Nuoruusvuosina, kun olin juuri saanut kevari-kortin, ajelin pyörälläni koulujen päättymisen jälkeen kesäkuun ensimmäisenä perjantaina sukulaisten luokse Itä-Suomeen. Sielä minulla oli setäni firmassa kesätyö odottamassa seuraavana maanantaina. Reitille osui "tätini" Ailan kesämökki, jonka aitassa minun oli tarkoitus yöpyä. Aila oli yli 50 vuotias ja itse asiassa äitini täti eikä minun. Pieni, hoikka ja tumma nainen, jolla oli terävä katse ja iso "aatelinen" nenä.
Ilma ei suosinut ja kolea ja pilvinen kesäiltapäivä muuttui rankkasateeksi puolitoistasataa kilometriä ennen Ailan mökkiä. Ensin yritin pitää sadetta bussipysäkin katoksessa, mutta kun sade ei osoittanut minkäänlaisia hellittämisen merkkejä ja kylmä ja nälkä ailkoivat vaivat niin päätin jatkaa matkaa. En tiennyt olisiko Aila mökillään mutta tiesin missä mökin avain oli piilossa ja varmasti mökin kaapista joku säilykepurkki löytyisi.
Kun pääsin mökille olin kuin uitettu. Minulla oli farkut, nahkatakki ja bootsit. Nahkatakki oli vähän suojellut sen alla ollutta paitaa, mutta senkin oli kaula-aukosta ja niskasta valunut vesi osin kastellut. Työnsin pyöräni katokseen Ailan auton viereen. Hän oli siis mökillä. Otin reppuni tavaratelineeltä ja huomasin, että vaikka siinä oli ollut sadesuojus päällä, vettä oli roiskunut niin paljon sen sisään, että senkin sisältö oli litimärkä.
Kun pääsin sisälle Aila suorastaan kauhistui kurjaa olemustani. Hytisin kylmästä ja kun seisoin oven sisäpuolella vesi tippui lammikoksi ympärilleni. Aila hössötti tätimäiseen tyyliinsä:
- Riisu heti nuo märät vaatteet tai saat kuolemantaudin.
Minä tein työtä käskettyä kunnes olin alushoususillani, jotka nekin olivat sateen kastelemat ja liimaituivat kylminä ihooni. Aila vaati:
- Pois vaan kaikki. Minä haen sinulle ensihätään pyyhkeen.
Minä seisoin kädet munien peittona kun hän ojensi pyyhkeen ja käski minun kuivata itseäni. Ailaa hymyilytti nolostumiseni, kun käännyin selin kuivaamaan itseäni. Hetken päästä hän laittoin viltin harteilleni ja meni laittamaan vesikattilan puuhellalle ja keittokattilan sen viereen.
Ensihätään sain mukillisen kuumaa mustaviinimarjamehua ja Aila kävi ripustamassa niin riisumani kuin repussakiin olleet vaatteet kuistin katoksen alle kuivumaan. Kun Aila tuli sisälle hän sanoi:
- Mistäs me sinulle vaatteet saataisiin? Et sinä ikävä kyllä kelteisilläsikään tarkene. Minulla on suurin osa vaatteista vielä talven jäljiltä kaupungissa ja me olemme aika eri kokoa, mutta toivottavasti minulla on jotain sopivaa...
Aila oli minua yli 20 senttiä lyhyempi ja hoikka. Hän kaiveli vaatekaappia ja selitti:
- Verkkarit taitaa olla vielä kaupungissa ja muut housuni voidaan varmasti unohtaa. Et sinä niitä päällesi saa... Paidat ja puserotkin voivat revetä...
Sitten hän kääntyi kädessään kaksi vaatetta ja sanoi anteeksipyytäen:
- Ikävä kyllä tämä kietaisuhame taitaa olla ainoa joka sinulle mahtuu. Tässä on myös hihaton neulepusero, joka on niin joustava, että sitä kannattaa yrittää. Jotenkin näitä pitäisi saada lämpimämmäksi. Täytyy sinulle jotain alusvaatteitakin löytää...
Hetken puuhastelun jälkeen Aila oli tuonnut eteeni mustan naruolkaimisen, silkiseltä tuntuvan aluspaidan, mustat, pitsimäisestä, joustavasta kankaasta tehdyt naisten alushousut, kietaisuhameen, jossa oli mustalla pohjalla isoja valkoisia kukkakuvioita ja valkoisen hihattoman, mutta poolokauluksisen neulepuseron. Aila selitti vähän huvittuneena, mutta anteeksipyydellen:
- Ikävä kyllä minulla ei ole miesten vaatteita ja kun verkkareitakaan ei ole, niin nämä ovat ainoat tarpeeksi suuret tai joustavat, jotka voin edes kuvitella sinulle sopivan. Nämä ovat aika "tyttömäiset", mutta mehän olemme täällä mökillä eikä kukaan sinua näe. Tärkeintä on että et vilustu.
Minä tuijotin epäuskoisena hametta ja "pitsipöksyjä". Aila yritti ottaa vilttiä harteiltani ja sanoi:
- Ala nyt pukea. Hätä ei lue lakia.
Pidin vilttiä lantionseutuni suojana, mutta Aila oli tinkimätön:
- Minun puolestani voisit vallan hyvin odottaa vaatteittesi kuivumista alastomanakin, mutta minä pelkään että vaatteitta sinä vilustut.
Otin Ailan tarjoamat mustat pikkuhousut, käänsin hänelle taas selkäni ja irrotin vastentahtoisesti otteeni viltistä. Huomasin kuitenkin pikkuhousuja jalkaani pujottaessa, että tuvan kirkkaat valot ja hämärtyvä ulkoilma saivat ikkunan toimimaan peilinä ja tätini katsoi kuvaani ikkunassa suu virneessä. Aila puheli:
- Toivottavasti mahtuu. Minulla ei oikein tämän väljempiä tai jousvampia ole.
Housut olivat aika tiukat mutta joustavat eivätkä mitenkään mahdottoman epämukavat. Housujen etumuksessa ei ollut ihan tarpeeksi tilaa, mutta kun asettelin kaluni vatsaa vasten ja nostin kasseja vähän ylös, niin kyllä nekin siedettävästi mahtuivat. Kalu näkyi yläviistoon osoittavana kohoumana hyvin työköistuvissa pöksyissä ja iho paistoi pitsimäisen kankaan pienistä rei'istä. Aila katsoi ja sanoi hymyillen:
- Noissa ei tietenkään ole ihan tarpeeksi tilaa sinun ... anatomiallesi, mutta toivottavasti ne eivät kiristä hirveän epämukavasti.
