Tuntemattoman sotilaan Gora

EI OLE VAPAUS TULLU VAIVATTA,

Goran taisteluista eri kirjoissa:

Mauno Kuosa: Täss´ Savon joukko tappeli, Jalkaväkirykmentti 30 1941-1944, Kirjapaino Oy Savo 1968

Kärkijoukkona Syvärille, 1970, Yrjö Keinosen itsensä kirjoittama muistelmakirja kertoo hänen vaiheista JR 9:ssa ja Osasto Pinnan reissuista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Keinonen

"Kellari-Keinosesta" löytyy hyvä juttu:

http://www.keinosenkellari.net/

Jukka Mäkelä: Marokon Kauhu. WSOY, 1969.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Juutilainen

Kimmo Sorko kertoo tarkasti kirjassa Kivääri Kirves Puukko ja Pakki KevOs 10 :n Goran taisteluista.

SORKO, Kimmo: Kolmen rintaman rykmentti JR 50 1941-1944

JR8 taisi olla myöskin siellä Gorassa, ainakin Linnan mukaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Linna



Goran taisteluihin, 1941-1942 vuodenvaihteen kahtapuolen Syvärin takana ns. Baranin lohkolla, otti osaa V AK:n 11.D ja 7.D ja mukana oli mm. JR8, JR9, JR30 ja JR51 sekä useita pienempiä osastoja ja tykistöä. Tarkka luettelo joukoista löytyy mm. JR30:n historiikistä.

Jatkosodan historia, WSOY 1993, osa 4, kertoo sivuilla 199-203 Goran taisteluista melkoisen tarkasti, mutta ei läheskään niin tarkasti kuin taisteluihin osaa ottaneen JR30:n historiikissä, JR30 1941-1944 Mauno Kuosa, Kirjapaino Oy Savo 1968, kerrotaan.

Kirjassa kerrotaan sivuilla 172-196 taisteluiden kaikki vaiheet erittäin tarkasti ja niihin osaa ottaneet joukot luetellaan samoin tarkasti. Kaikki tappiot on esitetty eriteltyinä. Suomalaisia osallistui taisteluihin yhteensä 4541 sotilasta, joista kaatui 242 ja kokonaistappiot oli 1007. Venäläisiä kaatui noin 2700.
Taistelut alkoi 15.12.1941 ja päättyi 10.1.1942. Tämä Goran taistelu tapahtui siis Syvärin takana ja paikka EI ole sama kuin joskus näihin taisteluihin sekoitettu Lobshaja Goran taistelu, jotka käytiin lähellä Laatokan rantaa 1941 syksyllä.

Tuossa kuvassa se Goran kylä oli noiden kahden pienen järven tuntumassa, kolmikärkisen nuolen kohdalla Orensenskojej ja Ostan lohkon välissä.

http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41Petroskoi%26AunuksenIt%E4Osa.html


Onko sinulla tietoa Goran taisteluista?
Pinna 22.4.2007 14:24

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4323377


Tässä on perusteellinen kirja ns. Kelirikkotaisteluna tunnetusta tapahtumasarjasta keväällä 1942.

Palmunen Einar: SHEMENSKIN - Pertjärven taistelut, Karisto, 1966

Goran kylän taisteluista kertoviin kirjoihin törmää harvemmin. Tässä on yksi sellainen:

ROKKA

Kertomus konekiväärimiehen sodasta

Viljam Pylkkään ääninauhalle kertoman mukaan stilisoinut ja puhtaaksi kirjoittanut Kaarlo Nuorvala, 2. painos Kustannusliike Pohjola ja kumpp. Jyväskylä 1955 K.J.Gummerus kirjapaino.

