Joukkojemme painopiste oli Syvärillä,kun Stalinin suurhyökkäys alkoi.10.6.–2.7.1944 saapui Syväriltä Kannakselle 170 kuljetusjunaa, joissa oli yli 7000 vaunua täynnä miehiä ja kalustoa. Junakuljetusten suojaamiseen oli käytettävissä vain viisi rautatieilmatorjuntayksikköä, mikä ei olisi riittänyt laajamittaisten ilmahyökkäysten torjumiseen.
Missä oli Stalinin lentovoimat tuolloin?Kummallista kyllä NL ilmavoimat eivät yrittäneet todellisissa mittasuhteissa katkaista Aunuksen joukkojen siirtoa Tali-Ihantalan taistelukentälle.Mikä esti Stalinia tuhoamasta Aunuksen joukkojemme junakuljetukset?lentokalustostahan ei ollut pulaa,kiitos Amarikkalaisten avun.
Kyllä Stalinin pahasta virheestä kunnian sai lopulta Mannerheim.Toisaalta Suomalaiset linnoittivat itä-karjalaa vielä helmikuulla v.44,joka oli linnoitusjoukkojemme ja puolustuksemme selvä painopistesuunta,ja jolta suunnalta suurhyökkäyksen oletettiin tulevan,tämä taas oli se Mannerheimin strateginen suuri virhearviointi.
Mannerheimin suuri virhearviointi korvaantui satumaisella onnella,juuri noitten 7000 miehiä täynnä olevien junavaunujen onnistuneella siirrolla Kannakselle,ja näissä taisteluissahan lopulta ratkaistiin Suomen kohtalo.
Missä oli Stalinin lentovoimat tuolloin?Kummallista kyllä NL ilmavoimat eivät yrittäneet todellisissa mittasuhteissa katkaista Aunuksen joukkojen siirtoa Tali-Ihantalan taistelukentälle.Mikä esti Stalinia tuhoamasta Aunuksen joukkojemme junakuljetukset?lentokalustostahan ei ollut pulaa,kiitos Amarikkalaisten avun.
Kyllä Stalinin pahasta virheestä kunnian sai lopulta Mannerheim.Toisaalta Suomalaiset linnoittivat itä-karjalaa vielä helmikuulla v.44,joka oli linnoitusjoukkojemme ja puolustuksemme selvä painopistesuunta,ja jolta suunnalta suurhyökkäyksen oletettiin tulevan,tämä taas oli se Mannerheimin strateginen suuri virhearviointi.
Mannerheimin suuri virhearviointi korvaantui satumaisella onnella,juuri noitten 7000 miehiä täynnä olevien junavaunujen onnistuneella siirrolla Kannakselle,ja näissä taisteluissahan lopulta ratkaistiin Suomen kohtalo.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mutta jos Anukseen oltaisiin laitettu Talia, niin eikö se olisi sitten liukunut paremmin?
Muistaisin nähneeni aiheesta tv dokumentin, mutta en millään muista mikä selittävä tekijä se oli:)?
Oliko kyseessä tiedustelun heikkous eli että kuljetuksista ei ollut vihollisella tietoa?
Vai keskittyminen massiiviseen hyökkäykseen ja haluun olla jakamatta mitään voimia?
Toisaalta voisin kyllä kommentoida sitäkin vaihtoehtoa, että NL olisi hyökännyt ko. kuljetuksia vastaan.
Iltavoimat olisivat varmasti suojelleet kuljetuksia ja kun pudotustilastoissa mentiin muutenkin suhteessa 1:25, niin tappiot NL osalta olisivat olleet varmat.
Tuon Suomeen kohdistuneen suurhyökkäysvaiheen aikana pudotettiin NL:n varaamista 2000 koneesta n.800, joista Suomen rintamalla n.600 konetta.
Outo asia sekin,ehjää rataa pitkin,oli hyvä tsuhnien siirrellä joukkojan.Stalin teki kaiken tahallaan?
Varsinaisia sotilaskuljetuksia oli reilusti vähemmän eli junia oli 118 ja vaunuja 4924.
