Eikö täällä keskustella valokuvauksesta muuten kuin keskittymällä laitteisiin? Toki ne kiinnostavat minuakin, mutta kuvaus sinäänsä.. Mitä kuvaatte ja miksi?
Itse kuvaan paljon luontoa, koska pidän maisemista ja haluan muistaa hetken kun luonnossa viivähdin. Syksy tuo vekkulit kärpässienet ja puiden pukeutumisen keltaiseen ja punaiseen.
Haluan kuvata myös itseäni, mutta se on vaikeaa itsekritiikin vuoksi. Itsessä näkyy aika, olo ja elo. Harvoin niissä kuvissa onnistun.
Itse kuvaan paljon luontoa, koska pidän maisemista ja haluan muistaa hetken kun luonnossa viivähdin. Syksy tuo vekkulit kärpässienet ja puiden pukeutumisen keltaiseen ja punaiseen.
Haluan kuvata myös itseäni, mutta se on vaikeaa itsekritiikin vuoksi. Itsessä näkyy aika, olo ja elo. Harvoin niissä kuvissa onnistun.
Vastaukset 23
Vanhimmat
myös kiinnittänyt huomion siihen kuinka paljon on näitä välineurheilijoita..no jokainen on kiinnostunut jostain..itse keskityn enemmän kuvaamiseen ja nippelitietous tulee siinä sivussa väkisin..mutta pääpaino on luonnossa liikkuminen ja kuvaus..valokuvaan pääasiassa vain itseäni varten, kuvaan jonkin verran maisemia mutta enemmän yksityiskohtia luonnosta ja eläimiä..hämähäkeistä hirviin..
Eihän kuvauksesta itsestään voi keskustella, vain tekniikasta.
Ketään ei edes kiinnosta toisten motiivit, tai kokemukset. Itsellä kun on kuitenkin paremmat, tai sitten ollaan kiinnostuneita ihan eri alueesta.
Valokuvauksesta ei voi keskustella siksikään, että siinä ei ole mitään absoluuttista, paitsi tekniikka, kaikki muu on vain mielipiteitä. On täysin mielipidekysymys, onko joku kuva hyvä, tai huono. Jokainen näkee kuvan omalla tavllaan ja henkilökohtaisista mielipitestä ei voi keskustella ilman lopulta syntyvää riitaa.
Onko se niin kivaa, kun esität omasta mielestäsi hyvän kuvan ja seuraava tulee sanomaan, ettei tuosta ole mhinkään ja kolmas vastaa, "Näin se pitää olla".
Kyllä suorituskykykäyriä on palon helpompi tarkastella ja joskus on joku jopa samaa mielipuolta.
Kyllä laitteissakin voi syntyä känää. Toinen tykkää, että on liian iso ja toinen väittää pieneksi. Jollekin on ainut tärkeä asia se nikontuntuma. Muulla ei ole mitään merkitystä.
Voisiko olla niin, että näillä palstoilla "seikkailevat" vain virtuaalishoppailijat jotka leikkivät välineiden ostamista ja omistamista.
Kuka haluaisi keskustella ihan aikuisten oikeasti valokuvauksesta kun vastauksen arvaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä: "senkin puusilmäsuttukittipanaixustuulipukuamis, mene Lidliin ja osta pizzaa"
Olisi hienoa keskustella "yleistä valokuvauksesta" muiden harrastajien kanssa, mutta tällä palstalla se ei ole mahdollista
muotokuvauksesta vallitsevassa valossa.Kuvaan lapsenlapsiani paljon.Käytössäni nyt vain valovoimaton kittilinssi.Tiedän, että esim.monopodi auttaisi.Vakaajasta en välitä.Pelkään kohinaa, joten kuvaan ASA200 herkkyydellä.Valitettavasti olen onnistunut saamaan epätarkkoja tai liian kontrastisia herkkiä kuvia tilanteista lapsilta salaa.
