(Tein tästä oman aloituksen)
Ensimmäinen järjestelmä lienee harvemmin ensimmäinen kamera, joten järjestelmän ostaja halunnee kameraltaan enemmän kuin mitä pokkari tarjoaa.
Vinkit:
- Osta heti tarpeeksi hyvä runko jolle löytyy optiikkaa, niin et joudu jatkossa ostamaan kaikkea uudelleen. Hyvä runko n. 25-70mm (kinovastaavuus), mieluiten f2,8 on paketti jolla pärjää useimmissa tilanteissa.
- Seuraava hankinta on kunnon salama. Kun olet tutustunut kameran käyttöön, haluat lisää, ja silloin salaman käytön opettelu palkitsee eniten. Kuvat paranevat kummasti epäsuoran valon käytöllä.
- Kunnollinen jalusta tuottaa aháa-elämyksiä talvisessa maisemakuvauksessa ja sen käyttö laajenee oppimisen myötä.
- Tämän peruspaketin voi sitten täydentää kun tietää tarkemmin mitä kaipaa. Teleä, laajakulmaa, pystykahvaa, langaton kaukolaukaisu ja vaikkapa salamasettiä voi lisäillä järjestelmäänsä. Pääasia on se että koko järjestelmää ei tarvitse vaihtaa.
- Kunnon setillä, johon olet tyytyväinen, kuvasi paranevat. Valotukset onnistuvat, rajauksia voi tarkentaa PC:llä - minkä jälkeen niitä ehkä tulee mietittyä jo kuvaustilanteessa tarkemmin. Vain tekemällä oppii.
Lainaus
"- ei kannata hirveästi pohtia, miltä tuo otos näyttää isona kuvana, koska siitä ei koskaan tehdä isoa kuvaa
- valokuvistasi lähes 100% on täyttä roskaa, jota ei välttämättä olisi kannattanut ottaa ollenkaan"
Olen täysin eri mieltä. Iso kuva kannattaa silloin tällöin tehdä onnistuneista otoksista ja ne tuottavat tekijälleen mielihyvää. Iso otosta seinällä katsellessa kriittisyys nousee ja ensi kerralla saadaan ehkä vielä parempi kuva.
Valokuvistasi ehkä 100% on roskaa inssin silmissä, mutta itsellesi olet taltioinut hetkiä ja tunnelmia laadukkaammin ja useammin kuin ennen. Kuvia käsitellessäsi huomaat pian mikä on mennyt hyvin ja mikä on mennyt pieleen, jolloin saat taas enemmän hyviä kuvia. Huonoin kuva on se joka jäi ottamatta.
Lainaus
"- jos kuvittelet, että kuvasi on jotenkin "julkaistu", kun olet laittanut sen nettiin ilmaiseen kuvakirjastoon, niin erehdyt. Ei se kuva siellä ketään kiinnosta."
Kuvakirjastoja voi käyttää toisellakin tavalla. Itse käytän Picasaa seuraavasti. Otan kuvia omaksi iloksi, välillä tuoteluetteloihin ja joskus toisten pyynnöstä. Lajittelen kuvat oman mielen mukaan ja valitsen sitten Picasa web-albumiin _vastaanottajan_ mukaan valittuja otoksia. Lataan. ko. otokset webiin ja lähetän linkit kuviin niille henkilöille joille kuvat on tarkoitettu, ja vain heille. Näistä kuvista jokainen halukas voi ladata itsellensä omansa, ilman että ne olisivat yleisessä jaossa.
Tyypillinen tilanne on yhteinen tilaisuus josta kaikki lupaavat "lähettää sitten kuvat", ja homma unohtuu. Latasin firman saaristomatkan kuvat em. tavalla ja palaute on pelkästään positiivista. Tällaisissa kuvauksissa kannattaa pitää huolta siitä että yksikään kuvassa olevista ei saa huonoa mieltä - eli ota paljon kuvia ja "julkaise" vain ne jossa ihmiset ovat edukseen.
Kalustopuolella on itsellä haussa laadukas laajakulmazoom joka käy Nikonin FX kennoon. Näyttä siltä että ostokseen pitää upottaa 1700€ rahaa tai tyytyä valovoimattomaan malliin. Virheistä oppineena mietin vielä hetken kuinka paljon oikeasti haluan sen objektiivin ja menen sen jälkeen kaupoille.
Ensimmäinen järjestelmä lienee harvemmin ensimmäinen kamera, joten järjestelmän ostaja halunnee kameraltaan enemmän kuin mitä pokkari tarjoaa.
Vinkit:
- Osta heti tarpeeksi hyvä runko jolle löytyy optiikkaa, niin et joudu jatkossa ostamaan kaikkea uudelleen. Hyvä runko n. 25-70mm (kinovastaavuus), mieluiten f2,8 on paketti jolla pärjää useimmissa tilanteissa.
- Seuraava hankinta on kunnon salama. Kun olet tutustunut kameran käyttöön, haluat lisää, ja silloin salaman käytön opettelu palkitsee eniten. Kuvat paranevat kummasti epäsuoran valon käytöllä.
