Ahneidenmaa ja Suomen itsenäistyminen

1918

Kaikille Ahneidenmaan tapahtumista kiinnostuneille suosittelen luettavaksi Yrjö Nurmion kirjaa Suomen itsenäistyminen ja Saksa.

Ostin oman kappaleeni 13.3.2012 divarista 5€:lla ja sattuipa siinä olemaan tekijän omistekin kaupan päälle. Kirjassa on käyty tarkkaan läpi mm. Ruotsin suorittama Ahneidenmaan miehitys keväällä 1918. Samoin Ahneidenmaan asukkaiden yritys liittää saaret Ruotsiin ja Ruotsin miehitysarmeijan lähtö pois isomman konfliktin pelossa. Suomihan pyysi kiireesti Saksaa apuun ja miehittämään saaret.

Ahvenanmaan kysymystä käydään kirjassa läpi seuraavissa luvuissa:

IV Ruotsin ja Saksan Ahvenanmaahan kohdistamat suunnitelmat s. 85-127

V Saksa ryhtyy auttamaan Suomea s. 132-175

Saksa ja Venäjä olivat 3.3.1918 solmineet Brest-Litowskin rauhansopimuksen, jossa Venäjä mm. sitoutui vetämaan joukkonsa pois mm. Baltian maista ja Suomesta. Suomi oli lisäksi 7.3.1918 solminut rauhansopimuksen Saksan kanssa.
Vaikka Saksa olikin vehdannut jo aiemmin Suomen selän takana Ahneidenmaasta Ruotsin kanssa ja jopa luvannut saaret Ruotsille, niin uuden tilanteen myötä Ruotsi heitettiin pois saarilta, tai oikeammin he lähtivät sieltä kiireesti pois, koska juttu karkasi ns. käsistä kun Suomi hermostui petolliseen Ruotsiin pyytäen Saksaa apuun ja miehittämään saaret.

Monimutkainen juttu, mutta sekin todisti kuinka kavala naapuri meillä oikeasti onkaan myöskin lännessä.

Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
Wsoy, 1957, 376 s., 1. painos


http://fi.wikipedia.org/wiki/Yrjö_Nurmio

Yrjö Fredrik Nurmio (29. huhtikuuta 1901 Raisio – 15. kesäkuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen valtionarkistonhoitaja, professori ja historiantutkija.
Yrjö Nurmion vanhemmat olivat rovasti Henrik Nurmio ja Anna Alina Groundströem. Hänen vanhempi veljensä oli jääkärieversti, kirjailija Heikki Nurmio.
Nurmio oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston vt. johtaja 1927–1929, Mikkelin maakunta-arkiston va. johtaja 1934 sekä Kansallisarkiston valtionarkistonhoitaja 1949–1967.

36

285

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tilaamaan vain
    • Tapio Rautalapio

      "uuden tilanteen myötä Ruotsi heitettiin pois saarilta, tai oikeammin he lähtivät sieltä kiireesti pois"

      Miten sen nyt ottaa. Ruotsalaisethan poistuivat Ahvenanmaalta kun sota loppui eli toukokuun lopussa 1918.

      • 1918

        >>Miten sen nyt ottaa. Ruotsalaisethan poistuivat Ahvenanmaalta kun sota loppui eli toukokuun lopussa 1918.


      • Tapio Rautalapio
        1918 kirjoitti:

        >>Miten sen nyt ottaa. Ruotsalaisethan poistuivat Ahvenanmaalta kun sota loppui eli toukokuun lopussa 1918.

        Ruotsalaiset siis poistuivat saksalaisten kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti Ahvenanmaalta vasta kun sota loppui toukokuun lopussa 1918. Eivät siis tulleet heitetyiksi eivätkä lähteneet kiireesti pois.

        Ymmärrän, että nimimerkki '1918' haluaa antaa tapahtumista omien tarkoitusperiensä mukaisen kuvan, mutta silloin hän joutuu tuolla tavalla taivuttamaan todellisuutta. Siksi tämä pieni huomautus tästä yhdestä yksityiskohdasta. Tietysti se heittää varjoa muihinkin nimimerkin 1918 juttuihin.


