Hämeenlinnan eliitti ei suvaitse kriittistä keskustelua esimerkiksi

Moottoritien kattamisessa Hämeenlinna on näyttävä kulttuurin kunnioituksensa ja ymmärryksensä
- tai sitten ei?


Ja samalla näin kunnallisvaalivuotena sen, miten edellisissä kunnallisvaaleissa valituiksi tulleet hämeenlinnalaisvaltuutetut suhtautuvat kuntalaisten mielipiteisiin...




Moottoritien kattamista koskevasta "asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Museovirastolta, Tiehallinnolta,
Hämeen liitolta, Hämeen ympäristökeskukselta, Hattulan kunnalta, Janakkalan
kunnalta sekä Kanta-Hämeen aluepelastuslaitokselta. Asemakaavaehdotuksesta
saatiin kuusi lausuntoa".


Se mikä arvo lausunnoille kaavaehdotuksen jatkokäsittelyssä annettiin ja annetaan onkin sitten olevan kaiketi sitä ittiään, jollaista Hämeenlinnan asemakaava-arkkitehdilla "ammatillisesti pätevän otteen seuralaisena tuntuu olevan aimo annos vaatimattomuutta". Myöntäähän tämä Kuntalehti Onlinen haastattelussa "haluavansa jättää oman jälkensä Hämeenlinnan kaupunkisuunnitteluun.
- Siinä mielessä pidän vaikutusvallasta, että haluan ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla".

Aikakirjoihin kehityksen kelkan käännöt varmaan jäävätkin, samaten muutkin käännökset...

Tähän mennessä Hämeenlinnan asemakaava-arkkitehdin "halu vaikuttaa kokonaisuuteen asukkaita kuunnellen" näkyy poikineen mm. seuraavaa:





Maanantaina 10.3.2008 klo 10.08 ja vielä iltasellakin klo 18.30:n tienoilla suomi24.fi:n Hämeenlinna-sivustolla kuuluu käydyn keskustelua moottoritien kattamista koskevasta kaavamuutoksesta, jonka tiedettiin olevan juuri tulossa Hämeenlinnan teknisen lautakunnan käsittelyyn.



Keskustelun avaus

["Tunnelin läpikö "läpinäkyvästi asukasta lähellä" ilmoittaa olevansa... Kirjoittanut: asemakaava-arkkitehti? ]

piti löytymän seuraavasta linkistä, vaan kun kuuleman mukaan "hyvä arki asuu Hämeenlinnassa", sitä ei kaiketi sovi häirittämän eliitin suuruudunhulluihin hankkeisiin kriittisesti suhtautuvalla kirjoittelulla. Niinpä Leteensuon lahja asevelikaupungin avoimuudelle ja sananvapaudelle lienee jälleen hälytetty käyttämään valtaoikeuksiaan ja tuloshan on tietysti ollut tällainen:


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033495882





...


Ja nyt sopii sitten kysyä, mitä kohtuutonta kielenkäyttöä - pirihuorista ja Pibardeistakaan ei ole edes viittausta! - on ollut seuraavassa 10.3.2008 klo 12.44 kirjoitetussa avauksessa. Sheriffi apulaisineen rientänee vastaamaan, mikäli autismi-sivustoiltaan ennättää?


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000001302&subcat=2254


http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000001302&posting=22000000033233693



????????????????


Tunnelin läpikö "läpinäkyvästi asukasta lähellä" ilmoittaa olevansa...
Kirjoittanut: asemakaava-arkkitehti ? 10.3.2008 klo 12.44


" "- - Asemakaava-arkkitehti haluaa asukkaan kokevan, että häntä kuunnellaan
aidosti ja ettei hänen mielipidettään suinkaan jyrätä strategisten suunnitelmien alle. Toisaalta joku saattaa tulla toimistolle tuohtuneena
esittämään asiaansa, mutta muuttaa näkemyksensä hedelmällisen keskustelun tuloksena.

Kaavoitustyön on oltava Salorannan mielestä alati läpinäkyvää, vaikka se koostuu monesta yksityiskohdasta, ettei sitä ole usein kovinkaan
helppoa paketoida kaupunkilaiselle ymmärrettävään muotoon. - -

- - Vaikka Salorannan ammatillisesti pätevän otteen seuralaisena tuntuu olevan aimo annos vaatimattomuutta, hän myöntää haluavansa jättää oman jälkensä Hämeenlinnan kaupunkisuunnitteluun.


- Siinä mielessä pidän vaikutusvallasta, että haluan ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla.


- - Päivi Saloranta haluaa pitää kaiken arkisen puurtamisen keskellä huolen myös siitä, että kaavoitustoimiston erinomaisessa työyhteisössä säilyy sekä vahva motivaatio että tekemisen ilo. Ja aina on löydyttävä pieni rakonen ripaukselle
luovaa hulluutta. - - "

Noin runollisesti esittelee Hämeenlinnan asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta
itseään & aivoituksiaan Kuntalehti Onlinessa.


Ihan tuommoisesta saattaisi juolahtaa kuntalaiselle, s.o. asukkaalle ja
veronmaksajalle, mieleen, että johtaako HML:n asemakaavoitusta peräti enkeli?



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032620458






Mutta totuushan on tuntuvasti toisenlainen kuin asemakaava-arkkitehdin nettilehtilausunnot!


Moottoritien kattamishanketta on mainittu asemakaava-arkkitehti ajamassa kuin
käärmettä pyssyyn - kulttuurihistoriasta ja kaupunkikuvasta piittaamatta ja
(nimenomaan) raha(npalvonna)sta pihtaamatta!


Museoviraston viimeksi antamaan lausuntoon liittyvä perusteltu huomatus liian massiivisesta rakentamisesta sivuutetaan tämän asukkaiden ystävän kommenteissa vain toteamuksin, että "kauppakeskuksen kookkaan rakennusmassan jäsentelyä sekä muuta kaupunkikuvallista ilmettä ohjataan asemakaavamääräysten lisäksi myös
asemakaavaa täydentävillä ja erikseen laadittavilla lähiympäristösuunnitteluohjeilla".

[Museovirasto tuo esiin lausunnossaan, että "kaavaehdotus tuottaa liian massiivista uudisrakentamista valtakunnallisesti merkittävien
kulttuuriympäristöjen viereen. Suunnitelma katkaisee visuaalisen yhteyden kaupungin keskustan ja Kaurialan väliltä eikä mahdollista nykyistä useampia poikittaisia kulkureittejä kaupunginosien välille".

