Kysymys JP 6:sta, -44

Aivan hukassa

Setäni taisteli jp6 :ssa. Joukko-osastokoodi 4474. Arkistojen/henkilökunnan(kansallisarkisto) mukaan jp 6:ssa, oli kranaatinheitin komppania, ei konekiväärikomppaniaa. Setäni joukko-osasto on kuitenkin kkk/jp6. Luulin, että se on vaan vahingossa merkitty väärin. Sotapäiväkirjassa 4474, 4/JP6 14.6. lukee näin " Täällä tapasin myös KKK:sta vänrikki Vähäsen". Setäni kuului Vähäsen joukkueeseen. Pitäisikö kkk:lla olla oma sotapäiväkirja? Ja jos jollain on vähäkin tietoa Vähäsestä/ sen porukasta olisin kiitollinen kaikesta tiedosta. Varsinkin 14-15.6.-44 ajankohdasta. Valaiskaa muutenkin, jos oon aivan hakoteillä :)

106

5159

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Bybi

      Kansallisarkistosta on puhuttu paskaa. 4. Jääkärikomppania oli konekiväärikomppania, mutta KKK-kirjainyhdistelmää siitä ei käytetä, vaan se tunnetaan yksinkertaisesti 4. Jääkärikomppaniana. Sen tunnus todellakin oli 4474. Pataljoonassa oli myös kranaatinheitinjoukkue - siis joukkue, ei komppaniaa. Joukkueen tunnus oli 4477.

      Kesäkuun 14. päivänä pataljoona oli tullut pikavauhtia Vammeljärvelle. Sille ei ollut osoitettu tykistön tulenjohtajaa, vaikka sen piti toimia painopistesuunnassa RvPr:n nyrkkinä, ja ainoat pst-aseet olivat 40 miinaa ja neljä pst-kivääriä.

      Pataljoonalle annettiin monta toimenpidesuuntaa: Vammelsuun lohko, Lehtikuusimetsän lohko, sekä I/JR53:n Sahakylän lohko sekä Mustamäen suunta. 1. Jääkärikomppania määrättiin yhdellä konekiväärijoukkueella (huom!) vahvennettuna Liikolaan valmiiksi erillistehtävään toimimaan Mustamäen ja Kuuterselän suuntiin.

      Koska konekiväärijoukkue otettiin 4. komppaniasta, pitäisi ensin selvittää, oliko setäsi tässä erillistehtävässä Kuuterselkä-Mustamäen suunnassa vai oliko muun komppanian mukana matkalla Neuvolan läpi Sykiälään, missä joutuivat panssareiden jalkoihin.

      Pataljoonankomentaja oli lähettänyt 2. Jääkärikomppanian vastaiskuun Sahakylään, koska I/JR53 oli lähtenyt hipsimään. Niinpä pataljoonan iskuvoima oli hajalla. 4.K ja 3.K marssivat yhden historian suurimman aluekohtaisen tyksitökeskityksen ja lentopommituksen läpi Sykiälään. 3.K menetti epäsuorassa tulessa upseerinsa yhtä kornettia lukuunottamatta eikä oikein sinä päivänä tiennyt missä mentiin.

      1. Punalippuinen panssariprikaati vahvennettuna automaattiasein varustetulla kärkipataljoonalla hyökkäsi Mustamäentietä Sykiälään miltei samalla minuutilla, kun komppania oli tullut paikalle ja iskenyt perseet tauolle. Vain yksi kk oli varmistamassa tien varressa, muut olivat miten kuten, tilanne epäselvä. 3.K irtautui ja 4.K suojasi improvisoidusti eli tyhjensi vaunujen kannet miehistä. Panssarit alkoivat sitten linnustaa kyläaukealla olevaa ilman pst-aseistusta olevaa porukkaa ja löi komppanian hajalle, panssarit jatkoivat lounaaseen kohti Vammeljärven eteläpäätä ja yllättivät pian Melanderin oikein kunnolla. 4.K kokoontui joen takana ja jatkoi sitten erillisissä viivytystehtävissä kuusi päivää, määrättiin sitten pataljoonan kanssa lepoon.

      1.K, joka oli erillistehtävässä, soti hiukan pohjoisempana, tiedustellen 14.6 Mustamäessä ja myöhemmin suojaten Kanneljärven-Uudenkirkon yhdystien. Jääkärit räjäyttivät myös sillan panssarivaunujen nenän edestä. Pioneerit olivat juosseet karkuun, vaikka panos oli valmis. Alikersantti Paukku sai tästä myöhemmin Vapaudenristin. Aamulla 15.6 klo 8.30 paine oli niin kova, vihollisjoukkoja takana, että komppania vetäytyi Kanneljärveltä. Ylikersantti Heikki Pulakan ruumis jäi etumaastoon. Muiden kaatuneiden nimiä en tiedä. Lääkintäalikersantti Eliel Schick (juutalainen) halusi noutaa ruumiin, mutta komppanianpäällikkö kielsi. Siltä retkeltä lääkintäalikersantti ei olisi palannut.

      4.K:n kaatuneita ja kadonneita olivat sodassa ainakin nämä, mutta tuossa on myös Viipurinlahdella ja Ilomantsissa kaatuneita konekiväärien kahvoissa olleita mukana:

      Alakokkare, Hannuksela, Heikkilä, Holma, Iltanen, Kallinen, Kantomaa, Kariniemi, Koivisto, Kärkkäinen, Lahdenranta, Laitinen, Lampinen, Lindholm, Lähdekorpi, Mansukoski, Metteri, Mäkelä, Mäki-Hakola, Rajala, Saarikko, Saario, Salminen, Selkee, Takkunen, Tolonen, Väisänen

      • ???

        Selvennyksestä.
        Kuolinpaikaksi on merkitty mustamäki (lähellä mustamäen asemaa, ruumis jäänyt kentälle). Ja kuolin aika on 14.6, mutta luulisin, että sen on pakko olla 15.6, koska 14.6 aamuyöllä ei ollut mitään merkintää. Kirjeissä lukee näin aamuyöllä kovassa sumussa kävelimme suoraan vihollisen eteen. Setäni kuoli siihen ja hänet oli raahattu kuusen juurelle ja peitelty oksilla. Vihollisella oli kova ylivoima ja muiden oli ollut pakko vetäytyä. Panssareista ei ainakaan ole kirjeissä mitään mainintaa. Setäni nimi on toisena listassa. Mukana on saattanut olla ainakin Haapamäki ja muistaakseni Lehtola? Tarkempaa kaatumispaikkaa yritän selvittää.

        Henkilötiedoista ei löytynyt edes tuntolevyn numeroa ja muitakin puutteita oli. Luki vain, että tietoja puuttuu kuormaston tuhoutumisen takia.

      • Bybi
        ??? kirjoitti:

        Selvennyksestä.
        Kuolinpaikaksi on merkitty mustamäki (lähellä mustamäen asemaa, ruumis jäänyt kentälle). Ja kuolin aika on 14.6, mutta luulisin, että sen on pakko olla 15.6, koska 14.6 aamuyöllä ei ollut mitään merkintää. Kirjeissä lukee näin aamuyöllä kovassa sumussa kävelimme suoraan vihollisen eteen. Setäni kuoli siihen ja hänet oli raahattu kuusen juurelle ja peitelty oksilla. Vihollisella oli kova ylivoima ja muiden oli ollut pakko vetäytyä. Panssareista ei ainakaan ole kirjeissä mitään mainintaa. Setäni nimi on toisena listassa. Mukana on saattanut olla ainakin Haapamäki ja muistaakseni Lehtola? Tarkempaa kaatumispaikkaa yritän selvittää.

        Henkilötiedoista ei löytynyt edes tuntolevyn numeroa ja muitakin puutteita oli. Luki vain, että tietoja puuttuu kuormaston tuhoutumisen takia.

        Jos jotakin saan tietää, kerron. Nyt on ainakin selvää, että setäsi on kuulunut 4. Jääkärikomppanian (jääkärikonekiväärikomppania) II joukkueeseen. Joukkueenjohtaja oli vänrikki Veijo Vähänen. Oletan kertomiesi tietojen perusteella Vähäsen joukkueen olleen se konekiväärijoukkue, joka alistettiin 1.Jääkärikomppanialle, joka taas oli alistettuna 3.Divisioonalle 14.6-15.6 (Pajarille).

        Tietoja kerätessä on huomattava, että Erillinen Jääkäripataljoona 6 menetti 14.6 koko kuormastonsa ja lisäksi pataljoonakohtaisen sotapäiväkirjansa. Sitä sitten kirjoiteltiin myhemmin. Kun jääkärit jättävät autot ja reput, polkupyöränsä ja lähtevät nyrkkinä painopistesuuntaan, kukaan ei tiedä, milloin ja mistä he saapuvat niitä noutamaan ja kuka saapuu.

        Pataljoonan sotapäiväkirja katosi myöhemmin Ilomantsissa erään ison motin yöllä purkautuessa. Komppanioiden spk:t ovat vaatimattomia vihkoja. Ehkä niistä jotain löytyy (jos kirjaaja on ehtinyt omilta taistelutoimiltaan merkintöjä tehdä).

        Tiedon kokoaminen on vaikeaa.

        Esimerkiksi Jääkäripataljoona 6:n historiikissa ei mainita tiedustelupartioiden tappioita. Siinä jopa kerrotaan ettei niitä 14.6 ollut. Tiedetään vänrikki Kurvisen partion käyneen ihan Mustamäen asemalla 14.6 klo 15-17 ja saaneen tulta vastaansa. Klo 22 jälkeen toinen partio kävi maastossa ja palasi Kanneljärven kohdalla joelle kertomaan vihollisen tulosta. Mutta Mustamäen asemalla ei varmasti enää yöllä käyty: siellä oli rykmentittäin venäläisiä. Mutta mistä minä tiedän.

        Kanneljärven Vammeljoella 15.6 kaatuneeksi ja vieläpä kentälle jääneeksi on merkitty kylläkin yksi jääkäri, mutta hän oli 1. Jääkärikomppanian jääkäreitä, ei 4.K:n eli konekiväärikomppanian. Martti Linna Kortesjärveltä on tämä "ykkösen" jääkäri. Tuolta taistelupaikalta on kyllä Mustamäen asemalle matkaa. Sitävastoin Kanneljärven asema on ihan vieressä.

      • Pohjanmaan poika
        Bybi kirjoitti:

        Jos jotakin saan tietää, kerron. Nyt on ainakin selvää, että setäsi on kuulunut 4. Jääkärikomppanian (jääkärikonekiväärikomppania) II joukkueeseen. Joukkueenjohtaja oli vänrikki Veijo Vähänen. Oletan kertomiesi tietojen perusteella Vähäsen joukkueen olleen se konekiväärijoukkue, joka alistettiin 1.Jääkärikomppanialle, joka taas oli alistettuna 3.Divisioonalle 14.6-15.6 (Pajarille).

        Tietoja kerätessä on huomattava, että Erillinen Jääkäripataljoona 6 menetti 14.6 koko kuormastonsa ja lisäksi pataljoonakohtaisen sotapäiväkirjansa. Sitä sitten kirjoiteltiin myhemmin. Kun jääkärit jättävät autot ja reput, polkupyöränsä ja lähtevät nyrkkinä painopistesuuntaan, kukaan ei tiedä, milloin ja mistä he saapuvat niitä noutamaan ja kuka saapuu.

        Pataljoonan sotapäiväkirja katosi myöhemmin Ilomantsissa erään ison motin yöllä purkautuessa. Komppanioiden spk:t ovat vaatimattomia vihkoja. Ehkä niistä jotain löytyy (jos kirjaaja on ehtinyt omilta taistelutoimiltaan merkintöjä tehdä).

        Tiedon kokoaminen on vaikeaa.

        Esimerkiksi Jääkäripataljoona 6:n historiikissa ei mainita tiedustelupartioiden tappioita. Siinä jopa kerrotaan ettei niitä 14.6 ollut. Tiedetään vänrikki Kurvisen partion käyneen ihan Mustamäen asemalla 14.6 klo 15-17 ja saaneen tulta vastaansa. Klo 22 jälkeen toinen partio kävi maastossa ja palasi Kanneljärven kohdalla joelle kertomaan vihollisen tulosta. Mutta Mustamäen asemalla ei varmasti enää yöllä käyty: siellä oli rykmentittäin venäläisiä. Mutta mistä minä tiedän.

        Kanneljärven Vammeljoella 15.6 kaatuneeksi ja vieläpä kentälle jääneeksi on merkitty kylläkin yksi jääkäri, mutta hän oli 1. Jääkärikomppanian jääkäreitä, ei 4.K:n eli konekiväärikomppanian. Martti Linna Kortesjärveltä on tämä "ykkösen" jääkäri. Tuolta taistelupaikalta on kyllä Mustamäen asemalle matkaa. Sitävastoin Kanneljärven asema on ihan vieressä.

        Jos viitsit laittaa tänne, jos jotain tulee vastaan.
        Tämä tieto "lähellä Mustamäen asemaa" on kirjeestä, joka on lähetetty kotiväelle ilmeisesti sodan jälkeen. Lähettäjä oli Lehtola?? Ähtäristä.Siinä kerrotaan tarkemmin ilmeisesti??? Mutta tämä kirje on kateissa ja tiedot on niiltä jotka ovat kirjeen aikoinaan lukeneet.
        Tälläinenkin tieto kuitenkin on, että vaikka Vähänen oli joukkueen johtaja hän ei olisi ollut silloin mukana/ lähettyvillä kaatumista.

