Joku teistä varmaan muistaa, kun kirjoitin pariin otteeseen vuosi sitten:
"Nimetön / 20.5.08 / klo 12:07
Toivon, ettei kukaan pidä tätä nyt provona. Muutenkin niin huono ja masentunut olo. Totuus kuitenkin on, että eläkkeellä oleva isäni juo päivästä toiseen kaksi isoa 0,75 litran kossua... Selviä päiviä välissä ei oikeastaan ole. Näin pahana tilanne jatkunut noin vuoden päivät. Sitä ennen joi noin 3-5 kertaa yhen kossun päivässä. Asiasta ei hänelle voi puhua, koska hän on aina oikeassa. Tilannetta pahentaa entisestään se, että hän omaa paljon narsistia piirteitä, liikuntaa ei harrasta lainkaan, aikuisiän diabetes ja muuta iän tuomaa vaivaa. "
"Ninnaliinuska / 15.7.08 / klo 23:41
Oisko pari kuukautta sitten, kun tänne kirjoitin eläkkeellä olevasta isästäni, joka juo 2 pulloa päivässä kaksi isoa 0,75 l kossupulloa päivässä.
Hän kuoli viikko sitten maksan ylikuormittumiseen. Taustalla tosin oli sydämen vajaatoimintaakin. Halusin vain kertoa teille, joilla ongelmia alkoholin kanssa. Pyrkikää siihen, että tervehdytte ja haette ajoissa apua, ennen kuin on liian myöhäistä."
Tunnen välillä surua, katkeruutta jopa vihaakin. Niin paljon tunteita myllertää, eikä tiedä välillä miten tätä käsittelisi. Aivan kuin poismeno olisi juuri tapahtunut.
Isäni ei ollut mitenkään helppo ihminen. Alkoholin käytöstä olen eniten katkera, koska ilman sitä monelta vaivalta olisi säästytty ja uskon jopa, että isäkin olisi vielä hengissä koska olisi miettinyt varmaan terveyttään järkevämmin ja kuunnellut lähimmäisten neuvoja. Sitten ambulanssi vasta vei, kun jalat ei enää kantaneet ja huikkaa otti vielä lähtiessäänkin. Sairaalassa ei ehtinyt olla kuin viisi päivää, jonka aikana kuume nousi ja oksentelu sekä hourailu alkoi. Tuntuu pahalta ajatellakaan koko asiaa ja uskaltaa tunnustaa, että isäni oli alkoholisti.
Nytkin itkettää koko ajan, näistä asioista ei hirveästi pysty ääneen puhumaan. Aina hän opetti siihen että perheen asioista ei tarvitse ulkopuolelle "juoruta".
Isäni opetti poikansa, juomaan. Nyt on sitten veli kolmatta vuotta päihdekuntoutujana laitoksessa. Pelkään hänen puolestaan kovasti, mutta toivon, että näitä suru-uutisia ei perhepiiriin tulisi vähään aikaan. Veli kävi virossa keväällä ja tarttui sieltä kaksi pakkia saarenmaata 80%, mitään rajaa ei näkynyt missään, alkoi heti juomaan niitä. Onneksi poliisi korjasi talteen ja veli nyt holhouksen alla, koska kontrollia ei itsellään ole.
Kaikesta huolimatta kyseessä on rakas isäni, jolle ongelmia alkoi tulemaan vasta n.6vuotta sitten. Lapsuudestani on hyviä muistoja. Kiitollinen saan olla siitä, että näki ensimmäisen lapsen lapsen, tosin vain pari kertaa juomisen takia... :(
Haluan lopuksi vielä laittaa listä kappaleista, jotka ovat itseäni helpottaneet surun käsittelemisessä, vaikkakin on vielä paljon kesken... Toivottavasti näistä löytyisi lohtua itsellesi, joka käyt surua läpi joko omaisen menettäneenä tai juomista sivusta seuranneena. Muutamat käy hyvin hautajaisiinkin. Aikoinaan itse etsin sopivia kappaleita hautajaisiin, joten näitä tuli paljon silloin kuunneltua sekä edelleenkin.
Toivon niin kovasti, että tekstistäni olisi apua, vaikka tämä ei mikään surupalsta olekaan, tiedän. Kaikki voi vaan tapahtua niin yhtäkkiä. Huoli minulla oli koko sen kevään ja tasan kaksi kuukautta ennen isän hautajaisia tulin kirjoittaneeksi tänne palstalle ensimmäisen kerran joka mielestäni on aika ironinen sattuma.
Toivon teille jaksamista ja voimia selvitä alkoholin aiheuttamasta surusta ja huolesta sekä sen tuottamista mahdollisista henkisistä ja fyysisistä sairauksista.
