Mistä syystä Suomen armeija romahti kesällä 1944?

Tiihonen: Ratkaisu Kannaksella


Eri joukko- osastoista saadut sotavangit kertoivat yhtäpitävästi, että hyökkäyshenki oli miehistön keskuudessa huono, mieliala apaattinen, pelko suomalaisiakohtaan suuri ja vain kovan kurin pakoittamina (alkoholin nauttimisen jälkeen) joukot saatiin hyökkäämään. Ll/JR 129/63. KaD:n aliluutnantin mukaan mieliala kaartilaisten keskuudessa ei ollut kehuttava. Läpimurtojoukkoina kaartilaiset nimittivät itseään usein rangaistuskomppanialaisiksi (strafniki). Omasta rykistö- ja krh.tulesta sekä ilmapommitusten epätarkkuudesta aiheutuneet suuret tappiot olivat olleet omiaan lisäämään tällaista mielipidettä. Suomalaisolosuhteet vaikuttivat myös kielteisesti miesten mielialaan. Kaartin joukot oli pääasiassa koulutettu taistelemaan avomaastossa, mutta ei suomalaisessa, jossa tykistö- ja panssariaseen tuki eivät päässeet laajuuksiinsa. Tämä aiheutti sekasortoa ja vaikutti kielteisesti mielialaan. Tyytymättömyytä herätti sekin, että etulinjassa elintarvikehuolto oli epäsäännöllistä samalla kun päällystö ryyppäsija käytti miehistön muona- ja viina-annoksia.

VKT-linjalle pysäytettiin niin puna-armeijan housut kuin p:katkin.

Älä uudelleenkirjoita historiaa! Ei siinä onnistunut Ylikangaskaan.

res.tkm kirjoitti:

VKT-linjalle pysäytettiin niin puna-armeijan housut kuin p:katkin.

Älä uudelleenkirjoita historiaa! Ei siinä onnistunut Ylikangaskaan.

Suomi ja Nl tekivät välirauhan ja aselevon syyskuussa -41. Puna-armeijan hyökkäys murskattiin Talin ja Ihantalan maastossa jo Heinäkuun alussa.

Hyökkäys ei pakottanut Suomea rauhaan, vaan Suomi irtautui suursodasta solmimalla erillisrauhan heti kun kokonaistilanne sen mahdollisti. Siis syksyllä 1944. Oltais tehty rauha ilman NL:n kesä-heinäkuun hyökkäyksiäkin.

suksi-tsuhna kirjoitti:

Suomi ja Nl tekivät välirauhan ja aselevon syyskuussa -41. Puna-armeijan hyökkäys murskattiin Talin ja Ihantalan maastossa jo Heinäkuun alussa.

Hyökkäys ei pakottanut Suomea rauhaan, vaan Suomi irtautui suursodasta solmimalla erillisrauhan heti kun kokonaistilanne sen mahdollisti. Siis syksyllä 1944. Oltais tehty rauha ilman NL:n kesä-heinäkuun hyökkäyksiäkin.

Lue lisää

"Suomi ja Nl tekivät välirauhan ja aselevon syyskuussa -41."

Todella mielenkiintoista.

Minä en nyt ainakaan ole koskaan lainkaan edes kuullutkaan tai lukenut tuosta sinun mainitsemastasi Suomen ja Neuvostoliiton solmimasta välirauhasta ja aselevosta syyskuussa vuonna 1941.

Joten kerrotko nyt sitten ihan pelkin historiallisin fakta tiedoin hiukan lisää tuosta mainitsemastasi Suomen ja Neuvostoliiton solmimasta välirauhasta ja aselevosta joka solmittiin sinun kertomasi mukaan syyskuussa vuonna 1941?

Anonyymi kirjoitti:

"Suomi ja Nl tekivät välirauhan ja aselevon syyskuussa -41."

Todella mielenkiintoista.

Minä en nyt ainakaan ole koskaan lainkaan edes kuullutkaan tai lukenut tuosta sinun mainitsemastasi Suomen ja Neuvostoliiton solmimasta välirauhasta ja aselevosta syyskuussa vuonna 1941.

Joten kerrotko nyt sitten ihan pelkin historiallisin fakta tiedoin hiukan lisää tuosta mainitsemastasi Suomen ja Neuvostoliiton solmimasta välirauhasta ja aselevosta joka solmittiin sinun kertomasi mukaan syyskuussa vuonna 1941?

Lue lisää

älä lyö lyötyä.

Toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton rintamilla soti yhteensä 1 049 rangaistuspataljoonaa. Aihe on viime vuosiin asti ollut ehdottomasti kiellettyjen listalla. Rangaistuspataljoonien väki oli kirjava kooste Neuvostoliiton historiaa vanhoista vallankumouksellisista trotskilaisista ja anarkisteista valkokaartilaisiin, kulakkeihin ja tavallisiin rosvoihin, sarjamurhaajista ja vaimontappajista huijareihin ja rahanväärentäjiin. Aiheesta tehdyn sarjan esittämistä pidettiin Venäjällä vuoden tärkeimpänä tv-tapahtumana.
Tiedot venäläisestä TV-sarjasta. Pataljoonassa palveli yleensä n. 1.000 miestä, joten 1.049:ssä pataljoonassa palveli pyöreästi miljoona miestä.

Saksalaiset eivät tässä asiassa jääneet pekkaa pahemmaksi!
 
1944 teloitettiin karkuruuden, sotapelkuruuden tai kieltäytymisen takia peräti 47 Suomen armeijan sotilasta. :D

Ei tässä nyt mitään sen kummallisempaa tullut kirjoitettua kuin totuus...

Vaka Vanha kirjoitti:

Ei tässä nyt mitään sen kummallisempaa tullut kirjoitettua kuin totuus...

Totuus ja Tiltun versio ovat saman asian kaksi ääripäätä!🤣😃🤣😂😅

...taidanpa tunnistaa kirjoitajankin. Terve vaan Tappikselle.

http://ru.wikipedia.org/wiki/Сирык,_Марк
http://rus.postimees.ee/?id=145839

?

Ei kai kukaan voi odottaakaan aivopestyllä parikymppisellä olevan minkäänlaista elämänkokemuksen tuomaa näkemystä.

Historian Harrastaja kirjoitti:

...taidanpa tunnistaa kirjoitajankin. Terve vaan Tappikselle.

Hys!

http://tappis.blackapplehost.com/pronssisoturi.htm

Vakan nashi-propaganda loppou siihen. Hyvä perusteellinen vastaus riitti.

Jaa, että saksalaiset neuvo meikäläisiä vetäytymään ? Ei Saksalaisia sotilaita koulutettu vetäytymään, vaan etenemään.

panssarikauhu kirjoitti:

Jaa, että saksalaiset neuvo meikäläisiä vetäytymään ? Ei Saksalaisia sotilaita koulutettu vetäytymään, vaan etenemään.

Heidät koulutettiin vetäytymiseen perusteellisesti vuoden 1942 lopusta eteenpäin!

Saksalaiset neuvoivat vuonna 1944 sen, että tulloinen puna-armeija sai aikaan aina läpimurron! Kyse oli siitä, mitä tapahtui sen jälkeen!

Eiköhän Suomen armeija lähtenyt aika vauhtia pakoon Karjalan kannaksella kesällä 1944...

Misi kirjoitti:

Eiköhän Suomen armeija lähtenyt aika vauhtia pakoon Karjalan kannaksella kesällä 1944...

Jäykkä puolustus ei todellakaan onnistunut, kun vastassa oli voimakeskittymä, joka pääsi tilanteessa kuin tilanteessa murtoon. Valkeasaaren hietamaastossa aina Suomenlahden pohjukkaan asti ei varmasti edes kuviteltu yritettävän pysyä kunnon pommituksessa: hiekkaa oli yritetty sitoa kaikenlaisin puin ja vitsaksin. Muutamat rohkeimmat yrittivät toivotonta taistelua sen möyhennetyn juoksuhiekan ja vitsaskimppujen seassa rämpien 9. ja 10.6. Kunnia heille, jotka sinne jäivät.

Joskus ajattelen, että IV Ak:n komentajalla oli epäkiitollinen tehtävä olla puolustavinaan pääasemaa ja sittemmin Viipuria.

Läpimurtojoukot oli saatava liikkeeseen ja kapeammille järvikannaksille. Tykistöä ja ilmavoimia keskitettävä niiden jauhamiseksi olemattomiin. Näin tapahtui.

Venäläisen sotilaan sitkeyttä ei kukaa ole epäillyt, eivät ainakaan sodan kokeneet.

Minustakin pitäisi kehittää ystävyyttä, eikä lähteä ajamaan "Bätmänin" psykologisesti mielenkiintoisia tarkoituksia.

Misi kirjoitti:

Eiköhän Suomen armeija lähtenyt aika vauhtia pakoon Karjalan kannaksella kesällä 1944...

nimenomaa varovaista, koska yritetään säästää omia joukkoja mahdollisimman paljon. Silloin eniten säästyy, kun lujiten juoksee karkuun. Kaikkein tyhmintä olisi ollut jäädä sinne pitämään asemia kynsin hampain ja tuhota joukot typerissä taisteluissa. Parempi siirtää ne sellisiin asemiin jotka luonnostaan kestävät.

On siis kyse siitä kuka päättää missä taistellaan. Ja peräytymällä suomalaiset saivat päättää taistelupaikan.

Misi kirjoitti:

Eiköhän Suomen armeija lähtenyt aika vauhtia pakoon Karjalan kannaksella kesällä 1944...

Ei sitä aika vauhtia lähdetty. Eikä suurhyökkäykseen oltu varauduttu.

Misi kirjoitti:

Eiköhän Suomen armeija lähtenyt aika vauhtia pakoon Karjalan kannaksella kesällä 1944...

Kannaksella vetäydyttiin 100 km kymmenessä päivässä!

Viipurin menetyksen jälkeen 20.6.1944 puolustus sitkistyi ja vihollinen epäonnistui hyökkäyksissään Tienhaarassa, Viipurin lahdella, Tali-Ihantalassa, Vuosalmella ja koki lopuksi täystyrmäyksen Ilomantsissa!

Aselepo solmittiin 4.9.1944 ja rauhanehdoissa Neuvostoliitto joutui pudottamaan sotakorvaukset puoleen kevään vaatimuksiin verrattuna.

Rauhanteon jälkeen Suomi toipui, maksoi sotakorvaukset ja vähitellen vaurastui pohjoimaiseksi hyvinvointivaltioksi!

Voittajalle kävi huonommin. Se köyhtyi ja riutui kunnes romahti 1991!

Misi kirjoitti:

Eiköhän Suomen armeija lähtenyt aika vauhtia pakoon Karjalan kannaksella kesällä 1944...

Vetäydyttiin kymmenessä päivässä sata kilometriä. Kuka nyt mitäkin vauhdikkaana pitää…

Airohan se oli pääpiru salaamaan tulevaa hyökkäystä josta vallan hyvin tiesi koska hänelle tiedotettiin neukkujoukkojen keskityksistä, miesvahvuudesta jakalustosta.
Ei halunnut hermostuttaa marskia ja laittatti päänsä pensaaseen !

Sääli että rivisotilaat sai tuntea nahoissaan tuon typeryyden!

rutinovi kirjoitti:

Airohan se oli pääpiru salaamaan tulevaa hyökkäystä josta vallan hyvin tiesi koska hänelle tiedotettiin neukkujoukkojen keskityksistä, miesvahvuudesta jakalustosta.
Ei halunnut hermostuttaa marskia ja laittatti päänsä pensaaseen !

Sääli että rivisotilaat sai tuntea nahoissaan tuon typeryyden!

Lue lisää

Airoa voisi tutkia.

Lukumies. kirjoitti:

Airoa voisi tutkia.

"Airoa voisi tutkia"

Tuo Kuosan kirja antaa hyvän yleiskuvan monesta asiasta ja tapahtumasta. Nämä uudemmat Airo -kirjat on aika keveitä tähän verrattuna. Kuosa on haastatetllut Airo useaan otteeseen kirjaansa varten.

Kuosa Tauno: A. F. Airo. Legenda jo eläessään. Päämajoitusmestari kenraaliluutnantti A. F. Airo operaatioiden johtajana 1939-1945. , Wsoy, 1979, 282 s.

Hämmästynyt itsekin kirjoitti:

"Airoa voisi tutkia"

Tuo Kuosan kirja antaa hyvän yleiskuvan monesta asiasta ja tapahtumasta. Nämä uudemmat Airo -kirjat on aika keveitä tähän verrattuna. Kuosa on haastatetllut Airo useaan otteeseen kirjaansa varten.

Kuosa Tauno: A. F. Airo. Legenda jo eläessään. Päämajoitusmestari kenraaliluutnantti A. F. Airo operaatioiden johtajana 1939-1945. , Wsoy, 1979, 282 s.

Lue lisää

henkilö itse kun laiminlyöntejä käsitellään. Aivan inhimillisesti jokainen pyrkii saattamaan omat laiminlyöntinsä onnettomien olosuhteiden ja kyvyttömien esimiesten ja kollegojen, ei omaksi viakseen. Samalla tavoin kuin etulinjan korsuissa, myös päämajassa veltostuttiin tapahtumaköyhän asemasodan aikana, osittain pitkästymisen vuoksi alkoholisoiduttiinkin. Puhdetyönä keksitty henkilöpalvonta lisäksi pahasti haittasi arvostelukykyä ja toimintaa.

Rateki kirjoitti:

henkilö itse kun laiminlyöntejä käsitellään. Aivan inhimillisesti jokainen pyrkii saattamaan omat laiminlyöntinsä onnettomien olosuhteiden ja kyvyttömien esimiesten ja kollegojen, ei omaksi viakseen. Samalla tavoin kuin etulinjan korsuissa, myös päämajassa veltostuttiin tapahtumaköyhän asemasodan aikana, osittain pitkästymisen vuoksi alkoholisoiduttiinkin. Puhdetyönä keksitty henkilöpalvonta lisäksi pahasti haittasi arvostelukykyä ja toimintaa.

Lue lisää

Suomalaisen ylin sodajohto oli laiminlyönyt varaustautumisen ja vasta ammiskuussa 44 puolustusta alettin syventää ja vahvistaa !
Aika ei riittänyt sillä vahvistukset oli liian kevyttä ja alkoi liian myöhään .
kesäkuussa 44 kannaksen vt linja ei ollut kykenevä vastaamaan venäläisten hyökkäystä!

Marsi ja airo pahensi tilannetta tekemällä kaksi tuhoisaa päätöstä!
He pitivät joukkojen päävoimat laatokan pohjoispuolella, syvärin vastaisella rintamalla.
Airon esityksestä marski myös uskoi neukkujen vain hämäävän varustautumisellaan, mukamas neukut yrittäi vain painostaa suomea pois sodasta joukkojen keskityksillään tai hämäävän niin että he hyökkäisivät ensin laatokan pohjoispulelta ja vasta paljon myöhemmin karjalan kannaksen kautta!