        Kaverillani on kopio spk:sta, jossa sanotaan 15.6 klo 02:00, että jokin ryhmä (olikohan mainittu vielä Vähänenkin) oli kävellyt suoraan vihollisen eteen ja ryhmä olisi hajonnut sinne tänne. Mutta tästä saan tarkempaa tietoa lähiaikoina, kun pääsen itse sen lukemaan.

      • Bybi
        Pohjanmaan poika kirjoitti:

        Jos viitsit laittaa tänne, jos jotain tulee vastaan.
        Tämä tieto "lähellä Mustamäen asemaa" on kirjeestä, joka on lähetetty kotiväelle ilmeisesti sodan jälkeen. Lähettäjä oli Lehtola?? Ähtäristä.Siinä kerrotaan tarkemmin ilmeisesti??? Mutta tämä kirje on kateissa ja tiedot on niiltä jotka ovat kirjeen aikoinaan lukeneet.
        Tälläinenkin tieto kuitenkin on, että vaikka Vähänen oli joukkueen johtaja hän ei olisi ollut silloin mukana/ lähettyvillä kaatumista.

        Kaverillani on kopio spk:sta, jossa sanotaan 15.6 klo 02:00, että jokin ryhmä (olikohan mainittu vielä Vähänenkin) oli kävellyt suoraan vihollisen eteen ja ryhmä olisi hajonnut sinne tänne. Mutta tästä saan tarkempaa tietoa lähiaikoina, kun pääsen itse sen lukemaan.

        OK. 4.Jääkärikomppaniasta todellakin löytyvät jääkärit Samuli Haapamäki ja Esko Lehtola. He selvisivät hengssä sodasta, mutta 1924 syntyneinä ovat ehkä manan majoilla. Se oli siis todellakin 4.K.

        Ei mikään ihme, jos joukkueenjohtaja ei ollut lähellä. Joukkue oli todennäköisesti jaettuna kahdelle kkpuolijjohtajalle ja konekiväärien johtajille (aliupseerit). Konekiväärien sijoituksesta ja käytöstä määräsi tietenkin osittain 1.K:n päällikkö. Niinpä yksittäinen konekivääri on voinut olla kaukanakin oman joukkueenjohtajan vaikutuspiiristä.

        Alistuksia käytetään joskus surutta. Konekiväärimiehet olivat joskus kovia. Ilomantsissa 27.7-28.7 pari 4.K:n RajaJP3:lle alistettua konekivääriä piti Ilajanjärven kannaksella pintansa koko yön, kun 2. Jääkärikomppania jätti hetkeksi järvikannaksen asemat mottitaisteluiden aattopäivien vihollispaineessa. Eikä näistäkään sotapäiväkirjoissa mitään ole!

      • kjakvkjvä
        Bybi kirjoitti:

        OK. 4.Jääkärikomppaniasta todellakin löytyvät jääkärit Samuli Haapamäki ja Esko Lehtola. He selvisivät hengssä sodasta, mutta 1924 syntyneinä ovat ehkä manan majoilla. Se oli siis todellakin 4.K.

        Ei mikään ihme, jos joukkueenjohtaja ei ollut lähellä. Joukkue oli todennäköisesti jaettuna kahdelle kkpuolijjohtajalle ja konekiväärien johtajille (aliupseerit). Konekiväärien sijoituksesta ja käytöstä määräsi tietenkin osittain 1.K:n päällikkö. Niinpä yksittäinen konekivääri on voinut olla kaukanakin oman joukkueenjohtajan vaikutuspiiristä.

        Alistuksia käytetään joskus surutta. Konekiväärimiehet olivat joskus kovia. Ilomantsissa 27.7-28.7 pari 4.K:n RajaJP3:lle alistettua konekivääriä piti Ilajanjärven kannaksella pintansa koko yön, kun 2. Jääkärikomppania jätti hetkeksi järvikannaksen asemat mottitaisteluiden aattopäivien vihollispaineessa. Eikä näistäkään sotapäiväkirjoissa mitään ole!

        sinulla kaikki 4 komppanian nimet/ tiedot? Mistä ne löytyy? Aina kirjoissakin mainitaan kaatuneet ja jos taistelleet mainitaan ne on paikkakunnittain tai aakkosjärjestyksessä ja niissä on puutteita/ virheitä. (siis ainakin niissä kirjoissa, mitä meilläpäin on).

        Tattista vaan jo etukäteen! P.s Mistä ihmeestä olet nämä kaikki tiedot kerännyt :)

      • Bybi
        kjakvkjvä kirjoitti:

        sinulla kaikki 4 komppanian nimet/ tiedot? Mistä ne löytyy? Aina kirjoissakin mainitaan kaatuneet ja jos taistelleet mainitaan ne on paikkakunnittain tai aakkosjärjestyksessä ja niissä on puutteita/ virheitä. (siis ainakin niissä kirjoissa, mitä meilläpäin on).

        Tattista vaan jo etukäteen! P.s Mistä ihmeestä olet nämä kaikki tiedot kerännyt :)

        Täydellinen nimiluettelo on Antti Juutilaisen kirjassa "Nuoren jääkärin tie". Siinä ovat kaikki pataljoonassa palvelleet komppanioittain. Teos on yleisesitys pataljoonan sotatiestä, eikä siten palvele yksittäisiä taistelijatapahtumia.

        Kirja kyllä kannattaa lukea.

        Miksi tiedän niin paljon? Kuulin omalta sukulaiseltani, nyt jo edesmenneeltä, pataljoonan sotatiestä jo 1970-luvun alussa. 1990-luvun lopulla tapasin erään jääkärin, joka kertoi lisää sellaista, joka herätti kiinnostukseni sukulaismieheeni uudelleen. Mutta tämäkin jääkäri kuoli veritulppaan ennen kuin ehdin haastatella häntä uudelleen.Tilasin historiikin netistä bookplus-palvelun kautta. Historiikki on joukko-osaston tarina, joten se ei riittänyt kaikkiin yksityiskohtiin.

        Muutama vuosi sitten selvitin erästä arvoitusta tähän omaan sukulaiseeni liittyen, joten menin silloiseen Valtion sota-arkistoon (nyk. Kansallisarkiston osa) ja luin siellä ja tein muistiinpanoja eri komppanioitten sotapäiväkirjoista.

        Useita asioita joudun päättelemään itse tiedonmurujen pohjelta, mihin auttanee oma upseerikoulutus.

        Jos joudut kysymään jotakin sellaista, johon tässä nettipalstalla ei pysty, ota yhteyttä nimimerkkisähköpostiini [email protected]. Vastauksen annan sitten jo omalla nimellä.

      • Pohj.Poika
        Bybi kirjoitti:

        Täydellinen nimiluettelo on Antti Juutilaisen kirjassa "Nuoren jääkärin tie". Siinä ovat kaikki pataljoonassa palvelleet komppanioittain. Teos on yleisesitys pataljoonan sotatiestä, eikä siten palvele yksittäisiä taistelijatapahtumia.

        Kirja kyllä kannattaa lukea.

        Miksi tiedän niin paljon? Kuulin omalta sukulaiseltani, nyt jo edesmenneeltä, pataljoonan sotatiestä jo 1970-luvun alussa. 1990-luvun lopulla tapasin erään jääkärin, joka kertoi lisää sellaista, joka herätti kiinnostukseni sukulaismieheeni uudelleen. Mutta tämäkin jääkäri kuoli veritulppaan ennen kuin ehdin haastatella häntä uudelleen.Tilasin historiikin netistä bookplus-palvelun kautta. Historiikki on joukko-osaston tarina, joten se ei riittänyt kaikkiin yksityiskohtiin.

        Muutama vuosi sitten selvitin erästä arvoitusta tähän omaan sukulaiseeni liittyen, joten menin silloiseen Valtion sota-arkistoon (nyk. Kansallisarkiston osa) ja luin siellä ja tein muistiinpanoja eri komppanioitten sotapäiväkirjoista.

        Useita asioita joudun päättelemään itse tiedonmurujen pohjelta, mihin auttanee oma upseerikoulutus.

        Jos joudut kysymään jotakin sellaista, johon tässä nettipalstalla ei pysty, ota yhteyttä nimimerkkisähköpostiini [email protected]. Vastauksen annan sitten jo omalla nimellä.

        tuuri kävi meilläkin. Joskus -80 luvulla serkkuni alkoi selvittelemään asiaa tarkoituksena lähteä jopa etsimään/ käymään paikanpäällä, mutta se oli sitä Neuvostoliiton aikaa. Lopullisesti asia jäi sikseen, kun hän yritti tavoittaa muistaakseni Haapamäkea, mutta hän oli hiljattaen kuollut. Itse olin silloin vielä ihan pikkupoika. Mutta viime vuonna kun sattumalta sain käsiini sotakirjeitä, niin kiinnostus heräsi. Ilmeisesti Haapamäki oli ainut kuka varmuudella oli partiossa mukana. (siis ainut kenet sukulaiset tiesi olleen mukana).

    • Bybi

      4.K:lla on oma Spk (26293), mutta he eivät juuri sitä kerinneet täytellä. Mikäli setäsi oli 1.K:n vahvennuksena, lue 1.K:n Spk (14012)!

      Kanneljärvellä kadonneisiin on merkitty jääkärit Aaro Oksanen Sysmästä ja Juho Annala Jalasjärveltä. Heidät merkittiin kuolleiksi 1948-1951. Sotavangiksi Kanneljärvellä jäi Erkki Tolonen, hän hukkui jo 14.6 porukasta.

      • dkmklvmlmk

        Sydämmelliset kiitokset!!

    • 8****

      Joo, Antti Juutilainen on kirjoittanut JP 6:n v. 1943-1944 sotapolusta kirjan nimeltä Nuoren jääkärin tie.
      Lienee useimmissa kirjastoissa.

      • KEP.

        Tuossakin Kähösen kirjassa kerrotaan Taipaleen taisteluista aika tarkkaan ja mainitaan JP 6.

        Kähönen Urho Voittamattomat pataljoonat. Taipaleen talvisota
        Kustannuspiste Oy, 1982, 210 kuvaliite


        Taipaleen tapahtumista lisää kirjoja, joita sattuu olemaan hyllyssäni:

        Mäkelä Jukka L. Taipaleenjoki
        Wsoy, 1971, 254 s.

        Reinikainen Alpo Taipaleenjoen tulessa - Posliinipojan Talvisota
        Kirjayhtymä, 1980, 355 s.

        Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
        Kopijyvä, 2003, 257 s., painos: 1

      • KEP.
        KEP. kirjoitti:

        Tuossakin Kähösen kirjassa kerrotaan Taipaleen taisteluista aika tarkkaan ja mainitaan JP 6.

        Kähönen Urho Voittamattomat pataljoonat. Taipaleen talvisota
        Kustannuspiste Oy, 1982, 210 kuvaliite


        Taipaleen tapahtumista lisää kirjoja, joita sattuu olemaan hyllyssäni:

        Mäkelä Jukka L. Taipaleenjoki
        Wsoy, 1971, 254 s.

        Reinikainen Alpo Taipaleenjoen tulessa - Posliinipojan Talvisota
        Kirjayhtymä, 1980, 355 s.

        Sorko Kimmo Linjoja ja linnoituksia Osa 1 - Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939
        Kopijyvä, 2003, 257 s., painos: 1

        Näköjään minulla on joskus muinoin jostain kumman syystä lipsahtanut väärä sota eli Talvisota ja sen JP 6. No jatketaan samaa virhettä...

        Geierin kirjassa Talvisodan Taipale kerrotaan lisää Taipaleen taisteluista. Geijer B.G. Talvisodan Taipale. Wsoy, 1955, 320 s., 1. painos

        Samaa aihetta täälläkin:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8717131/flat

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8643781

        Keljan taistelu ja Taipaleenjoki

      • Anonyymi
        KEP. kirjoitti:

        Näköjään minulla on joskus muinoin jostain kumman syystä lipsahtanut väärä sota eli Talvisota ja sen JP 6. No jatketaan samaa virhettä...

        Geierin kirjassa Talvisodan Taipale kerrotaan lisää Taipaleen taisteluista. Geijer B.G. Talvisodan Taipale. Wsoy, 1955, 320 s., 1. painos

        Samaa aihetta täälläkin:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8717131/flat

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/8643781

        Keljan taistelu ja Taipaleenjoki

        Pataljoonan historiikki on tietääkseni Paavo Susitaipaleen kirjoittama kirja Karjalainen pataljoon talvisodassa. Susitaival taisteli talvisotansa ihan muualla, nimittäin Suomussalmen suunnalla, mutta hänellä oli jotain siteitä Kannakselle, josta talvisodan JP 6 oli koottu ja taisteli. Muut Susitaipaleen kirjat kertovat hänen omista sotateistään ja komentamistaan joukoista niin talvisodassa kuin jatkosodan alussa, kun hän vielä johti varsinaisesti taisteluihin osallistuneita joukkoja.

