Suomalaisten sinisilmäisyys kostautui pahemman kerran jouluaattona 1939 Keljassa. Joulua vietettiin korsuissa perinteiseen suomalaiseen tapaan. Suvannon jäällä oli tosin muutama jäävartiomies. Aamulla klo 05.50 he havahtuivat siihen, kuinka noin kilometrin levyisen Suvannon jäällä juoksee heitä kohden tuhansia lumipukuisia venäläisiä satojen metrien leveydeltä laukaustakaan ampumatta. Vartiomiehet juoksivat välittömästi omalle puolelle ja tekivät hälytyksen.
Venäläiset olivat jo kuitenkin rannassa samaan aikaan ja saivat n. 2000 miestä sillanpäähän kilometrin syvyyteen. Huolettomuudesta alkoivat kaksi vuorokautta kestäneet Keljan taistelut, joissa rantaan päässeet venäläiset tuhottiin viimeiseen mieheen, mutta yli sadan oman miehen kaatumisen hinnalla ja monin verroin lukuisampien haavoituttua.
jouluaatto Keljassa
42
2461
Vastaukset
- kertoo
Tämä teos kannattaa lukea.
Keljan taisteluiden 1939 jouluna vihollinen ylitti Vuoksen useasta kohdasta. Jylhän komppanian " Eino Kulmala sattui Vuoksen rannassa olevan konekiväärikasematin kohdalle, hän vilkaisi sisään. Lattiaa peitti kymmenien senttien kerros hylsyjä. Ase rätisi, sen kahvoja piteli tuttu mies, nimi ei vain tullut mieleen, hän oli seinäjokelainen Mallaskosken ajuri joka oli kaljaa ajanut Soiniin. Piirteet olivat harmaat, silmät tapittivat väsymyksestä päässä. Katse kääntyi tulijaan.
- Terve, tässä minä olenkin paahtanut eilisestä lähtien. Nurkassa lojui toinen konekivääri, piippu laajentuneena liikkuvat osat palaneina yhteen, loppuun käytettynä vain romun arvoisena.
Mies nousi istuinpukilta oikoi käsiään suoristi selkäänsä. - Minä olen tehnyt töitä yhtä mittaa toista vuorokautta. Vilkaise tuosta luukusta ja tule vähäksi aikaa tuuraamaan. - Kulmala tarttui hanikoihin ja istuutui pukille. Näkymä ampuma-aukosta oli sananmukaisesti hätkähdyttävä, suorastaan uskomaton. Vain tästä sektorista katsottuna erottui Vuoksen jäällä sadoittain vihollissotilaitten ruumiita, kuin laaja suo täynnä mättäitä, jotka höyrysivät kuulakkaan talviaamun valossa. Edellisenä päivänä venäläiset olivat tulleet jopa suljettua marssien jään yli, aina kiväärin tehokkaan kantomatkan päähän. Siinäkään hajaantuminen ei ollut kovinkaan suuri, ja maalit suomalaisten konetuliaseille olivat erinomaiset. Sillanpääasema oli syntynyt mutta ei ollut kestänyt vastaiskuja. "
Pätkä Jukka L. Mäkelän Taipaleenjoki teos kertoo näistä vähemmän tunnetuista sankareista.- Keljan
sillanpään tuhosi Er.P6. Hintana yhdessä hyökkäyksessä yli 50 kaatunutta ja haavoittuneet päälle.
Susitaival, Paavo Karjalainen pataljoona (Er. P 6) talvisodassa Porvoo : Helsinki, 1963 - ........
Keljan kirjoitti:
sillanpään tuhosi Er.P6. Hintana yhdessä hyökkäyksessä yli 50 kaatunutta ja haavoittuneet päälle.
Susitaival, Paavo Karjalainen pataljoona (Er. P 6) talvisodassa Porvoo : Helsinki, 1963Noin suurin piirtein.
Hyökkäävä joukko kuului Neuvostoliiton 4. divisioonaan. Puolustava taas Suomen 10. divisioonan JR 20 kolmanteen pataljoonaan. 10. divisioonan komentaja Blick perusti taisteluosasto Nurmen, jonka johtajana toimi everstiluutnantti Martti Nurmi. Tämän ydinjoukkona oli kapteeeni Oiva Saarelaisen komentama Erillinen Pataljoona 6. Taisteluosaston tehtävänä oli tuhota sillanpää ja torjua apujoukkojen tulo yli Suvannon. Sillanpäässä olleista tuhottiin kaikki muut paitsi 11 miestä, jotka pääsivät jään yli karkuun. Kolme antautui vangiksi. Suomalaisten kokonaistappiot olivat n. 100 miestä kaatuneina, siihen haavoittuneet päälle. - taisteltiin
Keljan kirjoitti:
sillanpään tuhosi Er.P6. Hintana yhdessä hyökkäyksessä yli 50 kaatunutta ja haavoittuneet päälle.
Susitaival, Paavo Karjalainen pataljoona (Er. P 6) talvisodassa Porvoo : Helsinki, 1963Jo joulupäivänä 25.12.-39 alkoi Keljan taistelut. Saarelaisen pataljoona tuli lopullisesti puhdistamaan sillanpäätä 27.12.39. Ensimmäisen tykistövalmistelun jälkeinen hyökkäys pysähtyi vihollisen voimakkaassa konekivääritulessa jolloin pataljoonan oli ositain peräännytttävä kärsien huomattavat tappiot. 1 Raskas patteri sekä KTR 10:n 4. ja 5. patteri suorittivat nyt toisen noin 5 minuutin keskityksen. Nyt pataljoona lähti uuteen hyökkäykseen päästen lähitaistelutuntumaan. Koko puhdistustaistelu alkoi 9.30 kestäen iltaan kello 18.00 saakka jolloin Satumetsa vallattiin ryntäyksen jälkeen. Sen jälkeen pataljooa vedettiin takaisin ja lll/JR 28 saattoi jälleen miehittää vanhat asemansa. Joukko-osastoistaan erilleen joutuneita venäläisiä haravoitiin vielä seuraavanakin 28.12 päivänä ladoista korsuista ja konekiväärihaudoista.