Hallitsen heijastuspinnat ja lisävalot, valon mittauksen etc.Skarpit sisäkuvat tilanteista,joissa ei voi määrätä kuvattavan paikkaa, ilman salamaa tavoitteena.
No niin.Tähänpä voi vastata vain laitetietämyksellä.Kysymys on kuitenkin otoksen lopputuloksesta eli valokuvauksesta.
Kerroppa kamerastasi niin yritän vastata
Runko D50 linssi 18-55mm f:3,5-5,6 ja 55-200 f:4-5,6,jota en käytä vallitsevassa valossa.
Aikeissa hankkia D3000 ja linssit 35/1,8 sekä valovoimaisen laajakulmazoomin.Viiskytmillinen halpiskin olisi kiva lisä.
Olisi kiva,jos antaisit puolueettoman mielipiteen ja oman suosituksesi lisälaitehankinnoista, ainakin linsseistä.
Arvostan mielipiteitäsi.On tullut seurattua niitä palstalta.
Laitteistokokonaisuuteen kuuluu SB600.
Kuvankäsittelyssä ei raw-ohjelmaa.Käytän Photoshop limited editoria.
Toivoisin kuvien laadun syntyvän melko lopullisesti jo ottamisvaiheessa.Onko liikaa vaadittu?
—lasten liikkuessa tarkentaminen on aina ongelma siksi valitsisin tarkennusmuodoksi jatkuvan tarkennuksen (CAF)
– em. syystä myöskään suuresta valovoimasta ei ole apua kuin tähtäimen kirkkaudessa joten veikkaan, että kuvatessa pitäisi päästä n. aukkoon f/5,6 jotta terävyysalue riittäisi
– pitkä valotusaika ja lasten vilkkaus ei oikein natsaa yhteen joten etsisin kennoa joka ei kohise häiritsevästi ISO 800 herkkyydellä
– kuvantäristimillä kuvaamista en harrasta minäkään, mutta jalusta tai muu kameran tukeminen (huonekaluihin tms) olisi poikaa. Monopodia en hankkisi tuohon tarkoitukseen ennemmin kääntäisin kunnollisen jalustan (kolme tai nelijalkaisen) jalat tarvittaessa yhteen monopodiksi
muuta äkkiä mieleen juolahtanutta:
– kohinaa ei pidä pelätä, se voidaan hallita
– minusta lasten kuvaajilla on liian usein jäykät polvet (kuvataan lasten päälakia), joskus kannattaisi kuvata lasten horisontista ja paljon alempaakin (vaikka lattia jalustana)
– usein kuvataan lapsia liian kaukaa ja liian pitkillä polttoväleillä (mielestäni 80mm/kino on ihan maksimi)
– lapsen ihoa ei pidä kuvansäädöllä terävöittää aikuisen karheaksi
Summa summaarum:
– en lähtisi lasikauppaan vaan satsaisin koko budjetin vähemmän kohisevaan kennoon (=runkoon).
– siirtyisin RAW -kuvaukseen ja säätelisin kuvat Lightroomilla, sillä hallitsee myös luminanssikohinan ihan kohtuullisesti
– epäsuorasti "ammuttu" salama pienellä teholla täytevalona ei välttämättä pilaa vallitsevan valon tunnelmaa tunnelmaa kunhan et kuvaa loisteputkien (säästölamppujen) valossa. Tuossa SB 600:ssahan on toimiva käsisäätö
Palaan tarvittaessa aiheeseen
—joten huutoon on vastattava (edellisen täydennykseksi)
"lopullisesti jo ottamisvaiheessa. Onko liikaa vaadittu?"