- Ei ollenkaan. Nämä ovat aika ...joustavat.
Minulla oli kiire pukea kietaisuhame päälleni, sillä pöksyjen puristus ja Ailan vähän liian tarkka silmäily alkoi tuntua levottomuutena kalussani. Halusin piilottaa sen hameen alle niin pian kuin suinkin. Hame ylsi minua juuri polven yläpuolelle ja kietaisuhameena se sopi tietenkin erittäin hyvin. Seuraavaksi laitoin aluspaidan. Silkkinen kangas tuntui ihoa vasten hyvältä ja vaikka paita oli aika tyköistuva päälläni, niin se ei kiristänyt. Sitten puin neulepuseron. Se oli tiukka ja kiristi vähän hiha-aukoista, mutta muuten se oli joustava ja melkein mukava päällä. Korkea kaulus lämmitti kaulaa. Muuten minulla oli edelleen aika vilu. Aila katsoi minua enkä osannut päätellä oliko hänen hymyssään huvittuneisuutta vai vain pelkkää ystävällisyyttä.
Hän huomasi viluisuuteni ja sanoi:
- Tarvitset jotain säärien ja käsivarsien peitoksi.
Hän otti kaapista ison, mustan, virkatun hartiahuivin ja antoi sen minulle:
- Ota tuo. Se sopii hyvin asusi väreihinkin. Mutta tarvitse sinä sukatkin. Otatko mielummin sukkahousut vai stay-upit? Kumpi tuntuu vähemmän pervolta. Tai enemmän - saat sinä valita silläkin perusteella.
Tunsin punastuvani. Enkä vähiten siksi että sillkisen sileä aluspaita ja pelottavan mielyttävästi puristavat pikkupöksyt tuntuivat kiihottavilta, vaikka tilanne oli samalla äärimmäisen kiusallinen ja nolo. Aila lohdutti:
- Älä välitä. Minulla ei nyt vain ole mitään muuta, joka sopisi päällesi ja omat vaatteesi ovat litimärät. Yritä suhtautua tähän huumorilla. Joudut pukeutumaan naisten vaatteisiin tätisi mökillä. Nyt se voi tuntua nololta, mutta jälkeenpäin tämä on hauska muisto. Ja tämä jää meidän salaisuudeksi. No kummat sinä otat sukkahousut vai sukat?
Ajattelin nopeasti että sukkahousuja pukiessa joutuisi ehkä nostamaan helmat korkeammalle ja Aila voisi nähdä paisuneen kohouman pikkuhoujeni etumuksessa. Vastasin:
- Otetaan sukat.
Aila antoi minulle parin mustia nailonsukkia, jossa oli leveät resorit yläpäässä. Ne olivat aika paksut ja vähän kiiltävät ja peittivät aika hyvin säärikarvani. Ihanan sileiden ja ihonmyötäisten sukkien rullaaminen ylös säärtä ja reittä Ailan opastaessa tuntui kiihottavalta. Sukat tuntuivat kihelmöivän mielyttäviltä käsissäni kun oikaisin ne pukeutumisen lopuksi. Kun asuni oli "täydellinen" katsoin itseäni ja ajattelin, että asuni oli oikeastaan kuin suunniteltu transu-kokonaisuus: mustavalkoinen hame, valkoinen neulepusero, hartiahuivi ja kaiken lisäksi naisten pikkuhousut, aluspaita ja stay-up-sukat.
Laitoin huivin harteilleni ja nousin seisomaan oikaisin ryhtiäni ja astelin muutaman kerran edes takaisin. Yrittäen peittää hämmennykseni ja kiihottumiseni naurahdin ja sanoin:
- Enpä olisi uskonut, mutta eivät nämä kamalilta tunnu. Ja tuntuvat ihan lämpimiltä.
Aila vaikutti tyytyväiseltä ja vastasi:
- No hyvä! Ja saathan sinäkin kokeilla miltä tuntuu viettää yksi ilta hamessa ja nylon-sukissa - jos et ole ennen kokeillut.
Aila alkoi puuhastella lieden äärellä ja juttelimme niitä näitä sukulaisistamme ja muista kuulumisista. Hän valmisti siskonmakkarasoppaa, kun mehän olimme nyt hänen mukaansa "melkein kuin siskokset". Jutustelu sai minut hetkittäin jopa unohtamaan asuni, mutta stten sitten liikutin ja hameen kangas hankasi nylonin peittämää reittäni ja tiedostin taas asuni. Keitto ja uudet vaatteet häätivät kuitenkin vilun ja asukin alkoi tuntua tutummalta vaikka olisi liioittelua sanoa, että se tuntui luontevalta.
Ruuan jälkeen Aila huuhteli astiat ja siisti pöydän ja minä istuin nojatuolissa polvi somasti toisen päällä ja selailin löytämiäni lehtiä. Havahduin siihen että Aila katseli minua. Hän hymyili ja sanoi:
- Olisitko arvannut aamulla, että tänä iltana istut täällä mökissä häme päällä sääret somasti ristissä Me Naisia lukemassa?
En voinut kuin nauraa. Laitoin lehden pois ja Aila jatkoi:
- Minulla on pannussa kuumaa vettä. Mitäs jos ottaisimme mukilliset terästettyä mustaviinimarjamehua?
Ajatus tuntui hyvältä ja pian kädessäni oli höyryävä muki johon tätini lorautti Koskenkorva-pullosta aimo siivun. Itselleen hän laittoi puolta vähemmän. Aila istui viereeni toiseen nojatuoliin ja skoolasi:
- Terveydeksi ... sisko!
Minä vastasin ja hörppäsin kuumaa ja väkevää mehua. Se lämmitti mukavasti. Mukini oli pian tyhjä ja Aila teki minulle heti uuden terästetyn mehutotin.
Kuuman mehun mukana nautittu alkoholi alkoi nousta päähän. Nolous alkoi hälvetä ja aloin pitää olostani yhä enemmän. Aila sanoi:
- Vaikka minun piti valita sinulle ne vaatteet jotka uskoin että sinulle saadaan edes jotenkin mahtumaan, niin minusta sinusta tuli suorastaan tyylikäs. Tule nyt vaikka itse katsomaan.
