Tuossa on mielenkiintoinen juttu Valo Nihtilästä ja siinä sivussa kerrotaan Talvelan tempauksistakin.
"Talvela "kiljuva jalopeura", joka ei oikein suvainnut ottaa käskyjä vastaan muilta kuin Marskilta."
Talvelan omavaltaiset tempaukset oli aiheuttaa järkyttävät seuraukset Aanuksessa, mutta onneksi Blick piti oman päänsä vetäytyen ajoissa pois ja joukot ei jääneet mottiin Viteleen taakse.
Tässä on eräs melko erikoinen episodi, jossa 11.D:n siirto Kannakselle viivästyi käsittämättömän paljon. Sehän käskettiin siirtymään jo 15.6.1944 ja se oli rintamavastuussa Kannaksella vasta 27.6.1944
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele, Salmi, Tokkari
Sotilaskuljetukset Itä-Karjalasta Kannakselle 1944
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000029132033#22000000029132033
http://pkymasehist.fi/valo_nihtila.html
>Juhannuksen alla 15.6 tilanne kiristyi uhkaavaksi ja Marski määräsi Talvelaa lähettämään Heiskasen 11. divisioonan Syväriltä Kannakselle välittömästi.
Nihtilälle soitetaan viisi päivää myöhemmin rautatieosastolta ja kysytään, miksi Mäkriän asemalla Aunuksessa seisoo neljä junaa tyhjänä päiväkausia. Kuljetuskalustosta oli huutava pula, joten Nihtilä lupasi selvittää asian. Hän soitti saman tien Paavo Talvelalle ja kysyi, missä mallissa Heiskasen divisioonan meno Kannakselle on. Talvela vastasi suoraan: Olen tekemässä vastaiskua Heiskasen divisioonalla heti, kun vihollinen vain hyökkää Syvärin yli. Nihtilän rauhallisuus oli koetuksella, kun hän sanoi: Kuule Suomen kohtalo ratkaistaan Kannaksella ei Syvärillä ja Heiskasen divisioona pitää saada heti Kannakselle. Marskikin itse henkilökohtaisesti soitti Talvelalle saman päivän illalla varmistaen siirron olevan käynnissä. Kenraalimajuri Kaarlo Heiskasen komentama 11. D oli vasta 27.6. rintamavastuussa Kannaksella.
Ristiriitainen mies tuo Talvela
19
2670
Vastaukset
- Donnewetter
Eipä liene ihme jos mies laitettiinkin 1944 Saksaan takaisin ja kiireen vilkaan. Keväästä 1944, maaliskuusta heinäkuulle, hän ehti hämmentämään Suomessa ja sitten Saksaan takaisin!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Talvela
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - kenraali Paavo Talvela.htm - mutta mutta...
Talvela uskoi fanaattisesti hyökkäyksen voimaan ja tapatti runsain miehiä ryhtymällä päättömiin hyökkäyksiin, mistä Marskikin häntä ankarin sanoin arvosteli.
- korkea vapaamuurari
Saksan tiedustelu kaivoi sen esiin 1933 ja myöhemmin olympiaprotokollaa varten 1936. Tämä kismitti Berliinin poikia ja suurlähettiläs Kiviniemi joutui sitä selittelemään Talvelan selän takana.
Arvo oli luultavasti Suomi-loossin toiseksi korkein "karitsojen juottaja". Talvela lupasi vätäytyä tuon paskaseuran toiminnasta, kuten mm. Sibelius ja Waltarikin, mutta jatkoi heti 1944 kiihkeää työtään.
