Onko sama käytäntö joka paikassa?

Nin siinä sitten kävi, että lupaa aseeseen ei myönnetty "toistaiseksi". Vetosivat siihen että omistan jo 12 asetta, ja joukossa on jo samaa kaliperiai oleva ase. Kysyivät että olisinko valmis luopumaan joistakin aseista. Tuntuu kohtuuttomalta että joutuisin valita omista aseista mitkä hävitetään, jotta voin saada luvan tähän perintöaseeseen. Maanataihin mennessä pitäis esitää kirjallisena, että miksi juuri tähän aseeseen pitäisi saada lupa. Onko kukaan tärmännyt vastaavaan. Miten laki tulkitsee asekeräiliöitä? Vai voiko nykyään enään alkaa "keräiliäksi"?

K_rpäjoosepi kirjoitti:

Nin siinä sitten kävi, että lupaa aseeseen ei myönnetty "toistaiseksi". Vetosivat siihen että omistan jo 12 asetta, ja joukossa on jo samaa kaliperiai oleva ase. Kysyivät että olisinko valmis luopumaan joistakin aseista. Tuntuu kohtuuttomalta että joutuisin valita omista aseista mitkä hävitetään, jotta voin saada luvan tähän perintöaseeseen. Maanataihin mennessä pitäis esitää kirjallisena, että miksi juuri tähän aseeseen pitäisi saada lupa. Onko kukaan tärmännyt vastaavaan. Miten laki tulkitsee asekeräiliöitä? Vai voiko nykyään enään alkaa "keräiliäksi"?

Lue lisää

perustuu lainvastaiseen AAHY(aselupien yhtenäistämisohje) ohjeeseen. Tämä on syynä poliisien käytökseen. Voimassa oleva aselaki EI MÄÄRITTELE aseiden lukumäärää. VOIMASSAOLEVAN LAIN mukaan aselupa on myönnettävä TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAKSI.
Valita HALLINTOOIKEUTEEN.

K_rpäjoosepi kirjoitti:

Nin siinä sitten kävi, että lupaa aseeseen ei myönnetty "toistaiseksi". Vetosivat siihen että omistan jo 12 asetta, ja joukossa on jo samaa kaliperiai oleva ase. Kysyivät että olisinko valmis luopumaan joistakin aseista. Tuntuu kohtuuttomalta että joutuisin valita omista aseista mitkä hävitetään, jotta voin saada luvan tähän perintöaseeseen. Maanataihin mennessä pitäis esitää kirjallisena, että miksi juuri tähän aseeseen pitäisi saada lupa. Onko kukaan tärmännyt vastaavaan. Miten laki tulkitsee asekeräiliöitä? Vai voiko nykyään enään alkaa "keräiliäksi"?

Lue lisää

Onpas sairasta virkamiesmielivaltaa. Luvan määräaikaisuuden peruste on erikoisen kieroutunut. Jos henkilöllä on entuudestaan 12 ampuma-asetta, niin onko luultavaa että hän aikoo lopettaa harrastuksensa lähiaikoina?

Asekeräilijäksi ryhtyminen on hiukan isompi projekti. Siitä ei välttämättä juuri tähän tarpeeseen tule ratkaisua. Pitäisi olla täsmällinen keräilysuunnitelma ja sopivat säilytystilat yms. Voihan sellaista lupaa hakea, mutta se voi olla ongelmallistakin.

Kun kyseessä kuitenkin on perintöase niin mielestäni kannattaa panostaa siihen. Suvun omaisuus ei saa joutua harakoille. Kyseinen perintöase on sinulle rakas muistoesine johon liittyy tunnearvoja. Se on sinun sukusi omaisuutta ja sinulle henkilökohtaisesti arvokas, vaikkakaan ei välttämättä taloudellisesti arvokas jollekin ulkopuoliselle henkilölle. Voisit ehkä hakea siihen lupaa muistoesineeksi, jos et välttämättä halua sillä ampua?