—minusta on
Tuo liika jyrkkyys ei ratkea kuvaamisvaiheessa (paitsi hallitsemalla varjoja lisävalolla esim. SB 600)
laittaisin käsisäädölle ja n. 1,5 – 2 aukkoa alle kameran mittaaman (säätäisin kameran valotuksen siis vaalean pään mukaan)
Tai sitten (ilman lisävaloa) valottaisin edelleen vaalean pään mukaan, kuvaisin RAW:na ja korjaisin tukkoisen tumman pään Lightroomissa/Fill Light
"… lisälaitehankinnoista,"
– pari hyvää jalustaa (esim. Slik 700 PRO Cullman Touring Set)
– suodattimia ja heijastimia SB 600:n (mm. valkoinen hopean ja kullanväriset muotokuvaukseen)
– ehkä myös pienehkö orjasalama (esim. Metz 20) varjojen hallintaan
"ainakin linsseistä."
jos hyvästä rungosta jää rahaa yli niin:
– aikuisten muotokuvaukseen valovoimainen n. 105mm/kinov
– lasten ym. kuvaamiseen valovoimainen 24 – n. 80 mm/kinov zoom
…noilla kahdella selvinnet kaikesta muotokuvauksessa
– minusta valovoimaiselle alle 24 mm./kinov ei ole hintansa arvoista käyttöä
2x4:lle !
Näitä ohjeita tosiaan olen kaivannut.Alan heti testata.
Ikäni olen studiokuvaajana analogisten parissa työskennellut ja vallitsevan valon kuvaaminen on jäänyt toisarvoiseksi.
Aina voi oppia uutta!
Vähemmän kohiseva runko?Suosittelisitko?
Ensinnäkin en juuri nyt ostaisi uutta, kävin naapurissa tutustumassa aiemmin mainitsemiisi
Eihän tuon D50 kohina ISO 800:lla ole vaikeasti hallittavissa ja tuo lyhyempi lasisi 55mm polttovälillä käynee lapsikuvaukseen ja pari aukkoa himmennettynä tekee ihan kohtuullista jälkeä.
Kokeilepa sitten hallita tuon ISO 800 kohinaa Lightroomissa. Aseta Noise Reuktion/Luminance n. arvoon 60 (kokeile arvoja 40 – 90)
Lightroomin kokeiluversion voi ladata ilmaiseksi Adoben sivulta:
https://www.adobe.com/cfusion/tdrc/index.cfm?product=photoshop_lightroom
Sitä vähemmän kohisevaa katselisin vasta ensi vuoden malleista.
Tai
Mainitsemaasi tarkoitukseen (lapsenlapset) lähtisin ehkä ihan "toiselle tielle" eli kuvaisin paljon videolle ja siksi valintani olisi Panasonic GH1 (kuvaa aitoa HD-videota) ja käy ihan hyvin myös valokuvaamiseen. "Kittilasit" jättäisin kauppaan ja hankkisin pari laatuobjektiivia (Nikon, Leica tms). Katso Kamera -lehti 8/2009
Katso myös keskustelu
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8452857
… mutta jos kohina pelottaa edelleen ja hankinta olisi tehtävä juuri nyt niin … budjetistasi paljon riippuen
Nikoneista kallistuisin D90 -malliin
jos ei ole pakko olla merkkiuskollinen niin ehkä
Sony a 850 (550 – 900) ja siihen n. 24 – 80mm ja n. 100 mm valovoimaiset objektiivit
(a 900:ssa lienee sama kenno kuin maltaita maksavassa DX3:ssa).
Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää
ollut haaveissa jo jonkin aikaa.Mahdetaanko pian lopettaa?
Merkki on vaikea vaihtaa,koska olen tottunut Nikoniin jo analogiaikana.Hinta kyllä houkuttelee ja SE&O:n suositus GH1 kameran hankintaan.Siihenhän sopisi ainakin analogiajan linssit.Entä nykyiset kitit?
SE&O:kin on palstalla usein suositellut lightroomia.Siis kiitos Sinunkin suosituksestasi.Hankin sen mahdollisimman pian ja sitten prässäyskokeiluihin.
Jos tarkoitat valmistusta niin ehkä on jo lopetettu (malli julkaistiin vuosi sitten ≈ lokakuu 2008, eli vajaa vuosi sitten), mutta eihän se vaikuta kuvan laatuun – rubgon hintaa kylläkin, ihan viimeiset myddään sopivasti ja siinä iso syy miksi juuri D90: otin esille (hinta/laatu -suhde).