Venäläiset tukivat hyökkäystään lentokoneiden matalahyökkäyksin sekä johtivat tykistönsä tulta tähystyspallosta. 10 divisioonan tappiot Keljassa olivat 25.12..yhteensä 204 joista kaatuneita 73. Sekä 25.12...312 joista kaatuneita 68. - tulikasteensa
taisteltiin kirjoitti:
Jo joulupäivänä 25.12.-39 alkoi Keljan taistelut. Saarelaisen pataljoona tuli lopullisesti puhdistamaan sillanpäätä 27.12.39. Ensimmäisen tykistövalmistelun jälkeinen hyökkäys pysähtyi vihollisen voimakkaassa konekivääritulessa jolloin pataljoonan oli ositain peräännytttävä kärsien huomattavat tappiot. 1 Raskas patteri sekä KTR 10:n 4. ja 5. patteri suorittivat nyt toisen noin 5 minuutin keskityksen. Nyt pataljoona lähti uuteen hyökkäykseen päästen lähitaistelutuntumaan. Koko puhdistustaistelu alkoi 9.30 kestäen iltaan kello 18.00 saakka jolloin Satumetsa vallattiin ryntäyksen jälkeen. Sen jälkeen pataljooa vedettiin takaisin ja lll/JR 28 saattoi jälleen miehittää vanhat asemansa. Joukko-osastoistaan erilleen joutuneita venäläisiä haravoitiin vielä seuraavanakin 28.12 päivänä ladoista korsuista ja konekiväärihaudoista.
Venäläiset tukivat hyökkäystään lentokoneiden matalahyökkäyksin sekä johtivat tykistönsä tulta tähystyspallosta. 10 divisioonan tappiot Keljassa olivat 25.12..yhteensä 204 joista kaatuneita 73. Sekä 25.12...312 joista kaatuneita 68.Viljam Pylkäs kuului tuohon Saarelaisen pataljoonaan ja sai tulikasteensa melkein kotirapusillaan. Kelja kuului Sakkolaan pitäjään ja Rokka oli kotoisin Haparaisten kylästä olisiko kilometriäkään matkaa.
Rokka - Kertomus konekiväärimiehen sodasta, sivu 36. - Weimari
........ kirjoitti:
Noin suurin piirtein.
Hyökkäävä joukko kuului Neuvostoliiton 4. divisioonaan. Puolustava taas Suomen 10. divisioonan JR 20 kolmanteen pataljoonaan. 10. divisioonan komentaja Blick perusti taisteluosasto Nurmen, jonka johtajana toimi everstiluutnantti Martti Nurmi. Tämän ydinjoukkona oli kapteeeni Oiva Saarelaisen komentama Erillinen Pataljoona 6. Taisteluosaston tehtävänä oli tuhota sillanpää ja torjua apujoukkojen tulo yli Suvannon. Sillanpäässä olleista tuhottiin kaikki muut paitsi 11 miestä, jotka pääsivät jään yli karkuun. Kolme antautui vangiksi. Suomalaisten kokonaistappiot olivat n. 100 miestä kaatuneina, siihen haavoittuneet päälle.Etsin Suomen Sotasurmien tiedostosta Keljan taistelujen suomalaisia sataa (100) kaatunutta.
Erityisesti etsin Er.P 6 viittäkymmentäkahta (52) kaatunutta sillä perusteella, että heidän on kerrottu suutrelta osin olleen sakkolalaisia. En ole löytänyt yhtäkään kaatunutta sakkolalaista Er.P 6:n riveistä.
Sen sijaan Er.P 6:n kaatuneita on Kaukolasta 4, Räisälästä 2, Ähtäri 1, Viipuri 1, Juuka 1. Missä ovat loput Er.P 6:n kaatuneet syntyneet ja missä kaatuneet? - KEP.
Aiheesta lisää täälläkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8717131/flat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8792315/flat_thread
Noissa kirjoissa kerrotaan Taipaleen taisteluista aika paljonkin.
Tätä mainiota Geierin kirjaa voin suositella kaikille aiheesta kiinnostuneille! Talvisodan Taipale on tarjolla
nettidivareissa! Omani tilasin toki heti kun sain täältä vinkin noin puoli vuotta sitten.
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=333452
Geijer B.G. Talvisodan Taipale
wsoy, 1955, 320 s., 1. painos
Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
Kopijyvä, 2003, 257 s., 1. painos
Mäkelä Jukka L.: Suomi taisteli 1 - 6 - Sotiemme suurlukemisto
WSOY, 1977-1980, 383 383 383 391 415 400 s., painos: 1.
Kähönen Urho Voittamattomat pataljoonat. Taipaleen talvisota
Kustannuspiste Oy, 1982, 210 kuvaliite
Mäkelä Jukka L. Taipaleenjoki
Wsoy, 1971, 254 s.
Reinikainen Alpo Taipaleenjoen tulessa - Posliinipojan Talvisota
Kirjayhtymä, 1980, 355 s.
Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
Kopijyvä, 2003, 257 s., painos: 1 - laitumiltaan?
KEP. kirjoitti:
Aiheesta lisää täälläkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8717131/flat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8792315/flat_thread
Noissa kirjoissa kerrotaan Taipaleen taisteluista aika paljonkin.
Tätä mainiota Geierin kirjaa voin suositella kaikille aiheesta kiinnostuneille! Talvisodan Taipale on tarjolla
nettidivareissa! Omani tilasin toki heti kun sain täältä vinkin noin puoli vuotta sitten.