Virkamies on ihmisen pahin vihollinen kirjoitti:

Onpas sairasta virkamiesmielivaltaa. Luvan määräaikaisuuden peruste on erikoisen kieroutunut. Jos henkilöllä on entuudestaan 12 ampuma-asetta, niin onko luultavaa että hän aikoo lopettaa harrastuksensa lähiaikoina?

Asekeräilijäksi ryhtyminen on hiukan isompi projekti. Siitä ei välttämättä juuri tähän tarpeeseen tule ratkaisua. Pitäisi olla täsmällinen keräilysuunnitelma ja sopivat säilytystilat yms. Voihan sellaista lupaa hakea, mutta se voi olla ongelmallistakin.

Kun kyseessä kuitenkin on perintöase niin mielestäni kannattaa panostaa siihen. Suvun omaisuus ei saa joutua harakoille. Kyseinen perintöase on sinulle rakas muistoesine johon liittyy tunnearvoja. Se on sinun sukusi omaisuutta ja sinulle henkilökohtaisesti arvokas, vaikkakaan ei välttämättä taloudellisesti arvokas jollekin ulkopuoliselle henkilölle. Voisit ehkä hakea siihen lupaa muistoesineeksi, jos et välttämättä halua sillä ampua?

Lue lisää

"Se on sinun sukusi omaisuutta ja sinulle henkilökohtaisesti arvokas, vaikkakaan ei välttämättä taloudellisesti arvokas jollekin ulkopuoliselle henkilölle."

ulkopuoliselle henkilölle ... kuten esim. poliisille. Poliiseilla on jostakin syystä taipumusta arvioida muistoesineiden tunnearvoja _omalta_ kannaltaan, vaikka eiväthän ne _heidän_ muistoesineikseen ole tarkoitettuja!

On aivan ymmärrettävää ettei minun sukuni muistoesineet merkitse poliisille tunnetasolla yhtään mitään, eikä pidäkään merkitä. Hittoako minun sukuni asiat poliiseille kuuluvat!

Minulle ja vain minulle niillä on kuitenkin suuri tunnearvo jota kukaan virkamies ei tule koskaan ymmärtämään. Perintöaseisiin pitäisi mielestäni saada lupa automaattisesti muistoesineinä. Siinäpä olisi lakinikkareille jotakin todellista tekemistä kotitarkastusten, "piilorikollisuuden torjumisen" ja aseharrastajien yleisen syyllistämisen vastapainoksi.

mutta ei viranomainen koskaan kirjoitti:

"Se on sinun sukusi omaisuutta ja sinulle henkilökohtaisesti arvokas, vaikkakaan ei välttämättä taloudellisesti arvokas jollekin ulkopuoliselle henkilölle."

ulkopuoliselle henkilölle ... kuten esim. poliisille. Poliiseilla on jostakin syystä taipumusta arvioida muistoesineiden tunnearvoja _omalta_ kannaltaan, vaikka eiväthän ne _heidän_ muistoesineikseen ole tarkoitettuja!

On aivan ymmärrettävää ettei minun sukuni muistoesineet merkitse poliisille tunnetasolla yhtään mitään, eikä pidäkään merkitä. Hittoako minun sukuni asiat poliiseille kuuluvat!

Minulle ja vain minulle niillä on kuitenkin suuri tunnearvo jota kukaan virkamies ei tule koskaan ymmärtämään. Perintöaseisiin pitäisi mielestäni saada lupa automaattisesti muistoesineinä. Siinäpä olisi lakinikkareille jotakin todellista tekemistä kotitarkastusten, "piilorikollisuuden torjumisen" ja aseharrastajien yleisen syyllistämisen vastapainoksi.