- Kunnollinen jalusta tuottaa aháa-elämyksiä talvisessa maisemakuvauksessa ja sen käyttö laajenee oppimisen myötä.
- Tämän peruspaketin voi sitten täydentää kun tietää tarkemmin mitä kaipaa. Teleä, laajakulmaa, pystykahvaa, langaton kaukolaukaisu ja vaikkapa salamasettiä voi lisäillä järjestelmäänsä. Pääasia on se että koko järjestelmää ei tarvitse vaihtaa.
- Kunnon setillä, johon olet tyytyväinen, kuvasi paranevat. Valotukset onnistuvat, rajauksia voi tarkentaa PC:llä - minkä jälkeen niitä ehkä tulee mietittyä jo kuvaustilanteessa tarkemmin. Vain tekemällä oppii.
Lainaus
"- ei kannata hirveästi pohtia, miltä tuo otos näyttää isona kuvana, koska siitä ei koskaan tehdä isoa kuvaa
- valokuvistasi lähes 100% on täyttä roskaa, jota ei välttämättä olisi kannattanut ottaa ollenkaan"
Olen täysin eri mieltä. Iso kuva kannattaa silloin tällöin tehdä onnistuneista otoksista ja ne tuottavat tekijälleen mielihyvää. Iso otosta seinällä katsellessa kriittisyys nousee ja ensi kerralla saadaan ehkä vielä parempi kuva.
Valokuvistasi ehkä 100% on roskaa inssin silmissä, mutta itsellesi olet taltioinut hetkiä ja tunnelmia laadukkaammin ja useammin kuin ennen. Kuvia käsitellessäsi huomaat pian mikä on mennyt hyvin ja mikä on mennyt pieleen, jolloin saat taas enemmän hyviä kuvia. Huonoin kuva on se joka jäi ottamatta.
Lainaus
"- jos kuvittelet, että kuvasi on jotenkin "julkaistu", kun olet laittanut sen nettiin ilmaiseen kuvakirjastoon, niin erehdyt. Ei se kuva siellä ketään kiinnosta."
Kuvakirjastoja voi käyttää toisellakin tavalla. Itse käytän Picasaa seuraavasti. Otan kuvia omaksi iloksi, välillä tuoteluetteloihin ja joskus toisten pyynnöstä. Lajittelen kuvat oman mielen mukaan ja valitsen sitten Picasa web-albumiin _vastaanottajan_ mukaan valittuja otoksia. Lataan. ko. otokset webiin ja lähetän linkit kuviin niille henkilöille joille kuvat on tarkoitettu, ja vain heille. Näistä kuvista jokainen halukas voi ladata itsellensä omansa, ilman että ne olisivat yleisessä jaossa.
Tyypillinen tilanne on yhteinen tilaisuus josta kaikki lupaavat "lähettää sitten kuvat", ja homma unohtuu. Latasin firman saaristomatkan kuvat em. tavalla ja palaute on pelkästään positiivista. Tällaisissa kuvauksissa kannattaa pitää huolta siitä että yksikään kuvassa olevista ei saa huonoa mieltä - eli ota paljon kuvia ja "julkaise" vain ne jossa ihmiset ovat edukseen.
Kalustopuolella on itsellä haussa laadukas laajakulmazoom joka käy Nikonin FX kennoon. Näyttä siltä että ostokseen pitää upottaa 1700€ rahaa tai tyytyä valovoimattomaan malliin. Virheistä oppineena mietin vielä hetken kuinka paljon oikeasti haluan sen objektiivin ja menen sen jälkeen kaupoille.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Työeläkeläinen pitkälti yhtyy edeltävään mielipiteeseen kameran käytöstä. Kuten siinä sanottiin niin korostan vieläkin kuvien paljoutta. Kun ostaa vaikka 8G kortin niin aika hyviä JPG kuvia mahtuu noin 1000 kpl ja silloin on varaa valita. Aina kannattaa ottaa parhaalla erottelulla koska kyllä sen kuvan saa pilattua myöhemminkin mutta ei parannettua.
Kannattaa valita merkki jolla on tulevaisuutta jotta ostamasi värkkikalut kelpaavat uuteenkin runkoon kun sen hankit.
1700 euroa on minusta mitätön summa objektiivista, kun ajattelee että se on vuosien-vuosikymmenien kestävä laite oikein käsiteltynä ja siitä saa sitten myymällä vielä osan takaisin.
Tuo sama summa ei kauaa tuota iloa jos on viinaan ja tupakkaan menevää sorttia. Minulla ei ole autoa ja siksi minulla onkin varaa sijoittaa kamerakalustoon "päättömiä" summia, ei mene rahaa bensaan, vakuutuksiin, huoltoihin eikä objektiiveissa arvo alene kuten autoissa.
Kamerarunkona käytän halvemman pään vehjettä vaikka rahaa olisi mihin tahansa runkoon. En vain näe mieltä ostaa sitä lippulaivaa joka on muutamassa vuodessa kulkukoirien kuseskeltavana.