Näin voit vähentää kätkytkuoleman

Omilla toimillaan voi todellakin vähentää kätkytkuoleman riskiä. Se on ihan todistettu mm. Britanniassa ja Ranskassa. Harmi, että Suomessa neuvolat eivät jaa oikeastaan muuta ohjetta, kuin että vauva tulee nukuttaa selälleen (mikä onkin oikea ohje) eikä kätkytkuolemasta puhuta - siitä vaietaan. Kuitenkin miltei joka viikko Suomessa kuolee yksi vauva kätkytkuolemaan, mikä on aika paljon.

"Kätkytkuolema on odottamaton imeväisikäisen kuolema, joka kohtaa n. 35-40 lasta Suomessa vuosittain. Kätkytkuoleman syy on tuntematon, mutta monia altistavia seikkoja on tutkimuksissa voitu osoittaa: vatsallaan makuuttaminen on osoittautunut riskitekijäksi ja liian lämpimästi pukemiseen, keskosuuteen ja äidin nuoreen ikään näyttää kätkytkuolemalla myös olevan yhteyksiä. Monasti vähäiset hengitystieinfektion oireet edeltävät tapahtumaa, vaikka eivät ole itse kuoleman syy. Kuolinmekanismina arvellaan olevan lapsen autonomisen hermoston kehittymättömyydestä ja sen toiminnan epätasapainosta johtuva elintärkeiden toimintojen häiriintyminen."
--Anne Santalahti, yleislääketieteen erikoislääkäri (Vauva-lehti 1999/3)

Kätkytkuolema (SIDS, Sudden Infant Death Syndrome) on traaginen vauvan yhtäkkinen kuolema unen aikana. Sitä on tutkittu paljon, mutta yksiselitteistä syytä sille ei ole löydetty. Yleensä kätkytkuoleman´ kokevat vauvat ovat 0-6 kuukauden ikäisiä, eniten niitä sattuu noin 3 kuukauden ikäisille. On kuitenkin löydetty joitakin ympäristöllisiä selittäviä tekijöitä: Vanhempien alhainen sosioekonominen status, äidin tupakointi, ennenaikainen syntymä ja hengitysvaikeudet syntymän jälkeen sekä se, jos sisarus on kätkytkuoleman uhri. Kätkytkuolema ei johdu kuristumisesta, vuodevaatteisiin tukehtumisesta tai vauvan päälle kierähtämisestä. Mielenkiintoinen tieto on, että niissä kulttuureissa, joissa perheet nukkuvat yhdessä, kätkytkuolema on paljon harvinaisempi kuin länsimaissa.

Nykyään kätkytkuolemaa pidetään pikemminkin unihäiriönä. Vauva ei osaa kontrolloida automaattisesti hengitystään unen aikana tai havahtua unesta hengitysvaikeuden seurauksena. Unen aikana happi-hiilidioksidi-tasapainosta huolehtivat pienet kemoreseptorit suurten verisuonten seinämissä. Jos veren happipitoisuus laskee tai hiilidioksidipitoisuus nousee liiaksi, lähettävät nämä reseptorit aivoille käskyn kiihdyttää hengitystä. Ensimmäisinä kuukausina nämä automaattiset hengityksensäätelyjärjestelmät ovat kehittymättömiä kaikilla vauvoilla. Vauvojen hengityksessä ei ole vielä säännöllistä kaavaa, vaan siinä esiintyy silloin tällöin jopa 10-15 sekunnin katkoksia, jonka jälkeen hengitys taas jatkuu. Näitä katkoksia kutsutaan apneaksi. Joskus katkokset ovat jopa 20 sekunnin mittaisia ja niiden aikana sydämen syke laskee noin 20 prosentilla. Silloin joko automaattinen säätelyjärjestelmä kytkeytyy päälle taikka vauva herää, ja hengitys jatkuu taas. Onkin arveltu, että kätkytkuoleman uhreilla joko automaattinen säätelyjärjestelmä on synnynnäisesti häiriintynyt tai he eivät jostain syystä herkästi herää hengityskatkokseen.