Hän nousi ja meni ulko-oven vieressä olevalle vaatekaapille ja avasi sen oven. Oven sisäpinnassa oli kokovartalo peili ja hän talutti minut sen eteen.
Katsoin peiliin ja ajattelin, että Aila oli oikeassa. Huomasin että toinen sukkani oli vähän kiertynyt ja kumarruin vaistomaisesti oikaisemaan sitä. Aila hymyili ja sanoi:
- Jos sukat eivät tahdo pysyä, niin on minulla sukkanauhavyökin. Haluatko lainata?
Minä nauroin:
- Se olisi jo vähän liikaa.
- Sanoo hameeseen pukeutunut nuorimies! Miksi et nyt ottaisi iloa irti kun sinulla on kerrankin tilaisuus ja hyvä tekosyy? Eikös sitä sanota että kaikkea kannattaa kokeilla kerran ja kun olet noin pitkällä tuossa mekkoilussa, niin mikset mene saman tien loppuun saakka. Hiukset sinulta ainakin pitää harjata.
Katsoin peilistä ja aika pitkät hiukseni olivat vähän sekaisin ja lättänät. Olin kiinnittänyt ne ponihännäksi niskaani. Aila haki harjan ja lupaa odottamatta avasi poninhäntäni ja alkoi harjata tukkaani. Hän komensi minut kumartamaan ja harjasi riippuvia hiuksiani. Sitten sain nousta taas suoraksi ja hän jatkoi tukkani laittamista. Aila kampasi hiukseni vinosti otsani yli. Näin peilistä että olin muuttumassa taas astetta enemmän naisen näköiseksi. Tämä ei kuitenkaan riittänyt Ailalle, vaan hän ehdotti:
- Sinulla on kauniit hiukset. Anna minun laittaa ne nätisti. Pienellä höyrykihartimen käytöllä saan ihmeitä aikaan.
- Ai nätisti? Tarkoittaa ilmeisesti tyttömäisen nätisti?
- Sanotaan vaikka asuusi sopiviksi.
Ailan into ja oma mukavasti lämmittävä nousuhumala sai minut suostumaan ja istuin pöydän ääreen. Aila teki minulle taas totin ja haki kihartimensa ja alkoi ahertamaan hiusteni parissa. Itse en nähnyt peiliä, mutta huomasin, että hiusten latvat taipuivat kiharoille ja luonnonsuora tukkani taipui uuteen muotoon myös kasvojeni sivuilla. Oli oikeastaan aika kiva istua "laitettavana". Laitoin taas polven toisen päälle ja pitkä siivu reittä paljastui kietaisuhameen halkiosta. Se näytti hyvältä ja tunsin pikkuhousujeni käyvän taas ahtaammaksi.
Lopulta Aila oli valmis ja kysyi:
- No niin! Miltäs näyttää?
Kävelin peilin eteen enkä ollut uskoa silmiäni. Ensinnäkin minulla tuntui olevan kaksi kertaa enemmän hiuksia kun aikaisemmin. Hiukseni olivat koholla päänahasta, joka antoi niille "runsaan" ilmeen ja kasvojani reunusti kauniisti kaartuvat kiharat. En voinut vastata kuin:
- Uskomatonta! Sinä olet taitava.
- Kiitos! Nyt kun olemme näin pitkällä, niin haluaisin tehdä vielä loppusilauksen...
- Minkä loppusilauksen? Minusta hiukseni ovat hyvin viimeistellyn näköiset?
- Tarkoitin meikkiä.
No se oli tietenkin looginen seuraava askel, mutta silti se tuli yllätyksenä. Epäröin:
- Meikata? Minut?
- Etkö ole yhtään utelias? Kampaus muutti sinua varmasti enemmän kuin olit uskonut - vai mitä? Miksi et kokeilisi muodonmuutostasi loppuun asti?
Kiima ja viina voitti harkinnan ja myönnyin. Istuin taas pöydän ääreen. Aila aloitti ajamalla huolellisesti vielä vähän haituvaisen sänkeni. Sitten oli vuorossa puuteri, luomiväri, rajauskynä, poskipunaa huulipunaa ja vaikka mitä. Ilmeisesti Aila otti tehtävänsä tosissaan. Kun lopulta kaikki oli viimeistelty hän katsoi minua pitkään tyytyväisesti hymyillen ja sanoi:
- Älä nuole huuliasia ja muista pitää sormesi irti kasvoistasi. Vaikka kuinka silmiä tai nenää kutittaisi, niin älä koske! Ja juo varovasti niin että huulesi juuri ja juuri koskettavat mukin reunaa.
Osasin odottaa melkomoista muodonmuotosta, mutta tulos silti ylitti odotukseni. Olin muuttunut kokonaan toiseksi ihmiseksi. Ensin huomasin kauniisti korostetut kuin suuremmiksi muutuneet silmäni pitkine ripsineen ja tummine rajauksineen. Kavoni olivat eri muotoiset, poskipäät olivat esillä paljon selvemmin ja kun näin kiiltävän punaiset huolellisesti rajatut huuleni mutristin vaistonvaraisesti suutani. Huokasin:
- Uskomatonta! Minähän näytän aivan ... toiselta. Näytän naiselta.
- Kun puseroosi laitettaisiin vähän täytettä, niin moni pikkuisen maistissa oleva isäntä kävisi sinua kylän lavatansseissa hakemassa. Halukkaita saattajia olisi varmasti. Eikä kaikkia miehiä haittaisi sekään, että huomaisivat sinun oikean sukupuolesi. Voisi olla että joku tällainen pervo tätikin haluaisi sinut mökilleen.
Pyörähdin peilin edessä niin että helmani nousivat vähän. Nauroin:
- Voisin olla itsekin kiinnostunut jos tällaisen pakkauksen jossian näkisin.
Huomasin toisen sukkani taas vähän valahtaneen ja oikaisin sitä. Aila sanoi:
- Laita nyt se sukkanauhavyö. Sitten tämä olisi aivan täydellistä.
Yritin ohittaa ehdotuksen, vaikka se kiihottikin minua yhä enemmän:
- Eihän se näy.
- En minäkään sitä käytä siksi että itse sukkanauhavyö näkyy. Kyse on siitä miltä se saa minut tuntemaan ja se miltä minusta tuntuu, näkyy ulospäin.
Vastaustani odottamatta hän meni makuusoppeensa ja palasi sieltä mustan sukkanauhavyön kanssa:
- Riisu hameesi, niin minä näytän miten tämä puetaan.
