Viljelijöiden eläköitymisestä on ihmeellistä vääntöä eduskuntaa myöten, tosiasiassa viljelijöillä ei ole mitään erikoisetuja eläkkeelle jäämisen suhteen. Viljelijät maksaa itse eläkkeensä ja valtion osallistuminen eläkkeisiin johtuu valtion toimista ja on siirtymäkauden ilmiö. joka poistuu hyvinkin nopeasti. Erikoiseläke järjestelyjä on joka alalla, myös viljelijöillä.
Maanviljelijät jäävät silti eläkkeelle kaksi vuotta muita suomalaisia myöhemmin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen torstaina julkistaman tiedon mukaan viljelijät työskentelevät keskimäärin 60,2 vuotiaiksi, kun kaikkien suomalaisten eläkkeelle siirtymisikä oli 58,4 vuotta. Emännät siirtyivät eläkkeelle vielä puoli vuotta isäntiä myöhemmin.
Maanviljelijät voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä samaan tapaan kuin palkansaajatkin.
"Erilaisten eläkeikien viidakko Suomessa on valtava ja tiheä. Vaikka yleisesti eläkkeelle voi nykyään jäädä 63–68-vuotiaana, erityisesti julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien puolella on edelleen runsaasti erilaisia ammattikohtaisia eläkeikiä. Myös valtion omistamissa yhtiöissä ja yksityisissäkin yrityksissä on omia eläkeikiään.
Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Armeijan lentäjät jäävät nyt eläkkeelle 50-vuotiaina, suuri enemmistö upseereista 55-vuotiaina.
Lentäjien eläkeikään Häkämies ei halua puuttua, koska nykyaikaisilla hävittäjäkoneilla ei voi lentää 50 vuotta vanhempana. Upseereiden enemmistö voi sen sijaan odottaa parin vuoden pidennystä työputkeensa.
Maan 31 kenraalia jäävät eläkkeelle nyt 60-vuotiaina. Komentaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana. "
Maanviljelijät jäävät silti eläkkeelle kaksi vuotta muita suomalaisia myöhemmin. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen torstaina julkistaman tiedon mukaan viljelijät työskentelevät keskimäärin 60,2 vuotiaiksi, kun kaikkien suomalaisten eläkkeelle siirtymisikä oli 58,4 vuotta. Emännät siirtyivät eläkkeelle vielä puoli vuotta isäntiä myöhemmin.
Maanviljelijät voivat siirtyä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä samaan tapaan kuin palkansaajatkin.
"Erilaisten eläkeikien viidakko Suomessa on valtava ja tiheä. Vaikka yleisesti eläkkeelle voi nykyään jäädä 63–68-vuotiaana, erityisesti julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien puolella on edelleen runsaasti erilaisia ammattikohtaisia eläkeikiä. Myös valtion omistamissa yhtiöissä ja yksityisissäkin yrityksissä on omia eläkeikiään.
Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Armeijan lentäjät jäävät nyt eläkkeelle 50-vuotiaina, suuri enemmistö upseereista 55-vuotiaina.
Lentäjien eläkeikään Häkämies ei halua puuttua, koska nykyaikaisilla hävittäjäkoneilla ei voi lentää 50 vuotta vanhempana. Upseereiden enemmistö voi sen sijaan odottaa parin vuoden pidennystä työputkeensa.
Maan 31 kenraalia jäävät eläkkeelle nyt 60-vuotiaina. Komentaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana. "
Vastaukset 78
Vanhimmat
työnantaja viljelijä maksaa itse eläkkeensä
"Työnantajat ja vuodesta 1993 myös työntekijät ovat palkansaajien työeläketurvan päärahoittajia ja maksu määräytyy suhteessa vakuutetun palkkaan. Kaikkien työntekijöiden maksuosuus on sama. Eläkekustannuksissa on käytössä nk. tasausperiaate: kustannuksia tasataan eri työnantajien välillä. Nykyisin suurin osa eläkemaksuista jaetaan eri yhtiöiden kesken – vain osa rahastoidaan.
Keskimääräinen TyEL-maksu on kokonaisuudessaan noin 22 % luokkaa maksetuista palkoista (v. 2008), josta alle 53-vuotiaat työntekijät maksavat 4,1 % (v. 2008) ja 53 vuotta täyttäneet 5,2 %. Yksityisellä sektorilla työnantajan maksu riippuu vakuutettujen määrästä (~yrityksen koko), vakuutettujen iästä ja mainitusta TyEL-eläkeyhtiön tai säätiön/kassan sijoitustoiminnan onnistumisesta, työkyvyttömyys- ja työttömyystapauksista sekä hoitokuluista."
