Sähkön hinta kasvaa.
Vattenfallin energianeuvonta
Sähkön hinta kasvaa jos sähköä säästää seuraavista syistä :
- Talouskohtaisesti katsottuna kiinteiden maksujen osuus kokonaislaskusta kasvaa suhteessa, vaikka kWh hinnat energialle ja siirrolle säilyisivät vakiona. Ns energiansäästölamput muuten kuluttavat loistehoa, jota kodin mittari ei näytä. Sähkön jakeluyhtiö joutuu tuon loisvirran kuitenkin siirtämään taloosi. Tämä aiheuttaa paineita nostaa siirtohintoja.
- Laajemmin ajatellen sähkön hinnan LUULISI laskevan, kun tuottajat voivat sulkea kalliimman tuotantotavan voimaloitaan. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kartelli nimeltä Nordpool pitää hinnan keinotekoisesti korkealla. Ns pörssihinnalla ei ole mitään tekemistä sähkön tuotantokustannusten kanssa. Tämän voi todeta vaikka lukemalla netistä energiayhtiöiden vuosikertomukset.
t. sähkövoimatekniikan DI
Vattenfallin energianeuvonta
Sähkön hinta kasvaa jos sähköä säästää seuraavista syistä :
- Talouskohtaisesti katsottuna kiinteiden maksujen osuus kokonaislaskusta kasvaa suhteessa, vaikka kWh hinnat energialle ja siirrolle säilyisivät vakiona. Ns energiansäästölamput muuten kuluttavat loistehoa, jota kodin mittari ei näytä. Sähkön jakeluyhtiö joutuu tuon loisvirran kuitenkin siirtämään taloosi. Tämä aiheuttaa paineita nostaa siirtohintoja.
- Laajemmin ajatellen sähkön hinnan LUULISI laskevan, kun tuottajat voivat sulkea kalliimman tuotantotavan voimaloitaan. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kartelli nimeltä Nordpool pitää hinnan keinotekoisesti korkealla. Ns pörssihinnalla ei ole mitään tekemistä sähkön tuotantokustannusten kanssa. Tämän voi todeta vaikka lukemalla netistä energiayhtiöiden vuosikertomukset.
t. sähkövoimatekniikan DI
Vastaukset 37
Vanhimmat
niin sähkön hinta nousee tai kuluttakaa enemmän sähköä, niin hinta nousee, mitä siis tehdä?
Sijoita rahasi sähköön! Ps. Tuottajien pitää aina pitää saada parempi tulos, kuin edellisen vuoden mahti tuotto ;)
Kun puhutaan sähkön hinnasta, olisi hyvä täsmentää, mikä vaikuttaa sähkön hintaan ja mikä siirtomaksuihin. Jakeluverkon ylläpito vaatii rahaa, vaikka tehoa ei kulutettaisi juuri lainkaan, sillä jännite on kuitenkin toimitettava mahdollisimman pienin keskeytyksin.
Energiansäästölamput eivät kuluta loistehoa! Se on amatöörien puhetta, ja amatöörejä on tässä suhteessa myös sähkö- ja lamppualan ammattilaisissa. Analysaattorilla voi katsoa, onko virran perustaajuinen komponentti jännitettä jäljessä vai ei. Maallikoille kerrottakoon, että laajemmassa mittakaavassa energiansäästölamppujen tuottama loisteho on vain hyvä asia, sillä se kompensoi muiden laitteiden kuluttamaa loistehoa. Yliaallot on sitten asia erikseen.
Jos 15 W energiansäästölampun tehokerroin on 0,6, jännite 230, virta 0,12 A, pätöteho 16 W ja näennäisteho 27 kVA, kuluttaako vai tuottaako lamppu silloin loistehoa?
Tämä lienee ihan normitilanne energiansäästölampuissa, siis se että tehokerroin on mitä on. Käytännössä vaihtelee aika lailla. Veikkaan että tehokerroin vaihtelee 0,5 - 0,9 välillä.
"Jos 15 W energiansäästölampun tehokerroin on 0,6, jännite 230, virta 0,12 A, pätöteho 16 W ja näennäisteho 27 kVA, kuluttaako vai tuottaako lamppu silloin loistehoa?"
Olisikohan se näennäisteho 27 VA pikemminkin kuin 27 kVA?
siis tietysti 27 VA.
Laite kuluttaa loistehoa, jos virta on jännitettä jäljessä. Kuorma on tällöin induktiivinen. Kapasitiivisella kuormalla virta on jännitettä edellä, jolloin laite tuottaa loistehoa. Tehokerroin on tällöin negatiivinen.