      • 1918
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        Ruotsalaiset siis poistuivat saksalaisten kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti Ahvenanmaalta vasta kun sota loppui toukokuun lopussa 1918. Eivät siis tulleet heitetyiksi eivätkä lähteneet kiireesti pois.

        Ymmärrän, että nimimerkki '1918' haluaa antaa tapahtumista omien tarkoitusperiensä mukaisen kuvan, mutta silloin hän joutuu tuolla tavalla taivuttamaan todellisuutta. Siksi tämä pieni huomautus tästä yhdestä yksityiskohdasta. Tietysti se heittää varjoa muihinkin nimimerkin 1918 juttuihin.

        >>Ruotsalaiset siis poistuivat saksalaisten kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti Ahvenanmaalta vasta kun sota loppui toukokuun lopussa 1918. Eivät siis tulleet heitetyiksi eivätkä lähteneet kiireesti pois.


      • ...---:::

        Tapio R jäikin nalkkiin tässä jutussa.


      • Tapio Rautalapio
        ...---::: kirjoitti:

        Tapio R jäikin nalkkiin tässä jutussa.

        "Tapio R jäikin nalkkiin tässä jutussa. "

        Julistitko itsesi jonkinlaiseksi voittajaksi :)

        Ruotsalaiset siis poistuivat Ahvenanmaalta kevään 1918 kuluessa viimeisten joukkojen lähtiessä Suomen sisällissodan päätyttyä toukokuun lopussa.


      • 1918
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        "Tapio R jäikin nalkkiin tässä jutussa. "

        Julistitko itsesi jonkinlaiseksi voittajaksi :)

        Ruotsalaiset siis poistuivat Ahvenanmaalta kevään 1918 kuluessa viimeisten joukkojen lähtiessä Suomen sisällissodan päätyttyä toukokuun lopussa.

        >>Ruotsalaiset siis poistuivat Ahvenanmaalta kevään 1918 kuluessa viimeisten joukkojen lähtiessä Suomen sisällissodan päätyttyä toukokuun lopussa.


      • Tapio Rautalapio
        1918 kirjoitti:

        >>Ruotsalaiset siis poistuivat Ahvenanmaalta kevään 1918 kuluessa viimeisten joukkojen lähtiessä Suomen sisällissodan päätyttyä toukokuun lopussa.

        Ruotsalaiset siis poistuivat Ahvenanmaalta sodan loputtua. Vissi ero siinä on siihen, mitä nikki '1918' kirjoitti aloituksessaan.


    • Trotjänare

      Elokuvaihmiset voisivat tehdä farssin Ahvenanmaan tapahtumista alkuvuonna 1918. Venäläiset joukot olivat olleet saarilla pitkään. Nyt tulivat ruotsalaiset joukot laivoillaan. Sitten Valkoisen armeijan miehet jäätä pitkin Uudestakaupungista. Vastavoimalsi tuli Punaisten sotilaita Helsingistä. Kohta saarille tuli myös iso joukko saksalaisia, ja siellä asukkaat sitten yrittivät pärjätä miehittäjien jaloissa, ja tulijat puolestaan joutuivat pohtimaan kuka on kenenkä kaveri. Venäläiset joukot osoittautuivat kaikkea muuta kuin venäläisiksi. He olivat baltteja ja puolalaisia ja halusivat päästä kotimaahansa.

      Kyllä historiaa voitaisiin käsitellä satiirisesti - F.E. Sillanpää pystyi siihen jo vuonna 1919 romaanissaan 'Hurskas kurjuus'.

      • Tapio Rautalapio

        "Elokuvaihmiset voisivat tehdä farssin Ahvenanmaan tapahtumista"

        Aika tyypillistä sisällissodan toimintaa. Vertaapa vaikka Baltian maiden tapahtumiin 1918-1920 , kaikenlaista armeijaa, vapaajoukkoa ym sotilaallista toimijaa kulki edestakaisin, liittoutui keskenään tai ulkopuolisten kanssa.


