja mitätöimässä. Onko jotain parempaa sitten tarjolla tilalle?
Älkää nyt ihmeessä kukaan enään sanoko mulle, ettei halua "tällaista enää lukea" tai totuuksia yleensä.
Kyllä tuo kuiva home aiheuttaa oireita ja sairauksia. Meillä on kaikki vauriot kuivia ja jo vuosia sitten tapahtuneiden vesivahinkojen aiheuttamia. Onneksi alapuolista kosteutta tms ei ole koskaan päässyt rakenteisiin. Eikä uusia vesivahinkoja ole tapahtunut, aikoinaan suoritettujen puutteellisten korjausten jälkeen.
Ulkoseinissä on Stachybotrystä, kuivana rakenteissa. Itiöitä on levinnyt ties kuinka pitkälle aikoinaan kun kuivuminen on alkanut. Lämmityskauden aikana
oireilu pääosin on pitkittynyttä kuukausia jatkuvaa yskää, tasaisin välein hengitystien tulehdus-sairauksia, päänsärkyä, väsymystä yms.
Jokainen kohde on erilainen, jokaisen vaurion synty on erilainen ja sitten kun tulee mukaan juuri suoritettu kiinteistökauppa ja vastuun jakaminen, alkaa mollaaminen, mitätöiminen yms ja silloin jokainen kohde yleistetään samaan massaan kuuluvaksi. Eli vakavakin vaurio mitätöidään sanoen että jokaisessa talossa on hometta, eihän se home juustossakaan vaarallista ole yms yms. Ei niistä kannata välittää, tietämättömyyttään huutelevat.
hei,osaako kukaan kertoa kuinka home vaikuttaa kuivassa polttopuussa sen ollessa sisätiloissa.tuleeko siitä myös myrkyllisiä aineita sisätilan ilmaan.
Tietysti tulee. Polttopuissa viihtyy erityisesti Trichoderma -suvun homeet, joista on kirjotus mm. tämän päivän Hesarissa !
Nostetaampa ylös "kuivausfirmat" opetelkaa oikeita asioita.
Kuivahomeet on valitettavasti homeyliherkälle pahoja oireita aiheuttavia juttuja. Itse asuin melkein vuoden homeettomassa asunnossa jonka parvekkeelle olin tuonut mukanani homeasunnosta joitakin tavaroita. Parveketta märällä rätillä pyyhkiessä ja kengillä tampatessa asunnon läpi toin homeet asuntooni ja nyt minulla on päänsärkyä, vihlontaan nivusissa, huulien kuivumista ja halkeilua ja kutinaa kurkussa. Imurointi ei tunnu auttavan enää kun home on sisällä asunnossa.
löytymässä:
http://yle.fi/uutiset/epamaaraisille_homeoireille_loytymassa_selitys__uusi_tutkimus_saattaa_selittaa_oireita_hometaloissa/8674102
To homeihmiset olette kyllä ihan samaa sakkia fibromyalgikkojen kanssa. Sairastutatte kaikki muutkin noilla sekoiluillanne ja luulotaudilla. Tyyppioireilija on keski-ikäinen nainen
moi:DD
Itse en kyllä yhtään vähättele homeita.Muutin vanhaan rivariin jossa oli tehty epäonnistunut kattoremontti,eli oli tehty ammattioppilaitoksen työnä,ja purettu vanha katto pois,ja jätetty peittelemättä katto kesälomien ajaksi.Vedet oli satanu sisään,märät ja mustat villat jätettiin välikatolle,talo rempattiin muuten pohjia myöten,mutta se ei sitä enää pelastanut.Asuin siellä 12 v.,sairastuin 40v.sarkoittiiseen sydänlihastulehdukseen,joka teki pahat vauriot sydämeen,keuhkolääkäri kävi kysymässä asunko tai olenko asunut kosteusvaurioisessa asunnossa...tahdistin pitää minut hengissä,kammiotakykardiakohtauksia tulee yllättäen,joten todellakin,home voi tappaa!Suhtaudun vakavasti!