Lue lisää

Niin, tällähetkellä kyseinen perintöase on asekaapissani, toisen vastaavan vieressä. Tuntuu oudolta, että juuri "tämä ase" on se vaarallinen johon ei voida lupaa myöntää. Olen lainannut tätä asetta edesmenneeltä vaariltani useita vuosia, ja jo useamman hirven sillä kaatanut. Omaa asettani olisin toki voinnut käytää, mutta vaarilleni tuotti suurta "mielihyvää" kun käytin hänen asetta, varsinkin kun kaato sattui kohdaleen. Käytöön hän sen minulle jätti, ja hänen tahtonsa mukaan sitä myös käyttäisin. Oma poikani kasvaa, ei menee kauaa kun hän jo on sen ikäinen että tarvii oman aseen. Tuntuu pahalta että joudun hitsaamaan aseesta piipun umpeen, ei vastaa vaarini toivetta. Mutta katsotaan vielä, minulle on tulossa vielä todistuksia harrastuksistani ampumaseurasta, ampumaurheiluliitosta ja paikallisesta reserviläisjärjestöstä, kait lääkäriäkin pitäis käydä jututtamassa.
Maailma on muuttunut aika lailla 20 vuodessa, aikonaan aseluvan sai muuta kuin haki. Siksipä aseita tuli hankittua aina kun sopiva tuli vastaan. Ei sitä silloin tullut mieleenkään, että tänä päivänä silloin hankittu lupa koituisi "rasiteeksi". Myöntää täytyy että omista 2 (tällä hetkellä) tarpeetonta haulikkoa. Poliisilaitokselta kysyivät, että jos luopuisin ja myisin joitakin aseita. Siinäpä onkin taas keskustelun aihetta, kerroin että olen yrittänyt myydä aseita netissä, ostajia olis riittänyt, mutta yhdeläkään ei ollut asiaan kuluvat luvat kunnossa. Aseliikkeet eivät ota aseita vastaan, nekin tekevät konkursseja kun ei asiakkaita enään ole. Uuden aselain myötä pelkään että aseita tulee katomaan, niin kuin tällä palstalla joku mielipiteessään keroi.
Asiasta taas toiseen... Tänään uutisissa mainitiin: "Kauhavan kouluammuskelusta vousi. Kouluterveydenhuollossa ei ole tapahtunut mitään muutosta, ehkä vuonna 2012." Aselaki on kyllä muuttunut, eikä välttämättä parmpaan suuntaan. Syyttömät jotuvat kärsimään...

http://www.ampumaurheiluliitto.fi/?x1759=2748764

Tässä linkissä Anne Holmlund toteaa, että "Aselakiin esitetyt muutokset eivät vaaranna metsästyskulttuuria." Kauniistu sanottu, mutta siihempä se taitaa jäädä... Käytäntö on aivan toinen.

K_rpäjooseppi kirjoitti:

Niin, tällähetkellä kyseinen perintöase on asekaapissani, toisen vastaavan vieressä. Tuntuu oudolta, että juuri "tämä ase" on se vaarallinen johon ei voida lupaa myöntää. Olen lainannut tätä asetta edesmenneeltä vaariltani useita vuosia, ja jo useamman hirven sillä kaatanut. Omaa asettani olisin toki voinnut käytää, mutta vaarilleni tuotti suurta "mielihyvää" kun käytin hänen asetta, varsinkin kun kaato sattui kohdaleen. Käytöön hän sen minulle jätti, ja hänen tahtonsa mukaan sitä myös käyttäisin. Oma poikani kasvaa, ei menee kauaa kun hän jo on sen ikäinen että tarvii oman aseen. Tuntuu pahalta että joudun hitsaamaan aseesta piipun umpeen, ei vastaa vaarini toivetta. Mutta katsotaan vielä, minulle on tulossa vielä todistuksia harrastuksistani ampumaseurasta, ampumaurheiluliitosta ja paikallisesta reserviläisjärjestöstä, kait lääkäriäkin pitäis käydä jututtamassa.
Maailma on muuttunut aika lailla 20 vuodessa, aikonaan aseluvan sai muuta kuin haki. Siksipä aseita tuli hankittua aina kun sopiva tuli vastaan. Ei sitä silloin tullut mieleenkään, että tänä päivänä silloin hankittu lupa koituisi "rasiteeksi". Myöntää täytyy että omista 2 (tällä hetkellä) tarpeetonta haulikkoa. Poliisilaitokselta kysyivät, että jos luopuisin ja myisin joitakin aseita. Siinäpä onkin taas keskustelun aihetta, kerroin että olen yrittänyt myydä aseita netissä, ostajia olis riittänyt, mutta yhdeläkään ei ollut asiaan kuluvat luvat kunnossa. Aseliikkeet eivät ota aseita vastaan, nekin tekevät konkursseja kun ei asiakkaita enään ole. Uuden aselain myötä pelkään että aseita tulee katomaan, niin kuin tällä palstalla joku mielipiteessään keroi.
Asiasta taas toiseen... Tänään uutisissa mainitiin: "Kauhavan kouluammuskelusta vousi. Kouluterveydenhuollossa ei ole tapahtunut mitään muutosta, ehkä vuonna 2012." Aselaki on kyllä muuttunut, eikä välttämättä parmpaan suuntaan. Syyttömät jotuvat kärsimään...