    • 14.6.1944

      Hei! Voisiko tämän viestiketjun aloittanut henkilö ilmoittaa vaikka sähköpostiosoitteensa tällä ketjulla tai ottaa minuun suoraan yhteyttä sähköpostitse. Isoisäni palveli myös 4.K/JP6:ssa ja oli Vähäsen joukkueessa Sykiälässä 14.6.1944. Onnekseni sain käydä hänen kanssaan viime viikonloppuna 5.8.2012 Sykiälässä oikealla tapahtumapaikalla. Voisimme mahdollisesti täydentää toistemme tietoja tapahtumista. Isoisäni on 88-vuotias ja kertoo tapahtumista hyvin yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Luulenpa, että tästä saattaisi olla iloa meille molemmille. Isosisäni hyvän kunnon ja muistin vuoksi voisi olla kysyttävissä vaikka mitä yksityiskohtia. Mm. kaatuneiden ja haavoittuneiden kohtaloista hän tietää ja muistaa melkoisella tarkkuudella.

      Mikäli tämä viesti tavoittaa sinut, olisin kiitollinen yhteystiedosta tai yhteydenotosta. Lisäksi kiitän Sykiälän tapahtumista täällä kirjoittaneita henkilöitä, koska lähteinä nämä kirjoitukset ovat auttaneet minua hahmottamaan 14.6.1944 tapahtumia alueella.

      Terveisin, Mika Kulju [email protected]

      • Ens.kirjoittaja

        Tervehdys! Mikalle terveiset, että laitoin yhteystietoni s-postiisi ja odottelen yhteyden ottoasi.

        Kiitokset kaikille vastanneille, vaikka aikamoisen sopan sainkin näköjään aikaan ainakin, kun näitä viimeisiä viestejä lukee :)
        Erityis kiitos Bybille!
        Setäni tarkka kohtalo selvisi ja myös kuolin paikka. Nuoren Jääkärin tie kirjan ansiosta sain nimilistan ja lähdin soittelemaan, niille kenen puhelinmurot sain selville.(minulle kyllä sanottiin, että ihan turha homma,siitä on niin pitkä aika, jos joku on elossa, niin ei ainakaan muista) Ja niin uskomattomalta kun se kuulostaakin ensimmäinen kenelle soitin kertoi että oli setäni hyvä kaveri ja oli mukana samassa partiossa ryhmänjohtajana tuntemattoman vänrikin kanssa14-15 päivän yönä (miehiä 1 4) . Mutta matkalla löysivät vielä yhden eksyneen ja ottivat hänet mukaan. Tehtävä oli selvittää kenen hallussa rata oli. Sumu oli ollut ankara. He kävelivät ojan vartta pitkin ja saapuivat Mustamäen ja Raivolan väliin radalle. Todennäköisesti kuitenkin lähemmäs Mustamäkeä. Siitä he lähtivät Raivolan suuntaan. Kovassa sumussa he kävelivät suoraan vihollisen eteen. Setäni kaatui ja mukana ollut lääkintämies haavottui, mutta hänet he saivat tuotua mukanaan. 15 päivän aamuna olivat tulleet takaisin. Tälläinen tarina lyhkäisyydessään. Tämän vuoden elokuussa sain kunnian tavata veteraanin ja käytiin vielä asia tarkasti läpi ja paljon muutakin asiaa. Kuten esim. sen että he olivat Ahvenanmaalla. ynm.

    • KEP.

      Kädessäni on Jaakko Peltosen kirjoittama ja kustantama kirja nimeltään JP 6:n suuntaura. Se on muistelmateos JP 6:n toiminnasta vuosilta 1941-42 ja perustuu Pyhäjärven seurakunnan ja Sota-arkiston lähteisiin. Kirja on ilmestynyt vuonna 1978.

      ISBN 951-9491-47-3

      P.S. Kerrohan Mika Kulju vielä siihen edelliseen kirjaasi liittyen, että kuinka se Hjalmar "verinen" oikeasti kuoli.

      Mika Kulju: Kenraalin viisi sotaa - Hjalmar Siilasvuon elämäkerta (Gummerus 2011)

      Minä kuulin kesällä 2012 kahden eri miehen kertomana kuinka hän olisi ampunut itsensä Hiukkavaaran kasarmin pihassa ja ko. henkilöt olivat kuulemma ihan itse paikalla todistamassa kuinka "raato" kannettiin poissa.

      Pettäähän se sydän tuollakin tavoin...

      • Lisään vielä.

        Jaakko Peltosen kirjoittaman ja kustantaman kirjan, JP 6:n suuntaura, lopussa on lista kaatuneista. Se on tosin aakkostamaton ja osa nimistä näkyy olevan useampaan kertaan.

        Kirja on muistelmateos JP 6:n toiminnasta vuosilta 1941-42 ja perustuu Pyhäjärven seurakunnan ja Sota-arkiston lähteisiin. Kirja on ilmestynyt vuonna 1978.

      • Siilasvuo kuoli

        omaan sänkyynsä halvaantuneena ja liikuntakyvyttömänä. Paikalle kutsuttu lääkäri ei voinut tehdä mitään.

        Aika moni saa kertoa tarinoita jostain muusta. Niin typerää tarinaa eri kukaan keksikään, ettei tällä palstalla löydy siihen uskovia.

      • Oliko niin, että
        Lisään vielä. kirjoitti:

        Jaakko Peltosen kirjoittaman ja kustantaman kirjan, JP 6:n suuntaura, lopussa on lista kaatuneista. Se on tosin aakkostamaton ja osa nimistä näkyy olevan useampaan kertaan.

        Kirja on muistelmateos JP 6:n toiminnasta vuosilta 1941-42 ja perustuu Pyhäjärven seurakunnan ja Sota-arkiston lähteisiin. Kirja on ilmestynyt vuonna 1978.

        JP 6 lakkautettiin yhdessä muun 2. JPr:n kanssa 1942?
        Ja perustettiin sitten uudelleen? Se löytyy Ahvenanmaalta maaliskuussa 1944.

      • luulisin ehkä
        Siilasvuo kuoli kirjoitti:

        omaan sänkyynsä halvaantuneena ja liikuntakyvyttömänä. Paikalle kutsuttu lääkäri ei voinut tehdä mitään.

        Aika moni saa kertoa tarinoita jostain muusta. Niin typerää tarinaa eri kukaan keksikään, ettei tällä palstalla löydy siihen uskovia.

        toisaalta on myös niin että tyyppi joka saa syrän kohtauksen lapin erämaas on minuutteja tajuttomana EI KÄVELE OMIN JALOIN SIVISTYKSEN PARIIN.

      • just just
        Siilasvuo kuoli kirjoitti:

        omaan sänkyynsä halvaantuneena ja liikuntakyvyttömänä. Paikalle kutsuttu lääkäri ei voinut tehdä mitään.

        Aika moni saa kertoa tarinoita jostain muusta. Niin typerää tarinaa eri kukaan keksikään, ettei tällä palstalla löydy siihen uskovia.

        Näinhän sen asian kertoo Raimo Seppälä omassa kirjassaan, mutta mikä oli totuus?

        Kenraali ja pahat linnut : Hj. Siilasvuo 1892-1947. Otava 1984

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Raimo_Seppälä

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Siilasvuo


        Jos kaksi vanhaa eläkeupseeria Hiukkavaaran kasarmilla kertoo tarinan ja sanoo tapauksen nähneensä, niin eipä sitten mihinkään ole enää luottamista... ei edes äkkipikaisiin ja tuittupäisiin kenuihin... ampuihan Heiskanenkin itsensä.

      • Tarinas on vain
        just just kirjoitti:

        Näinhän sen asian kertoo Raimo Seppälä omassa kirjassaan, mutta mikä oli totuus?

        Kenraali ja pahat linnut : Hj. Siilasvuo 1892-1947. Otava 1984

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Raimo_Seppälä

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Hjalmar_Siilasvuo


        Jos kaksi vanhaa eläkeupseeria Hiukkavaaran kasarmilla kertoo tarinan ja sanoo tapauksen nähneensä, niin eipä sitten mihinkään ole enää luottamista... ei edes äkkipikaisiin ja tuittupäisiin kenuihin... ampuihan Heiskanenkin itsensä.

        tarina. Ellei löydy todisteita.
        Niitä ei ole esitetty. Siihen asti eläkeupseerit saavat kertoa mitä tahansa.
        Siilasvuolla oli pahoja sydänvaivoja. Hän oli jo kerran kuolemankielissä, mutta toipui.

        Heiskanen ampui itsensä saatuaan selvyyden syövästä, joka veisi lyhyen ajan kuluttua kuolemaan.

    • Pussinperä

      Lusikkani työnnän minäkin soppaan. Lainaan aiempaa topikkia koskien (Bybin) Mustamäen suunnan punapanssareiden paikallisottelua.

      Jääkäripataljoona 6 saapui Turusta ja otti suurhyökkäystä vastaan Kanneljärven eteläpuolella. Tankkeja vastaan jalkaväen aseilla oli tehoa vain tankkien päällä olleisiin sotilaisiin. Tässä ensimmäisessä yhteenotossa kaatui kaksi miestä ja yksi lotta. Kirjavalaan tultaessa kaatuivat tykistökeskityksessä joukkueenjohtaja Yli-Jaskari sekä alikersannti Otto Hänninen, jääkäri Toivo Lamberg haavoittui kuolettavasti. Joukkueen varajohtaja myös haavoittui. Kyseessä ei ollut varsinainen taistelutilanne vaan kranaatin täysosuma soppajonoon. Kymmenkunta miestä oli lentänyt ympäri kenttää, kokki mm. oli sinkoutunut puuhun.
      Miehiä lojui raajat silpoutuneina ympäri kenttää valittaen. Haavoittuneet nostettiin kärryille. Loput miehet lähtivät polkemaan kohti Sykiälää.
      Sykiälässä jatkui puna-lentokoneiden pommitukset ja tykistön tuli ajoi pataljoonaa pois tieltä. Komppanian ainoa jäljellä oleva upseeri vänrikki Arvi Paloheimo komensi miehet suojautumaan tien varsille ja tien vierellä olevan harjanteen taakse. Venäläisten tykistö seurasi meitä niin tarkasti, että tuli ohjautui ensin harjulle ja sitten sen taakse. Tasan kello kahdeksantoista tulitus loppui. Pataljoonan komentaja Peitsaari ilmestyi paikalle ja kokosi upseerit luokseen arvioimaan tilannetta. Paloheimo ehdotti tiedustelupartion lähettämistä Mustaanmäkeen ja antoi ryhmänjohtajien ratkaista lähtijät arpomalla.
      Laskeututtiin tielle ja lahdettiin ajamaan harvassa jonossa konti Kuuterselkää johtavaa hiekkatietä. Ehdittiin vain hiukan koulun oh, kun mutkan takaa tuli näkyviin jono venäläisiä panssarivaunuja mäen harjanteella. Sadan metrin päästä avattiin meitä kohti konekiväärituli. Yksi pojista haavoittui ja kaksi kaveria lähti häntä raahaamaan suojaan. Me loput makasimme ojassa uskaltamatta nostaa päätämme sarjojen pyyhkiessä ylitsemme. Käskin tien takana makaavia yrittämään pakoon ennen kuin vaunu avaisi tulen. Painuin entistä matalammaksi. Vaunu laukaisi tykin pakenevien perään, kolmituumaisen räjähdys muutaman metrin päässä tuntui lyövän aivot pellolle. Takki jatkoi pysähtymättä takoen tietä konekiväärillään tunnustellen näin, oliko tie miinoitettu. Tankin mentyä syöksyin tielle ja sen toisella puolella olevaan notkelmaan. Takana tullut tankki ampui mutta ei jäänyt katsomaan kuinka minun kävi vaan rynnisti johtovaunun perään. Kolmen muun vaunun mentyä ohitseni mutta viimeinen jäi sahaamaan tien suoralle, lopulta se katosi mutkan taakse. Silloin nousin pystyyn mutta tilaisuuteni pelastautua oli myöhäistä. Minua kohti sojotti kolme neljäkymmentä aseen piippua. Vangitsijoilla oli kiusaus apua minut kuten kävi haavoittuneelle toverilleni hetken kuluttua. Häntä ammutttiin kylmästi päähän.

      Kirjoittaja on Paavo Lehtola - teoksesta Leijonalipun komppania.

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/8525404

      • JP 6:n komentaja

        1943 -44 oli majuri Tapio Peitsara. JP 6 lakkautettiin -42 ja perustettiin uudelleen -43.

        "Pataljoonan komentaja Peitsaari ilmestyi paikalle ja kokosi upseerit luokseen arvioimaan tilannetta."

    • 14.6.1944

      No niin. Heti kärkeen täytyy sanoa, että minä en ole tuo sotakirjailija Mika Kulju. Kiinnostunut kyllä olen sotahistoriasta, mutta enemmänkin yhden miehen kokemuksista. Minulla ei siis ole hajuakaan miten Hjalmar "verinen" kuoli, eikä myöskään tietoa miten joku kenraali on kuollut. Hienoja ovat kaiman teokset ja itsekin täytyi Rukajärven tie ostaa, kun se pomppasi omalla nimelläni varustettuna kirjakaupan hyllyltä silmille.
      Sain luettua 4k:n sotapäiväkirjaa digitaalisessa muodossa. Kiitos linkeistä ja viittauksista niihin. Täytyy todeta, niin kuin joku aiemminkin, että kovin ovat ylimalkaisia. Kaatuneita ja haavoittuneita, vaikka niitä olisi ollut useampi kerralla, ei välttämättä ole merkitty. Mielenkiintoista tekstiä ja isoisän kertomukset varmentuvat niitä lukemalla.