01. Blackfield - End Of The World
02. Matti ja Teppo - Pidä Itsestäsi Huolta
03. Tanya Kemppainen - Herra Kädelläsi
04. Sir Elwoodin Hiljaiset Värit - Hyvä Veli
05. Petri Laaksonen - Hyvää Matkaa
06. Toto - I Will Remember
07. Mikko Alatalo - Ihmisen Ikävä Toisen Luo
08. Jippu - Kanna Minut
09. Kake Randelin - Kuin Joutsenlaulu
10. Kristian Meurman - Lapin Kesä
11. PMMP - Lautturi
12. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Lintu
13. Hector - Lumi Teki Enkelin Eteiseen
14. Erlend Bratland - Mad World
15. Kari Tapio & Juha Vainio - Muisto Vain Jää
16. Kari Tapio & Veikko Samuli - Mun Sydämeni Tänne Jää
17. Riki Sorsa - Muuttohaukka
18. Laura Voutilainen - Niin Kuin Meren Hiekkaa
19. Kirka - Niin Paljon Se Sattuu
20. Vesa-Matti Loiri - Nocturne
21. Mikko Kuustonen - Oi Herra, Jos Mä Matkamies Maan
22. Tapani Kansa - Oi, Muistatko Vielä Sen Virren
23. Tapio Rautavaara - Olkoon Näin
24. Rexi - Puhtaat Purjeet
25. Mauno Kuusisto - Päivä Vain Ja Hetki Kerrallansa
26. THe Candomino Choir - Sua Kohti, Herrani
27. Victor Klimenko - Käy Yrttitarhasta Polku
28. Virsi 377 (Sun Haltuus, Rakas Isäni)
29. Kaija Koo - Viimeinen Lento
30. Irwin Goodman - Tumma Virta
31. Irwin Goodman - Maailma On Kaunis
32. Irwin Goodman - Viimeinen Laulu
"Nimetön / 20.5.08 / klo 12:07
Toivon, ettei kukaan pidä tätä nyt provona. Muutenkin niin huono ja masentunut olo. Totuus kuitenkin on, että eläkkeellä oleva isäni juo päivästä toiseen kaksi isoa 0,75 litran kossua... Selviä päiviä välissä ei oikeastaan ole. Näin pahana tilanne jatkunut noin vuoden päivät. Sitä ennen joi noin 3-5 kertaa yhen kossun päivässä. Asiasta ei hänelle voi puhua, koska hän on aina oikeassa. Tilannetta pahentaa entisestään se, että hän omaa paljon narsistia piirteitä, liikuntaa ei harrasta lainkaan, aikuisiän diabetes ja muuta iän tuomaa vaivaa. "
"Ninnaliinuska / 15.7.08 / klo 23:41
Oisko pari kuukautta sitten, kun tänne kirjoitin eläkkeellä olevasta isästäni, joka juo 2 pulloa päivässä kaksi isoa 0,75 l kossupulloa päivässä.
Hän kuoli viikko sitten maksan ylikuormittumiseen. Taustalla tosin oli sydämen vajaatoimintaakin. Halusin vain kertoa teille, joilla ongelmia alkoholin kanssa. Pyrkikää siihen, että tervehdytte ja haette ajoissa apua, ennen kuin on liian myöhäistä."
Tunnen välillä surua, katkeruutta jopa vihaakin. Niin paljon tunteita myllertää, eikä tiedä välillä miten tätä käsittelisi. Aivan kuin poismeno olisi juuri tapahtunut.
Isäni ei ollut mitenkään helppo ihminen. Alkoholin käytöstä olen eniten katkera, koska ilman sitä monelta vaivalta olisi säästytty ja uskon jopa, että isäkin olisi vielä hengissä koska olisi miettinyt varmaan terveyttään järkevämmin ja kuunnellut lähimmäisten neuvoja. Sitten ambulanssi vasta vei, kun jalat ei enää kantaneet ja huikkaa otti vielä lähtiessäänkin. Sairaalassa ei ehtinyt olla kuin viisi päivää, jonka aikana kuume nousi ja oksentelu sekä hourailu alkoi. Tuntuu pahalta ajatellakaan koko asiaa ja uskaltaa tunnustaa, että isäni oli alkoholisti.
Nytkin itkettää koko ajan, näistä asioista ei hirveästi pysty ääneen puhumaan. Aina hän opetti siihen että perheen asioista ei tarvitse ulkopuolelle "juoruta".
Isäni opetti poikansa, juomaan. Nyt on sitten veli kolmatta vuotta päihdekuntoutujana laitoksessa. Pelkään hänen puolestaan kovasti, mutta toivon, että näitä suru-uutisia ei perhepiiriin tulisi vähään aikaan. Veli kävi virossa keväällä ja tarttui sieltä kaksi pakkia saarenmaata 80%, mitään rajaa ei näkynyt missään, alkoi heti juomaan niitä. Onneksi poliisi korjasi talteen ja veli nyt holhouksen alla, koska kontrollia ei itsellään ole.