Energiansäästölampussa perustaajuinen virta on jännitettä edellä, eli lamppu tuottaa loistehoa ja tehokerroin on negatiivinen, luokkaa -0,5 - -0,6.
Suurempi ongelma on yliaallot eli virran särö, joskaan siitäkään ei juuri käytännön haitaa ole, koska tehot ovat niin pieniä. Parilla lisäkömponentilla virta voitaisiin suodattaa tehokkaasti, mutta sitä ei kukaan vaadi, niin niin ei tehdä (paitsi yli 25 W lampuissa, joissa tehokerroin on jopa -0,98).
jotka tuottavat loistehoa? Joskus ennen ne ovat kuluttaneet loistehoa. Esimerkkejä vaikkapa linkissä http://www.ncp.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/Kontturi & Ålander.pdf liitteessä 1. Taisi olla minunkin lampussani kVAr:it tai VArit positiivisia, en muista tarkkaa lukuarvoa.
Tehokerroin ei voi käytännössä olla negatiivinen. Kulma fii (pätötehon ja loistehon välinen kulma) voi olla negatiivinen, mutta kosini siitä on negatiivisella ja positiivisella kulmalla sama. Sini fii on negatiivinen, jos fii on negatiivinen, mutta kulmakerroin on siis kosini fii. Jos laite tuottaa loistehoa, laitetaan tehokertoimen perään esimerkiksi cos fii = 0,85 kap ja jos se kuluttaa loistehoa, merkitään se cos fii = 0,85 ind.
Loistehon tuottamiseen ei riitä, että laitteessa on yksi pieni kondensaattori. Periaatteessa energiansäästölamppu voi tuottaa loistehoa sopivilla komponenttivalinnoilla, mutta se ei välttämättä ole helppo juttu käytännössä.
"Joskus ennen ne ovat kuluttaneet loistehoa."
Kyllä, silloin kun energiansäästölampuissa oli rautasydänkuristin.
Tuon erittäin tasokkaan ammattikorkeasaaren opinnäytetyön mukaan sähkökin on maksanut muistaakseni 0,9 e/kWh, ja loistehotietous yms on samaa tasoa...
"Jos laite tuottaa loistehoa, laitetaan tehokertoimen perään esimerkiksi cos fii = 0,85 kap ja jos se kuluttaa loistehoa, merkitään se cos fii = 0,85 ind."
Aivan yleinen käytäntö on merkitä kapasitiivisen kuorman tapauksessa perustaajuuden tehokerroin eli cosfii negatiiviseksi.
"Loistehon tuottamiseen ei riitä, että laitteessa on yksi pieni kondensaattori. Periaatteessa energiansäästölamppu voi tuottaa loistehoa sopivilla komponenttivalinnoilla, mutta se ei välttämättä ole helppo juttu käytännössä."
Hanki käyttöösi tarvittava mittalaite, tee itse mittaukset ja tule sitten kertomaan onko se välttämättä helppo juttu käytännössä, että virran perustaajuinen komponentti on jännitettä edellä. Eikä siihen edes mittalaitteita tarvi, jos tietää miten tasasuuntaus toimii ja vähän teoriaa.
Minun käsitykseni energiansäästölamppujen loistehon tuotosta tai kulutuksesta on seuraavanlainen:
Kaikki purkauslamput – kuten loistelamput ja energiansäästölamput – tarvitsevat virran rajoitukseen kuristimen. Virran vaihekulma jää sen vuoksi jännitteen jälkeen ja alkaa kuluttaa loistehoa. Jos loisteho halutaan kompensoida, silloin käytetään joko valaisinkohtaista kondensaattoria tai se joudutaan kuskaamaan kauempaa, jopa generaattorilta asti. Sillä ei pitäisi olla kovin suurta periaatteellista merkitystä, onko kuristimessa rauta- vai ilmasydän. Komponenttien koko ja yksittäiset ominaisuudet eivät siis pelkästään ratkaise loistehon tarvetta, vaan koko paketin toiminta ratkaisee.
