Kovasti siellä puhutaan lapsiperheiden ongelmista, mikä onkin ihan oikeutettua.
Kaikkeen ei kuitenkaan ole varaa. Missä sinun mielestäsi ovat yhteiskuntamme suurimmat kipupisteet ts. kenellä on huonoin tilanne? Ja miten sinä alkaisisit ratkaista ongelmaa?
Ymmärrän kyllä, ettei köyhyys lapsiperheissä ole välttämättä suinkaan itseaiheutettua, mutta lapsellisuus yleensä on. Ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta miksi ihmiset tekevät lapsia jo lähtökohtaisesti köyhiin olosuhteisiin? Minun logiikkani mukaan tällaisissa tilanteissa lapsen köyhyydestä vastuu kuuluu myös lapsen vanhemmille, ei vika pelkästään yhteiskunnassa ole.
Kaikkeen ei kuitenkaan ole varaa. Missä sinun mielestäsi ovat yhteiskuntamme suurimmat kipupisteet ts. kenellä on huonoin tilanne? Ja miten sinä alkaisisit ratkaista ongelmaa?
Ymmärrän kyllä, ettei köyhyys lapsiperheissä ole välttämättä suinkaan itseaiheutettua, mutta lapsellisuus yleensä on. Ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta miksi ihmiset tekevät lapsia jo lähtökohtaisesti köyhiin olosuhteisiin? Minun logiikkani mukaan tällaisissa tilanteissa lapsen köyhyydestä vastuu kuuluu myös lapsen vanhemmille, ei vika pelkästään yhteiskunnassa ole.
Vastaukset 86
Vanhimmat
Minusta tulonsiirtoja pitäisi antaa ennen muuta sairaille, lapsille ja vanhuksille, joilla ei ole kykyä huolehtia itsestään. Väestörakenteen vuoksi minusta on tärkeää tukea lapsiperheitä, koska muuten törmäämme väestön vanhenemisesta johtuviin, vielä vaikeampiin ongelmiin.
Ja jos joltakulta pitäisi vastavuoroisesti jotain pois ottaa, niin terveiltä aikuisilta.
asia ei olekaan järjellisellä miehen logiikalla selitettävissä.
Mut niin, asiaan. Ei ole yhteiskunnan vika, eikä kukaan (kai?) niin väitäkään, jos lapsi syntyy köyhiin olosuhteisiin. Mutta, mielestäni yhteiskunnan tehtävä on antaa köyhälle lapselle samat edellytykset mitä rikkailla lapsilla on. Eihän se4 kuitenkaan sen kersankaan vika ole, että sen vanhemmat on perseaukisia.
Tänäpäivänä systeemi on vaan menossa tai on jo sellaisessa tilanteessa, että yhteiskunta vain lisää köyhien lapsiperheiden taakkaa, sen sijaan, että keventäisi sitä. Mutta, kai se on vaan sitä tasa-arvoa sitten.
köyhät ei sais tehdä lapsia?
Ammu ittes!
sitä tarkoittanut, vaan että köyhien tulisi käyttää suurempaa harkintaa perhesuunnittelussa sekä orientoituva yhteiskunnan suuntaisesti.
Minä en haluaisi saattaa lastani ehdoin tahdoin köyhyyteen.
Enkä tämän takia aio ampua itseäni.
"miksi ihmiset tekevät lapsia jo lähtökohtaisesti köyhiin olosuhteisiin?"
Aika yksiselitteinen kysymys...
ihan hyvä ja aiheellinen kysymys, koska minä en tiedä. Pitää olla täysin välinpitämätön tai vihata lapsia, jos ei edes oman lapsen ruokkiminen kiinnosta.
lienee osasyyllinen tuohon toimintaan. Jonkinlaista alentunutta syyntakeettomuutta.
että siltä minusta tuntuu, kun en ymmärrä asiaa. En halua syyllistää enkä oikeasti usko, että kukaan vihasta lapsia tekisi.
Mutta tämä lapsijuttu oli ihan erillinen sivujuonne. Minusta olisi kiinnostava tietää miten palstalaiset tuloerojen kasvua ja köyhyyden syventymistä ehkäisisivät.
Jos synnyttää / siittää lapsia, tulee asettaa työn tekemisen prioriteettilistan kärkeen eikä jättäydyttävä yhteiskunnan elätettäväksi.
minä en tekisi lasta, jos minulla ei olisi mitään ideaa siitä miten lapseni ruokin ja elätän.
yhteiskunnan pitää minunkin mielestäni pitää huoli ensisijaisesti lapsista, vanhuksista ja sairaista.
