Enervent LT6 räjäytyskuva

Kuulemmas kanaviston "painesuhteet" on roottorin ympäristössä sellaiset että jäteilman puolella olisi matalampi paine kuin tuloilman puolella, edesauttaen sitä että jäteilmaa ei pääse tuloilman sekaan. Löysin vanhan esitteen jossa oli LTR6:n kansi auki ja ainakin siinä kuvassa esim. puhaltimien sijoittelu ei ollut sellainen että se oli automaattisesti merkinnyt ainaista alhaisenpaa painetta jäteilmapuolelle. Molemmat rupellit imivät ilmaa roottorin läpi. Siitä siis kysymys että miten moinen paine-ero on varmistettu jos ollenkaan?
Onko siinä jokin automatiikka joka huolethtii että poistopuhallin on aina tulopuhallinta pienemmällä teholla?

Onkohan jossain tutkittu että minkä verran tuo roottori sotkee tulo- ja poistoilmaa sekaisin?

Entä sattuuko olemaan tietoa miksi koneen sisälle asennettavalle vesipatterille luvataan paljon enemmän kilovatteja kuin erilliselle kanavapatterille? Onko siinä "lamellien" pinta-ala todellakin niin paljon suurempi??

Sittenpä semmoinen kysäri ettäs... jossain LTR6:n lisukelistassa oli lisähinta sille että koneesta tilaisi "pystymallin". Mitähän moinen pystymalli tarkoittaa?
Sitäkö että kopan saa auki sivustapäin?
(normaalistihan se avautuu päältä joten sitä ei vois kattoon asentaa)

kimble71 kirjoitti:

Kuulemmas kanaviston "painesuhteet" on roottorin ympäristössä sellaiset että jäteilman puolella olisi matalampi paine kuin tuloilman puolella, edesauttaen sitä että jäteilmaa ei pääse tuloilman sekaan. Löysin vanhan esitteen jossa oli LTR6:n kansi auki ja ainakin siinä kuvassa esim. puhaltimien sijoittelu ei ollut sellainen että se oli automaattisesti merkinnyt ainaista alhaisenpaa painetta jäteilmapuolelle. Molemmat rupellit imivät ilmaa roottorin läpi. Siitä siis kysymys että miten moinen paine-ero on varmistettu jos ollenkaan?
Onko siinä jokin automatiikka joka huolethtii että poistopuhallin on aina tulopuhallinta pienemmällä teholla?

Onkohan jossain tutkittu että minkä verran tuo roottori sotkee tulo- ja poistoilmaa sekaisin?

Entä sattuuko olemaan tietoa miksi koneen sisälle asennettavalle vesipatterille luvataan paljon enemmän kilovatteja kuin erilliselle kanavapatterille? Onko siinä "lamellien" pinta-ala todellakin niin paljon suurempi??

Sittenpä semmoinen kysäri ettäs... jossain LTR6:n lisukelistassa oli lisähinta sille että koneesta tilaisi "pystymallin". Mitähän moinen pystymalli tarkoittaa?
Sitäkö että kopan saa auki sivustapäin?
(normaalistihan se avautuu päältä joten sitä ei vois kattoon asentaa)

Lue lisää

Mä en välttämättä ymmärtänyt täysin mitä sä ajoit takaa, mutta puhaltimien sijoittelu ei aiheuta LTR6 mitään ongelmia.
Koneessahan on kaksi puhhalinta. Eli "tuloilmapuhallin" imee raitista ilmaa ulkoa ja puhaltaa sen tuloilmakanavistoon. Tuloilmapuhaltimen aiheuttama paine riippuu kanaviston kokonaispainehäviöstä, syntyy se sitten tuloilmakanavistossa tai raitisilmakanavistossa. Oli miten oli miltein poikkeuksetta LTR6 tulee varustaa tuloilmapuolen säätöpellillä, koska puhaltimen paineentuotto on erittäin reilu. Mikä ilmenee ääniongelmina päätelaitteella.
Poistopuolella en ole vielä kertakaan tätä ongelmaa kohdannut.
Jos harkitsette LTR6 hankkimista, suosittelen että kone sijoitetaan ullakolle tai hyvin äänieristettyyn huoneeseen. Missään nimessä konetta EI saa kannakoida seinään, jos haluaa nukkua yöt rauhassa.