      • pöyt ikkn bates
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        "Elokuvaihmiset voisivat tehdä farssin Ahvenanmaan tapahtumista"

        Aika tyypillistä sisällissodan toimintaa. Vertaapa vaikka Baltian maiden tapahtumiin 1918-1920 , kaikenlaista armeijaa, vapaajoukkoa ym sotilaallista toimijaa kulki edestakaisin, liittoutui keskenään tai ulkopuolisten kanssa.

        Höpö höpö. Balttiassa oli suhteellisen rajallinen määrä porukkaa ja toiset heikompia kuin toiset joten vertaus on yhtä typerä kuin sinäkin. Ahneidenmaalla ei juuri mitään näyttäviä merkittäviä taisteluja käyty. Siihen en ota kantaa mikä oli siellä olleen sotaväen etnisyys koska Venäjä oli silloin ja on vieläkin monikansallinen valtio jossa venäläisten osuus väestöstä on hieman yli puolet.


      • Tapio Rautalapio
        pöyt ikkn bates kirjoitti:

        Höpö höpö. Balttiassa oli suhteellisen rajallinen määrä porukkaa ja toiset heikompia kuin toiset joten vertaus on yhtä typerä kuin sinäkin. Ahneidenmaalla ei juuri mitään näyttäviä merkittäviä taisteluja käyty. Siihen en ota kantaa mikä oli siellä olleen sotaväen etnisyys koska Venäjä oli silloin ja on vieläkin monikansallinen valtio jossa venäläisten osuus väestöstä on hieman yli puolet.

        "Höpö höpö. Balttiassa oli suhteellisen rajallinen määrä porukkaa ja toiset heikompia kuin toiset joten vertaus on yhtä typerä kuin sinäkin."

        No jaa. Esimerkiksi Viron alueella toimivat Viron valkoiset ja punaiset joukot, Neuvosto-Venäjän joukot, baltiansaksalaisten Landeswehr, kaksi suomalaista vapaaehtoisjoukkoa Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko ja Pohjan pojat ja lisäksi tapahtumiin osallistuivat Englannin kuninkaallinen laivasto, valkoisten venäläisten joukkoja Aleksandr Rodzjankon ja Nikolai Judentshin johdolla.

        Että sillä tavalla rajallinen määrä porukkaa.


      • Tapio Rautalapio
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        "Höpö höpö. Balttiassa oli suhteellisen rajallinen määrä porukkaa ja toiset heikompia kuin toiset joten vertaus on yhtä typerä kuin sinäkin."

        No jaa. Esimerkiksi Viron alueella toimivat Viron valkoiset ja punaiset joukot, Neuvosto-Venäjän joukot, baltiansaksalaisten Landeswehr, kaksi suomalaista vapaaehtoisjoukkoa Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko ja Pohjan pojat ja lisäksi tapahtumiin osallistuivat Englannin kuninkaallinen laivasto, valkoisten venäläisten joukkoja Aleksandr Rodzjankon ja Nikolai Judentshin johdolla.

        Että sillä tavalla rajallinen määrä porukkaa.

        Miten on, ulottuiko Latviassa toimineen saksalaisen Rautaprikaatin toiminta missään vaiheessa Viron alueelle? Mikäli, niin lisätään edelliseen luetteloon.


      • Tapio Rautalapio
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        Miten on, ulottuiko Latviassa toimineen saksalaisen Rautaprikaatin toiminta missään vaiheessa Viron alueelle? Mikäli, niin lisätään edelliseen luetteloon.

        Joo, kyllä Rautaprikaati täytyy laskea mukaan. Alunperin taisinkin kirjoittaa Baltiasta, mutta Rüdiger von der Goltzin prikaati kuuluu Vironkin sisällissotaan.

        Saattaa tuosta joku porukka vielä puuttuakin. Noohnassen mukaan siis 'suhteellisen rajallinen määrä porukkaa'. Hih!


      • scrmm
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        "Höpö höpö. Balttiassa oli suhteellisen rajallinen määrä porukkaa ja toiset heikompia kuin toiset joten vertaus on yhtä typerä kuin sinäkin."