Loistelamppu, kuten energiansäästölamppu siis kuluttaa loistehoa riippumatta sen sisältämästä tekniikasta. Parasta olisi jos loisteho tuotettaisiin lampussa – kompensoitaisiin kondensaattorilla. Teknisesti se ei ole monimutkainen ongelma. Loistehoa voidaan tuottaakin ylimääräistä. Silloin tehokerroin on kapasitiivinen. Kouluissa ei ainakaan suositeltu miinusmerkin käyttöä kapasitiivisessa tehokertoimessa. Sähköä kuluttavalla laitteella tehokerroin ei voi olla miinusmerkkinen, kun kulma fii pitäsi silloin olla yli 90 astetta. Silloin nimittäin pätöteho menee miinusmerkkiseksi ja laite muuttuu generaattoriksi. Siksi miinus hämää tuossa kohtaa. Jos kulma fii on negatiivinen, silloin laite tuottaa ylimääräistä loistehoa ja loisteho muuttuu negatiiviseksi, mutta edelleen laite voi olla sähköä kuluttava, eli pätöteho on positiivinen ja tehokerroin positiivinen.
Jos energiansäästölamppu tuottaa ylimääräistä loistehoa oman kulutuksen lisäksi, ottaa lamppu ylimääräistä virtaa, mikä taas vaikuttaa mitoitukseen, komponettien valintaan jne. Tuossa opinnäytetyössä minun mielestäni mittaustulokset ovat relevantteja, vaikka kaikkia asioita ei ole ihan pohjamutiaan myöten kaivettu – ja pari kohtaa on tehty huolimattomasti.
Oskilloskooppia ei ole käytössä, mutta omat mittaukseni on tehty mittarilla, joka pystyy mittaamaan tehoja: myös näennäis- ja loistehot. Kun kaikki tehot ovat positiivisia: pätö-, lois- ja näennäis-, kuluttaa laite loistehoa, mikä on ihan normitilanne suurimmassa osassa kotitalouslaitteista. Resistiiviset kuormat, kuten lämmittimet, eivät kuluta eivätkä tuota loistehoa. Loistehoa tuottavat laitteet ovat kyllä harvinaisia, siis ilman kompensointia.
Tänä syksynä kaupasta ostetusta energiansäästölampusta sain seuraavat lukemat: 233 V, 0,119 A, 17,5 W, 26,8 VA, 20,5 Var, PF 0,64
Lamppu siis kuluttaa loistehoa.
Tietosi on pääasiassa oikeaa, mutta yksi oleellinen asia on jäänyt ymmärtämättä. Nykyisissä energiansäästölampuissa ei ole perinteistä kuristinta (kuten ensimmäisissä energiansäästölampuissa 30 vuotta sitten ja monissa pienloistelamppuvalaisimissa nykyäänkin), vaan elektroninen liitäntälaite. Se on toiminnaltaan ihan eria asia, vaikka käyttötarkoitus on sama.
Elektronisessa liitäntälaitteessa vaihtojännite tasasuunnataan diodisillalla ja kondensaattorilla. Koska kondensaattori varautuu aina hieman ennen jännitteen huippua, on virran perustaajuinen komponentti jännitettä edellä. Toiminta on sama aina kun käytetään dioditasasuuntaussiltaa, jonka perässä on kondensaattori. Tehokkaammissa laitteissa virta kuitenkin suodatetaan erillisillä suodinkomponenteilla.
Miinusmerkkiä käytetään kapasitiivisen tehokertoimen ilmaisuun ainakin monissa mittalaitteissa, koska se on helppo tapa. Oikeampi tapa olisi merkitä kap. tai ind. numeroarvon perään. Käyttämäsi mittari ei osaa erotella loistehon suuntaa, tai sitten olet mitannut kuristinkäyttöistä lamppua.
50 Hz cosfii on energiansäästölampuissa luokkaa 0,9 (kap), mutta särön vuoksi tehokerroin paljon pienempi, luokkaa 0,55 - 0,65 (paitsi yli 25 W lampuissa joissa on suodatus).
teholähteissä nykyisin kondensaattori ennen diodisiltaa? Jos kondensaattori on diodisillan jälkeen välipiirissä, niin eihän se silloin vaikuta? Silloinhan virran ja jännitteen perustaajuudet pitäisi ideaalitapauksessa mennä päällekkäin? Konkka latautuu vain silloin kun jännite on positiivinen.
Todellisuudessa jännitevälipiirissä on aina induktiivista ominaisuutta, joka tasoittaa välipiirin virtaa. Ja lisäksi diodien kytkentäviiveet eli kommutoiminen siirtää virran kytkeytymisen ajankohtaa eli tekee tehokertoimesta induktiivisen käytännössä.
Joka tapauksessa loistelamppu tarvitsee virranrajoituksen eli kuristimen jonka tarvitsema loisteho tuotetaan välipiirin jälkeen.