Toinen epäillyttävä seikka oli samaa salamyhkäisyyttä kuin Marskillakin, eli viehttymys nuoriin pojanperseisiin humalapäissään.- MOT
Upseerien kuuluminen tuohon AKS -järjestöön oli kielletty, olikohan se Mäntsalän kapinan seurauksena, mutta Talvelalta löytyi kuoltuaan hänen jäämistöstään AKS:n jäsenmerkki. Tarina on kerrottu tuossa kirjassa. Jäsenluettelossa oli muistaakseni noin 60 tyhjään nimeä ja kun upseerien kuulumien järjestöön oli kiellettyä, niin heidän nimiään ei merkittykään valaluetteloon. Talvela oli yksi heistä. Ankara Suur-Suomi -mies...
Neljätuhatta veljestä, sataneljä elämäntarinaa,
WSOY 1991, IBSN 951-0-17428-9
AKS:läinen elämänkerrasto
Kerho 22 ry, 1991
Toimittaneet Matti Kuusi, Ville-Paavo Aitola
Tuosta kirjasta löytyy KAIKKI AKS:n jäsenet ja valajäsenet. Yllättävää on huomata että lähes kaikki lähihistoriamme suurmiehet ovat olleet jäseniä AKS:ssa.
Kirjassa on mielenkiintoinen historiakatsaus liikkeen syntyyn ja kehitykseen.
Kirjassa on 104 lyhyttä elämäntarinaa liikkeen jäsenistä.
- Kannakselle
Muitakin joukkoja siirrettiin Ryhmä Aunuksesta Kannakselle.
17.Divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/17._Divisioona_(jatkosota)
Ja 11.Divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/11._divisioona_(jatkosota)
Sekä 20.Prikaatti. Eversti Armas Kempin komentama 20.Prikaati saapui junakuljetuksin Aunuksesta Talin asemalle ja marssi Viipuriin tehtävänään kaupungin puolustaminen.- Kurt Erik Pohmelo
Sotilaskuljetukset junilla Itä-Karjalasta Kannakselle 1944:
Varsinaisia sotilaskuljetuksia oli reilusti vähemmän kuin tuo 170 junaa ja 7000 vaunua. Todellisuudessa suoranaisiin joukkojen siirtoon käytettyjä junia oli 118 ja vaunuja 4924.
4.D käytti 10-18.6 28 junaa ja 1116 vaunua
Kuormausalueet: Karhumäki-Käppäselkä, Tokkari
Purkausalueet: Valkjärvi-Heinjoki, Leipäsuo-Kämärä, Antrea, Sairala
20.Pr käytti 15-20.8 11 junaa ja 526 vaunua
Kuormausalueet: Syväri-Tokkari, Mäkriä, Karhumäki
Purkausalueet: Tammisuo-Inkilä
17.D käytti 16-23.6 31 junaa ja 1337 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele
Purkausalueet: Tali-Hannila, Lauritsala-Lappeenranta
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele, Salmi, Tokkari
Purkausalueet: Nurmi-Luumäki
6.D käytti 23-30.6 24 junaa ja 891 vaunua
Kuormausalueet: Lisma-Kontupohja-Patojärvi, Suojärvi-Suojoki
Purkausalueet: Jääski-Enso
V AKE ja ak-joukot käytti 19-22.6 4 junaa 165 vaunua
Kuormausalueet: Latva-Pajusuo
Purkausalueet: Luumäki-Lauritsala
Tuohon lukemaan 170 junaa -7000 vaunua on lisätty 50 junaa muita kuljetuksia, varmaankin liittyen Itä-Karjalan evakuointiin yms.
Käppäselkä, Karhumäki:
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41Maasel%E4nKannas.html
Syväri, Tokkari:
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41Petroskoi%26AunuksenIt%E4Osa.html - Pussinperä
Kurt Erik Pohmelo kirjoitti:
Sotilaskuljetukset junilla Itä-Karjalasta Kannakselle 1944:
Varsinaisia sotilaskuljetuksia oli reilusti vähemmän kuin tuo 170 junaa ja 7000 vaunua. Todellisuudessa suoranaisiin joukkojen siirtoon käytettyjä junia oli 118 ja vaunuja 4924.