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=333452
Geijer B.G. Talvisodan Taipale
wsoy, 1955, 320 s., 1. painos
Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
Kopijyvä, 2003, 257 s., 1. painos
Mäkelä Jukka L.: Suomi taisteli 1 - 6 - Sotiemme suurlukemisto
WSOY, 1977-1980, 383 383 383 391 415 400 s., painos: 1.
Kähönen Urho Voittamattomat pataljoonat. Taipaleen talvisota
Kustannuspiste Oy, 1982, 210 kuvaliite
Mäkelä Jukka L. Taipaleenjoki
Wsoy, 1971, 254 s.
Reinikainen Alpo Taipaleenjoen tulessa - Posliinipojan Talvisota
Kirjayhtymä, 1980, 355 s.
Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
Kopijyvä, 2003, 257 s., painos: 1Mikäs se nyt mietteet sai talavisoan aatteisiin?
P.P. - Kurt Erik pohmelo
laitumiltaan? kirjoitti:
Mikäs se nyt mietteet sai talavisoan aatteisiin?
P.P.>>Mikäs se nyt mietteet sai talavisoan aatteisiin?
- Caponier
KEP. kirjoitti:
Aiheesta lisää täälläkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8717131/flat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8792315/flat_thread
Noissa kirjoissa kerrotaan Taipaleen taisteluista aika paljonkin.
Tätä mainiota Geierin kirjaa voin suositella kaikille aiheesta kiinnostuneille! Talvisodan Taipale on tarjolla
nettidivareissa! Omani tilasin toki heti kun sain täältä vinkin noin puoli vuotta sitten.
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=333452
Geijer B.G. Talvisodan Taipale
wsoy, 1955, 320 s., 1. painos
Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
Kopijyvä, 2003, 257 s., 1. painos
Mäkelä Jukka L.: Suomi taisteli 1 - 6 - Sotiemme suurlukemisto
WSOY, 1977-1980, 383 383 383 391 415 400 s., painos: 1.
Kähönen Urho Voittamattomat pataljoonat. Taipaleen talvisota
Kustannuspiste Oy, 1982, 210 kuvaliite
Mäkelä Jukka L. Taipaleenjoki
Wsoy, 1971, 254 s.
Reinikainen Alpo Taipaleenjoen tulessa - Posliinipojan Talvisota
Kirjayhtymä, 1980, 355 s.
Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
Kopijyvä, 2003, 257 s., painos: 1Onpa minulla hyllyssä nuo. Kiinnostus johtuu siitä että pappa soti Kekinniemessä. Tuota Sorkon kirjaa minulla ei olekaan, kiitos vinkistä. Sorkolta on asian harrastajille lisäksi kirja "Suvannon Salpa"; Minerva Kustannus OY, 2004. Lisäksi voisin mainita Olavi Väliahon teoksen "Laatokan linnakkeet Taipaleen taisteluissa"; Karjalan kirjapaino OY, 1989. Aikojen saatossa olen myös kerännyt kaikki Kansa Taisteli-lehden artikkelit Taipaleen taisteluista. On muuten melko työlästä.
Geijerin kirjan ostin joskus 70- luvulla alkuperäisenä ruotsinkielisenä painoksena mutta sittemmin myös suomenkielisenä.
Mukava nähdä että muitakin kiinnostaa tämä Talvisodan bagatelli, itseäni tosin henkilökohtaisista syistä. - KEP.
Caponier kirjoitti:
Onpa minulla hyllyssä nuo. Kiinnostus johtuu siitä että pappa soti Kekinniemessä. Tuota Sorkon kirjaa minulla ei olekaan, kiitos vinkistä. Sorkolta on asian harrastajille lisäksi kirja "Suvannon Salpa"; Minerva Kustannus OY, 2004. Lisäksi voisin mainita Olavi Väliahon teoksen "Laatokan linnakkeet Taipaleen taisteluissa"; Karjalan kirjapaino OY, 1989. Aikojen saatossa olen myös kerännyt kaikki Kansa Taisteli-lehden artikkelit Taipaleen taisteluista. On muuten melko työlästä.
Geijerin kirjan ostin joskus 70- luvulla alkuperäisenä ruotsinkielisenä painoksena mutta sittemmin myös suomenkielisenä.
Mukava nähdä että muitakin kiinnostaa tämä Talvisodan bagatelli, itseäni tosin henkilökohtaisista syistä.Itselläni on tuo Laatokan puolustajat -kirja hyllyssäni. Googlaamalla Olavi Väliaho, löytyy hyviä perinnesivustoja ja kirjalistoja aiheeseen liittyen.
Olavi Väliaho on kirjoittanut kolme kirjaa Laatokan meripuolustuksesta. Kirjoittajan aineistosta on hänen kuolemansa jälkeen koottu vielä kaksi teosta. Väliahon kirjat eivät ole historiatiedoiltaan kovin tarkkoja. Niiden ansio sen sijaan on aito maanpuolustushenki ja kotiseuturakkaus. Olavi Väliahon isä palveli kanta-aliupseerina Järisevän linnakkeella.
http://perinneyhdistys.suntuubi.com/?cat=20
Julkaisuja
http://perinnearkisto1.suntuubi.com/?cat=23
http://www.metsapirtti.net/mpir-kir.htm
Olavi Väliaho: Laatokan linnakkeet Taipaleen taisteluissa, Karjalan Kirjapaino Oy, Lappeenranta 1989
Olavi Väliaho: Laatokan laineet, Karjalan Kirjapaino Oy, Lappeenranta 1991
Olavi Väliaho: Laatokan puolustajat, Karjalan Kirjapaino Oy, Lappeenranta 1995 - KEP.
Caponier kirjoitti:
Onpa minulla hyllyssä nuo. Kiinnostus johtuu siitä että pappa soti Kekinniemessä. Tuota Sorkon kirjaa minulla ei olekaan, kiitos vinkistä. Sorkolta on asian harrastajille lisäksi kirja "Suvannon Salpa"; Minerva Kustannus OY, 2004. Lisäksi voisin mainita Olavi Väliahon teoksen "Laatokan linnakkeet Taipaleen taisteluissa"; Karjalan kirjapaino OY, 1989. Aikojen saatossa olen myös kerännyt kaikki Kansa Taisteli-lehden artikkelit Taipaleen taisteluista. On muuten melko työlästä.