Minä tottelin, enkä piitannut vaikka hameen riisuminen paljasti pikkuhousuni etumuksessa pullottavan kohouman. Aila kiinnitti sukkanauhavyön vyötärölleni seisoen takanani. Katsoimme peilistä aika leveää silkkisen kiiltävää vyötä ja siitä reisiäni vasten roikkuvia sukkanauhoja. Sukkanauhojen välissä pikkuhousujen etumuksessa oli pitkä ja paksu vasemmalle yläviistoon osoittava kohouma. Aila siveli lanteitani ja tuijotti etumustani peilin kautta.
Aila kyykistyi vierelleni kiinnittämään sukkanauhoja sukkiini. Hän katsoi ylös ja sanoi:
- Kyllä minun pikkuhousini näyttävät olevan sinulle tukalan ahtaat. Minä taidan ottaa ne samalla pois kun kiinnitän sukkanauhat.
Minä en sanonut mitään. Tuijotin vain kuinka Aila kiskoi tiukkoja housuja alaspäin kunnes jäykkä kaluni pompahti niiden suojasta ja jäi vaappumaan vaakasuorana sojottaen Ailan kasvojen eteen. Hän hymyili, katsoi minuun ja iski silmää. Hän kiinnitti sukat tottuneesti ja nousi sitten ylös. Hän jäi seisomaan taakseni ja katseli minua peilistä oikean olkani sivuitse. Hänen kätensä sivelivät lanteitani ja alavatsaani. Hän sanoi:
- Onpa ylväs näky! Kaunis nuorimies nätisti meikattuna ja puettuna ja kulli komeasti pystyssä.
Aila otti kiinni luunkovasta kalustani ja alko pumpata esinahkaa eteen ja taakse. Huohotin:
- Mitä sinä teet? Minä... minulta tulee, jos jatkat...
Aila nauroi:
- Anna tulla. Minulla on koko yö aikaa leikkiä sinun kanssasi ja on hyvä purkaa ensin liiat paineet. Olet sitten kestävämpi...
Katsoin itseäni peilistä: meikattuja kasvojani, pitkien, mustien silmäripsien varjostamia silmiäni, kiiltävän punaisia huuliani, mustia sukkiani ja niitä kannattalevaa sukkanauhavyötä. Ailan toinen käsi runkkasi minua ja toinen puristeli pakaroitani. Hän katseli peilin kautta vuoroin kaluani vuoroin silmiini. Hän kuiskasi:
- Jos käyt täällä uudestaa, minä voin ostaa sinulle ihan omia hepeneitä. Nättejä vekkihameita, pitsipuseroita, alushameita, korkokengät, korsetin,... haluaisitko?
Minä huohotin nautinnosta sekopäisenä:
- Se olisi ihanaa.
- Sinä voit olla minun pikku transu-barbini. Minä puen ja meikkaan ja sitten voimme vähän leikkiä...
Oloni alkoi käydä sietämättömäksi. Voihkin ääneen ja se innosti Ailaa vain nopeuttamaan tahtia. Katsoin itseäni peilistä kun tulin. Sperma ruiskusi kaaressa kovalla paineella. Aila hymyili voitonriemuisena tuijottaessaan kuinka valkoinen neste ruiskusi sykäyksittäin kaustani.
Kun kaikki oli ohi. Aila sanoi:
- Mennään tuonne sängylleni jatkamaan leikkejä. Voit ottaa lisää mehua jos suusi kuvui läähättessä, mutta terästystä en enään tarjoa. En halua että tulet uniseksi. Nythän hauskuus vasta alkaa...
Ilma ei suosinut ja kolea ja pilvinen kesäiltapäivä muuttui rankkasateeksi puolitoistasataa kilometriä ennen Ailan mökkiä. Ensin yritin pitää sadetta bussipysäkin katoksessa, mutta kun sade ei osoittanut minkäänlaisia hellittämisen merkkejä ja kylmä ja nälkä ailkoivat vaivat niin päätin jatkaa matkaa. En tiennyt olisiko Aila mökillään mutta tiesin missä mökin avain oli piilossa ja varmasti mökin kaapista joku säilykepurkki löytyisi.
Kun pääsin mökille olin kuin uitettu. Minulla oli farkut, nahkatakki ja bootsit. Nahkatakki oli vähän suojellut sen alla ollutta paitaa, mutta senkin oli kaula-aukosta ja niskasta valunut vesi osin kastellut. Työnsin pyöräni katokseen Ailan auton viereen. Hän oli siis mökillä. Otin reppuni tavaratelineeltä ja huomasin, että vaikka siinä oli ollut sadesuojus päällä, vettä oli roiskunut niin paljon sen sisään, että senkin sisältö oli litimärkä.
Kun pääsin sisälle Aila suorastaan kauhistui kurjaa olemustani. Hytisin kylmästä ja kun seisoin oven sisäpuolella vesi tippui lammikoksi ympärilleni. Aila hössötti tätimäiseen tyyliinsä:
- Riisu heti nuo märät vaatteet tai saat kuolemantaudin.
Minä tein työtä käskettyä kunnes olin alushoususillani, jotka nekin olivat sateen kastelemat ja liimaituivat kylminä ihooni. Aila vaati:
- Pois vaan kaikki. Minä haen sinulle ensihätään pyyhkeen.
Minä seisoin kädet munien peittona kun hän ojensi pyyhkeen ja käski minun kuivata itseäni. Ailaa hymyilytti nolostumiseni, kun käännyin selin kuivaamaan itseäni. Hetken päästä hän laittoin viltin harteilleni ja meni laittamaan vesikattilan puuhellalle ja keittokattilan sen viereen.
Ensihätään sain mukillisen kuumaa mustaviinimarjamehua ja Aila kävi ripustamassa niin riisumani kuin repussakiin olleet vaatteet kuistin katoksen alle kuivumaan. Kun Aila tuli sisälle hän sanoi:
- Mistäs me sinulle vaatteet saataisiin? Et sinä ikävä kyllä kelteisilläsikään tarkene. Minulla on suurin osa vaatteista vielä talven jäljiltä kaupungissa ja me olemme aika eri kokoa, mutta toivottavasti minulla on jotain sopivaa...
Aila oli minua yli 20 senttiä lyhyempi ja hoikka. Hän kaiveli vaatekaappia ja selitti:
- Verkkarit taitaa olla vielä kaupungissa ja muut housuni voidaan varmasti unohtaa. Et sinä niitä päällesi saa... Paidat ja puserotkin voivat revetä...