Rutinovi kirjoitti:

Suomalaisen ylin sodajohto oli laiminlyönyt varaustautumisen ja vasta ammiskuussa 44 puolustusta alettin syventää ja vahvistaa !
Aika ei riittänyt sillä vahvistukset oli liian kevyttä ja alkoi liian myöhään .
kesäkuussa 44 kannaksen vt linja ei ollut kykenevä vastaamaan venäläisten hyökkäystä!

Marsi ja airo pahensi tilannetta tekemällä kaksi tuhoisaa päätöstä!
He pitivät joukkojen päävoimat laatokan pohjoispuolella, syvärin vastaisella rintamalla.
Airon esityksestä marski myös uskoi neukkujen vain hämäävän varustautumisellaan, mukamas neukut yrittäi vain painostaa suomea pois sodasta joukkojen keskityksillään tai hämäävän niin että he hyökkäisivät ensin laatokan pohjoispulelta ja vasta paljon myöhemmin karjalan kannaksen kautta!

Lue lisää

PARAATIOVI jätettiin auki Kannaksella juuri Mannerheimin tekojen seurauksena. Hän se Hanellin komensi Itä-Karjalaa raudoittamaan. Ja ihan turhaan. Pisi-Sammatus -asemakin menetettiin käytännössä ilman taisteluja kun naapuri koukkasi selustaan Tuuloksessa.

Hyvä vaan ettei Kannaksella ollut enempää joukkoja. Ne eivät olisi kyenneet vetäytymään niitä reittejä pitkin, jotka oli tuolloin käytössä. Seurauksena olisi ollut todellinen katastrofi ja isoja yhtymiä olisi menetetty. Nythän selvittiin melko vähällä sinne VKT- asemaan. Enimmäkseen kärsittiin kalustotappioita.

Toki riski oli älytön. Jos naapuri olisi katkaissut rautatiet kunnolla, vaikka vain yksikin iso silta tms. olisi tuhottu perusteellisesti ratkaisevalla hetkellä, niin apu ei olisi ehtinyt Kannakselle ajoissa.

Ei määrä aina määrää kirjoitti:

PARAATIOVI jätettiin auki Kannaksella juuri Mannerheimin tekojen seurauksena. Hän se Hanellin komensi Itä-Karjalaa raudoittamaan. Ja ihan turhaan. Pisi-Sammatus -asemakin menetettiin käytännössä ilman taisteluja kun naapuri koukkasi selustaan Tuuloksessa.

Hyvä vaan ettei Kannaksella ollut enempää joukkoja. Ne eivät olisi kyenneet vetäytymään niitä reittejä pitkin, jotka oli tuolloin käytössä. Seurauksena olisi ollut todellinen katastrofi ja isoja yhtymiä olisi menetetty. Nythän selvittiin melko vähällä sinne VKT- asemaan. Enimmäkseen kärsittiin kalustotappioita.

Toki riski oli älytön. Jos naapuri olisi katkaissut rautatiet kunnolla, vaikka vain yksikin iso silta tms. olisi tuhottu perusteellisesti ratkaisevalla hetkellä, niin apu ei olisi ehtinyt Kannakselle ajoissa.

Lue lisää

imenomaan paraatiovi niin!

Ihmettelen vain miksi tedusteluraportteja päivittäisiä ei uskottu !

Tiedettiin että laatokan suunnalle eikä sen pohjoispuolelle venäläiset keskittäneet joukkojaan ja varsin hyvin tiedettiin että kannaksen suunnalla niitä keskitettiin !
Todisteina oli lukuisat ilmatiedustelukuvat joista nähtiin muodostelmat niin ajoneuvojen, panssareiden ja miesjoukkojen!

Paikkansa kai pitää yhä se että Af Airo ei halunnut hermostuttaa tiedoilla marskia vaan pikemminkin pyrki rauhoittelemaan häntä!

Rutinovi kirjoitti:

imenomaan paraatiovi niin!

Ihmettelen vain miksi tedusteluraportteja päivittäisiä ei uskottu !

Tiedettiin että laatokan suunnalle eikä sen pohjoispuolelle venäläiset keskittäneet joukkojaan ja varsin hyvin tiedettiin että kannaksen suunnalla niitä keskitettiin !
Todisteina oli lukuisat ilmatiedustelukuvat joista nähtiin muodostelmat niin ajoneuvojen, panssareiden ja miesjoukkojen!

Paikkansa kai pitää yhä se että Af Airo ei halunnut hermostuttaa tiedoilla marskia vaan pikemminkin pyrki rauhoittelemaan häntä!

Lue lisää

"Paikkansa kai pitää yhä se että Af Airo ei halunnut hermostuttaa tiedoilla marskia vaan pikemminkin pyrki rauhoittelemaan häntä!"

Mistä sellainen tieto on lähtöisin? Täältäkö?

Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan Hukatut Kuukaudet "Tuliko kesän 1944 suurhyökkäys Suomelle yllätyksenä"

http://www.google.com/search?q=Päämajan Hukatut Kuukaudet &rls=com.microsoft:*&ie=UTF-8&oe=UTF-8&startIndex=&startPage=1


Jatkosodan suurimmaksi mysteeriksi on nimetty kysymys, miksi Päämaja ei kesällä 1944 tiennyt suurhyökkäyksen tuloa. Paikalla olleet asiantuntijat tuovat kirjassa arvokkaan puheenvuoron jatkosodan mysteeriin. Riittävä tieto oli olemassa, mutta korkeimmassa johdossa tieto valui hukkaan. Esikuntapäälliköt tiesivät, mutta komentajat eivät uskoneet. Ilmakuvat ja tykistön mittaustiedustelu paljastivat valmistelun, mutta operatiivinen tiedustelu nukkui ruususen unta. Saksalaisten tiedot johtivat harhaan. Teos kertoo koko onnettoman tiedon katoamisen.

Tekijät: Juhola, Paulaharju, Strömberg
Kustannus Oy Suomen Mies

Kiinnostunut tietämään kirjoitti:

"Paikkansa kai pitää yhä se että Af Airo ei halunnut hermostuttaa tiedoilla marskia vaan pikemminkin pyrki rauhoittelemaan häntä!"

Mistä sellainen tieto on lähtöisin? Täältäkö?

Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan Hukatut Kuukaudet "Tuliko kesän 1944 suurhyökkäys Suomelle yllätyksenä"

http://www.google.com/search?q=Päämajan Hukatut Kuukaudet &rls=com.microsoft:*&ie=UTF-8&oe=UTF-8&startIndex=&startPage=1


Jatkosodan suurimmaksi mysteeriksi on nimetty kysymys, miksi Päämaja ei kesällä 1944 tiennyt suurhyökkäyksen tuloa. Paikalla olleet asiantuntijat tuovat kirjassa arvokkaan puheenvuoron jatkosodan mysteeriin. Riittävä tieto oli olemassa, mutta korkeimmassa johdossa tieto valui hukkaan. Esikuntapäälliköt tiesivät, mutta komentajat eivät uskoneet. Ilmakuvat ja tykistön mittaustiedustelu paljastivat valmistelun, mutta operatiivinen tiedustelu nukkui ruususen unta. Saksalaisten tiedot johtivat harhaan. Teos kertoo koko onnettoman tiedon katoamisen.

Tekijät: Juhola, Paulaharju, Strömberg
Kustannus Oy Suomen Mies

Lue lisää

Tai sitten Airo ja kumppanit tiesivät, mutta Mannerheim ylipäällikkönä ei olisi antanut lupaa vetäytymiseen ennen vihollispainetta. Realistiset sotilaat (kenraalitkin) tiesivät, miten käy. Vetäytymisvaiheen tappiot olivat melko pienet. Annettiin sen tulla.

Lukumies. kirjoitti:

Tai sitten Airo ja kumppanit tiesivät, mutta Mannerheim ylipäällikkönä ei olisi antanut lupaa vetäytymiseen ennen vihollispainetta. Realistiset sotilaat (kenraalitkin) tiesivät, miten käy. Vetäytymisvaiheen tappiot olivat melko pienet. Annettiin sen tulla.

Lue lisää

"tiesivät", että hyökkäys oli tulossa. Niin tiesivätkin, mutta eihän kukaan voinut tietää tarkasti aikaa eikä oikein paikkaakaan, saati voimaa ja tavoitteita. Nämä asiat ovat selvnineet lopullisesti vasta neuvosoarkistojen hetkeksi auettua 1991. Silloin myös selvisi, miten taitavasti Suomea oli harhautettu.

Kyllä hyökkäykseen valmistauduttiin, mutta riittämättömästi sen lopulliseen voimaan ja yllättävyyteen nähden.

Kannaksen puolustusta oli valmisteltu 2,5 vuotta. Ei Itä-Karjalaakaan voitu tyhjentää taistelutta, koska sen kuviteltiin olevan jonkinlainen pantti rauhanneuvotteluissa. Kukaan Suomessa ei halunnut enää joutua ankariin taisteluihin. Siksi siihen ei kunnolla valmistauduttukaan.

Marsares kirjoitti:

"tiesivät", että hyökkäys oli tulossa. Niin tiesivätkin, mutta eihän kukaan voinut tietää tarkasti aikaa eikä oikein paikkaakaan, saati voimaa ja tavoitteita. Nämä asiat ovat selvnineet lopullisesti vasta neuvosoarkistojen hetkeksi auettua 1991. Silloin myös selvisi, miten taitavasti Suomea oli harhautettu.

Kyllä hyökkäykseen valmistauduttiin, mutta riittämättömästi sen lopulliseen voimaan ja yllättävyyteen nähden.

Kannaksen puolustusta oli valmisteltu 2,5 vuotta. Ei Itä-Karjalaakaan voitu tyhjentää taistelutta, koska sen kuviteltiin olevan jonkinlainen pantti rauhanneuvotteluissa. Kukaan Suomessa ei halunnut enää joutua ankariin taisteluihin. Siksi siihen ei kunnolla valmistauduttukaan.

Lue lisää

"Kannaksen puolustusta oli valmisteltu 2,5 vuotta."


Mutta juuri mitään ei tehty!

Outo juttu kirjoitti:

"Kannaksen puolustusta oli valmisteltu 2,5 vuotta."


Mutta juuri mitään ei tehty!

takiahan ne linjat loipulta kestivätkin. Kyllä Mannerheim teki aivan asialliset sotillaalliset ratkaisut ko. tilanteessa! Joku tyhmempi olisi tuhonnut joukkonsa tymissä kahinoissa ja lopputulos olisi ollut Suomen miehitys.

rutinovi kirjoitti:

Airohan se oli pääpiru salaamaan tulevaa hyökkäystä josta vallan hyvin tiesi koska hänelle tiedotettiin neukkujoukkojen keskityksistä, miesvahvuudesta jakalustosta.
Ei halunnut hermostuttaa marskia ja laittatti päänsä pensaaseen !

Sääli että rivisotilaat sai tuntea nahoissaan tuon typeryyden!

Lue lisää

Mannerheim ei oli joka ajatteli että suurhyökkäys ei tule ja jos tulee niin se tulee Itä-Karjalasta eikä Karjalan kannaksen kautta.

Marsares kirjoitti:

"tiesivät", että hyökkäys oli tulossa. Niin tiesivätkin, mutta eihän kukaan voinut tietää tarkasti aikaa eikä oikein paikkaakaan, saati voimaa ja tavoitteita. Nämä asiat ovat selvnineet lopullisesti vasta neuvosoarkistojen hetkeksi auettua 1991. Silloin myös selvisi, miten taitavasti Suomea oli harhautettu.

Kyllä hyökkäykseen valmistauduttiin, mutta riittämättömästi sen lopulliseen voimaan ja yllättävyyteen nähden.

Kannaksen puolustusta oli valmisteltu 2,5 vuotta. Ei Itä-Karjalaakaan voitu tyhjentää taistelutta, koska sen kuviteltiin olevan jonkinlainen pantti rauhanneuvotteluissa. Kukaan Suomessa ei halunnut enää joutua ankariin taisteluihin. Siksi siihen ei kunnolla valmistauduttukaan.

Lue lisää

Mannerheim se kuvitteli sen olevan pantti. Suurhyökkäykseen oli valmistauduttu 2,5 vuotta?

Kukapa ankariin taisteluihin haluaa joutua. Todellinen syy oli kuitenkin Mannerheim joka kantaa vastuun siitä että Suomen armeija yllätettiin totaalisesti.

” Kaksi ja puoli vuotta maattiin tekemättä mitään. ”

Takalinjaa (Vammelsuu-Taipale)linnoitettiin tavalla, joa näkyy esm. Aiiranmäessä yhä tänä päivänä!

Niin se murtui Atlantinvalli, Normandian maihinnousu, Taistelu Tobrukista, Erämaan kettu Rommel, Saattue Murmanskiin, Stalingradin ,,,,, ym nämä voitot ja tappiot ,,, Kempä tietää tosiasit .Aineistoa hyllykilometrejä.
Näin tuumailee entinen lukija ,lopetin jo -60 luvulla

histtooriaa kirjoitti:

Niin se murtui Atlantinvalli, Normandian maihinnousu, Taistelu Tobrukista, Erämaan kettu Rommel, Saattue Murmanskiin, Stalingradin ,,,,, ym nämä voitot ja tappiot ,,, Kempä tietää tosiasit .Aineistoa hyllykilometrejä.
Näin tuumailee entinen lukija ,lopetin jo -60 luvulla

Lue lisää

" entinen lukija ,lopetin jo -60 luvulla "

Näin Stalin aikoi vallata Suomen.

Tiihosen tutkimusten mukaan.
Stalin ja yleisesikunnan dialogiaa. KUINKA Syvärin joukot tuhotaan ja kuinka LeRin joukot hyökkäävät Kymijoki – Kotka –Kouvola linjalle

Luoteisen suunnan strategisessa hyökkäyksessä käytettäisiin LeRin ja KarjRintaman joukkoja, Itämeren laivastoa, Laatokan ja Äänisen laivastolippueita ja runsaasti ilmavoimia. Hyökkäys muodostuisi toisiaan seuraavista voimakkaista , tahditetuista iskuista. Ensimmäiseksi lähtisivät hyökkäämään LeRin oikea siiven joukot, vahvennettuina ylijohdon ja rintamien joukoilla. Ne hyökkäisivät pääpiirteissään suunnassa Vanha Valkeasaari - Viipuri - Lappeenranta ja tuhoaisivat suomalaisten päävoimat Kannaksella.

Tätä hyökkäystä tukisi 13.Ilma-armeija ja Itämeren laivaston meri-ja ilmavoimat. Kun Kannaksen hyökkäys alkaisi VAIKUTTAA, suomalaiset SIIRTÄISIVÄT JOUKKONSA SYVÄRILTÄ ja MAASELÄN KANNAKSELTA KANNAKSELLE. Tällöin lähtisi liikkeelle Karjalan Rintaman vasemman sivustan hyökkäys, jota tukisivat 7.Ilma-armeija ja Laatokan ja Äänisen lippueet. Karjalan Rintaman joukot etenisivät nopeasti Laatokan rannikkoa – kohti Sortavalaa, katkaisten Petroskoin alueella olevien suomalaisten vetäytymistiet. Saman aikaisesti Maaselän kannaksella olevat neuvostojoukot siirtyisivät hyökkäykseen. Aunuksen ryhmä saarrettaisiin ja tuhottaisiin.