Vauva on siis neurologisesti ja kehityksellisesti epäkypsä nukkumaan yksin. McKennan tutkimustulokset tukevat sitä oletusta, äidin lähellä nukkuminen aktivoi vauvaa hengittämään. Kun vauvan hengitys katkeaa, äiti ehkä tiedostamattaan liikahtaa, mikä taas havahduttaa vauvaa sen verran, että hengitys taas jatkuu. Vauva tuntee patjan välityksellä äidin hengityksen sekä kuulee sen rytmin, mikä auttaa vauvaa rytmittämään omaa hengitystään. Yksin nukkuvalla vauvalla tätä valvontamekanismia ei ole. Suoraan näistä tuloksista ei kuitenkaan voi sitä johtopäätöstä vetää, että yhdessä nukkuminen ehkäisisi kätkytkuolemia. Tätä mieltä on kuitenkin lastenlääkäri, lääketieteen tohtori William Sears, 8 lapsen isä ja perhepedin vankkumaton kannattaja. Hän lisää vielä, että nimenomaan rintaruokituilla lapsilla kätkytkuoleman riski on pienempi. Hän perustaa hypoteesinsa puhtaasti henkilökohtaiselle vakaumukselle, jossa kuitenkin on perusteita olla totta. Onhan niin, että nimenomaan rintaruokitut vauvat heräilevät keskimäärin useammin öisin kuin korvikkeella ruokitut, koska rintamaito sulaa nopeammin kuin korvike. Tämä voisi olla yksi luonnon mekanismeista suojata vauvaa liian syvältä ja liian pitkältä unelta, josta vielä kehittymättömät säätelymekanismit eivät saa vauvaa hereille, varsinkaan jos vauva nukkuu yksin omassa sängyssään, mahdollisesti jopa omassa huoneessaan.

Myös äidin voi sanoa olevan "kehityksellisesti epäkypsä" nukkumaan erossa vauvasta. Äiti todennäköisesti heräilee ainakin aluksi useita kertoja yössä tarkistamaan, vieläkö vauva hengittää. Jokaisesta risauksesta äiti on hetkessä vauvan sängyn vieressä, ja pahimmassa tapauksessa vauva säikähtää tätä hämärästä ilmestyvää pörrötukkaista aavetta ja herää itkemään. Onhan paljon helpompaa vain ojentaa kätensä ja laskea se rauhoittavasti vauvan päälle ja jatkaa unia. Lähde: http://imetystukilista.net/sivut/index.php...&Itemid=139

Ranskassa asuva Jertta kertoi että heillä kampanjoidaan aktiivisesti kätkytkuolemien vähentämiseksi ja tämän johdosta kätkytkuolemien määrä on vähentynyt.

Ranskan synnytyssairaaloiden ohjeet:

lapsi on nukutettava huoneessa, jossa lämpötila on 19 astetta (ei enempää, ei vähempää)

lapsi nukutetaan aina selälleen

lapsen sängyssä ei koskaan saa olla peitettä, tyynyä, pehmoleluja tai mitään muutakaan irrallista, johon lapsi voisi vahingossakaan tukehtua

lapsi ei saa nukkua vanhempien kanssa samassa sängyssâ, koska siellä
on noita em. tyynyjä, peittoja jne.

lapselle puetaan yöksi (peiton tilalle) makuupussi/unipussi, jossa pää ja kädet jäävät ulkopuolelle.

Iso-Britanniassakin neuvotaan uusille äideille miten kätkytkuoleman riskiä voidaan pienentää. Vuonna 1995 aloitettiin kätkytkuolemien vähentämiseen pyrkivä kampanja, jolloin vanhempia neuvottiin nukuttamaan vauvat mieluummin selällään kuin vatsallaan. Kätkytkuolemien määrä vähenikin vuodessa 50 prosentilla, mutta viime aikoina kuolemat ovat taas lisääntyneet. Edellä mainitun FsiD:n uusimpien ohjeiden mukaan kätkytkuoleman riskiä voidaan vähentää selvästi yhdeksällä askelmalla (toistan vain ne joita ei ranskalaisissa ohjeissa ollut):

lopeta raskausaikainen tupakointi, tämä koskee myös isiä

älä anna kenenkään tupakoida samassa huoneessa kuin vauvasi on

katso että vauvallasi ei ole liian kuuma

pidä vauvan pää paljaana ja laita vauvan jalat kohti sängyn jalkopäätä, jotta hän ei joutuisi peiton alle

jos vauvasi on sairas, älä aikaile avun hakemisen suhteen

älkää nukkuko perhepedissä jos olette tupakoitsijoita, olette juoneet alkoholia, ottaneet rauhoittavia lääkkeitä tai olette erittäin väsyneitä

jos vauva nukkuu erillisessä sängyssä, pidä silloin vauvan sänky omassa makuuhuoneessasi ainakin ensimmäisten kuuden kuukauden aikana

älä nukahda vauvasi kanssa sohvalle

Vauvamyssyä suositellaan usein pidettävän vauvan päässä vuorokauden ympäri. Kätkytkuolemien vähentämisneuvoissa (kts. yllä) tätä kuitenkin pidetään vaarallisena, koska vauvan lämmönsäätelykyky on vielä vajavainen. Pitämällä vauvan pää ja kasvot paljaina liika lämpö pääsee helpommin poistumaan vauvan kehosta. Tätä on helppo toteuttaa kotona, mutta neuvoissa korostetaan että tämä pitäisi muistaa myös lämpimässä autossa, julkisissa kulkuneuvoissa, kaupoissa jne. - vauvan päähine kannattaa poistaa vaikka vauva siihen heräisikin!

