Punapanssareiden paikallisottelu Mustamäessä

Kuvaus ei ollutkaan Koskimaata vaan tyypillistä Tiihosta.

"Ps. Jos haluat takuuvarmasti menettää yöunesi , niin lue Matti Koskimaan Veitsen Terällä kirjasta kuinka I/JR53 (Jahnukainen) miehekkäästi Sahakylässä taisteltuaan 14.kesäkuuta klo 21.00 irtautuu evl. Peitsaran käskystä."

"jäsentenvälisiin".Olen ollut ymmärtävinäni, että sinulta löytyy Tiihosen kirja (t). Nyt pyytäisinkin sinua tarkistamaan ryhmitykset ja lisäämään jalkaväkivahvistukset.
351. RynTkiR Kuutterselänjärven tienoilla. (72.D)
31.PsR Sykiälässä.(109.D)
185.PsR merkitty hyökkäämään Kanneljärven (luode) suunnasta, mutta siirsin sen omavaltaisesti lounaanpuolelle. (Sykiälä) (109D)
1222.RynTkiR Sykiälä (lounas) (109.D)
1.PsPr:n pääosa Vammeljoen länsipuolella TstOs Vetren selustassa ilman saattojalkaväkeä.(21.A)
2.Liikkuvan ryhmän 27.PsR toistaiseksi hukassa.

Onko ryhmitys oikeaoppinen ennen 15.kesäkuuta klo 04.30 alkavaa hyökkäystä Mustamäen asemalle.

palattaisiin kirjoitti:

"jäsentenvälisiin".Olen ollut ymmärtävinäni, että sinulta löytyy Tiihosen kirja (t). Nyt pyytäisinkin sinua tarkistamaan ryhmitykset ja lisäämään jalkaväkivahvistukset.
351. RynTkiR Kuutterselänjärven tienoilla. (72.D)
31.PsR Sykiälässä.(109.D)
185.PsR merkitty hyökkäämään Kanneljärven (luode) suunnasta, mutta siirsin sen omavaltaisesti lounaanpuolelle. (Sykiälä) (109D)
1222.RynTkiR Sykiälä (lounas) (109.D)
1.PsPr:n pääosa Vammeljoen länsipuolella TstOs Vetren selustassa ilman saattojalkaväkeä.(21.A)
2.Liikkuvan ryhmän 27.PsR toistaiseksi hukassa.

Onko ryhmitys oikeaoppinen ennen 15.kesäkuuta klo 04.30 alkavaa hyökkäystä Mustamäen asemalle.

Lue lisää

Klo 17 jälkeen. Tämä on mielenkiintoista. Etsin tuonaikaisen pääpiirteisen kartan (urat, järvet) ja piirrän joukot sinne siten, kuin teos esittää. Joitakin arvauksia pitää tehdä. Vastaan sitten.

palattaisiin kirjoitti:

"jäsentenvälisiin".Olen ollut ymmärtävinäni, että sinulta löytyy Tiihosen kirja (t). Nyt pyytäisinkin sinua tarkistamaan ryhmitykset ja lisäämään jalkaväkivahvistukset.
351. RynTkiR Kuutterselänjärven tienoilla. (72.D)
31.PsR Sykiälässä.(109.D)
185.PsR merkitty hyökkäämään Kanneljärven (luode) suunnasta, mutta siirsin sen omavaltaisesti lounaanpuolelle. (Sykiälä) (109D)
1222.RynTkiR Sykiälä (lounas) (109.D)
1.PsPr:n pääosa Vammeljoen länsipuolella TstOs Vetren selustassa ilman saattojalkaväkeä.(21.A)
2.Liikkuvan ryhmän 27.PsR toistaiseksi hukassa.

Onko ryhmitys oikeaoppinen ennen 15.kesäkuuta klo 04.30 alkavaa hyökkäystä Mustamäen asemalle.

Lue lisää

Tiihosen esitys yöllisestä hyökkäyksestä lisätty ajatusviivan jälkeen. Omat tarkennukseni sulkeissa:

"351. RynTkiR Kuutterselänjärven tienoilla. (72.D)"

- Tiihosen mukaan toimi yhdessä 31.PsPr:n kanssa.
(Kuuterselän suunnasta Mustamäkeen).

"31.PsR Sykiälässä.(109.D)"

- Ajoi Tiihosen mukaan Mustamäkeen Sykiälästä
(Mustamäentie ainoa järkevä ura)

"185.PsR merkitty hyökkäämään Kanneljärven (luode) suunnasta, mutta siirsin sen omavaltaisesti lounaanpuolelle. (Sykiälä) (109D)"

-Tiihosella vain se koilliskommentti.
(Kanneljärvellä eivät olleet vielä 14.9, mutta alkaa olla Mustamäentiellä jonoa, jos tulivat Sykiälästä pöin.)

"1222.RynTkiR Sykiälä (lounas) (109.D)"

Lisää panssarijonoa Mustamäentielle suuntana Mustamäki koillisessa.

"1.PsPr:n pääosa Vammeljoen länsipuolella TstOs Vetren selustassa ilman saattojalkaväkeä.(21.A)"

- Tiihosen mukaan 1.PsPr:n ja 27.PsR:n 26 vaunua ottivat yhteen 31.KaPsR:n kanssa
(Samalla urallako ja samaan suuntaan edeten?)

"2.Liikkuvan ryhmän 27.PsR toistaiseksi hukassa."
- Tiihosen mukaan tappelussa 31.PsPr:n kanssa.

Metsiä pitkin jalkaväki voi edetä, mutta Mustamäentie on ainoa hyökkäysura Sykiälästä. Muuten Mustamäkeen pääsi vain rataa pitkin luoteesta ja kaakosta. Jalkaväen toiminta ei Tiihosen selostuksesta oikein auennut. Mietin sitä itse. 109.D oli se hyökkäävä divisioona, joka loi paineen Sahakylään ja Metsänvartijaan. Käänsikö se todella liikkeen ylös Mustamäkeen?

www.karjalankartat.fi, haku: Sykiälä

Kansanpainos. Palaan asiaan myöhemin.

"Ratkaisu kannaksella 1944", sivut 25-27.

Bybi kirjoitti:

"Ratkaisu kannaksella 1944", sivut 25-27.

Minä metsästin pitkään eli noin 3 vuotta Tiihosen kirjoja. Tuon Ratkaisu kannaksella 1944 -teoksen löysin lopulta nettidivarista 40€:lla. Sitten hoksasin laittaa Tiihoselle sähköpostia ja tilasin suoraan siltä sen koko teossarjan. Sitten sain vielä toiseen tilaukseeni vastausen. Sieltä sain ilmaiseksi koko väitöskirjaversion karttaliitteineen kaikkineen.


http://www.suomentietokirjailijat.fi/Asiantuntijat.asp?Mode=Haku&Kirjain=T

Bybi kirjoitti:

"Ratkaisu kannaksella 1944", sivut 25-27.

Täälläpä onkin vanha uutinen juuri 10 vuoden takaa:


Mittava tutkimus Karjalan kannaksen suurtaisteluista:

Neuvostojärjestelmä ei kyennyt "luokkavoittamaan" Suomen armeijaa


http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/1.lokakuu/kann3999.htm

--------------------------------------------------------------------------------

Neuvostoliitto perusti kesän 1944 suurhyökkäyksensä mittakaavalla voittamiseen ja yllätykseen. Lopullinen läpimurto kilpistyi kuitenkin siihen, että suomalaisten kolmannella puolustuslinjalla myös suomalaiset yllättivät, eikä neuvostojoukkojen kaavamaisuuteen perustuva strategia onnistunut. Myös neuvostojoukkojen moraali petti.


--------------------------------------------------------------------------------

Tähän yksinkertaistettuun tulokseen voidaan päätyä filosofian kandidaatti Tapio Tiihosen pitkäaikaisen tutkimuksen perusteella. Hänen mammuttimainen väitöskirjansa Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944 tarkastettiin viime viikonloppuna Helsingin yliopistossa.

Neuvostoliittolaiset eivät Tiihosen mukaan kyenneet ymmärtämään ja ylittämään Suomen kansallisia, strategisia ja ideologisia rajoja. Suomen armeija oli se ylipääsemätön katkos, jota neuvostodialektinen päätöksentekojärjestelmä ei kyennyt "luokkavoittamaan".

- Torjuntavoiton saavuttanut Suomen armeija ei koskaan ollut niin vahva kuin syksyllä 1944, mikä heijastui Neuvostoliiton ja Suomen solmiman paikallisen rauhansopimuksen yhdenmukaisesta tahdosta, hän tiivistää.

Väitöskirjassa kerrotaan ensimmäistä kertaa tarkasti, miten suomalaisten kaksi ensimmäistä linjaa pettivät ja miten kolmas linja kesti. Olennaista uutta näkemystä tuo myös se, miten poliittinen ja sotilaallinen taso oli yhdistetty kaikissa Neuvostoliiton asevoimien portaissa.




Neuvostoliitto yllätti suomalaiset
Tiihosen mukaan strategisella ja operationaalisella harhautuksella Neuvostoliiton sodanjohto pyrki peittämään joukkojen siirrot. Suomalaisten tiedot olivat epätäydellisiä, mikä esti päätöksentekoa.

Hyökkäyksen alun yhdessä toisen maailmansodan kovimmista tulituksista neuvostojoukot saavuttivatkin operationaalisen yllätyksen.

Taistelujen edetessä VT-linjalle eli Vammelsuu-Taipale-linjalle suomalaiset pystyivät jo aiempaa paremmin lukemaan vihollisen yllätysliikkeitä. Neuvostoyllätys kutistui taktisiksi pommituksiksi ja manöövereiksi Kuuterselässä.

Tämä näkyi neuvostoliittolaisen "hyökkäävän siviilipuolustustaktiikan" epäonnistumisina Mustamäessä ja Siiranmäessä.

Viipuri-Kuparsaari-Taipale-linjalle saavuttaessa suomalaiset voittivat riittävästi aikaa uudelleenorganisoimiseen ja reservien vastaanottamiseen. Tämä näkyi Neuvostoliiton operaatioanalyyseissä tappioiden kasvuna, etenemisnopeuden epätarkentumisena ja vaikeutena valita hyökkäyssuuntia.

Sotilaallinen neuvostoyllätys menetti merkityksensä Ihantalassa, kun yllätystä ei pystyttykään yhdistämään sisä-Suomeen kaavailtuihin taktisiin poliittisiin liikkeisiin.




Kaavoihin sidottua
Tiihosen mukaan suomalainen yllätys alkoi VKT-linjalla kasvaa, ja neuvostojoukkojen mittakaavalla voittamiseen eli ylivoimaan perustuva yllätys rupesi kutistumaan. Neuvostoliittolaiset eivät enää välttämättä tienneet, miten suunnitelmien piti toimia.

Neuvostojoukkojen ylivoima alkoi hajota. Ylivoiman suhde meni alle 1:3:een, joten Neuvostoliitto katsoi, ettei sillä ole riittävää ylivoimaa. Armeijakuntatasolla tavoiteltu ylivoima oli 1:10:een.

Neuvostojoukkojen toiminta oli siten liiaksi kaavoihin sidottua. Kaavamaisuus näkyi ennen muuta siinä, että armeijakunnasta alempien johtoportaiden johtajien piti vain noudattaa ehdottomasti käskyjä. "Intuitiivisuus" oli sallittu vain ylemmille. Tämä päti etenkin reservien sijoittamisessa.

Tiihonen tuo myös uutta tietoa ja näkemystä Karjalan kannaksen taisteluista irrotetuista joukoista, jotka olisi viety "kilpajuoksussa Berliiniin". Tiihosen mukaan itse asiassa länsiliittoutuneet auttoivat Neuvostoliittoa pääsemään Berliiniin saakka.

Kannakselta Narvaan siirretyt joukot olivat menettäneet ylivoimansa, koulutuksellisen valmiutensa, suuren osan aseistustaan ja ennen kaikkea taistelutahtonsa.

Neuvostojoukkojen moraalinen arvonlasku on Tiihosen mukaan luettavissa suurimmasta osasta taistelujen lopusta kertovista alkuperäisasiakirjoista.

Väitöskirja on varsin kattava kesän 1944 taisteluista. Väitöskirjan koko - kaksi osaa ja liitteineen lähes 800 sivua pienellä painettua tekstiä - on suorastaan muhkea. Teoksen sivuilla on yksityiskohtia niin paljon, että lukijaa jo hirvittää.

Tiihonen on tehnyt väitöskirjaansa peräti 14 vuotta. Hän on kahlannut läpi sota-arkiston mittavan aineiston.

Tutkimuksen etenemistä hidasti myös se, että vasta kolmen viime vuoden aikana tutkijalla oli käytössään Leningradin rintaman, armeijakuntien, divisioonien, rykmenttien sekä ilmavoimien sotapäiväkirjoja, taistelukertomuksia, toimintaohjeita ja käskyjä. Korkeimman neuvostojohdon käskyt ovat tulleet julkisiksi vasta tänä vuonna.

STT-IA
1.10.1999

1.10.1999 kirjoitti:

Täälläpä onkin vanha uutinen juuri 10 vuoden takaa:


Mittava tutkimus Karjalan kannaksen suurtaisteluista:

Neuvostojärjestelmä ei kyennyt "luokkavoittamaan" Suomen armeijaa


http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/1.lokakuu/kann3999.htm

--------------------------------------------------------------------------------

Neuvostoliitto perusti kesän 1944 suurhyökkäyksensä mittakaavalla voittamiseen ja yllätykseen. Lopullinen läpimurto kilpistyi kuitenkin siihen, että suomalaisten kolmannella puolustuslinjalla myös suomalaiset yllättivät, eikä neuvostojoukkojen kaavamaisuuteen perustuva strategia onnistunut. Myös neuvostojoukkojen moraali petti.


--------------------------------------------------------------------------------

Tähän yksinkertaistettuun tulokseen voidaan päätyä filosofian kandidaatti Tapio Tiihosen pitkäaikaisen tutkimuksen perusteella. Hänen mammuttimainen väitöskirjansa Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944 tarkastettiin viime viikonloppuna Helsingin yliopistossa.