Museoviraston mielestä "esitetty kaavaehdotus ei toteuta kaikilta osin asemakaavalle asetettuja tavoitteita. Pienempiin osiin jaoteltu rakennusmassa moottoritien päällä olisi ympäröivään kaupunkikuvaan paremmin sopeutuva ja sen jatkuvuutta tukeva ratkaisu.- - "]




Linnankasarmin saunarakennussökellyksen, Laivarannan Rantapaviljonki-lasituksen
ja Etelärannan Manhattan-miljöisen kaavailun jäljiltä kaavoitustoimisto taitaa
olla ylevine julkilausuttuine toimintaperiaatteineen pelkkä vitsi?

No, vitsihän se on huonompikin vitsi?


????


http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3035&sa=79680





//"- - Vaikka Salorannan ammatillisesti pätevän otteen seuralaisena tuntuu olevan aimo annos vaatimattomuutta, hän myöntää haluavansa jättää oman jälkensä Hämeenlinnan kaupunkisuunnitteluun.
- Siinä mielessä pidän vaikutusvallasta, että haluan ohjata ja tarvittaessa kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla.
Päivi Saloranta haluaa pitää kaiken arkisen puurtamisen keskellä huolen myös siitä, että kaavoitustoimiston erinomaisessa työyhteisössä säilyy sekä vahva motivaatio että tekemisen ilo. - - ///



????


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033467753



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033468276










JK 1. Niinpä niin. "Ja aina on löydyttävä pieni rakonen ripaukselle luovaa hulluutta."



Jos siitä "pienestä rakosesta" on nyt löytynyt "ripausta luovaa hulluutta"
tuohon moottoritien kattamiseen, mitä mahtaakaan sitten löytyä "suuresta rakosesta"?


Joka tapauksessa asemakaava-arkkitehdin luovaa hulluutta ovat Hämeenlinnan asukkaat ja vuosien saatossa sitten ohiajelevatkin saava tuta tunnelin täydeltä moottoritien tultua katetuksi! Kaiketi juuri sen jäljiltä, miten asemakaava-arkkitehti on tykönäään hyväksi avainnut "kääntää kehityksen kelkkaa niin, ettei aina toimita rahan ehdoilla"?!



Asiahan on esillä Hämeenlinnan teknisessä lautakunnassa jo tänä maanantai-iltana, joten kiirettä pitää toisenlaista - eli
kulttuurihistoriallista - kaupunkikuvaa kunnioittavien pitää, mikäli "aimo annos vaatimattomuutta" saataisiin kaupunkisuunnittelussa mahtumaan
hämeenlinnalaisen suuruudenhullujen ajatusten sijaan tai edes osaksi ...


§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§


http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=58968



http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=58968&pykala=54






Teknisen lautakunnan kokous 10.03.2008 17.30

Esityslista



Dnro KH: 991/2002



54 § ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 37 SEKÄ LIIKENNE- JA
KATUALUEET, 3. KAUPUN-GINOSAN KORTTELIT 10 JA 21 SEKÄ ERITYIS-, LIIKENNE- JA
KATUALUEET, 7. KAUPUNGINOSAN PUISTO-, SUOJA-VIHER-, LIIKENNE- JA KATUALUEET
SEKÄ 8. KAUPUNGINOSAN MUINAISMUISTO-, SUOJAVIHER-, LIIKENNE- JA KATUALUEET.
2322 KESKUSTAN LÄNSIREUNA



(Asemakaavan valmistelijat: arkkitehti Markku Kaila p. 621 2315 ja
kaavoitusavustaja Irina Pohjola p. 621 2514).



Keskustan länsireunan suunnittelu on edennyt asemakaavoitukseen monivaiheisen
valmistelujakson jälkeen. Ensimmäisen kerran asia tuli esille vuonna 2002,
jolloin Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti käynnistää keskusta-alueen
laajentamiseen ja moottoritien kattamiseen liittyvän selvitystyön. Päätös
perustui kaupungin tavoitteeseen ydinkeskustan elinvoimaisuuden turvaamisesta,
keskustan asuinympäristön laadun ja asukkaiden palvelujen parantamisesta.
Samalla on tavoitteena ratkaista ydinkeskustan laajenemispaineet ja parantaa
keskustan kaupallista asemaa. Selvitystyön tavoitteena oli selvittää
mahdollisuudet toteuttaa ja konkretisoida kaupungin tavoitteet keskustan
länsireunassa.



Länsireunan suunnittelun tavoitteeksi asetettiin keskustan kaupallisen aseman
vahvistaminen, torin, kävelykadun ja uuden kauppakeskuksen muodostaman
toiminnallisen kokonaisuuden luominen, lisätilan löytäminen keskusta-asumiselle
ja moottoritien erottavan merkityksen häivyttäminen. Selvitystyön jälkeen
prosessi on edennyt erilaisten perusselvitysten, vaihtoehtoisten mallien,
arviointien ja arkkitehtuurikilpailun muodossa, samalla kun asiaa on käsitelty
luottamuselimissä, avoimissa kansalaistilaisuuksissa ja julkisessa sanassa.
Asemakaavoituksen aloittamista koskeva päätös tehtiin kaupunginhallituksessa
18.9.2006 §10 ja valtuustossa 2.10.2006 §9. Länsireunan suunnittelun
merkittävyyttä kuvaa valmisteluvaiheen pituus sekä hanketta varten tehtyjen
selvitysten laajuus. Vuosina 2002-2003 tarkasteltiin moottoritien
kattamisvaihtoehtoja yleisellä tasolla, minkä jälkeen hankkeelle määriteltiin
kaupunkikuvalliset ja maankäytön tavoitteet (kh 31.05.2004).
Arkkitehtuurikilpailu järjestettiin vuosien 2004-2005 vaihteessa. Sen jälkeen
lähtöaineistoa tarkennettiin kaupallisella selvityksellä ja hankkeen toteutusta
koskeneilla rakennettavuus-, kustannus- ja sopimusselvityksillä.



Asemakaavan sisällöllisiksi tavoitteiksi on yleisistä tavoitteista johdettu
moottoritien erottamien kaupunginosien yhdistäminen ja ydinkeskustan
kaupallisten lisätilojen sijoittaminen toiminnallisesti parhaalla mahdollisella
tavalla, uuden ja viihtyisän keskusta-asumisen tarjonnan lisääminen, liikenne-
ja pysäköintiratkaisujen toimiva ratkaiseminen sekä korkeatasoisen ja vahvaa
identiteettiä luovan kaupunkikuvan aikaansaaminen. Lisäksi suunnittelussa tulee
huomioida arvokas, historiallinen ympäristö.