http://www.ampumaurheiluliitto.fi/?x1759=2748764

Tässä linkissä Anne Holmlund toteaa, että "Aselakiin esitetyt muutokset eivät vaaranna metsästyskulttuuria." Kauniistu sanottu, mutta siihempä se taitaa jäädä... Käytäntö on aivan toinen.

Lue lisää

Olisi kohtuullista että poliisi alkaisi ehdotella myös useampia ajoneuvoja omistaville että mitäpä jos myisit osan pois, varsinkin jos ovat samaa kaliiperia. Onhan selvää että jos samalla ihmisellä on toinenkin auto niin sen toisen auton ainoa tarkoitus on ihmisten tappaminen eikä mikään muu!

Virkamies on ihmisen pahin vihollinen kirjoitti:

Onpas sairasta virkamiesmielivaltaa. Luvan määräaikaisuuden peruste on erikoisen kieroutunut. Jos henkilöllä on entuudestaan 12 ampuma-asetta, niin onko luultavaa että hän aikoo lopettaa harrastuksensa lähiaikoina?

Asekeräilijäksi ryhtyminen on hiukan isompi projekti. Siitä ei välttämättä juuri tähän tarpeeseen tule ratkaisua. Pitäisi olla täsmällinen keräilysuunnitelma ja sopivat säilytystilat yms. Voihan sellaista lupaa hakea, mutta se voi olla ongelmallistakin.

Kun kyseessä kuitenkin on perintöase niin mielestäni kannattaa panostaa siihen. Suvun omaisuus ei saa joutua harakoille. Kyseinen perintöase on sinulle rakas muistoesine johon liittyy tunnearvoja. Se on sinun sukusi omaisuutta ja sinulle henkilökohtaisesti arvokas, vaikkakaan ei välttämättä taloudellisesti arvokas jollekin ulkopuoliselle henkilölle. Voisit ehkä hakea siihen lupaa muistoesineeksi, jos et välttämättä halua sillä ampua?

Lue lisää

Minulle perustelivat 10 vuoden määräaikaisia lupia sillä, että ase on jo romu tuon ajan päästä.

Vastasin siihen, että aseeni ovat laatutavaraa ja niihin saa uutta osaa tarpeen mukaan. Lisäsin vielä, etten harjoittele tai kilpaile SM-tasolla vaan piiritasolla, joten laukausmäärät ovat sen mukaiset.

MarkkuP kirjoitti:

perustuu lainvastaiseen AAHY(aselupien yhtenäistämisohje) ohjeeseen. Tämä on syynä poliisien käytökseen. Voimassa oleva aselaki EI MÄÄRITTELE aseiden lukumäärää. VOIMASSAOLEVAN LAIN mukaan aselupa on myönnettävä TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAKSI.
Valita HALLINTOOIKEUTEEN.