Neuvostoliittolaiset eivät Tiihosen mukaan kyenneet ymmärtämään ja ylittämään Suomen kansallisia, strategisia ja ideologisia rajoja. Suomen armeija oli se ylipääsemätön katkos, jota neuvostodialektinen päätöksentekojärjestelmä ei kyennyt "luokkavoittamaan".

- Torjuntavoiton saavuttanut Suomen armeija ei koskaan ollut niin vahva kuin syksyllä 1944, mikä heijastui Neuvostoliiton ja Suomen solmiman paikallisen rauhansopimuksen yhdenmukaisesta tahdosta, hän tiivistää.

Väitöskirjassa kerrotaan ensimmäistä kertaa tarkasti, miten suomalaisten kaksi ensimmäistä linjaa pettivät ja miten kolmas linja kesti. Olennaista uutta näkemystä tuo myös se, miten poliittinen ja sotilaallinen taso oli yhdistetty kaikissa Neuvostoliiton asevoimien portaissa.




Neuvostoliitto yllätti suomalaiset
Tiihosen mukaan strategisella ja operationaalisella harhautuksella Neuvostoliiton sodanjohto pyrki peittämään joukkojen siirrot. Suomalaisten tiedot olivat epätäydellisiä, mikä esti päätöksentekoa.

Hyökkäyksen alun yhdessä toisen maailmansodan kovimmista tulituksista neuvostojoukot saavuttivatkin operationaalisen yllätyksen.

Taistelujen edetessä VT-linjalle eli Vammelsuu-Taipale-linjalle suomalaiset pystyivät jo aiempaa paremmin lukemaan vihollisen yllätysliikkeitä. Neuvostoyllätys kutistui taktisiksi pommituksiksi ja manöövereiksi Kuuterselässä.

Tämä näkyi neuvostoliittolaisen "hyökkäävän siviilipuolustustaktiikan" epäonnistumisina Mustamäessä ja Siiranmäessä.

Viipuri-Kuparsaari-Taipale-linjalle saavuttaessa suomalaiset voittivat riittävästi aikaa uudelleenorganisoimiseen ja reservien vastaanottamiseen. Tämä näkyi Neuvostoliiton operaatioanalyyseissä tappioiden kasvuna, etenemisnopeuden epätarkentumisena ja vaikeutena valita hyökkäyssuuntia.

Sotilaallinen neuvostoyllätys menetti merkityksensä Ihantalassa, kun yllätystä ei pystyttykään yhdistämään sisä-Suomeen kaavailtuihin taktisiin poliittisiin liikkeisiin.




Kaavoihin sidottua
Tiihosen mukaan suomalainen yllätys alkoi VKT-linjalla kasvaa, ja neuvostojoukkojen mittakaavalla voittamiseen eli ylivoimaan perustuva yllätys rupesi kutistumaan. Neuvostoliittolaiset eivät enää välttämättä tienneet, miten suunnitelmien piti toimia.

Neuvostojoukkojen ylivoima alkoi hajota. Ylivoiman suhde meni alle 1:3:een, joten Neuvostoliitto katsoi, ettei sillä ole riittävää ylivoimaa. Armeijakuntatasolla tavoiteltu ylivoima oli 1:10:een.

Neuvostojoukkojen toiminta oli siten liiaksi kaavoihin sidottua. Kaavamaisuus näkyi ennen muuta siinä, että armeijakunnasta alempien johtoportaiden johtajien piti vain noudattaa ehdottomasti käskyjä. "Intuitiivisuus" oli sallittu vain ylemmille. Tämä päti etenkin reservien sijoittamisessa.

Tiihonen tuo myös uutta tietoa ja näkemystä Karjalan kannaksen taisteluista irrotetuista joukoista, jotka olisi viety "kilpajuoksussa Berliiniin". Tiihosen mukaan itse asiassa länsiliittoutuneet auttoivat Neuvostoliittoa pääsemään Berliiniin saakka.

Kannakselta Narvaan siirretyt joukot olivat menettäneet ylivoimansa, koulutuksellisen valmiutensa, suuren osan aseistustaan ja ennen kaikkea taistelutahtonsa.

Neuvostojoukkojen moraalinen arvonlasku on Tiihosen mukaan luettavissa suurimmasta osasta taistelujen lopusta kertovista alkuperäisasiakirjoista.

Väitöskirja on varsin kattava kesän 1944 taisteluista. Väitöskirjan koko - kaksi osaa ja liitteineen lähes 800 sivua pienellä painettua tekstiä - on suorastaan muhkea. Teoksen sivuilla on yksityiskohtia niin paljon, että lukijaa jo hirvittää.

Tiihonen on tehnyt väitöskirjaansa peräti 14 vuotta. Hän on kahlannut läpi sota-arkiston mittavan aineiston.

Tutkimuksen etenemistä hidasti myös se, että vasta kolmen viime vuoden aikana tutkijalla oli käytössään Leningradin rintaman, armeijakuntien, divisioonien, rykmenttien sekä ilmavoimien sotapäiväkirjoja, taistelukertomuksia, toimintaohjeita ja käskyjä. Korkeimman neuvostojohdon käskyt ovat tulleet julkisiksi vasta tänä vuonna.

STT-IA
1.10.1999

Lue lisää

Tämä on kyllä aika teorettiinen laskelma, sillä käytettiinköhän kertaakaan kaikkia noita 21 patteristoa eli noin 250 tykkiä yhtäaikaa samaan kohteeseen? Matti Koskimaan kirjoissa (Veitsen terällä) mainitaan muistaakseni 18 patteriston käyttö samaan kohteeseen taisteluiden ollessa kovimmillaan Ihantalassa.
Tuo lukema lienee lähinnä teoreettinen maksimimäärä.


"Suomen kenttätykistön tuli-iskussa 90% Ihantalan 21 patteriston kranaateista iskee 6 hehtaarin alueelle, missä räjähtää minuutissa 950 kevyttä ja 720 raskasta kranaattia. Keskimäärin räjähtää yksi kevyt tai raskas kranaatti 36 m2 kohti. Koko räjähdysmäärä painaa 9 tonnia ja räjähdyksessä sirpaloituva teräsmäärä 31,3 tonnia. Minuutin rysäys tuhoaa kaiken elollisen ja purkaa romuksi elottoman, myös panssarit."

Hyvältä tähystyspaikalta tapahtumia seurannut Lauri Harvilasta:

"Jos joku taistelija säilyisi kuin ihmeen kautta hengissä, hän on henkisesti täysin luhistunut."

Lähde: "Yllätys Kannaksella 1944" (tutkija filosofian tohtori Tapio Tiihonen).

http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/neuvostosotilaan-henkinen-tila-kannaksella-1944-t27291.html

Bybi kirjoitti:

"Ratkaisu kannaksella 1944", sivut 25-27.

Meinaan vaan että itse olen lainaillut ja vielä suoraan Tiihosen tekstiä, joka ei tunnu kaikille avautuvan.

Tässäpä pieni esimerkki menneiltä ajoilta. Hieno ihmisenä tuo Tiihonen varmaankin, niin oletan.

" 1.3.3. Kannaksen taisteluiden luokkasodallinen ydin.
Silloin kun viimeinen versio neuvostovastauksesta suomalaisten neuvotteluesitykseen lähetettiin Suomen hallitukselle, illalla 23.6.1944, neuvostojohto oli jo suunnitellut poliittisen yleisesikunnanlänsimaisten kansainvälisten lakienkin hyväksymässä ulkoministeriössä, antautumisen jälkeisen tuomiovaltaa ylläpitävän miehitysjoukkojen komentajan määräämästä suomalaisten internoimisesta, tiestä kohti sosialismia.

Korkein johto oli antanut Leningradin Rintaman komentajalle marsalkan arvon, jotta mahdollisesti Mannerheimin ja Govorovin Suomen antautumisalekirjoituksesta tulisi mahdollisimman lainvoimainen. Kansallinen puolustuskomitea stavkoineen oletti seuraavana päivänä, suomalaisten mahdollisesti vastatessa ja vastaushan oli reagoimista antautumiseen ( sitä negatiivisessa tapauksessakin noudatettiin ) 21 Armeijan joukkojen olevan Moskovan rauhan rajalla.

Kun ”neuvostohallitus ”(=GKO poliittisine ja sotilaallisine valtasuhdejärjestelyineen ) saisi suomalaisten hallituksen vastauksen, neuvostojoukot saattoivat ylittää rajat. Neuvostoliittolaiset olisivat vastauksen vaikutuksesta kansainvälisen lain mukaisesti toimeenpanovallan toteuttajia. Toisaalta joukot marssisivat Helsinkiin, internoisivat poliittiset vastustajansa, nostaisivat valtaan ” oikeat kansanedustajat ”, mahdollisesti kominternilaisen SKP: bulvaaneineen. Toisaalta 21.Armeijan avattua portit 23. Armeijan joukot jatkaisivat pohjoiseen ja löisivät ” siellä kättä ” siellä edenneiden joukkojen kanssa, jotta jatkotoimet olisivat mahdollisimman selvät Pohjois-Suomessa olevia saksalaisia vastaan.
_______________________________________________________

Tämän suunnitelman ongelmana oli se, että 21.kesäkuuta lähtien, kolmen päivän aikana, neuvostojoukot eivät päässeetkään Kotka-operaatiossaan suoraan liikkeestä VKT -linjan läpi 22.-24.päivän Moskovan rauhan rajan ensitavoitteeseensa. Stavka ja Leningradin rintama todennäköisesti odottivat punajoukkojen suoraan liikkeestä ” Mannerheim-linjan ” Viipuri-Kuparsaari –Taipale linjan tärkeimmän tukikohdan eli Viipurin läpi suomalaispuolustuksen olevan niin vuotava, ettei se tarjonnut enää varteenotettavaa vastarintaa. NEUVOSTOJOHTO TEKI SEN PERUSTELLA VOIMASUHTEISTA LÄHTIEN, POSITIIVISET VASTUSTAJAA ALIARVIOIVAT suunnitelmansa. Se että Leningradin rintaman komentajan tavoitteet olivat kutistuneet stavkan vastaavista, johtui sodankäynnin perussäännön rikkomisesta: VASTUSTAJAA EI OLTU TUHOTTU. Sitä paitsi Talin lohkolla oli tapahtunut merkittävämpää.

GKO, Salainen osasto ulkoministeriöineen, Stavka ja sen salaisten reservien johtokeskus eivät nähneet Leningradin Rintaman komentajan selvyydellä suomalaista vastustajaa. Ne sotivat mittakaavalla voittavasti eivätkä yksityiskohtiin reagoivasti, jotka alkoivat Leningradin rintamankomentajaltakin hämärtyä.

Poliittisesti neuvotteluja pyytäviä suomalaisia oli vielä vaikeampaa nähdä varteenotettaviksi vastustajiksi. Neuvostodialektisesti SUOMELTA EI ENÄÄ VOINUT ODOTTAA SOTILAALLISESTA TAKTIIKASTA OPERATIIVISUUDEN JA STRATEGIAN KAUTTA POLIITTISEEN TAKTIIKKAAN LAAJENEVAA YLLÄTYSTÄ, vaan sen toiminta oli selvästi dilektisesti ennustettavaa. Tämän vastaisesti suomalaisten politiikka-strategia teki kuitenkin päätöksiä nopeasti kaikilla tasoilla, kaikilta tasoilta kaikille tasoille.
_____________________________________________________

Suomalaisten antautumisehtoja 9½ kuukautta valmistellut Vorosilovin komitea oli saanut kokoon Suomelle tarkoitetut antautumisehdot. Komitean sihteeri S.Bazarov luovutti ne 26.6. ulkoasiainkomissariaatin ” salaisen poliisin miehelle ” V. Dekannozille ( turvallisuus orgaanilla alkoi olla tässä vaiheessa mahdollisuuksia kiinnittää entistä enemmän huomiota Suomeen) Odottamansa antautumisallekirjoitukseen myöntymisen sijasta neuvostoliittolaiset saivat tiedon suomalaisten solmimasta
läheisemmästä sopimuksesta saksalaisten kanssa "............jatkuu...... Oliko tuttu lainaus?

Bybi kirjoitti:

"Ratkaisu kannaksella 1944", sivut 25-27.

100000 top Kivennapa (6680/710-30-460/500) kartalle sotaliikkeet 14. ja 15.Kesäkuuta. Omat ja ”vihulaiset”.
Mikäänhän ei tietenkään estä arvoisaa herra KEP:ä ottamasta kantaa tapahtumiin.

Sitä mukaa kun uutta infoa tulee, niin merkitsen kaiken Kivennapa (6680/710-30-460/500) kartalle

hahmotetaan kirjoitti:

100000 top Kivennapa (6680/710-30-460/500) kartalle sotaliikkeet 14. ja 15.Kesäkuuta. Omat ja ”vihulaiset”.
Mikäänhän ei tietenkään estä arvoisaa herra KEP:ä ottamasta kantaa tapahtumiin.

Sitä mukaa kun uutta infoa tulee, niin merkitsen kaiken Kivennapa (6680/710-30-460/500) kartalle

Lue lisää

Mikäli kyse on yöstä 14.6-15.6, Kuuterselän alalohkolle kartalle voi laittaa taisteluosato Vetren lisäksi 1./JP6:n varmistuksen Uudenkirkon-Kanneljärven yhdystiellä Vammeljoella Kanneljärven kirkon eteläpuolella. Ryhmitys valmis klo 22 ja vetäytyminen 06.00 jälkeen. Myös hajonnut 4./JP6 sekalaisia osia muista yksiköistä löysi toisensa Vammeljärven pohjoispuolella Vammeljoen takana ja siirtyi nopeasti kyhätystä puolustuksesta vasta 15.6 Uudenkirkon suuntaan. Tämä käy ilmi komppanian sotapäiväkirjasta, vaikkakaan ei pataljoonan historiikista.