Täälläkin taitaa olla samasta taistelupaikasta juttua:

Tirronen Eino Jylisevät tykit, Karisto, 1980

Goran taistelut lokakuusta 1941 tammikuuhun 1942

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_VI_armeijakunta

Alueelle saapunut neuvostoliittolainen 114. divisioona aloitti vastahyökkäyksen 14.10. Orenšenskojessa . 114. divisioona saapui Taka-Baikalilta ja oli valiojoukon maineessa. Puolustautuva 7. divisioona oli pahoin kulunut hyökkäysvaiheen aikana: komppanioiden vahvuus oli paikoin vain 30-35 miestä. Venäläiset saivat aikaan sisäänmurron 16.10. mennessä suomalaisten puolustusasemiin. Suomalaiset aloittivat vastahyökkäyksen rykmentin vahvuisin voimin sisäänmurron rajoittamiseksi mutta hyökkäävä yksikkö joutui saarretuksi. Saarrettu suomalainen rykmentti murtautui ulos saarroksesta päivien taistelun jälkeen 22.10. Raskaiden tappioiden ja lopen uupuneiden joukkojen hyökkäys Orenšenskojessa keskeytettiin ja hyökkäysoperaatio koko Aunuksen kannaksella päätettiin 23.10.1941. Suomalaiset ryhmittyivät puolustukseen linjalle Ostan-Goran-Kimjärvi.


Neuvostojoukot aloittivat uuden vastahyökkäyksen Goran kylän maastossa 14.12.1941. Suomalaiset vetäytyivät Gorasta 19.12. saarrostusuhan alaisina. Suomalaisten vastahyökkäys epäonnistui. Taisteluja käytiin erittäin ankarissa olosuhteissa: pakkasta oli ajoittain jopa -40 astetta. Tilanteen uhkaavuuden takia alueelle keskitettiin lisää suomalaisia joukkoja. Suomalaisten vastahyökkäys alkoi 27.12. ja Goran kylä saatiin vallattua kiivaiden taistelujen jälkeen 10.1.1942.


Suomalaisjoukot torjuivat lähinnä eversti Antero Svenssonin komentaman 7.D:n voimin neuvostojoukkojen hyökkäykset Goran taisteluissa joulukuusta 1941 tammikuuhun 1942. Vihollisen tappiot olivat noin 2 500 kaatunutta. Suomalaisten tappiot kaatuneina, haavoittuneina, kadonneina ja paleltuneina oli 1007 miestä eli noin 22% alueella olevien joukkojen kokonaisvahvuudesta. Goran taistelu oli yksi jatkosodan ankarimmista taisteluista.

Venäläisten todennäköinen tavoite Gorassa oli katkaista Syvärin-Ostan maantie. Venäläiset pakottivat samoihin aikoihin saksalaiset perääntymään Tihvinästä Laatokan kaakkoispuolelta noin 100 km Gorasta etelään.

Kommentti: Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan JR8 taisteli Gorassa ja 9. luku kuvaa Goran taisteluja.


Pertjärven taistelut huhtikuussa 1942


Neuvostojoukot aloittivat keväällä 1942 suurhyökkäyksen 11.4. kelirikkoisella Syvärin rintamalla iskemällä suomalaisten heikkoon kohtaan, lähes miehittämättömälle erämaaosuudelle suomalaisten 17. ja 11. divisioonan saumaan Šemenskin ja Pertjärven väliselle vaikeakulkuisella korpialueella. Hyökkäyksen todennäköinen tavoite oli katkaista Syvärin-Ostan maantie ja avata tilaisuus suomalaisten ajamiseen pois Syvärin itäpuolelta.


Hyökkäys tuli Aunuksen kannaksen puolustuksesta vastaavalle suomalaisten sotilasjohdolle yllätyksenä. Suomalaiset eivät uskoneet venäläisten hyökkäykseen kelirikon aikana. Hyökkäys saatiin torjuttua suomalaisten keskitettyä lisää joukkoja puolustuksen tueksi ja maaston muututtua kulkukelvottomaksi. Taistelut käytiin liejun ja mudan täyttämissä taisteluasemissa ja juoksuhaudoissa. Aloite siirtyi suomalaisille ja hyökkäävä neuvostorykmentti motitetiin Pertjärvellä. Sitkeästi taistellut motti antautui 18.4. Venäläisten ylivoimaisin joukoin aloittama keväthyökkäys päättyi suomalaisten merkittävään voittoon Šemenskin-Pertjärven taisteluissa. Vihollisen tappiot Syvärin kelirikkotaisteluissa arvioitiin noin 14 000 mieheksi. Suomalaisten tappiot olivat 2 165 miestä, joista kaatuneita oli 440 miestä. Kevään 1942 torjuntavoittojen jälkeen taistelutoiminta Syvärillä laantui asemasodaksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Heiskanen