"teholähteissä nykyisin kondensaattori ennen diodisiltaa? Jos kondensaattori on diodisillan jälkeen välipiirissä, niin eihän se silloin vaikuta?"
Kondensaattoria ei ole ennen diodisiltaa, vaan sen jälkeen. Mutta se vaikuttaa silti.
"Silloinhan virran ja jännitteen perustaajuudet pitäisi ideaalitapauksessa mennä päällekkäin?"
Kyllä, jos kondensaattori olisi äärimmäisen iso. Silloin sen jännite ei laskisi juuri lainkaan, ja se varautuisi vain aivan jännitteen huipun kohdalla. Käytännössä kondensaattori on kapasitanssiltaan rajallinen, jolloin sen jännite laskee ennen uutta varautumista. Jännitteen laskun vuoksi uusi varautuminen alkaa jo ennen tasasuunnatun jännitteen huippuarvoa ja loppuu huippuarvon kohdalla. Siksi virta on jännitettä edellä. Mitä isompi kondensaattori on, sitä kapeampi ja voimakkaampi latautumisvirtapiikki on (virran särö on suurempi). Tämä on tullut ilmi myös mittauksissa, kun on verrattu 1990-luvun alun lamppua uudempiin. Vanhassa lampussa kondensaattori oli lampun tehoon nähden iso.
Tänään kävin hakemassa satsin 60W hehkulamppuja, valitettavasti kirkkaalla kuvulla, mutta eipä tuo paljoa haittaa. Myös 75W:sia tarttui mukaan. Kyllä nyt kelpaa.
Hehkulamppukielto on lampputeollisuuden lobbaama kusetus.
Kohta on pakko ostaa kalliita, hitaasti syttyviä ja huonosti valaisevia lsäästölamppuja, joiden mukana kaatopaikoille kertyy satoja kiloja elohopeaa ja tonneittain elektroniikkaromua. Se siitä säästöstä, suojelusta ja kestävästä kehityksestä sitten.
Säästölamppujen valontuottolupaukset ovat liioiteltuja, ja niiden valovirta alenee tasaisesti koko eliniän, kun loisteaine himmenee käyttötuntien myötä.
LEDit eivät vielä vuosiin kelpaa yleisvalaistukseen, eikä kaikki maailman Gallium riittäisi jos kelpaisivat.
Minulla on kotona säästölamput kaikissa sellaisissa paikoissa, jonne ne soveltuvat. Aika monta paikkaa on sellaisia, joihin eivät kertakaikkiaan sovellu: kristallikruunut, kohdevalaisimet, himmentimen perässä olevat jne jne
Ääliöt kieltää kaiken mitä eivät ymmärrä - siksi poliitikot on saatu puhuttua tämän kiellon kannalle.
Ennenmjuinoin Neukkulassa eleltiin leveästi nailonsukkien ja farkkujen myynnillä - kohta voi neukut tulla meille hehkulamppuja myymään.....
Suomessa arvioidaan joskus olleen noin 20 000 000 hehkulamppua. Sama määrä energiansäästölamppuja sisältää elohopeaa muutaman litran. Muutama litra ei sentään satoja kiloja paina.
Kilogrammassa kaupassa myytävää syötäväksi tarkoitettua kalan lihaa saa olla enemmän elohopeaa mitä voi olla yhdessä energiansäästölampussa. Vaikka kaatopaikalle sekoitettaisiin kuutiometriin maata tuhat energiansäästölamppua, maa olisi vielä rakennuskelpoista (jos elohopeaa ei kyseisessä maassa ennestään olisi).
Miksi energiansäästölamput valaisevat huonosti? Osittain totta, mutta siihen verrattuna, että hehkulamput eivät valaise juuri mitään, on huonosti valaisukin ihan OK. 60 W hehkulampun 710 lm ei riitä yksistään valaisemaan pientäkään huonetta kunnolla. Mutta jos on tottunut hämäryyteen, niin ehkä se riittää.
Myös hehkulamput himmenevät, joskaan eivät yhtä paljon kuin energiansäästölamput. Ja himmennytkin energiansäästölamppu antaa enemmän valovirtaa kuin hehkulamppu, jos verrataan esim. 60 W ja 20 W lamppuja.
"Säästölamppujen valontuottolupaukset ovat liioiteltuja, ja niiden valovirta alenee tasaisesti koko eliniän, kun loisteaine himmenee käyttötuntien myötä."