Sitten hän kääntyi kädessään kaksi vaatetta ja sanoi anteeksipyytäen:
- Ikävä kyllä tämä kietaisuhame taitaa olla ainoa joka sinulle mahtuu. Tässä on myös hihaton neulepusero, joka on niin joustava, että sitä kannattaa yrittää. Jotenkin näitä pitäisi saada lämpimämmäksi. Täytyy sinulle jotain alusvaatteitakin löytää...
Hetken puuhastelun jälkeen Aila oli tuonnut eteeni mustan naruolkaimisen, silkiseltä tuntuvan aluspaidan, mustat, pitsimäisestä, joustavasta kankaasta tehdyt naisten alushousut, kietaisuhameen, jossa oli mustalla pohjalla isoja valkoisia kukkakuvioita ja valkoisen hihattoman, mutta poolokauluksisen neulepuseron. Aila selitti vähän huvittuneena, mutta anteeksipyydellen:
- Ikävä kyllä minulla ei ole miesten vaatteita ja kun verkkareitakaan ei ole, niin nämä ovat ainoat tarpeeksi suuret tai joustavat, jotka voin edes kuvitella sinulle sopivan. Nämä ovat aika "tyttömäiset", mutta mehän olemme täällä mökillä eikä kukaan sinua näe. Tärkeintä on että et vilustu.
Minä tuijotin epäuskoisena hametta ja "pitsipöksyjä". Aila yritti ottaa vilttiä harteiltani ja sanoi:
- Ala nyt pukea. Hätä ei lue lakia.
Pidin vilttiä lantionseutuni suojana, mutta Aila oli tinkimätön:
- Minun puolestani voisit vallan hyvin odottaa vaatteittesi kuivumista alastomanakin, mutta minä pelkään että vaatteitta sinä vilustut.
Otin Ailan tarjoamat mustat pikkuhousut, käänsin hänelle taas selkäni ja irrotin vastentahtoisesti otteeni viltistä. Huomasin kuitenkin pikkuhousuja jalkaani pujottaessa, että tuvan kirkkaat valot ja hämärtyvä ulkoilma saivat ikkunan toimimaan peilinä ja tätini katsoi kuvaani ikkunassa suu virneessä. Aila puheli:
- Toivottavasti mahtuu. Minulla ei oikein tämän väljempiä tai jousvampia ole.
Housut olivat aika tiukat mutta joustavat eivätkä mitenkään mahdottoman epämukavat. Housujen etumuksessa ei ollut ihan tarpeeksi tilaa, mutta kun asettelin kaluni vatsaa vasten ja nostin kasseja vähän ylös, niin kyllä nekin siedettävästi mahtuivat. Kalu näkyi yläviistoon osoittavana kohoumana hyvin työköistuvissa pöksyissä ja iho paistoi pitsimäisen kankaan pienistä rei'istä. Aila katsoi ja sanoi hymyillen:
- Noissa ei tietenkään ole ihan tarpeeksi tilaa sinun ... anatomiallesi, mutta toivottavasti ne eivät kiristä hirveän epämukavasti.
- Ei ollenkaan. Nämä ovat aika ...joustavat.
Minulla oli kiire pukea kietaisuhame päälleni, sillä pöksyjen puristus ja Ailan vähän liian tarkka silmäily alkoi tuntua levottomuutena kalussani. Halusin piilottaa sen hameen alle niin pian kuin suinkin. Hame ylsi minua juuri polven yläpuolelle ja kietaisuhameena se sopi tietenkin erittäin hyvin. Seuraavaksi laitoin aluspaidan. Silkkinen kangas tuntui ihoa vasten hyvältä ja vaikka paita oli aika tyköistuva päälläni, niin se ei kiristänyt. Sitten puin neulepuseron. Se oli tiukka ja kiristi vähän hiha-aukoista, mutta muuten se oli joustava ja melkein mukava päällä. Korkea kaulus lämmitti kaulaa. Muuten minulla oli edelleen aika vilu. Aila katsoi minua enkä osannut päätellä oliko hänen hymyssään huvittuneisuutta vai vain pelkkää ystävällisyyttä.
Hän huomasi viluisuuteni ja sanoi:
- Tarvitset jotain säärien ja käsivarsien peitoksi.
Hän otti kaapista ison, mustan, virkatun hartiahuivin ja antoi sen minulle:
- Ota tuo. Se sopii hyvin asusi väreihinkin. Mutta tarvitse sinä sukatkin. Otatko mielummin sukkahousut vai stay-upit? Kumpi tuntuu vähemmän pervolta. Tai enemmän - saat sinä valita silläkin perusteella.
Tunsin punastuvani. Enkä vähiten siksi että sillkisen sileä aluspaita ja pelottavan mielyttävästi puristavat pikkupöksyt tuntuivat kiihottavilta, vaikka tilanne oli samalla äärimmäisen kiusallinen ja nolo. Aila lohdutti:
- Älä välitä. Minulla ei nyt vain ole mitään muuta, joka sopisi päällesi ja omat vaatteesi ovat litimärät. Yritä suhtautua tähän huumorilla. Joudut pukeutumaan naisten vaatteisiin tätisi mökillä. Nyt se voi tuntua nololta, mutta jälkeenpäin tämä on hauska muisto. Ja tämä jää meidän salaisuudeksi. No kummat sinä otat sukkahousut vai sukat?
Ajattelin nopeasti että sukkahousuja pukiessa joutuisi ehkä nostamaan helmat korkeammalle ja Aila voisi nähdä paisuneen kohouman pikkuhoujeni etumuksessa. Vastasin:
- Otetaan sukat.
Aila antoi minulle parin mustia nailonsukkia, jossa oli leveät resorit yläpäässä. Ne olivat aika paksut ja vähän kiiltävät ja peittivät aika hyvin säärikarvani. Ihanan sileiden ja ihonmyötäisten sukkien rullaaminen ylös säärtä ja reittä Ailan opastaessa tuntui kiihottavalta. Sukat tuntuivat kihelmöivän mielyttäviltä käsissäni kun oikaisin ne pukeutumisen lopuksi. Kun asuni oli "täydellinen" katsoin itseäni ja ajattelin, että asuni oli oikeastaan kuin suunniteltu transu-kokonaisuus: mustavalkoinen hame, valkoinen neulepusero, hartiahuivi ja kaiken lisäksi naisten pikkuhousut, aluspaita ja stay-up-sukat.
