Jatkuvat pahat unet, useita yössä

Yksi selitys voisi olla sellainen, että pelkäät elämänhallinnan menetystä tilanteissa, joihin ei voi suoraan itse vaikuttaa -- auton käsijarruissa on vikaa, eikä sinussa.

Pelastat auton ennen kuin se joutuu mereen -- aikamoinen suoritus, oletko ylisuoriutuja.

Häpeän tunne lapsen mitättömistä rikkeistä --Sinulla on voinut olla vaativat vanhemmat -- olet vieläkin liian ankara itsellesi.

Avomies on sinulle tärkeä ja siksi pelkäät, että välinne rikkoutuvat.
Miksi kukaan haikailisi exänsä perään? Haikailetko sinä yhdenkään exän perään?
Koita selittää asia itsellesi järjellä ja herättyäsi ajattele onneksi se oli vain unta.

Se, että unessasi hakkaat miestäsi voi tarkoittaa sitä, että pelkäät omalla hysteerisellä käytökselläsi rikkovasi parisuhteen.

Mitä jos kirjoittaisit joka kerta unesi päivämäärineen paperille/vihkoon herättyäsi.
Tutkiskele edellistä päivää vaikuttaako jokin tilanne tai vaikka syömäsi raskas ateria painajaisiisi.

Alkuinnostuksen jälkeen homma voi jonkin ajan kuluttua vaikuttaa niin tylsältä, että unetkin vähitellen loppuvat. Jos innostut lisää, niin vuoden päästä sinulla on jo romaanin ainekset kasassa.

Hei,
Minulla on ollut myös hyvin väkivaltaisia unia, anoppia kohtaan, joka kohteli minun mielestäni miestäni huonosti lapsena, mutta ei mieheni.
Hän kohteli nuoruus aikana minua selkeästi mustasukkaisuuden takia, miten lystäsi. Kun kysyin, miksi teit niin, hän valehteli ja ymmärsin, ettei hän pysty olemaan vilpittön tai valehtelematta vaan sanoo aina, " Enhän minä ole mustasukkainen".
Laitoin välit poikki, kun yritin sopia ja setviä asioita 2 vuotta, mutta anoppi ei ottanut minkään laista askelta sopimiseen päin, vaan valehteli ja koitti esittää pojalleen hyväsydämistä. Mieheni on (tai ainakin ollut) mammanpoika. Mm. kun ensimmäisen kerran tulin hänen luokseen yöksi (olimme 16 vuotiaita) Olisimme nukkuneet jopa eri vuoteissa, mutta äiti halusi nukkua mieheni kanssa, kysyin mieheltäni, että nukutko usein äitisi vieressä ja tämä sanoi nukkuvansa n. pari kertaa viikossa. Mielestäni asia vaikutti sairaalta.
Nyt näen unia, missä mieheni katsoo vierestä kun äiti kaltoin kohtelee minua ja minä pieksen hyvin agressiivisesti ja väkivalloin vastaan. Niitä on nähty viikkoja, vaikka välien poikkilaittamisesta on kulunut paljon aikaa...

olen itse nähnyt enne unia paras on alkaa puhua kaikille minä aloin itse keskellä yötä puhua itsekseni kun muu ei auttanut.....sain unta loppuyöstä

Hei,

Minulla on ollut jo reilut 1,5kk joka yö hyvin vaikeita ja painajaisia. Tiedostan unessa että se on vain unta ja tiedän että herään siitä, mutat silti ne ovat hyvin ahdistavia ja aggressivisia. Esimerkkejä:

Jään hyökyaallon alle mutten kuole, voin hengittää veden alla normaalisti. (Tästä seurannut vesipelko, en voi enää uida meressä tai missään luonnonvesissä)

Äitini heittää pommin päälleni, se räjähtää ja kuolen. Tässä unessa kuolema tuntui siltä, että voisi jopa aatella sen oikeastikin tuntuvan siltä. paljon kipua. Herään kuolemaan.

