AA
A A A
Opastus ja palaute
liity jäseneksi!

 /   /  /  / Koira riuhtoo sekopäisenä!

Koira riuhtoo sekopäisenä!

46 Vastausta 1 112 Lukukertaa
Mitä tehdä, kun kohta 1½ vuoden ikäinen suht iso uroskoira riuhtoo ja vetää hihnassa kaikilla voimillaan kun näkee toisen koiran tai toisten koirien läheisyydessä? Ei ole aggressiivisuutta, haluaisi vaan leikkimään ja juoksemaan, mutta multa lähtee piruvie kädet mukana tällä menolla!

En ole koskaan antanut koiran päästä hihnassa vetämällä eteenpäin, ja koira lopettaakin vetämisen heti kun minä pysähdyn ja tulee lähemmäs, mutta kun vain siirrän painoakin vähän eteen niin koira ampaisee kuin tykinkuula hihnan päähän. Sitten taas sama alusta. Siinä hajoaa multa kädet ja koiralta ranka! Koiraa ei siinä vaiheessa kiinnosta mitkään makupalat tai leikit, vaan se riuhtoo ja riehuu kaikilla voimillaan. En saa sitä kulkemaan askeltakaan rauhallisesti, vaan se joko seisoo paikoillaan tai ryntäilee täyttä vauhtia kaikin voimin.

Mulla ei tahdo pinna kestää ja jos esim. joudun kulkemaan jossain missä on toinen koira mukana, kyllä siinä omistajalta alkaa nopeasti savu nousemaan korvista. Parhaimmatkin makupalat (esim. keitetty liha) jäävät siltä huomiotta samoin kuin lelu, kun se vaan tuijottaa toista koiraa. Napakkaa ei:tä koira ei kuule lainkaan, mutta ääntäkään ei voi korottaa saatikka ottaa kiinni; koira vaan paineistuu ja menettää toimintakykynsä -> sijaistoimintoja, riehuu entistä enemmän ja varoo kontaktin ottamista.

Oon tehny sitä että pysähdyn ja odotan että koira on paikoillaan, mutta se ryntää AINA kun liikun eteenpäin. Tuntuu että koira on niin kierroksilla ettei se edes pysty mitään tajuamaan tai oppimaan. Tuntuu että koira vain menee napista painamalla ihan sekaisin, enkä todellakaan tiedä miten siihen saisi jonkun tolkun. Koira kiristää tahtia ja kuulo alkaa huonontua kun se saa ilmasta pienenkin vainun toisesta koirasta, ja jos se näkee toisen koiran esim. 50 metrin päässä alkaa viimeistään silloin tuo kamala riuhtominen ja vetäminen.

Mitä ihmettä mä tuon koiran kanssa teen?!!
Pysähdy vain ja anna sille makupala kun se ottaa kontaktin sinuun niin etköhän saa sen oppimaan ennenkuin se kuolee vanhuuteen.

..

Kuonopanta päähän ja aluksi hallitset sitä sillä, käänät pään poispäin siitä mielenkiintosesta jutusta.

Koiralla on loistava vire...

...käytä se hyödyksesi johonkin sallittuun tekemiseen.

Oletko huomannut koskaan vastaan tulevia koiria, jotka seuraavat ohituksen ajan hienosti täydellisen katsekontaktin seuraamista? Ne ovat varmasti juuri samoja koiria kuin omasikin. Ne nostavat vireen nähdessään toisen koiran ja niiden omistaja käyttää vireen hyödykseen seuraamisharjoitteluun. Oletko nähnyt koiria jotka seuraavat täydellisesti ohjaajaansa kun ajat autolla ohi hiljaisella tiellä? Ne ovat koiria jotka nostavat vireensä autojen tulemisesta hiljaisella tiellä ja niiden ohjaaja käyttää vireen hyväkseen seuraamisen harjoitteluun...
Ota hihna todella lyhyelle ja pakota koira pysymään vierelläsi koko ajan. Älä päästä sitä liikkumaan muuta kuin oman askeleesi mukaan. Sinä otat askeleen ja koira ottaa askeleen. Ennemmin tai myöhemmin koira oppii missä kuljetaan kun ollaan lähestymässä toista. Lisää myös rauhoittava puhe rauhoittamaan koiraa ja itseäsi. Näin se menee.

Et tarvitse ihmettä koiran kanssa, vaan teet sen ihmeen itse!

Etsi

ja lue aiempia ketjuja samasta aiheesta...

tuttu tunne

Sama ongelma täälläkin, on käytetty kaikki mahdolliset keinot, koirakouluttajat, kuonopannat, ketjupannat, vedonestovaljaat, herkut, lelut, positiiviset vahvistamiset, seurausharjoitukset, kontaktiharjoitukset, kaikki mitä vaan on voinut mieleen tulla, mutta ei mitään, ei kertakaikkiaan mitään edistystä. Koira tietää kyllä, että hihnassa ei sinkoilla ja riuhtoilla vastaantulijoiden päälle, mutta tekee sitä silti, kovapäinen tapaus kun on eikä usko MITÄÄN kun sille päälle sattuu. En enää tiedä mitä tehdä, pitääkö koiralle selkään antaa ennen kuin uskoo. Sitäpä en ole kyllä kokeillutkaan.

Ja saahan sitä yrittää pysähtyä ja pakottaa koira pysähtymään, mutta kun koira pääsee tarpeeksi lähelle vastaantulijaa (koira tai ihminen), se kiskaisee kaikin voimin eteenpäin, hyvin kun sattuu niin vetää kuperkeikalla itsensä nurin, josta seuraa kauhea hepuli. Joku päivä vielä katkoo niskansa. Eipä varmaan sen jälkeen enää riuhtoisi, heh

Ja en ymmärrä miten koira voi oppia miten vastaantulijat kuuluu ohittaa, kun ikinä ei tule tilaisuutta sitä kehua? Jos ohitetaan "hallitusti", niin että koira yrittää kaikin voimin kiskoa ja riuhtoa ja hyökkiä vastaantulijaa päin ja minä pidän kaikin voimin kiinni, sitä toistamallako se koira oppii sitten ajan kanssa, miten kuuluu käyttäytyä? Turha kehottaa palkitsemaan pienestäkin katsekontaktista, kun sitä pienintäkään katsekontaktia ei tule, vaikka olisi maailman parhain porsaankyljys kädessä, koira ei näe eikä kuule mitään muuta kuin vastaantulijan.
Se siitä harrastuskoirasta