Enkä missään nimessä ole sitä mieltä, että ketään pitää köyhyydestä rankaista, mutta en kyllä lähtisi palkitsemaankaan siitä, että tehdään lapsia, joista ei ole edellytyksiä pitää huolta itsenäisesti. Syntyvyyden osalta en ole huolissani, koska katson asiaa enemmän globaalista näkökulmasta ja tosiasia on se, että meitä on maapallolla liikaa. Olkoonkin, että vanhusväestön osuus kasvaa Suomessa. Toisin sanoen en palkitsisi lasten tekemisestä, koska se ei kuitenkaan sitä toimeentuloa perheelle tuo eikä mielestäni pidäkään, ainakaan sosiaalitukien muodossa.
Minulla ei ole mitään ratkaisuehdotusta, mutta olen sitä mieltä, että parisuhteettomat ihmiset (oli heillä sitten lapsia tai ei) ovat työttömyyden kohdatessa vaikeammassa asemassa kuin parisuhteessa elävät. Kun köyhyyteen lisätään yksinäisyys ja eristäytyminen, on kyseessä todella iso ja valitettava ongelma. Tämä tähän tällaisena sivuhuomiona, kun kaikki tuntuvat pälättävän pääasiassa lapsiperheistä.
että he eivät edes ymmärrä kritiikkiäsi. Lapsia vain putkahtelee maailmaan ilman mitään päässä olevia rajoituksia.
Tyhmistä vanhemmista kärsii koko perhe.
syyllistää, vaikka siltä ehkä vaikuttikin. Minusta se on vain kummallista, julmaa jopa, kun kyseessä on kuitenkin oma lapsi ja eletään yhteiskunnassa, jossa vaihtoehtojakin on.
mitä sitä turhia kaunistelemaan.
Minustakin on törkeää, jos tehdäänlapsia ja sitten ollaan heidän suhteen välinpitämättömiä.
vaihtoehdoilla?
että tässä maassa on myös vaihtoehtona olla lisääntymättä.
Jokainen tietää ehkäisystä, abortti ja sterilisaatio laillisia eikä kenenkään tarvitse tehdä mahdollisimman montaa muksua siksi, että lapsikuolleisuus on suuri ja lapset ainoa vanhuudenturva.
no siitä vaan meet steriloitavaks horo, onnea vaan elämään
mutta on lähitulevaisuuden agendalla.
niin ei kun tekemään abortti ja sen jälkeen vielä sterilisaatio?
Eli köyhä ei siis sais tehdä lapsia?
köyhät on kaikki kärrättävä saarelle kuolemaan etteivät vahingossakaan lisäänny. Sitähän minä tietenkin tarkoitin.
Jos jokainen tänäpäivänä köyhään perheeseen syntyvä lapsi on todellakin vahinko, niin ehdotan satatuhatkertaisesti suurempia määrärahoja sukupuolivalistukseen ja ehkäisyneuvontaan.
että miehelle toimenpide on huomattavasti helpompi, joten yritän puhua puolisoni hommaan ensin. Jos ei suostu niin menen itse.
yks iso mulkvisti
tosissaan vihata lapsia.
Ainut toimiva tapa vähentää syntyvyyttä on sterilisoida naisia.
mutta mun lisääntymismahdollisuuksiani mielestäni kyllä vähentäisi huomattavasti, jos se ainoa mies, jonka kanssa harrastan seksiä, olisi steriloitu.
todella vihata köyhiä?
peruspäivärahalla ja toimeentulotuella sekä vuoden opintotuella ja -lainalla enkä todellakaan olisi siihen niukkuuteen lasta voinut tehdä.
Opintotukivuotena kaikki säästövakuutusrahat menivät junalippuihin ja tuella ja lainalla sai vuokran niukin naukin maksettua. Minusta siinä ei ole mitään vihattavaa, mutta en ymmärrä miksi sellaisessa tilanteessa pitää ehdoin tahdoin hankkia vielä yksi suu ruokittavaksi, varsinkaan jos ei siihen pysty. Jos lapsen parhaan haluaminen tarkoittaa köyhien vihaamista, niin taidan sitten niin tehdä.
Minusta jokaisella lapsella pitää tällaisessa yhteiskunnassa olla oikeus syntyä sellaiseen perheeseen, jossa edes ruoansaanti on varmaa.