Nytkin rautakaupat mainostavat, miten paljon säästää, kun käyttää erästä lamppumerkkiä. Ja taas kerrotaan, että 60 w hehkulamppu vastaa 11 w es-lamppua. Milloin tämä harhaan johtaminen loppuu. 15 w es-lamppu vasta 60 w hehkulamppua.
"Ja taas kerrotaan, että 60 w hehkulamppu vastaa 11 w es-lamppua. Milloin tämä harhaan johtaminen loppuu."
Tämä vastaavuuksien ylöspäin pyöristäminen loppuu 1.9.2010 alkaen, jolloin astuu voimaan EU-asetuksen tuotetietovaatimukset. Silloin vastaavuudeksi voi ilmoittaa 60 W hehkulampun, jos pienloistelampun valovirta on 741 lm. Ledin voidaan mainostaa vastaavan 60 W hehkulamppua, jos sen valovirta on 801 lm. Myös lämpenemisaika 60 prosenttiin täydestä valotehosta on ilmoitettava ja jos lampun nimellisteho esitetään direktiivin 98/11/EY mukaisen energiamerkinnän ulkopuolella, myös lampun nimellisvalovirta on esitettävä erikseen kirjasinlajilla, joka on vähintään kaksi kertaa suurempi kuin se, jota onkäytetty energiamerkinnän ulkopuolisessa nimellistehomerkinnässä. Nettisivuilla on oltava saatavana lisätietoja, esim. lampun tehokerroin ja valovirran alenemakerroin lampun nimelliseliniän jälkeen.
Energiansäästölampuissa on elohopeaa pienimmillään jotain 1,5 mg. Syötävissä kaloissa saa olla 1 mg, mutta en usko, että kukaan tuollaista rupeaa myymään. Jos syöt kaksi kertaa viikossa silakkaa tai muuta avomerikalaa, saat siitä noin 0,01 mg elohopeaa. Luulen, että tuo syötävän kalan sallittu elohopeamäärä johtuu vanhojen haukien syöjistä, jotka vähät välittävät elohopeasta, kun "on niitä ennenkin syöty ja säilytty hengissä".
Muistan jostain lukeneeni, että sisävesikaloissa saisi olla 2 mg/kg, mutta ilmeisesti 1 mg/kg on kuitenkin suurin sallittu pitoisuus. Siinä mielessä vertaukseni oli ehkä hieman väärä. Tarkoitus oli verrata suuruusluokkia ja mielestäni tuo kuvaa aika hyvin, kuinka vähän elohopeaa lampuissa on.
"Maaperän elohopeapitoisuuksille on asetettu suuntaa-antavat ohjearvot. Alemman ohjearvon mukaan elohopeaa saisi olla enintään 2-5 milligrammaa kilossa maata riippuen siitä, rakennetaanko alueelle asuntoja vai teollisuuskiinteistöjä."
Mielestäni energiansäästölamppujen elohopeahaittoja usein liioitellaan ja käytetään ehkä jopa vain tekosyynä energiansäästölamppujen haukkumiseen. Suuri osa kansalaisista on kuitenkin fiksuja ja vievät lamput kierrätykseen. Toki keräyspisteiden määrä pitäisi moninkertaistaa.
Elohopeaa meillä riittää happosateen tuomana, sillä voimaloiden kivihiili ja turve sisältää sitä aivan riittävästi. Säästölamppujen elohopea on kuin hyttysen paska Itämeressä (vien itse kyllä säästölamppuni kierrätyskeskuksen lamppulaatikkoon)
Kävin juuri valomessuilla. Ei siellä kukaan enää hehkulamppuja esitellyt. Oli aivan upeita LED-ratkaisuja valaisimissa sekä monipuoliset valikoimat säästölamppuja.
Ihmetystä herättää edelleen miten tehokkaan otsalamppuni paristot kestää...kestää ja kestää aina vaan.
Oliko sellaisia kauniita kristallikruunuun laitettavia LED-valoja, joita voi himmentää?
Lamput itsessään eivät saa olla näkyviä. (Nykyiset kirkkaat pienikantaiset hehkulamput ovat lähes huomaamattomia?) Niiden pitää tuottaa myös jatkuva spektri jotta kaikki sateenkaaren valot saadaan esiin pistemäisten valojen taittuessa kristalleista.
Sellaisille olisi tarvetta. Jos ei ole, niin hamstraan hehkulamppuja.
Ja kun kaupoista loppuu, niin haen EU:n ulkopuolelta. Ja kerosiinia palaa!
Tuohon käyttöön soveltuu halogeenit. Spektri on jatkuva ja valo hehkulamppuja kirkkaampaa. Himmennys onnistuu myös.