Tässä vaiheessa LeRin joukot jatkaisivat hyökkäystään Viipurin ohi kohti Lappeenrantaa ja Käkisalmea. Kun Lappeenranta saavutettaisiin, pääosa joukoista suunnattaisiin länteen kohti Kymijoki – Kotka – Kouvola - tasa. Samanaikaisesti tuhottaisiin yhteistoiminnassa KarjRi:n kanssa Laatokan luoteispuolella sinne vetäytyneet suomalaisjoukot. Kun suomalaisten puolustus horjuisi, niin saksalaiset siirtäisivät pohjoisesta kahdesta kolmeen divisioonaa suomalaisten avuksi. Kun 20.Vuoristoarmeijan puolustus heikentyisi, siirtyisi Karjalan Rintaman oikean sivustan joukot hyökkäykseen. Karjalan Rintaman hyökkäys tapahtuisi Barentsinmereltä Laatokkaan. Puna-armeijan joukot tunkeutuisivat syvälle Suomeen myös pohjoisesta katkaisten Pohjanlahdessa saksalaisten joukkojen etenemistiet suomalaisiin satamiin.
Kysymys oli neljästä strategisesta iskusta jotka kohdistuisivat Kannaksen, Syvärin, Aunuksen ja Lapin joukkoihin.
Stalin kirjoitutti yleisesikunnan sijaispäälliköllä: Koska Leningradin Rintaman oli toteutettava useita samanaikaisia operaatioita, Karjalan Rintaman oli toteutettava kaksi operaatiota pohjoisen alueilla, mutta siinä järjestyksessä että ensin hyökätään suomalaisia ja vasta sitten saksalaisia joukkoja vastaan. Stalin korosti että tästä huolimatta ei pitänyt heikentää Karjalan Rintaman pohjoista osaa, missä vastassa oli 20.Vuoristoarmeija. Siellä joukkoja olisi pidettävä valmiudessa välitöntä hyökkäystä varten ja estettävä vihollisen siirtymästä eteenpäin. Neuvostojohto laski suomalaisten henkisen tahdon murtuvan suurhyökkäyksen paineessa. Stalin katsoi Karjalan kannakselta suoraan Suomen talous ja valtakeskuksiin.

vielä pikkasen kirjoitti:

" entinen lukija ,lopetin jo -60 luvulla "

Näin Stalin aikoi vallata Suomen.

Tiihosen tutkimusten mukaan.
Stalin ja yleisesikunnan dialogiaa. KUINKA Syvärin joukot tuhotaan ja kuinka LeRin joukot hyökkäävät Kymijoki – Kotka –Kouvola linjalle

Luoteisen suunnan strategisessa hyökkäyksessä käytettäisiin LeRin ja KarjRintaman joukkoja, Itämeren laivastoa, Laatokan ja Äänisen laivastolippueita ja runsaasti ilmavoimia. Hyökkäys muodostuisi toisiaan seuraavista voimakkaista , tahditetuista iskuista. Ensimmäiseksi lähtisivät hyökkäämään LeRin oikea siiven joukot, vahvennettuina ylijohdon ja rintamien joukoilla. Ne hyökkäisivät pääpiirteissään suunnassa Vanha Valkeasaari - Viipuri - Lappeenranta ja tuhoaisivat suomalaisten päävoimat Kannaksella.

Tätä hyökkäystä tukisi 13.Ilma-armeija ja Itämeren laivaston meri-ja ilmavoimat. Kun Kannaksen hyökkäys alkaisi VAIKUTTAA, suomalaiset SIIRTÄISIVÄT JOUKKONSA SYVÄRILTÄ ja MAASELÄN KANNAKSELTA KANNAKSELLE. Tällöin lähtisi liikkeelle Karjalan Rintaman vasemman sivustan hyökkäys, jota tukisivat 7.Ilma-armeija ja Laatokan ja Äänisen lippueet. Karjalan Rintaman joukot etenisivät nopeasti Laatokan rannikkoa – kohti Sortavalaa, katkaisten Petroskoin alueella olevien suomalaisten vetäytymistiet. Saman aikaisesti Maaselän kannaksella olevat neuvostojoukot siirtyisivät hyökkäykseen. Aunuksen ryhmä saarrettaisiin ja tuhottaisiin.

Tässä vaiheessa LeRin joukot jatkaisivat hyökkäystään Viipurin ohi kohti Lappeenrantaa ja Käkisalmea. Kun Lappeenranta saavutettaisiin, pääosa joukoista suunnattaisiin länteen kohti Kymijoki – Kotka – Kouvola - tasa. Samanaikaisesti tuhottaisiin yhteistoiminnassa KarjRi:n kanssa Laatokan luoteispuolella sinne vetäytyneet suomalaisjoukot. Kun suomalaisten puolustus horjuisi, niin saksalaiset siirtäisivät pohjoisesta kahdesta kolmeen divisioonaa suomalaisten avuksi. Kun 20.Vuoristoarmeijan puolustus heikentyisi, siirtyisi Karjalan Rintaman oikean sivustan joukot hyökkäykseen. Karjalan Rintaman hyökkäys tapahtuisi Barentsinmereltä Laatokkaan. Puna-armeijan joukot tunkeutuisivat syvälle Suomeen myös pohjoisesta katkaisten Pohjanlahdessa saksalaisten joukkojen etenemistiet suomalaisiin satamiin.
Kysymys oli neljästä strategisesta iskusta jotka kohdistuisivat Kannaksen, Syvärin, Aunuksen ja Lapin joukkoihin.
Stalin kirjoitutti yleisesikunnan sijaispäälliköllä: Koska Leningradin Rintaman oli toteutettava useita samanaikaisia operaatioita, Karjalan Rintaman oli toteutettava kaksi operaatiota pohjoisen alueilla, mutta siinä järjestyksessä että ensin hyökätään suomalaisia ja vasta sitten saksalaisia joukkoja vastaan. Stalin korosti että tästä huolimatta ei pitänyt heikentää Karjalan Rintaman pohjoista osaa, missä vastassa oli 20.Vuoristoarmeija. Siellä joukkoja olisi pidettävä valmiudessa välitöntä hyökkäystä varten ja estettävä vihollisen siirtymästä eteenpäin. Neuvostojohto laski suomalaisten henkisen tahdon murtuvan suurhyökkäyksen paineessa. Stalin katsoi Karjalan kannakselta suoraan Suomen talous ja valtakeskuksiin.

Lue lisää

Panssarikauhu tuli Hitlerin liittolaiselle Viipurin jälkeen, kun pojille annettiin ja opetettiin käyttämään kauhut ja nyrkit.
Nykyaikana manu pelas sorostellen valuutat ja keinoelin esko antoi pankeille avoimen asianajovaltakirjan myydä high-tech yrittäjät ja yritykset ulkolaisille.
Eli työkaluja puuttui molemmissa tapauksissa.
Troikka Ryti, Mannerheim ja Tanner tiesivät jo vuoden 1941 lopussa, ettei parhaimmillaankaan päästäsi kuin 1940 ryöstörauhaan. Asettivat Viipurin suurelle isänmaalliselle impperialistille syötiksi.
Nykyaikana troikka Sauli, Mauri ja Lauri kuljettavat Sinua kuin Stalin halpatyövoimaa, eller hur?

vielä pikkasen kirjoitti:

" entinen lukija ,lopetin jo -60 luvulla "

Näin Stalin aikoi vallata Suomen.

Tiihosen tutkimusten mukaan.
Stalin ja yleisesikunnan dialogiaa. KUINKA Syvärin joukot tuhotaan ja kuinka LeRin joukot hyökkäävät Kymijoki – Kotka –Kouvola linjalle

Luoteisen suunnan strategisessa hyökkäyksessä käytettäisiin LeRin ja KarjRintaman joukkoja, Itämeren laivastoa, Laatokan ja Äänisen laivastolippueita ja runsaasti ilmavoimia. Hyökkäys muodostuisi toisiaan seuraavista voimakkaista , tahditetuista iskuista. Ensimmäiseksi lähtisivät hyökkäämään LeRin oikea siiven joukot, vahvennettuina ylijohdon ja rintamien joukoilla. Ne hyökkäisivät pääpiirteissään suunnassa Vanha Valkeasaari - Viipuri - Lappeenranta ja tuhoaisivat suomalaisten päävoimat Kannaksella.

Tätä hyökkäystä tukisi 13.Ilma-armeija ja Itämeren laivaston meri-ja ilmavoimat. Kun Kannaksen hyökkäys alkaisi VAIKUTTAA, suomalaiset SIIRTÄISIVÄT JOUKKONSA SYVÄRILTÄ ja MAASELÄN KANNAKSELTA KANNAKSELLE. Tällöin lähtisi liikkeelle Karjalan Rintaman vasemman sivustan hyökkäys, jota tukisivat 7.Ilma-armeija ja Laatokan ja Äänisen lippueet. Karjalan Rintaman joukot etenisivät nopeasti Laatokan rannikkoa – kohti Sortavalaa, katkaisten Petroskoin alueella olevien suomalaisten vetäytymistiet. Saman aikaisesti Maaselän kannaksella olevat neuvostojoukot siirtyisivät hyökkäykseen. Aunuksen ryhmä saarrettaisiin ja tuhottaisiin.

Tässä vaiheessa LeRin joukot jatkaisivat hyökkäystään Viipurin ohi kohti Lappeenrantaa ja Käkisalmea. Kun Lappeenranta saavutettaisiin, pääosa joukoista suunnattaisiin länteen kohti Kymijoki – Kotka – Kouvola - tasa. Samanaikaisesti tuhottaisiin yhteistoiminnassa KarjRi:n kanssa Laatokan luoteispuolella sinne vetäytyneet suomalaisjoukot. Kun suomalaisten puolustus horjuisi, niin saksalaiset siirtäisivät pohjoisesta kahdesta kolmeen divisioonaa suomalaisten avuksi. Kun 20.Vuoristoarmeijan puolustus heikentyisi, siirtyisi Karjalan Rintaman oikean sivustan joukot hyökkäykseen. Karjalan Rintaman hyökkäys tapahtuisi Barentsinmereltä Laatokkaan. Puna-armeijan joukot tunkeutuisivat syvälle Suomeen myös pohjoisesta katkaisten Pohjanlahdessa saksalaisten joukkojen etenemistiet suomalaisiin satamiin.
Kysymys oli neljästä strategisesta iskusta jotka kohdistuisivat Kannaksen, Syvärin, Aunuksen ja Lapin joukkoihin.
Stalin kirjoitutti yleisesikunnan sijaispäälliköllä: Koska Leningradin Rintaman oli toteutettava useita samanaikaisia operaatioita, Karjalan Rintaman oli toteutettava kaksi operaatiota pohjoisen alueilla, mutta siinä järjestyksessä että ensin hyökätään suomalaisia ja vasta sitten saksalaisia joukkoja vastaan. Stalin korosti että tästä huolimatta ei pitänyt heikentää Karjalan Rintaman pohjoista osaa, missä vastassa oli 20.Vuoristoarmeija. Siellä joukkoja olisi pidettävä valmiudessa välitöntä hyökkäystä varten ja estettävä vihollisen siirtymästä eteenpäin. Neuvostojohto laski suomalaisten henkisen tahdon murtuvan suurhyökkäyksen paineessa. Stalin katsoi Karjalan kannakselta suoraan Suomen talous ja valtakeskuksiin.

Lue lisää

"Tiihosen tutkimusten mukaan."

Oletko saanut itsellesi omat Tiihosesi? Minulla olisi yhdet ylimääräisetkin...

Tiihostelua kirjoitti:

"Tiihosen tutkimusten mukaan."

Oletko saanut itsellesi omat Tiihosesi? Minulla olisi yhdet ylimääräisetkin...

varustettu jaksa kahlata koko Tiihosta läpi. Toisaalta jos sinulla on epänormaalit hermot, niin voisit kirjoittaa foorumille lyhyen yhteen vedon Kuutterselästä hyökänneen 1.Liikkuvan ryhmän ja Sahakylästä edenneiden neuvostopanssareiden käymistä taisteluista Mustamäki-Sykiälä seudulla. Uskoakseni panssariryhmä Sahakylä voitti koska 1.PsPr:n komentaja vaihdettiin. Vakavalla naamalla kysyisinkin onko kukaan muu kuin Tiihonen kuullut kyseisestä panssaritaistelusta.

normaalihermoilla kirjoitti:

varustettu jaksa kahlata koko Tiihosta läpi. Toisaalta jos sinulla on epänormaalit hermot, niin voisit kirjoittaa foorumille lyhyen yhteen vedon Kuutterselästä hyökänneen 1.Liikkuvan ryhmän ja Sahakylästä edenneiden neuvostopanssareiden käymistä taisteluista Mustamäki-Sykiälä seudulla. Uskoakseni panssariryhmä Sahakylä voitti koska 1.PsPr:n komentaja vaihdettiin. Vakavalla naamalla kysyisinkin onko kukaan muu kuin Tiihonen kuullut kyseisestä panssaritaistelusta.

Lue lisää

> Vakavalla naamalla kysyisinkin onko kukaan muu kuin Tiihonen kuullut kyseisestä panssaritaistelusta. <


Olen lukenut tuon jutun Tiihosenkin kirjasta ja joitain mainintoja on ollut muissakin lähteissä. Mikä niitä venäläisiä oikein viivytti? No nehän taisteli keskenään melkoisen matsin. Väitätkö ettei se ole totta?

Jo Talvisodan aikaan sattui moniakin tapauksia joissa venäläisjoukot alkoivat taistella keskenään suomalaisten partioiden hyökättyä niiden kimppuun ensiksi.

Tiihostelua kirjoitti:

> Vakavalla naamalla kysyisinkin onko kukaan muu kuin Tiihonen kuullut kyseisestä panssaritaistelusta. <


Olen lukenut tuon jutun Tiihosenkin kirjasta ja joitain mainintoja on ollut muissakin lähteissä. Mikä niitä venäläisiä oikein viivytti? No nehän taisteli keskenään melkoisen matsin. Väitätkö ettei se ole totta?

Jo Talvisodan aikaan sattui moniakin tapauksia joissa venäläisjoukot alkoivat taistella keskenään suomalaisten partioiden hyökättyä niiden kimppuun ensiksi.

Lue lisää

tiukasti asialinjalla ja jätetään rähinät muille. Henkilökohtaisesti pitkään sotahistoriaa harrastaneena en ole tavannut kuvausta venäläisten keskinäisestä ”kahinasta” mistään muualta kuin Tiihosen väitöskirjasta. Voisitko mainita jonkun muun lähteen tapahtumalle. Toisaalta se olisi looginen selitys venäläisten viivyttelylle. Käytännössä heillä oli tie auki sekä Kanneljärven että Uudenkirkon suuntaan. Myöskin JR53:n Sahakylässä taistelleet joukot tai sinne vastaiskun tehnyt JP6:n komppania selvisi hyvin pienillä tappioilla pahasta pussista. Periaatteessa meillä on kaksi mahdollisuutta. Joko venäläiset ovat taistelleet keskenään tai heidän äärimmäisen jäykät taistelumetodinsa ovat osoittaneet heikoimmat puolensa. Käytännössä divisioonilla ei ollut minkäänlaista omaa päätäntävaltaa ja armeijakunnillakin heikosti. Jos jokaiselle pienellekin operaatiolle piti saada lupa armeijasta, niin totta ihmeessä se jäykisti toimintaa.