Hullu riehuja

On just niin tuttua meillekin, paitsi lisänä autot, mopot ja kaikenkarvaiset kulkijat jalkamäärään katsomatta. Kun isoa koiraa yrität hallita, niin eipä siinä toinen käsi jouda vapaaksi makupalaa varten, saisi olla toinenkin käsipari pitämässä hullua riehujaa paikoillaan. Olen lopettanut lenkkeilyt koiran kans kokonaan, tehköön tarpeensa tarhaan kun ei muu auta. Mies saa jotenkin pidettyä aisoissa ihan omalla voimallaan, ja onpa tainut risulla ropsauttaa kun ei muu auttanut, mutta ei sitäkään jatkuvasti viitsisi alkaa käyttämään, tulee eläinsuojeluviranomaiset kohta koputtelemaan oven taakse. Olen tullut siihen tulokseen, että koira on vaan niin hiton omapäinen ja vaikka tietää tekevänsä väärin, tekee niin kuitenkin. Muutenkin meidän hurtta on niin v-mäinen, että tekisi mieli heivata se hevon kuuseen, karkailee ja haukkuu haukkumistaan. Toinen koiramme, tosin erirotuinen, on mitä tottelevaisin ja aivan ihana kaikin puolin. Niinpä erehdyimme hankkimaan toisen muka kaveriksi, mutta ihan hullun saimme ja siitä kärsii vanhempi koirammekin. Rotumääritelmät ei sovi tälle hullulle sitten pätkääkään, pitäisi olla rauhallinen ja helppo kouluttaa, mutta ihan päinvastaisen saimme. Olisi varmaan koirakouluttajallekin haastetta. Vieköön joku mennessään jos jollekin kelpaa.

sama ongelma

Täällä täysin sama ongelma! Koira ei rähjää, mutta olisi niin innoissaan menossa tutustumaan toiseen, ja juuri tuota samaa syöksähtelyä eteenpäin. Neuvot olisivat minullekin tarpeen..

Tosin meidän tapauksessa asiaan vaikuttaa sekin, että asumme pienessä kylässä missä toisia koiria tulee äärimmäisen harvoin vastaan. Yritäpä siinä sitten opettaa ja totuttaa..
Sama juttu kuin ensimmäisellekin: ota koira vierelle, niin lyhyelle kuin saat. Näin estät ryntäilyt. Lisää mukaan rauhoittava puhe. Tarvittaessa vaikka karjaise kerran "rauhallisesti" ja sitten menette yhdessä eteenpäin ja rauhoitat koiraa edelleen äänelläsi(hiljainen, venyttelevä). Jos vastaantulija asian sallii, eikä hänen koiransakaan pane asiaa pahaksi, niin anna siinä vaiheessa tutustua. Kaikkien kanssa ei tarvi kaveerata eikä edes pitkään olla(toisella saattaa olla kiire tmv), mutta tärkeää on että koira oppii että vetämällä ja sinkoilulla asia ei parane.
Ja tärkeä asia: Pidä huoli että hihnat eivät mene missään vaiheessa solmuun. Siitä koira kuin koira ahdistuu ja tulee sota.

Oma jämäkkä rauhallisuus ennen kaikkea. Rauhallinen omistaja=rauhallinen koira.
Joo, meillä on ihan sama juttu. Olen raskaana ja pelkään sitä kun talvi tulee että koira vetää minut kumoon kun tulee lunta ja liukasta! Minun on pakko viedä koiraa lenkeille kerran päivässä, mies ei pysty kun on töissä niin pitkiä päiviä.

Ollaan kokeiltu herkkupalaa kun joku tulee vastaan, ollaan oltu rauhallisia, otettu koira vierelle lyhyelle. Jos niin tekee että ottaa viereen, niin koira alkaa hyppimään! Minua ei pure koskaan, mutta miestäni "puree" hihasta, ei kuitenkaan kovaa.

Olen antanut paljon kehuja kun koira kulkee edes sekunnin vetämättä, siitä se vaan innostuu ja alkaa juoksentelemaan ympäriinsä!

Kaikki muu on hoidossa, kotona uskoo ja tottelee erinomaisesti, mutta ulkona ollessaan vetää aina ja haukkuu kun koira tulee vastaan. Ei ole agressiivinen. Kotona olen näyttänyt kuka on pomo, mutta ulkona en ole viitsinyt kunnolla näyttää koiralle sitä. Pelkään että joku katsoo pahasti ja luulee että pahoinpitelen koiraa. En lyö sitä koskaan, mutta otan niskasta kiinni ja se saattaa näyttää pahalta jonkun ulkopuolisen silmissä.

Pentuna olen siis tehnyt tuon, että olen näyttänyt kuka on johtaja. Sitä ei ole tarvinnut tehdä enää melkein vuoteen. En vaan tosiaan ole ulkona sitä kehdannut tehdä... Onko se ainut keino mikä tähän auttaa??

Tuntuu että koira saattaisi ajatella että koska hänelle ei ole näytetty (kunnolla) kuka on pomo ulkona, niin koira joutuu ottamaan siellä johtajan paikan.
Eikös se olekkin mahdollista??

Siitä vielä, että jos otan koiran ihan viereeni ja hihna on lyhyellä. Niin, se ei oikein näytä tietävän missä pitäisi olla. Heti alkaa säntäilemään joka suuntaan ja yrittää mennä edelleni kulkemaan ja muutenkin on heti jaloissa! Todella inhottavaa! Korjautuisiko tuokin samalla jos näytän kuka on johtaja myöskin ulkona?
Koira kuvittelee ulkona että kun et ole koskaan pistänyt häntä ruotuun, herran kuriin ja nuhteeseen, et myöskään ole laumanjohtaja kun kuljette pihalla, vaan hänellä on oikeus ja velvollisuus tehdä mitä huvittaa ja mitä on tarpeen.

Älä välitä siitä mitä muut ajattelevat, silä koira on sinun, ei heidän vastuullaan. Itse jouduin joskus omani kanssa ottamaan jopa parit painimatsit lumihangessa kun sen murkkuikä oli pahimmillaan. Ja joku joskus pysähtyikin vierelle katsomaan mistä on oikein kysymys.