Mikä halogeenimalli tähän kristallikruunuun, jonka kuva on täällä:
http://personal.inet.fi/koti/kx/lamppu/
Nyt siinä on 6 kpl 40 watin kirkasta hehkulamppua, joiden kanta on ilmeisesti E14.
Lamput muodostavat kukkakuvion. (Kruunu näyttää olevan kovin pölyinen ja kännykkäkuvassa se näyttää korostuvan. Pitäisi varmaan puhdistaa. Böömiläistä kristallia plus aito kultaus.)
Halogeenien pitää sopia yhtä hyvin kuin nuo nykyiset lamput joille valaisin on suunniteltu. Mitään typeriä muoviosia tms ei saa olla näkyvissä. Eikä pölyä :)
Halogeenitkin ovat hehkulamppuja joiden energiatehokkuus on huono. Eikö niitäkin pakoteta korvaamaan ledeillä tms.
PS. Sekä lampun energia että talon kaukolämpö tulee kumpikin samasta voimalaitoksesta ja samasta energialähteestä! Niin että mitä väliä sillä on lämmitänkö huoneistoa kaukolämpöputken vai voimajohtojen kautta. Kesällä tuo kattokruunu ei ole juuri päällä.
Korvaajaksi käy 28 W halogeenikynttilälamppu. Ulkonäkö hehkulamppua vastaava. Tosin niitä saa vain vuoteen 2016 asti ja valovirta on aavistuksen pienempi kuin 40 W hehkulampuissa. Sen jälkeenkin saa 20 W halogeeneja, jotka ovat energiatehokkaampia, mutta niissä on pieni muoviosa lampun juuressa (joka tuskin haittaa).
http://www.prismaecat.lighting.philips.com/Whirlwind_Images/LMP Ind_Fam/ECOCLAB/LPPR1_ECOCLAB_0007.JPG
http://www.prismaecat.lighting.philips.com/Whirlwind_Images/LMP Ind_Fam/HCLi/LPPR1_HCLi_E14_B35_CL.JPG
Vaihtoehtosi ovat kiellettävä hehkulamppu tai kiellettävä halogeenilamppu. Muita sopivia ei ole.
40 W hehkulamppua vastaa 28 W halogeenilamppu. Säästät siis valaistussähköä 12 W lamppua kohti. Halogeenilamppu kestää noin 2000 tuntia.
Säästö on 12 W * 2000 tuntia / 1000 = 24 kWh. 10 sentin hinnalla per kWh säästö on 2,4 euroa.
Mene kauppoihin ja katso mitä tuollainen halogeenilamppu maksaa ja arvioi itse onko korvaamisessa järkeä. Voi olla että energiansäästösi maksaa enemmän kuin hehkulamppukäyttö.
Koska sekä hehkulamppujen ja halogeenilamppujen valmistus loppuu, valmistajat joutuvat purkamaan valmistuslinjat elleivät ne kelpaa johonkin muuhun tuotantoon. Siksi ei ole odotettavissa että hinnat laskisivat.
Joudut todennäköisesti jossain vaiheessa hamstraamaan joko hehkulamppuja tai halogeenilamppuja tai hävittämään kristallikruunusi. On epävarmaa tuleeko ikinä LED-lamppuja jotka näyttäisivät hyviltä kristallikruunussa ja ovat kohtuuhintaisia. Tällä hetkellä ainoa löytämäni LED-lamppu (vastaa suurin piirtein 20 W hehkulamppua valon kannalta) maksoi 25 euroa. Varaudu kristallikruunun käyttämiseen koristeena ilman valoa tai hävittämään se.
Noita kalliiden halogeenilamppujen myyjiä riittää tälläkin palstalla, mutta hinnan takia halogeenilamppuja ei juuri kaupoissa näy. Kysyntää on kovin vähän.
28 W lamppuja saa kyllä siihen hintaan, että säästö ja kestoikä huomioiden niiden käyttö ei tule juuri kalliimmaksi kuin hehkulamppujen, ehkä jopa halvemmaksi, ainakin kun hinnat vielä laskee. Sähkö maksaa kuitenkin niilläkin enemmän kuin itse lamppu.