”Olen lukenut tuon jutun Tiihosenkin kirjasta ja joitain mainintoja on ollut muissakin lähteissä. Mikä niitä venäläisiä oikein viivytti? No nehän taisteli keskenään melkoisen matsin. Väitätkö ettei se ole totta?”

normaalihermoilla kirjoitti:

varustettu jaksa kahlata koko Tiihosta läpi. Toisaalta jos sinulla on epänormaalit hermot, niin voisit kirjoittaa foorumille lyhyen yhteen vedon Kuutterselästä hyökänneen 1.Liikkuvan ryhmän ja Sahakylästä edenneiden neuvostopanssareiden käymistä taisteluista Mustamäki-Sykiälä seudulla. Uskoakseni panssariryhmä Sahakylä voitti koska 1.PsPr:n komentaja vaihdettiin. Vakavalla naamalla kysyisinkin onko kukaan muu kuin Tiihonen kuullut kyseisestä panssaritaistelusta.

Lue lisää

Olen lukenut Sykiälässä 14.6. panssareiden jalkoihin jääneen 4.K/JP6:n sotapäiväkirjan. Porukat löysivät osapuilleen toisensa Vammeljoen takana Näyttää siltä, että Vammeljärven eteläpuolinen alue, jossa RvPr:n esikuntakin oli, on ollut jonkinlainen välitavoite. Koska Kuuterselän ylälohkolla tilanne oli vielä kesken, ei alalohkolta voinut pelkällä läpimurto-osastolla rynnistää liian pitkälle. Sehän olisi voitu lyödä erillistaistelussa. On muistettava, että URR ja HRR olivat vielä paikallaan Vammelsuun alueella 14.6. menettäessään oman prikaatinesikuntansa takanaan!

Reservissä ollut JP6 oli jo hajotettu eri toimintasuuntiin, kun se sai käskyn selvittää tilanne Mustamäessä. Pääasemassa oli jo viiden kilometrin aukko. 4.K oli käytännössä ainoa täysvahvuinen komppania ottamassa vastaan seuraavanlaista osastoa yhdessä 3.K:n osien kanssa. 3.K menetti kaiki upseerit kornetti paloheimoa lukuunottamatta ilmapommituksissa jo taistelualueelle saavuttaessa eikä ollut oikein vedossa, (mutta lopulta juuri Paloheimon joukkue tuli viimeisenä kokonaisena Sykiälästä). Jääkärit törmäsivät tulivoimaiseen ja nopeaan liikkuvaan osatoon: 1. Punalippuinen Panssariprikaati vahvistettuna erillisellä panssarivaunurykmentillä ja automaattiasein varustetulla pataljoonalla. Tulitukena sillä oli moottoroitu patteristo.

Sykiälään saapui klo 17.50 yhteensä 35 vaunua ja hiukan myöhemmin 8 lisää. Kärkijoukkkona olleissa vaunuissa oli automaattiasein varustettuja miehiä kansilla. Konepistooli- ja Emma-miehet juoksivat ketjussa metsästä aukealle. Kun neuvostoliittolaiset panssarit keksivät, ettei vastassa ollut panssarintorjunta-aseistusta, ne alkoivat liikkua syöksyittäin kansakoulun ja aukean, peltojen alueella. Yllätetyt likimain marssitauolla olleet jääkärit etsivät suojaa ojista ja rakennusten takaa. Eteen työnnetty suomalaiskonekivääri tyhjensi vaunujen kansia hiukan takaviistosta ja jostakin avoimelta paikalta, pellonojasta, alkoi ampua toinen suomalaiskonekivääri. Sen miehistö saikin siipeensä. Kiväärinjohtaja, 19-vuotias alikersantti, tuli haavoittuneena tuntikausia muita jäljessä aikanaan. Kauan jääkärit eivät voineet tuossa taistella. Kaaoksessa joukkueet irtautuivat metsiin laskemaan vaunuja, jotka ajoivat kuin Punaisen torin paraatissa.

Norsupyssyllä vielä vastarintaa yrittänyt luutnantti haavoittui.

4. K:n päällikkö kokosi sadan miehen osaston, jonka hän vei yöllä Vammeljoen itäpuolitse ja Vammeljoen yli.

Koska pataljoonankomentajaan oli menetetty yhteys, 4.K:n päällikkö lähetti vielä yöllä tiedustelupartion Sykiälään. Ei löytynyt (pataljoonankomentaja meni jo jossakin Kirjavalassa eksyttyään omista) mutta eivät raportoineet panssaritaisteluista.

Osittain hajalle joutunut 4.K odotteli Vammeljoen takana yksittäisiä taistelijoita ja ryhmiä, jatkoi sitten aamulla Uudenkirkon suuntaan eikä sen sotapäiväkirjassa mainita mitään puna-armeijan sisäisiä otteluita.

Kahakka oli nopea humahdus ja Sykiälän maastossa ollut porukka menetti vain 9 kaatunutta sekä yli kaksikymmentä kadonnutta, joista muutama tuli sotavankeudesta aikanaan. Loput hukkuivat, tai muhentuivat teräsjyrän alle jääden kentälle ikuisiksi ajoiksi. Puna-armeijalle Sykiälä oli kova koitos. 4.K:n konekiväärien työkunnosta kertoo se, että Sykiälän muistopatsaan äärellä on laattoihin kirjoitettuna 250 kaatuneen neuvostosotilaan nimet. Keskeisin niistä on omistettu Neuvostoliiton sankarille, rivimies Vladimir Korablinille, kaatui Sykiälässä 14.6. 1944.

Tästä opittiin, ettei kiväärivarustuksen kanssa liikkuva hyväkään komppania sulje panssariyhtymän tietä suursodassa. Toisaalta 4.K:n pari viivyttävää konekivääriryhmää tappeli yksin paremmin kuin kokonainen jalkaväkiprikaati myöhemmin Viipurissa. Tuollaisille miehille kannattaa antaa aseita ja.

Bybi kirjoitti:

Olen lukenut Sykiälässä 14.6. panssareiden jalkoihin jääneen 4.K/JP6:n sotapäiväkirjan. Porukat löysivät osapuilleen toisensa Vammeljoen takana Näyttää siltä, että Vammeljärven eteläpuolinen alue, jossa RvPr:n esikuntakin oli, on ollut jonkinlainen välitavoite. Koska Kuuterselän ylälohkolla tilanne oli vielä kesken, ei alalohkolta voinut pelkällä läpimurto-osastolla rynnistää liian pitkälle. Sehän olisi voitu lyödä erillistaistelussa. On muistettava, että URR ja HRR olivat vielä paikallaan Vammelsuun alueella 14.6. menettäessään oman prikaatinesikuntansa takanaan!

Reservissä ollut JP6 oli jo hajotettu eri toimintasuuntiin, kun se sai käskyn selvittää tilanne Mustamäessä. Pääasemassa oli jo viiden kilometrin aukko. 4.K oli käytännössä ainoa täysvahvuinen komppania ottamassa vastaan seuraavanlaista osastoa yhdessä 3.K:n osien kanssa. 3.K menetti kaiki upseerit kornetti paloheimoa lukuunottamatta ilmapommituksissa jo taistelualueelle saavuttaessa eikä ollut oikein vedossa, (mutta lopulta juuri Paloheimon joukkue tuli viimeisenä kokonaisena Sykiälästä). Jääkärit törmäsivät tulivoimaiseen ja nopeaan liikkuvaan osatoon: 1. Punalippuinen Panssariprikaati vahvistettuna erillisellä panssarivaunurykmentillä ja automaattiasein varustetulla pataljoonalla. Tulitukena sillä oli moottoroitu patteristo.

Sykiälään saapui klo 17.50 yhteensä 35 vaunua ja hiukan myöhemmin 8 lisää. Kärkijoukkkona olleissa vaunuissa oli automaattiasein varustettuja miehiä kansilla. Konepistooli- ja Emma-miehet juoksivat ketjussa metsästä aukealle. Kun neuvostoliittolaiset panssarit keksivät, ettei vastassa ollut panssarintorjunta-aseistusta, ne alkoivat liikkua syöksyittäin kansakoulun ja aukean, peltojen alueella. Yllätetyt likimain marssitauolla olleet jääkärit etsivät suojaa ojista ja rakennusten takaa. Eteen työnnetty suomalaiskonekivääri tyhjensi vaunujen kansia hiukan takaviistosta ja jostakin avoimelta paikalta, pellonojasta, alkoi ampua toinen suomalaiskonekivääri. Sen miehistö saikin siipeensä. Kiväärinjohtaja, 19-vuotias alikersantti, tuli haavoittuneena tuntikausia muita jäljessä aikanaan. Kauan jääkärit eivät voineet tuossa taistella. Kaaoksessa joukkueet irtautuivat metsiin laskemaan vaunuja, jotka ajoivat kuin Punaisen torin paraatissa.

Norsupyssyllä vielä vastarintaa yrittänyt luutnantti haavoittui.

4. K:n päällikkö kokosi sadan miehen osaston, jonka hän vei yöllä Vammeljoen itäpuolitse ja Vammeljoen yli.

Koska pataljoonankomentajaan oli menetetty yhteys, 4.K:n päällikkö lähetti vielä yöllä tiedustelupartion Sykiälään. Ei löytynyt (pataljoonankomentaja meni jo jossakin Kirjavalassa eksyttyään omista) mutta eivät raportoineet panssaritaisteluista.

Osittain hajalle joutunut 4.K odotteli Vammeljoen takana yksittäisiä taistelijoita ja ryhmiä, jatkoi sitten aamulla Uudenkirkon suuntaan eikä sen sotapäiväkirjassa mainita mitään puna-armeijan sisäisiä otteluita.

Kahakka oli nopea humahdus ja Sykiälän maastossa ollut porukka menetti vain 9 kaatunutta sekä yli kaksikymmentä kadonnutta, joista muutama tuli sotavankeudesta aikanaan. Loput hukkuivat, tai muhentuivat teräsjyrän alle jääden kentälle ikuisiksi ajoiksi. Puna-armeijalle Sykiälä oli kova koitos. 4.K:n konekiväärien työkunnosta kertoo se, että Sykiälän muistopatsaan äärellä on laattoihin kirjoitettuna 250 kaatuneen neuvostosotilaan nimet. Keskeisin niistä on omistettu Neuvostoliiton sankarille, rivimies Vladimir Korablinille, kaatui Sykiälässä 14.6. 1944.

Tästä opittiin, ettei kiväärivarustuksen kanssa liikkuva hyväkään komppania sulje panssariyhtymän tietä suursodassa. Toisaalta 4.K:n pari viivyttävää konekivääriryhmää tappeli yksin paremmin kuin kokonainen jalkaväkiprikaati myöhemmin Viipurissa. Tuollaisille miehille kannattaa antaa aseita ja.

Lue lisää

olit sinä joka tuossa keväämmällä ilman nimimerkkiä asiantuntevasti kerroit JP6.n taisteluista Vammeljärvellä. Sait minutkin tilaamaan nettidivarista Nuorten jääkärien tien. Mutta asiaan. 2./JP6 irtautui Sahakylästä noin klo 2000 illalla jolloin venäläisille avautui suora tieyhteys Sykiälään. Koska heidän kahdenkeskeinen ottelun väitetään tapahtuneen seuraavana yönä, niin se ei sen puolesta ole mahdoton. Pitää viikonloppuna JR58:n historiikista tarkastaa nuo kellonajat miten JP1 ja JR58:n osat toimivat Vammeljoella. Koska venäläisille viimeistään seuraavaan aamun mennessä oli selvinnyt, että Jääkäriprikaatin vastahyökkäys oli epäonnistunut ja rintama Suomenlahteen saakka oli auki, niin viivyttelylle pitää löytyä joku järkevä syy.

Ps. Mihinkä JP6 hukkasi kaikki panssarimiinansa. Sykiälän kyläaukeista 400-500m Mustamäkeen päin olisi ollut tiehen asti ulottuva peltoaukea. Panssarimiinat tiehen ja vahvistettu kkk (4./JP6) sivustatuliasemiin, niin siitä ei olisi tullut läpi mikään. Ettei vain JP6:lla olisi ollut liian ”paperinmakuinen” komentaja.

kaiketi++ kirjoitti:

olit sinä joka tuossa keväämmällä ilman nimimerkkiä asiantuntevasti kerroit JP6.n taisteluista Vammeljärvellä. Sait minutkin tilaamaan nettidivarista Nuorten jääkärien tien. Mutta asiaan. 2./JP6 irtautui Sahakylästä noin klo 2000 illalla jolloin venäläisille avautui suora tieyhteys Sykiälään. Koska heidän kahdenkeskeinen ottelun väitetään tapahtuneen seuraavana yönä, niin se ei sen puolesta ole mahdoton. Pitää viikonloppuna JR58:n historiikista tarkastaa nuo kellonajat miten JP1 ja JR58:n osat toimivat Vammeljoella. Koska venäläisille viimeistään seuraavaan aamun mennessä oli selvinnyt, että Jääkäriprikaatin vastahyökkäys oli epäonnistunut ja rintama Suomenlahteen saakka oli auki, niin viivyttelylle pitää löytyä joku järkevä syy.

Ps. Mihinkä JP6 hukkasi kaikki panssarimiinansa. Sykiälän kyläaukeista 400-500m Mustamäkeen päin olisi ollut tiehen asti ulottuva peltoaukea. Panssarimiinat tiehen ja vahvistettu kkk (4./JP6) sivustatuliasemiin, niin siitä ei olisi tullut läpi mikään. Ettei vain JP6:lla olisi ollut liian ”paperinmakuinen” komentaja.

Lue lisää

Vielä noista JP6:n miinoista ja komentajasta. Eiväthän he ehtineet suluttaa. Pataljoona lähetti 1.K:n ja yhden joukkueen erillistehtävään saadessaan käskyn edetä Sahakylään. Se siirtyi maastoitse juuri, kun Neuvostoliiton ilmavoimat kohdisti pommitukset Vammeljärven-Neuvolan-Sykiälän alueelle. Kesti kauan päästä Neuvolan mäen yli. JP6:n komentajakin lensi nurin pommin paineaallosta, mutta ei saanut kuin mustelmia (kai). I/JR53:n komentajalla (Jahnukainen) oli silti pallo hukassa vielä pahemmin ja hänen joukkonsa jättivät Sahkylän ja valuivat jo jääkäreitä vastaan Sykiälän kautta.