        No jaa. Esimerkiksi Viron alueella toimivat Viron valkoiset ja punaiset joukot, Neuvosto-Venäjän joukot, baltiansaksalaisten Landeswehr, kaksi suomalaista vapaaehtoisjoukkoa Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko ja Pohjan pojat ja lisäksi tapahtumiin osallistuivat Englannin kuninkaallinen laivasto, valkoisten venäläisten joukkoja Aleksandr Rodzjankon ja Nikolai Judentshin johdolla.

        Että sillä tavalla rajallinen määrä porukkaa.

        Ja ne kaikki oli tietysti yhtä vahvoja, huolettuja, aseistettuja ja järjestäytyneitä niinkö torvelo. Viron punaiset kuten täälläkin oli lähinnä hajanainen rosvojoukko. Puna-Armeijan alkumenestys Virossa perustui siihen että aloittavat hyökkäyksen Keisarillisen Saksan vetääntyessä. Britit kuitenkin viisaina tajusi jättää saksalaisia taistelemaan Balttiaan sekä antaa paikallisille ja suomalaisille tukea jonka avulla Puna-Armeija työnnettiin muistaakseni alle kuukaudessa melko lähelle takaisin Petrogradiin.


      • Tapio Rautalapio
        scrmm kirjoitti:

        Ja ne kaikki oli tietysti yhtä vahvoja, huolettuja, aseistettuja ja järjestäytyneitä niinkö torvelo. Viron punaiset kuten täälläkin oli lähinnä hajanainen rosvojoukko. Puna-Armeijan alkumenestys Virossa perustui siihen että aloittavat hyökkäyksen Keisarillisen Saksan vetääntyessä. Britit kuitenkin viisaina tajusi jättää saksalaisia taistelemaan Balttiaan sekä antaa paikallisille ja suomalaisille tukea jonka avulla Puna-Armeija työnnettiin muistaakseni alle kuukaudessa melko lähelle takaisin Petrogradiin.

        Toimijoita oli siis monta eri ryhmää ja asetelmat vaihtelivat. Et ilmeisestikään ole perillä Venäjän sisällissodan tapahtumista. Ei se mitään.


    • Heelan goor

      Tosiasiassa Ruotsi pyrki valtaamaan affenanmaan ja liittämään saaren valtakuntaansa, mutta vituiks meni.
      Mannerheim oli ruotsalaisten vehkeilyistä lopun ikäänsä suutuksissaan, eikä luottanut enää mihinkään "ruotsalaiseen apuun".

      • Ahvenanmaalaiset halusivat itse liittää oman maakuntansa Ruotsiin. Ahvenanmaalaiset eivät käyttäneet väkivaltaa niissä pyrkimyksissä. Suomen pitää olla ylpeä Ahvenanmaan erikoisasemasta. Se on kansainvälisesti esimerkkinä siitä miten rauhanomaisesti ratkaistaan ristiriitoja.


      • micdonals
        rantasvedu kirjoitti:

        Ahvenanmaalaiset halusivat itse liittää oman maakuntansa Ruotsiin. Ahvenanmaalaiset eivät käyttäneet väkivaltaa niissä pyrkimyksissä. Suomen pitää olla ylpeä Ahvenanmaan erikoisasemasta. Se on kansainvälisesti esimerkkinä siitä miten rauhanomaisesti ratkaistaan ristiriitoja.

        Ei ne uskaltanu. Jos eivät uskaltaneet venäläistä sotaväkeä vastaan niin miksi olisivat muka Uudenmaan suojeluskuntaa vastaan uskaltaneet.


      • micdonals kirjoitti:

        Ei ne uskaltanu. Jos eivät uskaltaneet venäläistä sotaväkeä vastaan niin miksi olisivat muka Uudenmaan suojeluskuntaa vastaan uskaltaneet.

        Päinvastoin Ahvenanmaalaiset olivat fiksuja. Saivat itsehallinnon lopputuloksena aseettomasta taistelusta maakuntansa puolesta. Eivät tappaneet omia maanmiehiään kuten Manner-Suomessa v. 1918.


      • hist
        rantasvedu kirjoitti:

        Päinvastoin Ahvenanmaalaiset olivat fiksuja. Saivat itsehallinnon lopputuloksena aseettomasta taistelusta maakuntansa puolesta. Eivät tappaneet omia maanmiehiään kuten Manner-Suomessa v. 1918.