Työnantaja ei maksa eläkemaksuja "hyvästä sydämestään" vaan koska järjestelmä on lakisääteinen - ja hyvä niin että voimme kukin nauttia eläkepäivistä.
Yritys/tuotantolaitos korvaa työntekijän robotilla heti jos se on mahdollista. Robotti ei iske persettä penkkiin, ei sairastele ja siitä ei tarvitse maksaa eläkemaksuja."
ompa ylimielinen junttieinari... päinvastoin, duunari tienaa työllään eläkerahansa ja veroissa autaa einaria eläkemaksuissa...
saa rahat lain noudattamiseen ja omiin eläkemaksuihinsa???
viimeksi kuluttajan kukkarosta tuotteen hinnassa.
pitää auttaa eläkkeen maksussa...
http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=41030
Työnantaja on velvollinen järjestämään työntekijöidensä eläketurvan ottamalla vakuutuksen eläkevakuutusyhtiöstä tai perustamalla eläkekassan tai -säätiön.
"Yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkemeno rahoitetaan osittain myös valtion budjetista. Valtio maksaa yrittäjäeläkkeistä sen osan, jota ei saada katettua vakuutusmaksuilla. Merimieseläkkeistä valtio kustantaa kolmanneksen."
http://www.etk.fi/Page.aspx?Section=41030
työnantaja maksaa, viljelijöille tulee maksulappu kolme kertaa vuodessa joka on kaiken lisäksi ulosotto kelpoinen
vaatiessa ulosmitataan myös eläkkeestä ellei vakuutusmaksut ole täysin maksettu kun eläkeikä viimein koittaa.
tavaran ostajalta
ei tienaa eläkkeitään lahtee firmasta kuin paha tauti töölööstä... tukijussia sen sijaan autetaan eläkemaksuissa...
keskimäärin 10,8% ilmoitetusta tulosta. oikea yrittäjä yli 20%...
ei tienaa eläkkeitään on pian entinen viljelijä. Valtivalta on rakennemuutoksen nimissä siirtänyt viljelijöitä eläkkeelle ja osallistuu näiden eläkkeisiin on lyhyt aikainen ilmiö joka ei helpota aktiivi viljelijöiden eläke maksuja.
sen mukaisia, puolet siitä mitä muut saa.
niin pihi ääliö ettet henno maksaa itelles eläkettä vaikka sua siinä puolella autetaan???
eläkkeeni kuten jokainen aktiivi viljelijä tekee päinvastoin kuin ruunari joka maksattaa yrittäjällä eläkkeensä.
tienaa rahat omiin ja yrittäjän eläkemaksuihin. ja siinä sivussa maksaa yli puolet tukijussien myelleistä. (10,8% he heh). väkytä mitä väkytät.
kun olet olevinasi yrittäjä. mut maksat vajaat puolet siitä mitä oikea yrittäjä, kun olet olevinasi yrittäjä...
muut saa ei vain taida mennä jakeluun..
mäytteletkö sitä, lue aloitus uudelleen...
olleen viime kuussa keskimääräinen kokonaiseläke 453€
Maanviljelijä pääsee eläkkeelle 56-vuotiaana
maanviljelijä voi nykysäädösten mukaan päästä eläkkeelle 56-vuotiaana, ja "uinuvalle" eläkkeelle jo 51-vuotiaana.
Kun maanviljelijä alkaa halutessaan 56-vuotiaana saada ns. luopumistukea, sitä ei kutsuta eläkkeeksi, vaan se on kepun terminologiassa "eläkkeen tyyppinen korvaus". Kaiken lisäksi maanviljelijöiden eläkkeet maksetaan sataprosenttisesti valtion varoista.
"sama mikä nimi, mutta se mahdollistaa joka tapauksessa vetäytymisen maatalouden yrittäjätyöelämästä huomattavasti aiemmin kuin palkansaajat. Luopujien puolisot voivat vetäytyä yrittäjä-työelämästä vielä aiemmin."
Kun pellot luovutetaan lähisukulaiselle, pääsee luopumistuelle 56-vuotiaana ja "uinuvalle" luopumistuelle jo 51-vuotiaana, jolloin tukea aletaan maksaa luopujan täyttäessä 56 vuotta. Lähisukulaisiksi katsotaan luopujan tai hänen puolisonsa lapset aviopuolisoineen sekä luopujan tai hänen puolisonsa sisarusten lapset puolisoineen.
http://naskinen.blogspot.com/2009/03/maanviljelija-paasee-elakkeelle-56.html
---
----
-----
Juu. Eläkemaksut on vaan pikkusen eri luokkaa.