      Minne saakka Turusta tulleen junan oli tarkoitettu kulkea ts. mikä oli tarkoitettu päätepysäkki? Juna joutui pakittamaan joltakin asemalta taaksepäin ja purkamaan miehet ulos taaempana radan varressa. Edessä oleva asema oli vihollisilla ja junaa ammuttiin sieltä. Sotapäiväkirjassa ei tästä nähdäkseni merkintää ole. Kanneljärvelle matka päätyi kuitenkin ja sieltä eri vaiheiden jälkeen alkoi kohti Sykiälää. Näin, ellen ole täysin väärin ymmärtänyt lukemaani.

      M.K.

    • Pussinperä

      Turusta Kanneljärvelle-44.
      JP 6:n ensimmäinen erä oli lähtenyt Turusta Kannakselle 11.6. Erä purettiin yöllä Kannelmäen asemalla sakeassa sumussa josta se suoritti polkupyörämarssin Vammeljärven länsipuolelle Kirjavalan kylään. Toinen kuljetus oli joutunut vaikeuksiin, siellä Säiniöllä oli edellisenä päivänä pommitettu ammusjunaa. Sen savuavien rromujen ohittaminen oli ottanut aikaa. Vähän matkan päässä Leipäsuon asemalla vihollisen koneet olivat hyökänneet junaa kohti. Ilman tappioita säästynyt osasto jatkoi polkupyörillä Perkjärvelle. Varsinaisen tulikasteensa JP 6 sai ottaa vastaan Kanneljärven eteläpuolella. JP 6:lla ei ollut vastaavaa taistelukokemusta vain kahinointia paikallaan pysyvissä asemissa Lempaalassa.
      Kirjavalaan tultaessa kaatuivat tykistötulessa joukkueenjohtaja luutnantti Yli-jaskari ja ryhmänjohtaja alikersantti Otto Häkkinen, jääkäri Toivo Lamberg haavoittui kuolettavasti myös joukkueen varajohtaja haavoittui. jatkuu....

      Lue ylempänä pussiksen 11.8. kirjoittamaa Paavo Lehtolan sotakertomus, kertomus on jatkoa tästä eteenpäin.

      Lappeenrannasta Lempaalaan -43.
      JP-6 sotataipaleen kertoja Paavo Lehtola kertoo myös siirtymisestä Lappeenrannasta Lempaalaan Inkerinmaalle JP 1 jättämiin asemiin jossa oli sodittu jo pari vuotta. Kirjan sivuilla on kuvia JP-6 Mustialan sululla marssitauolla 17.7.1943. Neljän kuukauden etulinjakomennus vaihtui rannikkovarmistukseen ja linnoitustöihin Kronstadtia vastapäätä Mesterjärvelle Suomenlahden rannikolle.

      Kirjan kuvituksessa 23.8.43 Peitsara tarkastaa Rantatukikohtaa. Lehtola ei kerro sitä, koska JP 6 (kotiutettiin tai) siirrettiin Turkuun. Olikohan Pohmelo tuolla ylempänä täydentämässä ....?

      "1943 -44 oli majuri Tapio Peitsara. JP 6 lakkautettiin -42 ja perustettiin uudelleen -43."

      Kuinka oli tämä JP 6 ilmeisesti 43- tapahtunut Kannakselta Turkuun-siirto? Lehtola kertoo JP 6 lähteneen taas 11.6.44 junilla kohti Kannasta?

      " Minne saakka Turusta tulleen junan oli tarkoitettu kulkea ts. mikä oli tarkoitettu päätepysäkki? "
      Teoksesta Leijonalipun komppania. Kirjan veteraani marskin ritari Tuomas Gerd oli kysynyt, kuinka monta henkilöä oli tarkoitus haastatella. "Sehän on kokonainen komppania" kuultuaan tavoiteen 120-130. Kirja sai nimensä.

    • pussis

      Kun vastauksia ei kuulunut niinpä etsin itse ja löysin. Aavistelin mahdollisuutta että JP 6 siirrettiin Ahvenanmaalle ja näin olikin tehty. BINGO! Suomen ruotsalaine kansanpuolue palstalta löytyikin asiasta tietoa.

      JP-6 siirrettiin Mesterjärveltä Ahvenanmaalle 27.3.1944, ja sitten kuten veteraani Lehtola kertoo Turusta 11.6.44 Kannakselle.

      "Tuossa NUOREN JÄÄKÄRIN TIE -kirjassa Juutalainen kertoo kuinka suomalaiset JP 6:n miehet alkoivat 1944 keväällä Ahneidenmaalla ollessaan erään kerran laulaa Oolannin sotaa ja lisäsivät siihen säkeistön Sundblomin silakoista, joista Kekkonenkin kertoo. Tappeluhan siitä tuli ja paikka piti tyhjentää!"
      JP 6 oli Ahvenanmaalla 27.3.1944 - 10.6.1944, jolloin se siirrettiin Kannaksen taisteluihin. Komentajana oli evl. Tapio Peitsara.

      http://keskustelu.suomi24.fi/node/10590345

      Johan haiskahtaa pahasti KEP:iltä tämä "Ahneidenmaa" topikki.

      • KEPppiä sullekin

        >>Johan haiskahtaa pahasti KEP:iltä tämä "Ahneidenmaa" topikkipilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari, niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."<

        Ahvenanmaan demilitarisointi

        http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4338
        Antti Juutilainen: NUOREN JÄÄKÄRIN TIE. Jääkäripataljoona 6 1943-1944, JP 6:n historiikkitoimikunta, Gummerus 1993

        JP 6 oli Ahvenanmaalla 27.3.1944 - 10.6.1944, jolloin se siirrettiin Kannaksen taisteluihin. Komentajana oli evl. Tapio Peitsara

        Lähteenä Antti Juutilainen Nuoren Jääkärin tie, Jääkäripataljoona 6 1943-1944, sivu 10 ja sivut 49-61.

      • KEPpiä kaikille ;=)
        KEPppiä sullekin kirjoitti:

        >>Johan haiskahtaa pahasti KEP:iltä tämä "Ahneidenmaa" topikkipilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari, niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."<

        Ahvenanmaan demilitarisointi

        http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4338
        Antti Juutilainen: NUOREN JÄÄKÄRIN TIE. Jääkäripataljoona 6 1943-1944, JP 6:n historiikkitoimikunta, Gummerus 1993

        JP 6 oli Ahvenanmaalla 27.3.1944 - 10.6.1944, jolloin se siirrettiin Kannaksen taisteluihin. Komentajana oli evl. Tapio Peitsara

        Lähteenä Antti Juutilainen Nuoren Jääkärin tie, Jääkäripataljoona 6 1943-1944, sivu 10 ja sivut 49-61.

        Otetaanpas nöösipojille lukemat Juutalaisen 1993 "toimittamasta" kirjasta. Ette sitä taida hevin markkinoilta tavoittaa, sillä se on kohtuullisen harvinainen kirja.

        Toimittamasta siksikin kun mukana on ollut Historiatoimikunta:
        Pentti Pelkonen, Jaakko Havanto, Olli Kaila, Arvi Paloheimo Ola Tammelander.

        Julkaisija JP 6:n historiatoimikunta


        Lähteenä Antti Juutilainen Nuoren Jääkärin tie, Jääkäripataljoona 6 1943-1944, sivu 10.

        Jääkäripataljoona 6 pähkinänkuoressa

        Toimintavaiheet:

        22.5.1943 Pataljoonan perustamispäivä
        18.7.-1.12.1943 Puolustuksessa Lempaalassa
        3.12.1943 - 25.3.1944 Mesterjärvellä
        27.3. - 10.6.1944 Ahnevanmaalla
        14.6. - 19.6.1944 Taisteluissa Kannaksella
        20.6. - 24.7.1944 Viipurinlahdella levossa ja taistelussa
        26.7. - 4.9.1944 Ilomantsin mottisodassa
        4.9.1944 - Aselevon jälkeen Ilomantsissa, Kontiolahdella, Utissa ja Pattijoella
        10.11.1944 Pataljoonan hajottamispäivä

        Merkittävimmät taistelut:

        Vammeljärvi 14.6.1944
        Kämärän asema 19.6.1944
        Harjuniemi-Hapenensaari 7.7.1944
        Utrio 30.7.1944
        Lutikkavaara 5.8.1944
        Lehmivaara 9.8.1944

        Pataljoonan komentajat:

        22.5.1943 - 5.7.1943 majuri Jorma Vetre
        5.7.1943 - 2.8.1944 elv. Tapio Peitsara
        2.8.1944 - 10.9.1944 majuri Arto Heikki Virkkunen
        10.9.1944 - 10.11.1944 majuri Olof Lindeman

        Pataljoonassa taisteli enimmillään noin 850 miestä ja kaikkiaan noin 1250 miestä. Kaatuneita oli 106 ja kadonneita 17 ja muita 5.
        Haavoittuneita noin 250-300 ja sotavankeudesta palanneita 15. Polkupyörällä kuljettiin 500 km, jalkamarssein 200 km, junassa 2200 km ja laivalla 300 km.

    • Ahnevanmaa

      Ahneidenmaan ahneet ovat nyt tyytyväisiä kun merimetsojen määrä on systemaatisen vainoamisen jälkeen romahtanut.

      Koskahan suomenkielisille tehdään sama...

    • kaikki muu selvää

      ihanko vaan kahen päivän ajalta.

    • akateemikot PELLET

      nää akateemikot selittää täyttä pas kaa.

      helmikuussa -44 kun päämajaan tuli tieto"huhu" että saksa aikoo miehittää ahvenanmaan niin keskustelujen ja väännön jälkeen sinne lähetettiin er.P.2"tai 20"

      jos sinne olisi lähetetty tai siellä olisi jo ollut JP 6, niin se oli mainittu lukemissani dokumenteissa. ja jos JP 6. olisi siellä jo ollut niin mannerheim ei oli missään tapauksessa vallitsevassa tilanteessa lähetänyt sinne yhtään mitään.

      • Ahvenanmaalle

        lähetettiin 27.3. 44 JP 6, mutta 10.6. se oli siirrettävä Kannakselle suurhyökkäyksen torjuntaan.

        Myöhemmin A:lle sijoiettiin RP 17 sekä loppukesästä ErP 9 ja RP 3.

        Jatkosodan historia 6, s 113.

      • homesta
        Ahvenanmaalle kirjoitti:

        lähetettiin 27.3. 44 JP 6, mutta 10.6. se oli siirrettävä Kannakselle suurhyökkäyksen torjuntaan.

        Myöhemmin A:lle sijoiettiin RP 17 sekä loppukesästä ErP 9 ja RP 3.

        Jatkosodan historia 6, s 113.

        älä puhu paskaa, koska sinne oli tarkoitettu turun ja vaaan jr'rät.

      • Ahvenanmaalla oli
        homesta kirjoitti:

        älä puhu paskaa, koska sinne oli tarkoitettu turun ja vaaan jr'rät.

        oli sodan alussa Turun skp:ssä perustettu JR 14 ja
        P-Satakunnassa perustettu KvPsto 15. Nämä joukot paitsi yksi pataljoona siirrettiin heinäkuusa -41 muualle.
        Ahvenanmaalle jäi 7. Rannikkoprikaati.

        JS historia 1.

        On aivan turha keksiä juttuja omasta päästä. Taitaa olla aika heikko tuo ymmärrys sinulla?

    • pyyhi paskat suustas

      maaliskuun 25.44
      eilen tuli tukholmasta englantilaisten huhu että saksa aikoo miehittää ahvenenmaan joten sinne siirrettiin er. P. 2.

      w.e. tuompo

      joten turha selittää kyllä hän olisi kertonut jos sielä jo olisi ollut jp6.
      tai jos er. p 2 olisi ollut väärä niin se olisi vuonna "1965" tehdyssä kirjassa korjatu niin kuin monta kohtaa onkin.

    • Tuompo ei

      siirrellyt joukkoja. Sen teki Airo. Siirrot on selvitetty tuolla ylempänä.

      ErP 2 oli osa Äänisen Rannikkoprikaatia ja toimi sodan loppuvaiheen U-asemassa Loimolassa,
      ErP 20 oli 10.D:n joukko ja taisteli sodan Kannaksella.

      JS historia osa 6.

      Taidat olla sama heppu, joka taannoin selitteli Tuompon kohtaloita ymmärtämättä lainkaan lukemaansa.Tuompon kirjassa on suluissa ( Peitsaran Er.P 2). P. oli kuitenkin JP 6:n komentaja, joten Tuompo on muistanut asian väärin.

      • näin on

        jos er.P 2 oli väärä olisi kirjan teko vaiheessa vuonna -56 jotain se korjattu se ohittamaton tosi asia.
        sulla itellä on taju menny aikaa sitten, kun vänkäät er.P2 on jp 6.

        ja mannerheimi päätti mikä ja kuka on missä, ja tuompo kertoo mannerheimin päätöksen.

      • ihme hemmo

        taas puhut paskaa.....

        airolla ei ollut mitään lupaa siirrellä yhtään mitää.

      • Tuo virhe on
        näin on kirjoitti:

        jos er.P 2 oli väärä olisi kirjan teko vaiheessa vuonna -56 jotain se korjattu se ohittamaton tosi asia.
        sulla itellä on taju menny aikaa sitten, kun vänkäät er.P2 on jp 6.

        ja mannerheimi päätti mikä ja kuka on missä, ja tuompo kertoo mannerheimin päätöksen.

        vielä 1969 painoksessa. Kaikkialla muualla historioissa on oikea tieto.

        Joukkojen ryhmitysmuutokset esitteli Airo ja Marski teki niiden perusteella päätökset. Ne kirjattiin operatiivisen osaston sotapäiväkirjaan. Tuompo kertoilee muistojaan, ei tutki historiaa.