Suunnittelukohde on maakuntakaavassa keskustatoimintojen aluetta, yleiskaavassa
liikenne-, katu-, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta ja voimassa olevassa
asemakaavassa liikenne-, puisto- ja urheilualuetta. Yleiskaava ei ole
oikeusvaikutteinen.



Länsireunan virallinen asemakaavaprosessi käynnistettiin
vireilletulokuulutuksella 25.5.2006, viranomaisneuvottelulla 29.5.2006 ja
avoimella yleisötilaisuudella 30.5.2006.

Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa edellytettiin perusselvitysten
täydentämistä vertailulla, jossa vaihtoehtoina ovat ns. 0=vaihtoehto
(nykytilanne ja uusi melusuojaus), tarvittavien kaupallisten sijoittaminen
ydinkeskustan kortteleihin ja rakentaminen hankepaikalle.

Tätä varten työtä jatkettiin tarkentavan kaupallisen ja yleiskaavallisen
selvityksen muodossa. Lisäksi kaavoituksen alkuvaiheessa todettiin tarve
liikenneverkon laajemmalle tarkastelulle, melu- ja ilmanlaatuselvityksille,
rakennus- ja asemakaavahistorialliselle analyysille sekä lähiympäristön
laatutason turvaavalle suunnittelulle. Tunnelirakenteen osalta aloitettiin
turvallisuusasiakirjan ja paloteknisen selvityksen laadinta. Asemakaavan
pohjaksi oli myös tarpeen käynnistää katu- ja tiealueiden ja kunnallisteknisen
verkoston yleissuunnittelu sekä jatkaa rakennusten suunnittelua. Erillisenä
projektina suunnittelu- ja selvitystyön rinnalla on valmisteltu
sopimusasiakirjaa, jossa määritellään hankkeen eri osapuolten vastuut ja
kustannusjaot.



Asemakaavan laadintaa varten tarvittavia selvityksiä ja suunnitelmia koottiin
syksyllä 2006 ja keväällä 2007. Asiakirja-aineisto valmistui pääosin keväällä
2007, jolloin niiden pohjalta laadittiin ensimmäinen asemakaavaluonnos.
Keskeisimmät selvitykset ovat yleiskaavallinen arvio hankkeesta ja sen
vaihtoehtojen vaikutusten arviointia sekä kauppakeskuksen kaupallisten
vaikutusten arviointi. Yleiskaavallisessa arviossa käsitellään hanketta
yhdyskuntarakenteen, asumisen tarpeiden ja palvelujen saatavuuden, liikenteen
ja elinkeinoelämän kannalta. Arvion tarkastelukulmana on myös kaupallisten
tilojen eri sijaintivaihtoehtojen vertailu. Arvioinnissa on nostettu esiin
hankkeeseen liittyviä keskenään myös ristiriitaisia näkemyksiä ja pohdittu
niitä mahdollisimman laajasta näkökulmasta. Työn tukena on kaupallisten
vaikutusten arviointi, joka perustuu kaupungin perustavoitteeseen lisätä
keskustan kaupallista tarjontaa arvioiden samalla eri sijaintivaihtoehtojen
vaikutuksia. Molemmat selvitykset osoittavat että kauppakeskuksen eri
sijoitusvaihtoehdoissa on löydettävissä sekä puoltavia että kriittisiä
tekijöitä, samoin kuin vaihtelua tilojen täsmällisestä tarpeesta. Yleisesti
kuitenkin ne osoittavat, että keskustaan tarvitaan lisää kaupallista tilaa,
ratkaisujen välinen valinta perustuu kaupungin tavoitteeseen kehittää
ydinkeskustaa kokonaisuutena, vaikuttavien asioiden arvottamiseen ja tärkeäksi
koettujen muutosten edistämiseen. Yhteenvetona arvioinnit ja aiemmat
selvitykset osoittavat, että esitetty hanke mahdollistaa kaupungin
perustavoitteiden toteutumisen ja luo pohjan keskustarakenteelle, jossa uusi
kauppakeskus, kävelykatu, tori ja Verkatehdas muodostavat ydinkeskustan
toiminnallisen perustan ja pääakselin.



Asemakaavaehdotus perustuu ratkaisuun, jossa Turuntien, Paasikiventien,
Kaivokadun ja Eureninkadun väliselle alueelle on osoitettu iso korttelialue ja
sen alle liikennetunneli moottoritietä varten. Kortteli jakaantuu
kauppakeskuksen tonttiin, sen poikki kulkeviin kevyen liikenteen väyliin ja
aukioihin sekä Kaivokadun varrella oleviin kolmeen kerrostalotonttiin. Lisäksi
Turuntien varteen on osoitettu asuin-liikerakennusten tontti. Lukiokadun ja
Turuntien sillan välinen alue on moottoritien liikennealuetta ja yleiselle
pysäköinnille osoitettua aluetta. Lisäksi kaavaan sisältyvät ympäröivät kadut
viereisine risteyksineen ja lähialueineen, Raatihuoneenkadun päässä oleva,
asuin- liikerakentamiselle osoitettu tontti sekä vanhan hautausmaan
suojelualue.



Asemakaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 15,6 ha, ja maankäyttö
jakaantuu asemakaavaehdotuksessa asuinkerrostalojen korttelialueisiin (0,5 ha),
asuin- ja liikerakennusten korttelialueisiin (0,3 ha), liike- ja
toimistorakennusten korttelialueeseen (2,2 ha), liikennealueisiin (6,4 ha),
muinaismuistoalueeseen (2,1 ha), erityisalueisiin (0,2 ha), puistoihin (0,2 ha)
ja katualueisiin (3,7 ha). Asuinkerrostalojen rakennusoikeus on 16749 kem², mikä
merkitsee alueelle noin 350 – 400 asukasta. Kauppakeskuksen rakennusoikeus on
yhteensä 30745 kem², asumisen ja liiketilojen sekakortteleita on mahdollisuus
sijoittaa suunnittelualueelle 4223 kem², josta 800 kem² sijoittuu
Raatihuoneenkadun varressa olevaan kortteliin. Kauppakeskuskorttelialueelle
osoitettu kokonaisrakennusoikeus on 50 917 kem², minkä lisäksi alueelle saa
tehdä maanalaista pysäköintitilaa ja muita teknisiä tiloja.



