Ampumakulma&tähtäyspiste

Väitätkö ettei painovoimalla ole mitään merkitystä?

... kirjoitti:

Väitätkö ettei painovoimalla ole mitään merkitystä?

Kaiva kooklella TA-perusteet.

Usko nyt hyvä mies, että tähtäyspiste lasketaan vaakasuoraan mitatun matkan perusteella.

toivo. kirjoitti:

Usko nyt hyvä mies, että tähtäyspiste lasketaan vaakasuoraan mitatun matkan perusteella.

Kaikki yksinkertainen ei ole huijausta.

Kyllä se luodin putoama jää pienemmäksi alaviistoon ammuttaessa ihan vastaavasti kuin yläviistoonkin ammuttaessa, eli tähtäyspisteen yli menee osuma molemmissa tapauksissa.

Näin käy siis kun matka mitataan aseesta maaliin (eikä vaakasuoraan) ja korkeusero on iso suhteessa matkaan eli ammutaan melko jyrkästi alas tai ylös. Muutaman asteen kulmilla ei käytännön merkitystä.

Korostetuimmin tämä tulee esiin jos ammutaan suoraan ylös tai suoraan alas. Tällöin putoamaa ei tavallaan tule lainkaan, tähtäyslinjan suhteen.

vatupassisalakyttä kirjoitti:

Kyllä se luodin putoama jää pienemmäksi alaviistoon ammuttaessa ihan vastaavasti kuin yläviistoonkin ammuttaessa, eli tähtäyspisteen yli menee osuma molemmissa tapauksissa.

Näin käy siis kun matka mitataan aseesta maaliin (eikä vaakasuoraan) ja korkeusero on iso suhteessa matkaan eli ammutaan melko jyrkästi alas tai ylös. Muutaman asteen kulmilla ei käytännön merkitystä.

Korostetuimmin tämä tulee esiin jos ammutaan suoraan ylös tai suoraan alas. Tällöin putoamaa ei tavallaan tule lainkaan, tähtäyslinjan suhteen.

Lue lisää

Luodin putoamaan vaikuttaa putoamiskiihtyvyys. Kiihtyvyys vaikuttaa sitä kauemmin mitä pitempään luoti lentää. Lentoaikaan vaikuttaa luodin hidastuva nopeus. Yläviistoon ammuttaessa luodin nopeus putoaa hidastuvuuden vaikutuksesta nopeammin kuin alaviistoon ammuttaessa, sillä putoamiskiihtyvyys kiihdyttää nopeutta, jota ilmanvastus kummassakin tapauksessa hidastaa. Teoriassa luodin lenntoaika yhtä pitkällä olevaan kohteeseen on hieman lyhyempi alamäkeen ammuttaessa, joten iskemä on korkeammalla kuin ylöspäin ammuttaessa. Käytännössä putoamiskiihtyvyyden vaikutus luodin nopeutta hidastavasti tai kiihdyttävästi on niin pieni, että sillä ei ole mitään merkitystä.

Eli tähtäyspiste lasketaan vaakamatkan perusteella.

Korjatkaa, jos ajatusmalli on väärä.

ammuskelija. kirjoitti:

Luodin putoamaan vaikuttaa putoamiskiihtyvyys. Kiihtyvyys vaikuttaa sitä kauemmin mitä pitempään luoti lentää. Lentoaikaan vaikuttaa luodin hidastuva nopeus. Yläviistoon ammuttaessa luodin nopeus putoaa hidastuvuuden vaikutuksesta nopeammin kuin alaviistoon ammuttaessa, sillä putoamiskiihtyvyys kiihdyttää nopeutta, jota ilmanvastus kummassakin tapauksessa hidastaa. Teoriassa luodin lenntoaika yhtä pitkällä olevaan kohteeseen on hieman lyhyempi alamäkeen ammuttaessa, joten iskemä on korkeammalla kuin ylöspäin ammuttaessa. Käytännössä putoamiskiihtyvyyden vaikutus luodin nopeutta hidastavasti tai kiihdyttävästi on niin pieni, että sillä ei ole mitään merkitystä.

Eli tähtäyspiste lasketaan vaakamatkan perusteella.

Korjatkaa, jos ajatusmalli on väärä.

Lue lisää

Kokeilepa ampua ala- ja yläviistoon esim 30 asteen kulmassa käyttäen matkana aseen ja maalin välistä etäisyyttä. Tulet huomaamaan että kummassakin tapauksessa osumat ovat tähtäyspisteen yläpuolella. Tämä johtuu juuri siitä että vaakasuora matka on lyhyempi kuin se matka jonka mukaan ammutaan.

överskott kirjoitti:

Kokeilepa ampua ala- ja yläviistoon esim 30 asteen kulmassa käyttäen matkana aseen ja maalin välistä etäisyyttä. Tulet huomaamaan että kummassakin tapauksessa osumat ovat tähtäyspisteen yläpuolella. Tämä johtuu juuri siitä että vaakasuora matka on lyhyempi kuin se matka jonka mukaan ammutaan.