Juuri näin se menee. Pureskelkaa maajussit sitä. Täällä netissä voitte käydä ihan itse laskemassa eläkemaksujen hinnan Yel vs. Myel. Valitsette vaan palkkasumman, jolla tulee samansuuruinen eläke ja kone antaa eläkemaksun suuruuden. Helppoa kuin heinän poltto, ei tarvitse kirjoitellä sen jälkeen typeryyksiä.
Ja se duunari maksaa lopulta oikeasti kaikkien eläkkeet, osaltaan myös yrittäjän.
t. Yrittäjä
älä puhu paskaa maajussit ei maksa itse eläkkeitään vaan veronmaksajat ne makselee,törsä jussi on surkee pummi pahanen.
kovasti, aloituksen kun lukee tietää enemmän.
paremmat edut ja putket. Maanviljelijät menevät kaksi vuotta myöhemmin eläkkeelle, kun muut.
Miljoona rahaa pankissa kartano.Junttia pitää autaa kaikessa ja kaikkien.
sä unohdit nuo lapin mökit,etelän huvilat,kesämökit,sijoitusasunnot,uudet lavamaasturit
mersut ja mönkijät? Onko dementia jo iskenyt?
ne miljoonat? Mutta mistä sen kartanon sait?
On tapaus, jossa hieman alle keskikokonen viljatila b -alueella saa verotuksen ja lainanlyhennysten ja pakollisten investointien jälkeen 4000-5000 €/v käteen. (Tilan lainataakka n. 1000 €/peltohehtaari). MYEL -maksut määrätään kuitenkin laskennallisen tulon perusteella eli n. 10 000 €:n työtulon mukaan. Näihin maksuihin menee kaikkiaan n. 1200 €/v. (maksut nousevat n. 3-5% joka vuosi). Eli runsaan 300 € kuukausipalkasta ilveilijä joutuu maksamaan satkun (n.30 % nettotulostaan) MELA:lle. Arvioitu tämänhetkisen laskutavan mukainen lopullinen eläke kymmenien vuosien maksujen jälkeen 63 vuotiaana on n. 300 €/kk.
Kuka täysjärkinen sijoittaisi 100€/kk kolmekymmentä vuotta saadakseen vain 3 kertaisen tuoton?
kysymys on keskikokoiseta viljatilasta eli n.30-40 hehtaaria täytyy vuosittaisen maksun olla suurempi, ehkä noin 3000-4000 euroa
eläke pienestä tulosta mutta pientä on myös työnteko sellaisella viljatilalla.
Siinä kyllä isäntä ja emäntä voivat tehdä aivan täysipainoista työtä tilan ulkopuolella ja
näin ansaita kunnon eläkkeet. Myel tulee vielä lisäksi.
muut edut, viljatilalle on osteltu traktorit metsäkärryt lämpölaitokset johon saatu valtavia avustuksia eläkkeellä jussi lämmittelee hakettimella joka maksettu veroeuroista moneen kertaan vähennetty laitteet verotuksessa polttoaineet verotukseen nuorem metsän hoitotukee tulee polttopuista kauppareissut moottorisahanpolttoaineenostokuitilla verotukseen pellot vuokrailee naapureille 700€ hehtaari pihoja linkoilee pimeästi metsättömille maksaa polttopuut 60€ kuutio kasvimmaaata viljelee todellisuudes eläkkeen saa kertoo kadella ollaan liki oikeaa arvoa
Uskotko itte mitä kirjoittelet.Ett taida olla mikään maatalouden ja verotuksen tietäjä.Sen verran huteralta toi sun tietotasos tuntuu näin alan ammattilaisen silmin katsottuna.
Ei luulis olevan vaikeeta tarkistaa netistä tai ammattilehdistä asiat ennen ku alkaa kirjoittelemaan
puutaheinää......Vai tarkoituksellako perättömiä kirjoittelet??
Viljelijäeläke ja yritysverotus kulkevat aivan aivan eri reittejä kohtaamatta toisiaan.......
huopatossun kopinaa
jussien pannuhuoneita tuettu avokätisesti, kemeratukea tulee, metsäkalusto on varmasti vähennetty verotuksessa, puun myyntiverotus huojistettu.... kyllä näitä riittää. itse kerään latvoja ja hylkypuita metsähallituksen hakkuutähteistä verovähentämättömällä moottorisdahalla ja kyllä meni ex-maajussin naama mutrulle kun kysyin voisko saada kuitin kun maksoin puunajoa.