Minä vielä epäilen, että kolme neuvostoliiton panssarirykmenttiä ja jalkaväkidivisioona hyökkäsi takaisin kohti omiaan sitä naurettavaa Mustamäentietä pitkin yöllä 15.6. Kyllä olisi ollut ahdasta. Hallussani olevilla aineistoilla en pysty paljon enempään juuri nyt.

Bybi kirjoitti:

Mikäli kyse on yöstä 14.6-15.6, Kuuterselän alalohkolle kartalle voi laittaa taisteluosato Vetren lisäksi 1./JP6:n varmistuksen Uudenkirkon-Kanneljärven yhdystiellä Vammeljoella Kanneljärven kirkon eteläpuolella. Ryhmitys valmis klo 22 ja vetäytyminen 06.00 jälkeen. Myös hajonnut 4./JP6 sekalaisia osia muista yksiköistä löysi toisensa Vammeljärven pohjoispuolella Vammeljoen takana ja siirtyi nopeasti kyhätystä puolustuksesta vasta 15.6 Uudenkirkon suuntaan. Tämä käy ilmi komppanian sotapäiväkirjasta, vaikkakaan ei pataljoonan historiikista.

Minä vielä epäilen, että kolme neuvostoliiton panssarirykmenttiä ja jalkaväkidivisioona hyökkäsi takaisin kohti omiaan sitä naurettavaa Mustamäentietä pitkin yöllä 15.6. Kyllä olisi ollut ahdasta. Hallussani olevilla aineistoilla en pysty paljon enempään juuri nyt.

Lue lisää

Ja samalla linjalla jatkaen olemme kyenneet hahmottamaan 351 RtkiR/21A:n sijainnin ja hyökkäyssuunnan Kuutterselästä Mustaanmäkeen. Samoin kuin 31.PsR/21A Sahakylästä Sykiälän kautta Mustaanmäkeen. Nyt enään puuttuu Tiihosen väittämistä 185.PsR:n ja 1222 RtkiR/ 107AK:n ryhmitysalueet ja hyökkäysurat. Löytyykö hyviä ehdotuksia. Ihan meinasi unohtua kysyä mistä 31.PsPr/21A ”tupsahti” paikalle.

Pussinperä kirjoitti:

Meinaan vaan että itse olen lainaillut ja vielä suoraan Tiihosen tekstiä, joka ei tunnu kaikille avautuvan.

Tässäpä pieni esimerkki menneiltä ajoilta. Hieno ihmisenä tuo Tiihonen varmaankin, niin oletan.

" 1.3.3. Kannaksen taisteluiden luokkasodallinen ydin.
Silloin kun viimeinen versio neuvostovastauksesta suomalaisten neuvotteluesitykseen lähetettiin Suomen hallitukselle, illalla 23.6.1944, neuvostojohto oli jo suunnitellut poliittisen yleisesikunnanlänsimaisten kansainvälisten lakienkin hyväksymässä ulkoministeriössä, antautumisen jälkeisen tuomiovaltaa ylläpitävän miehitysjoukkojen komentajan määräämästä suomalaisten internoimisesta, tiestä kohti sosialismia.

Korkein johto oli antanut Leningradin Rintaman komentajalle marsalkan arvon, jotta mahdollisesti Mannerheimin ja Govorovin Suomen antautumisalekirjoituksesta tulisi mahdollisimman lainvoimainen. Kansallinen puolustuskomitea stavkoineen oletti seuraavana päivänä, suomalaisten mahdollisesti vastatessa ja vastaushan oli reagoimista antautumiseen ( sitä negatiivisessa tapauksessakin noudatettiin ) 21 Armeijan joukkojen olevan Moskovan rauhan rajalla.

Kun ”neuvostohallitus ”(=GKO poliittisine ja sotilaallisine valtasuhdejärjestelyineen ) saisi suomalaisten hallituksen vastauksen, neuvostojoukot saattoivat ylittää rajat. Neuvostoliittolaiset olisivat vastauksen vaikutuksesta kansainvälisen lain mukaisesti toimeenpanovallan toteuttajia. Toisaalta joukot marssisivat Helsinkiin, internoisivat poliittiset vastustajansa, nostaisivat valtaan ” oikeat kansanedustajat ”, mahdollisesti kominternilaisen SKP: bulvaaneineen. Toisaalta 21.Armeijan avattua portit 23. Armeijan joukot jatkaisivat pohjoiseen ja löisivät ” siellä kättä ” siellä edenneiden joukkojen kanssa, jotta jatkotoimet olisivat mahdollisimman selvät Pohjois-Suomessa olevia saksalaisia vastaan.
_______________________________________________________

Tämän suunnitelman ongelmana oli se, että 21.kesäkuuta lähtien, kolmen päivän aikana, neuvostojoukot eivät päässeetkään Kotka-operaatiossaan suoraan liikkeestä VKT -linjan läpi 22.-24.päivän Moskovan rauhan rajan ensitavoitteeseensa. Stavka ja Leningradin rintama todennäköisesti odottivat punajoukkojen suoraan liikkeestä ” Mannerheim-linjan ” Viipuri-Kuparsaari –Taipale linjan tärkeimmän tukikohdan eli Viipurin läpi suomalaispuolustuksen olevan niin vuotava, ettei se tarjonnut enää varteenotettavaa vastarintaa. NEUVOSTOJOHTO TEKI SEN PERUSTELLA VOIMASUHTEISTA LÄHTIEN, POSITIIVISET VASTUSTAJAA ALIARVIOIVAT suunnitelmansa. Se että Leningradin rintaman komentajan tavoitteet olivat kutistuneet stavkan vastaavista, johtui sodankäynnin perussäännön rikkomisesta: VASTUSTAJAA EI OLTU TUHOTTU. Sitä paitsi Talin lohkolla oli tapahtunut merkittävämpää.

GKO, Salainen osasto ulkoministeriöineen, Stavka ja sen salaisten reservien johtokeskus eivät nähneet Leningradin Rintaman komentajan selvyydellä suomalaista vastustajaa. Ne sotivat mittakaavalla voittavasti eivätkä yksityiskohtiin reagoivasti, jotka alkoivat Leningradin rintamankomentajaltakin hämärtyä.

Poliittisesti neuvotteluja pyytäviä suomalaisia oli vielä vaikeampaa nähdä varteenotettaviksi vastustajiksi. Neuvostodialektisesti SUOMELTA EI ENÄÄ VOINUT ODOTTAA SOTILAALLISESTA TAKTIIKASTA OPERATIIVISUUDEN JA STRATEGIAN KAUTTA POLIITTISEEN TAKTIIKKAAN LAAJENEVAA YLLÄTYSTÄ, vaan sen toiminta oli selvästi dilektisesti ennustettavaa. Tämän vastaisesti suomalaisten politiikka-strategia teki kuitenkin päätöksiä nopeasti kaikilla tasoilla, kaikilta tasoilta kaikille tasoille.
_____________________________________________________

Suomalaisten antautumisehtoja 9½ kuukautta valmistellut Vorosilovin komitea oli saanut kokoon Suomelle tarkoitetut antautumisehdot. Komitean sihteeri S.Bazarov luovutti ne 26.6. ulkoasiainkomissariaatin ” salaisen poliisin miehelle ” V. Dekannozille ( turvallisuus orgaanilla alkoi olla tässä vaiheessa mahdollisuuksia kiinnittää entistä enemmän huomiota Suomeen) Odottamansa antautumisallekirjoitukseen myöntymisen sijasta neuvostoliittolaiset saivat tiedon suomalaisten solmimasta
läheisemmästä sopimuksesta saksalaisten kanssa "............jatkuu...... Oliko tuttu lainaus?

Lue lisää

"Kannaksen taisteluiden luokkasodallinen ydin."

Tuo luokkavoittaminen ja luokkasota alkaa ärsyttämään kun Tiihosen tekstejä lukee enemmän.

Tuo omituinen luokka -näkemys, joka kerran pari mainittuna vielä menisi, kääntyy kerta toisensa jälkeen toistettuna aika ikäväksi.

tukeutuen kirjoitti:

Ja samalla linjalla jatkaen olemme kyenneet hahmottamaan 351 RtkiR/21A:n sijainnin ja hyökkäyssuunnan Kuutterselästä Mustaanmäkeen. Samoin kuin 31.PsR/21A Sahakylästä Sykiälän kautta Mustaanmäkeen. Nyt enään puuttuu Tiihosen väittämistä 185.PsR:n ja 1222 RtkiR/ 107AK:n ryhmitysalueet ja hyökkäysurat. Löytyykö hyviä ehdotuksia. Ihan meinasi unohtua kysyä mistä 31.PsPr/21A ”tupsahti” paikalle.

Lue lisää

Mustamäestä tulee vain yksi ajettava mutkainen hiekkatie tie Sykiälään. Sykiälästä sitten avautuu useampia teitä.

Muuta hyökkäysuraa lounaasta Mustamäkeen ei ole.

"1222.RynTkiR Sykiälä (lounas) (109.D)"

"31.PsR Sykiälässä.(109.D)"

"185.PsR merkitty hyökkäämään Kanneljärven (luode) suunnasta, mutta siirsin sen omavaltaisesti lounaanpuolelle. (Sykiälä) (109D)"

Ei, ei mitenkään.

Bybi kirjoitti:

Mustamäestä tulee vain yksi ajettava mutkainen hiekkatie tie Sykiälään. Sykiälästä sitten avautuu useampia teitä.

Muuta hyökkäysuraa lounaasta Mustamäkeen ei ole.

"1222.RynTkiR Sykiälä (lounas) (109.D)"

"31.PsR Sykiälässä.(109.D)"

"185.PsR merkitty hyökkäämään Kanneljärven (luode) suunnasta, mutta siirsin sen omavaltaisesti lounaanpuolelle. (Sykiälä) (109D)"

Ei, ei mitenkään.

Lue lisää

sivu 324."31.PsR ((Jonka oikea nimi Ohto Mannisen mukaan oli 31.KaLäpimPsR)ryhmittyi 200-300 metrin päähän 286D:n osista kolmeen portaaseen.Se toimi yhdessä 72D:n ja sitä tukevan 351.RynTkiR:n kanssa."

Eli Kuutterselästä hyökkäsikin 351.KaRsRynTkiR ja 31.KaLäpimPsR.

"Edelleen sivu 324.185.PsR tunkeutui saattojalkaväen kanssa ja 1222.RynTykR:n tukemana Mustaanmäkeen LOUNAASTA ja katkaisi 286D:n vetäytymistien."

Kuulostaako uskottavalta vai vienkö Tiihosen väitöskirjan "kansanpainoksen” paperinkeräykseen.

"kansanpainos" kirjoitti:

sivu 324."31.PsR ((Jonka oikea nimi Ohto Mannisen mukaan oli 31.KaLäpimPsR)ryhmittyi 200-300 metrin päähän 286D:n osista kolmeen portaaseen.Se toimi yhdessä 72D:n ja sitä tukevan 351.RynTkiR:n kanssa."

Eli Kuutterselästä hyökkäsikin 351.KaRsRynTkiR ja 31.KaLäpimPsR.

"Edelleen sivu 324.185.PsR tunkeutui saattojalkaväen kanssa ja 1222.RynTykR:n tukemana Mustaanmäkeen LOUNAASTA ja katkaisi 286D:n vetäytymistien."

Kuulostaako uskottavalta vai vienkö Tiihosen väitöskirjan "kansanpainoksen” paperinkeräykseen.

Lue lisää

No nyt alkaa pihtiliikkeeseen löytyä muukin ura kuin "yksisuuntainen katu Sykiälästä". Edelleen lounaasta tulevien panssareiden täytyy olla jonossa uralla, mutta Mustamäessä pääsevät levittäytymään, kuten Sykiälän kyläaukeilla pääsivät.

Ristiriitaiset tiedot selittynevät 109.D:n sotapäiväkirjan epätarkkuuksilla.

hahmotetaan kirjoitti:

100000 top Kivennapa (6680/710-30-460/500) kartalle sotaliikkeet 14. ja 15.Kesäkuuta. Omat ja ”vihulaiset”.
Mikäänhän ei tietenkään estä arvoisaa herra KEP:ä ottamasta kantaa tapahtumiin.

Sitä mukaa kun uutta infoa tulee, niin merkitsen kaiken Kivennapa (6680/710-30-460/500) kartalle

Lue lisää

Tässä ovat kaikki Kuuterselän taisteluun (Kivennapa, Kanneljärvi, Sahakylä) osallistuneet neuvostojoukot: 21. Armeijan 109. Armeijakunta 72. Divisioona (kenraalimajuri I. Jastrepov), vahvennuksina 185. Kaartinpanssarirykmentti sekä 351.Rynnäkkötykkirykmentti. Ryhmän tehtävänä oli hyökätä Kuuterselän kautta tavoitteenaan Liikola.
Jalkaväkirykmentti 14 Jalkaväkirykmentti 133
Jalkaväkirykmentti 182
109. Divisioona (kenraalimajuri N. Truskin), vahvennuksina 31. Kaartinpanssarirykmentti sekä 1222. Rynnäkkötykkirykmentti. Tehtävänä oli hyökätä junaradan eteläpuolitse, tavoitteena Sykiälä.
286. Divisioona (kenraalimajuri M. Grisin). Tehtävänä oli hyökätä Kuuterselänjärven eteläpuolitse, tavoitteena Kanneljärven kirkonkylä, ja 72. Divisioonan Kuuterselkään tekemän hyökkäyksen tukeminen.
1. Liikkuva ryhmä (eversti A. Kovalevski). Tehtävänä tunkeutua Kuuterselkään tehdystä aukosta suomalaisen Ratsuväkiprikaatin selustaan ja katkaista sen yhteydet pohjoiseen.
152.Panssariprikaati 26. Kaartinpanssarirykmentti

72.D:n ja 286.D:n tavoitteena oli Liikola ja edelleen Kivennavan ja Viipurin välinen tie. Niitä ei käännetty mihinkään Mustamäkeen 14.6.-15.6 välisenä yönä. Syyt: 3. Divisioonan puolustus Kuuterselän kyläharjanteella, tukilinjalla ja järvikannaksella sivustassa (viimeiset reservit JR48:n I pataljoon a ja ErP 13). Lisäksi jääkäriprikaatin vastahyökkäys alkoi myöhään illalla 14.6.