Kaikesta huolimatta kyseessä on rakas isäni, jolle ongelmia alkoi tulemaan vasta n.6vuotta sitten. Lapsuudestani on hyviä muistoja. Kiitollinen saan olla siitä, että näki ensimmäisen lapsen lapsen, tosin vain pari kertaa juomisen takia... :(
Haluan lopuksi vielä laittaa listä kappaleista, jotka ovat itseäni helpottaneet surun käsittelemisessä, vaikkakin on vielä paljon kesken... Toivottavasti näistä löytyisi lohtua itsellesi, joka käyt surua läpi joko omaisen menettäneenä tai juomista sivusta seuranneena. Muutamat käy hyvin hautajaisiinkin. Aikoinaan itse etsin sopivia kappaleita hautajaisiin, joten näitä tuli paljon silloin kuunneltua sekä edelleenkin.
Toivon niin kovasti, että tekstistäni olisi apua, vaikka tämä ei mikään surupalsta olekaan, tiedän. Kaikki voi vaan tapahtua niin yhtäkkiä. Huoli minulla oli koko sen kevään ja tasan kaksi kuukautta ennen isän hautajaisia tulin kirjoittaneeksi tänne palstalle ensimmäisen kerran joka mielestäni on aika ironinen sattuma.
Toivon teille jaksamista ja voimia selvitä alkoholin aiheuttamasta surusta ja huolesta sekä sen tuottamista mahdollisista henkisistä ja fyysisistä sairauksista.
01. Blackfield - End Of The World
02. Matti ja Teppo - Pidä Itsestäsi Huolta
03. Tanya Kemppainen - Herra Kädelläsi
04. Sir Elwoodin Hiljaiset Värit - Hyvä Veli
05. Petri Laaksonen - Hyvää Matkaa
06. Toto - I Will Remember
07. Mikko Alatalo - Ihmisen Ikävä Toisen Luo
08. Jippu - Kanna Minut
09. Kake Randelin - Kuin Joutsenlaulu
10. Kristian Meurman - Lapin Kesä
11. PMMP - Lautturi
12. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Lintu
13. Hector - Lumi Teki Enkelin Eteiseen
14. Erlend Bratland - Mad World
15. Kari Tapio & Juha Vainio - Muisto Vain Jää
16. Kari Tapio & Veikko Samuli - Mun Sydämeni Tänne Jää
17. Riki Sorsa - Muuttohaukka
18. Laura Voutilainen - Niin Kuin Meren Hiekkaa
19. Kirka - Niin Paljon Se Sattuu
20. Vesa-Matti Loiri - Nocturne
21. Mikko Kuustonen - Oi Herra, Jos Mä Matkamies Maan
22. Tapani Kansa - Oi, Muistatko Vielä Sen Virren
23. Tapio Rautavaara - Olkoon Näin
24. Rexi - Puhtaat Purjeet
25. Mauno Kuusisto - Päivä Vain Ja Hetki Kerrallansa
26. THe Candomino Choir - Sua Kohti, Herrani
27. Victor Klimenko - Käy Yrttitarhasta Polku
28. Virsi 377 (Sun Haltuus, Rakas Isäni)
29. Kaija Koo - Viimeinen Lento
30. Irwin Goodman - Tumma Virta
31. Irwin Goodman - Maailma On Kaunis
32. Irwin Goodman - Viimeinen Laulu
Vastaukset 2
Vanhimmat
Isä ja äiti on ne ihmisen ainoat vanhemmat, sairastivat mitä tahansa. Sairaus taitaa olla suvussa kova, koska myös veljesi on sairastunut.
Pidä huolta itsestäsi, omia vanhempiamme tai muitakaan rakkaitamme emme voi pelastaa alkoholismisairaudelta, joku muu sairaus vielä menisikin, jos vaikka olisi lääkärin koulutuksen saanut.
Äitimme kuoli päihteisiin, kun olin just täyttänyt 19-vuotta, seuraavassa kuussa. Hän jaksoi vielä laittaa minulle syntymäpäiväkortinkin. Äitiä jäi minun lisäkseni kaipaamaan kolme nuorempaa sisarustani, joista pienin vasta 8-vuotias.
On mukava lukea, että sinulla on isästä myös hyviä muistoja. Ne jää päällimmäiseksi, kun aikaa kuluu, näin ainakin oma kokemukseni.
Sisaruudella äitinsä päihdesairauteen menettänyt,
toipumassa siitä kaikesta sentään - päihdesairaudet on koko perheen ja lähipiirin laajemminkin sairastuttavia. Helpompi on hyväksyä läheisen kuolema vaikka aivohalvaukseen tai syöpään, mihin tahansa muuhun - paitsi ei ehkä väkivaltarikoksen kohteena - tai onhan ne päihteetkin väkivaltaa itseä kohtaan, eli tavallaan...
No, tiedän että en pysty juuri lohduttamaan, mutta toivotan sinulle kuten isoäitini aina, kun lähdin hänen luotaan "siunaus sivulla käyköön, päivä päällä paistakoon".
silmiini luettuani sinun kirjoituksesi. Antaa niin paljon ajattelemisen aihetta itsekullekin.
Tosi hyvä kirjoitus. Toivon Sinulle kaikkea hyvää ja voimia edelleen elämässäsi!