Proj.pääl. kirjoitti:

Mä en välttämättä ymmärtänyt täysin mitä sä ajoit takaa, mutta puhaltimien sijoittelu ei aiheuta LTR6 mitään ongelmia.
Koneessahan on kaksi puhhalinta. Eli "tuloilmapuhallin" imee raitista ilmaa ulkoa ja puhaltaa sen tuloilmakanavistoon. Tuloilmapuhaltimen aiheuttama paine riippuu kanaviston kokonaispainehäviöstä, syntyy se sitten tuloilmakanavistossa tai raitisilmakanavistossa. Oli miten oli miltein poikkeuksetta LTR6 tulee varustaa tuloilmapuolen säätöpellillä, koska puhaltimen paineentuotto on erittäin reilu. Mikä ilmenee ääniongelmina päätelaitteella.
Poistopuolella en ole vielä kertakaan tätä ongelmaa kohdannut.
Jos harkitsette LTR6 hankkimista, suosittelen että kone sijoitetaan ullakolle tai hyvin äänieristettyyn huoneeseen. Missään nimessä konetta EI saa kannakoida seinään, jos haluaa nukkua yöt rauhassa.

Lue lisää

koneessa:

paine tuloilmapuolen roottorin kohdalla ei ole riippuvainen kanaviston kokonaispainehäviöstä vaan imupuolen so ilmanottolaitteen, ulkoilmakanavan, sulkupellin ja ulkoilmasuodattimen painehäviöistä.

Vastaava poistopuolen paine roottorin kohdalla on riippuvainen poistoventtiileistä, poistokanavistosta ja poistoilmasuodattimesta.

Kaikki painehäviöt luonnollisesti ovat riippuvaisia ilman nopeudesta ko osissa.

Normaalilaitoksissa poistopuolen alipaine on suurempi kuin tuloilmapuolen, joten mahdollinen vuoto menee oikeaan suuntaan.

En kyllä ymmärrä koko vuotokeskustelua, sairaaloissa käytetään roottoreita, kyllä niitä voidaan käyttää asunnoissakin.

Ääniteknisesti oikea tapa säätä tuloimavirta kohdalleen on puhaltimen kierrosluvun alentaminen. En tosin tiedä on se LTR6:ssa mahdollista. Yleensä se on näissä joko tyristorilla, taajuusmuuttajalla tai muuntajalla tehtävissä. Lisäsäätöpellin lisääminen lisää ääntä.

kimble71 kirjoitti:

Kuulemmas kanaviston "painesuhteet" on roottorin ympäristössä sellaiset että jäteilman puolella olisi matalampi paine kuin tuloilman puolella, edesauttaen sitä että jäteilmaa ei pääse tuloilman sekaan. Löysin vanhan esitteen jossa oli LTR6:n kansi auki ja ainakin siinä kuvassa esim. puhaltimien sijoittelu ei ollut sellainen että se oli automaattisesti merkinnyt ainaista alhaisenpaa painetta jäteilmapuolelle. Molemmat rupellit imivät ilmaa roottorin läpi. Siitä siis kysymys että miten moinen paine-ero on varmistettu jos ollenkaan?
Onko siinä jokin automatiikka joka huolethtii että poistopuhallin on aina tulopuhallinta pienemmällä teholla?

Onkohan jossain tutkittu että minkä verran tuo roottori sotkee tulo- ja poistoilmaa sekaisin?