Aamulla 15.9 juuri 72.D:n ja 286.D:n joukkojen voimakas hyökkäys sai päättämään jääkäriprikaatin vetämisestä pois, ja JPr irtautui samanaikaisesti uuden hyökkäyksen kanssa KELLO 13.

Tiihosen panssaripaikallisottelu ei tunnu uskottavalta. 72.D ei ole antanut vahvennuksiaan suuntaan, jossa omat joukot etenevät omaa tavoitettaan kohti selkeästi menestyen. Lisäksi Mustamäentie kohti Sykiälää ja Vammeljokea oli jatkuvan YKSISUUNTAISEN liikkeen alainen, koska siitä oli jo päästy läpi 14.9. kello 18.30 mennessä. Vasta Sykiälästä tiet jakautuivat useampaan suuntaan. Tiihosen väite merkitsisi, että panssareiden liike olisi pysäytetty juuri siinä pisteessä, panssarit ja ajoneuvot peruuteltu ympäri koko matkalla ja lähdetty porskuttamaan jonossa takaisin Mustamäen aseman taakse. Yksikään läpimurtoarmeija ei toimi näin, vaikka puskassa olisi vielä muutama aseellinen hiippari. Kyllä takana tulevat ne puhdistavat.

"kansanpainos" kirjoitti:

sivu 324."31.PsR ((Jonka oikea nimi Ohto Mannisen mukaan oli 31.KaLäpimPsR)ryhmittyi 200-300 metrin päähän 286D:n osista kolmeen portaaseen.Se toimi yhdessä 72D:n ja sitä tukevan 351.RynTkiR:n kanssa."

Eli Kuutterselästä hyökkäsikin 351.KaRsRynTkiR ja 31.KaLäpimPsR.

"Edelleen sivu 324.185.PsR tunkeutui saattojalkaväen kanssa ja 1222.RynTykR:n tukemana Mustaanmäkeen LOUNAASTA ja katkaisi 286D:n vetäytymistien."

Kuulostaako uskottavalta vai vienkö Tiihosen väitöskirjan "kansanpainoksen” paperinkeräykseen.

Lue lisää

>Kuulostaako uskottavalta vai vienkö Tiihosen väitöskirjan "kansanpainoksen” paperinkeräykseen.<

Varmaan näin se kerrotaan siinä väitöskirjassakin. Pitääpä tarkistaa.

Se väitöskirjakin julkaistiin yhtenä paksuna punttina (liki 800 sivua) ja kartat on mukana CD:lla, nehän oli alun perin mukana väitöskirjassa A3 - nivaskana. Lisäksi myöhemmin julkaistiin pienehkö kirjanen Yllätys Kannaksella 1944.


http://www.kiinet.com/kolmekannelta2/hakusana.php?kirjanro=443

Kirjan nimi Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944
Kirjailijat Tiihonen Tapio
Sisältö Kannaksen suurtaistelut neuvostoliittolaisten kahtena operaationa sekä suomalaisten viivytys- ja torjuntataisteluina.
Luokka 92.73 Suomen historia
Kokoelma PK A
Kustantaja Fenix-Kustannus Oy
Kustannusvuosi 2000

http://www.kiinet.com/kolmekannelta2/hakusana.php?kirjanro=443


Tämä on se kansanpainos:

Kirjan nimi Ratkaisu Kannaksella 1944
Kirjailijat Tiihonen Tapio
Sisältö Neuvostoliiton Suomen valloitusyrityksen hyökkäyssuunta Karjalan kannakselta Helsinkiin
Luokka 92.73 Suomen historia
Kokoelma PK A
Kustantaja Fenix-Kustannus Oy
Kustannusvuosi 2000

http://www.kiinet.com/kolmekannelta2/hakusana.php?kirjanro=1100


Kirjan nimi Yllätys Kannaksella 1944
Kirjailijat Tiihonen Tapio
Sisältö Suomen valloituksen epäonnistumisen äänet
Luokka 92.73 Suomen historia
Kokoelma PK A
Kustantaja Fenix
Kustannusvuosi 2002

http://www.kiinet.com/kolmekannelta2/hakusana.php?kirjanro=1893

Fenix-Kannaksella kirjoitti:

>Kuulostaako uskottavalta vai vienkö Tiihosen väitöskirjan "kansanpainoksen” paperinkeräykseen.<

Varmaan näin se kerrotaan siinä väitöskirjassakin. Pitääpä tarkistaa.

Se väitöskirjakin julkaistiin yhtenä paksuna punttina (liki 800 sivua) ja kartat on mukana CD:lla, nehän oli alun perin mukana väitöskirjassa A3 - nivaskana. Lisäksi myöhemmin julkaistiin pienehkö kirjanen Yllätys Kannaksella 1944.


http://www.kiinet.com/kolmekannelta2/hakusana.php?kirjanro=443

Kirjan nimi Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944
Kirjailijat Tiihonen Tapio
Sisältö Kannaksen suurtaistelut neuvostoliittolaisten kahtena operaationa sekä suomalaisten viivytys- ja torjuntataisteluina.
Luokka 92.73 Suomen historia
Kokoelma PK A
Kustantaja Fenix-Kustannus Oy
Kustannusvuosi 2000

http://www.kiinet.com/kolmekannelta2/hakusana.php?kirjanro=443


Tämä on se kansanpainos:

Kirjan nimi Ratkaisu Kannaksella 1944
Kirjailijat Tiihonen Tapio
Sisältö Neuvostoliiton Suomen valloitusyrityksen hyökkäyssuunta Karjalan kannakselta Helsinkiin
Luokka 92.73 Suomen historia
Kokoelma PK A
Kustantaja Fenix-Kustannus Oy
Kustannusvuosi 2000

http://www.kiinet.com/kolmekannelta2/hakusana.php?kirjanro=1100


Kirjan nimi Yllätys Kannaksella 1944
Kirjailijat Tiihonen Tapio
Sisältö Suomen valloituksen epäonnistumisen äänet
Luokka 92.73 Suomen historia
Kokoelma PK A
Kustantaja Fenix
Kustannusvuosi 2002

http://www.kiinet.com/kolmekannelta2/hakusana.php?kirjanro=1893

Lue lisää

koska pidin kansanpainoksena ”Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944” kirjaa. Lisävalaistusta tilanteeseen saadaan loppuviikosta noudettuani kirjastosta Suomen ratsuväen historia. 2. osa : Ratsuväki Suomen sodissa 1939-1944 / Pertti Kilkki, Heikki Pohjanpää. Pienenä palana suuressa palapelissä (Mustamäen panssaritaistelu) on Ratsuväkiprikaatin toiminta Lehtikuusimetsässä 14.kesäkuuta illalla ja seuraavana yönä. Tiedä vaikka sieltä ilmenisi läpimurtautuneen 268D:n panssarivahvistukset edettäessä Vammelsuun suuntaan. Pysytään linjoilla.

Bybi kirjoitti:

Tässä ovat kaikki Kuuterselän taisteluun (Kivennapa, Kanneljärvi, Sahakylä) osallistuneet neuvostojoukot: 21. Armeijan 109. Armeijakunta 72. Divisioona (kenraalimajuri I. Jastrepov), vahvennuksina 185. Kaartinpanssarirykmentti sekä 351.Rynnäkkötykkirykmentti. Ryhmän tehtävänä oli hyökätä Kuuterselän kautta tavoitteenaan Liikola.
Jalkaväkirykmentti 14 Jalkaväkirykmentti 133
Jalkaväkirykmentti 182
109. Divisioona (kenraalimajuri N. Truskin), vahvennuksina 31. Kaartinpanssarirykmentti sekä 1222. Rynnäkkötykkirykmentti. Tehtävänä oli hyökätä junaradan eteläpuolitse, tavoitteena Sykiälä.
286. Divisioona (kenraalimajuri M. Grisin). Tehtävänä oli hyökätä Kuuterselänjärven eteläpuolitse, tavoitteena Kanneljärven kirkonkylä, ja 72. Divisioonan Kuuterselkään tekemän hyökkäyksen tukeminen.
1. Liikkuva ryhmä (eversti A. Kovalevski). Tehtävänä tunkeutua Kuuterselkään tehdystä aukosta suomalaisen Ratsuväkiprikaatin selustaan ja katkaista sen yhteydet pohjoiseen.
152.Panssariprikaati 26. Kaartinpanssarirykmentti

72.D:n ja 286.D:n tavoitteena oli Liikola ja edelleen Kivennavan ja Viipurin välinen tie. Niitä ei käännetty mihinkään Mustamäkeen 14.6.-15.6 välisenä yönä. Syyt: 3. Divisioonan puolustus Kuuterselän kyläharjanteella, tukilinjalla ja järvikannaksella sivustassa (viimeiset reservit JR48:n I pataljoon a ja ErP 13). Lisäksi jääkäriprikaatin vastahyökkäys alkoi myöhään illalla 14.6.

Aamulla 15.9 juuri 72.D:n ja 286.D:n joukkojen voimakas hyökkäys sai päättämään jääkäriprikaatin vetämisestä pois, ja JPr irtautui samanaikaisesti uuden hyökkäyksen kanssa KELLO 13.

Tiihosen panssaripaikallisottelu ei tunnu uskottavalta. 72.D ei ole antanut vahvennuksiaan suuntaan, jossa omat joukot etenevät omaa tavoitettaan kohti selkeästi menestyen. Lisäksi Mustamäentie kohti Sykiälää ja Vammeljokea oli jatkuvan YKSISUUNTAISEN liikkeen alainen, koska siitä oli jo päästy läpi 14.9. kello 18.30 mennessä. Vasta Sykiälästä tiet jakautuivat useampaan suuntaan. Tiihosen väite merkitsisi, että panssareiden liike olisi pysäytetty juuri siinä pisteessä, panssarit ja ajoneuvot peruuteltu ympäri koko matkalla ja lähdetty porskuttamaan jonossa takaisin Mustamäen aseman taakse. Yksikään läpimurtoarmeija ei toimi näin, vaikka puskassa olisi vielä muutama aseellinen hiippari. Kyllä takana tulevat ne puhdistavat.

Lue lisää

tuo Kuutterselkä- Mustamäki- Sykiälä- Lempiälä tie menee. Nyt siellä jo liikuskelee 2.Liikkuva ryhmä (1.PsPr 27.PsR), 1.Liikkuva ryhmä (152.PsPr 26.PsR), 31.KaPsR, 185.PsR,351.RtkiR ja 1222.RtkiR. Määrävahvuisina se tarkoittaisi 256 vaunua, mutta tutkitaan ennen kuin hutkitaan lisää. Ettei sillä Tiihosella vain olisi ollut vastaväittäjinä Eduskunnan urheilukerhon tilintarkastajat.

Ps. Kun Tiihonen luettelee PsD:n vaunukalustoa Kuutterselän vastahyökkäyksen aikana, niin siellä on jo mukana Portinhoikastakin vallatut.

Pussinperä kirjoitti:

Meinaan vaan että itse olen lainaillut ja vielä suoraan Tiihosen tekstiä, joka ei tunnu kaikille avautuvan.

Tässäpä pieni esimerkki menneiltä ajoilta. Hieno ihmisenä tuo Tiihonen varmaankin, niin oletan.

" 1.3.3. Kannaksen taisteluiden luokkasodallinen ydin.
Silloin kun viimeinen versio neuvostovastauksesta suomalaisten neuvotteluesitykseen lähetettiin Suomen hallitukselle, illalla 23.6.1944, neuvostojohto oli jo suunnitellut poliittisen yleisesikunnanlänsimaisten kansainvälisten lakienkin hyväksymässä ulkoministeriössä, antautumisen jälkeisen tuomiovaltaa ylläpitävän miehitysjoukkojen komentajan määräämästä suomalaisten internoimisesta, tiestä kohti sosialismia.

Korkein johto oli antanut Leningradin Rintaman komentajalle marsalkan arvon, jotta mahdollisesti Mannerheimin ja Govorovin Suomen antautumisalekirjoituksesta tulisi mahdollisimman lainvoimainen. Kansallinen puolustuskomitea stavkoineen oletti seuraavana päivänä, suomalaisten mahdollisesti vastatessa ja vastaushan oli reagoimista antautumiseen ( sitä negatiivisessa tapauksessakin noudatettiin ) 21 Armeijan joukkojen olevan Moskovan rauhan rajalla.

Kun ”neuvostohallitus ”(=GKO poliittisine ja sotilaallisine valtasuhdejärjestelyineen ) saisi suomalaisten hallituksen vastauksen, neuvostojoukot saattoivat ylittää rajat. Neuvostoliittolaiset olisivat vastauksen vaikutuksesta kansainvälisen lain mukaisesti toimeenpanovallan toteuttajia. Toisaalta joukot marssisivat Helsinkiin, internoisivat poliittiset vastustajansa, nostaisivat valtaan ” oikeat kansanedustajat ”, mahdollisesti kominternilaisen SKP: bulvaaneineen. Toisaalta 21.Armeijan avattua portit 23. Armeijan joukot jatkaisivat pohjoiseen ja löisivät ” siellä kättä ” siellä edenneiden joukkojen kanssa, jotta jatkotoimet olisivat mahdollisimman selvät Pohjois-Suomessa olevia saksalaisia vastaan.
_______________________________________________________

Tämän suunnitelman ongelmana oli se, että 21.kesäkuuta lähtien, kolmen päivän aikana, neuvostojoukot eivät päässeetkään Kotka-operaatiossaan suoraan liikkeestä VKT -linjan läpi 22.-24.päivän Moskovan rauhan rajan ensitavoitteeseensa. Stavka ja Leningradin rintama todennäköisesti odottivat punajoukkojen suoraan liikkeestä ” Mannerheim-linjan ” Viipuri-Kuparsaari –Taipale linjan tärkeimmän tukikohdan eli Viipurin läpi suomalaispuolustuksen olevan niin vuotava, ettei se tarjonnut enää varteenotettavaa vastarintaa. NEUVOSTOJOHTO TEKI SEN PERUSTELLA VOIMASUHTEISTA LÄHTIEN, POSITIIVISET VASTUSTAJAA ALIARVIOIVAT suunnitelmansa. Se että Leningradin rintaman komentajan tavoitteet olivat kutistuneet stavkan vastaavista, johtui sodankäynnin perussäännön rikkomisesta: VASTUSTAJAA EI OLTU TUHOTTU. Sitä paitsi Talin lohkolla oli tapahtunut merkittävämpää.