Peitsara (JP6:n komentaja) ymmärsi, että Mustamäen tie piti sulkea. Hän oli vannottanut Jahnukaista, että Sahakylän takaisin vastaiskulla ottanut 2. K oli lähetettävä Mustamäkeen heti, kun JR53 olisi taas asemissaan. Mutta Sykiälään valui jopa Sahakylää puolustaneen päällikkö, jonka piti olla mukana jääkärikomppanian kanssa vastaiskussa!

Kun Peitsara tuli Sykiälään kello 17 ilman komentojoukkuetta ja esikuntansa upseereita, yksi jääkäriryhmä oli lähtenyt polkupyörillä Mustamäkeen selvittämään kenen hitossa hallussa se oli ja 4. K istui tauolla Sykiälän aukeilla, yksi kk edessä suojaamassa tienvarressa. Jääkäriryhmä tuli metsiä pitkin juosten takaisin ja panssarit uraa pitkin likimain yhtaikaa.

Peitsara käski konekiväärijoukkueet asemaan ja lähti taakse ottamaan yhteyttä hänelle alistettuun 10. D:n pataljoonaan ja sitten hän hävisi pojiltaan. IV AK oli perunut pataljoonan tulon, mutta tästä taas Peitsara ei tiennyt mitään...

Soppa kerrakseen. Miinat olivat varmaankin kuorma-autossa . Kaikki autonsa, telttansa, reppunsa ja polkupyöränsä he menettivätkin, eikä kalustoluetteloon olekaan merkitty koko pataljoonalle kuin 10 miinaa. Olivatkohan ne 5 kilon tuohon aikaan?

Nyt muuten muistin, mihin Vetre jäi. JP1 oli tulossa avuksi, mutta törmäsi Lempiälässä vihollisen vaunuihin. JP1 oli saanut jo panssarinyrkkejä ja -kauhuja ja ilmeisesti selvän ohjeistakin. Tosin vain kaksi vaunuista pääsi joen yli ennen kuin pioneerit räjäyttivät sillan.

Eniten pihalla tässä vaiheessa taisi kuitenkin olla IV AK:n esikunta.

Bybi kirjoitti:

Vielä noista JP6:n miinoista ja komentajasta. Eiväthän he ehtineet suluttaa. Pataljoona lähetti 1.K:n ja yhden joukkueen erillistehtävään saadessaan käskyn edetä Sahakylään. Se siirtyi maastoitse juuri, kun Neuvostoliiton ilmavoimat kohdisti pommitukset Vammeljärven-Neuvolan-Sykiälän alueelle. Kesti kauan päästä Neuvolan mäen yli. JP6:n komentajakin lensi nurin pommin paineaallosta, mutta ei saanut kuin mustelmia (kai). I/JR53:n komentajalla (Jahnukainen) oli silti pallo hukassa vielä pahemmin ja hänen joukkonsa jättivät Sahkylän ja valuivat jo jääkäreitä vastaan Sykiälän kautta.

Peitsara (JP6:n komentaja) ymmärsi, että Mustamäen tie piti sulkea. Hän oli vannottanut Jahnukaista, että Sahakylän takaisin vastaiskulla ottanut 2. K oli lähetettävä Mustamäkeen heti, kun JR53 olisi taas asemissaan. Mutta Sykiälään valui jopa Sahakylää puolustaneen päällikkö, jonka piti olla mukana jääkärikomppanian kanssa vastaiskussa!

Kun Peitsara tuli Sykiälään kello 17 ilman komentojoukkuetta ja esikuntansa upseereita, yksi jääkäriryhmä oli lähtenyt polkupyörillä Mustamäkeen selvittämään kenen hitossa hallussa se oli ja 4. K istui tauolla Sykiälän aukeilla, yksi kk edessä suojaamassa tienvarressa. Jääkäriryhmä tuli metsiä pitkin juosten takaisin ja panssarit uraa pitkin likimain yhtaikaa.

Peitsara käski konekiväärijoukkueet asemaan ja lähti taakse ottamaan yhteyttä hänelle alistettuun 10. D:n pataljoonaan ja sitten hän hävisi pojiltaan. IV AK oli perunut pataljoonan tulon, mutta tästä taas Peitsara ei tiennyt mitään...

Soppa kerrakseen. Miinat olivat varmaankin kuorma-autossa . Kaikki autonsa, telttansa, reppunsa ja polkupyöränsä he menettivätkin, eikä kalustoluetteloon olekaan merkitty koko pataljoonalle kuin 10 miinaa. Olivatkohan ne 5 kilon tuohon aikaan?

Nyt muuten muistin, mihin Vetre jäi. JP1 oli tulossa avuksi, mutta törmäsi Lempiälässä vihollisen vaunuihin. JP1 oli saanut jo panssarinyrkkejä ja -kauhuja ja ilmeisesti selvän ohjeistakin. Tosin vain kaksi vaunuista pääsi joen yli ennen kuin pioneerit räjäyttivät sillan.

Eniten pihalla tässä vaiheessa taisi kuitenkin olla IV AK:n esikunta.

Lue lisää

Pataljoonalla oli kuormastossa 40 panssarimiinaa, 4. K.n osuus siis tuo kymmenen. Mutta eivät he varmasti niitä mukanaan kantaneet siirtyessään metsien kautta Neuvolan läpi taistelualueelle sen pommituksen läpi. Ei siinä vaiheessa Ahvenanmaalta linnoitus- ja varmistustöistä kannakselle juoksutetulla pataljoonalla ollut tilannekuvaa.

pysytään kirjoitti:

tiukasti asialinjalla ja jätetään rähinät muille. Henkilökohtaisesti pitkään sotahistoriaa harrastaneena en ole tavannut kuvausta venäläisten keskinäisestä ”kahinasta” mistään muualta kuin Tiihosen väitöskirjasta. Voisitko mainita jonkun muun lähteen tapahtumalle. Toisaalta se olisi looginen selitys venäläisten viivyttelylle. Käytännössä heillä oli tie auki sekä Kanneljärven että Uudenkirkon suuntaan. Myöskin JR53:n Sahakylässä taistelleet joukot tai sinne vastaiskun tehnyt JP6:n komppania selvisi hyvin pienillä tappioilla pahasta pussista. Periaatteessa meillä on kaksi mahdollisuutta. Joko venäläiset ovat taistelleet keskenään tai heidän äärimmäisen jäykät taistelumetodinsa ovat osoittaneet heikoimmat puolensa. Käytännössä divisioonilla ei ollut minkäänlaista omaa päätäntävaltaa ja armeijakunnillakin heikosti. Jos jokaiselle pienellekin operaatiolle piti saada lupa armeijasta, niin totta ihmeessä se jäykisti toimintaa.

”Olen lukenut tuon jutun Tiihosenkin kirjasta ja joitain mainintoja on ollut muissakin lähteissä. Mikä niitä venäläisiä oikein viivytti? No nehän taisteli keskenään melkoisen matsin. Väitätkö ettei se ole totta?”

Lue lisää

Täytyyhän Tiihosen mainita oma lähteensä väitöskirjassaan. Mikä se on?

Mitähän ihmeen höpinää tuossakin taas esitetään?

Pääasemaa Kannaksella linnoitettiin syksystä -41. Marskin kysyttyä asiaa keväällä -44 etulinjan rykmentinkomentajat nimenomaan halusivat taistella pääasemassa, eikä vetää joukkoja taempana olevaan keskeneräiseen VT-asemaan. Sitäkin linnoitettiin täyttä häkää.

Keskitetty johto? Kannaksen ryhmä johti keskitetysti joukkoja syyskuiusta -41 maaliskuuhun -44, jolloin joukot jaettiin kahdeksi Päämajan alaiseksi armeijakunnaksi. Taistelujen alettua määrättiin 14.6. kenraali Oesch Kannaksen joukkojken komentajaksi. Kyllä se oli keskitetttyä johto.

Mikä syyllinen? Jos sellainen halutaan nimetä, niin se on puna-armeija, joka toimi ylivoimaisena taitavasti ja häikäilemättä halliten niin harhauttamsen kuin taistelunkin. Vasta VKT-asemassa puntit alkoivat tasoittua. Hyökkäyksen tavoitetta eli Suomen armeijan antautumista ei saavutettu.

piirittäneen Leningradia noilla "lekottelevilla joukoilla. Muuten kannattaa mainita vielä, ettei Rajajoella ollut lentovoimiamme lainkaan.

suomalaisten kirjoitti:

piirittäneen Leningradia noilla "lekottelevilla joukoilla. Muuten kannattaa mainita vielä, ettei Rajajoella ollut lentovoimiamme lainkaan.

Tarton rauhan rajalle. Hyökkäyksestä Leningradiin kieltäydyttiin. Sitä ei saanut tulittaa, eikä pommittaa. Ylilennotkin kiellettiin.

Rajoella ei tpdella ollut lentovoimia. Ei niitä yleensäkään sijoiteta etulinjaan. Kannaksella oli kymmenkunta lentokenttää. Hävittäjälentolaivue 24 MT-koneineen oli Suulajärvellä vain 30 km etulinjasta.

Marsares kirjoitti:

Mitähän ihmeen höpinää tuossakin taas esitetään?

Pääasemaa Kannaksella linnoitettiin syksystä -41. Marskin kysyttyä asiaa keväällä -44 etulinjan rykmentinkomentajat nimenomaan halusivat taistella pääasemassa, eikä vetää joukkoja taempana olevaan keskeneräiseen VT-asemaan. Sitäkin linnoitettiin täyttä häkää.

Keskitetty johto? Kannaksen ryhmä johti keskitetysti joukkoja syyskuiusta -41 maaliskuuhun -44, jolloin joukot jaettiin kahdeksi Päämajan alaiseksi armeijakunnaksi. Taistelujen alettua määrättiin 14.6. kenraali Oesch Kannaksen joukkojken komentajaksi. Kyllä se oli keskitetttyä johto.

Mikä syyllinen? Jos sellainen halutaan nimetä, niin se on puna-armeija, joka toimi ylivoimaisena taitavasti ja häikäilemättä halliten niin harhauttamsen kuin taistelunkin. Vasta VKT-asemassa puntit alkoivat tasoittua. Hyökkäyksen tavoitetta eli Suomen armeijan antautumista ei saavutettu.

Lue lisää

http://www.konco.com/kannas/

Siiranmäestä ajoimme Valkeasaaren kautta Pietariin. Venäläisten 9.6.1944 alkaneen suurhyökkäyksen painopiste oli Valkeasaaressa 10. D:n lohkolla, missä rintama murtui 10.6. Valkeasaari kuului Pääasemaan. Jälkiviisaasti voi hämmästellä, miksi pääpuolustusasema oli rakennettu laakealle hiesumaalle, eikä sitä oltu sijoitettu taemmaksi edullisempaan maastoon. Tänään vanhan Pääaseman maasto on peitteinen kasvaen puuta ja pensasta, mutta 1944 se oli verrattavissa Pohjanmaan lakeuksiin. Pajari, joka kovasti arvosteli VT-linjaa, oli Pääasemassa käydessään sen sijaintiin ja varusteluihin tyytyväinen. Venäläisten suurhyökkäys Valkeasaaressa on taatusti ollut maanpäällinen helvetti. Yksittäisiä tykinlaukauksia ei kuulunut, ainoastaan yhtenäistä jymyä. Maata lensi kymmenien ja pölyä satojen metrien korkeuteen.

Erässä tiedustelussa selvitettiin, minkälainen maasto aivan rajan pinnassa oli
ja minkälaiset olivat jokien ylimenomahdollisuudet. Suurimman osan
matkaa raja noudatteli joen uomaa (aluksi Rajajoki, myöhemmin eräs toinen
joki). Joen yli vei tällä osuudella noin kymmenkunta tietä ja muutamia
polkuja. Isompien teiden siltoja oli rikottu, samoin rautatiesiltoja oli tuhottu.
Useimmiten joen pystyi sen sijaan kahlaamaan, sillä vesi oli matalaa.

Maginot kirjoitti:

http://www.konco.com/kannas/

Siiranmäestä ajoimme Valkeasaaren kautta Pietariin. Venäläisten 9.6.1944 alkaneen suurhyökkäyksen painopiste oli Valkeasaaressa 10. D:n lohkolla, missä rintama murtui 10.6. Valkeasaari kuului Pääasemaan. Jälkiviisaasti voi hämmästellä, miksi pääpuolustusasema oli rakennettu laakealle hiesumaalle, eikä sitä oltu sijoitettu taemmaksi edullisempaan maastoon. Tänään vanhan Pääaseman maasto on peitteinen kasvaen puuta ja pensasta, mutta 1944 se oli verrattavissa Pohjanmaan lakeuksiin. Pajari, joka kovasti arvosteli VT-linjaa, oli Pääasemassa käydessään sen sijaintiin ja varusteluihin tyytyväinen. Venäläisten suurhyökkäys Valkeasaaressa on taatusti ollut maanpäällinen helvetti. Yksittäisiä tykinlaukauksia ei kuulunut, ainoastaan yhtenäistä jymyä. Maata lensi kymmenien ja pölyä satojen metrien korkeuteen.

Erässä tiedustelussa selvitettiin, minkälainen maasto aivan rajan pinnassa oli
ja minkälaiset olivat jokien ylimenomahdollisuudet. Suurimman osan
matkaa raja noudatteli joen uomaa (aluksi Rajajoki, myöhemmin eräs toinen
joki). Joen yli vei tällä osuudella noin kymmenkunta tietä ja muutamia
polkuja. Isompien teiden siltoja oli rikottu, samoin rautatiesiltoja oli tuhottu.
Useimmiten joen pystyi sen sijaan kahlaamaan, sillä vesi oli matalaa.

Lue lisää

Olen käynyt Valkeasaaressa. Linjat tehtiin vihollisen tähystyksen alla siihen, mihin silloin päästiin. Asema oli kelvoton. Oli vaikea tehdä asemia sellaiseen "juoksuhiekkaan". Korsut olivat taempana. Todellakin joku offiseeri keksi laittaa niitä vitsaskimppuja hiekkaa sitomaan, jotta sai kaivantoa juoksuhaudaksi. Niiden hajonneitten vitsasten ja hiekan seassa JR1:n jätkät sitten kahlasivat toimimattomine aseineen jonkin aikaa.

Marsares kirjoitti:

Mitähän ihmeen höpinää tuossakin taas esitetään?

Pääasemaa Kannaksella linnoitettiin syksystä -41. Marskin kysyttyä asiaa keväällä -44 etulinjan rykmentinkomentajat nimenomaan halusivat taistella pääasemassa, eikä vetää joukkoja taempana olevaan keskeneräiseen VT-asemaan. Sitäkin linnoitettiin täyttä häkää.

Keskitetty johto? Kannaksen ryhmä johti keskitetysti joukkoja syyskuiusta -41 maaliskuuhun -44, jolloin joukot jaettiin kahdeksi Päämajan alaiseksi armeijakunnaksi. Taistelujen alettua määrättiin 14.6. kenraali Oesch Kannaksen joukkojken komentajaksi. Kyllä se oli keskitetttyä johto.