Sorko kertoo teoksessaan Vornan taistelutaival jotenkin tähän tapaan.> Heiskanen eli ase kädessä sotilaan elämän ja ase kädessä myös kuoli. < Teki ilmeisesti elämälleen suitsaitit.

Missä tämä Goran kylä sijaitsi. Olisiko karttalinkkiä tarjolla.

Sensuuriko on pyyhkinyt kartat pois tuolta mainiolta sivulta!

Tuossa kuvassa se Goran kylä oli noiden kahden pienen järven tuntumassa, kolmikärkisen nuolen kohdalla Orensenskojej ja Ostan lohkon välissä.



Täältä löytyy karkeampi kuva ja kun sieltä etsit JR 8 niin lähellä Goran kylää olet.

http://www.kolumbus.fi/annsan/eero/kartta01.jpg


http://www.kolumbus.fi/annsan/eero/index.html

Niin vielä tuosta Goran taistelusta. Gora on venäjää ja tarkoittaa kylää.

Pertjärvellä maksettiin takaisin vähän myöhemmin:

ROKKA Kertomus konekiväärimiehen sodasta

Viljam Pylkkään ääninauhalle kertoman mukaan stilisoinut ja puhtaaksi kirjoittanut Kaarlo Nuorvala, 2. painos Kustannusliike Pohjola ja kumpp. Jyväskylä 1955 K.J.Gummerus kirjapaino.

Sivu 170:

"Sen painopiste siirtyi nyt oikealle eli ruotsalaisten naapureittemme suuntaan. Sieltä alkoi kuulua kiivaita huutoja ja miehet, jotka tavallisissa oloissa eivät lainkaan osanneet eivätkä ymmärtäneet suomea, puhuivat nyt meidän äidinkieltämme kiivaasti huudellessaan meitä avukseen."

"Naapuritelttaan oli suunnilleen noin puolentoistasadan metrin pituinen matka, mutta saimme sen suoritetuksi juuri ajoissa. Vihollisen erinomaiset miehet olivat jo päässeet suunnilleen kolmenkymmenen metrin päähän meidän naapurimme teltasta ja painostivat ankarasti."

Sivu 171:

"Muuan naapureiden joukkueenjohtaja, nuori vänrikki, tuli luokseni ja kertoi, että heidän pikakiväärimies oli kaatunut ja että sinne nyt tarvittiin uusi ampuja. Sanoin, etten ole oikein perillä pikakivääristä, koska olin aina ollut konekiväärimiehenä, mutta silloin vänrikki antoi minulle konepistoolin ja tiedusteli kelpaisiko se. No, kelpasihan se. Siirryin mukanani seuranneen miehen matkassa äsken kaatuneen pikakiväärimiehen paikalle toverini pysytellessä vierelläni ja kun teltassa makasi yhä miehiä rähmällään maassa, niin järjesti vänrikki siten, että he täyttivät lippaita ja toimittivat niitä minulle ketjussa aina heittäessäni tyhjentyneen lippaan sivuun."

(Kielivähemmistömme edustajat eivät olleet uskaltaneet mennä vitjaan teltastaan, vaan huutelivat apua kaatuneen pk -miehen tilalle! Kirjoittajan oma kommentti)

Taistelukuvausta en jaksa kirjoittaa, koska se on vaan ampumista ja sitä kesti toista tuntia haavoittumisineen ja piipunvaihtoineen.

Sivu 174:

"Pian vänrikki tulikin ja antoi meille tunnustuksen hyvästä työstä. Koko kenttä edessämme näyttikin olevan kaatuneita täynnä."