Entä sattuuko olemaan tietoa miksi koneen sisälle asennettavalle vesipatterille luvataan paljon enemmän kilovatteja kuin erilliselle kanavapatterille? Onko siinä "lamellien" pinta-ala todellakin niin paljon suurempi??

Sittenpä semmoinen kysäri ettäs... jossain LTR6:n lisukelistassa oli lisähinta sille että koneesta tilaisi "pystymallin". Mitähän moinen pystymalli tarkoittaa?
Sitäkö että kopan saa auki sivustapäin?
(normaalistihan se avautuu päältä joten sitä ei vois kattoon asentaa)

Lue lisää

Painesuhteista vastasin jo tuolla alempana.
Puhaltimet ovat noissa aina lto:n jälkeen, ennen roottoria ovat suodattimet.

Roottoreiden vuotoja on tutkittu, mutta isompia. Niissä sekoittuminen ja pölyjen ja kaasujen siirtyminen on alle 0,1 % , koska niissä on huuhtelusektori, jossa osa tuloilma kieppaa takaisin päin poistoilman sekaan huuhdellen roottorin poistoilmasta. Ylläoleva koskee veteen liukenemattomia kaasuja, kuten wc-hajut.
Esim keittiöhajuja saattaa siirtyä kondensoinnin yhteydessä, määrää on mahdoton sanoa.
Roottorit tiivistetään usein harjatiivisteellä, joka yleensä on säädettävissä. Huolellinen käyttäjä säätää säännöllisesti välyksen nollille.

Kanavapatteri taitaa olla 200 mm kanavalle, joten pyöreään ei tietysti mahdu yhtä suuri kennosto kuin kojeen sisään.

Pystymalli ilmeisesti on koje, jossa ilmat kulkevat ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Rakenne edellyttää ilmeisesti toisenlaisen puhaltimien kiinnityksen kuin vaakamalli, mahdollisesti myös erilainen roottorin laakerointi.

ex _oi kirjoitti:

koneessa:

paine tuloilmapuolen roottorin kohdalla ei ole riippuvainen kanaviston kokonaispainehäviöstä vaan imupuolen so ilmanottolaitteen, ulkoilmakanavan, sulkupellin ja ulkoilmasuodattimen painehäviöistä.

Vastaava poistopuolen paine roottorin kohdalla on riippuvainen poistoventtiileistä, poistokanavistosta ja poistoilmasuodattimesta.

Kaikki painehäviöt luonnollisesti ovat riippuvaisia ilman nopeudesta ko osissa.

Normaalilaitoksissa poistopuolen alipaine on suurempi kuin tuloilmapuolen, joten mahdollinen vuoto menee oikeaan suuntaan.

En kyllä ymmärrä koko vuotokeskustelua, sairaaloissa käytetään roottoreita, kyllä niitä voidaan käyttää asunnoissakin.

Ääniteknisesti oikea tapa säätä tuloimavirta kohdalleen on puhaltimen kierrosluvun alentaminen. En tosin tiedä on se LTR6:ssa mahdollista. Yleensä se on näissä joko tyristorilla, taajuusmuuttajalla tai muuntajalla tehtävissä. Lisäsäätöpellin lisääminen lisää ääntä.

Lue lisää

Puhaltimen painetuottohan on yhtäkuin kanaviston kokonaispainehäviö, ja siihen liittyy kaikki osat mitkä aiheuttaa painehäviötä laitoksessa.
LTR6:ssa ei ole yhtään peltiä.
Missä mielessä säätöpelti aiheuttaa lisä-ääntä? Sijoitettavaan tilaahan se kyllä aiheuttaa pientä suhinaa jos sijoituskohta on aivan koneen jälkeen, jolloin ilman nopeus on vielä kohtuullisen suuri. Mutta huonetiloihin se ei ääntä lisää, päin vastoin.
Suosittelen kaikille pientalorakentajille, että käyttäkää niin suuria äänenvaimentajia kuin vaan mahdollista.