Laitoin huivin harteilleni ja nousin seisomaan oikaisin ryhtiäni ja astelin muutaman kerran edes takaisin. Yrittäen peittää hämmennykseni ja kiihottumiseni naurahdin ja sanoin:
- Enpä olisi uskonut, mutta eivät nämä kamalilta tunnu. Ja tuntuvat ihan lämpimiltä.
Aila vaikutti tyytyväiseltä ja vastasi:
- No hyvä! Ja saathan sinäkin kokeilla miltä tuntuu viettää yksi ilta hamessa ja nylon-sukissa - jos et ole ennen kokeillut.
Aila alkoi puuhastella lieden äärellä ja juttelimme niitä näitä sukulaisistamme ja muista kuulumisista. Hän valmisti siskonmakkarasoppaa, kun mehän olimme nyt hänen mukaansa "melkein kuin siskokset". Jutustelu sai minut hetkittäin jopa unohtamaan asuni, mutta stten sitten liikutin ja hameen kangas hankasi nylonin peittämää reittäni ja tiedostin taas asuni. Keitto ja uudet vaatteet häätivät kuitenkin vilun ja asukin alkoi tuntua tutummalta vaikka olisi liioittelua sanoa, että se tuntui luontevalta.
Ruuan jälkeen Aila huuhteli astiat ja siisti pöydän ja minä istuin nojatuolissa polvi somasti toisen päällä ja selailin löytämiäni lehtiä. Havahduin siihen että Aila katseli minua. Hän hymyili ja sanoi:
- Olisitko arvannut aamulla, että tänä iltana istut täällä mökissä häme päällä sääret somasti ristissä Me Naisia lukemassa?
En voinut kuin nauraa. Laitoin lehden pois ja Aila jatkoi:
- Minulla on pannussa kuumaa vettä. Mitäs jos ottaisimme mukilliset terästettyä mustaviinimarjamehua?
Ajatus tuntui hyvältä ja pian kädessäni oli höyryävä muki johon tätini lorautti Koskenkorva-pullosta aimo siivun. Itselleen hän laittoi puolta vähemmän. Aila istui viereeni toiseen nojatuoliin ja skoolasi:
- Terveydeksi ... sisko!
Minä vastasin ja hörppäsin kuumaa ja väkevää mehua. Se lämmitti mukavasti. Mukini oli pian tyhjä ja Aila teki minulle heti uuden terästetyn mehutotin.
Kuuman mehun mukana nautittu alkoholi alkoi nousta päähän. Nolous alkoi hälvetä ja aloin pitää olostani yhä enemmän. Aila sanoi:
- Vaikka minun piti valita sinulle ne vaatteet jotka uskoin että sinulle saadaan edes jotenkin mahtumaan, niin minusta sinusta tuli suorastaan tyylikäs. Tule nyt vaikka itse katsomaan.
Hän nousi ja meni ulko-oven vieressä olevalle vaatekaapille ja avasi sen oven. Oven sisäpinnassa oli kokovartalo peili ja hän talutti minut sen eteen.
Katsoin peiliin ja ajattelin, että Aila oli oikeassa. Huomasin että toinen sukkani oli vähän kiertynyt ja kumarruin vaistomaisesti oikaisemaan sitä. Aila hymyili ja sanoi:
- Jos sukat eivät tahdo pysyä, niin on minulla sukkanauhavyökin. Haluatko lainata?
Minä nauroin:
- Se olisi jo vähän liikaa.
- Sanoo hameeseen pukeutunut nuorimies! Miksi et nyt ottaisi iloa irti kun sinulla on kerrankin tilaisuus ja hyvä tekosyy? Eikös sitä sanota että kaikkea kannattaa kokeilla kerran ja kun olet noin pitkällä tuossa mekkoilussa, niin mikset mene saman tien loppuun saakka. Hiukset sinulta ainakin pitää harjata.
Katsoin peilistä ja aika pitkät hiukseni olivat vähän sekaisin ja lättänät. Olin kiinnittänyt ne ponihännäksi niskaani. Aila haki harjan ja lupaa odottamatta avasi poninhäntäni ja alkoi harjata tukkaani. Hän komensi minut kumartamaan ja harjasi riippuvia hiuksiani. Sitten sain nousta taas suoraksi ja hän jatkoi tukkani laittamista. Aila kampasi hiukseni vinosti otsani yli. Näin peilistä että olin muuttumassa taas astetta enemmän naisen näköiseksi. Tämä ei kuitenkaan riittänyt Ailalle, vaan hän ehdotti:
- Sinulla on kauniit hiukset. Anna minun laittaa ne nätisti. Pienellä höyrykihartimen käytöllä saan ihmeitä aikaan.
- Ai nätisti? Tarkoittaa ilmeisesti tyttömäisen nätisti?
- Sanotaan vaikka asuusi sopiviksi.
Ailan into ja oma mukavasti lämmittävä nousuhumala sai minut suostumaan ja istuin pöydän ääreen. Aila teki minulle taas totin ja haki kihartimensa ja alkoi ahertamaan hiusteni parissa. Itse en nähnyt peiliä, mutta huomasin, että hiusten latvat taipuivat kiharoille ja luonnonsuora tukkani taipui uuteen muotoon myös kasvojeni sivuilla. Oli oikeastaan aika kiva istua "laitettavana". Laitoin taas polven toisen päälle ja pitkä siivu reittä paljastui kietaisuhameen halkiosta. Se näytti hyvältä ja tunsin pikkuhousujeni käyvän taas ahtaammaksi.
Lopulta Aila oli valmis ja kysyi:
- No niin! Miltäs näyttää?
Kävelin peilin eteen enkä ollut uskoa silmiäni. Ensinnäkin minulla tuntui olevan kaksi kertaa enemmän hiuksia kun aikaisemmin. Hiukseni olivat koholla päänahasta, joka antoi niille "runsaan" ilmeen ja kasvojani reunusti kauniisti kaartuvat kiharat. En voinut vastata kuin:
- Uskomatonta! Sinä olet taitava.
- Kiitos! Nyt kun olemme näin pitkällä, niin haluaisin tehdä vielä loppusilauksen...
- Minkä loppusilauksen? Minusta hiukseni ovat hyvin viimeistellyn näköiset?
- Tarkoitin meikkiä.