Geijerin kirjan ostin joskus 70- luvulla alkuperäisenä ruotsinkielisenä painoksena mutta sittemmin myös suomenkielisenä.
Mukava nähdä että muitakin kiinnostaa tämä Talvisodan bagatelli, itseäni tosin henkilökohtaisista syistä.Tämä Tyyntä ja myrskyä on hieno ja mielenkiintoinen kirja rannikkoalueiden, lähinnä Suomenlahden, ja myös Laatokan ja Äänisen tapahtumista Talvisodan aikaan ja taitaapa olla Jatkosotakin mukana.
Tyyntä ja myrskyä. Taistelutarinoita Rannikolta. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisu v 1953 - Caponier
KEP. kirjoitti:
Tämä Tyyntä ja myrskyä on hieno ja mielenkiintoinen kirja rannikkoalueiden, lähinnä Suomenlahden, ja myös Laatokan ja Äänisen tapahtumista Talvisodan aikaan ja taitaapa olla Jatkosotakin mukana.
Tyyntä ja myrskyä. Taistelutarinoita Rannikolta. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen julkaisu v 1953Olet oikeassa. Siinä on hurjia tarinoita. Erityisen mieleenpainuvia (Keljan juttujen lisäksi, toki) ovat tarinat Hangon rintaman saaritaisteluista joissa suomalaiset kaatuivat viimeiseen mieheen sekä Lutherin tarina Bengtskärin majakalta.
- Caponier
KEP. kirjoitti:
Aiheesta lisää täälläkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8717131/flat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8792315/flat_thread
Noissa kirjoissa kerrotaan Taipaleen taisteluista aika paljonkin.
Tätä mainiota Geierin kirjaa voin suositella kaikille aiheesta kiinnostuneille! Talvisodan Taipale on tarjolla
nettidivareissa! Omani tilasin toki heti kun sain täältä vinkin noin puoli vuotta sitten.
http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=333452
Geijer B.G. Talvisodan Taipale
wsoy, 1955, 320 s., 1. painos
Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
Kopijyvä, 2003, 257 s., 1. painos
Mäkelä Jukka L.: Suomi taisteli 1 - 6 - Sotiemme suurlukemisto
WSOY, 1977-1980, 383 383 383 391 415 400 s., painos: 1.
Kähönen Urho Voittamattomat pataljoonat. Taipaleen talvisota
Kustannuspiste Oy, 1982, 210 kuvaliite
Mäkelä Jukka L. Taipaleenjoki
Wsoy, 1971, 254 s.
Reinikainen Alpo Taipaleenjoen tulessa - Posliinipojan Talvisota
Kirjayhtymä, 1980, 355 s.
Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
Kopijyvä, 2003, 257 s., painos: 1Hyllystäni löytyy myös Paavo Linnanterän "Taipaleenjoki-tuonelanjoki". En arvosta sitä aivan niin korkealle. aikalaiskertomus tietysti ja näkijän ja kokijan, komppanian päällikön, tarinaa mutta kuitenkin hieman suppeaa näkemystä. Lahden kirjapaino ja Sanomalehti OY (Alea-kirja OY) Ilmeisesti vuonna 1974 vaikka se ei kirjasta kovin hyvin ilmi käykään.
- muodostettiin
Weimari kirjoitti:
Etsin Suomen Sotasurmien tiedostosta Keljan taistelujen suomalaisia sataa (100) kaatunutta.
Erityisesti etsin Er.P 6 viittäkymmentäkahta (52) kaatunutta sillä perusteella, että heidän on kerrottu suutrelta osin olleen sakkolalaisia. En ole löytänyt yhtäkään kaatunutta sakkolalaista Er.P 6:n riveistä.
Sen sijaan Er.P 6:n kaatuneita on Kaukolasta 4, Räisälästä 2, Ähtäri 1, Viipuri 1, Juuka 1. Missä ovat loput Er.P 6:n kaatuneet syntyneet ja missä kaatuneet?pääosin Kaukola, Räisälän, Käkisalmen ja maalaiskunnan reserviläisistä. Ellen pikkukännissä väärin muista niin Sakkolasta tuli ainoastaan krh-joukkue.
- osin
ihan hyvä juttu paitsi, että Suvannon ja Vuoksen rannikkolinnakkeet miehittivät rannikkotykistön miehet eikä siellä takuuvarmasti palvellut ketään Mallaskosken kaljakuskia.
"Pätkä Jukka L. Mäkelän Taipaleenjoki teos kertoo näistä vähemmän tunnetuista sankareista. " - eenari
osin kirjoitti:
ihan hyvä juttu paitsi, että Suvannon ja Vuoksen rannikkolinnakkeet miehittivät rannikkotykistön miehet eikä siellä takuuvarmasti palvellut ketään Mallaskosken kaljakuskia.
"Pätkä Jukka L. Mäkelän Taipaleenjoki teos kertoo näistä vähemmän tunnetuista sankareista. "Oli niillä linnakkeilla jalkaväkeäkin tukena. Mäkelän mukaan tapaus sattuu kun Jylhän komppania avustaa Keljan puhdistamisessa, jolloin siellä kaiken todennäköisyyden mukaan oli töissä JR29:n miehiä, jotka taisivat olla keskisuomalaisia? Ihme sattuma jos Keljassa olisi ollut seinäjokelainen. Paljon todennäköisemmin tämä olisi voinut tapahtua Patoniemessä.