Rakentamisen painopiste on Kaivokadun varressa, jonne on suunniteltu
kaksikerroksinen pysäköintihalli ja sen päälle sijoittuvat asuintalot, joiden
kerrosluku vaihtelee neljästä seitsemään. Moottoritien päälle suunniteltu
kauppakeskus on kaksikerroksinen rakennus, jonka päällä ovat
ilmastointikonehuoneet. Pääsisäänkäynnit ovat Tullinaukion puoleisessa päässä
ja Raatihuoneenkadun päässä olevalta aukiolta. Muut sisäänkäynnit ovat
Paasikiventien sillalta ja Paasiaukiolta. Lisäksi keskukseen on mahdollista
tehdä Suomen kasarmialueelle jatkuva sisäänkäynti, samoin kuin itäreunan
kujalle aukeavia liikkeitä. Kauppakeskuksen ja muiden rakennusten
sopeutumisesta kaupunkikuvaan on asemakaavassa annettu erityismääräyksiä, jotka
koskevat kauppakeskuksen porrastamista Eureninkadun puolella,
julkisivumateriaalien laatua, värityksen ja materiaalien vaihtelua sekä
ikkunapinnan määrää. Kaivokadun puolella on määritelty korkeimmat sallitut
räystäskorkeudet ja alimpien kerrosten käsittely kadun varressa. Erityistä
huomiota kaavassa on kiinnitetty sisäänkäyntinäkymiin, julkisivuihin
moottoritielle, liittymiseen vanhoihin kasarmirakennuksiin ja Pikkutorin
ympäristöön sekä Kaivokadun vastapäisiin asuntorakennuksiin avautuviin
näkymiin.



Koska asuinrakennukset sijaitsevat pysäköintihallin yläpuolella, tehdään
tonttien hallinnasta ja teknisistä järjestelyistä erilliset kiinteistöjen
väliset sopimukset. Sen lisäksi kaavassa annetaan määräyksiä näiden tilojen ja
väylien sijoituksesta, tonttien rajaamisesta ja muista huoltoon liittyvistä
toiminnoista.



Korttelin sisään jäävien julkisten jalankulkuväylien ja aukioiden laatutasoa,
liityntäkohtia vanhalle hautausmaalle ja muuhun lähiympäristöön sekä kadun
istutuksia on määritelty sekä kaavamääräyksin että alueelle laadittavan
lähiympäristösuunnitelman avulla. Alueen lähiympäristösuunnitelma on tarkoitus
liittää tontinluovutusehtoihin.



Hankkeesta järjestetyssä toisessa viranomaisneuvottelussa 7.6.2007 todettiin,
että hankkeeseen liittyviä selvityksiä on tehty riittävästi ja niiden taso on
hyvä. Aineiston perusteella oli mahdollista tehdä päätös jatketaanko
suunnittelua Länsireunan hankepaikalla vai tarkastellaanko kaupan sijoittumista
keskustan kehittämisen, kaupallisen selvityksen ja yleiskaavallisen arvioinnin
pohjalta uudelleen. Toisaalta neuvottelussa esitettiin keskustan etelärannan
kilpailun tuloksien huomioimista. Lisäksi otettiin kantaa suunnittelun
yksityiskohtiin ja jatkosuunnitteluun.



Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan 24.9.2007, että valmistuneen aineiston
perusteella keskustan kauppakeskuksen sekä siihen liittyvien toimintojen
suunnittelua jatketaan länsireunan alueella ja antoi kaavoitustoimiston
tehtäväksi länsireunan ja sen lähialueen asemakaavan muutosehdotuksen
laatimisen.



Kolmas laajempi kaavakokous viranomaisille järjestettiin 21.11.2007, jolloin
museoviraston, Tiehallinnon, ympäristökeskuksen ja Hämeen liiton edustajat
kommentoivat asemakaavaluonnosta eri näkökulmista.



Asemakaavamuutoksen toteutunut ja tavoiteaikataulu on osallistumis- ja
arviointisuunnitelmassa. Työ on prosessin aikana jakaantunut eri ryhmien
alaisuuteen koskien kaavallisia ja teknisiä ratkaisuja. Hanketta on koordinoitu
kaupunkisuunnittelutyöryhmässä ja eri osapuolista koostuvassa ohjausryhmässä.
Kaupunginhallitus ja –valtuusto ovat käsitelleet asiaa syksyllä 2006 ja vuoden
2007 maankäyttöseminaarissa.

Asukkaiden kuuleminen on tapahtunut kolmessa vaiheessa, vireilletulon yhteydessä
30.5.-13.6.2006, ensimmäisen laatimisvaiheen kuulemisen muodossa 8.6.-31.8.2007
sekä toisen laatimisvaiheen kuulemisen yhteydessä 19.11.-30.11.2007.

Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 30.5.2006. Paikalla oli yleisöä 32
henkilöä. Keskustelua käytiin sekä hankkeen teknisistä ja kaupunkikuvallisista
yksityiskohdista, mutta myös laajemmin vaihtoehtoisista paikoista ja
toiminnallisesta kestävyydestä. Yleisötilaisuuden jälkeen kaavoitustoimistoon
on toimitettu kolme palautetta. Kahdessa palautteessa pidettiin ratkaisua ja
kaupallisten tilojen saamista keskustaan hyvänä asiana. Kolmas palaute
arvosteli kauppakeskuksen sijoittamista moottoritien päälle ja piti keskusta
elävöittämisen ja kaupunkikuvan kannalta tärkeämpänä asumisen lisäämistä ja
riittävän korkeaa rakentamista.

Toisessa, 7.6.2007 järjestetyssä yleisötilaisuudessa oli läsnä 40
kaupunkilaista. Keskustelua käytiin hankeen yksityiskohdista, rakennusten
korkeuksista, kaupunkikuvasta ja yleensä vaikutuksista ympäristöön. Ensimmäisen
laatimisvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaavoitustoimistoon on toimitettu
seitsemän mielipidettä, kolmessa vastustetaan hanketta liian massiivisena ja
paikkaan ja historialliseen ympäristöön soveltumattomana. Yhdessä mielipiteessä
vastustetaan kerrostalojen rakentamista Kaivokadun varteen, yksi mielipide
kannattaa hanketta, mutta esittää kehitysideoita hankkeen jatkosuunnittelulle.
Viimeinen mielipide on läntisen maanpuolustusalueen esikunnalta, joka esittää
kaikkien Suomen kasarmien Eureninkadun puoleisten liittymien säilyttämistä.