4.D käytti 10-18.6 28 junaa ja 1116 vaunua
20.Pr käytti 15-20.8 11 junaa ja 526 vaunua
17.D käytti 16-23.6 31 junaa ja 1337 vaunua
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
6.D käytti 23-30.6 24 junaa ja 891 vaunua
V AKE ja ak-joukot käytti 19-22.6 4 junaa 165 vaunua
Tuohon lukemaan 170 junaa -7000 vaunua on lisättu 50 junaa muita kuljetuksia, varmaankin liittyen Itä-Karjalan evakuointiin yms.
Olisiko iltalehti ihan julkaissut oikeaa
tilastotietoakin ja Ilmari Turjakin ollut
tällä kertaa selvin päin?
Onko KUMURISTA höperö tietonsa tonkinut?
Sotilaskuljetukset Itä-Karjalasta Kannakselle 1944:
Varsinaisia sotilaskuljetuksia oli reilusti vähemmän kuin tuo 170 junaa ja 7000 vaunua. Todellisuudessa suoranaisiin joukkojen siirtoon käytettyjä junia oli 118 ja vaunuja 4924.
4.D käytti 10-18.6 28 junaa ja 1116 vaunua
Kuormausalueet: Karhumäki-Käppäselkä, Tokkari
Purkausalueet: Valkjärvi-Heinjoki, Leipäsuo-Kämärä, Antrea, Sairala
20.Pr käytti 15-20.8 11 junaa ja 526 vaunua
Kuormausalueet: Syväri-Tokkari, Mäkriä, Karhumäki
Purkausalueet: Tammisuo-Inkilä
17.D käytti 16-23.6 31 junaa ja 1337 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele
Purkausalueet: Tali-Hannila, Lauritsala-Lappeenranta
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele, Salmi, Tokkari
Purkausalueet: Nurmi-Luumäki
6.D käytti 23-30.6 24 junaa ja 891 vaunua
Kuormausalueet: Lisma-Kontupohja-Patojärvi, Suojärvi-Suojoki
Purkausalueet: Jääski-Enso
V AKE ja ak-joukot käytti 19-22.6 4 junaa 165 vaunua
Kuormausalueet: Latva-Pajusuo
Purkausalueet: Luumäki-Lauritsala
Tuohon lukemaan 170 junaa -7000 vaunua on lisätty 50 junaa muita kuljetuksia, varmaankin liittyen Itä-Karjalan evakuointiin yms.
P.S. Nimimerkki Kurt Erik Pohmelo kirjoitta AINA vain faktaa!
Vieläkö työ Pohjanmaan ukkelit laskette allenne kun Kauhavan kunnantalolla
Kumuria näytellään?
Kyllä myö Ilmarin kanssa aina sitä naureskeltiin, ja Jari-poikakin sitten kun sille
siittä kerrottiin. Kerropa, kerro terveisiä Pohjanmaan ukko-höpelöille.
PS. Jarista on tullut jo kuuluisa toimittaja täällä pääkaupungissa.
Sotilaskuljetukset Itä-Karjalasta Kannakselle 1944 -jutun lähteistä
Lähteistä puhuttaessa mainittakoon Ilmatorjunnan vuosikirja 2002-2003 n:o 18
Julkaisia: Ilmatorjuntaupseeriyhdistys ry Tuusula
"Ilmatorjuntajoukot Itä-Karjalasta Karjalan Kannakselle siirrettyjen joukkojen rautatiekuljetusten suojana kesällä 1944"
- Teemu Kilpeläinen, sivut 214-245
Artikkeli perustuu kirjoittajan Maanpuolustuskorkeakoulussa laatimaan tutkimustyöhön.
Riittääkö?
"Todellisuudessa suoranaisiin joukkojen siirtoon käytettyjä junia oli 118 ja vaunuja 4924."
Mutta avauksessahan näkyi olevan;170 junaa täynnä miehiä ja KALUSTOA.
Mutta pääasiaan,Syvärin joukkojen siirto oli katkolla Tuuloksen maihinnousun seurauksena 5.D:n, vetäytymistie katkesi lyhyeksi aikaa kun vihollinen sai pätkän maantietä haltuunsa.