- rannikkolinnakkeet
eenari kirjoitti:
Oli niillä linnakkeilla jalkaväkeäkin tukena. Mäkelän mukaan tapaus sattuu kun Jylhän komppania avustaa Keljan puhdistamisessa, jolloin siellä kaiken todennäköisyyden mukaan oli töissä JR29:n miehiä, jotka taisivat olla keskisuomalaisia? Ihme sattuma jos Keljassa olisi ollut seinäjokelainen. Paljon todennäköisemmin tämä olisi voinut tapahtua Patoniemessä.
Patoniemi
Kelja
Sakkola
Kiviniemi
Noisniemi ja
Oraviniemi olivat rannikkotykistön miehittämiä. Eli miehistö tuli itäkannakselta. Pitäjän tarkkuudella en osaa sanoa. Lähiympäristössä oleva jalkaväki oli täysin eri juttu. Tuskin tuo oli ensimmäinen tai edes viimeinen tarina mikä on "sävelletty".
Erikoisen musikaalisena uuden polven sotahistorioitsijana olen pannut merkille Kari Kallosen. - maihinousua
rannikkolinnakkeet kirjoitti:
Patoniemi
Kelja
Sakkola
Kiviniemi
Noisniemi ja
Oraviniemi olivat rannikkotykistön miehittämiä. Eli miehistö tuli itäkannakselta. Pitäjän tarkkuudella en osaa sanoa. Lähiympäristössä oleva jalkaväki oli täysin eri juttu. Tuskin tuo oli ensimmäinen tai edes viimeinen tarina mikä on "sävelletty".
Erikoisen musikaalisena uuden polven sotahistorioitsijana olen pannut merkille Kari Kallosen.torjumaan mm. Kirvesmäen reservit, Metsäpirtin osasto sekä osia divisioonan reserveistäkin. Toisekseen Mallaskosken mies osallistui taisteluun Keljassa konekiväärikasematista (ei tykistön asemista) käsin suolaamalla sieltä vihollisia Suvannon jäälle.
" Kaikki rannikkolinnakkeet olivat rannikkotykistön miehittämiä. " - KEP.
Caponier kirjoitti:
Onpa minulla hyllyssä nuo. Kiinnostus johtuu siitä että pappa soti Kekinniemessä. Tuota Sorkon kirjaa minulla ei olekaan, kiitos vinkistä. Sorkolta on asian harrastajille lisäksi kirja "Suvannon Salpa"; Minerva Kustannus OY, 2004. Lisäksi voisin mainita Olavi Väliahon teoksen "Laatokan linnakkeet Taipaleen taisteluissa"; Karjalan kirjapaino OY, 1989. Aikojen saatossa olen myös kerännyt kaikki Kansa Taisteli-lehden artikkelit Taipaleen taisteluista. On muuten melko työlästä.
Geijerin kirjan ostin joskus 70- luvulla alkuperäisenä ruotsinkielisenä painoksena mutta sittemmin myös suomenkielisenä.
Mukava nähdä että muitakin kiinnostaa tämä Talvisodan bagatelli, itseäni tosin henkilökohtaisista syistä.>Mukava nähdä että muitakin kiinnostaa tämä Talvisodan bagatelli<
Kiinnostaa kyllä ja moni muukin sota-aihe kiinostaa, etenkin kirjallisessa muodossa.
Jos saan olla hieman utelias niin kysyn, että mistä päin Suomea olet Caponier?
Minä olen täältä läheltä todellista maantieteellisestä "Keski-Suomea". - kaikki++
maihinousua kirjoitti:
torjumaan mm. Kirvesmäen reservit, Metsäpirtin osasto sekä osia divisioonan reserveistäkin. Toisekseen Mallaskosken mies osallistui taisteluun Keljassa konekiväärikasematista (ei tykistön asemista) käsin suolaamalla sieltä vihollisia Suvannon jäälle.
" Kaikki rannikkolinnakkeet olivat rannikkotykistön miehittämiä. "Vuoksi-Suvantolinjan kestolaitteet rakennettiin siten, että ytimenä oli tykkikasemaatti ja molemmin puolin kk-kasemaatti lähisuojana
Jokaisen Mannerheimlinjan kestolaitteita metsästävän paras ystävä on alla oleva kirja. Siellä jokainen laite on sijoitettu erittäin tarkasti hyville kartoille. Lasketaan tarkat koordinaatit ja naputellaan ne gepsiin, niin aina löytää perille
Uitto, Antero Mannerheim-linja : talvisodan legenda / Antero Uitto, Carl-Fredrik Geust - Caponier
KEP. kirjoitti:
>Mukava nähdä että muitakin kiinnostaa tämä Talvisodan bagatelli<
Kiinnostaa kyllä ja moni muukin sota-aihe kiinostaa, etenkin kirjallisessa muodossa.
Jos saan olla hieman utelias niin kysyn, että mistä päin Suomea olet Caponier?
Minä olen täältä läheltä todellista maantieteellisestä "Keski-Suomea".Olen Pohjanmaalta, vaikka en ole täältä kotoisin. Olen pannut merkille että sinulla on varsin kattava kirjallinen kokoelma, omani kattaa vain pienet henkilökohtaisen kinnostukseni alueet. Netin divareita minäkin hyödynnän kirjahankinnoissani nykyisin. Pappani, joka Kekinniemessä tappeli, oli Sortavalasta.
- Caponier
rannikkolinnakkeet kirjoitti:
Patoniemi
Kelja
Sakkola
Kiviniemi
Noisniemi ja
Oraviniemi olivat rannikkotykistön miehittämiä. Eli miehistö tuli itäkannakselta. Pitäjän tarkkuudella en osaa sanoa. Lähiympäristössä oleva jalkaväki oli täysin eri juttu. Tuskin tuo oli ensimmäinen tai edes viimeinen tarina mikä on "sävelletty".