Ja nyt tämä sama haukku kulkee kuin mikäkin herrasmies, poislukien jokakeväiset ja syksyiset urosjuoksut, noudattaa käskyjä miltei kuiskauksesta eikä mellastele remmissä kuin joillekin sellaisille joihin ei ole syystä tai toisesta saanut nuorena tutustua ja laumautua tai jotka muuten vain vihaavat sitä syyttä suotta.

Eli jos tarve vaatii niin käytä desibelejä ja jämäkkyyttä niihin käskyihin ja pidä koira hetken sellaisessa armeijan kurissa ja nuhteessa kuin olisi alokas, muutaman päivän ajan. Ellei käskyt mene perille isommallakaan desibeleillä, niin pidä koira tiukasti aivan lyhyellä kun teette lenkin. Ainoastaan pissille päästä ja muuten kävelee tiukasti vieressä. Sitten ala pikkuhiljaa höllentää otetta kun osoittaa haukku olevansa luottamuksesi arvoinen. Kokeile kuitenkin joka lenkillä höllentää pari kierrosta ja katso pystyykö kulkemaan vetämättä. Jos käytät fleksiä, niin jätä se tämän koulutuspäivien ajaksi pois.

Ja tossa kehumisessa ei kannata mennä liiallisuuksiin vaan tyyliin: käsky - kiitos(pelkkä).

Päättäväisyydellä ja rauhallisuudella saat parhaan tuloksen - ja koira kyllä oppii
Kiitos viesistäsi! Pitää laittaa koira ruotuun myös ulkona. Ajattelin että vien sitten vaikka vähän syrjemmälle paikalle auton kanssa, niin saan keskittyä kunnolla siihen koulutukseen. Eikä tarvitse jännittää "mitä jos joku katsoo pahasti jne", silloinhan en olisi normaalissa tilassa vaan hermoilisin sen takia ja hetihän koira sen aistisi.

Riemupelle

Onpa "hauskaa" huomata, etten ole ainoa kiskovan koiran omistaja! Meillä vanhempi koira oppi kulkemaan vetämättä jo pentuna lyhyen koulutuksen jälkeen ja edelleen kävelee kauniisti. Mutta nuorempi, 1 ja puol vuotias ei osaa vieläkään. Kaikki mahdolliset koulutusmetodit ollaan käyty läpi kahden viikon periodeissa, mutta ei tämä puupää ymmärrä. Parhaiten kuitenkin toimii kuonopanta ja pysähtyminen aina koiran vetäessä. Joskus menee 20min 50m matkaan ja pelkään, että tuo fiksumpi vanhempi koira hermostuu. Niitä viedään myös erikseen lenkille. koska toista on tosiaan koko ajan koulutettava.
Onneksi se ei ole lainkaan agressiivinen, vaikka välillä kahdella tassulla loikkien yrittää päästä vastaantulevia koirakoita tervehtimään. Olen harkinnut kastraatiota sen rauhoittamiseksi, mut en oikein haluaisi, kun ei se edes välttämättä paljoa auttaisi ja kun ei ole agressiivisuudesta kyse.
Odotan ja toivon, et iän myötä tämäkin riemupelle rauhoittuu ja lenkkeily olisi vaihteeksi rentouttavaa ;) Kiitos myös kaikille hyvistä neuvoista minunkin puolestani.

Ehdottomasti kannattaa...

...mennä syrjemmälle koiran kanssa.

Riippuu tietenkin siitä miten kovakouraisesti meinasit koiran laittaa ruotuun, mutta ilmoituksen tekisin ainakin itse jo pelkästä niskaan tarttumisesta "koulutus mielessä". Olen siis kennelliiton koirien koulutusohjaaja ja SEY aktiivi ja nähteni kukaan ei tartu eläimeensä "näytän kuka on pomo otteella".

En ole se, joka on pysähtynyt tuijottelmaan kun neuvojasi on paininut hangessa koiransa kanssa, sillä itse pysähdy tuijottelemaan ja lähden jopa seuraamaan jo pelkästä epäasiallisesta puhuttelusta eläimelle, ihan vain sen takia, että pääsen huomauttamaan jos ihmisen räksytys muuttuu fyysiseksi.

Tarkoitukseni ei ole tehdä teidän eläintenomistajien oloa inhottavaksi. Vilpitön tarkoitukseni on yrittää parantaa eläinten oloja ja yrittää kaikilla mahdollisilla keinoilla ennaltaehkäistä eläinten kaltoinkohtelua.

Remmikäyttätymiseen löytyy paljon hyviä vinkkejä, jopa netistä. Kaikki joissa aletaan puhua johtajuudesta kannattaa skipata, kyse ei ole johtajuudesta, vaan koiran halukkuudesta puolustautua tai halusta leikkiä muiden kanssa, luonteenomaisesta riehakkuudesta. Kun olet analysoinut kummasta koirallasi on kyse, voit lähteä etsimään juuri ongelmaan sopivaa ratkaisua, eikä tarvitse tyytyä yleispätevään "alista koirasi" ratkaisuun, jota tarjotaan aivan kaikkeen. Sekin toimii, mutta se laskee eläimen elämänlaatua ja noh, jos sillä ei ole merkitystä itsellesi, niin muista olla varovainen, sillä meille joillekin ulkona liikkuville sillä on merkitystä... Eli kun tiedät mistä koiran käyttätymisen ongelma johtuu, alat tehdä kyseiseen ongelmaan suunnattuja harjoituksia koiran kanssa. Lisäksi siedätys on aina hyvästä, eli koirakouluun totuttautumaan niihin muihin koiriin ja oman ohjaajan kanssa työskentelyyn...

Jopas joo

Kyllä koiraa voi tarvittaessa kurittaa fyysisesti, niskasta pitäminen ei ole edes pahmimmasta päästä. Niinhän koiratkin kouluttavat toisiaan laumakäyttäytymisessä. Siinä ei koirat kärsi, päinvastoin, tietävätpähän kuka on pomo. Minä pidän liki 60 kiloista koiraani niskasta tavittaessa ja johan homma toimii. Koira ei ole alistunut eikä pelokas, vaan ihan tavallinen iloinen ja aktiivinen lurppana, mutta joissakin tilanteissa turhan riehakas ja silloin tarvitaan rauhoitusta. Voit tehdä ihan vapaasti ilmoituksen minusta.

tottkai voi...