Täydennetty asemakaavamuutosluonnos liiteaineistoineen sekä hankkeen
osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli uudelleen nähtävillä
19.11.-30.11.2007 välisenä aikana kaavoitustoimistos-sa ja kaupungin
Palvelupiste Kastellissa. Toisen laatimisvaiheen nähtävillä olon yhteydessä
asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin eri hallintokunnilta sekä
verkkotoimit-tajilta. Asemakaavaluonnoksesta saaduissa lausunnoissa
kiinnitettiin huomiota vanhan hautausmaan ympäristön hoitoon, kauppakeskuksen
avautumiseen ympäröiville kujille ja aukioille, pelastusteihin ja
melusuojauksiin sekä eri verkkoyhtiöiden tarpeisiin.



Toisen laatimisvaiheen nähtävillä olon yhteydessä asemakaavaluonnosta sekä
siihen liittyvää aineistoa esiteltiin kolmannessa yleisötilaisuudessa
21.11.2007. Raatihuoneella oli yleisöä runsaat 50 henkilöä. Keskustelussa
asemakaavamuutosta kannattavat ja sitä vastustavat puheenvuorot jakaantuivat
suurin piirtein tasan.



Kaupunginhallitukselle toimitettiin marraskuun 2007 lopussa yli 800
nimikirjoituksella varustettu adressi, jonka luovuttivat kolme osakasta
Kaivokatu 4-6 asunto-osakeyhtiöstä. Noin 10 % adressin allekirjoittaneista on
Hämeenlinnan ulkopuolelta. Adressissa vastustetaan hanketta, joka sulkee
perinteisen avoimen maiseman ja viheralueen. Perusteluna vastustuksessa ovat
alueen historialliset arvot, liikenteen lisääntyminen ja sitä kautta
ilmanlaadun huononeminen ja melusaasteen lisääntyminen. Kauppakeskuksen
parempana paikkana pidettiin Paasikiventien vartta.



Yleisöpalautteessa, lausunnoissa ja viranomaisneuvotteluissa esiin tulleita
seikkoja on huomioitu mahdollisuuksien mukaan kaavaehdotuksen sisällössä.
Esimerkkinä on Kaivokadun varsi, missä asuinrakennusten sijoittelua on
väljennetty ja siten luotu naapuritaloista avoimempia näkymiä. Jatkotyön
yhteydessä saatu palaute on käyty läpi ja pyritty ottamaan huomioon
mahdollisuuksien mukaan lopullisessa asemakaavaehdotuksessa. Kaavatyön
yhteydessä tehdyt selvitykset osoittavat myös, että ilmanlaatu ei alueella tule
merkittävästi muuttumaan hankkeen myötä. Lisäksi rakentaminen suojelee viereisiä
kortteleita moottoritien liikenteeltä, mikä parantaa niiden tilannetta melun
osalta.



Asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Museovirastolta, Tiehallinnolta,
Hämeen liitolta, Hämeen ympäristökeskukselta, Hattulan kunnalta, Janakkalan
kunnalta sekä Kanta-Hämeen aluepelastuslaitokselta. Asemakaavaehdotuksesta
saatiin kuusi lausuntoa. Annetuissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota
seuraaviin seikkoihin:

(asemakaavamuutoksen laatijan vastine kursiivilla)



Museovirasto tuo esiin lausunnossaan, että kaavaehdotus tuottaa liian
massiivista uudisrakenta- mista valtakunnallisesti merkittävien
kulttuuriympäristöjen viereen. Suunnitelma katkaisee visuaalisen yhteyden
kaupungin keskustan ja Kaurialan väliltä eikä mahdollista nykyistä useampia
poikittaisia kulkureittejä kaupunginosien välille.

Museoviraston mielestä esitetty kaavaehdotus ei toteuta kaikilta osin
asemakaavalle asetettuja tavoitteita. Pienempiin osiin jaoteltu rakennusmassa
moottoritien päällä olisi ympäröivään kaupunkikuvaan paremmin sopeutuva ja sen
jatkuvuutta tukeva ratkaisu.

Muinaismuistoalueen (Vanha hautausmaa, SM-3- korttelialue) suojavaraus on 2
metriä muinais- jäännösalueen reunasta ja se tulee merkitä erillisellä viivalla
asemakaavakarttaan.

Tontin 3-10-39 ma-1- asemakaavamerkintään tulee lisätä maininta
kaupunkiarkeologisesta selvitystarpeesta hyvissä ajoin ennen rakentamiseen
ryhtymistä.

Museovirasto esittää Eureninkadun katulinjan oikaisemista niin, että
Eureninpuisto voi jatkua koko kasarmialueen itäsivulla saman levyisenä tai
ainakin merkittävästi leveämpänä kuin nyt on kaavaan merkitty. Puistovyöhyke
suojelee sekä Suomen kasarmirakennuksia että toimii maise-mallisena erottajan
massiiviseen uudisrakennukseen.

LPY-2 ja LPY-3 –merkintöjen kaupunkikuvalliset vaatimukset on yhdistettävä
samanlaisiksi.



Kauppakeskuksen kookkaan rakennusmassan jäsentelyä sekä muuta kaupunkikuvallista
ilmettä ohjataan asemakaavamääräysten lisäksi myös asemakaavaa täydentävillä ja
erikseen laadittavilla lähiympäristösuunnitteluohjeilla.

Vanhan hautausmaan alueella jo nykyisin voimassa olevaan asemakaavan
liittyneessä lausunnossa (616/603/1992) Museoviraston rakennushistorian laitos
totesi, että Vanha Hautausmaa on otettu kaavaehdotuksessa huomioon
Museoviraston aiemmin esittämien suojelutavoitteiden mukaisesti. Vanhan
hautausmaan merkintää (SM-3) on nyt kaavaehdotuksessa tarkennettu voimassa
olevaan asemakaavaan nähden. Hautausmaan kulmaan rakennettavia kevyen
liikenteen järjestelyjä koskevassa asemakaavamääräyksessä velvoitetaan, että
alueelle on laadittava erillinen, alueen luonteen huomioiva suunnitelma, jota
laadittaessa on oltava yhteydessä Museovirastoon.