Lue lisää

tämä voimassa oleva laki merkitsee yhtään mitään tässä ajankohdassa.

Ostin noin puolitoista vuotta sitten 22 cal pistoolin. Lupahakemuksen täytin ilman sen kummempia perusteluja. (Ampumaseurassa 20 vuotta ja ampunut aktiivisesti koko ajan.) Poliisi kuitenkin soitti ja kyseli juuri tätä, että myöntääkö hän luvan toistaiseksi, vai määräajaksi. Pitkän löpinän jälkeen lupa tuli toistaiseksi.

Toinen kummastus on tämä, että ei saisi olla useita saman kaliiberin aseita. Pistooliampuja ei todellakaan tarvitse juuri muuta kuin 22 cal aseita. Minullakin vakiopistooli alkaa olla loppuun ammuttu ja pitäisi hankkia uusi. Haluaisin kuitenkin säilyttää entisetkin aseeni, vaikka en niillä enää koskaan ampuisikaan. Aivan käsittämättömiä ovat nämä lupakoukerot. Tuokin tuntuu ihan järjettömältä, että uuden aseen entisen tilalle saisi vain lääkärintodistuksella ja vain määräajaksi ja että pitää vielä todistaa jotenkin harrastaminen... kukaan hullu osta kahden

,.., kirjoitti:

tämä voimassa oleva laki merkitsee yhtään mitään tässä ajankohdassa.

Ostin noin puolitoista vuotta sitten 22 cal pistoolin. Lupahakemuksen täytin ilman sen kummempia perusteluja. (Ampumaseurassa 20 vuotta ja ampunut aktiivisesti koko ajan.) Poliisi kuitenkin soitti ja kyseli juuri tätä, että myöntääkö hän luvan toistaiseksi, vai määräajaksi. Pitkän löpinän jälkeen lupa tuli toistaiseksi.

Toinen kummastus on tämä, että ei saisi olla useita saman kaliiberin aseita. Pistooliampuja ei todellakaan tarvitse juuri muuta kuin 22 cal aseita. Minullakin vakiopistooli alkaa olla loppuun ammuttu ja pitäisi hankkia uusi. Haluaisin kuitenkin säilyttää entisetkin aseeni, vaikka en niillä enää koskaan ampuisikaan. Aivan käsittämättömiä ovat nämä lupakoukerot. Tuokin tuntuu ihan järjettömältä, että uuden aseen entisen tilalle saisi vain lääkärintodistuksella ja vain määräajaksi ja että pitää vielä todistaa jotenkin harrastaminen... kukaan hullu osta kahden

Lue lisää

...siis kukaan hullu osta kahden tonnin pistoolia, jos ei meinaa ampua sillä.

Lisäksi ihmetyttää todella paljon tämä, että haulikoiden ja kiväärien ostajilta ei vaadita mitään lääkärintodistusta täysijärkisyydestään. Onko ne jotenkin vaarattomampia aseita, kuin joku onneton harrastelijan kakskakkonen pistooli tai revoli.

Ja tästä Kauhajoen muistopäivästä. Perkele, on hulluus näköjään aika suhteellinen käsite.

k0rh0nen kirjoitti:

Minulle perustelivat 10 vuoden määräaikaisia lupia sillä, että ase on jo romu tuon ajan päästä.

Vastasin siihen, että aseeni ovat laatutavaraa ja niihin saa uutta osaa tarpeen mukaan. Lisäsin vielä, etten harjoittele tai kilpaile SM-tasolla vaan piiritasolla, joten laukausmäärät ovat sen mukaiset.