...ja iso osa ihmisistä niin varmasti tekeekin, mutta he tekevät sen fiksusti piilossa tai pimeässä, kuten tämäkin kirjoittaja sanoi tekevänsä. Kertookin jo paljon siitä miten inhimillisenä koiran käsittelynä hän itskin sitä pitää.

Eläimenpitoon liityvistä laki rikkomuksistasi täytyy olla todiste, siksi en ilmoitusta tee, ennenkuin näen sinun kyseistä lakia rikkovan...

Saanko mä kysyä millä ihmeen kädellä koirat kurittavat toisiaan niskasta normaalissa laumakäyttäytymisessään?
Eiköhän ne koirat pidä toisiaan niskasta hampaillaan, pitäisi noinkin kovan ammattilaisen tietävän koiran anatomiasta edes perusasiat.

Joten se vastaa...

...ihmisen kädellä koiraan tarttumista miten?

siis ?

Miten toinen koira pitää toista niskasta ?

Käyttäytymisestä sen verran,että vain koirat,joilla ei ole riittävän hyvä koirankieli ja riittävä itsevarmuus ja "auktoriteetti" käyttää fyysisyyttä " koulutettaessa" muita...
Ei siis voi sanoa,niinhän koiratkin,koska ei koske suinkaan kaikkia...

Jeps...

Jos aikoo kasvattaa koiransa johtajuusteorian pohjalta, niin perusedellytys siihen on tiedostaa se, että johtajan ei tarvitse milloinkaan käyttää fyysistä otetta. Nahistelu kuuluu vain alempien dominointi yrityksiin keskenään. Kaikki fyysinen kontrollointi osoittaa vain huonoa johtajuutta ja koirahan ei tunne käsitettä huono johtaja, vaan sitä joko on johtaja tai ei ole johtaja. Eli joko toimii kuten johtaja tai ei ole johtaja ollenkaan. Ihminen kykenee vielä käsittämään jonkun statuksen vain statuksen perusteella, ihmiselle voi sanoa, että tuo tumpelo on sinun esimiehesi ja ihminen tietää, että sitä pitää kunnioittaa johtajana, vaikka se toimii kuten johtajan ei missään nimessä pitäisi, koiralta ihan suotta odottaa mitään statuksen ymmärtämistä. Ok, koiralle voi näyttää, että minä olen fyysisesti vahvempi ja pystyn sinua tarttumaan ja aiheuttamaan kipua, etkä sinä fyysisesti mahda sille mitään, mutta se kertoo koiralle vain tasan sen, että tuo on fyysisesti vahvempi ja pystyy minua satuttamaan, johtajuudesta se ei kero mitään.

Susilauman alfa (jos sitä pidetään susilauman "johtajana") ei ole yhtä kuin fyysiesti vahvin, vaan se on yhtäkuin psyykkisesti vahvin ja toimintakykyisin yksilö. Susilauman alfa on yleensä vanhin sukupuolensa edustaja, jos se on vaikka jotain kahdeksan vuotias, niin se ei todellakaan pärjää vaikka kolme vuotiaalle elämänsä kunnossa olevalle pennulleen fyysisesti, vaan se pärjää sille tasan ja tarkkaan siksi, että se ei joudu tilanteisiin jossa se joutuu käyttämään fysiikkaansa, eli se huolehtii laumansa turvallisuudesta ja perustarpeista, jolloin ei tule tarvetta kyseenalaistaa fyysisesti alfan roolia.

koirankieli

Ja jos viilataan vielä nimenomaan koirista,vaikka perusasian voi ottaa kuin susista,niin koirilla hyvä johtajuus painottuun siinä samoin kuin susilla,että rauhoittavat eleet ja signaalit on vahvasti käytössä ( hyvä koirankielen tuntemus ja käyttö).Eli lauman toimivuuden kannalta,provosointiin ei turhia lähdetä,vaan pyritään tilanteet hoitamaan rauhanomaisesti (rauhoittavat eleet ja signaalit),joka taas nostaa auktoriteettiä.Jolloin taas,sitä fyysisyyttä ei tarvita,mikä taas pitää rinnakkaiseloa rauhallisempana,ja alempien luottamusta paremmin yllä,jolloin yhteistoiminta paranee.

Hulluja täällä taas näköjään

Kyllä aika monessa asiassa on kyse johtajuudesta, siitähän koko laumakäyttäytymisessä on kyse!

"itse pysähdy tuijottelemaan ja lähden jopa seuraamaan jo pelkästä epäasiallisesta puhuttelusta eläimelle, ihan vain sen takia, että pääsen huomauttamaan jos ihmisen räksytys muuttuu fyysiseksi."

Tiedoksi sinulle, minä olen kouluttanut koirani hyökkäämään kohteeseen käskystäni. Jos sanon jollekkin ettei saa tulla lähelle, ja sinä vaan tulet "huomauttamaan jostain", niin aivan varmasti käskytän koiraani käymään kiinni! Minua ei kukaan lähde seuraamaan ilman seuraumuksia!
Eiköhän tuo ole se sama ihme tyyppi mikä täällä on aiemminkin hillunut(samalla ...-nimimerkillä), joskus taisi väittää olevansa joku mielenterveystyöntekijä, mutta taitaa olla enemmän itte hoidon tarpeessa. SEY:n johtaja ja animalian päällikkö sekä milloin kennel ja milloin palveluskoirakoululiiton koiraohjaaja ja ongelmakoirakouluttaja. Mitähän muita titteleitä täällä on näkynyt. Olettaen että kyseessä on sama henkilö(melko varmasti on).

Tolta kun on joskus kun on kovasti perännyt, niin jotain ihan päättömiä neuvojaan on antanut jonkun ongelmatilanteeseen. Senkin vasta kovan jankkaamisen jälkeen. Ja asian vierestä viheltäen. Ei tolla ihmisellä oikein polla taida leikata.

Eli ei muuta kun toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

SEY:n johtajasta mieleen...

...eikö ollutkin hyvä kirjoitus Yi-Sirniöllä juuri noista vanhentuneista johtajuus tavoista käsitellä koiraa, edellisessä Palveluskoira lehdessä? Siis mielipide palstalla oli laaja kirjoitus koulutuspannan ja muutenkin kipua aiheuttavien koulutuskeinojen käyttämisestä johtajuuden varjolla ja siitä kuinka nyky tiede käsittää koiran oppimistavat toisenlaisiksi? Piditkö siitä yhtä paljon kuin minä?