Isäni yrittää tappaa kaikki sukulaiseni. Loppujen lopuksi koko sukumme on hirtetty saman puiston puihin ja muut ihmiset ammuttu ympärille. Tästä seurasi erittäin outo tunne seuraavana aamuna läheisteni seurassa, "kaikki ovatkin vielä elossa"

Mies, jonka kanssa oli alussa hauskaa, alkoi yhtäkkiä pahoinpidellä, raiskata, kaivoi syvän kuopan ja laittoi minut sinne, ja lopulta yritti tappaa ja syöttää ihmislihaa. Tässä unessa tiesin olevani unessa ja että heräisin siitä pian. Heräsin vasta kun sain miehen irti itsestäni. En tunnistanut miestä tutuksi.

Nämä unet vain jatkuvat, unipäiväkirjaa olen aloitellut. Näen joko tällaisia kamalia painajaisia tai en näe unta ollenkaan. Onko kenelläkään samanlaista kokemusta näin raaoista unista, jotka eivät ole loppuneet. Aamuinen panikointi alkaa jo kyllästyttää, ja kuolema alkaa pyöriä mielessä jo ihan valve-elämässäkin.

Pahoin pelkään että olette eroamassa.

NIINKÖ

Tässä videossa on hyviä neuvoja unien hallintaan.

http://www.youtube.com/watch?v=2tiijT22Ja4

näen unia siitä että olen jossain tappelussa jossa on aseita ja joudun autoon jossa muutuun hysteeriseksi ja alan panikoida siellä ja sitten minut viedään taloon joka on tyhjä ja panikointi vai pahenee. Herään yöllä sen takia ja koulunkäynti on hankalaa koska en pysty keskittymään. Valvoessanikin tuntuu siltä kuin panikoisin ja muuttusin hysteeriseksi ja niin. Kun nukun niin unessani tärisen koko ajan ja tuntuu siltä että mua ammutaan aseella ja joudun teholle ja sityen herään. Auttakaa mua en kykene menemään uloskaa yksin koska pelkään ihan jumalasti että mua ammutaan ja että postilaatikon takaa tulee joku ja kidnappaa mut. Joskus näen myös sellaisia unia et olen ulkona näen jonkun ja se lähtee jahtaan mua ja menen sisälle ja aion laittaa oven lukkoon mut se ei mee ja sit mulle käy pahasti. Pliis auttakaa, en tunne olooni turvalliseksi enää missään!!

Mulla on kans ollut painajaisia ja ne ovat juurikin liittyneet oman elämän silloisiin tapahtumiin melko suorastikkin.:D Olen tottunut siihen, että yleensä yön aikana tulee käsitelytä melko monetkin reaalielämän tapahtumat.

Yksi esimerkki olisi vaikka oman isäni kanssa käydyn riidan jälkeen nähty painajainen, joka meni jokseenkin näin: Siis koko unen ajan vallitsi aivan mielettömän ahdistava tunnelma, (tässä vaiheessa repeän nauramaan, jälkikäteen kirjoitettuna vaikuttaa vaan niin hupaisalta) isäni siis jahatasi jonkun teräaseen kanssa minua koko unen ajan.
Yritin päästä karkuun isääni ja juoksin sängyn alle piiloon, jonne jäin hetkeksi kunnes hän sitten löysi minut ja kurkkasi sängyn alle. Siinä vaiheessa unta huomasin isäni olevan sokea ja hänen silmänsä olivat valkoiset. Hän ei siis nähnyt minua. Pääsin hetkeksi taas karkuun häntä ja juoksin naapuriin jossa joku outo perhe vietti aikaa keskenänsä. Yritin kertoa heille, että tarvitsisin apua, mutta kukaan ei kuullut minua ja oli todella hysteerinen.
Kun kukaan ei kuunnellut minua. päätin palata takaisin taloon ja tottakai isäni oli siellä ja hän heitti minut lattiaan, tuli päälleni ja tappoi minut siihen paikkaan.

Tämän jälkeen heräsin yltäpäältä hiestä ja todellatodella ahdistuneena, en meinannut enää uskaltautua takaisin nukkumaan. Se oli ehkä elämäni pahin painajainen, jonka muistan.
Mutta ihmeellisellä tavalla kuitenkin ahdistukseni asiaa kohtaan on hellittänyt ja en muista sitä enään niin ahdistavana kuin se itseasiassa ennen unta oli. Eli uskon syvästi, että niillä painajaisillakin on jonkinmoinen merkitys. Kaikellahan on:)

Olen nähnyt myös enneunia ja minusta unimaailmaa arvostetaan liian vähän.