Proj.pääl. kirjoitti:

Mä en välttämättä ymmärtänyt täysin mitä sä ajoit takaa, mutta puhaltimien sijoittelu ei aiheuta LTR6 mitään ongelmia.
Koneessahan on kaksi puhhalinta. Eli "tuloilmapuhallin" imee raitista ilmaa ulkoa ja puhaltaa sen tuloilmakanavistoon. Tuloilmapuhaltimen aiheuttama paine riippuu kanaviston kokonaispainehäviöstä, syntyy se sitten tuloilmakanavistossa tai raitisilmakanavistossa. Oli miten oli miltein poikkeuksetta LTR6 tulee varustaa tuloilmapuolen säätöpellillä, koska puhaltimen paineentuotto on erittäin reilu. Mikä ilmenee ääniongelmina päätelaitteella.
Poistopuolella en ole vielä kertakaan tätä ongelmaa kohdannut.
Jos harkitsette LTR6 hankkimista, suosittelen että kone sijoitetaan ullakolle tai hyvin äänieristettyyn huoneeseen. Missään nimessä konetta EI saa kannakoida seinään, jos haluaa nukkua yöt rauhassa.

Lue lisää

Muistaakseni pienemmille "luvattiin" enemmän desibelejä kuin LTR6:lle. Siis siellä missä itse laite on.

(taidan upottaa yläpohjan villoihin moisen värkin...)

ex _oi kirjoitti:

koneessa:

paine tuloilmapuolen roottorin kohdalla ei ole riippuvainen kanaviston kokonaispainehäviöstä vaan imupuolen so ilmanottolaitteen, ulkoilmakanavan, sulkupellin ja ulkoilmasuodattimen painehäviöistä.

Vastaava poistopuolen paine roottorin kohdalla on riippuvainen poistoventtiileistä, poistokanavistosta ja poistoilmasuodattimesta.

Kaikki painehäviöt luonnollisesti ovat riippuvaisia ilman nopeudesta ko osissa.

Normaalilaitoksissa poistopuolen alipaine on suurempi kuin tuloilmapuolen, joten mahdollinen vuoto menee oikeaan suuntaan.

En kyllä ymmärrä koko vuotokeskustelua, sairaaloissa käytetään roottoreita, kyllä niitä voidaan käyttää asunnoissakin.

Ääniteknisesti oikea tapa säätä tuloimavirta kohdalleen on puhaltimen kierrosluvun alentaminen. En tosin tiedä on se LTR6:ssa mahdollista. Yleensä se on näissä joko tyristorilla, taajuusmuuttajalla tai muuntajalla tehtävissä. Lisäsäätöpellin lisääminen lisää ääntä.

Lue lisää

siis tulopuolella on mm lyhyenpi kanava ja siksi pienempi painehäviö.

Eli jos puhaltimet pyörii samalla nopeudella ja suodattimet on molemmat ok niin painesuhteet on "oikein". Kiitoksia.


"En kyllä ymmärrä koko vuotokeskustelua, sairaaloissa käytetään roottoreita, kyllä niitä voidaan käyttää asunnoissakin."

No haluanpa vain tietää tuon tarkalleen...


Sairaalat on muuten huono esimerkki. Lähipiirin kokemuksista tiedän että ne on jopa terveydelle vaarallisia ympäristöjä ilmastollisesti, oli IVK/LTO mikä hyvänsä.

Proj.pääl. kirjoitti:

Puhaltimen painetuottohan on yhtäkuin kanaviston kokonaispainehäviö, ja siihen liittyy kaikki osat mitkä aiheuttaa painehäviötä laitoksessa.
LTR6:ssa ei ole yhtään peltiä.
Missä mielessä säätöpelti aiheuttaa lisä-ääntä? Sijoitettavaan tilaahan se kyllä aiheuttaa pientä suhinaa jos sijoituskohta on aivan koneen jälkeen, jolloin ilman nopeus on vielä kohtuullisen suuri. Mutta huonetiloihin se ei ääntä lisää, päin vastoin.
Suosittelen kaikille pientalorakentajille, että käyttäkää niin suuria äänenvaimentajia kuin vaan mahdollista.