Tuo lopettaminen koskee myös kaikkia tänä vuonna julkaistuja pokkareita ja ns kinokoon järjestelmiä (niidenkin valmistus loppunee ensi vuonna) joten ostit minkä tahansa järjestelmäkameran niin kohta sitä ei enää valmisteta.
Jos etsit kameraa jota valmistetaan pitempään niin sitten on siirryttävä keskikokoon
(esim. H3DII) tai isompaan. Niitä myydään "osina" joten ne voi myös "päivittää" osa kerrallaan eli kamera on aina uusin malli kunhan ostat vain päivitetyn osan (esim. tähtäimen). Samalla saat myös paljon lisää terävyyttä, värejä ja dynamiikkaa ja pääset eroon moiresta, mutta et kohinasta (alkaa jo ISO 400 -tasolta)
Tuon merkkiuskollisuutesi melkein arvasin.
"nykyiset kitit"
GH1:n objektiivien soveltuvuustaulukot ja adapterit löydät mm. tuolta:
http://www.novoflex.com/en/products/adapters/adapters-for-microfourthirds-cameras/
ja:
http://www.novoflex.com/en/products/adapters/adapter-finder/
PS. SE&O lienee työkaverini parin vuoden takaa
asiallisista kirjoituksistasi.Rauhoitti jonkin verran vaivannäkösi "naapurikokeilusta" D50:llä.
Kuten jo mainitsin hankin ensin Lightroomin ja katson miten käy.
Lisäyksenä keskusteluun sanoisin, että olen paljon kuvannut D 50:llä studio-oloissa,jotka rakennan tarvittaessa,ja saanut häkellyttävän laadukkaita otoksia.Kamera ei siinä suhteessa ainakaan ole huono.Mutta vallitsevassa,ennalta määräämättömässä tilanteessa siis tökkii!!!
Kiitos avusta!
Jos haluat saada mahdollisiman kätevän ja helppokäyttöisen "vallitsevassa huomaamattoman" lisävalon niin hanki kuviesi tumman pään kauniiseen hallintaan tuollainen :
orbis (n. 200 USD)
http://www.orbisflash.com/afawcs0136519/CATID=1/SUBID=1/ID=1/SID=533395034/productdetails.html
SB 600:n kaveriksi
tai
Metz Mecablizt 15 MS-1 digital (n. 250€)
http://www.metz.de/en/photo-electronics/mecablitz-models/slave-flash-units/mecablitz-15-ms-1-digital/product-information.html
noille olisi muotokuvien lisäksi on muutakin käyttöä (makro ja lähikuvaus)
voisin vaihtoehtoisesti kai käyttää sisäistä salamaa vaimennettuna esim.studiosalamoihin tarkoitetulla lasikuituharsolla?
Olen onnistuneesti muissa yhteyksissä käyttänyt Metzin,45 cl-1,nuijaa,jossa säädettävä teho,väläyttäen sen kameran omalla.Metzissä luonnollisesti lisäorja.
Laiskuuttani en ole edes kokeillut kameran salamaa sekä Metziä heikolla väläytyksellä.
En ole tasavalaistuksen kannalla alkuperäisen kysymykseni suhteen.Ohjeesi "kahden aukon alivalotus ja raw/lightroom" on vastaus ongelmaani.
Hieno vinkki tämä viimeisesi.Otan sen huomioon muunlaisten kuvausten yhteydessä.
D 90
paras järjestelmäkamera vuoden 2009 TIPA Award
http://www.tipa.com/english/award-details.php?iId=316&sAward=Best Digital SLR Advanced
Noihin testeihin ole uskomista..tänään tämä paras huomenna joku muu..noinhan ne testit menee autojenkin kohdalla..rahaa kun luvataan niin testitulokset on erittäin hyvät..kuka uskoo ja kuka ei..en minä ainakaan.