Mä olen ainakin otettu, että minut rinnastetaan häneen, vaikkakin noin hataralta pohjalta, mutta kuitenkin. Kiitos tästä!
hoitoon hyvä ihminen... eihän tota sun mellastustasi jaksa!!!

Ei mitään syytä...

...eikä sinun todellakaan tarvitse olla huolissaan edes eläinteni hyvinvoinnin takia, vaikken menekään.

Mutta kokeillaanko puhua aiheesta? mitä olit mieltä Yli-Sirniön kirjoituksesta? Minusta se oli aika terävä.

Vai voi voi... Seuraako meistä vain yksi maamme laajinta "kova luontoisten koirien" alan lehteä? Ja silti toinen melkein ajassaan mukana pysyvänä voi olla arvostelemassa?
" Seuraako meistä vain yksi maamme laajinta "kova luontoisten koirien" alan lehteä? "

Siis palveluskoiratko muka kovaluontoisia? Puudeleita ne on, koko ajan omistajan tassun alla. Ei siihen kovaa luontoa tarvita että tekee mitä omistaja käskyttää.

Kovaa luontoa vaaditaan siihen että tarvittaessa toimitaan ominpäin omistajan hyväksi.

Ahaa...

Selvä... ääni on sitten muuttunut niistä viime ajoista, jolloin palstalla aikaani kuluttelin...

Silloinhan, koska minulla ei ole käytöshäiriöisiä koiria, niin minulla oli pikkupuudeleita, "toista se on palveluskoiran kanssa eläminen, kun koiralla on kovaa luonnetta"...

Hmmm... itselläni on edelleen tolleri, joka luonnetesteissä kovaksi todettu. Ei tee yhtään mitään minun hyväkseni, vaan on kuten noutaja, kaikkien kaveri. Sitten on tuo jolla on terävyyttä ja puolustusärhäkkyyttä, belgianpaimen ja luonnetestissä saanut pehmeän arvosanan. Onkohan sinulla nyt jotenkin termit sekaisin? Kovuus / Pehmeys on edelleen vain koiran kyky oppia asioita, oppiiko kerrasta vai tarvitseeko useamman ärsykkeen, jotta oppii väistämään tai hakemaan jotain asioita...

Mutta kun pysytyäään asiassa, mitä olit mieltä kyseisestä kirjoituksesta? Sehän kuuluu asiaan hyvinkin laajasti, ei vain siksi, että otit asiaksi jostain syystä SEY:n johdon, vaan myös P-L:n koiraongelmaan se liittyy... Muistaakseni sinä kyseenalaistit joidenkin toisten kykyä pysyä asiassa josta puhutaan... Jos et ole lukenut kyseistä kirjoitusta, niin kysyn näin ilman taustoitusta sitten suoraan: mitä mieltä olet kivun aiheuttamisesta eläimen koulutuksessa noin yleisimmin vai onko se mielestäsi oikea tapa vain kovien koirien kanssa?

Niin näyttää rittävän..

Aika hurjaa, että tuolla liikkuu ihmisiä, jotka kouluttavat koiraansa hyökkäämään käskystä.

Noh, poliisitkin varmaan kaipaavat ilmoitusta eläimenpidostasi siinä vaiheessa, eikä vain eläinsuojelu, jos usuttelet koiraasi ihmisten kimppuun.

Mä tiedän, että johtajuus on monille erittäin herkkä paikka, nouseehan itsetunto kovasti siitä, että on joku alempi ihan tavan duunarillakin... mutta se ei ole kirjoitukseni pääpointti, tottakai saat pitää alaisesi ihan rauhassa, mutta kuten kirjoituksessa on sanottu, fyysistä rankaisua on hyvä harrastaa pimeän turvin paikassa jossa ei ole muita ihmisiä... Oletuksesi siitä, että ihmiset katsovat koiran väkivaltaista käsittelyä pahalla on siis varsin oikea.

Mutta jos joskus kiinnostaa hoitaa koiran käyttäytymisongelma pois päiväjärjestyksestä, nin muista, siihen löytyy paljon hyviä vinkkejä, jopa netistä... Ensin sinun tulee vain tietää mistä ongelma johtuu; onko koira puolustuslinjalla vai vain riehakas. Mutta koska kerroit, että olet opettanut koiran agressiiviseksi tietoisesti, niin ihmettelen miksi sitten pyrit nyt saamaan koiralta pois halun käydä muiden päälle? Ääähh... no ei tartuta siihen sen enempää, leikki leikkinä... Minäkin olen opettanut koirani ajamaan autoa, että tiedoksesi jos koirasi käy käskystäsi kimppuun, niin se otus joka ajaa autolla koirasi päälle silloin on... Olen oman koirani kanssa harrastanut hetken aikoinaan suojelua ja tiedän kyllä, että vain täysin hallinnassa oleva koira voidaan opettaa hyökkäämään (omani pehmeys esti pidemmän harrastelun). Ja käsittääkseni ongelmasi oli, että koirasi ei ole ihan hallinnassa kaikissa tilanteissa? On helpompikin tapa aiheuttaa ympäristölleen riskiä kuin opettaa kotikonstein koiraa hyökkäämään ihmisten päälle. Netistä löytyy kuulema hyviä kotipommien ohjeitakin...

Onnea sinulle koirasi kanssa!

Hyökkää käskystä?

Kirjoittaja siis sanoo opettaneensa koiran hyökkäämään käskystä, muttei saa opetettua ettei se vedä? Oiskohan kannattanu uhrata se hyökkäyskäskyn opetteluun kulunut aika kehittävämmin ja kouluttaa koira kävelemään kauniisti. Luulisi sen olevan arjessa hyödyllisempi taito.
Ymmärrän kyllä, että hihat joskus palaa puupäisen hurtan kanssa, varsinkin jos sillä on kokoa, muttei järkeä. Itse olen, ikävä kyllä, napannut koiraa kuonosta kiinni ja tuijottanut tiukasti silmiin ja karjaissut "EI VEDÄ!!!!" Turha sanoakaan, eihän se tepsinyt ollenkaan. Koiran pitää tajuta tehdä oikein, ei sitä pelottelemalla saa oppimaan. Pikku hiljaa meidänkin uuno oppii, onpahan vaan vähän hidas..
kirjoittaja vain suuttui tolle kolmenpisteen älykääpiölle joka tuli sitä härkkimään... kiukustus saa ihmisen puhumaan joskus pehmeämpiä kuin tarkoituskaan.