        Et näy ymmärtävän tätäkään asiaa.

      • jep joop juuhs
        Tuo virhe on kirjoitti:

        vielä 1969 painoksessa. Kaikkialla muualla historioissa on oikea tieto.

        Joukkojen ryhmitysmuutokset esitteli Airo ja Marski teki niiden perusteella päätökset. Ne kirjattiin operatiivisen osaston sotapäiväkirjaan. Tuompo kertoilee muistojaan, ei tutki historiaa.

        Et näy ymmärtävän tätäkään asiaa.

        no kyllä urpo jauhaa ymmärtämistä vaikka ilmiselvään ei ite tajuu.
        marski oli täysin tietoinen joukkojen sijoituksista ja keskusteli niiden mahdollisista uusista paikoita kenen kanssa parhaaksi näki ja teki päätöksen jota tosiaankaan airo eikä kukaan muukan voinut kumota.

        tuompo kertoilee muistojaan jotka hän on kirjoittanut paperille. ja joissa mahdollisesti olleet virheet on korjattu.

        mutta ei se sun nuppiis mene, sä vaa hoilaat niin kuin kommari omaa paskaas.

      • Hölynpölyä!!!
        jep joop juuhs kirjoitti:

        no kyllä urpo jauhaa ymmärtämistä vaikka ilmiselvään ei ite tajuu.
        marski oli täysin tietoinen joukkojen sijoituksista ja keskusteli niiden mahdollisista uusista paikoita kenen kanssa parhaaksi näki ja teki päätöksen jota tosiaankaan airo eikä kukaan muukan voinut kumota.

        tuompo kertoilee muistojaan jotka hän on kirjoittanut paperille. ja joissa mahdollisesti olleet virheet on korjattu.

        mutta ei se sun nuppiis mene, sä vaa hoilaat niin kuin kommari omaa paskaas.

        Airo esitteli päämajoitusmestarina operatiiviset asiat Marskille ja antoi hänen päätöstensä mukaiset käskyt. Marski ei käsitellyt niitä asioita muiden kanssa.

        Tuompo oli komentopäällikkö, joka hoiteli henkilöstöasioita. Päiväkirjassaan hän keskittyy niihin, joskin kertoo myös muusta kuulemastaan.

        Vuoden 1969 painoksen on toimittanut painokuntoon eversti Tauno Kuosa, jolta tämä JP 6-virhe on jäänyt huomamatta.

        Kaikkialla muualla on asia kerrottu oikein, niin kuin tuolla ylempänä on moneen kertaan osoitettu.

        Kuulut niihin, jotka eivät ymmärrä lukemaansa. Sitä porukkaa kyllä palstalla riittää.

    • Tuompuoleisesta

      Tuompo, W E Sotilaan tilinpäätös, WSOy, 1967 -kirjan erikoisin juttu löytyy kuitenkin kappaleesta Rajavartiostojen päällikkö, jossa hän kertoo tekemästään vierailusta Puolaan vuonna 1937.

      "Ymmärsin vasta nyt, miten vaikea juutalaiskysymys oli Puolalle." Mitä tämä tarkoittaa?

      Ei minunkaan tietääkseni olisi missään pitänyt olla mitään j-kysymystä. Ei Puolassa, ei Saksassa, ei Suomessa, ei missään.

      Miksi Tuompo kirjoitti tuollaista ja vuosi oli 1937? Siis kiihkeimmän juutalaisvihan aikaa Saksassa, toki Kristalliyökin oli vielä edessäpäin.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Kristalliyö

      Tuompo, W E Sotilaan tilinpäätös, WSOy, 1967
      Sivu 162:

      "Varsinaisesta rajamatkasta en käy tässä yksityiskohtaisesti kertomaan. Raja on aina raja. Rajaseudun venäläisasutuksesta johtui, että sen tehokas vartioiminen eteläisissä naapurimaissamme oli vaikeaa. Puolan itärajalla oli sitä paitsi valtavan suuria juutalaiskyliä, kurjempia kuin missään muualla olin milloinkaan nähnyt, köyhiä ja sanomattoman likaisia. Ymmärsin vasta nyt, miten vaikea juutalaiskysymys oli Puolalle. Laskettiinhan heitä olevan maassa yli 3 milj."


      Suomessakin kirjoitettiin ja pohdittiin juutalaiskysymystä oikein kirjojen artikkeleissa.

      Yhteiskunnallinen käsikirja, Kansanvalistusseuran julkaisema. Kansanvalistusseura 1910

      Toimituskunta: Oskari Autere, Einar Böök, J. Forsman, F.O. Lilius, Matti Helenius-Seppälä, Väinö Voionmaa

      Kirjan artikkeleita on kirjoittanut sen aikainen tunnettu sivistyneistö kuten K. J. Stålberg, Kyösti Kallio, Santeri Alkio, Onni Talas, toimituskunnassa olleet, ja useat kymmenet muutkin, joita en ala luettelemaan erikseen.

      Juutalaiskysymys: F. O. Lilius s. 76-78

      Artikkelissa käydään laajasti läpi euroopassa vallinnutta antisemitismiä, jota esiintyi erityisesti Itävallassa, Ranskassa ja Saksassa.

      Suomeen oli kielletty juutalaisten maahantulo RUOTSIN kuninkaan kirjeellä 25 p:ltä marraskuuta 1806.
      Suomen juutalaiset tuli maahamme Venäjän armeijasta vapaaksi päässeistä miehistä. 1908 Suomessa oli jo 1186 juutalaisen yhteisö.

      • hey.jude

        On teoksia, joissa mainitaan Puolan valtion olleen lähes yhtä anti-semitistinen kuin natsien Saksa, paitsi että Puolassa se alkoi jo aiemmin. Väitetään, että juutalaisia syrjittiin aika rankasta ja suuri osa heistä vajosi köyhyyteen. Ghetot olivat jo valmiina saksalaisten tullessa maahan. Puolan valtionjohto oli erittäin nationalistista porukkaa ja lännellä oli heidän kanssaan ongelmia vielä sodan aikanakin.

        Suomalaisista kirjoista (mm. Myllyniemi) löytyy mainintaa, että ns. reunavaltiopolitiikka Neuvostoliiton uhkaa vastaan epäonnistui mm. Puolan valtapoliittisten pyrkimysten takia. Toki "reunavaltioiden" liittouma ei juuri kiinnostanut Suomeakaan, koska esim. Baltian puolustaminen Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan olisi ollut lähinnä itsemurhaa sinne lähetetyille joukoille, jotka sitten olisivat poissa pelistä, jos NL seuraavassa vaiheessa olisi keskittynyt Suomeen.

        Ne, jotka osaavat englantia, voivat lueskelle tuon videon kommenttiketjua. Siinä on tietenkin paljon normaali internetin hevonpaskaa ja toisten naamalle ulostamista, mutta yllättävän paljon myös asiaa ja kirjaviitteitä ja lainauksia. Asiasta löytyy myös englanninkielisestä wikistä:

        https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_Jews_in_20th-century_Poland

        Puolan antisemitismi ei ehkä ole ollut niin suosittu aihe sodan jälkeen, jolloin lännen rinnalla taistelleen kansallisen halituksen mainetta ei varmastikaan haluttu tahrata. Lännessä kun ollaan, niin ei sitä ole voitu hävöksiinkään.

        Usein tuodaan esille sitä, kuinka suuri osa johtavista bolsevikeistä oli juutalaisia. Harvemmin mainitaan tuossa wikin artikelissa kerrotusta asiata, että vallankumouksen jälkeen Neuvostoliitosta pakeni suuri joukko juutalaisia, jotka muodostivat mm. Puolassa pakolaisongelman (ollen yksi osa juutalaiskysymystä). Kuten wikin artikkelissä on kerrottu, myös Puolassa juutalaiset syrjinnästä johtuen muodostivat merkittävän osan sosialistien ja muiden heikommassa asemassa olevista kansanosista kannatuksensa keränneiden poliittisten liikkeiden johtohenkilöistä. Se oli luonnollista, koska juutalaiset olivat, ja ovat edelleen, monesti keskimääräistä älykkäämpiä ja kulttuurinsa ansiosta koulutetumpia tai ainakin sivistyneitä, omatoimisesti itsensä sivistäneitä, jos ei muuten, kuin muu väestö keskimäärin. Juutalaisten merkittävä määrä Venäjän bolsevikkien johdossa selittynee aika pitkälti samalla tavoin.

        Suomessa ainakin IKL:n kansanedustajana toiminut Paavo Susitaival käytti antisemitistisiä iskulauseita vaalikampanjassaan. Kuva hänen vaalijulisteestaan löytyy hänen itsensä sodan jälkeen kirjoittamastaan kirjasta, jossa hän antaa ymmärtää sen olleen lähinnä poliittista huumoria. Näin se ehkä Suomessa olikin, täällä ei suuri yleisö varmaan edes oikein tiennyt muualla Euroopassa esiintyneestä erittäin julmasta anti-semitismistä. Hajanaiset uutiset kristalliyöstä ja muista yksittäisistä uutiskynnyksen ylittäneistä vainon ilmentymistä unohtuivat nopeasti ja moni tuskin oli nähnyt juutalaista eläissään, saati että olisi millään tavalla osannut vihata heitä.

      • korjaus
        hey.jude kirjoitti:

        On teoksia, joissa mainitaan Puolan valtion olleen lähes yhtä anti-semitistinen kuin natsien Saksa, paitsi että Puolassa se alkoi jo aiemmin. Väitetään, että juutalaisia syrjittiin aika rankasta ja suuri osa heistä vajosi köyhyyteen. Ghetot olivat jo valmiina saksalaisten tullessa maahan. Puolan valtionjohto oli erittäin nationalistista porukkaa ja lännellä oli heidän kanssaan ongelmia vielä sodan aikanakin.

        Suomalaisista kirjoista (mm. Myllyniemi) löytyy mainintaa, että ns. reunavaltiopolitiikka Neuvostoliiton uhkaa vastaan epäonnistui mm. Puolan valtapoliittisten pyrkimysten takia. Toki "reunavaltioiden" liittouma ei juuri kiinnostanut Suomeakaan, koska esim. Baltian puolustaminen Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan olisi ollut lähinnä itsemurhaa sinne lähetetyille joukoille, jotka sitten olisivat poissa pelistä, jos NL seuraavassa vaiheessa olisi keskittynyt Suomeen.

        Ne, jotka osaavat englantia, voivat lueskelle tuon videon kommenttiketjua. Siinä on tietenkin paljon normaali internetin hevonpaskaa ja toisten naamalle ulostamista, mutta yllättävän paljon myös asiaa ja kirjaviitteitä ja lainauksia. Asiasta löytyy myös englanninkielisestä wikistä:

        https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_Jews_in_20th-century_Poland

        Puolan antisemitismi ei ehkä ole ollut niin suosittu aihe sodan jälkeen, jolloin lännen rinnalla taistelleen kansallisen halituksen mainetta ei varmastikaan haluttu tahrata. Lännessä kun ollaan, niin ei sitä ole voitu hävöksiinkään.

        Usein tuodaan esille sitä, kuinka suuri osa johtavista bolsevikeistä oli juutalaisia. Harvemmin mainitaan tuossa wikin artikelissa kerrotusta asiata, että vallankumouksen jälkeen Neuvostoliitosta pakeni suuri joukko juutalaisia, jotka muodostivat mm. Puolassa pakolaisongelman (ollen yksi osa juutalaiskysymystä). Kuten wikin artikkelissä on kerrottu, myös Puolassa juutalaiset syrjinnästä johtuen muodostivat merkittävän osan sosialistien ja muiden heikommassa asemassa olevista kansanosista kannatuksensa keränneiden poliittisten liikkeiden johtohenkilöistä. Se oli luonnollista, koska juutalaiset olivat, ja ovat edelleen, monesti keskimääräistä älykkäämpiä ja kulttuurinsa ansiosta koulutetumpia tai ainakin sivistyneitä, omatoimisesti itsensä sivistäneitä, jos ei muuten, kuin muu väestö keskimäärin. Juutalaisten merkittävä määrä Venäjän bolsevikkien johdossa selittynee aika pitkälti samalla tavoin.

        Suomessa ainakin IKL:n kansanedustajana toiminut Paavo Susitaival käytti antisemitistisiä iskulauseita vaalikampanjassaan. Kuva hänen vaalijulisteestaan löytyy hänen itsensä sodan jälkeen kirjoittamastaan kirjasta, jossa hän antaa ymmärtää sen olleen lähinnä poliittista huumoria. Näin se ehkä Suomessa olikin, täällä ei suuri yleisö varmaan edes oikein tiennyt muualla Euroopassa esiintyneestä erittäin julmasta anti-semitismistä. Hajanaiset uutiset kristalliyöstä ja muista yksittäisistä uutiskynnyksen ylittäneistä vainon ilmentymistä unohtuivat nopeasti ja moni tuskin oli nähnyt juutalaista eläissään, saati että olisi millään tavalla osannut vihata heitä.

        *Lännessä kun ollaan, niin ei sitä ole voitu hävöksiinkään vaieta*

      • hey.jude
        korjaus kirjoitti:

        *Lännessä kun ollaan, niin ei sitä ole voitu hävöksiinkään vaieta*

        No niin, listäänpä se videon linkki. Ei pitäisi nauttia viiniä samalla kun kirjoittaa, ainakaan minun :))

        https://www.youtube.com/watch?v=mYJ1_RG2xS4

        Kommenteissa siis lukuisia viitteitä kirjoihin, joissa sivutaan Puolan sotien välistä politiikkaa sekä lainauksia niistä.