GKO, Salainen osasto ulkoministeriöineen, Stavka ja sen salaisten reservien johtokeskus eivät nähneet Leningradin Rintaman komentajan selvyydellä suomalaista vastustajaa. Ne sotivat mittakaavalla voittavasti eivätkä yksityiskohtiin reagoivasti, jotka alkoivat Leningradin rintamankomentajaltakin hämärtyä.

Poliittisesti neuvotteluja pyytäviä suomalaisia oli vielä vaikeampaa nähdä varteenotettaviksi vastustajiksi. Neuvostodialektisesti SUOMELTA EI ENÄÄ VOINUT ODOTTAA SOTILAALLISESTA TAKTIIKASTA OPERATIIVISUUDEN JA STRATEGIAN KAUTTA POLIITTISEEN TAKTIIKKAAN LAAJENEVAA YLLÄTYSTÄ, vaan sen toiminta oli selvästi dilektisesti ennustettavaa. Tämän vastaisesti suomalaisten politiikka-strategia teki kuitenkin päätöksiä nopeasti kaikilla tasoilla, kaikilta tasoilta kaikille tasoille.
_____________________________________________________

Suomalaisten antautumisehtoja 9½ kuukautta valmistellut Vorosilovin komitea oli saanut kokoon Suomelle tarkoitetut antautumisehdot. Komitean sihteeri S.Bazarov luovutti ne 26.6. ulkoasiainkomissariaatin ” salaisen poliisin miehelle ” V. Dekannozille ( turvallisuus orgaanilla alkoi olla tässä vaiheessa mahdollisuuksia kiinnittää entistä enemmän huomiota Suomeen) Odottamansa antautumisallekirjoitukseen myöntymisen sijasta neuvostoliittolaiset saivat tiedon suomalaisten solmimasta
läheisemmästä sopimuksesta saksalaisten kanssa "............jatkuu...... Oliko tuttu lainaus?

Lue lisää

on tullut ihmetelleeksi jos Tiihosen 10.kesäkuuta panssarilistassa esiintyy 31.PsR ja 31.KaPsr ja jos molemmat vähän väliä esiintyvät Mustamäessä, niin kumpi on todellinen vai molemmat.

Bybi kirjoitti:

Tässä ovat kaikki Kuuterselän taisteluun (Kivennapa, Kanneljärvi, Sahakylä) osallistuneet neuvostojoukot: 21. Armeijan 109. Armeijakunta 72. Divisioona (kenraalimajuri I. Jastrepov), vahvennuksina 185. Kaartinpanssarirykmentti sekä 351.Rynnäkkötykkirykmentti. Ryhmän tehtävänä oli hyökätä Kuuterselän kautta tavoitteenaan Liikola.
Jalkaväkirykmentti 14 Jalkaväkirykmentti 133
Jalkaväkirykmentti 182
109. Divisioona (kenraalimajuri N. Truskin), vahvennuksina 31. Kaartinpanssarirykmentti sekä 1222. Rynnäkkötykkirykmentti. Tehtävänä oli hyökätä junaradan eteläpuolitse, tavoitteena Sykiälä.
286. Divisioona (kenraalimajuri M. Grisin). Tehtävänä oli hyökätä Kuuterselänjärven eteläpuolitse, tavoitteena Kanneljärven kirkonkylä, ja 72. Divisioonan Kuuterselkään tekemän hyökkäyksen tukeminen.
1. Liikkuva ryhmä (eversti A. Kovalevski). Tehtävänä tunkeutua Kuuterselkään tehdystä aukosta suomalaisen Ratsuväkiprikaatin selustaan ja katkaista sen yhteydet pohjoiseen.
152.Panssariprikaati 26. Kaartinpanssarirykmentti

72.D:n ja 286.D:n tavoitteena oli Liikola ja edelleen Kivennavan ja Viipurin välinen tie. Niitä ei käännetty mihinkään Mustamäkeen 14.6.-15.6 välisenä yönä. Syyt: 3. Divisioonan puolustus Kuuterselän kyläharjanteella, tukilinjalla ja järvikannaksella sivustassa (viimeiset reservit JR48:n I pataljoon a ja ErP 13). Lisäksi jääkäriprikaatin vastahyökkäys alkoi myöhään illalla 14.6.

Aamulla 15.9 juuri 72.D:n ja 286.D:n joukkojen voimakas hyökkäys sai päättämään jääkäriprikaatin vetämisestä pois, ja JPr irtautui samanaikaisesti uuden hyökkäyksen kanssa KELLO 13.

Tiihosen panssaripaikallisottelu ei tunnu uskottavalta. 72.D ei ole antanut vahvennuksiaan suuntaan, jossa omat joukot etenevät omaa tavoitettaan kohti selkeästi menestyen. Lisäksi Mustamäentie kohti Sykiälää ja Vammeljokea oli jatkuvan YKSISUUNTAISEN liikkeen alainen, koska siitä oli jo päästy läpi 14.9. kello 18.30 mennessä. Vasta Sykiälästä tiet jakautuivat useampaan suuntaan. Tiihosen väite merkitsisi, että panssareiden liike olisi pysäytetty juuri siinä pisteessä, panssarit ja ajoneuvot peruuteltu ympäri koko matkalla ja lähdetty porskuttamaan jonossa takaisin Mustamäen aseman taakse. Yksikään läpimurtoarmeija ei toimi näin, vaikka puskassa olisi vielä muutama aseellinen hiippari. Kyllä takana tulevat ne puhdistavat.

Lue lisää

kapealle Mustamäen tielle kaivataan hiukan lisää tilaa, niin mitä jos siirrettäisiin 1.Liikkuva ryhmä (152.PsPr 26.PsR) 268.D:n toiseen portaaseen Lehtikuusimetsään. Sieltä vapautui rintamansuuntainen vapaa tie Vammelsuuhun 14.kesäkuuta noin 22.00 URR:n irtauduttua. Olen ollut ymmärtävinäni, että 268D oli jo puoliltapäivin 15.kesäkuuta Tst.Os Vetren selustassa Rieskjärven eteläpäässä ja 1.Liikkuva ryhmä Inossa.

”1. Liikkuva ryhmä (eversti A. Kovalevski). Tehtävänä tunkeutua Kuuterselkään tehdystä aukosta suomalaisen Ratsuväkiprikaatin selustaan ja katkaista sen yhteydet pohjoiseen.
152.Panssariprikaati 26. Kaartinpanssarirykmentti”

Ps. Minkä ”porukan” komentaja oli 4.D:n Perkjärven eteläpuolella ”kaatama” panssarieversti.

Kun kaiketi kirjoitti:

kapealle Mustamäen tielle kaivataan hiukan lisää tilaa, niin mitä jos siirrettäisiin 1.Liikkuva ryhmä (152.PsPr 26.PsR) 268.D:n toiseen portaaseen Lehtikuusimetsään. Sieltä vapautui rintamansuuntainen vapaa tie Vammelsuuhun 14.kesäkuuta noin 22.00 URR:n irtauduttua. Olen ollut ymmärtävinäni, että 268D oli jo puoliltapäivin 15.kesäkuuta Tst.Os Vetren selustassa Rieskjärven eteläpäässä ja 1.Liikkuva ryhmä Inossa.

”1. Liikkuva ryhmä (eversti A. Kovalevski). Tehtävänä tunkeutua Kuuterselkään tehdystä aukosta suomalaisen Ratsuväkiprikaatin selustaan ja katkaista sen yhteydet pohjoiseen.
152.Panssariprikaati 26. Kaartinpanssarirykmentti”

Ps. Minkä ”porukan” komentaja oli 4.D:n Perkjärven eteläpuolella ”kaatama” panssarieversti.

Lue lisää

Kävin tarkastamassa ketjun aamulenkilläni saatuani vihjeesi. Se tie on lopulta sama tie, siis päättyy Raivolasta luoteeseen tultaessa Sahakylään, josta pääsee Mustamäkeen vain Sykiälän kautta.

Eli:

Tie Lehtikuusimetsästä kulkee ensin vähän matkaa pohjoiseen Metsänvartijan alueelle, joka on illalla 14.9 109.D:n joukkojen hallussa. Ennen Lepikkölehtoa tie kääntyy mutkitellen koilliseen ja takaisin Vammelsuun suuntaan Raivolan asemalle. Sieltä se tekee lenkin taas koillisen kautta länteen ja päätyy edelleen punajoukkojen hallussa olevan Sahakylän kautta Sykiälään - jos siis Mustamäkeen haluaa tulla.

Ja taas ollaan samalla kapealla tieuralla (Sykiälä-Mustamäki) tulossa sen maailman divisioonien ja panssarirykmenttien kanssa lounaasta kohti Mustamäkeä, tielle, jota pitkin lounaaseen ovat 14.9 kello 17.30:stä kello 20.00:een mennessä ajaneet 1. Punalippuisen Panssariprikaati vahvistettuna erillisellä panssarivaunurykmentillä ja automaattiasein varustetulla pataljoonalla (jonka jalkamiehistä 250 tosin tuijottaa Sykiälässä ikiajoiksi sammunein silmin kesätaivasta 4./JP6:n konekiväärien tyhjennettyä vaunun kannet lyhyessä viivytyksessä.). Lisäksi ryhmän tulitueksi annettu moottoroitu patteristo seuraa uralla kärkivaunuja, joita alkaa päästä joen toiselle puolelle uhkaamaan RvPr:n mahdollisia vetäytymisalueita.

Ja tässä on vasta hienosti improvisoidun keihään kärki tulossa Kuuterselästä suuntana lounas.

Nyt siis teorian mukaan, kilometrejä tämän kärjen takana, Vammeljoen itäpuolella, heidän käyttämällään uralla, pysäytetään Suomeen tuleva liikenne, ajatetaan ja käännellään panssareita tummassa illassa, kiroillaan, tuodaan Sahakylän kautta lisää vaunuja ja joukkoja (jotka tappelevat tai ainakin joiden pitäisi tapella RvPr:n kanssa) ja lähdetään TAKAISIN MUSTAMÄKEEN siinä rännissä tappelemaan alueella varmistustehtävissä liikkuneen ja tiedustelleen 1./JP6:n kanssa joita luullaan vahvaksi suomalaisryhmitykseksi? "Suomalaiset" motitetaan Mustamäkeen, mutta kyseessähän onkin ympyräpuolustuksessa oleva 286.D, joka lopettaa sankarillisen vastarintansa menetettyään seitsemän panssaria, kun ne tappelevat keskenään Mustamäen teidenjakorasiassa ja peltoaukeilla.

En tiedä, kuka eversti se vainaa oli.

Bybi kirjoitti:

Kävin tarkastamassa ketjun aamulenkilläni saatuani vihjeesi. Se tie on lopulta sama tie, siis päättyy Raivolasta luoteeseen tultaessa Sahakylään, josta pääsee Mustamäkeen vain Sykiälän kautta.

Eli:

Tie Lehtikuusimetsästä kulkee ensin vähän matkaa pohjoiseen Metsänvartijan alueelle, joka on illalla 14.9 109.D:n joukkojen hallussa. Ennen Lepikkölehtoa tie kääntyy mutkitellen koilliseen ja takaisin Vammelsuun suuntaan Raivolan asemalle. Sieltä se tekee lenkin taas koillisen kautta länteen ja päätyy edelleen punajoukkojen hallussa olevan Sahakylän kautta Sykiälään - jos siis Mustamäkeen haluaa tulla.

Ja taas ollaan samalla kapealla tieuralla (Sykiälä-Mustamäki) tulossa sen maailman divisioonien ja panssarirykmenttien kanssa lounaasta kohti Mustamäkeä, tielle, jota pitkin lounaaseen ovat 14.9 kello 17.30:stä kello 20.00:een mennessä ajaneet 1. Punalippuisen Panssariprikaati vahvistettuna erillisellä panssarivaunurykmentillä ja automaattiasein varustetulla pataljoonalla (jonka jalkamiehistä 250 tosin tuijottaa Sykiälässä ikiajoiksi sammunein silmin kesätaivasta 4./JP6:n konekiväärien tyhjennettyä vaunun kannet lyhyessä viivytyksessä.). Lisäksi ryhmän tulitueksi annettu moottoroitu patteristo seuraa uralla kärkivaunuja, joita alkaa päästä joen toiselle puolelle uhkaamaan RvPr:n mahdollisia vetäytymisalueita.

Ja tässä on vasta hienosti improvisoidun keihään kärki tulossa Kuuterselästä suuntana lounas.

Nyt siis teorian mukaan, kilometrejä tämän kärjen takana, Vammeljoen itäpuolella, heidän käyttämällään uralla, pysäytetään Suomeen tuleva liikenne, ajatetaan ja käännellään panssareita tummassa illassa, kiroillaan, tuodaan Sahakylän kautta lisää vaunuja ja joukkoja (jotka tappelevat tai ainakin joiden pitäisi tapella RvPr:n kanssa) ja lähdetään TAKAISIN MUSTAMÄKEEN siinä rännissä tappelemaan alueella varmistustehtävissä liikkuneen ja tiedustelleen 1./JP6:n kanssa joita luullaan vahvaksi suomalaisryhmitykseksi? "Suomalaiset" motitetaan Mustamäkeen, mutta kyseessähän onkin ympyräpuolustuksessa oleva 286.D, joka lopettaa sankarillisen vastarintansa menetettyään seitsemän panssaria, kun ne tappelevat keskenään Mustamäen teidenjakorasiassa ja peltoaukeilla.

En tiedä, kuka eversti se vainaa oli.