Sivu 175-176:

"Otin parilta kaatuneelta kokardin muistoksi, mutta saaliin laskeminen ei kiinnostanut. Äskeinen toverini sensijaan ryhtyi suorittamaan laskutoimituksia ja sai tulokseksi, että konepistoolini oli kaatanut ainakin 80 vihollista. Minua se aivan kammotti, enlä voinut olla ajattelematta, että sota on todella kauheata."

"Kova ja karmea päivätyö se oli ollut."

"Tuntematon Rokka" -by Petri Sarjanen

http://www.guns.connect.fi/gow/rokka.html

Suomi Kp 31 "Tikkakosken mannekiini"

Käsitteen "TIKKAKOSKEN MANNEKIINI" keksi ilmeisesti alikersantti VILJAM PYLKÄS, joka esitteli sillä tittelillä itsensä saksalaisille Rautaristin luovutustilaisuudessa. Yleiseen tunnettuuteen Suomessa tuli sanonta Suomessa v. 1954, kirjan "TUNTEMATON SOTILAS" kautta. Kirjoittaja, alikers. VÄINÖ LINNA, oli samassa komppaniassa kuin Pylkäskin, joka kirjassa esiintyy nimellä "ANTERO ROKKA"; samoin kirjasta tehdyissä kahdessakin elokuvassa. Romaanihenkilöistä juuri Rokka vastaa parhaiten todella olemassa ollutta esikuvaansa, jonka urotyöt olivat niin uskomattomia, että V. Linna joutui pyytelemään Pylkkäältä anteeksi romaanissaan harjoitettua itsesensuuria: "Kirjan uskottavuus olisi kärsinyt, jos eräät yksityiskohdat olisi kerrottu sellaisinaan."

Pylkäs saneli v. 1955 kirjan "ROKKA - Erään konekiväärimiehen sota" ja antoi vielä jokunen vuosi sitten radiohaastattelun, joka on minulla kokonaan C-kasetilla. Siinä hän juuri opetti, että kp:ia pidetään kyljellään niittotulta ammuttaessa, edes vilkaisematta tähtäimiä, ja että "piipun pitää antaa välillä hengittää". Yksi piippu meni silti pilalle GORA:n tappelun aikana, ja jouduttiin vaihtamaan kesken taistelun, jossa Pylkäs/"Rokka" niitti noin puolen venäläiskomppanian (á 200 miestä) vahvuisen koukkaus-osaston matalaksi. Kaatuneita löydettiin 83 miestä (Linnan kirjassa 52), mutta kaikkia ei ehditty etsiä, ja lievemmin haavoittuneet pääsivät livistämään suo-aukealta. Ehjin nahoin ei sadasta miehestä jäänyt ehkä yksikään.

Miksihän muuten Linnan Tuntemattomassa ei ole ruotsinkielisiä juurikaan mainittuna?

Gun Writers:in jutusta kommentti:

http://www.guns.connect.fi/gow/kysvast1.html

Tässä on Lobshaja Goran kylän nimi väärä aivan väärä paikka tapahtumalle, koska sellainen löytyy muistaakseni Äänisen länsipuolelta ja Pylkkään kyyluisa "ryssäjahti" tapahtui Syvärin takana Goran kylän taisteluissa eli paremmin tunnetaan Pertjärven kelirikkotaisteluina keväällä 1942.


http://www.revontuli.net/kirjat/tuntematon_rokka.htm

Jessoilan lähellä on Korsan eli Korzan kylä. Lisäksi Syvärin länsirannalla on Gorgan kylä. Gorga taas tarkoittaa venäjäksi kylää, joten taistelupaikka Gorga lienee suomalaisten antama nimi taloryhmälle.

http://heninen.net/view_f.htm?F=sattuma&P=018

" Etkö ymmässä, että tämä Goran -kylä on reilusti Syväri -joen eteläpuolella. "

Miksi kylälle on annettu nimi Kylä? Eli Goran kylä on Kylän kylä. Gora on venäjää ja tarkoittaa kylää. Taistelupaikka toki voidaan nimetä aivan kuten huvittaa, mutta löytyykö Venäjän kartoista Goran goraa eli Goran kylää?