Näistä taisteluista Putkinen on koostanut HUOM!LÄHDEVIITTEINEN,aika selvän koosteen
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Torjuntavoitto_U-asemassa_1944.htm
tallaista tietoa.
"10.6.–2.7.1944 saapui Itä-Karjalasta Karjalan kannakselle 170 kuljetusjunaa, joissa oli noin 7000 vaunua täynnä miehiä ja kalustoa."
Näin on luettavissa tuosta linkistä.
http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/3_2004/tekstit/1944.htm
Miksi Pussinperä muutut milloin miksikin nikiksi, alkaen samalla puhumaan vaipoista, kun Kurt Erik Pohmelo lataa muutaman faktan kehiin?
Pussinperä: Jari Perwo Elwiira
muutuin kyllä,minun käsialaa on nim."löytyipä" sekä "siirto".Muut vastaavat "höpinät" ei kuulu tyylitajuuni.
Lappi ei mainitse lähteissään vuosikirjaa n:o 18
http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/3_2004/tekstit/1944.htm
>Lähteenä on käytetty Suomen Sodat 1939-45 DVD-ohjelman aineistoa, pääasiassa sotapäiväkirjoja ja taistelukertomuksia. Lainaukset (Niemenpää, Saanio) ovat Paavo Rintalan kirjasta ”Sotilaiden äänet” (Kaleva, Yleisradion ääniarkisto, 1966).<
Eversti Ahti Lappi ei yllättäen mainitse 3/2004
Ilmatorjuntaupseeri -lehdessä olleen juttunsa, KENTTÄARMEIJAN ILMATORJUNTA RATKAISUTAISTELUISSA 1944, lähteissään tätä Ilmatorjunnan vuosikirjaa 2002-2003 n:o 18, eikä sen artikkelia,
"Ilmatorjuntajoukot Itä-Karjalasta Karjalan Kannakselle siirrettyjen joukkojen rautatiekuljetusten suojana kesällä 1944"
- Teemu Kilpeläinen, sivut 214-245
Ei mainitse vaikka jutussa on osia (melkein sellaisenaan) suoraan siitä, tosin kovasti supistettuna.
Ilmatorjunta kesäkuussa ja heinäkuussa kuvastaa hyvin vihollishyökkäyksen pääsuuntaa; se oli kannaksen länsiosa, eli IV AK:n puolustuslohko.
Samalla tuosta kaaviosta näkyy, että hyökkäystoiminta siirtyi heinäkuun alusta IV AK:n lohkolta Viipurinlahdelle (V AK) ja Vuosalmelle (III AK) samalla kun se alkoi jyrkästi laantua heinäkuun 10. päivä alkaen, jolloin LeRi määräsi joukkonsa kannaksella ”puolustuksellisiin asemiin”:
http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/3_2004/kuvat/1944.h9.gif
Pitää oikein ymmärtää tuo ilmaisu "defensive positions"; jalkapallossakin joukkue saattaa parin sen tekemän maalin jälkeen siirtyä "puolustuksellisiin asemiin", mutta eihän se tarkoita, että se haluaa lopettaa enempien maalien tekemisen.
Muutenkin mielenkiintoista tietoa antaa ilmatorjuntakin kesä- heinäkuun 1944 taisteluista:
” Karjala kannaksella oli suojan tarpeeseen nähden vähemmän ilmatorjuntaa kuin Aunuksessa – painopiste oli väärässä paikassa. Länsi-Kannaksen painopistesuunnassa (IV AK) oli suurhyökkäyksen alkaessa 2,25 ilmatorjuntapatteria per yhtymä ja 0,5 patteria per kenttätykistöpatteristo, kun Aunuksessa vastaavat suhdeluvut olivat 3,5 patteria per yhtymä ja 0,8 per kenttätykistöpatteristo.”