Kuvan mukaisia halogeeneja ei olla kieltämässä tulevaisuudessakaan. 20 W lamppu vastaa 40 W hehkulamppua ja kestää kolme kertaa niin pitkää. Hintaa on kyllä toistaiseksi niin paljon, että tulee selvästi hehkulamppua kalliimmaksi:
http://www.prismaecat.lighting.philips.com/Whirlwind_Images/LMP Ind_Fam/HCLi/LPPR1_HCLi_E14_B35_CL.JPG
Halogeenilamppujen sähkön säästö on niin vähäinen, ettei niiden käyttö rahansäästömielessä aina ole kannattavaa nykyisillä hinnoilla. Mutta aivan varmasti hinnat tulevat laskemaan kun tuotanto lisääntyy. Kysyntää ja tarjontaa niille ei vielä ole paljoa, koska hehkulamppuja on vielä saatavana. Sitten kun ei ole, kysyntä lisääntyy, joskaan ei lähellekään sitä, mitä hehkulampuilla on joskus ollut. Esimerkiksi 15 vuotta sitten energiansäästölamputkin maksoivat yli 100 mk, nyt niitä saa jopa eurolla. Hinta on pudonnut siis alle kymmenekseen. Halogeenit tuskin niin paljoa halpenevat, mutta halpenevat kuitenkin, kun tulee kalliiden merkkituotteiden lisäksi halpatuotantoa.
Ylipäätään en nyt tiedota halogeeneista siksi että ne tulisivat halvemmaksi, vaan siksi, että sopivia lamppuja on kyllä saatavana jatkossakin, eikä valaisimista tarvi luopua. Jos järkeväksi katsoo, voi hehkulamppuja toki ostaa vielä varastoon.
"en nyt tiedota halogeeneista..."
Tiedottamista harjoittavat organisaatiot omalla nimellään, ei nikit.
Toistan oman mielipiteen: menkää itse kauppaan katsomaan, sekä valikoimaa että hintaa. Sitä mitä ei kaupassa ole, sitä ei ole normaalikeinoin saatavissa. Lampun ei pitäisi olla sellainen erikoistuote jonka joutuu tilaamaan erikseen.
"Varaudu kristallikruunun käyttämiseen koristeena ilman valoa tai hävittämään se."
Täytyyhän mulla kattovalo olla eikä tuollaista arvotavaraa hävitetä! Näköjään ainoa vaihtoehto on hamstrata hehkulamppuja loppuelämäksi!
Sain taas yhden uuden syyn vihata EU:ta. Kieltoa parempi ratkaisu olisi ollut että hehkulampuille laitetaan vaikka 300% vero. Silloin niitä ostavat vain se joiden on pakko ostaa.
Koska kysyntää hehkulampuilla tulee olemaan niin kauan kun niillä on tarvetta, niin tulee kehittymään mustan pörssin kauppa hehkumapuille.
Minulla on aivan sama ongelma. Erona on se että kristallikruunun malli on erilainen, 30-luvulta, samantapainen kuin mitä vanhoissa kirkoissa on mutta pienempi.
Valitan vastaustani mutta se heijastaa omaa käsitystäni. Olen jo varannut muutaman vuoden tarpeita varten hehkulamppuja mutta pitää kyllä hankkia lisää.
Olen samaa mieltä tämän kiellon järkevyydestä. Kauppiaille ja lampunvalmistajille se on keino saada lampuista moninkertainen hinta, eivätkä ne sitä tilaisuutta päästä käsistään. Siksi niiden kirjoittajia on täällä ahkerasti. Eräskin tokaisi minulle aikaisemmin: on sinulla siihen varaa.
Et ole tajunnut sitä, että kaikki uutuustuotteet eivät ole kaikissa kaupoissa heti, etkä sitä, että uutuustuotteilla on usein hinnassa "uutuuslisää"? Vai eikö mielestäsi kyse ole uutuustuotteista? Palataan asiaan vaikka puolen vuoden päästä, ja katsotaan onko tilanne muuttunut kaupoissa. Ja sitten kolmen vuoden päästä, kun pienempitehoistenkin hehkulamppujen saatavuus heikkenee. Koska hehkulamppujen ystäviä tuntuu olevan paljon, miksei kauppiaat haluaisi pitää valikoimissaan niitä parhaiten vastaavia lamppuja?
Netin aikakaudella kauppojen hintoja voi osin katsella netissäkin. Esimerkiksi tässä kattokruunuun sopiva (joskin vuonna 2016 kiellettävä) halogeeni maksaa 2 e/kpl. Huomioiden kaksinkertainen elinikä ja parempi valotehokkuus hehkulamppuun verrattuna, ei mielestäni hinta ole kovin paha.