Ihan hyvin teillä kaikilla joilla noita veto- ja riekkuongelmia on kun vaan hoidatte homman rauhallisesti ja päättäväisesti sekä määrätietoisesti. Tarvittaessa rautaista kuria käyttäen.
tohon nyt vielä ennenkuin kukaan ehtii syyttää sadistiksi, että sitä "rautaista kuria" käytetään VAIN tarvittaessa. Koira viedään siis pois tilanteesta ja suunniteltua reittiä käyttäen. Vaikka niskasta ja perseestä kantamalla. Oli rekku sitten mitä mieltä tahansa siitä että naapurikoirakko suvaitsee tulla vastaan.

Muuten käytetään vain niitä pehmeämpiä keinoja millä koissu saadaan toimimaan toivotusti.

Ja kun se toivottu käytös sieltä saadaan esiin, muistetaan kiittää kunnolla.

Tämä on ongelma jonka hoitaminen päiväjärjestyksestä voi vaatia aikaa jopa useamman vuoden, mutta sen palkintona on hyvä ja tottelevainen koira.

juuri se on yleensä ongelmana...

...kukaan tuskin haluaa satuttaa koriaansa, suurin osa meistähän tykkää lemmikeistään.

Mutta kun hihat palaa.... Juuri siksi itse lähden mikäli mahdollista seuraamaan ihmisiä jotka karjuvat eläimelleen raivopäisenä, ne ovat nimittäin juuri niitä jotka ovat juuri polttaneet hihansa, seuraava askel on aina fyysinen rankaisu, kun karjuminen ei tuota tulosta. Minuthan paikkakunnalla tunnetaan eläinaktiivina, joten harvempi sitten minun nähteni polttaa lopullisesti hihojaan, eli käy koiraansa käsiksi ja vaikkei tuntisikaan minua niin fyysinen paikalla oloni ja tarkkaavaisen katseeni tiedostaminen saa ihmiset yleensä jättämään käymättä koiraansa käsiksi. Eli mielestäni vain suojelen koiria, sillä nämä ihmisethän jotka ovat polttaneet kääminsä koiransa kanssa menvät yleensä kotiinsa ja tilanne on ohi, kotona koira ei käyttäydy enää niin, että kukaan fiksu enää koiraa alkaisi pieksemään (yleensähän nämä ovat ohitustilanteissa syntyviä hankaluuksia, msitä ihmiset polttavat pinnansa koiraansa, kotona niitä tilanteita ei tule). Kotona on hyvä rauhoittua ja sitten taas uusiksi uusien hermojen kanssa yrittämään kouluttaa koiraansa.

Se on vaikea asia tuo fyysinen rankaiseminen, kun kukaan ei sitä harrasta muuten kuin raivon vallassa ja raivon vallassa ei pitäisi koskaan kouluttaa mitään oppimiskykyistä olentoa. Kaikki me pidämme lapsista, kaikki me pidämme eläimistä, jokin vain napsahtaa päässä kun niitä voi satuttaa, normaalitilassahan kukaan ei halua satuttaa rakkaitaan. Jos ihminen olisi kone ja pystyisi hillitsemään raivoaan, niin mikä kukaan olisi sanomaan, että fyysinen rankaisu ei olisi tehokas tapa opettaa asioita, mutta kun ihminen ei ole kone, se rankaisee raivon vallassa ja tällöin ei mene hyvin, ensinnäkin rangaistuksen kovuus riippuu aina rankaisijan mielentilasta, ei teon vakavuudesta ja rangaistukset tuppaavat kovenemaan kerta toisensa jälkeen (se ei oppinut viimeksi luunapista, isken tällä kertaa nyrkillä...), lisäksi tietenkin rangaistusten jakelun kynnys laskee jokakerta kun kynnyksen yli astuu...

Sinulla on hyvä asenne: Hätäilemällä ja kiiruhtamalla ei synny muuta kuin kusipäitä lapsia... Vaikka nyt tuntuu, että taot päätä seinään, niin kun vain rohkaiset ja positiivisesti koulutat koiraasi, niin myöhemmin kannat siitä hedelmää, ihan sillä, että koirasi kykenee mihin vain ja kun opit motivoimaan sitä oikein, niin saat koirastasi kaikki ne kyvyt esiin. Esimerkkinä tiedätkin varmaan, että koira jota on rangaistu vääristä teoista joudutaan opettamaan istumaan namilla vetämällä tai perseestä painamalla. Koira jota on rohkaistu ja annettu epäonnistuakin uskaltaa kokeilla mitä tahansa. Kun rohkaiset sitä esimerkiksi istumaan, se saattaakin tehdä jonkun kolmoisvoltin kierteellä taaksepäin ja kun palkitset sitä siitä, saat koirasi tekemään tuon uskomattoman tempun toistekin. Koira taas jota on rankaistu saattaisi osata saman voltin vaikka neljällä kierteellä, muttei se uskalla sitä koskaan ohjaajalleen näyttää, sillä siltä on tapettu omatoimisuus...
Täällä myös yksi joka on kouluttanut koiransa hyökkäämään käskystä!
Ilmoita vaan poliisille tai kenelle tahansa. Minulla on työkoira, ja sen tehtävänä on suojella.
pekka k. se nyt kommentoi ihan asian vierestä. Antaisit olla, jollet jaksa lukea viestejä niin et ymmärtäisit mistä tässä puhutaan.
No tässä taitaa nyt vähän yhdeltä jos toiselta hämärtynyt mitä on kysytty... että ei mikään ihme jos joku jo kommentoi asian viertäkin. Eiköhän ne nyt kaikki tänne sitten mahdu.

Valitettavaa, sillä tästäkin ketjusta olisi voinut olla monelle jatkossa hyötyä ellei tämä olisi mennyt pelkäksi toisten sanomisten mollaamiseksi. :(

Hyvä pekka k...