http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/3_2004/kuvat/1944.h8.gif
http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/3_2004/tekstit/1944.htm
Sotilaskuljetukset Itä-Karjalasta Kannakselle 1944 -jutun junamääristä ja vaunuista:
Ilmatorjunnan vuosikirja 2002-2003 n:o 18
Kirjassa kerrotaan sivulla 218:
"noin 50 junaa ja noin 2000 vaunua käytettiin muihin kuljetuksiin Itä-Karjalasta aikavälillä 10.6.1944 - 2.7.1944"
Lähteistä puhuttaessa mainittakoon Ilmatorjunnan vuosikirja 2002-2003 n:o 18
Julkaisia: Ilmatorjuntaupseeriyhdistys ry Tuusula
"Ilmatorjuntajoukot Itä-Karjalasta Karjalan Kannakselle siirrettyjen joukkojen rautatiekuljetusten suojana kesällä 1944"
- Teemu Kilpeläinen, sivut 214-245
Artikkeli perustuu kirjoittajan Maanpuolustuskorkeakoulussa laatimaan tutkimustyöhön.
”Stalinin suurhyökkäys alkoi.10.6.–2.7.1944”
SUURHYÖKKÄYS alkaa 9.-10.6.1944 kannaksella Valkeasaaressa kahden
armeijan voimin (21.A ja 23.A).
12.6.1944 – Mannerheim määrää Itä-Karjalasta 20. prikaatin siirtymään
Viipurin puolustukseen ja ruotsalaisen 17. Divisioonan Viipurinlahden
taakse Virojoelle valmiiksi juoksemaan karkuun – Närpiön syväsatamaan.
20.6.1944 - VIIPURI menetetään.
20.6. ja 21.6.1944 - SUURHYÖKKÄYS ÄÄNISEN ja SYVÄRIN rintamilla
alkaa 10 divisioonan voimin.
- Aunus menetetään 26.6 ja Petroskoi - 29.6.
22.6.1944 - VALKO-VENÄJÄLLÄ ALKAA ISO HYÖKKÄYS (1,7 miljoonaa miestä,
6000 panssaria)
.
25.6.1944 - Jatkosodan suurin taistelu - TALIN JA IHANTALAN TAISTELUT
alkavat
Se oli kuin SHAKKIA, jossa kaikki siirrot tekivät Leningradin rintaman
komentaja Govoroff ja Karjalan rintaman komentaja Meretskoff päämajamme
ja esikuntiemme ymmärtämättä juurikaan mitä seuraavaksi tulisi
tapahtumaan!
SUURHYÖKKÄYS ALKOI MYÖS ÄÄNISELLÄ 20.6. (32.A) ja Syväriltä 21.6. (7.A)
yllättävänä ’shakkisiirtona’, mutta joukkomme olivat kannaksen yllätyksen
jälkeen siihen jo varautuneet, ja Itä-Karjalassa vetäytyminen tapahtui
paremmassa järjestyksessä.
http://www.victory.mil.ru/war/oper/109.gif
Suur hyökkäys Syvärillä (7.A) sekä suomalaisten perääntyminen
kesä-heinäkuussa 1944 (kartasta puuttuu 32. armeijan hyökkäys Äänisellä).
http://sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/4406-07Syv%E4ri-LaatokanKarjala.html
PS. Sitä paitsi ei Stalinin tiedetty hyökänneen mihinkään, ei se olisi edes pystynyt siihen alhaisen ymmärryskykynsäkään takia.
Näin kirjoitin:
Joukkojemme painopiste oli Syvärillä,kun Stalinin suurhyökkäys alkoi.10.6.–2.7.1944 saapui Syväriltä Kannakselle.....
Eli uusi lause alkaa: 10.6.-2.7.1944 saapui Syväriltä Kannakselle....niistä junista VAIN oli kyse,kun päivämääriin viittasin HE.HE!
Ymmärrys hoi!äly älä jätä.
"Syvärillä,kun Stalinin suurhyökkäys alkoi.10.6.–
2.7.1944"
Pisteen ja pilkun jälkeen tulee aina välilyönti!
- Siis näin:
"Ymmärrys hoi, äly älä jätä!"
"Syvärillä,kun Stalinin suurhyökkäys alkoi.10.6.–
2.7.1944"
Pisteen ja pilkun jälkeen tulee aina välilyönti!
- Siis näin:
"Ymmärrys hoi, äly älä jätä!"
No?