No se oli tietenkin looginen seuraava askel, mutta silti se tuli yllätyksenä. Epäröin:
- Meikata? Minut?
- Etkö ole yhtään utelias? Kampaus muutti sinua varmasti enemmän kuin olit uskonut - vai mitä? Miksi et kokeilisi muodonmuutostasi loppuun asti?
Kiima ja viina voitti harkinnan ja myönnyin. Istuin taas pöydän ääreen. Aila aloitti ajamalla huolellisesti vielä vähän haituvaisen sänkeni. Sitten oli vuorossa puuteri, luomiväri, rajauskynä, poskipunaa huulipunaa ja vaikka mitä. Ilmeisesti Aila otti tehtävänsä tosissaan. Kun lopulta kaikki oli viimeistelty hän katsoi minua pitkään tyytyväisesti hymyillen ja sanoi:
- Älä nuole huuliasia ja muista pitää sormesi irti kasvoistasi. Vaikka kuinka silmiä tai nenää kutittaisi, niin älä koske! Ja juo varovasti niin että huulesi juuri ja juuri koskettavat mukin reunaa.
Osasin odottaa melkomoista muodonmuotosta, mutta tulos silti ylitti odotukseni. Olin muuttunut kokonaan toiseksi ihmiseksi. Ensin huomasin kauniisti korostetut kuin suuremmiksi muutuneet silmäni pitkine ripsineen ja tummine rajauksineen. Kavoni olivat eri muotoiset, poskipäät olivat esillä paljon selvemmin ja kun näin kiiltävän punaiset huolellisesti rajatut huuleni mutristin vaistonvaraisesti suutani. Huokasin:
- Uskomatonta! Minähän näytän aivan ... toiselta. Näytän naiselta.
- Kun puseroosi laitettaisiin vähän täytettä, niin moni pikkuisen maistissa oleva isäntä kävisi sinua kylän lavatansseissa hakemassa. Halukkaita saattajia olisi varmasti. Eikä kaikkia miehiä haittaisi sekään, että huomaisivat sinun oikean sukupuolesi. Voisi olla että joku tällainen pervo tätikin haluaisi sinut mökilleen.
Pyörähdin peilin edessä niin että helmani nousivat vähän. Nauroin:
- Voisin olla itsekin kiinnostunut jos tällaisen pakkauksen jossian näkisin.
Huomasin toisen sukkani taas vähän valahtaneen ja oikaisin sitä. Aila sanoi:
- Laita nyt se sukkanauhavyö. Sitten tämä olisi aivan täydellistä.
Yritin ohittaa ehdotuksen, vaikka se kiihottikin minua yhä enemmän:
- Eihän se näy.
- En minäkään sitä käytä siksi että itse sukkanauhavyö näkyy. Kyse on siitä miltä se saa minut tuntemaan ja se miltä minusta tuntuu, näkyy ulospäin.
Vastaustani odottamatta hän meni makuusoppeensa ja palasi sieltä mustan sukkanauhavyön kanssa:
- Riisu hameesi, niin minä näytän miten tämä puetaan.
Minä tottelin, enkä piitannut vaikka hameen riisuminen paljasti pikkuhousuni etumuksessa pullottavan kohouman. Aila kiinnitti sukkanauhavyön vyötärölleni seisoen takanani. Katsoimme peilistä aika leveää silkkisen kiiltävää vyötä ja siitä reisiäni vasten roikkuvia sukkanauhoja. Sukkanauhojen välissä pikkuhousujen etumuksessa oli pitkä ja paksu vasemmalle yläviistoon osoittava kohouma. Aila siveli lanteitani ja tuijotti etumustani peilin kautta.
Aila kyykistyi vierelleni kiinnittämään sukkanauhoja sukkiini. Hän katsoi ylös ja sanoi:
- Kyllä minun pikkuhousini näyttävät olevan sinulle tukalan ahtaat. Minä taidan ottaa ne samalla pois kun kiinnitän sukkanauhat.
Minä en sanonut mitään. Tuijotin vain kuinka Aila kiskoi tiukkoja housuja alaspäin kunnes jäykkä kaluni pompahti niiden suojasta ja jäi vaappumaan vaakasuorana sojottaen Ailan kasvojen eteen. Hän hymyili, katsoi minuun ja iski silmää. Hän kiinnitti sukat tottuneesti ja nousi sitten ylös. Hän jäi seisomaan taakseni ja katseli minua peilistä oikean olkani sivuitse. Hänen kätensä sivelivät lanteitani ja alavatsaani. Hän sanoi:
- Onpa ylväs näky! Kaunis nuorimies nätisti meikattuna ja puettuna ja kulli komeasti pystyssä.
Aila otti kiinni luunkovasta kalustani ja alko pumpata esinahkaa eteen ja taakse. Huohotin:
- Mitä sinä teet? Minä... minulta tulee, jos jatkat...
Aila nauroi:
- Anna tulla. Minulla on koko yö aikaa leikkiä sinun kanssasi ja on hyvä purkaa ensin liiat paineet. Olet sitten kestävämpi...
Katsoin itseäni peilistä: meikattuja kasvojani, pitkien, mustien silmäripsien varjostamia silmiäni, kiiltävän punaisia huuliani, mustia sukkiani ja niitä kannattalevaa sukkanauhavyötä. Ailan toinen käsi runkkasi minua ja toinen puristeli pakaroitani. Hän katseli peilin kautta vuoroin kaluani vuoroin silmiini. Hän kuiskasi:
- Jos käyt täällä uudestaa, minä voin ostaa sinulle ihan omia hepeneitä. Nättejä vekkihameita, pitsipuseroita, alushameita, korkokengät, korsetin,... haluaisitko?
Minä huohotin nautinnosta sekopäisenä:
- Se olisi ihanaa.
- Sinä voit olla minun pikku transu-barbini. Minä puen ja meikkaan ja sitten voimme vähän leikkiä...
Oloni alkoi käydä sietämättömäksi. Voihkin ääneen ja se innosti Ailaa vain nopeuttamaan tahtia. Katsoin itseäni peilistä kun tulin. Sperma ruiskusi kaaressa kovalla paineella. Aila hymyili voitonriemuisena tuijottaessaan kuinka valkoinen neste ruiskusi sykäyksittäin kaustani.