Asemakaavakarttaan on lisätty korttelia 3-10 (AL-1- kortteli) koskeva
yleismääräys, jonka mukaan ennen uudisrakentamista on neuvoteltava
museoviraston kanssa kaupunkiarkeologisesta selvitystarpeesta.

Eurenkadun linjaus on ratkaistu jo alueen aikaisemmissa asemakaavoitus- ja
liikennesuunnitteluvaiheissa. Mm. olemassa olevien Eureninkadun ja
Paasikiventien siltarakenteiden sekä risteys- ja ramppijärjestelyjen vuoksi
Eureninkadun katulinjausta ei pystytä oikaisemaan eikä puis-tovyöhykettä
leventämään tässä asemakaavamuutoksessa.

LPY-2 ja LPY-3 –merkintöjen kaupunkikuvallisia vaatimuksia on muokattu
sisällöltään samanlaisiksi.



Hämeen liitto toteaa lausunnossaan, että uudisrakentamisen vaativa sovitus
maakunnallisen rakennusperinnön kannalta arvokkaaseen lähiympäristöön on tehty
riittävän tarkoituksenmukaisesti. Sen sijaan joukkoliikenteen vaihtopaikkojen
toteuttamismahdollisuus maakuntakaavan tarkoittamalla tavalla jää epäselväksi.



Hämeen ympäristökeskus tuo esiin lausunnossaan seuraava:

Kaupallisen selvityksen perusteella voidaan arvioida, että kaupan tarvitsemien
neliöiden kaavan mukainen ylimitoitus todennäköisesti heikentää nykyisen
liikekeskustan kaupallisen toiminnan kehittämisen mahdollisuuksia
tulevaisuudessa. Selvityksen mukaan vaikutukset ulottuvat myös Hätilän
palveluihin. Myös edellytykset uusien alueiden kaupallisten lähipalveluiden
kehittämiseen todennäköisesti heikkenevät. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty,
miten haitallisia vaikutuksia on tarkoitus kompensoida.

Kaavaselostuksen mukaan asemakaavaratkaisun arvioidaan muodostavan uuden
kaupunkikuvallisen akselin, jonka toisena päätteenä on Verkatehdas ja toisena
päätteenä suunniteltu kauppakeskus. Alkuperäinen tavoite kaupunginosia
toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti yhdistävästä kaupunkirakenteesta jää
nykyisten siltojen ja kauppakeskuksen läpikuljettavuuden varaan.
Kaupunkikuvallisesti yhteys jää toteutumatta, sillä kauppakeskus sulkee
visuaalisen ja kaupunkirakenteellisen yhteyden moottoritien itäpuolelle ja
muodostaa selkeän keskustan päätteen.

Hämeenlinnan kaupunkirakenteen strategiatyössä (20.4.2005) esitetään
periaatteita kaupunkirakenteen kehittämisen painopisteiksi. Nyt laaditun kaavan
selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan todeta, että kaava
toteutuessaan on osin ristiriitainen strategiatyön tavoitteiden kanssa.

Strategiatyön tavoitteena on palveluakselin kehittäminen itäisistä
kaupunginosista läntisiin hyvine lähipalveluineen sekä liikekeskustan
vetovoimaisuuden kehittäminen.

Selvitysten, vaihtoehtotarkastelujen ja vaikutusten arviointien perusteella on
todettavissa, että liikekeskustan kehittämisen tai palveluakselin
lähipalveluiden kehittämisen kannalta valittu vaihtoehto ei ole ainoa eikä
ylivertainen kaupallisen toiminnan lisäämiseksi keskusta-alueella.
Kaavaratkaisua puoltanevat muut syyt, jotka olisi hyvä tuoda selkeästi esille
ja arvioida myös suhteessa muihin vaihtoehtoihin.



Hämeenlinnan keskustan itäsuuntaan laajentuneeseen kaupunkirakenteeseen on
muodostunut itä-länsisuuntaan Raatihuoneenkadun ja Viipurintien varrelle
merkittävä julkisten ulkotilojen sarja, joka on samalla myös toiminnallinen
akseli. Mm. Raatihuoneenkadun itäpään kevyen liikenteen yhteydet ovat
parantuneet merkittävästi. Akselin varrella sijaitsevat mm. kävelykeskusta
ydinkortteleineen, tori sekä itäpäähän syntynyt uusi vetovoimatekijä
Verkatehdas kulttuuripalveluineen. Akselia pitkin kulkee myös rautatieasemalta
keskustaan saapuva kevyt liikenne. Yksin asemakaavaratkaisulla pääakselia ei
muodosteta vaan asemakaavamuutoksella voidaan vahvistaa keskustatoimintoja
tukevasti jo olemassa olevan tärkeän kaupunkirakenteellisen tekijän
länsisuuntaa. Kauppakeskuksesta voidaan muodostaa kiinnostava
kaupunkikuvallinen pääte Raatihuoneenkadun länsipäähän, joka samalla merkitsee
laajentuneen keskusta-alueen länsireunan.

Asemakaavaratkaisussa esitetyn, kaupunkia nyt halkaisevan moottoritieympäristön
päälle rakentuvan uuden korttelirakenteen voi ajatella itsessään olevan
kaupunkirakenteellinen, kaupunginosia yhdistävä tekijä. Uudessa
korttelirakenteessa tullaan painottamaan erityisesti siltara-kenteilla
itä-länsisuuntaisten kevyen liikenteen yhteyksien parantamista, mikä parantaa
toiminnallisesti kaupunginosien toisiinsa liittymistä

Kauppakeskuksen uusi liiketilatarjonta edustanee monipuolisella valikoimalla
liiketiloja erikoiskaupalle. Erityisesti suurempia, nykyaikaisia liiketiloja ei
löydy nykyisin ydinkeskustan alueelta. Kauppakeskuksen uudet tilat yhdessä
keskustan nykyisten liiketilojen kanssa muodostavat vetovoimaisen
kilpailuaseman Tiiriöön syntyneeseen palvelukeskittymään nähden.
Saavutettavuudeltaan ja sijainniltaan keskeisellä uudella palvelukeskittymällä
hyvien liikenneyhteyksien äärellä pyritään tukkimaan erityisesti erikoiskaupan
palvelujen ”vuotoa” keskustasta Tiiriöön. Liikekeskustan vetovoimaisuuden
lisääminen pääosin erikoiskaupan tilaa lisäämällä ei välttämättä estä
kaupallisten lähipalvelujen (esim. pienien päivittäistavarakauppojen)
syntymistä muihin kaupunginosiin.