Mitähän testiä mahdat tarkoittaa?
Luuletko TIPA Awardia testiksi?
Onkohan Nobel-palkintokin mielestäsi testi josta voi ostaa hyvät tulokset?
.... keskustella valokuvauksesta. Toisaalta eihän sitä kukaan kielläkään. Minä ajattelen, että kirjoittamalla jostakin omakohtaisesta ajatuksesta/havainnosta pohdiskelevasti, voisi saada jonkun kiinnostuneen sitä jopa kommentoimaan (mutta on aika vaikeata kirjoittaa kiinnostavasti jostakin sellaisesta, josta ei ole yhteistä käsitejärjestelmää). No eihän sen keskustelun tietenkään tarvitsisi olla niin oppinutta, vaan voipi jubailla ihan vaan omakohtaisista kokemuksista ja ajatuksista, mutta siinä ollaan jälleen sen kiinnostavuusongelman kanssa tekemisissä. Vaikka miten päin miettisi niin tekniikka tuppaa olemaan ainoa osa-alue, josta on riittävästi tarjolla valmiiksi pureksittuja ajatuksia joita voipi keskustelufoorumeilla toistella ja kameratehtaat pukkaavat koko ajan lisää kameroita ja kameralehdet yms. julkaisut pukkaavat lisää valmiita ajatuksia ja ideoita foorumeilla toisteltaviksi.
Toinen juttu mikä tähän liittyy, on se että varmaan isolle osalle meistä valokuvaus/valokuva on aika henkilökohtainen asia. Martti Lintunen kirjoitti osuvasti, että maailman merkittävimmät kuvat ovat niitä, joita ihmiset katselevat lompakoissaan. Se osa valokuvauksesta, joka ei ole henkilökohtaista on ammattilaisten viileän manipuloivia tarkoitushakuisia kuvia, joista ei paljoa jää lapsenlapsille kerrottavaa. Jäljelle jää ehkä puhdas taidekuvaus (jos joku nyt tajuaisi siitä yhtään mitään). Oikeastaan minusta tämän hetken kiinnostavin ilmiö valokuvauksen saralla on juuri amatöörien nettijulkaiseminen ja lukijoiden kamerakännykuvat lehtien kuvituksena (niissä on jotakin hyvin konstailematonta ja rehellistä).
Se, miksi ja mitä sinä kuvaat tai miksi ja mitä minä kuvaan, on ymmärrettävästi muista ihmisistä aika epäkiinnostavaa, jos emme osaa liittää sitä johonkin hiukan yleisempään ilmiöön johonkin joka mahdollistaa sen ajatuksen jakamisen. Minusta on kiinnostavaa miten nuoret kuvaavat aika ennakkoluulottomasti (niitä kuvia näkee joskus irc-galleriassa tai jossain facebookissa). Kaikkein kamalimpia ovat paskantärkeät valokuvaharrastajat kamaline pönötyskuvineen jossain aukeassa neuvomassa toisiaan rajauksissa tai itkemässä miten milloin mikäkin risu kuvan laidalla on niin kovin häiritsevä. Minusta on vain niin julkeaa että kritisoitava kuva ohitetaan kokonaan ja aletaan puhua jostakin ihan muusta kuvasta mikä olisi pitänyt ottaa samasta aiheesta. Ei siis olla kiinnostuneita siitä mitä joku on tehnyt ei vaivauduta katsomaan sitä kuvaa joka on esillä, vaan kerrotaan miten minä olisin sen kuvannut.
Ei ole helppoa ei. Kyllä minä ajattelen, että parempi vaan kun pysytään kennoissa kohinaissa ja puskurimuisteissa ja kinataan onko canon paremi kuin Nikon.
On parempi!
"kinataan onko canon paremi kuin Nikon"
On tietysti kaikille ortodokseille merkkiuskollisille.
Ylivoimaisesti paras kamera ja objektiivi on aina se jonka kuvittelen omistavani.