4.D käytti 10-18.6 28 junaa ja 1116 vaunua
Kuormausalueet: Karhumäki-Käppäselkä, Tokkari
Purkausalueet: Valkjärvi-Heinjoki, Leipäsuo-Kämärä, Antrea, Sairala
20.Pr käytti 15-20.8 11 junaa ja 526 vaunua
Kuormausalueet: Syväri-Tokkari, Mäkriä, Karhumäki
Purkausalueet: Tammisuo-Inkilä
17.D käytti 16-23.6 31 junaa ja 1337 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele
Purkausalueet: Tali-Hannila, Lauritsala-Lappeenranta
11.D käytti 21-29.6 20 junaa ja 889 vaunua
Kuormausalueet: Mäkriä-Vitele, Salmi, Tokkari
Purkausalueet: Nurmi-Luumäki
6.D käytti 23-30.6 24 junaa ja 891 vaunua
Kuormausalueet: Lisma-Kontupohja-Patojärvi, Suojärvi-Suojoki
Purkausalueet: Jääski-Enso
V AKE ja ak-joukot käytti 19-22.6 4 junaa 165 vaunua
Kuormausalueet: Latva-Pajusuo
Purkausalueet: Luumäki-Lauritsala
Tuohon lukemaan 170 junaa -7000 vaunua on lisätty 50 junaa muita kuljetuksia, varmaankin liittyen Itä-Karjalan evakuointiin yms.
Käppäselkä, Karhumäki:
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41Maasel%E4nKannas.html
Syväri, Tokkari:
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41Petroskoi%26AunuksenIt%E4Osa.htmlAunukseen jäi vielä Iisaksonin 7.D, kenraalimajuri Kääriäisen 8.D, kenraalimajuri Tapolan 5.D ja everst Kuistion 15 prikaati ja näitä johti Aarne Leopold Blick, Aunuksen Ryhmän komentajan kenraaliluutnantti Öschin alaisuudessa,kunnes hänet nimitettiin Kannaksen joukkojen komentajaksi, jolloin kenraaliluutnantti Talvela nimettiin Aunuksen Ryhmän johtoon. Viivytystaisteluita käyden tämä Bilckin johtama VI AK vetäytyi, mutta eikö sinun juna-aikatauluissa ole kuljetuksia näille joukoille merkitty lainkaan? Ei kai ne peräytyessään ja taistellessaan mukanaan kaikkea raahanneet, (en tiedä).
- Kurt Erik Pohmelo
Pussinperä kirjoitti:
Aunukseen jäi vielä Iisaksonin 7.D, kenraalimajuri Kääriäisen 8.D, kenraalimajuri Tapolan 5.D ja everst Kuistion 15 prikaati ja näitä johti Aarne Leopold Blick, Aunuksen Ryhmän komentajan kenraaliluutnantti Öschin alaisuudessa,kunnes hänet nimitettiin Kannaksen joukkojen komentajaksi, jolloin kenraaliluutnantti Talvela nimettiin Aunuksen Ryhmän johtoon. Viivytystaisteluita käyden tämä Bilckin johtama VI AK vetäytyi, mutta eikö sinun juna-aikatauluissa ole kuljetuksia näille joukoille merkitty lainkaan? Ei kai ne peräytyessään ja taistellessaan mukanaan kaikkea raahanneet, (en tiedä).
>>mutta eikö sinun juna-aikatauluissa ole kuljetuksia näille joukoille merkitty lainkaan?
- Pussinperä
Kurt Erik Pohmelo kirjoitti:
>>mutta eikö sinun juna-aikatauluissa ole kuljetuksia näille joukoille merkitty lainkaan?
olisi niin, että tämän VI AK kuljtukset olisivatkin juuri niitä sinun (virheellisesti mahdollisesti tulkitsemiasi) muita kuljetuksia.
- Kurt Erik Pohmelo
Pussinperä kirjoitti:
Aunukseen jäi vielä Iisaksonin 7.D, kenraalimajuri Kääriäisen 8.D, kenraalimajuri Tapolan 5.D ja everst Kuistion 15 prikaati ja näitä johti Aarne Leopold Blick, Aunuksen Ryhmän komentajan kenraaliluutnantti Öschin alaisuudessa,kunnes hänet nimitettiin Kannaksen joukkojen komentajaksi, jolloin kenraaliluutnantti Talvela nimettiin Aunuksen Ryhmän johtoon. Viivytystaisteluita käyden tämä Bilckin johtama VI AK vetäytyi, mutta eikö sinun juna-aikatauluissa ole kuljetuksia näille joukoille merkitty lainkaan? Ei kai ne peräytyessään ja taistellessaan mukanaan kaikkea raahanneet, (en tiedä).
Tarkennetaan vielä hiukan lisää, eli alla mainitun kirjan, Ilmatorjunnan vuosikirja 2002-2003 n:o 18, sivulla 218 oleva kuljetustaulukko on siis kaikkein TÄRKEIMMISTÄ ITÄ-KARJALASTA KARJALAN KANNAKSELLE SIIRRETTYJEN JOUKKOJEN RAUTATIEKULJETUKSISTA!
Sivulla 219 kerrotaan lisäksi mm. näin:
"Itä-Karjalasta siirrettiin Karjalan kannakselle kesäkuun aikana myös suuri määrä erillisiä yksiköitä: tykistöä, pioneeri- ja linnoitusjoukkoja sekä erilaisia huoltojoukkoja. Lisäksi lukemattomat sotilaalliset huoltokuljetukset ja maan yleisen tuotantoelämän vaatimat kuljetukset lisäsivät liikennettä kyseisillä rataosuuksilla."
Lähteenä mainittakoon:
Ilmatorjunnan vuosikirja 2002-2003 n:o 18
Julkaisia: Ilmatorjuntaupseeriyhdistys ry Tuusula
"Ilmatorjuntajoukot Itä-Karjalasta Karjalan Kannakselle siirrettyjen joukkojen rautatiekuljetusten suojana kesällä 1944"
- Teemu Kilpeläinen, sivut 214-245
Artikkeli perustuu kirjoittajan Maanpuolustuskorkeakoulussa laatimaan tutkimustyöhön.
- Talvelan
http://fi.wikipedia.org/wiki/PSS-asema
Ja tässä kuvia Viteeleestä.
http://www.tyrvanto.net/kuvia/vitele05.htm
tempaus, tämän episodin Blick "voitti" vain senvuoksi koska hän onnistui vetämään joukkonsa ajoissa pois.
"Talvelan omavaltaiset tempaukset oli aiheuttaa järkyttävät seuraukset Aanuksessa, mutta onneksi Blick piti oman päänsä vetäytyen ajoissa pois ja joukot ei jääneet mottiin Viteleen taakse."
PSS asamaan oli uhrattu helvetillisesti voimavaroja. Tuuloksen maihinnousu Laatokalla ja PSS aseman murtuminen Pisissä unkasivat Talvelan suunnitelmia. Nimittäin Maaselän kannaksen peräytyvä II AK liikkeiden saaminen VI AK kanssa balanssiin oli epäonnistua heti alkuunsa, koska tämän II AK kalustoa Äänisen Rannikkoprikaatin kalustoa oltiin vasta siirtämässä länteen.
Talvela pohti pari tuntia tilannetta, ja päätti että Tuuloksen maihinnousijat lyödään takaisin Laatokkaan, mutta hänen suunnitelmiinsa ei kuulunut koko PSS linjan valtaamista takaisin.
Blick ja Talvela olivat jo Talvisodassa Taipaleessa samoilla asioilla, ja Talvelan hyökkäysinto oli Blickille enemmän kuin tuttu.
Blickin käsitys poikkesi niin paljon esimiehensä käskystä että hän päätti kieltäytyä annetusta tehtävästä. Talvela yritti ryydittää alaistaan kaikin keinoin, lupasipa jopa rautatietykinkin avuksi hyökkäykseen. Blick tiesi, ettei hän pystyisi pitämään asemia, voimia vaativan hyökkäyksen jälkeen ja Talvelen tuntien, perääntymään ei saavutetuista asemista olisi mahdollisuutta lähteä.
Blick päätti toimia omin luvin säästääkseen joukkonsa. AK yksiköille lähti käsky klo.22.30 kesäkuun 24.päivän kauniina iltana hän teki sotilasuransa vaikeimman päätöksen. AK yksiköille lähti käsky irrottautua PSS asemasta ja ryhtyä viivytys taisteluun, lisäksi käsky sisälsi KIELLON että suunnitelma ei saa tulla Aun.R:esikunnan tietoon. Talvela ei saanutkaan asiasta tietoa ennen kuin kuuden tunnin kuluttua,jolloin oli myöhäistä muuttaa Blickin antamaa käskyä. Talvela jurnutti vielä sodan jälkeenkin tapahtumasta sotilas aikakausi lehdessä, ja syytti Blickiä pelkuruudesta.
Kyllä tuossa lähteessä on maininta joka viittaa materiaaliin jota oli viety Itä-Karjalaan, ja joita materiaa yritettiin kuljettaa takaisin, kun lähtö sieltä tuli. "Miehittäjämmehän" asuivat Itä-Karjalassa vuosia, joten paljon siellä roipetta tarvittiin.
Hyvä linkki ja selvät kuvat.
http://www.matkaviljanen.fi/sotahistoriaa.htm- Näin kerrotaan
>Talvela jurnutti vielä sodan jälkeenkin
>tapahtumasta sotilas aikakausi lehdessä,
>ja syytti Blickiä pelkuruudesta.
Eivätkös Talvelan ja Blickin välit olleet niin poikki ja niin pitkään, että kun Talvela ilmestyi onnittelukäynnille Blickin 70-vuotispäiville 1964, pääsi Aarne Leopoldilta kirous hänen nähdessään Talvelan eteisessä... Piruako se TUO täällä tekee???
Blick taisi kuolla vielä samalla viikolla, joten kovin viime tingassa tuo välien korjausyritys Talvelan taholta tuli! - täydentäjiä
Näin kerrotaan kirjoitti:
>Talvela jurnutti vielä sodan jälkeenkin
>tapahtumasta sotilas aikakausi lehdessä,
>ja syytti Blickiä pelkuruudesta.
Eivätkös Talvelan ja Blickin välit olleet niin poikki ja niin pitkään, että kun Talvela ilmestyi onnittelukäynnille Blickin 70-vuotispäiville 1964, pääsi Aarne Leopoldilta kirous hänen nähdessään Talvelan eteisessä... Piruako se TUO täällä tekee???
Blick taisi kuolla vielä samalla viikolla, joten kovin viime tingassa tuo välien korjausyritys Talvelan taholta tuli!Enpä ole kuullut tuota, (aivankuin leiriläisen suusta tuli).
"Blick taisi kuolla vielä samalla viikolla, joten kovin viime tingassa tuo välien korjausyritys Talvelan taholta tuli! " - että myös
Mannerheim otti selkeän kannan Aunuksen revohkaan? Tarina kertoo, että pari-kolme vuotta sodan jälkeen Mannerheim olisi sanonut kenraali Blickille suunnilleen näin: "Herra kenraali, minä kiitän Teitä, että toitte VI armeijakunnan Suomeen."
- Pussinperä
että myös kirjoitti:
Mannerheim otti selkeän kannan Aunuksen revohkaan? Tarina kertoo, että pari-kolme vuotta sodan jälkeen Mannerheim olisi sanonut kenraali Blickille suunnilleen näin: "Herra kenraali, minä kiitän Teitä, että toitte VI armeijakunnan Suomeen."
Kyllä noin asiat etenivät, saman olen lukenut jostain. Mutta oletkos törmännyt väitteisiin jossa tuodaan esille Ribbentropin viimeisellä matkallaan sunnitelleen vallankaappausta, mahdollisen Suomen tekemää erillisrauhaan tähtääviä pyrkimyksiä vastaan. Saksalaiset suunnittelivat Talvelaa Suomen johtoon? Saksalaisilla oli pitkälle menneet suunnitelmat vallankaappausesta, jota suunnitelmaa rakennettiin suomelle annettavan avunannon kylkeen. Suunnitteilla oli 27.Jääkäripataljoonan herättämine henkkiin, josta suunniteltiin runkoa epäonnistui, koska NIIN natsihenkisiä suomalaisia ei löytynyt ilmeisesti tarpeeksi. Ribbentrop koordinoi silloisella käynnillään v.-44. kyllä noita asioita. Tuski Talvela tiesi tuosta sakujen suunnitelmasta.
- edellinen kirjoittaja
Pussinperä kirjoitti:
Kyllä noin asiat etenivät, saman olen lukenut jostain. Mutta oletkos törmännyt väitteisiin jossa tuodaan esille Ribbentropin viimeisellä matkallaan sunnitelleen vallankaappausta, mahdollisen Suomen tekemää erillisrauhaan tähtääviä pyrkimyksiä vastaan. Saksalaiset suunnittelivat Talvelaa Suomen johtoon? Saksalaisilla oli pitkälle menneet suunnitelmat vallankaappausesta, jota suunnitelmaa rakennettiin suomelle annettavan avunannon kylkeen. Suunnitteilla oli 27.Jääkäripataljoonan herättämine henkkiin, josta suunniteltiin runkoa epäonnistui, koska NIIN natsihenkisiä suomalaisia ei löytynyt ilmeisesti tarpeeksi. Ribbentrop koordinoi silloisella käynnillään v.-44. kyllä noita asioita. Tuski Talvela tiesi tuosta sakujen suunnitelmasta.
minulle täysin uutta tietoa. Jos se pitää paikkansa, niin se on ollut aivan pienen piirin tiedossa.
- KEP
Pussinperä kirjoitti:
Kyllä noin asiat etenivät, saman olen lukenut jostain. Mutta oletkos törmännyt väitteisiin jossa tuodaan esille Ribbentropin viimeisellä matkallaan sunnitelleen vallankaappausta, mahdollisen Suomen tekemää erillisrauhaan tähtääviä pyrkimyksiä vastaan. Saksalaiset suunnittelivat Talvelaa Suomen johtoon? Saksalaisilla oli pitkälle menneet suunnitelmat vallankaappausesta, jota suunnitelmaa rakennettiin suomelle annettavan avunannon kylkeen. Suunnitteilla oli 27.Jääkäripataljoonan herättämine henkkiin, josta suunniteltiin runkoa epäonnistui, koska NIIN natsihenkisiä suomalaisia ei löytynyt ilmeisesti tarpeeksi. Ribbentrop koordinoi silloisella käynnillään v.-44. kyllä noita asioita. Tuski Talvela tiesi tuosta sakujen suunnitelmasta.
>Saksalaiset suunnittelivat Talvelaa<
Tuosta kerrotaan tarkemmin ainakin tässä Turtolan Airo -kirjassa.
Talvela oli niin täynnä sitä Marskiaan, että sanoi (kirjan mukaan) ottavansa käskyjä vain Mannerheimilta.
Nyt Pussinperän on jo mentävä suorittamaan hankintoja... :=) - kirjastonhoitaja
KEP kirjoitti:
>Saksalaiset suunnittelivat Talvelaa<
Tuosta kerrotaan tarkemmin ainakin tässä Turtolan Airo -kirjassa.
Talvela oli niin täynnä sitä Marskiaan, että sanoi (kirjan mukaan) ottavansa käskyjä vain Mannerheimilta.
Nyt Pussinperän on jo mentävä suorittamaan hankintoja... :=)> Nyt Pussinperän on jo mentävä suorittamaan
hankintoja... :=)
Noita vanhoja sota-ajan kirjojanne on nyt paljon ja halvalla
saatavana Kemijärven divareissa kun ei Enso-Gusettikaan enää
makulatuuria pulppereihinsa ota.
Suosittelen, jos täällä päin joskus satutte liikuskelemaan. - Pussinperä
KEP kirjoitti:
>Saksalaiset suunnittelivat Talvelaa<
Tuosta kerrotaan tarkemmin ainakin tässä Turtolan Airo -kirjassa.
Talvela oli niin täynnä sitä Marskiaan, että sanoi (kirjan mukaan) ottavansa käskyjä vain Mannerheimilta.
Nyt Pussinperän on jo mentävä suorittamaan hankintoja... :=)mutta kovin vähän painottaen hankkeen taustoja, sehän liittyi tähän Ribbentropin viimeiseen käyntiin ja Suomen erillisrauhan pyrkimysten mahdollisiin seurauksiin Saksalaisten näkökulmasta. Mitäs se Turtola on aiheesta irti saanut? tuskin mitään mitä kokonaisuutta en tietäisi. Jo 1978 aiheesta kirjoitti eräs Valpon etsivä teoksessaan . Laitanpa siitä hiukan ihmeteltävää, aivan pienen pätkän vaan, näin en provosoi ketään lähettämään solvauksia nimimerkille. Tämä Ribbentropin masinoima episodi sai alkunsa lähellä Helsinkiä olevilla huviloilla. Aiheesta ovat kirjoittaneet myös 2000 luvulla Pekka Turunen ja Juha Pohjonen tutkimusteoksissaan. Mielenkiintoinen on tapauksessa mielestäni se, että miten hyvin Suomen vastavakoilu toimi saadessaa solutettua (Otto Kumelius) tämän porukan.
Gestapolla oli huvila lähellä Helsinkiä jonne Ribbentrop määräsi kokouksen pystyyn.
Matkailuneuvos, majuri Alarich Bross oli isäntänä. Kokouksiin kutsuttiin mukaan muutama erittäin luotettu suomalainen. Toinen kokous johon Ribbentrop osallistui pidettiin Kauniaisissa Abwehrin
huvilassa ja sen järjesti Frekattenkäpitän Aleksander Cellarius. Kokouksissa majuri Bross esitti Ribbentropin määräyksestä VASTARINTALIIKKEEN perustamista. Päädyttiin siihen että paikalla olleet muoastavat organisaation ytimen, joka oli n. 15 henkilöä. Malli otettiin SKP:n ennen sotia toiminut maanalainen järjestö.Näin alkuunlaitettiin koko maan käsittänyt järjestelmä joka alistettiin Gestapon elimelle ja se sai nimekseen Sonderkommando Nord. Täällä näissä kokouksissa Ribbentrop näki johtaja hahmona Talvelan joka ei lähtenyt mukaan toimintaan. Hitlerin aeveltiin olleen asiassa myös aktiivisesti mukana ja asia paljastuikin kesäkuussa 44.- 20 vuoristoarmeijan
AK:n komentaja Dietlille antamasta ohjeesta: Mikäli Suomi tekee erillisrauhan, on suomalaiset SS-joukot kerättävä välittömästi vuoristoarmeijaan, sen sisälle perustettavaan yksikköön valmiuteen tulevaa käyttöä varten. Myös Osloon meni määräys koskien suomalaisen vapaaehtoisten käyttöä
Vuoristoarmeijan yhteydessä.
Ribbentrop suunniteli ja esitti että myös Divisiona Greifin ympärille koostettaisiin suomalainen SS-joukkojen perusyksikkö.Tämä olikin mielenkiintoinen ja merkillinen järjestely-yritys, Mannerheim
pyysi avuksi kuutta divisioonaa ja sai tämän yhden kenraalimajuri Breusingin johtaman 122.Divisioona joka saapui jo ennen kuin sopimus Saksan kanssa oli tehty, tämä ja Ribbntropin ennalta ilmoittamatta tulo laittoi suomalaiset tilanteen eteen, että mahdollisuus Unkarin kaltaiselle vallankaappaukselle on olemassa. Eikä tässä vielä kaikki, Dietlin tilalle hänen kuolemansa jälkeen
tullut kenraali Renddulic' on tahololaan perustellut samaa ehdotusta, se oli ainoa järkevä tie päästä otamaan valta käsiin ja perustaa Suomeen SS-johtoinen sotilas hallitus. Kenraali Renddulic'illä piti olla myös aikeita ryhyä leikkiin itsekkin myös itsekkin.
Noin kuukausi Ribbentropin lähdöstä saapui kymmenen korkeaa saksalaista SS-upseeria suomalaisten SS miesten kokoukseen Helsinkiin. Tulo oli yllättävä josta tiesi vain suomalainen SS-johto, tulo tapahtui Porin lentokentälle suurella kuljetuskonella hävittäjiensuojaamana.
Kokouksen toisena päivänä aiheena oli miten suomalainen SS- johto ottaisi vallan Suomessa.
Näistä tapahtumista saatiin tieto, koska suomalaiset olivat soluttaneet tapahtumaa seuraavaan juhlatilaisuuteen oman agenttinsa. Sinne soluttautunut Otto Kumelius pääsi pian selville kaikesta. Hänen raportointinsa johdosta päämajamme pääsi tilanteesta selville ja toimivat tilanteen mukaan
koskien suomalaista SS-johtoa.
Helmikuussa 1944 oli perustettu päämajan tiedusteluosaston alainen S-toimisto joka soluttautui Sonderkommando Nordin sisälle ja hankki tärkeitä tietoja Saksasta samaan aikaan kun Suomi pyrki erillisrauhaan NL kanssa, tämän S-osaston päälikkönä toimi sen lakkauttamiseen saakka eversti Viktor Ursin.
Saksan armeijavakoilun elin ”Kriegsorganisation Finnland”, tarkemmin sanottuna Abwherin Suomi-toimisto ”Büro Cellarius” alistettiin tiedustelun osalta elokuussa 1944 RSHA:n Reichssicherheitshauptamtiin) – eli siis Gestapolle. Gestapon pääasiamiehenä toimi Suomessa sotien alusta lähtien matkailuneuvos, majuri Alarich Bross. Brossin elin sijaitsi Detutche Amerika – Linie Reisebüro AG:n tilavassa huoneistossa Fabianinkatu 29 Helsingissä.
Aselevon jälkeen tämäGestapon elin ja armeijavakoilun päätoimisto Büro Cellarius kaokkine alatoimistoineen siirtyi Saksaan Üsedomin saarelle, Heringsdorffin kylpyläkaupunkiin. Sondenkommando Nordilla oli sisarelin Erikoisosasto Lapplandia, tämä aloitti Rovaniemellä ja siirtyi sodan mukana Osloon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 871496
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla101370- 741135
- 1141089
- 651044
- 68921
- 66875
Anne Kukkohovi ei myykkään pikkuhousujaan
Kyseessä oli vain markkinointitempaus. Anne höynäytti hienosti kaikkia ja Onlyfans-tilinsä tilaajamäärä lähti jyrkkään n251867- 32787
Voi Rakas siellä
Olet ollut mun ajatuksissa taas koko päivän. Olet ihmeellinen kertakaikkiaan ja arvostan sinua niin paljon❤️Minulla ei o12751