Kummallisia inkuttajia tämäkin palsta täynnä. Eivät tiedä mitään ja/tai kirjoittelevat toisten käyttämillä nikeillä paskaa.

--
Goran taistelusta on kirjoitettu aikas runsaasti Venäjä-matkailun sivuilla.
Laitan tähän keskustelua koskevan linkin. Mukana on karttapisteitä ja satelliittikuvia.

Samassa keskustelussa on hyvät tarinat koko Syvärin rintamalta, mm. Pertjärvi-Shemenskin taisteluista 70 vuotta sitten.

Äänisenrannan taistelut Äänisen rannikkopuolustus on mukavasti kuvailtu myös.

Goraa koskevat kohdat ovat päivämäärien 4.-9.12.2011 30.12.11-1.1.2012 kohdassa.

Linkki on tässä:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8287452

"... Siperiasta keskitetty, täydennetty ja hyvin varustettu 114. Divisioona iski joulukuussa 1941 ilmavoimien ja tykistön voimakkaasti tukemana Goraan, josta vihollinen pyrki edelleen Baraniin.

Suorittaessaan torjuntaa syksyn taisteluista väsyneet ja alivahvuisiksi huvenneet suomalaisjoukot joutuivat lujille pakkasessa ja paksussa lumessa käydyissä kahakoissa ja lähitaisteluissa. Vihollinen rynnäköi miesmassoin ja tunkeutui suomalaisten asemiin..."

Piti ottaa kuva kartasta ja laittaa esille. Siellä se Gora on.

Tuntematon sota, sivu 267

http://aijaa.com/0090410147981

Tuntematon sota. Uusia ja yllättäviä tapahtumia Talvi- ja Jatkosodan vuosilta
Valitut Palat, 1991, 496 s., 1. painos


Onko sinulla tietoa Goran taisteluista?

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4323377

Otetaanpas vielä kerran esiin kun on epäselvää.

11.Divisioona oli rintamavastuussa Laatokkaan laskevan Syvärin alajuoksulla ja sen pohjoisrannalla puolivuotiskauden joulukuusta 1941 kesän 1942 alkuun. Lähimpänä Laatokkaa majaili samoina aikoina saksalainen 163.D. Tämän jälkeen 11.D siirrettiin Kimjärven-Vardusjärven-Juksovanjärven seudulle Syvärin eteläpuolelle jossa se majaili kesään 1944 asti.

" JR8 taisi olla myöskin siellä Gorassa, ainakin Linnan mukaan Goran taisteluihin, 1941-1942 vuodenvaihteen kahtapuolen Syvärin takana ns. Baranin lohkolla, otti osaa V AK:n 11.D ja 7.D ja mukana oli mm. JR8, JR9, JR30 ja JR51 sekä useita pienempiä osastoja ja tykistöä. Tarkka luettelo joukoista löytyy mm. JR30:n historiikistä.

JR 8. yksi Pataljoona osallistui Goran taisteluihin.
11. Divisioonan vasen naapuri, 7. Divisioona, piti vuodenvaihteessa 1941-42 vaivoin hallussaan sillanpäätä Baranyissa. Sitä tukemaan lähetettiin 4. tammikuuta I/JR 8 eli pataljoona Uuras, jota komensi majuri Kalle-Ville Pakarinen. Alueella toimiviin suomalaisiin joukkoihin kuuluivat myös II/JR 51, I/JR 30, III/JR 30, rajajääkäripataljoona 4 sekä Kevyt osasto 10. Taisteluosastoa komensi everstiluutnantti Lauri Ruotsalo.