Erikoisen musikaalisena uuden polven sotahistorioitsijana olen pannut merkille Kari Kallosen.Ainakin Keljan Kekinniemessä oli aina tukena kk-joukkue ja/tai jv-joukkue lohkosta vastaavasta komppaniasta, luultavasti muissakin linnakkeissa. Muuten, Mikko Perkoilakin totesi aikanaan että "Tuskin on totta, mutta aika hyvä juttu!" Taipaleen oloissa ei ole mikään ihme että jälkikäteen muisteltuna muutama päivä ja muutama kilometri heittää, uskomattomia juttuja ja silti tosia.
- toisessa
Caponier kirjoitti:
Ainakin Keljan Kekinniemessä oli aina tukena kk-joukkue ja/tai jv-joukkue lohkosta vastaavasta komppaniasta, luultavasti muissakin linnakkeissa. Muuten, Mikko Perkoilakin totesi aikanaan että "Tuskin on totta, mutta aika hyvä juttu!" Taipaleen oloissa ei ole mikään ihme että jälkikäteen muisteltuna muutama päivä ja muutama kilometri heittää, uskomattomia juttuja ja silti tosia.
viestissäsi, että vaarisi oli Sortavalasta kotoisin ja taisteli Talvisotansa Kekinniemessä.Jos hän vielä palveli varusmiehenä rannikkotykistössä, niin siitähän me pääsemme"valistuneeseen??????????" arvaukseen, että ainoastaan tykkikorsu oli rannikkotykistön vastuulla ja kk-korsut paikallisen jalkaväen kk-miesten hoidossa.
Vaikka mikään 4.D:n yksikkö ei taistellut Talvisodan Summassa, niin välirauhan aikana kaikki Helsingin kapakat olivat täynnä Summan sankareita.
"Taipaleen oloissa ei ole mikään ihme että jälkikäteen muisteltuna muutama päivä ja muutama kilometri heittää, uskomattomia juttuja ja silti tosia." - KEP.
Caponier kirjoitti:
Olen Pohjanmaalta, vaikka en ole täältä kotoisin. Olen pannut merkille että sinulla on varsin kattava kirjallinen kokoelma, omani kattaa vain pienet henkilökohtaisen kinnostukseni alueet. Netin divareita minäkin hyödynnän kirjahankinnoissani nykyisin. Pappani, joka Kekinniemessä tappeli, oli Sortavalasta.
Laskin tuossa pari päivää sitten että niitä on kertynyt jo yli 45 hyllymetriä!
Siis pelkästään sotaan ja sitä koskevaan (maailman)politiikkaan. Lähinnä vain Suomeen ja sen tilanteisiin jollain lailla liittyvää kirjallisuutta alkaen itsenäisyyden ajoista. Valikoina kattaa lähinnä dokumenttikirjoja, joita on varmaankin valtaosa, väitöskirjoja, muistelmia itse sodan kokeneilta henkilöiltä, sota-ajan poliitikkojen muistelmia, elämänkertoja, kaikki ns. viralliset historiikit 1918 sodasta alkaen. Mukana on rintamalääkärit, -hoitajat, -lotat, tiedustelupuoli, kaukopartiojutut ja -papit yms. Varsinaisia sotaa käsitteleviä fiktiivisiä romaaneja ei ole kuin muutamia, kuten esim. Linnan Sotaromaani ja Rintalan Sissiluutnantti. Toki Rintalan teoksista on ns. "Rintaman Ääni" -sarja mukana kuten Onni Palasteeltakin. Viime vuosina on ilmestynyt rutkasti uusia hyviä sotadokumenttikirjoja ja se kyllä rassaa lompsaa tosi kovasti!
KEP. alias Kurt Erik Pohmelo tuhat muuta nikkiä, jotka kyllä tunnistat kirjoitustyylistä.
P.S. Oletkos kauankin jo seuraillut S24:n Historia -palstaa? - Caponier
toisessa kirjoitti:
viestissäsi, että vaarisi oli Sortavalasta kotoisin ja taisteli Talvisotansa Kekinniemessä.Jos hän vielä palveli varusmiehenä rannikkotykistössä, niin siitähän me pääsemme"valistuneeseen??????????" arvaukseen, että ainoastaan tykkikorsu oli rannikkotykistön vastuulla ja kk-korsut paikallisen jalkaväen kk-miesten hoidossa.
Vaikka mikään 4.D:n yksikkö ei taistellut Talvisodan Summassa, niin välirauhan aikana kaikki Helsingin kapakat olivat täynnä Summan sankareita.
"Taipaleen oloissa ei ole mikään ihme että jälkikäteen muisteltuna muutama päivä ja muutama kilometri heittää, uskomattomia juttuja ja silti tosia."Vaikken ihan pilkulleen olekaan asiaa selvittänyt niin noin se meni.
Hakalan Marttikin sanoo Parikan Talvisodan junakohtauksessa että Taipaleen sankarit on kaikki kuolleet.
Summan sankareita oli tietysti monelta puolelta mutta minun tietämäni olivat Porin seudulta. - Caponier
KEP. kirjoitti:
Laskin tuossa pari päivää sitten että niitä on kertynyt jo yli 45 hyllymetriä!
Siis pelkästään sotaan ja sitä koskevaan (maailman)politiikkaan. Lähinnä vain Suomeen ja sen tilanteisiin jollain lailla liittyvää kirjallisuutta alkaen itsenäisyyden ajoista. Valikoina kattaa lähinnä dokumenttikirjoja, joita on varmaankin valtaosa, väitöskirjoja, muistelmia itse sodan kokeneilta henkilöiltä, sota-ajan poliitikkojen muistelmia, elämänkertoja, kaikki ns. viralliset historiikit 1918 sodasta alkaen. Mukana on rintamalääkärit, -hoitajat, -lotat, tiedustelupuoli, kaukopartiojutut ja -papit yms. Varsinaisia sotaa käsitteleviä fiktiivisiä romaaneja ei ole kuin muutamia, kuten esim. Linnan Sotaromaani ja Rintalan Sissiluutnantti. Toki Rintalan teoksista on ns. "Rintaman Ääni" -sarja mukana kuten Onni Palasteeltakin. Viime vuosina on ilmestynyt rutkasti uusia hyviä sotadokumenttikirjoja ja se kyllä rassaa lompsaa tosi kovasti!