Lue lisää

No jos ase menee romuksi kymmenessä vuodessa niin sitten siihen ei varmaan tarvitakaan mitään lupaa enää 10 vuoden kuluttua, koska se ei enää silloin ole ase, vaan romu :-)

K_rpäjoosepi kirjoitti:

Nin siinä sitten kävi, että lupaa aseeseen ei myönnetty "toistaiseksi". Vetosivat siihen että omistan jo 12 asetta, ja joukossa on jo samaa kaliperiai oleva ase. Kysyivät että olisinko valmis luopumaan joistakin aseista. Tuntuu kohtuuttomalta että joutuisin valita omista aseista mitkä hävitetään, jotta voin saada luvan tähän perintöaseeseen. Maanataihin mennessä pitäis esitää kirjallisena, että miksi juuri tähän aseeseen pitäisi saada lupa. Onko kukaan tärmännyt vastaavaan. Miten laki tulkitsee asekeräiliöitä? Vai voiko nykyään enään alkaa "keräiliäksi"?

Lue lisää

Ei mitään muuta kuin luvanhaku normaalein perustein, lisättynä kaikilla asiaankuuluvilla liitteillä. Voit tietenkin käyttää yhtenä perusteena myös muistotarkoitusta muiden lisäksi.
Jos tulee hylkypäätös tai määräaikainen lupa, valitus hallinto-oikeuteen.

Aseiden määrällä ei ole vitunkaan väliä, ei ole hylkyperuste.

Kuulostaa aivan varsinais-suomen sooloilulta.

K_rpäjoosepi kirjoitti:

Nin siinä sitten kävi, että lupaa aseeseen ei myönnetty "toistaiseksi". Vetosivat siihen että omistan jo 12 asetta, ja joukossa on jo samaa kaliperiai oleva ase. Kysyivät että olisinko valmis luopumaan joistakin aseista. Tuntuu kohtuuttomalta että joutuisin valita omista aseista mitkä hävitetään, jotta voin saada luvan tähän perintöaseeseen. Maanataihin mennessä pitäis esitää kirjallisena, että miksi juuri tähän aseeseen pitäisi saada lupa. Onko kukaan tärmännyt vastaavaan. Miten laki tulkitsee asekeräiliöitä? Vai voiko nykyään enään alkaa "keräiliäksi"?

Lue lisää

ainakin tuleemääräaikainen vaikka on sama kaliperia jo. täytynee valittaa eteenpäin vai voinko nyt näytön jälkeen jotain luvanantajalle keskustella?

noudossa myöhäistä kirjoitti:

ainakin tuleemääräaikainen vaikka on sama kaliperia jo. täytynee valittaa eteenpäin vai voinko nyt näytön jälkeen jotain luvanantajalle keskustella?

Tiettävästi yksikään virkamies ei ole koskaan tehnyt väärää päätöstä, joten tuskin tämäkään sellaista myöntää.

laittomasta rajoituksesta kirjoitti:

Tiettävästi yksikään virkamies ei ole koskaan tehnyt väärää päätöstä, joten tuskin tämäkään sellaista myöntää.

valehtelee että korvat heiluu.
Metsästyksessä viiden vuoden määräaikaisluvat tuhoavat harrastuksen. Viiden vuoden välein osoitettava harrastuneisuus mahdoton näyttää toteen.
Jos Laihon koplan suunnitelma aselain II-vaiheesta toteutuu v.2012; romahtaa kaikkien Suomen metsästysaseiden arvo nollaan. Et voi myydä enää aseitasi normaalisti. Samoin käy kaikkien Suomen aseliikkeiden aseiden. Uusi aselaki antaa tähän vain minimaaliset mahdollisuudet. Kuka korvaa omaisuuden arvon tuhoamisen? Niin kukahan???

Viranomaiset yrittävät voittaa väsyttämällä. Heitäkin pitää koettaa ymmärtää. Heidän esimiehensä koettavat velvoittaa heidät toimimaan vastoin voimassaolevaa lakia. Ja kun viranomaisella on paljon tekemistä kuten tuollainen sinänsä turha papereidenpyörittely, niin onhan ainakin varma työpaikka niin kauan kuin Suomen kansa on sellaisen valmis heille kustantamaan.