Olisitko siis ystävällinen ja kertoisit Pirkolle millainen koira opetetaan hyökkäämään toisten päälle? Siis sen millaisella koiralla aletaan harrastamaan suojelua ja mitkä ovat koiran pohja edellytykset ennenkuin kannttaa ryhtyä moiseen touhuun...

Ihan vain sillä, että Pirkko ymmärtäisi, että on melkoisen vaarallista leikkiä ryhtyä kouluttamaan suojelulajeihin koiraa omatoimisesti, varsinkin jos koira ei ole vielä käytökseltään edes normaalissa hihnahallinnassa.

Itseni suojelukoulutus koirani kanssa on siis jäänyt lyhyeen, niin en siitä osaa varmasti niin katavasti Pirkolle kertoa kuin sinä.

Miksi soittaisin sinusta poliisille tai eläinsuojeluun? Sinulla on suojelua harrastava koira, tiedän tasan tarkkaan siis, että sinä et väkivallalla kouluta koiraasi, sinä et paini koirasi kanssa, etkä pölläyttele sitä niskasta, vaan sinulla on koira joka on koulutettu erittäin sosiaaliseksi ja ohjaajansa hallinnassa olevaksi. Jos jossain päin käy koira ihmisen kimppuun joskus, niin tietäähän sen, että kyseessä ei ole suojelua harrastava koira, vaan joku sosiaalistamisen ja koulutuksen suhteen heikoille jäänyt kotikoiruli.

No nyt! :)

No niin! Eilen vein koirani pimeällä ulos ja semmoiseen paikkaan missä ei muita silloin ollut. Heti hän tietysti alkoi vetämään joka suuntaan, niinkun normaalisti. Eikä kuunnellut kun sanoin "ei vedä"! Sitten kerran otin niskasta kiinni (heti kun uudelleen vetäs) ja sanoin topakasti tuon uudelleen, niin johan uskoi. Matka jatkui ja muutaman kerran herra yritti vielä vetää ja riuhtoa ja kaksi kertaa otin niskasta kiinni ja komensin. Sitten loppui vetäminen kun seinään!

Koira kyllä näytti olevan vähän hämillään tilanteesta, joka on ymmärrettävää. Se varmaan mietti että nytkö tästä ulkopomoilusta pitää luopua? Jos nyt kukaan uskoo että koiratkin ajattelevat?!:) Mutta, hyvä että tuo toimi meillä. Kannattaa kokeilla! Yksi koira näkyi matkan varrella mutta pääsimme karkuun ettei se häirinnyt koulutusta. Aina muulloin koirani on haukkunut ja vetänyt koiran perään.

Toivotaan että tilanne pysyisi hyvänä, pitää vaan itse olla tiukkana eikä aina ajatella "mitäs jos joku katsoo pahasti". Se on vaan todella vaikeaa välillä, varsinkin keskellä päivää ruuhka-aikaan vilkkaan tien varrella missä menee autoja, ihmisiä ja koiria paljon. Siellä niitä "häiriötekijöitä" riittää.
"Eikä kuunnellut kun sanoin "ei vedä"!"

Tämä komentti ei nyt varsinaisesti kuulu tähän ketjuun, mutta käyttäessä kieltoa ("Ei"), ei lisätä siihen mieluusti mitään muita sanoja ("vedä" "ota") niin käsky pysyy tehokkaampana (:
Jokaisen oma valinta tietenkin, itsekkin välillä sanon "ei ota", mutta pyrin käyttämään pelkää "Ei":tä.

Hyvä jos alkoi tottelemaan, ja toivottavasti tosiaan pysyy käytös hyvänä myös vilkkailla paikoilla (:

Suhteellisen

helppo opettaa pois tuo tapa.. eli joka kerta ku remmi kiristyy nii vaihat vaa suuntaa, et pysähy ja jatka matkaa vaa lähet suoraa ja varottamatta käveleen eri suuntaan ja sitte ku koira seuraa nii voit kääntyä takasi, jos se taas vetää nii taas vaihat suuntaa.. kuonopanta helpottaa tätä koulutusta kovasti =)

Vai helppoa..?

Ei ole helppoa, sanon vaan. Olemme kokeilleet kahden viikon periodeissa nameja, kääntymistä, suhinaa ja pysähtymistä vetäessä. Mikään ei mene tämän meidän pellen kaaliin! Kerroinkin tuolla aiemmassa viestissäni, että vanhempi koiramme oppi pentuna tosi nopeasti kulkemaan kauniisti, joten meissä ei kait ole vikaa. Luulen, että tämä meidän nuorempi on pikkasen vajakki =( Onneks on aivan ihana luonne muuten, mitä nyt ulkoilu sen kanssa on hieman hermoille käyvää XD Emme aio luovuttaa, vaan jatkamme opettelua kuonopannan ja pysähtymisen keinoin. Hyvää Joulua kaikille!
En ole lukenut aiempia tekstejä, joten voi olla että on samaa asiaa muutkin sanoneet...

Olisiko sinun mahdollista harjotella niin, että saisit toisen koirakon "mukaan juoneen" auttamaan sinua harjottelussa?

Alottaisitte sillä, että toinen pari tulisi siihen rajamaille missä koirasi alkaa reagoimaan toisiin koiriin ja pysyttelisi sillä etäisyydellä niin kauan, että saisit haluamasi reaktion koirastasi. -> saisit koiran huomion kiinnittymään itseesi sen sijaan, että se kiinnittyy siihen toiseen koiraan.
Ja harjotus päättyisi siihen, kun saisit kontaktin ja suoritus onnistuisi. Lähtisitte poispäin tästä toisesta koirakosta.

Seuraava harjoitus joko sama matka, niin että koira havaitsee toisen koirakon, mutta ei vielä ole ihan pois hallinnasta. Kun toivottavasti koira taas ottaisi kontaktia ja pääsisit palkkaamaan/kehumaan, harjotus päättyisi.

Tätä jatkaen sitten pikkuhiljaa lähemmäksi toista koirakkoa ja lopulta ehkä ohitsekin ilman sekoamista. Lopulta ehkä koira oppisi yhdistämään toisen koiran kohtaamisen siihen, että sinulta saa namia/kehua/leikkiä kun kiltisti katsoo sinua silmiin ja kävelee ohitse...