Lue lisää

Yli menee kummassakin tapauksessa, mutta alaviistoon ammuttaessa menee hieman enemmän yli. Eroa ei todennäköisesti pysty mittaamaan, vaan se on laskennallinen normaaleilla ampumamatkoilla.
Puhtaana arvauksena veikkaisin alaviistoon 30 asteenkulmalla kiväärillä (700m/s) ammuttaessa luodilla olevan 150m päässä 3m/s suurempi nopeus. En jaksa alkaa perusteellisesti laskemaan. Eli ballistiikkaohjelmaan 700m/s ja 703m/s antavat sitten sen kaivatun osumapisteen eron, joka on hyvin pieni.
Putoamiskiihtyvyyshan on noin 9,81m/s2 eli sekunnissa kappale putoaa noin 10m, jos ilmanvastusta ei oteta huomioon. Aseen kohdistuksesta riippuen esin luoti lentää tähtäyslinjalla ylämäkeen ja alkaa sitten pudota saavuttaen tähtäyspisteen, jonka jälkeen alamaki jatkuu yhä jyrkkenevässä kulmassa luodin nopeuden hidastuessa.
Näitä voisi kaivella ulkoballistiikkaa koskevista oopuksista.

ammuskelija. kirjoitti:

Yli menee kummassakin tapauksessa, mutta alaviistoon ammuttaessa menee hieman enemmän yli. Eroa ei todennäköisesti pysty mittaamaan, vaan se on laskennallinen normaaleilla ampumamatkoilla.
Puhtaana arvauksena veikkaisin alaviistoon 30 asteenkulmalla kiväärillä (700m/s) ammuttaessa luodilla olevan 150m päässä 3m/s suurempi nopeus. En jaksa alkaa perusteellisesti laskemaan. Eli ballistiikkaohjelmaan 700m/s ja 703m/s antavat sitten sen kaivatun osumapisteen eron, joka on hyvin pieni.
Putoamiskiihtyvyyshan on noin 9,81m/s2 eli sekunnissa kappale putoaa noin 10m, jos ilmanvastusta ei oteta huomioon. Aseen kohdistuksesta riippuen esin luoti lentää tähtäyslinjalla ylämäkeen ja alkaa sitten pudota saavuttaen tähtäyspisteen, jonka jälkeen alamaki jatkuu yhä jyrkkenevässä kulmassa luodin nopeuden hidastuessa.
Näitä voisi kaivella ulkoballistiikkaa koskevista oopuksista.

Lue lisää

... jossa ilmanvastusta ei tarvii ottaa huomioon!

hämmästynyt käki kirjoitti:

... jossa ilmanvastusta ei tarvii ottaa huomioon!

.. jos teoria ei ole sama kuin käytäntö!

hämmästynyt käki kirjoitti:

... jossa ilmanvastusta ei tarvii ottaa huomioon!

Kuka väitää, että ilmanvastusta ei tarvitse ottaa huomioon?
Teoria on aivan sama kuin käytäntö, mutta kaytännössä eroa ei pysty huomaamaan muiden ulkoisten tekijöiden kuten patruunoiden laatueron, sisäballistiikan satunnaisvaihteluiden sekä ampujasta riippuvien tekijöiden vaikuttaessa asiaan huomattavasti enemmän

ammuskelija. kirjoitti:

Kuka väitää, että ilmanvastusta ei tarvitse ottaa huomioon?
Teoria on aivan sama kuin käytäntö, mutta kaytännössä eroa ei pysty huomaamaan muiden ulkoisten tekijöiden kuten patruunoiden laatueron, sisäballistiikan satunnaisvaihteluiden sekä ampujasta riippuvien tekijöiden vaikuttaessa asiaan huomattavasti enemmän

Lue lisää

Hyvä ampuja asiallisella kalustolla pätkii sen verran pientä kasaa, että kyllä tuommoisen osumapisteen vaihtelun varmasti näkee tuloksista vaikka se olisi vain sentin kahden luokkaa.

vehkeett kirjoitti:

Hyvä ampuja asiallisella kalustolla pätkii sen verran pientä kasaa, että kyllä tuommoisen osumapisteen vaihtelun varmasti näkee tuloksista vaikka se olisi vain sentin kahden luokkaa.

Lue lisää

Muutaman metrin nopeusvaihtelu aiheuttaa millimetriluokkaa olevan hajonnan.

ammuskelija. kirjoitti:

Muutaman metrin nopeusvaihtelu aiheuttaa millimetriluokkaa olevan hajonnan.

Eipä tarvitse kulmia arvuutella jos ostat Bushnellin laser etäisyysmittarin, jossa valmiina ohjelmat tuhansille eri patruunoille ja niiden kulmakorjauksille eri etäisyyksillä.

Painat vain nappia ja laite kertoo etäisyyden kohteeseen ja tarvittavan osumapisteen korjauksen

t-ampuja kirjoitti:

Eipä tarvitse kulmia arvuutella jos ostat Bushnellin laser etäisyysmittarin, jossa valmiina ohjelmat tuhansille eri patruunoille ja niiden kulmakorjauksille eri etäisyyksillä.

Painat vain nappia ja laite kertoo etäisyyden kohteeseen ja tarvittavan osumapisteen korjauksen

Lue lisää

Ja samalla pärähtää soimaan Vanjan nuljugummin katolla laserhälytin joka on huomannut järven takaisessa kuusikossa tähtäilevän suomalaississin lasersädettä lähettävän haitekki-tähtäimen.