"Joka tapauksessa puunmyynnin veroprosentit (28+22%) ovat verohallinnossa luotu ja sen mukaan eletään, metsän verotuotto on moninkertainen siihen uhrattuihin yhteiskunnan varoihin nähden ja metsän infran maksaa metsänomistajat myynnistä kerätyillä veroilla ja metsänhoitomaksuilla."
metsäkärryihin ei saa mitään avustusta , eikä millään hakettimella mitään lämmitetä eikä
niitä verotuksessa moneen kertaan vähennetä. Vähennyksen saa tehdä ainoastaan jos sillä
lämmitetään tuotantotiloja. Niin saavat muutkin yrittäjät. Metsätön voi vapaasti ostaa metsää
ei kukaan kiellä että saa "ilmaisia" polttopuita. Aivan omaa tyhmyyttä jos ei ole ostanut.
kun ei muuten pärjää.
lylmäks viljelijän siirryttyä eläkkeelle ja hävitettyään eläimet navetasta,,, kyllä suuresti epäilen että sama kattila ja pannuhuone käytös nyt tupaa lämmittämässä paksu tumma savu nousere piipus eläketiloillakin
vielä ennen lopettamistaan farmarisäiliön täyteen 3000dm3. ihmetystä herättää ettei verottaja näihin puutu
että kirjottelette noita tukias ja vero juttujanne tonne salaliitto palstalle alkaa olla yhtä levotonta tekstiä.
nousee myös omakotiasujan tuetusta piipusta, eläköidyttyäänkin.
lämmitykseen mitä tyhmiä sölkötät vain eemelin lämmitystä avustetaan
tuetaan, voisitko selventää
veroluontoista metsähoitomaksua vuosittain ja jos metsän myy niin verottaja ottaa omansa
ja metsäkärryn ostoon ? Kyllä nyt puhut taas p'''kaa. Olen jokunen vuosi sitten uusinut pannuhuoneeseen klapikattilan ja varaajan, ei ole mitään tahoa joka olisi siihen rahaa antanut/tarjonnut, joten äläpäs kirjoittele sellaisia, että kaikilla maajusseilla on hakkeella toimivat lämpölaitokset. Naapurikin lämmittää taloaan tulikiviuuneilla, sähkö lisälämpönä, ja sitä kuluu vähän h''''tin paljon, yli 30 000 kwh vuodessa. Itse maksaa tietysti laskunsa. Haloo missä on valtavat tuet ?
Näin kertoo vero.fi sivuillaan energiaveron palauttamisesta tukijussille.
[lainaus alkaa]
Ammattimaisella maatalouden harjoittajalla on oikeus hakemuksesta saada
maataloudessa käyttämästään kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä
sähköstä valmisteveron palautusta.
Palautukseen on oikeutettu maatalouden harjoittajat, joille on verovuoden aikana maksettu
Euroopan unionin suoria tukia (ns. CAP -tuet), luonnonhaittakorvausta, maatalouden
ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tukea tai peltoalaan, eläinmäärään,
tuotantomäärään tai puutarhatuotteiden varastomäärään perustuvaa kansallista tukea.
Palautukseen on oikeutettu myös ne, jotka harjoittavat viljan kuivausta, vaikka heille
ei olisikaan maksettu em. tukea.
Verohallinto palauttaa hakijalle valmisteveroa hänen verovuoden aikana maataloudessa käyttämästään, Suomessa verotetusta
* kevyestä polttoöljystä 3,75 senttiä litralta
* raskaasta polttoöljystä 1,75 senttiä kilogrammalta
* sähköstä 0,23 senttiä kilowattitunnilta.
[/lainaus päättyy]
Bryssel eli EU määrittelee tämän palautuksen - niinkuin oikein onkin - tukiaiseksi.
käytetystä polttoaineesta ja sähköstä tietenkin siksi, ettei näitä kuluja lisättäisi tuotteen hintaan, kuluttajan maksettavaksi.
Eikö tämä ole aivan oikein pienituloisia kohtaan.
Yksityispuolella käytettäviin polttoaineisiin ja sähköön ei maajussi saa mitään "tukea".
se vasta potti onkin, olen saanut sitä viimevuosina n. 200 €, joka on sitten vielä verotettavaa tuloa. Taitaa olla ainut veronpalautus josta sitten maksetaan vero, kun se on lisättävä muihin tuloihin.