Lue lisää

Kanaviston kokonaispainehäviöllä ei suoranaisesti edelleenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on painesuhde roottorin kohdalla. Puhaltimen painepuolella voi olla vaikka mimmoisia painehäviöitä ja alipaine edelleen sama roorttorin kohdalla, mikäli puhaltimesta löytyy tehoa pitämään ilmavirtaus samana. Roottorin kohdalla olevasta alipaineestahan on kysymys mahdollisia vuotoja ajatellen.

Säätöpelti on usein kanavahaaroituksen jälkeen jotta sillä voidaan säätää ilmavirtoja eri kanavahaaroihin ja siten äänenvaimentimen jälkeen.
Kun ilmavirtaa "kuristetaan" säätöpellillä, kasvaa ilman nopeus säätöpellin kohdalla. Äänitaso nousee siinä nopeuden kasvaessa
kaavan
L2 = L1 10*log((v2/v1)^50) mukaisesti.

Kyse on "pienestä suhinasta", en tosin käsitä miten se eroaa äänestä. Ääni etenee kanavaan ja sieltä huonetilaan osan tullessa suoraan kanavavaipan läpi.
Sikäli pelti saattaa pienentää ääntä, että se pienennettyään ilmavirtaa pienentää jonkin jäljempänä olevan laitteen kuten tuloilmaventtiilin äänen kehitystä.

Mikäli LTR:ssä on moniportainen säätö puhaltimessa, on se joka tapauksessa oikea tapa säätää ilmavirtaa, ei säätöpelti. Hyvin suunniteltu kanavisto ei säätöpeltiä kaipaa kuin erityisiä tilanteita hoitamaan.

ex _oi kirjoitti:

Kanaviston kokonaispainehäviöllä ei suoranaisesti edelleenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on painesuhde roottorin kohdalla. Puhaltimen painepuolella voi olla vaikka mimmoisia painehäviöitä ja alipaine edelleen sama roorttorin kohdalla, mikäli puhaltimesta löytyy tehoa pitämään ilmavirtaus samana. Roottorin kohdalla olevasta alipaineestahan on kysymys mahdollisia vuotoja ajatellen.

Säätöpelti on usein kanavahaaroituksen jälkeen jotta sillä voidaan säätää ilmavirtoja eri kanavahaaroihin ja siten äänenvaimentimen jälkeen.
Kun ilmavirtaa "kuristetaan" säätöpellillä, kasvaa ilman nopeus säätöpellin kohdalla. Äänitaso nousee siinä nopeuden kasvaessa
kaavan
L2 = L1 10*log((v2/v1)^50) mukaisesti.

Kyse on "pienestä suhinasta", en tosin käsitä miten se eroaa äänestä. Ääni etenee kanavaan ja sieltä huonetilaan osan tullessa suoraan kanavavaipan läpi.
Sikäli pelti saattaa pienentää ääntä, että se pienennettyään ilmavirtaa pienentää jonkin jäljempänä olevan laitteen kuten tuloilmaventtiilin äänen kehitystä.

Mikäli LTR:ssä on moniportainen säätö puhaltimessa, on se joka tapauksessa oikea tapa säätää ilmavirtaa, ei säätöpelti. Hyvin suunniteltu kanavisto ei säätöpeltiä kaipaa kuin erityisiä tilanteita hoitamaan.

Lue lisää

Joo taisi juttu irrota sivuraiteelle. Painesuhteeseen ei tosiaan kok.painehäviöllä ole mitään tekemistä.
Tässä jutussa missä kyse oli pientalojen iv-koneista, on valitettavasti puhaltimien säädöt suoraan sanoen huonot. Taajuusmuuttajalla varustetut koneet taitaa olla yhden käden sormilla laskettavissa.