KEP. alias Kurt Erik Pohmelo tuhat muuta nikkiä, jotka kyllä tunnistat kirjoitustyylistä.
P.S. Oletkos kauankin jo seuraillut S24:n Historia -palstaa?Harrastus se on sotahistorian tutkimuskin siinä missä golf, purjehdus tai puutarhanhoitokin.
Vaikka diletantti olenkin, on minulle jotenkin jäänyt kaksi mielipidettä vallalle Talvisodasta:
1. Koko operaation suunnittelun ja toteutuksen on täytynyt alkaa jo alkuvuodesta 1939. Noin massiivista operaatiota noissa olosuhteissa ei pykäistä kasaan parissa kuukaudessa.
2. Välirauha tuli Suomen kannalta viime tingassa. Niin paljon on eri rintamilta kertomuksia siitä kuinka suunnilleen yksi tai kaksi miestä enää oli poteroissa taistelukunnossa. Tämä ei koske pelkästään Viipurinlahtea, Kollaata tai Äyräpäätä, näitä juttuja on monestakin muusta paikasta.
Enkä usko että ainakaan Talvisotaan liittyy mitään "uutta", "ennen tuntematonta" tai "skandaalimaista", sen verran siitä on kirjoitettu. Tosin mielipiteitä ja polemiikin kohteita kyllä löytyy.
Jatketaan näitä keskusteluja, otan osaa sikäli kun sattuu olemaan mielipide keskustelun asiasta, muuten seurailen sivusta.
Enpä muista koska aloin seurailemaan S24 historiapalstaa, on siitä joitakin vuosia mutta ei varmaan paljon yli viittä. Vähän tämmöistä aaltoilevaahan tämä on ollut, välillä on asiaa ja välillä vähän vähemmän. Nuo natsi-kommari-eipäs-juupas-jutut välillä latistaa mielenkiintoa, niille voisi avata oman palstan. - 45m mies
Caponier kirjoitti:
Harrastus se on sotahistorian tutkimuskin siinä missä golf, purjehdus tai puutarhanhoitokin.
Vaikka diletantti olenkin, on minulle jotenkin jäänyt kaksi mielipidettä vallalle Talvisodasta:
1. Koko operaation suunnittelun ja toteutuksen on täytynyt alkaa jo alkuvuodesta 1939. Noin massiivista operaatiota noissa olosuhteissa ei pykäistä kasaan parissa kuukaudessa.
2. Välirauha tuli Suomen kannalta viime tingassa. Niin paljon on eri rintamilta kertomuksia siitä kuinka suunnilleen yksi tai kaksi miestä enää oli poteroissa taistelukunnossa. Tämä ei koske pelkästään Viipurinlahtea, Kollaata tai Äyräpäätä, näitä juttuja on monestakin muusta paikasta.
Enkä usko että ainakaan Talvisotaan liittyy mitään "uutta", "ennen tuntematonta" tai "skandaalimaista", sen verran siitä on kirjoitettu. Tosin mielipiteitä ja polemiikin kohteita kyllä löytyy.
Jatketaan näitä keskusteluja, otan osaa sikäli kun sattuu olemaan mielipide keskustelun asiasta, muuten seurailen sivusta.
Enpä muista koska aloin seurailemaan S24 historiapalstaa, on siitä joitakin vuosia mutta ei varmaan paljon yli viittä. Vähän tämmöistä aaltoilevaahan tämä on ollut, välillä on asiaa ja välillä vähän vähemmän. Nuo natsi-kommari-eipäs-juupas-jutut välillä latistaa mielenkiintoa, niille voisi avata oman palstan."Nuo natsi-kommari-eipäs-juupas-jutut välillä latistaa mielenkiintoa, niille voisi avata oman palstan."
Nuo avaukset joutaisi pyyhkiä yli saman tien. Toki joskus voi vähän "herätellä" provokatoorisessa mielessä palstalaisia...
>>1. Koko operaation suunnittelun ja toteutuksen on täytynyt alkaa jo alkuvuodesta 1939. Noin massiivista operaatiota noissa olosuhteissa ei pykäistä kasaan parissa kuukaudessa.
2. Välirauha tuli Suomen kannalta viime tingassa. Niin paljon on eri rintamilta kertomuksia siitä kuinka suunnilleen yksi tai kaksi miestä enää oli poteroissa taistelukunnossa. Tämä ei koske pelkästään Viipurinlahtea, Kollaata tai Äyräpäätä, näitä juttuja on monestakin muusta paikasta. - KEP.
KEP. kirjoitti:
Laskin tuossa pari päivää sitten että niitä on kertynyt jo yli 45 hyllymetriä!
Siis pelkästään sotaan ja sitä koskevaan (maailman)politiikkaan. Lähinnä vain Suomeen ja sen tilanteisiin jollain lailla liittyvää kirjallisuutta alkaen itsenäisyyden ajoista. Valikoina kattaa lähinnä dokumenttikirjoja, joita on varmaankin valtaosa, väitöskirjoja, muistelmia itse sodan kokeneilta henkilöiltä, sota-ajan poliitikkojen muistelmia, elämänkertoja, kaikki ns. viralliset historiikit 1918 sodasta alkaen. Mukana on rintamalääkärit, -hoitajat, -lotat, tiedustelupuoli, kaukopartiojutut ja -papit yms. Varsinaisia sotaa käsitteleviä fiktiivisiä romaaneja ei ole kuin muutamia, kuten esim. Linnan Sotaromaani ja Rintalan Sissiluutnantti. Toki Rintalan teoksista on ns. "Rintaman Ääni" -sarja mukana kuten Onni Palasteeltakin. Viime vuosina on ilmestynyt rutkasti uusia hyviä sotadokumenttikirjoja ja se kyllä rassaa lompsaa tosi kovasti!