Kuulostaisiko yhtään loogiselta?
Kokeile seuraavaa menetelmää:
1.Ohita aluksi koiran kanssa vieraalta haiseva vaatekappale tai esine. Toista tätä harjoitusta niin kauan, ettei koira kiinnitä enää huomiota vieraalta haisevaan vaatekappaleeseen/esineeseen. Kun tämä onnistuu siirry seuraavaan vaiheeseen. Muista toteuttaa ensimmäiset vaiheet koiralle tutussa ympäristössä. Tutki vaikka harjoitus ympäristö koirasi kanssa, ennen harjoitusta.

2.Nyt tarvitset avustajan. Käske koiralle vieras henkilö niin kauas, että koirasi huomaa sen muttei ole vielä liian innostunut.Avustaja voi vaikka seisoa tai istua, mikä nyt tuntuu paremalle. Puuhaa koirasi kanssa kaikkea mistä se ei voi vastustaa, leiki, silittele, anna vaikka päivän ruoka. Tekemisen on oltava niin hauskaa ja mukavaa koiralle, ettei se halua mennä tervehtimään vierasta, vaan pysyy mielummin sinun kanssasi. Toista tätä niin kauan että koirasi ei enää kiinnitä juurikaan huomiota vieraaseen, vaan alkaa suoraan katsomaan sinua ja odottamaan hauskaa puuhaa.

3. Nyt avustaja voi tulla lähemmäs, mutta taas sen verran ettei koira tule levottomaksi ja/tai innostu liikaa. Toista samaa liikettä kuin edellisessä harjoituksessa. Nyt avustaja voi kuitenkin liikkua. Ei kuitenkaan niin paljon että koira villiintyisi, vaan esimerkiksi kävellä rauhallisesti edestakaisin. Toista harjoitusta taas niin kauan, että koirasi on keskittynyt sinuun.

4. Avustaja voi tulla taas hieman lähemmäs. Nyt voitte vaihtaa jo harjoitus maisemaakin. Tutkikaa kuitenkin taas ympäristöä ennen harjoituksen aloitusta.
Avustaja voi tulla vähitellen lähemmäs koiran etenemisen mukaan. Avustaja voi myös vaihtua (suositeltavaa), tai avustajia voi olla kaksi tai useampikin samaan aikaan, riippuen koiran etenemisestä.
Tässä vaiheessa on pysyttävä niin kauan, että avustaja (tai avusutaja joukko) voi tulla koiran liikaa innostumatta tien toiselle puolelle. harjoitus maaston vaihtaminen olisi suositeltavaa, sillä sitten koira oppii eri maastoissakin käyttäytymään kunolla. Maisemia vaihtaessa olisi suositeltavaa, että kerrattaisiin hieman edellistä vaihetta, ihan vain koiran oppimisen vuoksi.

5. Nyt koiran pitäisi käyttäytyä jo nätisti hihnassa. Mutta koska koira voi taas palata vanhoihin pahoihin tapoihinsa, kannattaisi ottaa tavaksi se, että lenkillä ei pysähdytä tervehtimään ketään. Näin koirallekkaan ei tule tervehtimis pakkoa (:

Pitkän harjoittelu tauon jälkeen kannattaa otta edellinen vaihe uudestaan. kannattaa tehdä kerrallaan vain kymmenen minuutin harjoituksia, pitää sitten viiden minuutin tauko, ja edetä seuraavaan vaiheeseen tai jatkaa edellisen vaiheen harjoittelua. Lyhyet harjoitukset ja tauot takaavat tehokkaamman opiskelun koiralta. Jos koira ei ole riittävän motivoitunut lopeta harjoitus ja yritä myöhemmin uudestaan.
Toivottavasti oli apua (:

Lisään vielä edelliseen viestiini

3-4 vaiheissa voi tietysti ottaa harjoituksiin mukaan myös toisen koiran. Toinen koira istuisi avustajan/avustajien kanssa. Itse asiassa tämä olisi hyvä, sillä toisten koirien ohitus helpottuisi siinänsamalla. Kaksi käytöstä yhdellä koulutuksella, vai miten se meni? (:

MITÄ JOS

entä jos koira on niin epävarma että sitä ei tilanteessa kiinnosta lelut eikä namit eikä silitykset? oletan että vastaat että harjoitus pitää aloittaa niin suurella välimatkalla että koira pystyy olemaan kiinnostunut namista. NO entäpä jos tämä toimii sanotaan 50m matkalla mutta 10m säteellä koiran hermot pettää ja se ei epävarmuudessaan pysty olemaan kiinnostunut mistään muusta kuin toisesta koirasta ja tai ihmisestä, vaikka mitä tekisit ja vaikka miten kauan olisi siedättäny, MITÄ SITTEN???????

Remmissä rähjääjä

Mulla on kansa yksi 1,1vuotias uros beagle. Joko on niin omapäinen kun vaan voi olla. Sisällä on kiltti ja ihana mutta kun ulko-ovesta pääsee niin siitä se ihanuus on sitten kaukana. Vetää hihnassa sen minkä pääsee(tietysti on ajokoira ja hajut kiinnostaa jne.TIEDÄN) eli annan kyllä haistella. Lyhyessä hihnassa yleensä käytetään ja aina pysähdys kun vetää eli noin metrin välein ja odotetaan että tulee lähemmäs että hihna löystyy ja taas jatketaan jne.
Mutta entäs sitten kun joku ihminen tulee ohi niin yrittää hyppiä päälle tai jopa rupeaa haukkumaan (pienet lapset yleensä kivempia kelle haukkuu) silloin ei mitkään käskyt eikä ruoka auta, ainiin ja ei ole omia lapsia eikä ole niihin pahemmin tutustunu... Ja sitten kun vastaan tulee koira niin alkaa sama hyppiminen ja haukkuminen ja sama tuleeko koira edestä vai takaa jos takaa niin sitä ei millän sais sitten eteenpäin vietyä... Ja vielä se että minua rupee jossain vaiheessa lenkillä puremaan ja hyppimään päälle ja puree hihnaa!! Eli johtuuko osaks murrosiästä..?? Ennen esim 6kk ei tehny tommosta paitsi veti hihnassa.
 /   /  /  / Koira riuhtoo sekopäisenä!

Asiantuntijat

  • SincityNaisille ja pariskunnille sunnattu intiimituotteiden erik...

Keskusteluhaku

Laaja haku



Lisää keskusteluja aiheesta

Tietoa mainosten kohdentamisesta