Lue lisää

Jokainenhan meistä voi miettiä, että jos Mustamäessä olisi 150-250 panssarivaunua taistellut keskenään niin se olisi kuulunut myös 1./JP6:n asemiin Kanneljärven eteläpuolella Vammeljoella. Sekä myöskin ilmennyt merkintänä sotapäiväkirjassa.1.Liikkuvan ryhmän ainoa mahdollisuus ehtiä ja edetä 15.kesäkuuta puolillepäivin mennessä Inoseen on reitti Raivola- Lehtikuusimetsä- Vanhasaha- Vammelsuun pysäkki- Ino. Myös 3.Liikkuva ryhmä esiintyy 15.kesäkuuta Koiviston tien suunnassa.2.Liikkuva ryhmä Vammeljärvi- Rieskjärvi kannaksella. Pitää nyt jatkossa selvittää mitkä erilliset panssarijoukot esiintyivät 15-17 kesäkuuta Liikola –Kanneljärvi- Perkjärvi suunnassa. Kumpi ehdottaa Helsingin Yliopistolle, että Tiihosen väitöskirjan hyväksyminen peruutetaan.

”Parempi kuvaus olisi asemasota. Olen vielä Mustamäessä, mutta ammukset ja täydennykset lopussa (lisäinfo puuttuu). Makaan pensaan juurella ja lasken panssareita.”

sieltä pensaasta. kirjoitti:

Jokainenhan meistä voi miettiä, että jos Mustamäessä olisi 150-250 panssarivaunua taistellut keskenään niin se olisi kuulunut myös 1./JP6:n asemiin Kanneljärven eteläpuolella Vammeljoella. Sekä myöskin ilmennyt merkintänä sotapäiväkirjassa.1.Liikkuvan ryhmän ainoa mahdollisuus ehtiä ja edetä 15.kesäkuuta puolillepäivin mennessä Inoseen on reitti Raivola- Lehtikuusimetsä- Vanhasaha- Vammelsuun pysäkki- Ino. Myös 3.Liikkuva ryhmä esiintyy 15.kesäkuuta Koiviston tien suunnassa.2.Liikkuva ryhmä Vammeljärvi- Rieskjärvi kannaksella. Pitää nyt jatkossa selvittää mitkä erilliset panssarijoukot esiintyivät 15-17 kesäkuuta Liikola –Kanneljärvi- Perkjärvi suunnassa. Kumpi ehdottaa Helsingin Yliopistolle, että Tiihosen väitöskirjan hyväksyminen peruutetaan.

”Parempi kuvaus olisi asemasota. Olen vielä Mustamäessä, mutta ammukset ja täydennykset lopussa (lisäinfo puuttuu). Makaan pensaan juurella ja lasken panssareita.”

Lue lisää

Johjonkin tällaiseen tulokseen tässä alkaa tulla. Mutta en peruuttaisi väitöskirjaa. On huonompia ja paljon.

Eikä kansissa olevia väitöskirjoja peruta. Pitäisi kiinnittää huomiota siihen, ketkä sen esitarkastivat ja antoivat painatusluvan.

Kun esitarkastajat (yleensä toisen yliopiston tutkija kuin se, missä väitellään) näyttävät vihreää valoa, vastaväittäjä ryhtyy hommiin, mutta käytännössä lupa uudelle "tohtorille" on annettu. Esitarkastajat kommentoivat, ja nuori tutkija voi vielä tarkistaa ja oikoa. Väitöskirjaversio matkaa postissa pari kertaa.

Jos tutkimus on massiivinen ja yksityiskohtia täynnä, voi tulla halu lukea se väsynein silmin ja katsoa tietysti lähdeluetteloa, onko oma nimi mainittu. "Ei kukaan lue toisten tutkimuksia", sanoi eräs professori minulle henkilökohtaisesti.

Neuvostolähteitä käyttävä väittelijä tuskin jokaista erillistapahtumaa ristivalottaa suomalaisten havaintojen ja sotapäiväkirjojen kanssa. Ehkä ei haluakaan, kun hän löytää jotakin mullistavaa. Ja Tiihosen väittelyn suurin anti oli, että hän osoitti puna-armeijan miehitysaikeet suoraan käskyistä. Mitä sitä silloin lillukanvarsiin.

Ehdotan, että peruutetaan Väyrysen väitöskirja.

1970-luvulla eräs poika teki pro-gradun siitä, miten Suomi ampui Mainilan laukaukset ja hyökkäsi Neuvostoliittoon 1939. Läpi meni. Heppu on nyt töissä puolustusministeriössä!

Bybi kirjoitti:

Johjonkin tällaiseen tulokseen tässä alkaa tulla. Mutta en peruuttaisi väitöskirjaa. On huonompia ja paljon.

Eikä kansissa olevia väitöskirjoja peruta. Pitäisi kiinnittää huomiota siihen, ketkä sen esitarkastivat ja antoivat painatusluvan.

Kun esitarkastajat (yleensä toisen yliopiston tutkija kuin se, missä väitellään) näyttävät vihreää valoa, vastaväittäjä ryhtyy hommiin, mutta käytännössä lupa uudelle "tohtorille" on annettu. Esitarkastajat kommentoivat, ja nuori tutkija voi vielä tarkistaa ja oikoa. Väitöskirjaversio matkaa postissa pari kertaa.

Jos tutkimus on massiivinen ja yksityiskohtia täynnä, voi tulla halu lukea se väsynein silmin ja katsoa tietysti lähdeluetteloa, onko oma nimi mainittu. "Ei kukaan lue toisten tutkimuksia", sanoi eräs professori minulle henkilökohtaisesti.

Neuvostolähteitä käyttävä väittelijä tuskin jokaista erillistapahtumaa ristivalottaa suomalaisten havaintojen ja sotapäiväkirjojen kanssa. Ehkä ei haluakaan, kun hän löytää jotakin mullistavaa. Ja Tiihosen väittelyn suurin anti oli, että hän osoitti puna-armeijan miehitysaikeet suoraan käskyistä. Mitä sitä silloin lillukanvarsiin.

Ehdotan, että peruutetaan Väyrysen väitöskirja.

1970-luvulla eräs poika teki pro-gradun siitä, miten Suomi ampui Mainilan laukaukset ja hyökkäsi Neuvostoliittoon 1939. Läpi meni. Heppu on nyt töissä puolustusministeriössä!

Lue lisää

Sinulla on aina hoksottimet kohdallaan. Siitä hyvästä palkitsen sinut hyvällä musiikilla.

" 1970-luvulla eräs poika teki pro-gradun siitä, miten Suomi ampui Mainilan laukaukset ja hyökkäsi Neuvostoliittoon 1939. Läpi meni. Heppu on nyt töissä puolustusministeriös. "

http://www.youtube.com/watch?v=TcfjwWWbgGY

Pussinperä kirjoitti:

Sinulla on aina hoksottimet kohdallaan. Siitä hyvästä palkitsen sinut hyvällä musiikilla.

" 1970-luvulla eräs poika teki pro-gradun siitä, miten Suomi ampui Mainilan laukaukset ja hyökkäsi Neuvostoliittoon 1939. Läpi meni. Heppu on nyt töissä puolustusministeriös. "

http://www.youtube.com/watch?v=TcfjwWWbgGY

Lue lisää

Bingo.

Bybi kirjoitti:

Mustamäestä tulee vain yksi ajettava mutkainen hiekkatie tie Sykiälään. Sykiälästä sitten avautuu useampia teitä.

Muuta hyökkäysuraa lounaasta Mustamäkeen ei ole.

"1222.RynTkiR Sykiälä (lounas) (109.D)"

"31.PsR Sykiälässä.(109.D)"

"185.PsR merkitty hyökkäämään Kanneljärven (luode) suunnasta, mutta siirsin sen omavaltaisesti lounaanpuolelle. (Sykiälä) (109D)"

Ei, ei mitenkään.

Lue lisää

109. Armeijakunnalle alistettu (johon myös kuului myös avauksen 109.D) 1. panssariprikaati kiersi Mustamäen kautta ja tunkeutui rantatielle katkaisten 108. Armeijakunnan edessä puolustautuvan vihollisen yhteydet. Hyökkäyksessä oli 21. Armeija mutta 108. Armeijakunta kuului 23. Armeijan reservijoukkoihin.

" Platonov: 21.armeijan joukot aloittivat hyökkäyksensä 14. päivänä

klo.9.30. Neuvostojoukot valtasivat klo. 18.00 raivokkaan taistelun jälkeen rynnäköllä toisen puolustusaseman voimakkaat tukikohdat Kuuterselässä, Mustamäessä ja Sahakylässä.
Taisteluissa Kuuterselässä näyttelivät merkittävää osaa meidän tykistömme ja ilmavoimamme. Tämän jälkeen 109.Armeijakunta valtasi tämän viholliselle tärkeän tukikohdan. Käyttäen menestystä hyväkseen hyökkäsivät neuvostojoukot nyt avautuneen vihollisen sivustan kautta ja mursivat nopeasti toisen puolustusaseman. Armeijakunnalle alistettu 1. Panssariprikaati kiersi Mustamäen kautta ja tunkeutui rantatielle katkaisten 108. Armeijakunnan edessä puolustautuvan vihollisen yhteydet. Suomalaiset pyrkivät lyömään toiseen puolustusasemaan syntyneen murron ryhtymällä heti vastahyökkäykseen 77.Divisioonan vallataamaan Kuuterselän tukikohtaan.

ahtaaksi kirjoitti:

tuo Kuutterselkä- Mustamäki- Sykiälä- Lempiälä tie menee. Nyt siellä jo liikuskelee 2.Liikkuva ryhmä (1.PsPr 27.PsR), 1.Liikkuva ryhmä (152.PsPr 26.PsR), 31.KaPsR, 185.PsR,351.RtkiR ja 1222.RtkiR. Määrävahvuisina se tarkoittaisi 256 vaunua, mutta tutkitaan ennen kuin hutkitaan lisää. Ettei sillä Tiihosella vain olisi ollut vastaväittäjinä Eduskunnan urheilukerhon tilintarkastajat.

Ps. Kun Tiihonen luettelee PsD:n vaunukalustoa Kuutterselän vastahyökkäyksen aikana, niin siellä on jo mukana Portinhoikastakin vallatut.

Lue lisää

"2.Liikkuva ryhmä (1.PsPr 27.PsR), 1.Liikkuva ryhmä (152.PsPr 26.PsR), 31.KaPsR, 185.PsR,351.RtkiR ja 1222.RtkiR. Määrävahvuisina se tarkoittaisi 256 vaunua"

Tuskinpa vain edes määrävahvuisena. Mitä raskaammat vaunut sitä pienemmät prikaatit tai aikankin rykmentit. Ps.Pr Ps.R = 80 (korkeintaan). Maksimissaan 80 80 4 x 19 = 236.

Monissa panssarirykmenteissä oli vain 15 vaunua.

Ja monet kun on luulleet...

T-34:a oli muuten suomalaisten käytössä kaikkiaan reilusti yli toistakymmentä kappaletta. Peräti 9 kpl oli sotasaaliina saatuja T-34-85 -tyyppiä ja 5 oli vanhempaa T-34-76 mallia. Lisäksi 3 kpl T-34-76 vaunuja ostettiin Saksasta kesällä 1944. Nuo kaikki eivät tainneet olla kerralla käyttökelpoisia, mutta useimmat kuitenkin. Suomalaiset tuhosivat liian herkästi vihaamansa vihollisvaunut perusteellisesti räjäyttämällä tai polttamalla ja näin niillä romuilla ei juuri ollet edes varaosakäyttöä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/T-34

Käyttö Suomessa:

Toisen maailmansodan aikana Suomen armeija sai sotasaaliiksi yhteensä 15 T-34-vaunua, joista viisi oli tyyppiä T-34-76 ja yhdeksän tyyppiä T-34-85. Lisäksi Saksasta ostettiin kolme T-34-76-vaunua kesällä 1944.

StuG kirjoitti:

Ja monet kun on luulleet...

T-34:a oli muuten suomalaisten käytössä kaikkiaan reilusti yli toistakymmentä kappaletta. Peräti 9 kpl oli sotasaaliina saatuja T-34-85 -tyyppiä ja 5 oli vanhempaa T-34-76 mallia. Lisäksi 3 kpl T-34-76 vaunuja ostettiin Saksasta kesällä 1944. Nuo kaikki eivät tainneet olla kerralla käyttökelpoisia, mutta useimmat kuitenkin. Suomalaiset tuhosivat liian herkästi vihaamansa vihollisvaunut perusteellisesti räjäyttämällä tai polttamalla ja näin niillä romuilla ei juuri ollet edes varaosakäyttöä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/T-34

Käyttö Suomessa:

Toisen maailmansodan aikana Suomen armeija sai sotasaaliiksi yhteensä 15 T-34-vaunua, joista viisi oli tyyppiä T-34-76 ja yhdeksän tyyppiä T-34-85. Lisäksi Saksasta ostettiin kolme T-34-76-vaunua kesällä 1944.

Lue lisää

Stug ei ole panssarivaunu, vaan vanhan saksalaisen panssarivaunun Panzerkampfwagen III ja/tai IV
alustalle kyhätty rynnäkkötykki.

StuG kirjoitti:

Ja monet kun on luulleet...

T-34:a oli muuten suomalaisten käytössä kaikkiaan reilusti yli toistakymmentä kappaletta. Peräti 9 kpl oli sotasaaliina saatuja T-34-85 -tyyppiä ja 5 oli vanhempaa T-34-76 mallia. Lisäksi 3 kpl T-34-76 vaunuja ostettiin Saksasta kesällä 1944. Nuo kaikki eivät tainneet olla kerralla käyttökelpoisia, mutta useimmat kuitenkin. Suomalaiset tuhosivat liian herkästi vihaamansa vihollisvaunut perusteellisesti räjäyttämällä tai polttamalla ja näin niillä romuilla ei juuri ollet edes varaosakäyttöä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/T-34

Käyttö Suomessa:

Toisen maailmansodan aikana Suomen armeija sai sotasaaliiksi yhteensä 15 T-34-vaunua, joista viisi oli tyyppiä T-34-76 ja yhdeksän tyyppiä T-34-85. Lisäksi Saksasta ostettiin kolme T-34-76-vaunua kesällä 1944.