Vauvaa ei tule jättää yksin autoon nukkumaan, eikä ruotsalaisen Socialstyrelsenin neuvojen mukaan myöskään yksin talvella ulos nukkumaan. Suomessa on erittäin tavallista että vauvat nukkuvat esim. parvekkeella vuoden ympäri, ja ainahan voi vähän väliä käydä tarkistamassa että vauvalla on kaikki hyvin ja tarpeeksi lämmin, mutta ei liian kuuma. Vauvoilla on useimmiten liikaa vaatetusta, eikä liian vähän. Jos vauvan niska tai rinta on hikinen ja kuuma, vauvan vaatetusta kannattaa vähentää. Vaikka vauvan jalat tai kädet tuntuisivat hieman kylmiltä, tämä ei ole merkki siitä että vauva palelee, vaan se on vauvalle aivan normaalia. Vauvan kasvoista huomaa myös helposti jos vauvalla on kuuma.


Perhepeti?

Ranskalaisissa ohjeissa neuvotaan ettei lapsen tulisi nukkua vanhempien kanssa samassa sängyssä. Perhepeti lienee kuitenkin tavallisimpia nukkumisjärjestelyjä ympäri maailman. On myös tutkijoita joiden mielestä kätkytkuolemariski vähenee perhepedissä. Äiti on lähellä ja pystyy nopeastikin reagoimaan esim. vauvan mahdolliseen hengityskatkokseen.

"In Japan, for example, where co-sleeping is the norm, SIDS rates are among the lowest in the world, which suggests that this arrangement may actually help to prevent SIDS." (Dr James J. McKenna, World Health 1996.) Eli Japanissa, jossa perhepeti on sääntö, kätkytkuolemien määrä on alhaisin maailmassa. Tämä järjestely voi todellakin estää kätkytkuoleman.

Jos nukutte perhepedissä ja pelkäät että vauva joutuu peittosi alle voit nostaa vauvan syötön jälkeen pääsi korkeudelle ja pitää peittoasi hieman alempana ja/tai vauvalla voi olla oma pienempi peitto, tai voit käyttää vauvalla unipussia. Perhepedissä nukkumisesta voi olla myös se hyöty että vauva syö öisin useammin ja tämäkin näyttää vähentävän kätkytkuolemariskiä. Myös Ruotsissa ollaan tultu siihen tulokseen että imetyksellä on kätkytkuolemien kannalta jonkinlainen suojaava vaikutus. Imetä siis jos voit. Lähde: http://www.babyidea.fi/vinkkeja/katkytkuolemasta.html

Ihmislapsen aivojen kehitys tapahtuu pääasiassa syntymän jälkeen. Ihmisellä on vain 25 % aivojen tilavuudesta syntyessään, kun lähimmällä sukulaisellamme, simpanssilla, on 45 %. Ihmislapsen hermostollinen kypsymättömyys mahdollistaa ihmislajin sopeutumisen moniin erilaisiin ympäristöihin. Aivot muokkaantuvat ympäristön antaman mallin mukaan. Muutaman vuoden ikäinen lapsi on jo sopeutunut omaan ympäristöönsä. Joutuessaan yhtäkkiä toisenlaiseen maailmaan hänen mahdollisuutensa heikkenevät.

Tämä aivojen ja hermoston nopea kypsyminen vauvaiässä vaatii runsaasti energiaa. Suurimmalle osalle, jopa 90 %:lle maailman ihmisistä perhepeti on itsestään selvä osa vauvaperheen elämää. Perhepeti nähdään myös imetystä tukevana toimintamallina. Äidinmaito sulaa nopeasti ainutlaatuisen koostumuksensa takia. Siksi rintaruokitut vauvat tarvitsevat ruokaa usein, joten äidin on pysyttävä vauvan lähellä päivin ja öin. Yösyötöt saattavat olla yksi luonnon mekanismeista suojata vauvaa liian syvältä ja liian pitkältä unelta, josta vielä kehittymättömät säätelymekanismit eivät saa vauvaa hereille. Jos vauva nukkuu yksin omassa sängyssään, mahdollisesti jopa omassa huoneessaan, hän ei välttämättä heräile yhtä helposti. Lähde: http://www.hernekeppi.fi/hernekeppi/hk3/perhepeti.shtml