    • toihan hupi tyyppi o

      kukaa päättäny mitää ilman marskia.
      marski keskusteli asioista kenen kanssa hyväksi näki. marski katsoi olevansa ylipäällikkönä airon yläpuolella ja olevansa vastuussa airon päätöksistä.

      ""Tuompo oli komentopäällikkö, joka hoiteli henkilöstöasioita. Päiväkirjassaan hän keskittyy niihin, joskin kertoo myös muusta kuulemastaan""

      kertoo kuulemastaan. et tosiaan ymmärrä vieläkään.
      marski keskusteli tuompon kanssa asiasta ja päätti siirtää er. P 2'sen.

      ""Vuoden 1969 painoksen on toimittanut painokuntoon eversti Tauno Kuosa, jolta tämä JP 6-virhe on jäänyt huomamatta.""

      tämä on ymmärtävän tyypin paras todiste. sen sijaan hän on huomannut patalioonan komentajan nimen olevan väärä.

      marski oli täysin kykenevä tekemään joukkojen siirtoja itsenäisesti, tai keskusteltuaan niistä kenen kanssa parhaakseen näki, eikä sitä "j h" muuta miksikään.
      on todella todistettu että marski siirteli joukkoja ja komentajia kysymättä airolta.
      että turha vedota airoon.

      • Täyttä pötyä!!!

        "marski keskusteli tuompon kanssa asiasta ja päätti siirtää er. P 2'sen."

        Tuo on taas omaa pötyäsi. Tuompon kanssa käsiteltiin vain hänen vastuualuettaan eli komentoasioita.
        Saman päivän kohdalla kerrotaan, miten Airo esitteli joukkojen siirtoa pohjoiseen. Ne asiat olivat hänen vastuullaan, ei Tuompon. Tämä kertoo muilta kuulemaansa.

        "sen sijaan hän on huomannut patalioonan komentajan nimen olevan väärä."

        Nimi on oikein, numero väärä, Se ilmenee lukuisista muista yhteyksistä, kuten on osoitettu. ErP 2 ei ollut missään vaiheessa A-maalla.

        "on todella todistettu että marski siirteli joukkoja ja komentajia kysymättä airolta."

        Missä tuollainen on todistettu? Jos Marski päätti vastoin Aiorn esitystä, niin käskyt antoi joka tapauksessa Airon alainen operatiivinen jaosto. Sen paperit todistavat tämänkin asian.

        Olet lapsellisen asiantuntematon jankuttaja. Mene jollekin luetun ymmärtämisen kurssille tai perehdy vaikka jatkosodan historiaan ja siinä kerrottuihin ErP 2:n ja JP 6:n sijoituksiin.
        Tuompon päiväkirja ei ole tutkimus.

      • tyhmä on tyhmä
        Täyttä pötyä!!! kirjoitti:

        "marski keskusteli tuompon kanssa asiasta ja päätti siirtää er. P 2'sen."

        Tuo on taas omaa pötyäsi. Tuompon kanssa käsiteltiin vain hänen vastuualuettaan eli komentoasioita.
        Saman päivän kohdalla kerrotaan, miten Airo esitteli joukkojen siirtoa pohjoiseen. Ne asiat olivat hänen vastuullaan, ei Tuompon. Tämä kertoo muilta kuulemaansa.

        "sen sijaan hän on huomannut patalioonan komentajan nimen olevan väärä."

        Nimi on oikein, numero väärä, Se ilmenee lukuisista muista yhteyksistä, kuten on osoitettu. ErP 2 ei ollut missään vaiheessa A-maalla.

        "on todella todistettu että marski siirteli joukkoja ja komentajia kysymättä airolta."

        Missä tuollainen on todistettu? Jos Marski päätti vastoin Aiorn esitystä, niin käskyt antoi joka tapauksessa Airon alainen operatiivinen jaosto. Sen paperit todistavat tämänkin asian.

        Olet lapsellisen asiantuntematon jankuttaja. Mene jollekin luetun ymmärtämisen kurssille tai perehdy vaikka jatkosodan historiaan ja siinä kerrottuihin ErP 2:n ja JP 6:n sijoituksiin.
        Tuompon päiväkirja ei ole tutkimus.

        keskustelussa ei ollut tarkoituksena etsiä uutta komentajaa er. p 2'selle, vaan nimen omaan sen siirto ahvenanmaalle.

        joukkojen ja niiden siirrot ja komentajat ja joukkojen saamat voitot ja häviöt oli marskin vastuulla, ei kenenkään muun.

        kommari vaan jauhaa samaa paskaa.

      • Osoita tieto,
        tyhmä on tyhmä kirjoitti:

        keskustelussa ei ollut tarkoituksena etsiä uutta komentajaa er. p 2'selle, vaan nimen omaan sen siirto ahvenanmaalle.

        joukkojen ja niiden siirrot ja komentajat ja joukkojen saamat voitot ja häviöt oli marskin vastuulla, ei kenenkään muun.

        kommari vaan jauhaa samaa paskaa.

        joka todistaa ErP 2:n toimineen A-maalla. Se toimi Äänisellä ja Loimolassa. Komentaja oli majuri H. Aarva.

      • kommari natsi
        Täyttä pötyä!!! kirjoitti:

        "marski keskusteli tuompon kanssa asiasta ja päätti siirtää er. P 2'sen."

        Tuo on taas omaa pötyäsi. Tuompon kanssa käsiteltiin vain hänen vastuualuettaan eli komentoasioita.
        Saman päivän kohdalla kerrotaan, miten Airo esitteli joukkojen siirtoa pohjoiseen. Ne asiat olivat hänen vastuullaan, ei Tuompon. Tämä kertoo muilta kuulemaansa.

        "sen sijaan hän on huomannut patalioonan komentajan nimen olevan väärä."

        Nimi on oikein, numero väärä, Se ilmenee lukuisista muista yhteyksistä, kuten on osoitettu. ErP 2 ei ollut missään vaiheessa A-maalla.

        "on todella todistettu että marski siirteli joukkoja ja komentajia kysymättä airolta."

        Missä tuollainen on todistettu? Jos Marski päätti vastoin Aiorn esitystä, niin käskyt antoi joka tapauksessa Airon alainen operatiivinen jaosto. Sen paperit todistavat tämänkin asian.

        Olet lapsellisen asiantuntematon jankuttaja. Mene jollekin luetun ymmärtämisen kurssille tai perehdy vaikka jatkosodan historiaan ja siinä kerrottuihin ErP 2:n ja JP 6:n sijoituksiin.
        Tuompon päiväkirja ei ole tutkimus.

        heh.
        tuompon päiväkirja on aitiopaikalla tehty ajantasainen kertomus juuri siitä päivästä ja juuri siitä kellon ajasta.
        vain itsekeskeinen omahyväinen kommari kehtaa väittää tietävänsä asiat paremmin kuin pääkallopaikalla ollut kenraali.

        olet todella tyhmä, ja tämä väittely on turhaa koska et osaa erottaa er. p 2'sta jp 6'desta.

      • aika komukka
        Osoita tieto, kirjoitti:

        joka todistaa ErP 2:n toimineen A-maalla. Se toimi Äänisellä ja Loimolassa. Komentaja oli majuri H. Aarva.

        eli sinä olet oikessa, ja kenraali joka oli päämajassa on väärässä.

      • Siinä faktoja
        kommari natsi kirjoitti:

        heh.
        tuompon päiväkirja on aitiopaikalla tehty ajantasainen kertomus juuri siitä päivästä ja juuri siitä kellon ajasta.
        vain itsekeskeinen omahyväinen kommari kehtaa väittää tietävänsä asiat paremmin kuin pääkallopaikalla ollut kenraali.

        olet todella tyhmä, ja tämä väittely on turhaa koska et osaa erottaa er. p 2'sta jp 6'desta.

        Tuompo oli komentopäällikkö, joka hoiteli henkilöstöasioita. Päiväkirjassaan hän keskittyy niihin, joskin kertoo myös muusta kuulemastaan.

        Osoita tieto, joka todistaa ErP 2:n toimineen A-maalla. Se toimi Äänisellä ja Loimolassa. Komentaja oli majuri H. Aarva.

        ErP 2 oli osa Äänisen Rannikkoprikaatia ja toimi sodan loppuvaiheen U-asemassa Loimolassa,
        ErP 20 oli 10.D:n joukko ja taisteli sodan Kannaksella.

        JS historia osa 6.

        Jääkäripataljoona 6 pähkinänkuoressa

        Toimintavaiheet:

        22.5.1943 Pataljoonan perustamispäivä
        18.7.-1.12.1943 Puolustuksessa Lempaalassa
        3.12.1943 - 25.3.1944 Mesterjärvellä
        27.3. - 10.6.1944 Ahvenanmaalla
        14.6. - 19.6.1944 Taisteluissa Kannaksella
        20.6. - 24.7.1944 Viipurinlahdella levossa ja taistelussa
        26.7. - 4.9.1944 Ilomantsin mottisodassa
        4.9.1944 - Aselevon jälkeen Ilomantsissa, Kontiolahdella, Utissa ja Pattijoella
        10.11.1944 Pataljoonan hajottamispäivä.

        Osoita lähde, joka kertoo ErP 2:n toimineen Ahvenanmaalla.

      • natsi komukka
        Siinä faktoja kirjoitti:

        Tuompo oli komentopäällikkö, joka hoiteli henkilöstöasioita. Päiväkirjassaan hän keskittyy niihin, joskin kertoo myös muusta kuulemastaan.

        Osoita tieto, joka todistaa ErP 2:n toimineen A-maalla. Se toimi Äänisellä ja Loimolassa. Komentaja oli majuri H. Aarva.

        ErP 2 oli osa Äänisen Rannikkoprikaatia ja toimi sodan loppuvaiheen U-asemassa Loimolassa,
        ErP 20 oli 10.D:n joukko ja taisteli sodan Kannaksella.

        JS historia osa 6.

        Jääkäripataljoona 6 pähkinänkuoressa

        Toimintavaiheet:

        22.5.1943 Pataljoonan perustamispäivä
        18.7.-1.12.1943 Puolustuksessa Lempaalassa
        3.12.1943 - 25.3.1944 Mesterjärvellä
        27.3. - 10.6.1944 Ahvenanmaalla
        14.6. - 19.6.1944 Taisteluissa Kannaksella
        20.6. - 24.7.1944 Viipurinlahdella levossa ja taistelussa
        26.7. - 4.9.1944 Ilomantsin mottisodassa
        4.9.1944 - Aselevon jälkeen Ilomantsissa, Kontiolahdella, Utissa ja Pattijoella
        10.11.1944 Pataljoonan hajottamispäivä.

        Osoita lähde, joka kertoo ErP 2:n toimineen Ahvenanmaalla.

        osoita lähde,,,,,,,,.
        et siis edelleenkään ymmärrä lukemaasi, eli miksi jatkaisin. väität kenraalia vastaan.

      • Tuompon virhettä
        natsi komukka kirjoitti:

        osoita lähde,,,,,,,,.
        et siis edelleenkään ymmärrä lukemaasi, eli miksi jatkaisin. väität kenraalia vastaan.

        ei tue mikään muu lähde. Hän muistaa komentajan oikein, mutta joukon väärin. Operatiiviset asiat eivät olleet hänen vastuullaan.

      • Vänkkäri
    • hupi hemmo toi

      tyyppi vänkää jp6'sta er. P 2'seksi.

      toi jp 6'sen vänkääjä on tosi tyhmä, kun kirjassa lukee er. P 2 niin sitä ei kenkään muun kun tän tyypin mukaan voida lukea jp 6'seksi

    • toi hemmo on _______

      airolla oli se vastuu minkä marski hänelle antoi.

    • komukkaaaaaaaa

      tuompo kertoo että marski keskusteli tuompon kanssa huhusta että saksa miehittää ahvenanmaa.

      esitä todiste että sitä keskustelua ei tapahtunut. sinä komukka et mitenkään voi tietää kenraalia paremmin, sille nauraa ihalemasi kommunistimaan nauris airatkin.
      olet todella ymmärtämätön et ymmärrä mitä kenraali on kirjoittanut ja silti selität, olet vain säälittävä stallari, sinun kannattaisi jo lopettaa.

      mitä tämä eversti joka vuonna -69 teki tuompon kirjan onko hänellä synkkä menneisyys ehkä hän oli juoppo..

      • Mitä höpiset???

        "tuompo kertoo että marski keskusteli tuompon kanssa huhusta että saksa miehittää ahvenanmaa."

        Vääristelet aina vain.

        Tuompo kertoo Marskin (s. 258) antaneen käskyn yhden pataljoonan ( Peitsaran Er.P 2) siirtämisestä sinne.

        Tällaiset asiat esitteli Airo. Tuompo on voinut kuulla siitä Airolta tai suoraan Marskiltakin.
        Peitsara oli JP 6:n komentaja. Kaikissa historioissa JP 6 on siirretty A-maalle, ei ErP 2.

        Muistivirheeseen takertuminen ei muuta historiaa. Ymmärrätkö?

      • raukka
        Mitä höpiset??? kirjoitti:

        "tuompo kertoo että marski keskusteli tuompon kanssa huhusta että saksa miehittää ahvenanmaa."