Tiehallinto tuo esiin lausunnossaan, että Hämeenlinnan kaupunki on tekemässä
Hämeen tiepiirin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tiesuunnitelmaa valtatien
ja siihen liittyvistä muista järjestelyistä. Tiesuunnitelman mukaan
Paasikiventien eritasoliittymä täydennetään pohjoisen suuntaan lähtevällä
rampilla. Tiesuunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on nykyisellä etelästä
Paasikiventielle nousevalla rampilla olevan Hämeensaarentien katuliittymän
katkaisu lausunnolla olevan asemakaavaehdotuksen mukaisesti. Liittymän
poistuminen on huomioitava rampin, Paasikiventien ja Kaivokadun liittymän
kaistajärjestelyissä ja valo-ohjauksessa sekä Hämeensaaren maankäytössä.
Tiesuunnitelmaa ei voida hyväksyä ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä.

Tonttien ja katujen sekä muiden alueiden kuivatus on hoidettava omalla valtatien
3 kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään. Kuivatuksen
mitoituksessa on huomioitava koko laajemman alueen aiheuttamat hulevedet.
Alueiden ja rakenteiden kuivatus eivät saa vahingoittaa valtatien 3 kuivatusta
ja rakenteita. Tunnelin ja maankäytön rakentamisen aiheuttamien valtatien 3
kuivatusjärjestelmien, mm. sivu- ja laskuojien sekä tien muiden rakenteiden
muutosten toteuttaminen kuuluu asemakaavan maankäytön toteuttajille.

Alueen mainokset eivät saa haitata liikennemerkkien havaittavuutta eivätkä
liikenneturvallisuutta. Myöskään mahdolliset rakennusten julkisivujen
mainospinnat eivät saa olla häiritseviä. Alueen sisäinen liikenne ei saa
aiheuttaa häikäisyä valtatie 3 liikenteelle. Jos sisäinen liikenne aiheuttaa
häikäisyhaittoja, voidaan tonttien haltijat velvoittaa aitaamaan tontit tai
ehkäisemään häikäisyhaittoja esim. istutuksilla. Alueen ulkovalaistus sekä
rakennusten julkisivujen valaistu on myös suunniteltava siten, ettei valaistus
aiheuta häikäisyhaittoja valtatien 3 liikenteelle.

Mikäli asemakaavamääräyksin edellytetty, Kaivokadun varteen Lukiokadun ja
Turuntien välille rakennettava liikennemelua absorboivasta seinästä heijastuu
häiritsevästi melua, on rakentajan tehtävä tarvittavia muutoksia ja
täydennyksiä seinärakenteelle.



Alueen mainosjärjestelyperiaatteista, julkisivuvalaistuksesta sekä alueen muusta
ulkovalaistuksesta tullaan antamaan asemakaavaa täydentäviä ohjeita erikseen
laadittavissa lähiympäristösuunnitelmassa.



Muissa lausunnoissa ei ollut huomautuksia.



Asemakaavakartan pienennös, asemakaavamerkinnät- ja määräykset sekä selostus
liitteineen ovat listan liitteinä.

LIITE 3 / Tekla 10.3.2008, 54 §



Asemakaava-arkkitehdin ehdotus: Tekninen lautakunta puoltaa kaavoitustoimiston
ehdotusta Keskustan länsireunan, 1. kaupunginosan korttelin 37 sekä liikenne-
ja katualueiden, 3. kaupun- ginosan kortteleiden 10 ja 21 sekä erityis-,
liikenne- ja katualueiden, 7. kaupunginosan puisto-, suojaviher-, liikenne- ja
katualueiden sekä 8. kaupunginosan muinaismuisto-, suojaviher-, liikenne- ja
katualueiden asemakaavan muutokseksi.

Samalla todetaan, että asemakaavan muutoksen hyväksyminen kuuluu
kaupunginvaltuuston toimialaan."


- ->

http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=58968&pykala=54








JK 2. Nyt on kuntalaisilla jo kiire ottaa lähikontaktia seuraavaan porukkaan...



http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=58968&pykala=54&lautakunta=tekla&vuosi=&kokoonpano=6934








Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä Ilmoita asiattomasta viestistä



Keskustelun kulku:

Tunnelin läpikö "läpinäkyvästi a... asemakaava-... 12:44



Lähdelinkki keskustelunavaukseen oli vielä 10.3.2008 klo 13.08 toimiva, mutta aamusta 11.3.2008 lähtien jo tämmöinen:



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033495882






???????????????????????????????????



JK. Vaan tiistaiaamuna 11.3.2008 klo 9.30 oli avoimen kaupungin hyvä arki näyttänyt oikeat kasvonsa ja jälki oli - niinpä niin! - -jättöistä, s.o. juuri tällaista "halua kuunnella asukkaita"...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033495882




JK 2. Mitäköhän pahaa on siis kirjoituksessa, jossa on vain kriittisesti arvioitu kaavoitushanketta, josta Hämeen Sanomatkin sentään karkauspäivänä 29.2.2008 kirjoitti pikkuisen uutisen sivulle 5. otsikoituna seuraavasti:

"Museovirasto haluaa kevennystä moottoritein katteelle"

Ja itse jutussahan todettaan vain se, että "museovirasto haluaisi Hämeenlinnan kaupungin keventävän moottoritein päälle suunniteltuja rakennusmassoja. Virasto ei vastusta moottoritien kattamista sinänsä, mutta toivoo, ettei arvokkaitten kulttuuriympäristöjen viereen tuoda esitetyn suuruisia rakennuksia. Erityisesti virasto toivoo, että näköyhteys moottoritein takaa Kaurialasta keskustaan ei katkeaisi".

Lehden jutussa "kaavoitustoimiston arkkitehdin Markku kailan mukaan viraston huoli otetaan huomioon, kun yli 50 000 neliömetrin rakennuksia suunnitellaan katteen päälle.

- Kukaan ei kiellä, etteivätkö suunnitelmat olisi aika isoja, Kaila myöntää."

"- - kovin väljäksi aluetta ei voida kuitenkaan suunnitella, koska uusia liiketiloja tarvitaan kipeästi ja alueen pitäisi nivoutua luontevaksi osaksitiivistä keskustaa", sanoo arkkitehti Kaila edelleen asiasta Hämeen Sanomien toimittajan haastattelemana.