Varmaankin yksi parhaimmista ja yksityiskohtaisimmista Goran taisteluiden (joulukuu 1941-tammikuu 1942) kuvauksista on JR9:n historiikkiteoksessa: 'Taisteleva JR9 Jalkaväkirykmentti 9 1941-1944.' Tekijät: Martti Hahtela-Antti Juutilainen-Väinö Salmela. (1987, 317 sivua) Tosiaan, suomalaisten senaikaisissa taktisissa kartoissa Gora on nimellä Mäkikylä, jonka positio on kuta kuinkin 60,8586 N ja 35,2188 E eli noin kilometri Pelvasjärvestä (Ozero Pelgas) länteen. Paikannimiä ei todellakaan ole käännetty orjallisesti useinkaan sanakirjat kädessä missään päin maailmaa, joten esim. gora-sanan merkityksestä on tarpeetonta urputtaa.

Linna oli mestari sepittämään henkilöhahmoja joita sitten tuloksetta on yritetty jäljittää.

Osa Linnan Tuntemattoman henkilöistä on yhdistetty todellisiin henkilöihin - suurinta osaa tietenkään ei. Koko teoksen suuri suosio perustuu siihen nerokkaaseen Linnan oivallukseen, että esim. Suomen Puolustusvoimista (ja koko yhteiskunnasta on) voi(nut) löytää kaikki nuo persoonat, jotka on kaikki helppo yksitellen yhä yhdistää tuon Linnan kuvaileman verrattoman kk-komppanian yksilöihin.

Tuntemattoman Rokan todellinen esikuva ja henkilö ei ollut Pylkäs vaan inkeriläinen Antti Rokka. Aidon Rokan sukua asuu Suomessa.

Ketähän tässä nyt uskoisi, kun on lukenut ensin vaikkapa tämän: https://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylkäs
Missä muuten kerrotaan ihan oikeata faktaa, että aito Antti Rokka -niminenkin taistelija olisi ollut olemassa ja jonkin sortin inkeriläinen??? Faktaa tiskiin, kiitos! Rokka-nimisiä ihmisiä tunnen useampiakin samoin kuin Susia, mutta pelkkä sukunimikaima ei suinkaan ole yhtä kuin sukua. (Tämä Rokka-esikuva-aihe ei enää kovin paljon liity alkuperäiseen Gora-aiheeseen.)

Ka oli sitten Rokka,Pokka tahi Pokkarokka niin perin kauas kotitanhuvilta piti suo-
malaisia miehiä mennä tapattamaan sotilasliiton takia.Rosvoretkellä oltiin!

"Tuntemattoman Rokan todellinen esikuva ja henkilö ei ollut Pylkäs vaan inkeriläinen Antti Rokka."


Luultavasti vain nimi on tältä Rokalta ja esikuvana toimi Viljami Pylkäs.

Olipa hiän nyt ollut Pylkäs eli Pylkkerö niin hävittiinhän se sota lopulta kuitenkin
ja lähes 100 000 suomalaista miestä ja naista pääsi hengestään eroon niissä
kahinoissa. Tätä taustaa vasten on järjetöntä rakennella mitään sankaritaruja.
Sodassa on tapettuja ja tappajia enkä näe mitään sankaruutta kummassakaan.

Heimopataljoonaan ei luotettu ensinkään, vaan se vedettiin 1944 pois etulinjasta loikkausten takia ja lopulta passitettiin Viroon pois suomalaisten riesana olosta. Lukekaa sotahistoriaa niin tiedätte. Paskasakkia eli jo kerran loikanneita iso osa.

Stalinin ja o.w. kusisen rauhanmarssiyrityksessä Suomeen 1939-40 kokonaistappiomme oli 25 904 suomalaisuhria. Talvisota kesti 104 vrk eli 2496 tuntia, joten tuo isä aurinkoisen rauhanmarssiyritys vaati keskimäärin 10 suomalaisuhria jokaista talvisodan tuntia kohti (249 uhria keskimäärin päivää kohti).
Puna-armeijan puolelta venäläistutkija Pavel Aptekar päätyi vuonna 1992 tutkimustulokseen, jonka mukaan puna-armeija menetti talvisodassa kaikkiaan n. 445 000 sotilasta, josta kaatuneita oli n. 130 000 sotilasta.
(Lähde: Jatkosodan Pikkujättiläinen, WSOY 2005)