        Vääristelet aina vain.

        Tuompo kertoo Marskin (s. 258) antaneen käskyn yhden pataljoonan ( Peitsaran Er.P 2) siirtämisestä sinne.

        Tällaiset asiat esitteli Airo. Tuompo on voinut kuulla siitä Airolta tai suoraan Marskiltakin.
        Peitsara oli JP 6:n komentaja. Kaikissa historioissa JP 6 on siirretty A-maalle, ei ErP 2.

        Muistivirheeseen takertuminen ei muuta historiaa. Ymmärrätkö?

        et raukka vain ymmärrä ei oo välii vaikka ois mikä airo vain, marski teki päätöksen kuka oli missäkin

      • Ihan oikein, mutta
        raukka kirjoitti:

        et raukka vain ymmärrä ei oo välii vaikka ois mikä airo vain, marski teki päätöksen kuka oli missäkin

        siirretty joukko oli JP 6 ja esittelijä Airo, jolle tällaiset asiat kuuluivat. Ei Marski niitä hatusta temponut.
        Tuompo muistaa joukon väärin, koska asia ei ollut hänen hoidossaan. Hän vain kertoi kuulemiaan. Vääristelet juttua aivan turhaan.

        Et ymmärrä lainkaan koko asiaa. Sen tietävät kaikki muut paitsi sinä itse.

    • Pussinperä

      Jp 6 Sotataipaleen selvennystä.
      Jääkäripataljoona iski aamusella venäläisten sivustaan 2.8 Ilomantsin korpitaisteluissa Peitsaaren johdolla ja pisti 289. D:n perästä Kuollismaan tien poikki Piilovaaran luona. Aamupäivällä myös Kuolismaan tien Leppävaaran tienhaara oli suomalaisten hallussa. Pääosa 289. Divisioonasta jäi saarroksiin kahteen mottiin Teppanan ja Lutikkavaaran alueiille.
      Kaivapas Pohmelo se Juutilaisen raamattusi "käsillesi" ja kerro meille mikä oli Peitsaaren kohtalo 2.8.-44. Komentajahan vaihtui kesken Ilomantsin mottitaisteluiden ja 2.8.1944 - majuri Arto Heikki Virkkunen otti Peitsaarelta vapautuneen Jp 6:n johtajuuden.

      • Peitsara siirrettiin

        JR 49:n komentajaksi Vuosalmelle. Nimi oli siis Peitsara, ei Peitsaari.

      • puUPERÄ
        Peitsara siirrettiin kirjoitti:

        JR 49:n komentajaksi Vuosalmelle. Nimi oli siis Peitsara, ei Peitsaari.

        Peitsara niinpä niin juu.

        Myös Ilomantsissa mutta 176. Divisioonaa vastaan otellut HRR:n komentaja eversti G.Ehrenrooth sai myös siirron kesken kaiken ja tilalle astui majuri Sirama. Onko näihin P:n ja E:n .siirtoihin tiedossa olemassa virallista syytä. Hämeen Ratsurykmentin komentaja G. Ehrnrooth sai ilmeisesti lähteä muihin tehtäviin ärähdettyään Raappanalle. Perkele, minun rykmenttini ei ole mikään sorsaparvi, että se lähtisi Koitajoen yli ilman ylityskalustoa. Mikähän lienee selitys Peitsaran Vuosalmelle lähdön syy ollut. Pinna taisi olla sodan lopulla armeijassamme tiukalla. Ilomantsissa kyseenalaista kuuluisuutta hankki itselleen myös muuan sotamies Hytti.

      • tarkkuuta

        tarkoitat 2.8.42,

        kuitenkin nyt on kyseessä vuosi 44

      • Gustan eli "Dumme"
        puUPERÄ kirjoitti:

        Peitsara niinpä niin juu.

        Myös Ilomantsissa mutta 176. Divisioonaa vastaan otellut HRR:n komentaja eversti G.Ehrenrooth sai myös siirron kesken kaiken ja tilalle astui majuri Sirama. Onko näihin P:n ja E:n .siirtoihin tiedossa olemassa virallista syytä. Hämeen Ratsurykmentin komentaja G. Ehrnrooth sai ilmeisesti lähteä muihin tehtäviin ärähdettyään Raappanalle. Perkele, minun rykmenttini ei ole mikään sorsaparvi, että se lähtisi Koitajoen yli ilman ylityskalustoa. Mikähän lienee selitys Peitsaran Vuosalmelle lähdön syy ollut. Pinna taisi olla sodan lopulla armeijassamme tiukalla. Ilomantsissa kyseenalaista kuuluisuutta hankki itselleen myös muuan sotamies Hytti.

        ( tyhmä) Ehrnrooth sai käskyn mennä huoltoon, kun Raappana oli tyytymätön hänen toimintaansa.

        Peitsara oti JR 49:n vastaan sitä lyhyen aikaa komentaneelta evl. E. J. Vänttiseltä. Tämä ei liene tyydyttänyt uuden divkom A. Blickin vaatimuksia riittävästä aloitteellisuudesta.

        Taistelut oivat elokuun alkupuolella jo rauhoittuneet.

      • Pperä
        Gustan eli "Dumme" kirjoitti:

        ( tyhmä) Ehrnrooth sai käskyn mennä huoltoon, kun Raappana oli tyytymätön hänen toimintaansa.

        Peitsara oti JR 49:n vastaan sitä lyhyen aikaa komentaneelta evl. E. J. Vänttiseltä. Tämä ei liene tyydyttänyt uuden divkom A. Blickin vaatimuksia riittävästä aloitteellisuudesta.

        Taistelut oivat elokuun alkupuolella jo rauhoittuneet.

        Jopas siitä siirto-soppa syntyikin.

        " Peitsara oti JR 49:n vastaan sitä lyhyen aikaa komentaneelta evl. E. J. Vänttiseltä. Tämä ei liene tyydyttänyt uuden divkom A. Blickin vaatimuksia riittävästä aloitteellisuudesta. "

        Tähän olisi hyvä vielä lisätä miten ja miksi Blick "pääsi" PSS-asemista komentajaksi Vuosalmelle divkom kerhoon siirtelemään Vänttisiä Peitsaraan.

      • ÖgonBlick
        Pperä kirjoitti:

        Jopas siitä siirto-soppa syntyikin.

        " Peitsara oti JR 49:n vastaan sitä lyhyen aikaa komentaneelta evl. E. J. Vänttiseltä. Tämä ei liene tyydyttänyt uuden divkom A. Blickin vaatimuksia riittävästä aloitteellisuudesta. "

        Tähän olisi hyvä vielä lisätä miten ja miksi Blick "pääsi" PSS-asemista komentajaksi Vuosalmelle divkom kerhoon siirtelemään Vänttisiä Peitsaraan.

        >>miksi Blick "pääsi" PSS-asemista komentajaksi Vuosalmelle divkom kerhoon

      • Kyse oli Talvelan
        ÖgonBlick kirjoitti:

        >>miksi Blick "pääsi" PSS-asemista komentajaksi Vuosalmelle divkom kerhoon

        pärstän pelastamisesta. Hänen ratkaisunsa olisi johtanut VI AK:n tuhoon. Blickin ratkaisu vetäytyä Tuuloksen maihinnousun ohi ilman lupaa pelasti ak:n. Marski kiitti siitä Blickiä.

        Talvela asetti paikkansa täytettäväksi, mutta Marski teki hänelle tyypillisen Salomonin ratkaisun. Talvela jäi paikalleen, mutta vapautettiin tilanteen salliessa lakkauttamalla hänen johtoportaansa.
        Blick sai "alennuksen" sen sijaan, että olisi häpeällisesti vapautettu tehtävästään.

        Riitansa herrat sopivat vasta vähän ennen Blickin kuolemaa tämän 70-vuotissyntymäpäivillä 1964. Talvela tuli kutsumatta, piti Blickille kauniin puheen ja poistui. Se oli hänen tapansa pyytää anteeksi.

      • YllättäinPyytämättä
        Kyse oli Talvelan kirjoitti:

        pärstän pelastamisesta. Hänen ratkaisunsa olisi johtanut VI AK:n tuhoon. Blickin ratkaisu vetäytyä Tuuloksen maihinnousun ohi ilman lupaa pelasti ak:n. Marski kiitti siitä Blickiä.

        Talvela asetti paikkansa täytettäväksi, mutta Marski teki hänelle tyypillisen Salomonin ratkaisun. Talvela jäi paikalleen, mutta vapautettiin tilanteen salliessa lakkauttamalla hänen johtoportaansa.
        Blick sai "alennuksen" sen sijaan, että olisi häpeällisesti vapautettu tehtävästään.

        Riitansa herrat sopivat vasta vähän ennen Blickin kuolemaa tämän 70-vuotissyntymäpäivillä 1964. Talvela tuli kutsumatta, piti Blickille kauniin puheen ja poistui. Se oli hänen tapansa pyytää anteeksi.

        Eivät tainneet sopia vaikka Talvela tormasikin Blickin kekkereille.

        Talvelan omavaltaiset tempaukset oli aiheuttaa järkyttävät seuraukset "Aanuksessa", mutta onneksi Blick piti oman päänsä vetäytyen ajoissa pois ja joukot ei jääneet mottiin Viteleen taakse.

        Tässä on eräs melko erikoinen episodi, jossa 11.D:n siirto Kannakselle viivästyi käsittämättömän paljon. Sehän käskettiin siirtymään jo 15.6.1944 ja se oli rintamavastuussa Kannaksella vasta 27.6.1944

        11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua

        Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele, Salmi, Tokkari

        http://pkymasehist.fi/valo_nihtila.html

        >Juhannuksen alla 15.6 tilanne kiristyi uhkaavaksi ja Marski määräsi Talvelaa lähettämään Heiskasen 11. divisioonan Syväriltä Kannakselle välittömästi.

        Nihtilälle soitetaan viisi päivää myöhemmin rautatieosastolta ja kysytään, miksi Mäkriän asemalla Aunuksessa seisoo neljä junaa tyhjänä päiväkausia. Kuljetuskalustosta oli huutava pula, joten Nihtilä lupasi selvittää asian. Hän soitti saman tien Paavo Talvelalle ja kysyi, missä mallissa Heiskasen divisioonan meno Kannakselle on. Talvela vastasi suoraan: Olen tekemässä vastaiskua Heiskasen divisioonalla heti, kun vihollinen vain hyökkää Syvärin yli. Nihtilän rauhallisuus oli koetuksella, kun hän sanoi: Kuule Suomen kohtalo ratkaistaan Kannaksella ei Syvärillä ja Heiskasen divisioona pitää saada heti Kannakselle. Marskikin itse henkilökohtaisesti soitti Talvelalle saman päivän illalla varmistaen siirron olevan käynnissä. Kenraalimajuri Kaarlo Heiskasen komentama 11. D oli vasta 27.6. rintamavastuussa Kannaksella.<

        Aiheesta enemmän taannoisisa jutuissani

        Sotilaskuljetukset Itä-Karjalasta Kannakselle 1944

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/4829686

        Ja täälläkin on jotain:

        http://keskustelu.suomi24.fi/node/5068579

    • suomen historia

      on oikein hauskaa seurata kun hemmo väittää kenraalia vastaa.

      • Osoita historia,

        jonka mukaan ErP 2 siirrettiin A-maalle. Tuompon muistivirhe ei asiaa todista.
        Osoita lähde, joka kertoo ErP 2:n toimineen Ahvenanmaalla.

    • pas-ka jätkä

      tää sälli siis vaatii mua todistamaan että kenraali tuompo puhuu lööperiä.
      että marski oli seniili pappa eikä tiennyt mistään mitää.

      • Höhhööhööö!

        Tuompon muistivirhe on korjattu tuolla edellä moneen kertaan.

        Jos väität sen pitävän paikkansa, niin osoitat vain lähteen, jonka mukaan ErP 2 toimi Ahvenanmaalla ja JP 6 ei.

        Muuten höpiset taas omiasi.

      • airo-airot-airon
        Höhhööhööö! kirjoitti:

        Tuompon muistivirhe on korjattu tuolla edellä moneen kertaan.

        Jos väität sen pitävän paikkansa, niin osoitat vain lähteen, jonka mukaan ErP 2 toimi Ahvenanmaalla ja JP 6 ei.

        Muuten höpiset taas omiasi.

        virhe on sinun päässäsi.

      • Missä viipyy
        airo-airot-airon kirjoitti:

        virhe on sinun päässäsi.

        todiste?
        Osoitat vain lähteen, jonka mukaan ErP 2 toimi Ahvenanmaalla ja JP 6 ei. Silloinhan Tuompon muistivirhe muuttuu totuudeksi ja sotahistoriat ovat väärässä.
        Esimerkiksi JP 6:n joukko-osastohistoria. Pataljoonan veteraanien ja sotapäiväkirjojen mukaan he olivat Ahvenanmaalla. Ovatko he kaikki väärässä?
        Jos ovat, niin mikset osoita sitä?

    • vanha suikkapää

      ErP2/JP6

      • Heikin poika

        Edesmennyt isäni sai siirron Äänisniemen Tulvojalta lokakuussa 1943 JP/.6. Maaliskuussa 1944 pataljoona siirrettiin Ahvenanmaalle ja palautettiin Kannakselle kesäkuussa -44 Puna-armeijan suurhyökkyksen alettua. Näin on isäni kertonut, tätä ei ole syytä epäillä. Antti Juutilainen kertoo kirjassaan Nuoren Jääkärin Tie aivan totuudenmukaisesti.