Jotta sitä ei kai sitten saa toisaalle referoiden julkikirjoittaa, että Hämeen Sanomien karkauspäivän parin palstan jutun kuvatekstissäkin sanotaan, että "moottoritien katesuunnitelmat ovat Museoviraston mielestä turhan massiivisia"?

JK 3. Kovin paljon ei tunnu olevan kavoitustoimistossa "halua kuunnella asukkaita", sillä piirust5uspöytää tunnutaan pyyhittävän myös hyvässä järjestyksessä tuoduilla kollektiivisilla asukasmielipiteillä...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032639371






[ - - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65561


- - - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=65772


- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66799

]

********************

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000033195374






[- - > http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=69283 ]




*********************

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032666423







[- - >>
http://www.hameenlinna.fi/paatoksenteko/index.php?id=56931&pykala=30
]



****************

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032693736






[- - >> http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66950



****************

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032804922







JK 4. "Uuden ´Hämeenlinnan toimintamalli´" ei kyllä kovin paljon lupaa "hyvää arkea" sen enempää alueen nykyiselle kuin mahdolliselle tulevallekaan väestölle!

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000012&posting=22000000032364453









JK 5. Ja tarina siitä, mitä tapahtuu sitten kun Paasikiventien mutkaa aiotaan siirtää idemmäksi eli kun "keskustan eteläreunaa kaavoitetaan palasissa. - -

Hämeenlinnan keskustan etelälaita on iso pala kaavoitettavaksi. Kun kaavoitustoimisto kärsii jatkuvasta resurssipulasta, asemakaava-arkkitehti Päivi Saloranta on päättänyt palastella kokonaisuuden.

- Teen etelälaitaan ensi vuoden aikana esisuunnitelman. Samalla jaan alueen kehittämisen osiin. Jokaisella osalle tehdään oma aikataulu.- - "



[- - > http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=66674 ]



Siihenkinhän jouduttaneen hakemaan vastauksia aivan muilta sivustoilta ja muista keskusteluista, niin Naapurin Timot kuin muutkin tarkat tapiot...



///""Etelärannan rakentaminen syytä jättää tulevaisuuteen



Hämeenlinnan etelärannan kaupunkirakenteellisessa ideakilpailussa kärkipalkinnot
on annettu ehdotuksille, joissa Paasikiventietä on tarkoitus siirtää pohjoiseen
lähelle Salakkarannan, Joutsenrannan ja Hopearannan kerrostaloja.

Alueella on leikkipuistoja 86 auton parkkipaikat, jotka menetettäisiin.
Keskustassa on pula parkkipaikoista.

Suunnitellun uuden tien paikka on ollut pohjaltaan liejukkoa, jossa painaumat
voivat olla arvaamattomia. Pelkkä tien rakentaminen tulisi kalliiksi.

Tien vienti 1970-1980 -luvuilla rakennettujen kerrostalojen juurelle ja siitä
seuraava liikenteen tärinä vaurioittaisi talojen perustuksia. Vaurioiden
korjaamiseksi kaupunki joutuisi korvauksiin.

Kerrostalojen asukkaille liikenteen melu, tärinä- ja pölyhaitat lisääntyisivät.
Toisen palkinnon saaneeseen kilpailuehdotukseen "Southend" on piirretty lisäksi
rinnalle toinen siltä Vanajaveden yli.

Kuten kilpailuohjelman tavoitteissa on lausuttu, suunnitelmissa tulisi esittää,
että "ruutukaavakeskustan ja Vanajaveden ranta-alueiden välille muodostetaan
luonteva yhteys".

Myös "rantavyöhykkeen julkisuus tulisi turvata". Molemmat vaatimukset täyttyvät
nykyisessäkin tilanteessa.

Ehdotusten yleisarvostelussa palkintolautakunta toteaa: "Korttelialueiden
tekeminen uudelle täyttömaalle on sekä maisemallisesti että
kaupunkikuvallisesti arveluttavaa ja kallista".

Suunnitelmat kaventaisivat kaupungin keskeistä vesialuetta ja pilaisivat
järvimaisemaa.

Rakentaminen vesialueelle ja sen pohjana olevalle lietemaalle voi tulla
yllättävän kalliiksi.

Etelärannan edustan vesialueelle on laskettu kaikenlaisia jätevesiä
puhdistamattomina 1800-luvulta lähtien. kaupungin suuri viemäri,
linja-autoasema, huoltoasema ja meijeri laskivat jätevetensä suoraan
etelärantaan. Myös osa nahkatehtaan ja perunajauhotehtaan jätevesistä kulkeutui
etelärannalle, joten kaikenlaista vahingollista lietettä on kerääntynyt
etelärannalle vuosikymmenten ajan. Sen penkominen on vesialueelle haitallista
ja poistaminen kallista.

Mikäli suunnitellulle alueelle etelärantaan tehtäisiin asuntoja, niistä tulisi
pakosta niin kalliita, että ne olisivat keskipalkkaisen hämeenlinnalaisen
ulottumattomissa.

Keskustan välittömästä läheisyydestä löytyy rakentamattomia maa-alueita, jotka
ovat halvempia rakentaa ja nopeammin otettavissa käyttöön: esimerkiksi
Niittykadun ympäristöstä ja Possentien pohjoispuolelta.

Koko suur-Hämeenlinnan asukkaiden edun mukaista on jättää yllämainittu
etelärannan suunnittelu välille Sibeliuksenkatu - Vanajaveden silta
tulevaisuuteen.

Muiden kohteiden osalta toivotan kaupunkisuunnittelun henkilöstölle menestystä
heidän vaativassa työssään.

Timo Naapuri
diplomi-insinööri
Hämeenlinna"

///





JK 1. Hämeenlinnan sivustolla keskustelu pyritään järjestelmällisesti estämään hankalista aihealueista niin, että ainoaksi tavaksi käsitellä Hämeenlinnan kunnallispolitiikkaan ja päätöksentekomalliin liittyviä asioita on osoittautunut hieman eteläisemmän kaupungin keskustelusivusto, missä yhteiskunnallinen intäntä käykin tosi vilkkaana...



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000224&posting=22000000033297946



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000000224&posting=22000000033522930


JK 2. Hämeenlinnan poliittinen ja taloudellinen eliitti tuntuu tyydyttyvän vain sitä Pibardista...


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000001609&posting=22000000033352252