Älä vertaa duunaria yrittäjään. Ainakaan maatalousyrittäjään.
taas tuli pakaa tuutin täyreltä,maajussi ei maksa ite mitään ,kaikki otetaan veroeuroista,älä onneton törsä luule etteikä täällä tiedetä,tuet pois hööheinältä ja heti,faktor
elävän omaa elämäänsä palstoilla ja mikään tieto asiasta ei mene perille,
-
-
-
"Sähkön vero on porrastettu ylempään veroluokkaan I ja alempaan veroluokkaan II. Yleisesti veroluokkaa II kutsutaan ”teollisuuden sähköverokannaksi”, vaikka sen määritelmä onkin hieman laajempi. Yrityksen kannattaa huolehtia siitä, että se maksaa alempaa sähköveroa kaikesta siihen oikeutetusta sähköstä. Veroluokan II sähköveroa suoritetaan sähköstä, joka käytetään mineraalien kaivamisessa sekä teollisessa tavaran valmistuksessa ja jalostuksessa.
Veroluokan I sähköveroa suoritetaan kaikesta muusta sähköstä. Kotitalouksien ja julkisen sektorin ohella maatalousyrittäjät ja palvelualan yritykset maksavat korkeampaa sähköveroa"
http://www.ek.fi/yritysten_energiaopas/fi/energiaverotus/alempi_veroluokka.php
-
-
-
palkansaajat maksaa kaiken niin sanotun eu tuenkin "( suomi nettomaksaja ) kepulaisille vielä kesäloma rahatkin ( jotka maksetaan sosiaali budjetista"" miksihän) ym lomapäivät, (taitaa olla 3 kuukautta ) lomittajat tekee hommat jotka me veromarkoista maksamme. viime vuonna tuli paras viljasato rahallisesti,10 vuoteen,samoin puun myyntihinta huipussaan,miksi sipilä jakoi 300 miljoonaa
Taitaa+olla+puoli+vuotta+lomaa+ja++ja+viljasato+paras+55+vuoteen.
Totta. Taitasa olla paras viljasato 26 vuoteen.
Vielä linkki juttuun.
https://yle.fi/uutiset/3-10689270
Linkki viljelijöiden pitkiin luomiin.
https://yle.fi/uutiset/3-9066333
törsä ei veroo maksele eikä muutakaan törkee törsä on pummi pahanen häpeeksi oikeille veronmaksajille,
Juu, kyllähän taitaa enempikin KELAn ja SOSSUn asiakkait olla nää joita päivittäin veronmaksus näkee tiskillä jonka päällä lukee Alko :)
Käytännössä pienimmällä MYEL-maksulla koko työuran ajan kokonaiseläke asettuu usein lähelle takuueläkkeen tasoa, noin 990 €/kk bruttona, kun vanhuuseläke alkaa 65-vuotiaana. Pienistä eläkkeistä vero on yleensä vähäinen tai olematon.
pässi ei ymmärrä maksaa enemmän. kuset tuli omille nilkoille. heh
Uskotaan uskotaan...
Vieljelijät maksavat kaikki eläke-etunsa ihan itse, ja se, että veronmaksajien pussista otetaan näitä eläkkeitä varten liki miljardi joka vuosi on vain väärinymmärrys ja pyöristysvirhe ja sattuuhan sitä... ja mitä näitä syitä nyt on.
Kaikissa eläkkeissä on valtion takaus.
Kun jonkun tietyn aläkekassan maksavat asiakkaat vähenevät aiheuttaa se aika nopeasti kassakriisin jolloin valtion takaus realisoituu.
Merimiehet ovat hyvä esimerkki, merimiesten määrä vähenee koko ajan mutta eihän ne entiset merimiehet kuole samassa tahdissa.
Sitten viljelijöihin, maatilojen määrä vähenee vuosittain n. 39 000 maatilalla ja useassa työskentelee 2 henkilöä joten puhutaan jostain 40 000 - 50 000 viljelijän vähenemisestä.
Jokainen ymmärtää että yhä pienenvä maksajajoukko ei pysty kustantamaan eläkkeellä olevien viljelijöiden eläkkeitä jolloin valtion takaus realisoituu, aivan kuten merimiesten ja muidenkin erikoisalojen suhteen.
Viljelijä nauttii veronmaksajien almuista kehdosta hautaan.
Ai eikö sosialipummi nauti almuista myös?
Viljelijä eroaa sosialipummista siten että viljelijä joutuu tekemään jotain saadakseen tuen, sosialipummin ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin vinkua almuja.
Ja useimmat meistä tekee jopa tuplasti töitä työpäiviksi laskettuna vuodessa, verrattuna tavalliseen palkannauttijaaan. Kyllä sillä pitää eläkettä karttua sen mitä muillekin väestöryhmille.