Kun kaikki oli ohi. Aila sanoi:
- Mennään tuonne sängylleni jatkamaan leikkejä. Voit ottaa lisää mehua jos suusi kuvui läähättessä, mutta terästystä en enään tarjoa. En halua että tulet uniseksi. Nythän hauskuus vasta alkaa...
Vastaukset 15
Vanhimmat
olipa kiihottava tarina, vieläkö käyt tätisi luona
Mukava jos pidit tarinastani.
Tämä on jo aika kaukaista historiaa ja kuviot ovat kohdallani muuttuneet, mutta on löytynyt uusia "tätejä" ja hepenissä viihdyn edelleen.
Lukiessani juttuasi, tuntui kuin olisin ollut läsnä tuossa tapahtumassa, kiihotuin niin henkisesti kuin fyysisestikkin.... kiitoooos
Minäkin ihastuin naisten asuihin tätini luona. En toki noin upeasti, mutta jäin koukkuun ja joskus olen edelleenkin lainannut hänen asujaan. Hän tietää ja antaa minun tehdä sen.
Minullakin se alkoi märistä vaatteista. Ei ollut muita kuin tädin vaatteet. Myöhemmin jäin kiinni kun pengoin hänen vaatekaappiaan. Tätini suuttui ensin, muuta sain sitten käyttää hetken hänen alusasuja.
Aluksi tekosyiden varjolla vierailin tädin luona. Varsinaisesti seksi ei liittynyt asiaan, mutta pikkuhiljaa sekin astui kuvioihin. Tätini alkoi ensin vaatia minulta palveluksia. Siivousta, tiskaamista. hänen alusasut ylläni. Sitten hän "keksi" että minusta on monenlaista hyötyä ja huvia hänelle.
Nykyään käyn hänen luonaan pari kertaa viikossa. Minulla on siellä oma pieni vaatekaappi jossa on paljon erillaisia asuja.
Joskus vietän tädin luona koko viikonlopun ja olen meikattuna hänen palvelijattareksi
Nautin itse tilanteesta. Joskus se on kuitenkin turhauttavaa. Täti saattaa soittaa ja käskeä tiskaamaan tai siivoamaan. Silloin on mentävä.
Olin nuorena poikana alivuokralaisena erään, ihan mukavan oloisen naisihmisen luona. Hän oli eronnut ja kaksi aikuista lasta, tyttö ja poika jo muaalla opiskelemassa.
Viihdyin hyvin talossa ja minusa oli kiva viettää iltoja hänen seurassaan. Kerran hän sitten lähti viikonloppumatkalle ja mina aloin tekemään tutustumiskiertoa talossa.
Kun avasin hänen makuuhuoneensa oven, jostain syystä menin "tädin" vaatekaapille ja edessäni oli mintä upeimpia alusasuja kauniisti eri hyllyillä.
Olin joskus salaa nuuhkaissut isosiskon kiiltäviä nylon-unelmia, mutta siihen se oli jäänytkin.
Nyt levittelin eteeni näitä asuuja ja ennenkuin kunnolla tajusinkaan, olin jo riisunut omat asuni pois ja pukkeuduin tädin vaatteisiin.
Minullä oli kkok asukokonaisuus samaa, kauniin sinistä sarjaa, ja tummat sukat sukkanauhoilla kiinni. Olin todella kiihottunut ja asetuin vuoteelle kyljelleni, mistä sain katsoa itseäni hepenissä vuoteen vieressä olevasta peilistä.
Silloin sain ensimmäisen orkkuni naisten asuissa. Sen jälkeen lainasin tädin asuja aina kun siihen vaan tarjoutui tilaisuus. Kerran sitten viikonloppuna vietimme taas yhteistä iltaa ja täti tarjosi viiniäkin. Olin aika rohkea ja kehuin häntä kauniiksi. Hän käväisi huoneessaan ja takaisin tultuaan hänellä oli yllään vain kaunis aamutakki, minkä alta kuulsi selvästi upeat alusasut.
Hän seurasi katsettani ja alkoi sitten vähän kerrassaan puhumaan naisten asuista ja siitä, että kuinka moni nuori mies pitää niistä ja jatkoi:
"Kuten sinäkin ystäväiseni".
Siinä sitä oltiin, mutta alkoholin rohkaisemana myönsin, ja niin hän otti minua kädestä ja veti perässään makkariin. Vuoteella oli muutamia asuja, jotka hän pyysi minua pukemaan ylleni.
Kun änkytin vähän vastaan, hän sanoi tietävänsä asian ja niin siinä sitten kävi. Kaksi vuotta sain olla hänen kanssaan ja aika usein tyttönä. Kun hän vielä kertoi poikansakin harrastavan tyttöilyä, eikä hänellä ollut mitään sitä vastaan, olin onnellinen.
NKaipauksella muistelen niitä aikoja. Nyt minulla on vaimo, joka ymmärtää ja joskus yhdessä pidämme oikein railakkaita "asujuhlia".
hyvin kirjoitettu tarina, kirjoita ihmeessä lisää. Tällaista lukee mielellään
Saisko tälle jatkoa?
ihanasti kirjoitettu ja mukaansa tempaava... mitäs makuusopessa tapahtui.. eli jatkoa odottaen.
Kiitos palautteesta.
Kun taas runosuoneni alkaa pullistella, niin voisinpa jatkoa väsätäkkin.
Mihin suuntaan toivot tarinan kehittyvän:
a) täti ja tyttöilevä poika jatkavat harrastustaan uusilla vaatteilla, paikoilla jne
b) Mennään enemmän bisex-suuntaan mekkoilevan motoristin serkkupojan liityttyä kuvioihin
c) Mennään bisex-suuntaan tädin miesystävän kanssa
d) Täti tiukentaa otettaan strapon yms leikkien myötä?
Vaihtoehdot a ja d kuulostavat parhailta.
Ehdottomasti mieleisin vaihtoehto olisi D
Toiseksi mieleisin olisi A
B ja C eivät oikein iske...
jatkoa? Sitä tässä odotellaan
Jatkoa vaan. Tarina oli hyvä ja kiihottava. Jatkoaluueet voit ihan valita itse, sillä noin hyvältä kirjoittajalta varmaan syntyy jokaisen makuun jotain. Itse olen lainaillut monen sukulaisnaisen alus- ym muitakin asuja. se kiihottaa niinvaltavasti.
Jatkoa olen jo väsännyt:
Osa2: http://keskustelu.suomi24.fi/node/6317282
Osa3: http://keskustelu.suomi24.fi/node/9179618