Mikä syyllinen? Jos sellainen halutaan nimetä, niin se on puna-armeija, joka toimi ylivoimaisena taitavasti ja häikäilemättä halliten niin harhauttamsen kuin taistelunkin. Vasta VKT-asemassa puntit alkoivat tasoittua. Hyökkäyksen tavoitetta eli Suomen armeijan antautumista ei saavutettu.

Lue lisää

Eikö tuo ole hajauttamista paremminkin. Historian valossa Laatikaiselle keskitetty johto purettiin syystä, että päämajalla ei ollut mitään kontrollia siihen.

"-44, jolloin joukot jaettiin kahdeksi Päämajan alaiseksi armeijakunnaksi"

Omaa kirjoitustasi kirjoitti:

Eikö tuo ole hajauttamista paremminkin. Historian valossa Laatikaiselle keskitetty johto purettiin syystä, että päämajalla ei ollut mitään kontrollia siihen.

"-44, jolloin joukot jaettiin kahdeksi Päämajan alaiseksi armeijakunnaksi"

Lue lisää

Laatikainen oli Maaselan ryhmän ( II AK) komentaja syksystä -41 talveen -44. Silloin Kannaksen ryhmä ( Öhqvist) jaettiin kahteen armeijakuntaan, koska katsottiin, että Vuoksen jakaessa Kannaksen kahteen osaan se taistelujen aikana tarvitsisi kaksi johtoporrasta. Laatikainen tuli komentajaksi läntiseen IV AK:an ja Siilasvuo itäiseen III AK:an.
MYöhemmin tuotiin Itä-Karjalasta Svenssonin V AK,jolle 23.6. alistettiin joukot Saimaan kanavasta länteen eli 17. D, 3. Pr, 20. Pr ja 10. D sekä aikanaan myös saksalainen 122.D.

Ylin johtoporras oli Kajoke ( Oesch) 15.6. alkaen.

Kyllä Päämajalla oli "kontrolli" kaikkiin alaisiinsa johtoportaisiin. Joskus liiankin tiukka.

Lukumies. kirjoitti:

Olen käynyt Valkeasaaressa. Linjat tehtiin vihollisen tähystyksen alla siihen, mihin silloin päästiin. Asema oli kelvoton. Oli vaikea tehdä asemia sellaiseen "juoksuhiekkaan". Korsut olivat taempana. Todellakin joku offiseeri keksi laittaa niitä vitsaskimppuja hiekkaa sitomaan, jotta sai kaivantoa juoksuhaudaksi. Niiden hajonneitten vitsasten ja hiekan seassa JR1:n jätkät sitten kahlasivat toimimattomine aseineen jonkin aikaa.

Lue lisää

Olisiko kenelläkään tietoa ER P 20 vaiheista ?
Aluksi 9.6.44 oli sormenkärjen seutuvilla ja Viipurin menetyksen aikaan/jälkeen tienhaarassa... Sitten Viipurinlahdella ? Oliko Vuosalmella lainkaan ?
Jossain vaiheessa ER P 20 kuljetettiin tietääkseni oikein rekoilla rantatietä, mutta tienhaaraanko. Kiire oli jaa kyyti oli ennenkokematonta kuulemma.

Lukumies. kirjoitti:

Olen käynyt Valkeasaaressa. Linjat tehtiin vihollisen tähystyksen alla siihen, mihin silloin päästiin. Asema oli kelvoton. Oli vaikea tehdä asemia sellaiseen "juoksuhiekkaan". Korsut olivat taempana. Todellakin joku offiseeri keksi laittaa niitä vitsaskimppuja hiekkaa sitomaan, jotta sai kaivantoa juoksuhaudaksi. Niiden hajonneitten vitsasten ja hiekan seassa JR1:n jätkät sitten kahlasivat toimimattomine aseineen jonkin aikaa.

Lue lisää

Eikös korpisoturin pitännyt olla tottunut Karjalan maastoon.

suomalaisten kirjoitti:

piirittäneen Leningradia noilla "lekottelevilla joukoilla. Muuten kannattaa mainita vielä, ettei Rajajoella ollut lentovoimiamme lainkaan.

Saavat väittää mitä haluavat.

Leningrad olisi kyllä saavutettu jos Hitler ei olisi vetännyt Hoepneria Moskovaan.

Markku vm 59 kirjoitti:

Olisiko kenelläkään tietoa ER P 20 vaiheista ?
Aluksi 9.6.44 oli sormenkärjen seutuvilla ja Viipurin menetyksen aikaan/jälkeen tienhaarassa... Sitten Viipurinlahdella ? Oliko Vuosalmella lainkaan ?
Jossain vaiheessa ER P 20 kuljetettiin tietääkseni oikein rekoilla rantatietä, mutta tienhaaraanko. Kiire oli jaa kyyti oli ennenkokematonta kuulemma.

Lue lisää

Tuossa kirjassa on kerrottu jotain Er.P 20 vaiheistakin.

Kutsui ääni isänmaan, jalkaväkirykmentti 58 1941-1944. Viljo Ratia-Leo Saressalo-Esko Arosilta.

On muuten kirjat hyvissä hinnoissa:

http://www.huuto.net/kohteet/kutsui-aani-isanmaan-jr-58-1941-1944/157028353

Minullakin olisi priimakuntoinen omassa hyllyssäni... vieläpä tekijöiden omisteella...

Marsares kirjoitti:

Laatikainen oli Maaselan ryhmän ( II AK) komentaja syksystä -41 talveen -44. Silloin Kannaksen ryhmä ( Öhqvist) jaettiin kahteen armeijakuntaan, koska katsottiin, että Vuoksen jakaessa Kannaksen kahteen osaan se taistelujen aikana tarvitsisi kaksi johtoporrasta. Laatikainen tuli komentajaksi läntiseen IV AK:an ja Siilasvuo itäiseen III AK:an.
MYöhemmin tuotiin Itä-Karjalasta Svenssonin V AK,jolle 23.6. alistettiin joukot Saimaan kanavasta länteen eli 17. D, 3. Pr, 20. Pr ja 10. D sekä aikanaan myös saksalainen 122.D.

Ylin johtoporras oli Kajoke ( Oesch) 15.6. alkaen.

Kyllä Päämajalla oli "kontrolli" kaikkiin alaisiinsa johtoportaisiin. Joskus liiankin tiukka.

Lue lisää

Etkö sinä tiedä, että L. dokasi.

Pajari saapuu Kannakselle

Suureksi osaksi Nihtilän puheet tulevasta suurhyökkäyksestä ja asemien huonosta kunnosta saivat Airon siirtämään Pajarin 3. Divisioonan Uhtualta kannakselle.

Saavuttuaan Kannakselle maaliskuussa kenraalimajuri Aaro Pajari ja hänen esikuntapäällikkönsä everstiluutnantti Wolf H. Halsti ryhtyivät tutustumaan VT-aseman kuntoon IV AK:n kohdalla, koska heidän oli määrä jäädä kunnostamaan asemia aluksi. Pajari oli raivoissaan nähtyään Kuuterselän, koska hän Halstin kanssa piti Kuuterselkää VT-linjan tärkeimpänä kohtana. He ajoivat samat tien Laatikaisen puheille kertomaan mielipiteensä asemien kunnosta, josta Laatikainen asettui aivan toiselle kannalle. Pajari räjähti täysin huutaen: "Mikä tämä VT-linja on, jos se tärkeimmässä paikassa on täyttä paskaa?". Laatikainen vastasi: "Herra puhuu asioista, jotka eivät häntä koske". Joukkosi taas on täällä vain työläisinä, jolle armeijakunta antaa käskyjä mitä tehdä. Tästä kenraalien välit rikkoutuivat ja eivät koskaan palanneet ennalleen. Laatikainen ei uskonut suurhyökkäyksen olevan tulossakaan, joten hän ei kiirehtinyt tärkeimpien kohteiden linnoittamista, vaan hoiti hommia systemaattisesti. Eli paljon linnoitettiin kohtia mistä vihollinen ei yrittänytkään läpimenoa.

Kyrvänimumarzari kirjoitti:

Etkö sinä tiedä, että L. dokasi.

Pajari saapuu Kannakselle

Suureksi osaksi Nihtilän puheet tulevasta suurhyökkäyksestä ja asemien huonosta kunnosta saivat Airon siirtämään Pajarin 3. Divisioonan Uhtualta kannakselle.

Saavuttuaan Kannakselle maaliskuussa kenraalimajuri Aaro Pajari ja hänen esikuntapäällikkönsä everstiluutnantti Wolf H. Halsti ryhtyivät tutustumaan VT-aseman kuntoon IV AK:n kohdalla, koska heidän oli määrä jäädä kunnostamaan asemia aluksi. Pajari oli raivoissaan nähtyään Kuuterselän, koska hän Halstin kanssa piti Kuuterselkää VT-linjan tärkeimpänä kohtana. He ajoivat samat tien Laatikaisen puheille kertomaan mielipiteensä asemien kunnosta, josta Laatikainen asettui aivan toiselle kannalle. Pajari räjähti täysin huutaen: "Mikä tämä VT-linja on, jos se tärkeimmässä paikassa on täyttä paskaa?". Laatikainen vastasi: "Herra puhuu asioista, jotka eivät häntä koske". Joukkosi taas on täällä vain työläisinä, jolle armeijakunta antaa käskyjä mitä tehdä. Tästä kenraalien välit rikkoutuivat ja eivät koskaan palanneet ennalleen. Laatikainen ei uskonut suurhyökkäyksen olevan tulossakaan, joten hän ei kiirehtinyt tärkeimpien kohteiden linnoittamista, vaan hoiti hommia systemaattisesti. Eli paljon linnoitettiin kohtia mistä vihollinen ei yrittänytkään läpimenoa.

Lue lisää

VT-asemassa vastasi kenraali Hanell Linnoitusesikuntineen, ei Laatikainen. Tämä tuli Kannakselle vasta maaliskuussa -44. Sitä ennen Kannaksen Ryhmää komensi kenraali Öhqvist, joka myös valvoi aktiivisti linnoitustöitä.

Pajari teki 13.5. 44 sinänsä järkevän esityksen VT-aseman syvyyden lisäämiseksi. Laatikainen ei hyväksynyt esitystä.

Linnoittamisesta kirjoitti:

VT-asemassa vastasi kenraali Hanell Linnoitusesikuntineen, ei Laatikainen. Tämä tuli Kannakselle vasta maaliskuussa -44. Sitä ennen Kannaksen Ryhmää komensi kenraali Öhqvist, joka myös valvoi aktiivisti linnoitustöitä.

Pajari teki 13.5. 44 sinänsä järkevän esityksen VT-aseman syvyyden lisäämiseksi. Laatikainen ei hyväksynyt esitystä.

Lue lisää

Linnoitussuunnitteluesikunta luonnollisesti rakennutti ja Hanell oli toimeenpanija.Jatkosodan aikaisia linnoitusten täydennystöitä
johti Linnoitussuunnitteluesikunta.

Hanell ei kuulunut esikuntaan vaan toimistoon.

Bybin alemmasta keskustelusta pienin korjauksin.

http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8525404/40408007

Jääkäripataljoona 6 saapui Turusta ja otti suurhyökkäystä vastaan Kanneljärven eteläpuolella. Tankkeja vastaan jalkaväen aseilla oli tehoa vain tankkien päällä olleisiin sotilaisiin. Tässä ensimmäisessä yhteenotossa kaatui kaksi miestä ja yksi lotta. Kirjavalaan tultaessa kaatuivat tykistökeskityksessä joukkueenjohtaja Yli-Jaskari sekä alikersannti Otto Häkkinen, jääkäri Toivo Lamberg haavoittui kuolettavasti. Joukkueen varajohtaja myös haavoittui. Kyseessä ei ollut varsinainen taistelutilanne vaan kranaatin täysosuma soppajonoon. Kymmenkunta miestä oli lentänyt ympäri kenttää, kokki mm. oli sinkoutunut puuhun.
Miehiä lojui raajat silpoutuneina ympäri kenttää valittaen. Haavoittuneet nostettiin kärryille. Loput miehet lähtivät polkemaan kohti Sykiälää.
Sykiälässä jatkui puna-lentokoneiden pommitukset ja tykistön tuli ajoi pataljoonaa pois tieltä. Komppanian ainoa jäljellä oleva upseeri kornetti Arvi Paloheimo komensi miehet suojautumaan tien varsille ja tien vierellä olevan harjanteen taakse. Venäläisten tykistö seurasi meitä niin tarkasti, että tuli ohjautui ensin harjulle ja sitten sen taakse. Tasan kello kahdeksantoista tulitus loppui. Pataljoonan komentaja Peitsara ilmestyi paikalle ja kokosi upseerit luokseen arvioimaan tilannetta. Paloheimo ehdotti tiedustelupartion lähettämistä Mustaanmäkeen ja antoi ryhmänjohtajien ratkaista lähtijät arpomalla.
Laskeututtiin tielle ja lahdettiin ajamaan harvassa jonossa konti Kuuterselkää johtavaa hiekkatietä. Ehdittiin vain hiukan koulun oh, kun mutkan takaa tuli näkyviin jono venäläisiä panssarivaunuja mäen harjanteella. Sadan metrin päästä avattiin meitä kohti konekiväärituli. Yksi pojista haavoittui ja kaksi kaveria lähti häntä raahaamaan suojaan. Me loput makasimme ojassa uskaltamatta nostaa päätämme sarjojen pyyhkiessä ylitsemme. Käskin tien takana makaavia yrittämään pakoon ennen kuin vaunu avaisi tulen. Painuin entistä matalammaksi. Vaunu laukaisi tykin pakenevien perään, kolmituumaisen räjähdys muutaman metrin päässä tuntui lyövän aivot pellolle. Takki jatkoi pysähtymättä takoen tietä konekiväärillään tunnustellen näin, oliko tie miinoitettu. Tankin mentyä syöksyin tielle ja sen toisella puolella olevaan notkelmaan. Takana tullut tankki ampui mutta ei jäänyt katsomaan kuinka minun kävi vaan rynnisti johtovaunun perään. Kolmen muun vaunun mentyä ohitseni mutta viimeinen jäi sahaamaan tien suoralle, lopulta se katosi mutkan taakse. Silloin nousin pystyyn mutta tilaisuuteni pelastautua oli myöhäistä. Minua kohti sojotti kolme neljäkymmentä aseen piippua. Vangitsijoilla oli kiusaus apua minut kuten kävi haavoittuneelle toverilleni hetken kuluttua. Häntä ammutttiin kylmästi päähän.

Kirjoittaja on Paavo Lehtola - teoksesta Leijonalipun komppania.