    • eepeenpoika

      isänikin oli jp 6 nuoria jääkäreitä haavoittui jossakin vaarassa ilomantsissa on kuvassa kirja nuoren jääkärin tie korsun ovella oleva kloppi tapahtumakin on kuvattu kirjassa jissa joku tuhoaa vihollisen tiedustelupanssarin ja sitten tulee kranuja isäni kivien välissä mutta jalat eivät sopineet ei aivan menettänyt toista jalkaansa yöllä jokin iso riski heppu nouti haavoittuneen kantoi alkumatkan olkapäällä siitä sotasairaalaan ja pitkä toipuminen toipuiko koskaan

      • 14.6.1944

        Hei! Haluaisitteko kertoa, kuka isänne oli ja missä komppaniassa palveli? Selviääkö nimi Nuoren Jääkärin tie-kirjan kertomuksesta? Uskon, että muutamia ihmisiä saattaisi kiinnostaa. Elääkö isänne vielä? Oma isoisäni, joka palveli 4k./JP 6 (konekiväärikomppania) menehtyi kolme päivää sitten 92-vuotiaana. Oli järjissään lähes loppuun saakka.

    • 14.6.1944

      Samassa komppaniassa siis palveli kuin isoisäni. 4474 oli 4.k:n peitenumero. Haluaisitteko kertoa isänne nimen näin palstalla tai selviääkö se esimerkiksi Nuoren jääkärin tie kirjan kertomuksesta? Oliko hän kotoisin Pohjanmaalta tai Satakunnan alueelta? Isoisäni oli Parkanosta.

    • avaaja

      Valtavan selvittelyn ja uskomattoman tuurin kautta olen saanut selville Setäni kaatumispaikan ja minulle on ilmoitettu, että etsintöjäkin mahdollisesti tullaan tekemään. Setäni ryhmä lähti tiedustelemaan vahvuudella 1 4 ja heidän täytyi selvittää kenen hallussa rata oli (14-15.6 välisenä yönä). Matkalla löysivät vielä yhden eksyneen, joka liittyi heidän ryhmään. He kävelivät kovassa sumussa Mustamäen ja Raivolan välillä olevalle radalla ja lähtivät siitä raivolaa kohti. Sumu oli ollut ankara ja he kävelivät lähes yhteen venäläisten kanssa. Setäni kaatui ratapenkereelle ja hänet raahattiin kuusen juurelle ja peiteltiin siihen ja sen jälkeen he perääntyivät ja kantoivat yhden haavoittuneen myös takaisin. Ja tietenkin puolin ja toisin ampuivat vaikkei kumpikaan osapuoli sumun takia mitään nähneetkään. Saamani tietojen mukaan haavoittunut oli lääkintämies ( nimestä ei tietoa), sitten varmuudella mukana oli siis setäni Hannuksela, Kiikeri ja Haapamäki. Mukana oli myös vänrikki, jonka nimestä ei tietoa.


      Jos jollain on vähänkään tietoa JP6.sta ja varsinkin 4 komppaniasta, niin mielelläni otan vastaan... Ja eepeenpojan isän nimi kiinnoistaisi?

      • Einonlapsi

        Elossa oleva isäni s.1925 on ollut 4./JP6 peitenumero 4474 nuoria jääkäreitä. IsänViipurinlahden ja Ilomantsin taisteluihin.
        Oli Viipurin HTK:ssa Uuraassa. Palasi lomilta 16.6.1944. Sitten 17.6.1944 vietiin roomulla Viipurin Lahden yli Tervajoelle. Heillä oli komentajana eversti Tapio Peitsara, kk päällikkö Helmer Honkkila, joukkueenjohtaja Erik Boström ja Pate Vammaskoski, kk ampuja Salomon Lautamaja ja apulainen Kaarlo Jyllenberg.

      • JP6-valokuvia
        Einonlapsi kirjoitti:

        Elossa oleva isäni s.1925 on ollut 4./JP6 peitenumero 4474 nuoria jääkäreitä. IsänViipurinlahden ja Ilomantsin taisteluihin.
        Oli Viipurin HTK:ssa Uuraassa. Palasi lomilta 16.6.1944. Sitten 17.6.1944 vietiin roomulla Viipurin Lahden yli Tervajoelle. Heillä oli komentajana eversti Tapio Peitsara, kk päällikkö Helmer Honkkila, joukkueenjohtaja Erik Boström ja Pate Vammaskoski, kk ampuja Salomon Lautamaja ja apulainen Kaarlo Jyllenberg.

        Hei, tässä video isoisäni (kapt. Helmer Honkkila) yksityisestä albumista. Jos tiedätte keiden kanssa hän liikkui niin saatatte ehkä bongata sukulaisia. Cheers.

        https://youtu.be/b5_DlDAY_rw

      • Anonyymi
        JP6-valokuvia kirjoitti:

        Hei, tässä video isoisäni (kapt. Helmer Honkkila) yksityisestä albumista. Jos tiedätte keiden kanssa hän liikkui niin saatatte ehkä bongata sukulaisia. Cheers.

        https://youtu.be/b5_DlDAY_rw

        Helmer oli 4./JP6:n päällikkö... videon saatteessa on pieniä virheitä. Mutta kivoja kuvia.

    • Alkuperäinen1

      Kiitos tiedoista. Setäni oli tosiaan myös 4 / JP6.ssa. Joukkueen johtaja oli vänrikki Vähänen, nyt en muista joukkueen numeroa... Onko isäsi millaisessa kunnossa / haluaako puhua sota-ajasta? Olisi mielenkiintoista tietää muistaako esimerkiksi seuraavia henkilöitä. Kiikeri, Hannuksela (lempinimi Jussi), Kulju.

      • Hiisi2

        Minun isäni on elossa 25 syntynyt ja ollut mukana näissä ilomantsin taisteluissa. Muisti pelaa vielä. Täytyypä tätä viestiketjua hänelle näyttää.

    • Eilispäivä

      Onko jp6: n miehiä elossa

      • Eilispäivä

        Arvi paloheimon kuoltua pojut ovat jääneet orvoiksi ,onnea elossa oleville

      • Einontyttö

        On elossa. Isäni 92 vuotias.

      • Setänkaima

        Setäni oli JP-6 3 komppania Reino Pennanen s,11.2.1913 kaatui 3.1.1941 asuu
        Pyhäjärven hautausmaalla. Isäni oli mm,PPP-7 ja toinen setä Pioneerijoukoissa
        ei Pyhäjärvisissä muuttanut jo ennen sotia etelään.

      • Anonyymi
        Eilispäivä kirjoitti:

        Arvi paloheimon kuoltua pojut ovat jääneet orvoiksi ,onnea elossa oleville

        Isäni täyttäisi 99 vuotta ,jos eläisi .Aika on armoton. Isäni taisteli jp6:ssa ja taas on maailman sota

    • Vankileiriensaar

      Katso korpisodan suurvoitto you tube

    • Habsa

      Tervehdys, edesmennyt isäni Onni Liesilä taisteli JP 6:ssa Viipurinlahdella ja Ilomantsissa, tätini oli naimisissa viestiketjussa mainitun Salomon Lautamajan kanssa, mielenkiintoinen viestiketju. Lämpimät terveiset kaikille JP 6 sotatiestä kiinnostuneille.

    • Bybi

      Jos joku haluaa kertoa tietojaan ja saada tietää itse lisää aiheesta, laittakaa viestiä osoitteeseen [email protected]

      Erityisesti 4. Komppania kiinnostaa. Isäni oli kkpuolijoukkueen johtajana siinä Lempaalassa, Ahvenanmaan linnoitustöissä, Sykiälässä ja Ilomantsissa.

    • KirjaaMyynissä

      Osui divarista kirja Ilomantsista Stalinin kanavalle 2 Jäkäriprikaatin taival. Siellä juttua ja kuvia hyökkäyssodan Jp 6 vaiheista.

      • Eri-porukka

        Tuo JP 6 lakkautettiin 2.JPr:n hajottamisen yhteydessä loppuvuonna 1941. PrE muodosti PsPrE:n rungon.

        Kokonaan uusi JP 6 perustettiin varusmiehistä 1942.

    • Wetterhoff

      Jääkäripataljoonassa oli krh-joukkue. Se merkittiin krh.j/JP x.

      1./JP 6 oli 6.jääkäripataljoonan 1.kiväärikomppania
      2. JP/6 oli 6.jääkäripataljoonan 2.kiväärikomppania
      3./JP 6 oli 6.jääkäripataljoonan 3.kiväärikomppania
      4./JP 6 oli oli 6.jääkäripataljoonan konenkiväärikomppania

      Samalla systeemillä oli merkitty myös jalkaväkirykmentit, nimittäin vuoden 1941 jälkeen.

      esim.

      7./JR 44 oli 44. jalkaväkirykmentin II. pataljoonan 3. kiväärikomppania. 13./JR 35 oli 35.jalkaväkirykmentin kranaatinheitinkomppania ja 14./JR 2 oli 2. jalkaväkirykmentin tykki- eli pst-komppania.

    • KaKaVi

      Isäni veli palveli 2. JP /6:ssa muunmuassa Ahvenanmaalla, Minulla on valokuvia jatkosodan ajalta ja sieltäkin. Kannakselle siirryttyään mm. Vammeljärven suunnalla mm Sahakylässä ja Leipäsuolla. Joukkueenjohtajia 2. kompanissa olivat Aarre Vuorela, Ilpo tai Ilppo Rinne ja Esko Karvinen. Pataljoonan siirryttyä Laatokan pohjoispuolelle Ilomantsissa Lutikkavaarassa ns "verisenä lauantaina"5.8 kaatui joukkueenjohtajan tehtävässä. Olisin kiinnostunut tiedoista erityisesti Ilomantisn Lutikkavaaran taisteluista 30.7-6.8 ja mielellään myös henkilöistä jotka kuuluivat kakkoskomppaniaan jota johti aikaisemmin luutnantti Taimi ja noina elokuun alun päivinä kapteeni Honkkila. Kaikki kirjoittamaton tieto on erityisen kiinnostavaa. Kiitos

    • Anonyymi

      Isäni oli myös siellä mutta on mennyt manan majalle

    • Anonyymi

      JP6:n komentaja setäni Tapio Peitsara on kirjoittanut kertomuksen
      JP6:n vaiheista perustamisesta lähtien sen hajottamiseen 1943-44.
      Siinä kuvaillaan "turistimatkaa Ahvenanmaalle" , "Vammeljärven kaaosta",
      "Kujanjuoksua" Viipurinlahden taa sekä Ilomantsin "Korpisotaa"
      hyvinkin yksityiskohtaisesti. Vihkosen (54 s.) on painanut Ekaprint Oy,
      Kuopiossa1976.

      • Anonyymi

        Hei!
        Onko tällä kertomuksella/vihkopsella nimi, jolla sitä voisi hakea internetistä? Tämä olisi hyvinkin kiintoisa lukea. Pappani taisteli pataljoonan riveissä ja kiinnostaisi saada lisätietoa aiheista. Kiinnostuneita sattaisi olla muitakin tässä viestiketjussa.

    • Anonyymi

      Ukkini (rip 2004) oli JP6 ja JP1 miehiä. Erik. kp-mies. Tuttuja tarinoita..

    • Anonyymi

      JP6 Suuntaura on Jaakko Pelkosen kirja,jossa paljon valokuvia.Löytyy muistaakseni Kokkolan kirjastosta.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Helena Koivu menettänyt lapsensa. Onko Mikko Koivulla oma laki?

      Voiko olla totta että äidiltä viedään lapset ja ei mitään syytä ole edes kerrottu äidille itselleen.?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      547
      6946

    2. Hannu Pikkarainen ehdottomaan vankeuteen

      KKO tuomitsi 1 v 9 kk. Tämä ei ole Hannulle ilon päivä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      321
      2599

    3. Pikkunaiselle terkkuja

      Olet parasta koko maailmassa! Kaikkein ihmeellisin. Olisitpa täällä. 🧡 harmaasusi
      Ikävä
      387
      2015

    4. Kuinka paljon on

      Merkitystä seksillä kun valitset kumppania?
      Ikävä
      127
      1216

    5. Kauniit naiset

      Ketkä ne on suomussalamen kauniimpie naisie?
      Suomussalmi
      30
      1158

    6. Kuvataiteilija Johanna Oras lataa mielipiteensä Miina Äkkijyrkästä Farmilla: "Miinahan oli..."

      Oho! Johanna Oras ottaa kantaa kollega-Äkkijyrkän Farmi-puuhiin. Farmi Suomi -realityssä koettiin v. 2024 todellinen yl
      Tv-sarjat
      4
      1138

    7. Muutto ei ratkaise mitään.

      Sielläkin on naapurit. 😉 Nähdään?
      Ikävä
      85
      975

    8. Kuka on mystinen heppamies?

      Nyt tänne vinkkejä siitä kuka on Martinan seurassa viihtyvä hevosmiljonääri. On tullut jo muutamia nimiä esiin keskustel
      Kotimaiset julkkisjuorut
      99
      951

    9. Olet vieläkin täällä

      Tunnen energiasi. Tunnen että ajattelet minua. En aio koskaan enää ottaa sinuun yhteyttä. Voit ottaa minuun, jos itse h
      Ikävä
      60
      925

    10. Kuinka hyvin tunnet kaivattusi?

      kuinka hyvin tunnet kaivattusi?
      Ikävä
      41
      812
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt