Monet luulevat, että asunnonhintoja voi nostaa ja laskea sen mukaan, mikä mieliteko on. Asunnon hintaan vaikuttaa alkuhinta, millä se on lunastettu. Sen päälle leimavero, joka yhtiömuotoisessa asumisessa on 1,6 prosenttia kauppahinnasta. Korjaukset muodostavat suuren lisän. Nyt on meneillään 70-luvun asuntojen peruskorjaus eli putki- ym. remontti. jonka hinta riippuu tavasta. Varmin eli perinteinen putkiremontti on 75 -neliön asunnosta noin 35 000 euroa. Katto-, ikkuna, seinien saumaus, parvekkeiden uusiminen, ovensulkemislaitteistot, jätekatokset ym. nostavat hintaa. Vanhat eristeet on vaihdettava uusiksi niiden myrkkypitoisuuden takia. Niinpä vanha, kunnollisesti peruskorjattu asunto maksaakin noin 90 prosenttia uuden asunnon hinnasta.Erikseen tulevat asunnon sisäpintojen uusimiset, joiden remontti riippuu tietysti siitä, miten tasokkaan sisäpinnan korjaaja haluaa asuntoonsa tehtävän.
Myös asunnonvälittäjälle pitää maksaa. Hyvä onkin, jos saa kaiken sijoittamansa takaisin. Usein ei saa.
Myös asunnonvälittäjälle pitää maksaa. Hyvä onkin, jos saa kaiken sijoittamansa takaisin. Usein ei saa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä horiset?
Tietysti hinnan voi asettaa oman mielensä mukaan. Ostaja joko löytyy tai ei. Pitkällä tähtäimellä, eli pitkällä myyntiajalla lähes poikkeuksetta löytyy joku, joka haluaa juuri SEN asunnon. Tämä on tietenkin silloin helppoa, kun ei asunnon myynnillä ole kiire (asut jossain toisessa asunnossa itse tai ei muuten vaan ole pikkurahan puutetta).
kyllä se kysyntä määrittelee aika pitkälti sen hinnan.
ja kysyntäähän on ollut jo jonkin aikaa taas kunnolla. (miksei olisi, jossainhan se on aina asuttava ja vuokrat on ihan törkykalliita)
Asuntoja rakennettaan tarpeen mukaan, niitä ei tuoda suurina pompseina laivalla. Myös väkiluku kehittyy hissukseen.
Asuntojen määrän ja ruokakuntien määrän välillä ei milloinkaan ole suurta käppiä. Siksi asuntojen hinnat eivät heilu kuten pörssiosakkeiden hinnat.
Asuntokaupassa määrä on se joka joustaa, ei hinta.
Palstalla on muutamia tuhnuääliötuulipukumuuleja, jotka kuvittelee että asuntojen hinnat heiluu kuin hullun mulkku ja että 90-luvun notkaus on normaalia hintasykliä. Ei se ole. 90-luvun niiaus oli poikkeuksellinen tapahtuma ja monen asian summa. Tuskin toistuu ennen kuin meikäläisen sukupolvi on haudassa, tai ainakin pois päättävästä asemasta.
Myös viimeisen 15 vuoden hintojen nousu on ollu poikkeuksellisen suurta, johtuen juuri siitä että lähtötaso 90 luvulla oli poikkeuksellisen alhaalla.
Olen jo 2000 luvun alussa veikannu että seuraava romahdus on aikaisintaan joskus vuosien 2028-2038 välillä. Silloin edellisestä on kulunu jo riittävästi aikaa ja meikäläiset siirtyy eläkkeelle, lapsenlapset tuskin enää välittää vaarin varoituksista.
Allekirjoitan tämän edelleen
Järjestyksestä en olisi ihan sata varma, mutta arvaan näin
1. Uuden vastaavan valmistuskustannus (vanhan asunnon hintaa peilataan aina uudistuotantoon)
2. Sijainti (sijainnin vaikutus riippuu sijainnista, voi olla myös asunnon suurin hintatekijä)
3. Alkuperäinen valmistuskustannus (kaiken aikaa tehdään eritasoisia rakennuksia)
4. Kysyntä (varsin pieni vaikutus hintaan, vaikuttaa enemmänkin tilastollisesti kauppamääriin)
Suurimmaksi osaksi asunnonhinta muodostuu veroista sekä veroluonteisista maksuista.