Juutilainen, Antti Nuoren jääkärin tie : Jääkäripataljoona 6 1943-1944 / Antti Juutilainen [Jääkäripataljoona 6:n historiikkitoimikunta], 1993

Juutilainen, Antti Nuoren jääkärin tie : Jääkäripataljoona 6 1943-1944 / Antti Juutilainen [Jääkäripataljoona 6:n historiikkitoimikunta], 1993

Niin sanottu Vaaraniemen komppania erillistehtävässä Kanneljärvi-Mustamäki-alueella oli 1./JP6. Se oli siis jääkärikomppania, ei konekiväärikomppania. Olen referoinut stpk:ta toisessa keskustelussa:

1./JP6 oli alistettu Pajarin 3.D:lle ja se oli 14.6 majoittuneena Liikolan eteläpuolella. Aamun tykkitulen jälkeen leirin läpi juoksi JR53:n miehiä, jotka Vaaraniemen mukaan huusivat: "Ryssä on läpi Kuuterselänjärven liepeillä ja ajaa takaa panssareilla ja jalkaväellä." Komppania lähti varmistamaan Kuuterselkään vastahyökkäykseen käsketyn jalkaväkipataljoonan (I/JR48) vasenta sivustaa, mutta se ei saanut siihen yhteyttä. Se varmisti Kuuterselänjärven luoteispuolisen metsäteiden risteyksen ja jatkoi metsätietä sen ja mustamäen-Kanneljärven tien haaraan. Varmistus työnnettiin lähelle Sulkuojan siltaa klo 13.00.

14.30 pohjoisesta tuli ErP 13 (majuri Loimu). Se ilmoitti hyökkäävänsä kuuterselkään järven pohjoispuolitse. Vaaraniemi otti tehtäväksi selvittää tiedustelupartioin tilasnteen Mustamäen suunnalla. Klo 15.30 vänrikki Kurvisen (entinen SS-mies panttipataljoonasta) partio kävi Sotko-ojalla, mutta alue vaikutti tyhjältä. Se kuuli takaansa Mustastamäestä taisteluääniä ja palasi. He kuulivat klo 17 panssarien lähtevän lounaaseen. 1./JP6 suojasi tämän jälkeen kenttätykistörykmentti 16:n I patteriston irtautumisen tuliasemasta löyhäsä taistelukosketuksessa. Poistuessaan klo 20 aikaan he kohtasivat Suulajärven luoteispuolella Pajarin auton ja saivat käskyn varmistaa Uudenkirkon-Kanneljärven yhdystien Vammeljoella Kanneljärven kirkon eteläpuolella. Ryhmitys valmis klo 22. He havaitsivat vihollisen kaivautuvan kaksi kilometriä Mustamäestä pohjoiseen.

Kesäkuun 15. kello 01.00 vihollinen hyökkäsi seitsemän vaunun kera. Pioneerit jättivät sillan vaikka räjähdyspanokset olivat valmiina ja johdot vedetty pellolle kuoppaan, mutta JP6:n alikersantti Paukku (nimensä veroinen) räjäytti sillan täysin oma-aloitteisesti vaunujen nenän edessä. Hän sai Vapaudenristin ja kersantin arvon, tosin vasta elokuussa. Taistelu lainehti tasaväkisenä edestakaisin 03.30 asti. Klo 06.00 vaunuja pääsi komppanian selustaan ja Vammeljoen yli. Radan suunnassa venäläinen meni kohti kirkonseutua. Tilanne oli vaikea. Patruunat alkoivat loppua. Tällöin Vaaraniemi sai sopivasti käskyn saapua Uudellekirkolle. Mahdollisuutta ei siihen ollut. 1./JP6 siirtyi Hämeen Yläkylään ja Perkjärven kautta Kaukjärvelle. (1./JP6:n sotapäiväkirja Spk 14012)

Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (Työpajankatu 6) voit tutustua sotapäiväkirjaan numero 14012. Se voi antaa paljonkin lisätietoa.

http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/sornainen.html

Bybi kirjoitti:

Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä (Työpajankatu 6) voit tutustua sotapäiväkirjaan numero 14012. Se voi antaa paljonkin lisätietoa.

http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/sornainen.html

Lue lisää

Täytyypä joskus tutkia se sotapäiväkirja! Mutta ensin käyn vielä ne kaikki kirjeet läpi. Olipa mielenkiintoista tekstia.

"Minua ihmetyttää se, että miksi neuvostoilmavoimat eivät pommituksilla estäneet suomalaisten joukkojen siirtoja kannakselle ratkaisutaisteluihin Tali-Ihantal,Vuosalmi jne..?"

Kyllä siihenkin oli yritystä. Yllättävän pitkälle junilla tultiin. Vielä kesäkuun 14. Leipäsuon asemalle saakka. Tosin tuohon aikaan ratapartiot osasivat korjata. Mieti, mitä se on tänään.

Bybi kirjoitti:

"Minua ihmetyttää se, että miksi neuvostoilmavoimat eivät pommituksilla estäneet suomalaisten joukkojen siirtoja kannakselle ratkaisutaisteluihin Tali-Ihantal,Vuosalmi jne..?"

Kyllä siihenkin oli yritystä. Yllättävän pitkälle junilla tultiin. Vielä kesäkuun 14. Leipäsuon asemalle saakka. Tosin tuohon aikaan ratapartiot osasivat korjata. Mieti, mitä se on tänään.

Lue lisää

Aivan. Kovin on taantunut radan korjaustaidot, vaikka saa korjailla ilman ilmavaaraa,tai tykistökeskityksiä.
Mielestäni muutenkaan ei pidä puhua vain pakokauhuisesta perääntymisestä, sillä jo 20 km 9.6.44 tasalta Siiraanmäessä suomalaisten vastarinta silloinkin aluksi ilman panssareiden lähitorjuntaaseita oli todella rajua ja peräänantamatonta. JR 6, JR7, JR49.Todella kovia vastahyökkäyksiä ja mittavia tykistökeskityksiä mm. Aallon Tyk.R ja Tyk.R Meri. lisäksi Ju 88 pommituksia.Nämä vastarinta toimet olivat käynnissä jo 12.06.44 alkaen. Mielestäni joukot tavallaan toipuivat todella nopeasti.

On näkemyksiä, että Sihvo pistettiin sivuun suotta eikä kukaan toinen todennäköisesti olisi niissä asetelmissa paremmin pärjännyt.

Bybi kirjoitti:

On näkemyksiä, että Sihvo pistettiin sivuun suotta eikä kukaan toinen todennäköisesti olisi niissä asetelmissa paremmin pärjännyt.

Näkemys kuulostaa uskottavalta ja armolliseltakin.

Suomalaisten sotilastappiot ovat tietenkin taas suuresti liioiteltu! Suurhyökkäyksen alettua Suomi vetäytyi Kannaksella kymmenessä päivässä sata kilometriä ja menetti Viipurin!

Toisaalta hyökkääjä ei Kannaksella saanut yhtään merkittävää suomalaista joukko-osastoa saatrettua tai tuhottua! Viipurin valtauksen jälkeen Stalin vastasi tiedusteluun rauhanehdoista, että vain ehdoton antautuminen kelpaa!


Viipurin valtauksen (20.6.1944) jälkeen seuraavat viisi neukkuhyökkäystä epäonnistuivat ja Suomi sai selkeät torjuntavoitot:

- Tienhaarassa
- Viipurin lahdella
- Tali-Ihantalassa
- Vuosalmella
- ja lopuksi täystyrmäys Ilomantsissa

Ennen torjuntavoittoja hyökkääjä vaati 23.6.1944 Suomelta ehdotonta antautumista ennakkoehtona rauhanteosta! Torjuntavoitot saivat Stalinin luopumaan vaateestaan!

Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi aselevon 4.9.1944 ja Välirauhan 19.9.1944. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!

Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.

Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!

Totta turiset.

Tietenkin ne luettiin, mutta uskottiin silti päälinjan pitävän eikä lisäjoukkoja Kannakselle olisi saatu ilman luopumista (ilman taistelua) Itäö-Karjalasta!

Oli toki pienempiä asioita mitä olisi voitu vaaratta tehdä, kuten huolehtia siitä, ettei tykkien vetokalustoa olisi laskettu toukotöihin muualle!

Ei jäänyt, sillä kesällä saatiin liki sata uutta Bf-109G6:ta!

Anonyymi kirjoitti:

Ei jäänyt, sillä kesällä saatiin liki sata uutta Bf-109G6:ta!

Aivan liian myöhään Suomi sai nuo mersut. Sillä kesällä-44 oli jo täysin varma asia että Suomi häviää tuon itänaapuria vastaan sotimansa sodan.

Osa jäi ja siitnäkin oli paljon jo vanhentunutta kalustoa!

Anonyymi kirjoitti:

Osa jäi ja siitnäkin oli paljon jo vanhentunutta kalustoa!

Tykit vain ei!

IV AK:n johto yllätettiin täydellisesti varoituksista huolimatta.
Erityisesti 10. D menetti tykistökalustonsa, koska valjakot ja vetäjät olivat VT-asemassa linnoitustöissä. Paitsi yksi patteristo.

Siviilit saivat kyllä enimmäkseen selviytyä, miten parhaiten taisivat.

Anonyymi kirjoitti:

Tykit vain ei!

Rintamalla oli yhä runsaasti Talvisodan aikaisia kiinteälkaverttisia de Bange-tykkejä, joita käytewttiin kunnes ammukset loppuivat. Niiden arvo eiu ollut suuri sotavälineinä!

Suomalaisten käsissä saksalainen panssarikauhu aiheutti neukkujen panssareissa suurta kauhua.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisten käsissä saksalainen panssarikauhu aiheutti neukkujen panssareissa suurta kauhua.

Suomalaisten käsissä se oli kuin pääsiäisnoidan luuta.

” Vaihtoehtosuunnitelmat puuttuivat, koska esikunnat eivät olleet kuin puhelin yhteydessä pääasemaan”

Toki oli myös kirje vaihtoehtona! Internet oli vielä kehdossaan;-D

” Kuuterselän vastaisku oli improvisoitu, eikä johtanut kuin perääntymiseen.”

Vastaisku yllätti venäläiset ja siinä tuotetut tappiot tekivät sen varovaiseksi.

” On tunnettua, että vasta Perkjärven tasalta puolusutus olisi voinut toimia ilman pelkoa tankeista, mikäli panssarinyrkkejä olisi osattu käyttää.”

Tunnettua kenelle? Keskimäärin vetäydyttiin 10 km päivässä. Vasta Tali-Ihantalassa alettiin hallita ps-nyrkkiewn ja kauhujen käyttö!

Anonyymi kirjoitti:

” Vaihtoehtosuunnitelmat puuttuivat, koska esikunnat eivät olleet kuin puhelin yhteydessä pääasemaan”

Toki oli myös kirje vaihtoehtona! Internet oli vielä kehdossaan;-D

” Kuuterselän vastaisku oli improvisoitu, eikä johtanut kuin perääntymiseen.”

Vastaisku yllätti venäläiset ja siinä tuotetut tappiot tekivät sen varovaiseksi.

” On tunnettua, että vasta Perkjärven tasalta puolusutus olisi voinut toimia ilman pelkoa tankeista, mikäli panssarinyrkkejä olisi osattu käyttää.”

Tunnettua kenelle? Keskimäärin vetäydyttiin 10 km päivässä. Vasta Tali-Ihantalassa alettiin hallita ps-nyrkkiewn ja kauhujen käyttö!

Lue lisää

Idioottikin käsittää, että maasto vaihtuu Perkjärven tasassa metsäiseksi. Sulkuasemia ja vailitoehtosuunnitelmia ei ollut. Käskyjen mukaan PsD ei valmistellut vastahyökkäystään Kuuterselkään. Valmiita maaililueltteloita ei saatu jaetuksi kaikille tulenjohtajille.
Tuliasemien siirtoihin Kuuterselän-Sahakylän suuntaan ei valmistauduttu. Läpimurto Kuuterselässä ja Vammelsuussa pakotti ylipäällikön luopumaan suunnitellusta vastahyöklkäyksestä VT-aseman etupuolelle. Halkijuoksu sai vauhtia.

Käsittääkseni Suomi edelleenkin vain hävisi nuo N-Liittoa vastaan aikoinaan sotimansa sodat.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni Suomi edelleenkin vain hävisi nuo N-Liittoa vastaan aikoinaan sotimansa sodat.

Samaa mieltä.

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni Suomi edelleenkin vain hävisi nuo N-Liittoa vastaan aikoinaan sotimansa sodat.

Entä sitten?

Kun voimasuhteilla 3,5 vs 200 miljoonaa selviää kahdesta sodasta eroon ilman antautumista vapaana ja itsenäisenä maana niin sitä voi pitää jo eräänlaisena ’voittona’!

Anonyymi kirjoitti:

Entä sitten?

Kun voimasuhteilla 3,5 vs 200 miljoonaa selviää kahdesta sodasta eroon ilman antautumista vapaana ja itsenäisenä maana niin sitä voi pitää jo eräänlaisena ’voittona’!

Lue lisää

Äitiskö sano?

Lopputulos ratkaisee! Neukun suurhyökkäys ei saavuttanut tavoitettaan!

Anonyymi kirjoitti:

Lopputulos ratkaisee! Neukun suurhyökkäys ei saavuttanut tavoitettaan!

Viipuria siellä juhlittiin kovasti, kun tykistö menetettiin pääasemassa, torjuntamaalit Länsi-Kannaksella jäi ampumatta ja siirtyi Ihantalaan.

Mannerheim ei kunnioittanut Talin-Ihantalan taistelun tulosta päiväkäskyllä. Yksi tärkeä peruste Karjalan armeijan perustamiselle oli se, että Mannerheim tukalalta näyttävässä tilanteessa halusi siirtää vastuun tappiolta omilta harteiltaan. Oesch olisi kantanut tappion taakan. Puolustusvoiton jälkeen Mannerheim taas halusi ottaa kunnian itselleen.

Anonyymi kirjoitti:

Viipuria siellä juhlittiin kovasti, kun tykistö menetettiin pääasemassa, torjuntamaalit Länsi-Kannaksella jäi ampumatta ja siirtyi Ihantalaan.

Mannerheim ei kunnioittanut Talin-Ihantalan taistelun tulosta päiväkäskyllä. Yksi tärkeä peruste Karjalan armeijan perustamiselle oli se, että Mannerheim tukalalta näyttävässä tilanteessa halusi siirtää vastuun tappiolta omilta harteiltaan. Oesch olisi kantanut tappion taakan. Puolustusvoiton jälkeen Mannerheim taas halusi ottaa kunnian itselleen.

Lue lisää

Tykistön ent. kenraalista, Govorov, ei ole vastusta maavoimien komentajalle, Oesch. Häirinnän ampuminen ei ole mikään tykistöhyökkäys, mutta valmiisiin maaleihin asettuminen kyllä jää takaraivoon, jos jää eloon.

Totta turiset.

1. Niin laski Marsalkan silmäluomi:
oli mustana taivas ja kusessa Suomi,
oli murtunut Kannas ja armeijan teräs,
sen sankarit metsissä käpyjä keräs.

2. Jo Päämajan saavutti tykkien jyly,
oli Wiborg mennyt — oo kohtalo tyly!
Ja ruoste raiskasi Kauhavan rautaa,
Suur-Suomelle kaivettiin kookasta hautaa.

3. Oli rinnassa pelko ja kaulassa sisu
ja Suomen leijona — naukuva kisu!
Kovin heikosti lohdutti seikka se, että
oli pullossa tilkkanen Äänisen vettä.