        Ahneidenmaalaiset sai itsehallinnon Kansainliiton poikkeusratkaisun perusteella. Sillä ei ollut mitään tekemistä nynny loisten oman ulinan kanssa jotka halusivat liittyä Ruotsiin mutta olivat liian pelkurimaisia tarttumaan aseisiin. Britti ei myöskään halunnut vaarantaa Suomea kanavana Venäjälle. Englannin suurlähetystöhän täällä avattiin samoihin aikoihin päätöksen kanssa.


    • Oolannin sota

      Tuossa NUOREN JÄÄKÄRIN TIE -kirjassa Juutalainen kertoo kuinka suomalaiset JP 6:n miehet alkoivat 1944 keväällä Ahneidenmaalla ollessaan erään kerran laulaa Oolannin sotaa ja lisäsivät siihen säkeistön Sundblomin silakoista, joista Kekkonenkin kertoo. Tappeluhan siitä tuli ja paikka piti tyhjentää!

      http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=496970

      Ahvenanmaalaiset separatistit Sundblom ja Björkman tuomittiin Korkeimmassa oikeudessa


      Separatisti Sundblom oli se josta Kekkonen esitti pilkkasäkeistön Åålannin sota laulunkin.

      http://www.kielipolitiikka.net/fakta/UKK1948.htm

      >pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari, niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."<


      Ahvenanmaan demilitarisointi

      http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4338

      Antti Juutilainen: NUOREN JÄÄKÄRIN TIE. Jääkäripataljoona 6 1943-1944, JP 6:n historiikkitoimikunta, Gummerus 1993

      JP 6 oli Ahvenanmaalla 27.3.1944 - 10.6.1944, jolloin se siirrettiin Kannaksen taisteluihin. Komentajana oli evl. Tapio Peitsara

      Lähteenä Antti Juutilainen Nuoren Jääkärin tie, Jääkäripataljoona 6 1943-1944, sivu 10 ja sivut 49-61.

    • Ahvenanmaa on oma maakunta itsehallintoineen jota on kansainvälisesti hyväksytty. Se on tosiasia. Ahvenanmaan tilanne tänään Suomen alla muistuttaa Suomen tilannetta Venäjän alla 1809-1917. Suomi oli silloin suuriruhtinaskunta itsehallinnolla. Minusta Suomen pitäisi oppia omasta historiastaan ja olla suurpiirteinen.

    • Tapio Rautalapio

      " Ahvenanmaan tilanne tänään Suomen alla muistuttaa Suomen tilannetta Venäjän alla 1809-1917."

      Ahvenanmaan asema on hyvin samankaltainen. Tosin Suomen valtio ei kohdista Ahvenanmaahan minkäänlaisia sortotoimia eikä pyri kajoamaan itsehallintoon.

      • histt

        Niinkö? No miksi siellä ei ole sitten kenraalikuvernööriä jos kerta niin samankaltainen on.


      • Tapio Rautalapio
        histt kirjoitti:

        Niinkö? No miksi siellä ei ole sitten kenraalikuvernööriä jos kerta niin samankaltainen on.

        Pitäisikö olla? Mitä sanoo hiski?


      • jo vain
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        Pitäisikö olla? Mitä sanoo hiski?

        Ja mikähän toimisi kenraalikuvernöörin virastona. Ahvenaisen homeinen punkkien täyttämä kalamökkikö Jomalassa.


    • savobo ..

      Ahvenanmaan demilitarisointi on ns. kuollut kirjain, sitä ei kukaan enää vaadi kuin Ahvenanmaalaiset itse. Ruotsi kun on lopettanut armeijansa voisimme miehittää sen ihan milloin vaan, kun varmistetaan vaan ensin Putinin taustatuki.

      Milloin mennään ?

      • Tapio Rautalapio

        Kansaisvälisten sopimusten rikkominen lähettämällä sotavoimat miehittämään demilitarisoitua vyöhykettä olisi kieltämättä Suomelta radikaali ja suuren julkisuusarvon omaava veto. Vai meneekö tämäkin huumorin piikkiin kuten persujen politiikka yleensä näyttää menevän?


    • anders håål

      Suomi voisi luopua Affenanmaan puolustamisesta kokonaan, annetaan taakka ruotsalaisille, mutta Ruotsi ei halua joutua mahdolliseen konfliktiin Affenanmaan takia, joten puolustakoon saari itse itseään.

      • Tapio Rautalapio

        Sotatilanteessa Ahvenanmaan puolustamatta jättäminen ilmeisestikin kielipoliittisista syistä olisi aika erikoinen veto ja toisi Suomelle varmasti kansainvälistä huomiota idioottien valtakuntana.


      • antiahvena
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        Sotatilanteessa Ahvenanmaan puolustamatta jättäminen ilmeisestikin kielipoliittisista syistä olisi aika erikoinen veto ja toisi Suomelle varmasti kansainvälistä huomiota idioottien valtakuntana.

        Kannattaisi odottaa, että vihollinen pommittaisi ahvenaisia ensin niin että tuntuu.


      • Toverisi Polivitsis
        Tapio Rautalapio kirjoitti:

        Sotatilanteessa Ahvenanmaan puolustamatta jättäminen ilmeisestikin kielipoliittisista syistä olisi aika erikoinen veto ja toisi Suomelle varmasti kansainvälistä huomiota idioottien valtakuntana.

        Hyvä toveri ja politrukki Tapio R ota ihan rauhallisesti ja laita samovaarisi käyntiin
        samalla voit poltella mahorkaa se rauhoittaa kiihkoista mieltäsi.


    • Eikö vain

      Ahvenanmaalla oli joku aika sitten paljon venäläisiä. Voisi laskea, että ahvenoisista on puolet ryssiä ja toinen puoli puolisvenssoneita. Jos ahvenoisista lähettää puolet Moskovaan ja toisen puolen Södertäljeen, niin he ovat kaikki kotona.

      • Jorma Kyrpäälä

        Myydään Kongo norjalaisille 30 miljardilla. Hyvä idea, saadaan vittuiltua samalla kertaa rkp:lle, ruattalaisille ja kongolaisille.


    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oulaisen vaalitulos: Vahva alku, mutta lisää toimia tarvitaan

      Hallituksen toimet rikollisuutta vastaan alkavat tuottaa tulosta. Puolueväriin katsomatta demokratian valtaa ja perustus
      Oulainen
      16
      6003
    2. Pääsiäisen terveiset kaivatullesi

      kaivatullesi tähän alas 💕💕
      Ikävä
      197
      2480
    3. Yh:n pihalla aina eri auto

      Ompa jännä seurata ohiajaessa, että millainen auto on nyt erään yksinhuoltajan pihassa. Näyttääpä siellä taaskin olevan
      Suomussalmi
      81
      1856
    4. En vittujakaan enää välitä sinusta nainen

      Toivottavasti en näe sinua enää koskaan. Jos näen, niin en ole näkevinäni. Et merkitse minulle enää mitään.
      Ikävä
      76
      1487
    5. Exän käytös hämmentää (taas)

      Osaisivatko palstan herrat kenties helpottaa tulkitsemista? Toki naispuolisetkit saavat antaa tulkinta-apua, mutta nyt k
      Sinkut
      187
      1030
    6. Milloin se sitten

      On? Se oikea hetki kun kerrot sille naiselle mitä tunnet häntä kohtaan?
      Ikävä
      41
      980
    7. Olet minua

      vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va
      Ikävä
      46
      929
    8. Miksi sä olet jatkanut tätä näin pitkään?

      Kerro tai vaikene iäksi
      Ikävä
      77
      843
    9. Sä tiedät rakas

      Mitä toivon. Olisit vain rohkea ❤️
      Ikävä
      45
      719
    10. Susanna Laine paljastaa - Tästä farmilaiset yllättyvät joka kaudella: "Ettei olekaan niin paljon..."

      Farmi Suomi vie Pieksämäelle maaseudulle ja suosikkirealityn juontajan puikoissa on Susanna Laine. Uudella kaudella muka
      Tv-sarjat
      7
      698
    Aihe