KEP. alias Kurt Erik Pohmelo tuhat muuta nikkiä, jotka kyllä tunnistat kirjoitustyylistä.
P.S. Oletkos kauankin jo seuraillut S24:n Historia -palstaa?Päivitetään kirjalukemia ajantasalle:
Niitä sotakirjoja (lähinnä sotadokumenttikirjoja) onkin kertynyt ainakin yli 55 hyllymetriä! Ja muistelmat yms. aiheeseen kuuluvat röseet päälle.
- Kelja
The Battle of Kelja
25 - 27 December 1939
http://www.winterwar.com/Battles/Kelja.htm - ...
Ennen hyökkäystä venäläisten puolella pidetttiin klo 15.00 - 16.00 komsomoolikokous, missä hyökkääjien hyökkäyshenkeä nostatettiin.
Iskulauseina sotilaille olivat:
1. Eteenpäin isänmaan, työläis- talonpoikaisen hallituksen ja Stalinin puolesta.
2. Autetaan Suomen kansan hallitusta Suomen kansan vapauden ja itsenäisyyden puolesta.
3. Punaisen armeijan sotilas ja komentaja ei koskaan, eikä missään olosuhteissa antaudu vangiksi.
4. Leninin ja Stalinin työn puolesta, isänmaan työn puolesta, ETEENPÄIN.
Suomalaisten täydellisen tuhoamisen jälkeen hyökkääjiä odotti palkintona Sosialistisen työn sankarin arvonimi ja korkein palkinto, Leninin ritarikunnan ritarimerkki. - Talvisota.
Kuvia Summajarvi Summakylä Leipäsuo Suurniemi Salmenkaita V Patoniemi Inkilä Muola
http://www.nortfort.ru/mline/foto_pt1_e.html - Lumisuoja
eivät käyttäneet lumipukua vaan "lumiviittaa". Suomalaisilla oli erilliset lumi-hosu ja huppullinen valkea anorakki, ainakin jossain vaiheessa. Näin on minulle kerrottu. Onko asia näin ?
- Tiedoksi vaan
Samaa aihetta täälläkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8643781
Keljan taistelu ja Taipaleenjoki- Tiedoksi vaan
Samaa aihetta täälläkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8717131/flat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8792315/flat_thread
Keljan taistelu ja Taipaleenjoki
- pilkunn....
" Suomalaisten sinisilmäisyys kostautui pahemman kerran jouluaattona 1939 Keljassa. "
Jouluaamuna kello 7.30 alkoivat Keljan taistelut vihollisen. Kekinniemen tykistökasemaatti alkoi ampumaan hieman myöhemmin jäällä olevia hyökkääjiä johon yhtyi Sakkolan lohkolla ollut patteri klo 9.05. - Er.P 6
"Viljam Pylkäs syntyi Valkjärvellä, mutta muutti jo lapsena perheensä mukana Sakkolaan, Haparaisten kylään. Hän suoritti asepalveluksen Karjalan Kaartissa 6.9.1933–21.8.1934 ja sai koulutuksen konekivääriampujaksi. Talvisodassa hän palveli Er.P 6:n konekiväärikomppaniassa. Pylkäs osallistui konekivääriampujana erittäin raskaisiin taisteluihin joulukuun lopussa 1939 Keljan kylän alueella Vuoksen rannalla. Näin Pylkäs taisteli melkein oman maatilansa alueella. Pataljoona menetti Keljan taisteluun osallistuneista miehistään kolmasosan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylkäs
P.S. Oli siellä seudulla eräs SuRullisen kuuluisa Bäckmankin mukana... - Jake setä
Miten helvetissä vielä Kapteeni Eino Mullerille annettiin taisteluiden loputtua loma ja myöhemmin ylennys. Tyyppi ei reagoinut mitenkään suomalaisten sieppaamaan sanomaan joka sisälsi hyökkäyksen ajankohdan.
- Mikset estänyt
moista kamaluutta?
- Jake setä
Mikset estänyt kirjoitti:
moista kamaluutta?
Oliko Muller ukkisi?
- Jake setä
Miten helvetissä vielä Kapteeni Eino Mullerille annettiin taisteluiden loputtua loma ja myöhemmin ylennys. Tyyppi ei reagoinut mitenkään suomalaisten sieppaamaan sanomaan joka sisälsi hyökkäyksen ajankohdan.
- Kelja
Talvisodan vaihesta Keljassa ja Taipaleessa kiinnostuneille: https://www.facebook.com/sotapaivakirja Talvisodan Sotapäiväkurja päivä päivältä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Klaukkalan onnettomuus 4.4
Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes1165383Yleltä tyrmäävä uutinen
Ylen uutisen mukaan Raamattu on keksitty n. 2600. Putoaako kristinuskolta pohja kokonaan alta pois? https://yle.fi/a/744361691- 2001203
Pakko kertoa mies
Äitini tietää, että olen ihastunut sinuun. 😳 halusin että hän näkisi sinun kuvan ja pyysin googlaamaan sinua. Kommentti1111163Riitta-Liisa ja Toni Roponen: Ero! Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa.
Riitta-Liisa ja Toni Roponen eroavat. Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa. – Talvi on ollut elämäni synk201139Sinä vain tulit elämääni
Ja joku tarkoitus sillä on ollut. Näyttämään mitä olen ja kuinka arvokas voisin olla. Se muutti ja käänsi elämäni suunna861053Millaisia ajatuksia on kaivatusta ja tilanteestanne tänään?
Kerro omista mietteistäsi tai lähetä terveisiä. Ehkä hän lukee ja lähettää sinulle takaisin omia mietteitään.47951- 64941
- 64896
Onko se niin
Että meillä molemmilla on niin isot egot ettei voi alentua myöntämään kuin tykkää toisesta64846