Lue lisää

- Ei kaikki kirjoitettu ole totta.

Ja järjen käyttökin on Suomessa sallittua!

Jessus, että joku jaksaa aina kirjoittaa asian viereen. Avaus koskee tohtori Tiihosen esiin nostamaa kysymystä siitä, ottivatko neuvostopanssarit keskenään yhteen Mustamäessä aamulla 15.9. 1944

Hoh Hoijakkaa kirjoitti:

- Ei kaikki kirjoitettu ole totta.

Ja järjen käyttökin on Suomessa sallittua!

Tuoltakin löytyy kuvia ainakin 10 säilyneestä T-34 museokamppeesta.

http://www.andreaslarka.net/mediumheavytanks.html

T-34 kirjoitti:

Tuoltakin löytyy kuvia ainakin 10 säilyneestä T-34 museokamppeesta.

http://www.andreaslarka.net/mediumheavytanks.html

Lue lisää

LUOVUTAA-AN! APUA!

Kaikesta on hyötyä, ystäväni Pussinperä!

Lehtolan kuvaus on vangiksi jääneen muisto 1. Punalippuisen Panssariprikaatin (liikkuva ryhmä) järjestämästä yllätyksestä Sykiälässä, ei sillä muuta arvoa ole.

Todistajan muisti on tunnelmalta aito, mutta yksityiskohdat hapuilevat. Pataljoonankomentajan nimi oli Peitsara ja Arvi Paloheimo oli arvoltaan kornetti, oli tullut ratsuväen puolelta. Mistään lotan kaatumisesta tuolla alueella en ole koskaan aikaisemmin kuullut eikä sellaista löydy muista lähteistä. Liekö poikien huhua.

Kranaatti 3. Komppanian leirialueella osui komentoteltan vieressä olevaan kuuseen aamulla ja vei todellakin pelistä pois yhdeksän haavoittunutta ja heti kuolleet Yli-jaskarin ja Häkkisen (ei siis Hänninen).

Kaatuneiden määräksi läpiajossa jäi yhdeksän ja yli kaksikymmentä katosi, muutama tuli sotavankeudesta, kuten Lehtola. Kolmetoista jääkäriä jäi ikuisiksi ajoiksi alueelle puolustukseen. kaatuneita ja haavoittuneita sekä kadonneita tuli 4. Komppanian osalle, joka suojasi tämän panssarien yllättämän 3. K:n irtautumisen.

Bybi kirjoitti:

Kaikesta on hyötyä, ystäväni Pussinperä!

Lehtolan kuvaus on vangiksi jääneen muisto 1. Punalippuisen Panssariprikaatin (liikkuva ryhmä) järjestämästä yllätyksestä Sykiälässä, ei sillä muuta arvoa ole.

Todistajan muisti on tunnelmalta aito, mutta yksityiskohdat hapuilevat. Pataljoonankomentajan nimi oli Peitsara ja Arvi Paloheimo oli arvoltaan kornetti, oli tullut ratsuväen puolelta. Mistään lotan kaatumisesta tuolla alueella en ole koskaan aikaisemmin kuullut eikä sellaista löydy muista lähteistä. Liekö poikien huhua.

Kranaatti 3. Komppanian leirialueella osui komentoteltan vieressä olevaan kuuseen aamulla ja vei todellakin pelistä pois yhdeksän haavoittunutta ja heti kuolleet Yli-jaskarin ja Häkkisen (ei siis Hänninen).

Kaatuneiden määräksi läpiajossa jäi yhdeksän ja yli kaksikymmentä katosi, muutama tuli sotavankeudesta, kuten Lehtola. Kolmetoista jääkäriä jäi ikuisiksi ajoiksi alueelle puolustukseen. kaatuneita ja haavoittuneita sekä kadonneita tuli 4. Komppanian osalle, joka suojasi tämän panssarien yllättämän 3. K:n irtautumisen.

Lue lisää

Poikkean perusaiheesta muistaessani viime joulunseudun avauksesi - Pyhä yö.
Tarkennuksena Jylhän runokokoelmaan Kiirastuli ja nimenomaan sen Pyhä yö runoon. Jylhän Jooseppi Kirvesmies oli karstulalainen metsänhoitaja joukkueenjohtaja Mauno Pohjola. Jylhä oli lupautunut hänen jouluna syntyneen poikansa kummiksi. Kaivo kertoo virtolaisen Kujalan kaatumisesta tykistökeskityksessä hakiessaan vettä haavoittuneelle toverilleen.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6634651

Löytyyhän sitä lähdettä ja kertomuksia kun alkaa katselemaan.

Tästä kirjasta, sivuilta 89-102 löytyy mielenkiintoine kuvaus juuri tuosta vaiheesta.

s. 89 6.3. Erillistehtävä Kanneljärvellä
s. 93 6.4. Sivustaa varmistamassa kaukjärvellä
s. 95 6.5. Kämärän aseman taistelu

Juutilainen Antti: Nuoren jääkärin tie. Jääkäripataljoona 6 1943-1944, 1993 JP &:n historiikkitoimikunta.

lähdeluettelon vuoksi aloinkin alunperin epäillä Tiihosen osaamista. Vaikkakaan vielä nykyisillä eväillä en halua asettaa vastaväittäjien osaamista kyseenalaiseksi, niin kehottaisin kiinnittämään huomiota Tiihosen väitöskirjassa lähteeseen Siniveli/Mart Laar. Minkä tasoisena pidät hänen todistusarvoaan.

"Sattuuhan sitä. Eikös siellä väitöskirjan sivuilla 17-39 mainita sen LÄHTEET -nimikkeen alla, mistä ne löytyy ja heti perään sivuilla 30-49 KIRJALLISUUS -otsikon alla kerrotaan käytetystä kirjallisuudesta.
Sivuja Tiihosen väitöskirjassa on 762 kpl. "

Ei päässeet ukot kartta-asteelle tai sitten ne sotivat suoraan puhelimessa...

harmi vaan. kirjoitti:

Ei päässeet ukot kartta-asteelle tai sitten ne sotivat suoraan puhelimessa...

tyyppinen mainitsee punapanssareiden keskeisen tulituksen hyökkäyksen alkuvaiheessa. Minulla ei ole hänen kesän-44 taisteluja kuvaavaa kirjaansa, mutta nimi oli jotain Kesä -44 venäläisestä näkökulmasta. Jossain toisessa topicissa asiaa jo käsiteltiin.

Kannattaa lukea koko ketju.

EX-Pypelö kirjoitti:

Kannattaa lukea koko ketju.

Luettu on, mutta onko se totta?

Ex KEPpinen kirjoitti:

Luettu on, mutta onko se totta?

Tervehdys pitkästä aikaa, veli Pohmelo! Kirjauduin yöllä uudestaan, kun en jaksanut olla poissa.

Tällä hetkellä oletan, ettei Tiihosen mittakaavan mukaista divisioonatason kotiottelua ole ollut. sýy: taistelualueella ei raskas kalusto oikein sopinut kulkemaan hyökkäysliikettä vastaan. Silti ei voi sulkea pois rajatumpaa yöllistä nokkapokkaa esim kahden neuvostoyhtymän muutaman vaunun kesken. Mutta ollaan valppaana.

EX-Pypelö

Uusi nikkini on vähän kuin keppana jotta kippis vaan.

kippanen kirjoitti:

Tervehdys pitkästä aikaa, veli Pohmelo! Kirjauduin yöllä uudestaan, kun en jaksanut olla poissa.

Tällä hetkellä oletan, ettei Tiihosen mittakaavan mukaista divisioonatason kotiottelua ole ollut. sýy: taistelualueella ei raskas kalusto oikein sopinut kulkemaan hyökkäysliikettä vastaan. Silti ei voi sulkea pois rajatumpaa yöllistä nokkapokkaa esim kahden neuvostoyhtymän muutaman vaunun kesken. Mutta ollaan valppaana.

EX-Pypelö

Uusi nikkini on vähän kuin keppana jotta kippis vaan.

Lue lisää

Nyt vasta huomasin kommenttisi! Hyvä kun tulit takaisin. Palstalle on pesinyt muutama lukihäiriöinen hörhö, jo(t)ka suoltaa mielettömiä avauksiaan liki päivitäin. Eipä juurikaan huvita kommentoida sellaisia.

Pitäisi alkaa katselemaan löytyykö muista kirjoista juttu tuosta "jäsentenvälisestä naapuruusottelusta"!

Olisit laittanut lähteenkin saman tien esille! Tämän lopun jätiti pois:

"Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille."


keskiviikko, 22 joulukuu, 2010

http://kemppinen.blogspot.com/2010/12/johtajat.html



Matias kirjoitti...

http://www.blogger.com/profile/00958716709725891721

Yksityiskohdat tuossa tekstissä ovat nimenomaan Tiihoselta (joka taas on käyttänyt neuvostoliittolaisen 109.D:n sotapäiväkirjaa) eli tuo väittämä on sama, mitä tässä ketjussa on tutkittu avausviestistä alkaen.

Ongelmana on se, että puna-armeijassa pienin yksikkö, joka piti sotapäiväkirjaa, saattoi olla divisioona! 14.6-15.6 nimittäin Vammeljärven eteläpuolella suomalaiset tuhosivat ensimmäiset venmäläisvaununsa uusilla panssarinyrkeillä. Ketjussa, jos luet sen alusta asti, todetaan tuon sotaliikkeen mahdottomuus käytännössä.

Kysymys: miksi Tiihosen väitöskirjassa tuon tapahtuman osalta ei ole viitettä 286.D:n sotapäiväkirjaan?

kippanen kirjoitti:

Yksityiskohdat tuossa tekstissä ovat nimenomaan Tiihoselta (joka taas on käyttänyt neuvostoliittolaisen 109.D:n sotapäiväkirjaa) eli tuo väittämä on sama, mitä tässä ketjussa on tutkittu avausviestistä alkaen.

Ongelmana on se, että puna-armeijassa pienin yksikkö, joka piti sotapäiväkirjaa, saattoi olla divisioona! 14.6-15.6 nimittäin Vammeljärven eteläpuolella suomalaiset tuhosivat ensimmäiset venmäläisvaununsa uusilla panssarinyrkeillä. Ketjussa, jos luet sen alusta asti, todetaan tuon sotaliikkeen mahdottomuus käytännössä.

Kysymys: miksi Tiihosen väitöskirjassa tuon tapahtuman osalta ei ole viitettä 286.D:n sotapäiväkirjaan?

Lue lisää

Tapio Tiihosen” Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944” kertoo sivulla 339, että toisen liikkuvan ryhmän perässä seurasi 14.kesäkuuta ensimmäinen liikkuva ryhmä reittiä Kuuterselkä, Mustamäki. Sykiälä, Neuvola mistä kääntyi Uuden ja Vanhanmyllyn suuntaan. Jatkaen 15.kesäkuuta Inoseen.

151.PsP??+26.RsPsR kirjoitti:

Tapio Tiihosen” Karjalan kannaksen suurtaistelut kesällä 1944” kertoo sivulla 339, että toisen liikkuvan ryhmän perässä seurasi 14.kesäkuuta ensimmäinen liikkuva ryhmä reittiä Kuuterselkä, Mustamäki. Sykiälä, Neuvola mistä kääntyi Uuden ja Vanhanmyllyn suuntaan. Jatkaen 15.kesäkuuta Inoseen.

Lue lisää

Kyllähän siellä Mustamäessä jotain tapahtui. Tiihonen kertoo komentajien erottamisesta näin.

" Liikkuvan panssariryhmän komentaja oli erotettu epäonnistumishetkellä Mustamäessä ja 23. Armeijan komentaja Itä-Kannaksen prosessitarkastuksen jälkeen. Leningradin Rintaman ja ” länsikannakselaisen ” 21 Armeijakunnan komentajan pelasti se, että neuvostovaatimukseen ehdottomasta antautumisesta suomalaiset olivat vastanneet jo kesäkuun lopulla solmimalla Ribbentrop-Ryti sopimuksen. "

Jp.6 Mustamäessä kirjoitti:

Kyllähän siellä Mustamäessä jotain tapahtui. Tiihonen kertoo komentajien erottamisesta näin.

" Liikkuvan panssariryhmän komentaja oli erotettu epäonnistumishetkellä Mustamäessä ja 23. Armeijan komentaja Itä-Kannaksen prosessitarkastuksen jälkeen. Leningradin Rintaman ja ” länsikannakselaisen ” 21 Armeijakunnan komentajan pelasti se, että neuvostovaatimukseen ehdottomasta antautumisesta suomalaiset olivat vastanneet jo kesäkuun lopulla solmimalla Ribbentrop-Ryti sopimuksen. "

Lue lisää

Jotain kyllä. Tässä nyt kovasti pähkäillään, mitä ja missä mittakaavassa. Liity joukkoon!

Kuka voisi viedä mainion Juvan rykmentin kunnian? Eihän se ollut yksikkönä täysin koossa tai ainakaan täysin taistelukykyinen kuin Viipurin jälkeen. JR 58 oli vetäytyessään aika pahasti hajalla ja väsynyt. 14.6. se oli tullut jo neljä päivää pääasemasta, ja Kuuterselän alalohkolle osuneet osat joutuivat jo toiseen jättipommitukseen. Viimeiset juoksivat Kanneljärven paikkeilla panssareiden seassa. Siellä kaatui monta. Tiedetään muuten joidenkin JR 58:n miesten uineen vielä Viipurista Linnansillan räjähdettyä - kun 20. Prikaati oli jo poistunut Kemppiä myöten. Kovia poikia.

Se on eri asia, tiesikö näistä erikokoisista pumpuista kukaan, missä oikein mentiin.

Jääkäripataljoonien kertomus:

14.6. JP 1 oli lähetetty veljespataljoonansa avuksi, mutta oli ehtinyt klo 17 vasta Lempiälään, kun se törmäsi vihollispanssareihin. Kaksi oli ehtinyt Vammeljoen yli, mutta ne tuhottiin ja RvPr:n pioneerit räjäyttivät sillan.

2./JP 6 valtasi Sahakylän puolustusaseman takaisin ja piti sen klo 20:00 asti.

15.1. tykistön irtautumista suojaava 1./JP 6 torjuu Vammeljoella Kanneljärvi-Uudenkirkon tiellä vihollishyökkäyksen ja räjäyttää sillan, jolta pioneerit ovat poistuneet.

JR 58 saapui myöhään illalla 14.6. ja sai käskyn järjestää puolustuksen Vammeljärven molemmin puolin. Se vapautti yön tullen JP 6:n komentojoukkueen (ltn Nissi) jokivarresta. Komentojoukkueesta ja kahdesta vieraasta joukkueesta yhdestä pst-tyksitä tehtiin tilapääosasto, jonka viivytystehtävä kesti 16.6. keskiyöhön.

JR 58 ja jääkärit oppivat eristämään jalkaväen panssareista ja puolustus alkoi jollain lailla pitää.

Viimeisenä Lempiälästä poistui JP 1 (Vetre).

Pahoittelen, että kesti. Jalkaväkirykmentti 58:n sotapäiväkirja, ole hyvä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455187

Arkistossa kumisee kirjoitti:

Pahoittelen, että kesti. Jalkaväkirykmentti 58:n sotapäiväkirja, ole hyvä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455187

Lue lisää

Tässähän sitä on "kahlaamista" ja puhtaaksi kirjoittamista pitkäksi aikaa. Pitänee minunkin opetella käyttämään tuota digiarkistoa.

Olet ansainnut yhden iltarukouksen tästä hyvästä keventämään "syntisäkkiäsi".

Arkistossa kumisee kirjoitti:

Pahoittelen, että kesti. Jalkaväkirykmentti 58:n sotapäiväkirja, ole hyvä:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455187

Lue lisää

Huomaa monen päivän "katkos" JR 58:n sotapäiväkirjassa... mitähän silloin tapauhtui? Olikohan "sotapäiväkirjurilla" sulka hukassa vai muste loppu?



10.6.1944 on viimeiset merkinnät

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455184

Sitten ollaankin jo selitysosuudessa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455186

14.6.1944 tarina jatkuu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455187


Eihän näistä koskaan mitään erikoista löydy. Tuosta alkaa jälestäpäin laadittu "selitysosuus" eli Taistelukertomus ajalta 9-30.6.1944

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455226

Eikö rykmentin sotapäiväkirjaa siis pidettykään taisteluiden aikana? Uskokoon ken haluaa. Tuokin JR 58:n Sotapäiväkirjaksi väitetty sepustus on varmasti jälestäpäin puhtaaksikirjoitttu versio, eikä luultavasti ole ensinkään alkuperäinen.

1944 kirjoitti:

Huomaa monen päivän "katkos" JR 58:n sotapäiväkirjassa... mitähän silloin tapauhtui? Olikohan "sotapäiväkirjurilla" sulka hukassa vai muste loppu?



10.6.1944 on viimeiset merkinnät

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455184

Sitten ollaankin jo selitysosuudessa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455186

14.6.1944 tarina jatkuu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455187


Eihän näistä koskaan mitään erikoista löydy. Tuosta alkaa jälestäpäin laadittu "selitysosuus" eli Taistelukertomus ajalta 9-30.6.1944

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455226

Eikö rykmentin sotapäiväkirjaa siis pidettykään taisteluiden aikana? Uskokoon ken haluaa. Tuokin JR 58:n Sotapäiväkirjaksi väitetty sepustus on varmasti jälestäpäin puhtaaksikirjoitttu versio, eikä luultavasti ole ensinkään alkuperäinen.

Lue lisää

" Eikö rykmentin sotapäiväkirjaa siis pidettykään taisteluiden aikana? "

Siellä kuule oli hiekkaa välillä niin paljon ilmassa etteivät lehtiöitään löytäneet.....
Kynät olivat hukassa ja se ¤¤¤ssä painoi vielä päälle....

1944 kirjoitti:

Huomaa monen päivän "katkos" JR 58:n sotapäiväkirjassa... mitähän silloin tapauhtui? Olikohan "sotapäiväkirjurilla" sulka hukassa vai muste loppu?



10.6.1944 on viimeiset merkinnät

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455184

Sitten ollaankin jo selitysosuudessa:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455186

14.6.1944 tarina jatkuu:

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455187


Eihän näistä koskaan mitään erikoista löydy. Tuosta alkaa jälestäpäin laadittu "selitysosuus" eli Taistelukertomus ajalta 9-30.6.1944

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3455226

Eikö rykmentin sotapäiväkirjaa siis pidettykään taisteluiden aikana? Uskokoon ken haluaa. Tuokin JR 58:n Sotapäiväkirjaksi väitetty sepustus on varmasti jälestäpäin puhtaaksikirjoitttu versio, eikä luultavasti ole ensinkään alkuperäinen.

Lue lisää

Pataljoonan sotapäiväkirja jäi tieuralla olleen kuormaston mukana vihollisen saaliiksi. Selitysosa on kirjoitettu osin komppaniakohtaisten sotapäiväkirjojen pohjalta.

JR 58 piti sotapäiväkirjaa koko ajan paitsi 10.6. - 14.6. . Komentaja antaa kirjurin tehdä sen homman, mutta Valkeasaaresta Vammeljärvelle oli sen verran hikiset neljä päivää, että vaiheeseen jäi.

Osallistuneiden yksiköiden sotapäiväkirjojen ristivalotus on aina tärkeää. Esim. III/JR 53 kaunisteli omaansa aika lailla 14.6. osalta, mikä taas selvisi vasta luettuani JP 6:n sotapäiväkirjat (komppaniatasolta).

1944 kesä-olosuhteet kirjoitti:

" Eikö rykmentin sotapäiväkirjaa siis pidettykään taisteluiden aikana? "

Siellä kuule oli hiekkaa välillä niin paljon ilmassa etteivät lehtiöitään löytäneet.....
Kynät olivat hukassa ja se ¤¤¤ssä painoi vielä päälle....

Lue lisää

Tarkoitin siis, että JP 6:n stpk katosi Vammeljärven kaaoksessa 14.6.. Toisen kerran muuten Ilomantsissa. Kun jääkärit jalkautuvat fillareiltaan, kuormasto jää. Vammeljärvellä menettivät myös polkupyöränsä, joten heistä tuli "jalkaväkipataljoona".

JR 58:n katkoksen syy lienee rykmentinkomentajan kiire. Kun ollaan pallo hukassa, yhteydet poikki ja joukko osin hajalla, on vaikea ottaa vastaan saati antaa käskyjä.

JR 58:n tiestä Valkeasaari - Vammeljärvi paras kuvaus lienee Niilo Lappalaisen kirjassa Valkeasaari murtuu. Tuossa teoksessa JR 1 saa paljon tilaa, mutta kyllä Mottorista Rajajoelle ryhmitetytkin käydään läpi.

Sama pölykeuhko kirjoitti:

Tarkoitin siis, että JP 6:n stpk katosi Vammeljärven kaaoksessa 14.6.. Toisen kerran muuten Ilomantsissa. Kun jääkärit jalkautuvat fillareiltaan, kuormasto jää. Vammeljärvellä menettivät myös polkupyöränsä, joten heistä tuli "jalkaväkipataljoona".

JR 58:n katkoksen syy lienee rykmentinkomentajan kiire. Kun ollaan pallo hukassa, yhteydet poikki ja joukko osin hajalla, on vaikea ottaa vastaan saati antaa käskyjä.

JR 58:n tiestä Valkeasaari - Vammeljärvi paras kuvaus lienee Niilo Lappalaisen kirjassa Valkeasaari murtuu. Tuossa teoksessa JR 1 saa paljon tilaa, mutta kyllä Mottorista Rajajoelle ryhmitetytkin käydään läpi.

Lue lisää

Kirja KUUTERSELKÄKIN MURTUI.

Tiihonen on käyttänyt neuvostoliittolaisen 109.D:n sotapäiväkirjaa.

Ongelmana on se, että puna-armeijassa pienin yksikkö, joka piti sotapäiväkirjaa, saattoi olla divisioona!

14.6-15.6 Vammeljärven eteläpuolella suomalaiset tuhosivat ensimmäiset venmäläisvaununsa uusilla panssarinyrkeillä. Ketjussa, jos luet sen alusta asti, todetaan taas tuon Tiihosen kertoman sotaliikkeen (täyskäännös) mahdottomuus käytännössä. Lisäksi paine Vammeljärvellä oli koko ajan kova, ja panssareita riitti, kuten JP 1:n jaJR 58:n sotapäiväkirjoista käy ilmi.

Kysymys: miksi Tiihosen väitöskirjassa tuon tapahtuman osalta ei ole viitettä 286.D:n sotapäiväkirjaan?

Liikennelaskuri kirjoitti:

Tiihonen on käyttänyt neuvostoliittolaisen 109.D:n sotapäiväkirjaa.

Ongelmana on se, että puna-armeijassa pienin yksikkö, joka piti sotapäiväkirjaa, saattoi olla divisioona!

14.6-15.6 Vammeljärven eteläpuolella suomalaiset tuhosivat ensimmäiset venmäläisvaununsa uusilla panssarinyrkeillä. Ketjussa, jos luet sen alusta asti, todetaan taas tuon Tiihosen kertoman sotaliikkeen (täyskäännös) mahdottomuus käytännössä. Lisäksi paine Vammeljärvellä oli koko ajan kova, ja panssareita riitti, kuten JP 1:n jaJR 58:n sotapäiväkirjoista käy ilmi.

Kysymys: miksi Tiihosen väitöskirjassa tuon tapahtuman osalta ei ole viitettä 286.D:n sotapäiväkirjaan?

Lue lisää

Kyllähän tämäkin "solmu" tästä vielä aukeaa kun muutamat seikat tarkistetaan.

Venäläisten perusvirhe on tapahtunut akselilla 109.AK/21.A.

Jossain vaiheessa 15.kesäkuuta vastaisena yönä 109.D on saanut määräyksen siirtyä panssarivahvistuksineen "vastavirtaan" reittiä Sahakylä-Sykiälä-Mustamäki-Kuutterselkä-Liikola 109.AK:n vasemmalta sivustalta oikealle sivustalle.(Kahden saman armeijakunnan divisioonan vastuualueiden ja huoltoreittien poikki/myötä) 109.D valtasi Liikolan kylän Suulajärven eteläpäässä 15.kesäkuuta.

Jos nuori yliluutnantti tekisi samanlaisen taktisoperatiivisen virheen SKK:n sovelletun taktiikan karttaharjoituksessa, niin "maitojuna" kutsuisi välittömästi.

Jep. Hyvää joulua!

T: "Bübi"

Taustalla väijyvä kirjoitti:

Jep. Hyvää joulua!

T: "Bübi"

Hyvää UUTTAVUOTTA 2012

Pidetään ketju hengissä ja täydennetään sitä.

T. KEP

KEP. kirjoitti:

Hyvää UUTTAVUOTTA 2012

Pidetään ketju hengissä ja täydennetään sitä.

T. KEP

Hyvää uutta vuotta, tehdään niin.

B

"Todellisuudessa hyökkääjät olettivat että vastassa olivat Mustamäessä 15. Jv.Pr ja 10.D:n jäännökset. "

15.Prikaati oli kyllä Laatokan pohjoispuolella. :-)

Heppamiehet tietävät. Tosin yksi taistelulähetti ehti tupaan sanomaan saman, minkä Melander jo ikkunastakin näki. :)

Jotkut pakenijat yrittivät uida Vammeljärven yli. Suurin osa pakeni maata pitkin.

Halsti yritti pestä itseään puhtaaksi.

Luehan tuo Palokankaan juttu. Siinä on Mustamäen tapahtumat kuvattu kohtuullisen hyvin karttakuvien kera. Johdanto on mielenkiintoinen!

"Repeämä 3. Divisioonan rintamassa oli 14.6. laajentunut 17 kilometrin levyiseksi ja ulottui tässä vaiheessa jo Kuuterselästä Sahakylän eteläpuolelle. Myöskään edellisen aamupäivän aikana syntynyttä sisäänmurtoa 3. Divisioonan oikeanpuoleisessa saumassa I/JR 53 :n alueella ei ollut saatu hallintaan, vaikka ongelmakohta onnistuttiinkin siirrättämään Ratsuväkiprikaatin hoidettavaksi."

3.Divisioonan komentaja Pajari on verrattavissa 20.Prikaatin Kemppiin. Molemmat miehet näytti asemasota pehmentäneen. Halsti ei todellakaan näyttänyt olleen esikuntapomoista kyvykkäimpiä.

Kyllä on ollut 3.Divisioonan johto löperöissä käsissä. Tämä näkyi muuten jopa Tali-Ihantalassa jossa JR 48 jätti aukkoja joita muiden oli paikattava.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä on ollut 3.Divisioonan johto löperöissä käsissä. Tämä näkyi muuten jopa Tali-Ihantalassa jossa JR 48 jätti aukkoja joita muiden oli paikattava.

JR 48 (jyväskyläläiset) ei kylläkään ollut 3.D:n yksikkö. Ravilan komentama JR 53 oli se jonka lohkolla läpimurto tapahtui. JR 53 oli pohjoispohjanmaalainen rykmentti joskin maakuntataustasta ei tainut olla paljoakaan jäljellä v. 1944.

Pajari ja Halsti jättivät itsestään huonon kuvan. Martolan 2.D toimi huomattavasti paremmin ja Martola osoitti parempaa tilannetajua. 10.6.44 sen lohkolle ammuttiin 60 000 kranaattia mutta divisioona ei romahtanut. Se kantoi päävastuun myös Vuosalmen lohkolla.

Kyllä Govorovin selkeä painopiste oli Viipurin suunnassa eli 21.A:n iskujoukot. Sitä edellytti 1. tavoitteena ollut Lappeenranta-Säkkijärvi tasa.

Sivustoilta yritetiin sitten,kun pääsuunta tukittiin Ihantalassa.Kaartinjoukkoja ruvettiin Stalioninkäskyllä irrottamaan rintamasta uusiin tehtäviin