Tuohon säätöpelti kysymykseen vielä, eli nythän puhutaan pientalosta, sen pellin aiheuttama ääni on pientä siihen verrattuna, kuin että kts-100 venttiilillä on 100Pa painehäviö.

ex _oi kirjoitti:

Kanaviston kokonaispainehäviöllä ei suoranaisesti edelleenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on painesuhde roottorin kohdalla. Puhaltimen painepuolella voi olla vaikka mimmoisia painehäviöitä ja alipaine edelleen sama roorttorin kohdalla, mikäli puhaltimesta löytyy tehoa pitämään ilmavirtaus samana. Roottorin kohdalla olevasta alipaineestahan on kysymys mahdollisia vuotoja ajatellen.

Säätöpelti on usein kanavahaaroituksen jälkeen jotta sillä voidaan säätää ilmavirtoja eri kanavahaaroihin ja siten äänenvaimentimen jälkeen.
Kun ilmavirtaa "kuristetaan" säätöpellillä, kasvaa ilman nopeus säätöpellin kohdalla. Äänitaso nousee siinä nopeuden kasvaessa
kaavan
L2 = L1 10*log((v2/v1)^50) mukaisesti.

Kyse on "pienestä suhinasta", en tosin käsitä miten se eroaa äänestä. Ääni etenee kanavaan ja sieltä huonetilaan osan tullessa suoraan kanavavaipan läpi.
Sikäli pelti saattaa pienentää ääntä, että se pienennettyään ilmavirtaa pienentää jonkin jäljempänä olevan laitteen kuten tuloilmaventtiilin äänen kehitystä.

Mikäli LTR:ssä on moniportainen säätö puhaltimessa, on se joka tapauksessa oikea tapa säätää ilmavirtaa, ei säätöpelti. Hyvin suunniteltu kanavisto ei säätöpeltiä kaipaa kuin erityisiä tilanteita hoitamaan.

Lue lisää

Kuutiokoneilla ei tarvitse selitellä noin monta riviä. Kuutiokoneet vaan toimivat ilman selityksiä.g

niin eipähän jäisi mikään yksittäinen "heikoin lenkki" haittaamaan kun koko talo on tasaisen paska.

Joo ei vaiskaan.

Haluan nähdä koneen sisuskalut ymmärtääkseni paremmin sen toiminnan. En luota myyntimiehiin.

Toinen syy on se että olen "insinööri". Kaikenlainen tyhjänpäiväinen tekninen nippelitieto kiinnostaa vallan mahottomasti. varsinkin nyt kun raksa muutenkin syö kaiken "vapaa-ajan" muilta insinöörimäisiltä harrasteilta...

kimble71 kirjoitti:

niin eipähän jäisi mikään yksittäinen "heikoin lenkki" haittaamaan kun koko talo on tasaisen paska.

Joo ei vaiskaan.

Haluan nähdä koneen sisuskalut ymmärtääkseni paremmin sen toiminnan. En luota myyntimiehiin.

Toinen syy on se että olen "insinööri". Kaikenlainen tyhjänpäiväinen tekninen nippelitieto kiinnostaa vallan mahottomasti. varsinkin nyt kun raksa muutenkin syö kaiken "vapaa-ajan" muilta insinöörimäisiltä harrasteilta...

Lue lisää

ok,hyvin vastattu,sana "insinööri" selvittää paljon. tilaa ko.firmalta esitteitä koneesta ja kysele tietoja puhelimessa, ehkä niistä selviää jotain.voi olla että netistä ei löydy juuri mitään. myyntimiehiin ei pidäkään luottaa.

kyllä se räjäytyskuva enerventin laitteissa on tarpeen koska kuminauhat lentää ja kiekkomoottori paukkuu.

Ei ole ihme, että kiekkokoneiden käyttäjät ovat aivan pihalla. Heillä ei ole mitään hajua koneidensa toiminnasta, kuten näkyy.