4. Että kirottu Kemppi sen tehdä tohti!
Että prikaati laukkasi Kouvolaa kohti!
Että osaakin olla niin itsepäinen
tuo parjattu sotamies venäläinen.

5. Otur, olycka — de’ va’ de’ som mej hände
och de’ va’ bara skit som Adolf hit sände!
Vaan ei sittenkään tappio mieltäni paina:
olen taistellut usein ja hävinnyt aina.

6. Valan kerran hän vannoi: Miekkani tuppeen
panen vasta sitten kun viimeiseen gubbeen
on kamppailtu, kaaduttu — osa niin nätti —
vasta sitten kun vapaa on Liivi ja Lätti.

7. Lojui nurkassa miekkansa tupetta yhä,
Nicklén sitä jynssäili — arki tai pyhä.
Oli kartalta pyyhkäisty veljemme Eesti.
Sitä Siilasvuo tuijotti lasittuneesti.

8. Kerran jalosti yleni eloni kaari…
Kunpa istuisi vieläkin Kremlissä tsaari!
Vaan ei — siellä lemussa vodkan ja kaalin
punoo juoniaan Molotov — niin ja se Stalin.

9. Mutt’ niinhän se on, ach fan och förbannat;
senhän palkaksi saat kun sä parhaasi annat,
ura katkeaa mulla nyt kasakkain peitsiin,
Kaivopuisto adjö, minä matkustan Schweiziin.

10. Teille Heinrichs ja Airo myös hyvästit sanon
ja kaikkia kiitän ja anteeksi anon —
pian sammuvat lieskat ja hälvenee sauhu —
älä muistele pahalla, Marokon Kauhu.

11. Niin Marsalkan luomi vihdoin taas nousi,
veri sininen tyynesti suolissa sousi.
Hän huokasi, hetkisen ääneti vietti:
hän jäähyväissanoja miehilleen mietti.

12. Hän selkänsä suoristi, käskynsä jakoi,
ja kirjuri käskyn sen koneella takoi:
”Te kuulkaa, sankarit Summan ja Kollaan,
päiväkäskyni viimeinen: Kusessa ollaan.”

Sanoipa tuo tai ei niin maata ei miehitetty eikä meitä sovjetisoitu!

Jatkossa seurasi aina vaan parempaa!

Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!

Anonyymi kirjoitti:

1. Niin laski Marsalkan silmäluomi:
oli mustana taivas ja kusessa Suomi,
oli murtunut Kannas ja armeijan teräs,
sen sankarit metsissä käpyjä keräs.

2. Jo Päämajan saavutti tykkien jyly,
oli Wiborg mennyt — oo kohtalo tyly!
Ja ruoste raiskasi Kauhavan rautaa,
Suur-Suomelle kaivettiin kookasta hautaa.

3. Oli rinnassa pelko ja kaulassa sisu
ja Suomen leijona — naukuva kisu!
Kovin heikosti lohdutti seikka se, että
oli pullossa tilkkanen Äänisen vettä.

4. Että kirottu Kemppi sen tehdä tohti!
Että prikaati laukkasi Kouvolaa kohti!
Että osaakin olla niin itsepäinen
tuo parjattu sotamies venäläinen.

5. Otur, olycka — de’ va’ de’ som mej hände
och de’ va’ bara skit som Adolf hit sände!
Vaan ei sittenkään tappio mieltäni paina:
olen taistellut usein ja hävinnyt aina.

6. Valan kerran hän vannoi: Miekkani tuppeen
panen vasta sitten kun viimeiseen gubbeen
on kamppailtu, kaaduttu — osa niin nätti —
vasta sitten kun vapaa on Liivi ja Lätti.

7. Lojui nurkassa miekkansa tupetta yhä,
Nicklén sitä jynssäili — arki tai pyhä.
Oli kartalta pyyhkäisty veljemme Eesti.
Sitä Siilasvuo tuijotti lasittuneesti.

8. Kerran jalosti yleni eloni kaari…
Kunpa istuisi vieläkin Kremlissä tsaari!
Vaan ei — siellä lemussa vodkan ja kaalin
punoo juoniaan Molotov — niin ja se Stalin.

9. Mutt’ niinhän se on, ach fan och förbannat;
senhän palkaksi saat kun sä parhaasi annat,
ura katkeaa mulla nyt kasakkain peitsiin,
Kaivopuisto adjö, minä matkustan Schweiziin.

10. Teille Heinrichs ja Airo myös hyvästit sanon
ja kaikkia kiitän ja anteeksi anon —
pian sammuvat lieskat ja hälvenee sauhu —
älä muistele pahalla, Marokon Kauhu.

11. Niin Marsalkan luomi vihdoin taas nousi,
veri sininen tyynesti suolissa sousi.
Hän huokasi, hetkisen ääneti vietti:
hän jäähyväissanoja miehilleen mietti.

12. Hän selkänsä suoristi, käskynsä jakoi,
ja kirjuri käskyn sen koneella takoi:
”Te kuulkaa, sankarit Summan ja Kollaan,
päiväkäskyni viimeinen: Kusessa ollaan.”

Lue lisää

Vanha komukkarenkutus, jolla K. Holmberg uhosi 70-luvulla! Nyt koko kööräiä nolottaa sen ajan touhut!

Anonyymi kirjoitti:

Vanha komukkarenkutus, jolla K. Holmberg uhosi 70-luvulla! Nyt koko kööräiä nolottaa sen ajan touhut!

"Vanha komukkarenkutus"
Äläs ny, Urkki piti laulusta. Kalle esitti sen Tamminiemen lastenkutsuilla 1966.
Sanat Seppo Virtanen. Esittäjiä oli muitakin.

.... mutta ketään ei viety Sörkän muureja vasten....

Suuri vahinko ja ikuinen häpeä Suomelle.

Anonyymi kirjoitti:

.... mutta ketään ei viety Sörkän muureja vasten....

Suuri vahinko ja ikuinen häpeä Suomelle.

Neuvostoliitto olisi voinut käyttää asekätkentää tekosyynä Suomen miehitykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Neuvostoliitto olisi voinut käyttää asekätkentää tekosyynä Suomen miehitykseen.

Auttaako Tiltu verbit, joissa on keskellä -ISI_?

Se oli aivan riittävän hyvä vaihtoehto! Ei ollut syytäkään olettaa, että voimasuhteilla 3,5 versus yli 200 miljoonaa olisi päästy sanelemaan rauhanehtoja!

Rauhan aikana Suomi sitten pärjäsi kohtuuhyvin kun taas Neukkula kitui ja kärsi ja lopulta romahti 1991! Siinä hävisi satelliittimaat ja huima määrä muutakin! Sota kun on kestävyyslaji:-D

Anonyymi kirjoitti:

Se oli aivan riittävän hyvä vaihtoehto! Ei ollut syytäkään olettaa, että voimasuhteilla 3,5 versus yli 200 miljoonaa olisi päästy sanelemaan rauhanehtoja!

Rauhan aikana Suomi sitten pärjäsi kohtuuhyvin kun taas Neukkula kitui ja kärsi ja lopulta romahti 1991! Siinä hävisi satelliittimaat ja huima määrä muutakin! Sota kun on kestävyyslaji:-D

Lue lisää

Minä nyt kumminkin haluan aina olla siellä voittajien puolella. Oli se asia nyt sitten aina ihan mikä tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Auttaako Tiltu verbit, joissa on keskellä -ISI_?

Sinun pitää katsoa, miten Viron metsäveljille kävi, olet samaa henkistä kehitysastetta. Suuri torjuntavoitto, turvekammista kiviä viskelemällä. Asekätkijät olivat Saksan puolella, ja Unkari ei ollut itse karkottanut saksalaisia. Unkarilaiset kutsuuttiinkin puna-armeijan kutsuntoihin ja se olisi tehnyt hyvää sinunkin iikolleillesi

Haaveeksi vain jäi...?

Anonyymi kirjoitti:

Haaveeksi vain jäi...?

Ei hän olisi homoa halunnut ampua.

Venäjällä on asia päinvastoin! Hyökkäys Ukrainaan piti olla hoidettu kolmessa päivässä, mutta kun Venäjä EI KESTÄ lyhyttä sotaa niin nyt sitä onkin jo sodittu kohta kaksi vuotta!

Anonyymi kirjoitti:

Venäjällä on asia päinvastoin! Hyökkäys Ukrainaan piti olla hoidettu kolmessa päivässä, mutta kun Venäjä EI KESTÄ lyhyttä sotaa niin nyt sitä onkin jo sodittu kohta kaksi vuotta!

Lue lisää

Ukraine on käytännössä jo hävinnyt tuon Venäjää vastaan sotimansa kahinan.

Anonyymi kirjoitti:

Ukraine on käytännössä jo hävinnyt tuon Venäjää vastaan sotimansa kahinan.

Ukraina oppi Afganistan ja Vietnami maali he voita
Mutta älä ikinä luota Länsi ja Amerikka kuka kuolle Ukrainalaiset ei Eu tai Amerikkalaiset

Anonyymi kirjoitti:

Ukraine on käytännössä jo hävinnyt tuon Venäjää vastaan sotimansa kahinan.

Se on pelkkä Venäjän Tiltun mielipide!

Anonyymi kirjoitti:

Ukraine on käytännössä jo hävinnyt tuon Venäjää vastaan sotimansa kahinan.

Venäjä on itse häviämässä sotansa! Sillä on nytkin valtava pula työvoimasta! Osa työvoimasta on sotimassa tai kaatunut ja melkoinen joukko onb paennut ulkomaille!

Anonyymi kirjoitti:

Venäjä on itse häviämässä sotansa! Sillä on nytkin valtava pula työvoimasta! Osa työvoimasta on sotimassa tai kaatunut ja melkoinen joukko onb paennut ulkomaille!

hhhhhhhhhhhhhhhhh sota on hyvä töitä on jos lyötä ihmisille töitä keksi sota

Jotkut lopettaa jotkut ei! En usko, että Zelensky pakenee minnekään! Ei hän ole Putinin tapainen pelkuri!

Ei Putin taistele, hän laittaa muut venäläiset taistelemaan. Putinhan pelkäsi kuollekseen myös korona-aikana muiden tapaamista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei Putin taistele, hän laittaa muut venäläiset taistelemaan. Putinhan pelkäsi kuollekseen myös korona-aikana muiden tapaamista.

No se on sota varma UNCLE SAM oho anteeksi tarkoitin Uncle joe hahahehe hän taistele siellä Ukrainasta

Kardox89 kirjoitti:

No se on sota varma UNCLE SAM oho anteeksi tarkoitin Uncle joe hahahehe hän taistele siellä Ukrainasta

Yksikään jenkkisotilas ei todellisuudessa sodi Ukrainassa vaan Putin pani iITSE nazi-armeijansa hyökkäämään 24.2.2022!

Onko moinen todellisuuspako tyypillistä juuri Venäjän Tiltulle?

Anonyymi kirjoitti:

Ei Putin taistele, hän laittaa muut venäläiset taistelemaan. Putinhan pelkäsi kuollekseen myös korona-aikana muiden tapaamista.

11.9 kun terroristi hyökkäsi Amerikka Guorg WBush hän ollut piilossa 24 tuntia
Hamas kun hyökkäsi Israeil
Isreailn pää ministeri ollut piilossa 4 tuntia
En minä sanoin mutta TV 13 ISREAIL tv 10.10.2023

Anonyymi kirjoitti:

Yksikään jenkkisotilas ei todellisuudessa sodi Ukrainassa vaan Putin pani iITSE nazi-armeijansa hyökkäämään 24.2.2022!

Onko moinen todellisuuspako tyypillistä juuri Venäjän Tiltulle?

Lue lisää

Joskus kun minä sanoin Putin on Diktattuuri Suomi ja EU ja USA Laittoi punainen matto Putinin

No, ainakin Putte on tyhmä ja nuppi on umpiluuta! Miksi hankkiutua tuohon tilanteeseen ilmanb järkevää syytä! Ei Venäjä OLE mikään suurvalta!

Anonyymi kirjoitti:

No, ainakin Putte on tyhmä ja nuppi on umpiluuta! Miksi hankkiutua tuohon tilanteeseen ilmanb järkevää syytä! Ei Venäjä OLE mikään suurvalta!

No kyllä Venäjä suuvalta jos haluat tai et
Ehkä Venäjä ja Kiina he haluavat sanoa USA et olet ennä maailma poliisi

Kardox89 kirjoitti:

No kyllä Venäjä suuvalta jos haluat tai et
Ehkä Venäjä ja Kiina he haluavat sanoa USA et olet ennä maailma poliisi

” No kyllä Venäjä suurvalta jos haluat tai et”

Se on mielipidekysymys. Ei mikään suurvalta sodi Ukrainan kokoisen kanssa kahta vuotta eikä valmista tule…

”Ehkä Venäjä ja Kiina he haluavat sanoa USA et olet ennä maailma poliisi”

Ei Venäjä ole Kiinalle mikään kamu! Pikemminkin kiviriippa!

Anonyymi kirjoitti:

” No kyllä Venäjä suurvalta jos haluat tai et”

Se on mielipidekysymys. Ei mikään suurvalta sodi Ukrainan kokoisen kanssa kahta vuotta eikä valmista tule…

”Ehkä Venäjä ja Kiina he haluavat sanoa USA et olet ennä maailma poliisi”

Ei Venäjä ole Kiinalle mikään kamu! Pikemminkin kiviriippa!

Lue lisää

No Amerikka joskus hyökkäsi Hindoras 1955 ja hindoras pienimpi kuin Helsinki ja asukaita noin 2 Mil
Iso ja pieni ei keroa mitään

Anonyymi kirjoitti:

” No kyllä Venäjä suurvalta jos haluat tai et”

Se on mielipidekysymys. Ei mikään suurvalta sodi Ukrainan kokoisen kanssa kahta vuotta eikä valmista tule…

”Ehkä Venäjä ja Kiina he haluavat sanoa USA et olet ennä maailma poliisi”

Ei Venäjä ole Kiinalle mikään kamu! Pikemminkin kiviriippa!

Lue lisää

Ei nyt kyllä enää kovinkaan hyvältä näytä Ukrainan tulevaisuus.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f63ba14c-5db5-47e8-9303-10aec0be2481

Anonyymi kirjoitti:

Ei nyt kyllä enää kovinkaan hyvältä näytä Ukrainan tulevaisuus.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f63ba14c-5db5-47e8-9303-10aec0be2481

Lue lisää

Minä luota -P.Korea TV enemmän kuin Zelensky hhhhhhhhhhhhhh
Ehkä luotan Rauva Zelensky enemmän hahehehah

Kardox89 kirjoitti:

Minä luota -P.Korea TV enemmän kuin Zelensky hhhhhhhhhhhhhh
Ehkä luotan Rauva Zelensky enemmän hahehehah

nvajfhöglafgjhfaalfgkhäagfjakffggfki.........

Anonyymi kirjoitti:

nvajfhöglafgjhfaalfgkhäagfjakffggfki.........

Ehkä jauhat silkkaa itteään?