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/20152808
Odotan jännityksellä ehdotatko seuraavaksi että järjestetään Rovaniemeltä bussilla ryhmämatkoja Espoon Ikeaan ostamaan uutuustuotteita, lamppuja vuosikymmeniä vanhoihin valaisimiin.
"Ja taas kerrotaan, että 60 w hehkulamppu vastaa 11 w es-lamppua. Milloin tämä harhaan johtaminen loppuu. 15 w es-lamppu vasta 60 w hehkulamppua."
No tämä riippuu lampuista.
Osramin 11 wattinen energiasäästölamppu jonkun vuoden takaa kokeiltuna valaisimeen kiinni ja samanlaisessa valaisimessa vieressä uusi 60 wattinen osaramin himmeä hehkulamppu. En nähnyt todellista eroa, että kumpi olisi kirkkaampi tai himmeämpi. Hieman oli värilämpötilassa eroa, mutta ei juurikaan kirkkaudessa. Kokeilin myös 15 wattista energiasäästölamppua, joka oli selvästi kirkkaampi kuin hehkulamppu. Parilamppuihin jäi 11 wattiset ja 15 wattinen meni yksi keittiön pöydän päälle hissivalaisimeen.
Eli sanoisin, että 11 wattinen vastasi ~55 wattista ja 15 wattinen ~75 wattista. Ei, ei ollut mitään kirkkausmittareita lumeneita ilmoittamaan, omat silmät vain. 5x kirkkaampi siis kunnon energiasäästölamppu. Halvemmat "kiinalaiset" ovat sitten varmaan hieman himmeämpiä ja ehkä kertoimella 4x.
Saunan valaisin on 9 kW:n kiukaan lähellä. Siinä ei kestä loistelamppu eikä sen käyttö ole edes mielekästä, sillä hehkulamppu on pikkuruinen apukiuas jonka lisälämpö tulee täysin hyödynnettyä.
On ympäristörikos laittaa tuollaiseen paikkaan ympäristömyrkkyjä sisältävä lamppu. Lisäksi loistelampun tuottamiseen on kulunut enemmän energiaa kuin hehkulampun tuottamiseen.
Lampun lämmitysvaikutuksen takia kiukaan termostaatti kytkeytyy häviävän vähän aiemmin pois kuin ilman lamppua, joten hehkulampun tuottama lämpökin tulee hyödynnettyä kokonaan.
t. Vahvavirtatekniikan DI
Olet asentanut lamppusi liian lähelle kiuasta?
"Olet asentanut lamppusi liian lähelle kiuasta?"
-En minä, mutta vastaan silti:
Ellei löylyhuoneen valaisin ole aivan lattianrajassa, se joutuu lämmölle alttiiksi. "Energiansäästölamppu" tuhoutuu tuollaisessa käytössä aivan ennen aikojaan.
Tein pienen laskelman omasta löylyhuonevalaisemisestani:
Saunon kerran viikossa, yhden tunnin kerrallaan. Valaisimessa on 40-wattinen Airamin 240-volttinen 1000 tunnin hehkulamppu. Sähkökiuas on 6 kW.
Arvatkaapas kauanko lamppu kestää 52:n tunnin vuosikäytöllä. Reilut 19 vuotta. Olen valmis lyömään mitä tahansa vetoa, ettei mikään säästölamppu kestä tuossa paikassa ja käytössä samaa aikaa. Lampun lämpö menee 100% hyötylämmöksi, ja lamppu maksoi kokonaiset 50 senttiä. Siis kahden pakkaus euron.
Vielä toinen vaihtoehto hehkulampuksi saunaan: Airam 40W 240V 5000h Longlife. Polttoikä viisinkertainen edelliseen verrattuna. Hintaa taisi olla 1,3€ tuolla, ja se jakaantuu 96:n vuoden käyttöajalle. Hehkulamppu saunassa on ainoa järkevä valinta ja kaikki muut näkemykset ovat sekopäistä horinaa.
Saunon mieluummin pimeässä kuin paskassa säästölamppuvalossa. Hehkulamppukielto on totaalisen mielisairas päätös.
ihan tavallisella 40W lampulla. On siellä toki pari loisteputkeakin mutta niistä ei lämpöä irtoa, vain uva- valoa elukan tarpeisiin.
Muutoin on energiansäästölamppuja.
"Olet asentanut lamppusi liian lähelle kiuasta?"
En minä sitä ole siihen asentanut. Se on ollut aina (talon rakentamisesta lähtien) melko lähellä kiuasta.
Toisaalta jos se olisi toisella seinällä, niin ei se siinä paljoa viileämpi olisi.