Naisen on huomattavasti vaikeempaa pyörtää päätöksiään kun on itse sterilisoitu.
Kun nainen haluaa lasta, niin ei ole mikään ongelma löytää spermaa. Mietippä sitä.
itsestäni ja kumppanistani. Sinä saat toki tehdä miten itse haluat.
Tuhlasi rahansa reissaamiseen.
Kouluun oli pakko päästä eikä lähempää saanut asuntoa.
Nykyään kuljen saman matkan bensaa syövällä farkku-Focuksella (yksin tietenkin), mutta se on ihan ookoo, koska käyn töissä. Eikö vain?
Esittämäni tapa on tehokkain, sen ymmärtämiseen tarvitaan vain pientä ajattelua.
Onko pitkäkin matka?
40 kilsaa. Kai sen olisi voinut hiihtää, nyt kun asiasta mainitsit. Mun pitänee vetää itseni jojoon. :)
mutta ei se mitään. Minä aion hankkia sterilisaation. Ensisijaisesti miehelle, mutta jos hän ei suostu niin itselleni. Piste. Jos se ärsyttää, niin sen kanssa on vain elettävä.
en niinkään panostaisi kuin lapsiin ja nuoriin. Rahan syytäminen alkoholistivanhemmille ei kannata. Se vain lisäisi lasten huonoja oloja kun niitä lapsia tehdään nyttenkin sillä perusteella että saa sossusta rahaa. Panostaisin ennemminkin lasten ja nuorten koulutukseen ja vapaa-aikaan. Harrastamisen pitäisi olla kaikille mahdollista rahasta huolimatta. Enemmän nuorisotaloja joissa olisi riittävästä ammattitaitoista väkeä auttamassa nuorta elämisen kanssa.
Toisekseen panostaisin mielenterveyspalveluihin. Varsinkin ennaltaehkäisevään palveluun. Kolmantena tulisikin yksinäiset vanhukset.
komppaan tätä. Olisi todella hyvä, jos lapsuudessa ja nuoruudessa jo tehtäisiin tuloerot mahdollisimman näkymättömiksi. Siis yhteiskunnan taholta. Ei olemattomiksi, mutta merkityksettömiksi.
Eivätkö lapset tarvi terveitä vanhempia?
terveitä?
Tarkoitan, jos sellaiset on kohtuullisella panostuksella mahdollista saada?
Jos se toimii silloin hyöty on kaksinkertainen.
että terveetkin ymmärtää?
ei itsekkään ymmärtänyt...
Oma kysymykseni:
Aloin perustamaan perhettä stabiilissa elämänvaiheessa jossa olin alalla ja työssä josta pidin ja jonka ansiosta ei minun tai perheeni tarvinnut elää köyhyydessä. Olenko toiminut väärin perustaessani perheen ja sitten minusta riippumattomista syistä joutunut työttömäksi?
Eikö ole kohtuullista odottaa että yhteiskunnassamme on oikeus ja mahdollisuus tehdä palkkatyötä? Tällöin perheen perustaminen myös tiukassa taloudellisessa tilanteessa voi perustua tuolle järkevälle odotukselle. Ellei työtä ole tarjolla on se merkki yhteiskunnan - ei yksilön - epäonnistumisesta tarjota jäsenilleen osallisuus sekä itsensä että muiden hyödyttämisessä.
Tämän vuoksi ongelma on yhteiskunnan eikä yksilön. Muuten myös ne jotka ovat tehneet työtä 10 vuotta ja joutuvat edelleenkin miettimään kannattaako perheenperustaminen sillä joku voi sairastua tai jäädä työttömäksi tai jotain ikävää tapahtua. Yhteiskunta on olemassa sitä varten että jos jotain ikävää tapahtuu - siitä pääsee taas jaloilleen. Ellei tätä jaloilleennostavaa funktiota siihen HALUKKAALLE ihmiselle ole tarjolla - on silloin mielestäni toisilla velvoite ainakin tukea perhettä ja yksilöä joka tahtoo toimia paremmin - mutta siihen ei ole tilaisuuksia.
Silloin virhe on yhteiskuntarakenteellinen ja tuloerot ovat liian suuria. Tuloeroja tietoisesti pienentämällä tulonsiirrolla - mieluiten vapaaehtoisilla (eli TYÖLLISTÄ TYÖTÖN VERONMAKSAMISEN SIJASTA) sellaisilla - pidetään kuitenkin linja jossa paremmuudesta palkitaan paremmin mutta jokainen voi pärjätä omillaan koska tilaisuuksia siihen on enemmän. Tällöin haitat poistuvat.
Toimivan yhteiskunnan reaalityöllisyys työhalukkaiden ja kykyisten suhteen on vähintään 98%, loput vetää lonkkaa ja välttellessään burnoutia. Omasta valinnastaan toimettomia ei palkita lainkaan, mutta jos he päättävät muuttaa linjaansa heidät päästetään nikottelematta tekemään ja osalllistumaan. Toimivan yhteiskunnan tulojakautuminen on suunnilleen sellainen että 95% kaikista terveistä työtätekevistä saa korkeintaan puolet enemmän kuin mitä halvimmalla työtään myyvä saa; tämä korvaus riittää oman asunnon lunastamiseen, kotimaanmatkailuun, viihdepalveluihin ja kelpoisaan ravintoon. Loput 5% ovat sitten huippuja jotka jakavat potista suuremman osuuden. Tämä on mahdollista vain jos periaate on että työtä löytyy jos sitä haluaa tehdä; ja siksi nykymallinen kaikkia rankaiseva yhteiskuntamme ei voi nykymuodossaan olla tuonkaltainen.
== MERIROSVOPALKITSEMINEN ==
Tämä kuvattu on ns. Merirosvopalkitsemista. Miehistölle palkka on tasainen pieni ja miehistö pärjää hienosti sillä ja haluaa osallistua palkkiotaan vastaan. Eliitti (kapteeni, perämies, laivavälskäri) vetää kultakasasta kymmenkertaisesti mutta EI niin paljoa että miehistö voisi huonosti tai ei piittaa enää hoitaa osuuttaan, kuten kultaa ei myöskään oteta jättäen laivan tai miehistön huolto retuperälle.
Miehistön kasassa pitää se että kukaan heistä ei ole kadehdinnan kohde, vaan jokaista palkitaan riittävästi - jos purjeenneuloja saakin ylimääräistä on hänen asemansa ja korotettu palkkionsa kaikkien ymmärtämä - kuten on kannenkuuraaja-pojan hiukan alempi palkkio sillä hän ei vielä osaa laivan muita töitä. Silti jokainen saa muun miehistön kanssa vertailukelpoisen korvauksen. Ja kaikki toimivat laivan ja yhteisönsä hyväksi; niin merellä kuin ryöstöretkelläkin - ja kaikille löytyy tekemistä yllinkyllin.
sitä, että miksi tehdä ne lapset juuri silloin, kun molemmat kituuttavat opintotuilla ja asuvat jossakin soluasunnossa ilman varmuutta paremmasta asunnosta ja lähes varmoina siitä, että valmistumiseen menee vielä useampi vuosi? Esimerkkinä siis tämä. Miksei voi odottaa, että on valmistuttu ja saatu edes määräaikainen työpaikka ja sopivampi asunto varmistettua?
Tai jos ollaan oltu jo jonkin aikaa työttömänä eikä omakaan leipä ole varma jokaiselle päivälle. Lapsen saaminen siihen tilanteeseen tuskin ainakaan parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Tai mistä minä tiedän.
En siis puhunut sellaisesta tilanteessa, jossa jäädään työttömäksi, työkyvyttömäksi, leskeksi tai yksinhuoltajaksi silloin kun, lapset ovat jo olemassa, vaan siitä, että miksi tehdään lapsia, jos edes sillä hetkellä ei ole varmuutta edes omasta ravinnosta ja asunnosta?
En tarkoittanut sitä, että ihmisten pitäisi pelätä lasten hankkimista, vaan yleisesti ihmettelin, että miksi kukaan ehdoin tahdoin lisääntyy juuri silloin kun on kaikista vaikeinta.
Vähemmän kromosomivirheitä. Nuorena jaksaa hoitaa ne lapset.
Yhteiskunnan tulisi tukea oikeasti lapsiperheitä. Tuet on nykyään vain hyvätuloisten hyväksi.
Tukien tulisi olla suurimmillaan nuorille vanhemmille! Se olisi oikein. Tulisi paljon säästöä terveydenhoitopuolella. Vanhat vanhemmat tulevat todella kalliiksi yhteiskunnan terveydenhoitosektorille!
on se ongelma, että jotkut saattaisivat tehdä lapsia vain nostaakseen elintasoaan. Ja nyt tästä saan varmaan taas julmurin merkin otsaani, mutta minusta lapsella pitäisi olla oikeus syntyä perheeseen haluttuna ja haluttuna siksi, että perhe haluaa lapsen. Ei siis perheen lipuksi isompaan asuntoon ja parempaan tulotasoon.
Riistoteollisuuskapitalistin ajattelutapa tuo mitä sanoit
että eläkeläisten pitäisi muuttaa opiskelijasoluihin ja antaa isot talonsa lisääntyville opiskelijoille?
Oletko ihan varma, ettei se kannustaisi lasten hankintaan "vääristä" syistä?
Eiköhän se ympäristö kärsis vähiten kun porukat asuis tarpeiden kokoisessa asunnossa. Sen sijaan asutaan niin isossa kuin vain on varaa.
Suomen veronkeruumalli ohjaa ihmiset hesaan, mikä aiheuttaa kaiken näköisiä ongelmia. Ihmiset juotuu hesaan vääristä syistä. Suomalainen markkinatalous toimii vääristä syistä. Yhteiskunnallisesti lasten hankkiminen nuorena ei ole millään yhteiskunnallisella mittarilla "väärin".
tuosta ensimmäisestä, joskaan en tiedä miten asia olisi oikeasti ja oikeudenmukaisesti korjattavissa. Ihmisen asuinpaikkaan vaikuttavat syyt ovat kovin monisyisiä. Voi olla niin, että halutaan mahdollisimman kauas lapsuudenmaisemista tai olla mahdollisimman lähellä vanhenevia vanhempia. Asuntolainalle halutaan paras mahdollinen vastine eivätkä pankit ota lainoja myöntäessään matkakuluja huomioon. Tai jonotetaan vuokra-asuntoa opiskelupaikkakunnalta vuosia sitä saamatta.
Minustakin on hyvä hankkia lapset nuorena, mutta ei lasten perustarpeiden täyttymisen kustannuksella. Jos on vailla vakituista asuntoa ja säännöllisiä tuloja, pitää sekin ottaa huomioon. Ei voi tuijottaa pelkkää ikää. Ja suosittelisin ihmisiä miettimään myös omaa elämänlaatuaan, heti lapsen parhaan jälkeen.
OMALLA TYÖNTEOLLAAN ANSAINNEET JA SÄÄSTÄNEET!!!Älä h......i karehdi! Kyllä ihmiseltä täytyy sen verran järkeä päästään löytyä, että tekee sen verran lapsia, jotka taatusti kykenee omalla työllään kasvattamaan ja kouluttamaan. Järjettömästä, vastuuttomasta ylisikiämisestä on esimerkkinä kymmeniä kurjia takapajulamaita maailmassa. Valitettavasti joudumme, me ahkerat kylmän, korkeaverotuksen, kalliin energian, pimeän ja kostean, konkurssin partaalle korruptioporukan toimesta ajetun, Eu:n viimeisen p..släven asukkaat vastentahtoisesti niidenkin elämää kallisti ja täysin perusteettomasti elättelemään, iänkaikenko??? Jotta nykymenoon saataisiin muutos, kannattaa JOKAISEN äänestää, ja aivan muuta puoluetta, kuin nykyisin hallituksessa olevia, eikä Sdptä. Äänestämättäjättämisestä hyötyvät vain nykyiset vallanpitäjät, koska niiden kannattajat äänestävät varmasti!
Olen ns. köyhä meillä ei ole ylimääräiseen varaa ja kiertelemme kirpputoreja ja olen saanut lahjoituksena paljonkin lasten vaatteita, kaiken avun olen ottanut aina vastaan tuttavilta ja ystäviltä.
Nyt tuli luistimet lahjaksi ja ne maksaa uutena paljon.
Ruokaa meillä on nälästä ei kärsitä ja lapsilla on hyvä olla ei ole ryyppävää äitiä joka notkuu kuppiloissa ja kuntokin pysyy hyvänä kun kävelemme paljon ei mennä joka paikkaan autolla.
Tärkeintä mitä voin antaa äitinä on perusturva kotona ja olla kehityksessä tukena.
Joskus voi pudota "köyhyyteen" kun lapset ovat jo syntyneet ja silloin on vain mentävä eteenpäin ja säästettävä itseltään että jää lapsille tarpeellinen, ei ostella uusia meikkejä ei vaatteita.
Ei materiaali tuo onnea.
Kaikkein huonoin tilanne on niillä perheillä, missä on päihdeongelmaa köyhyyden rinnalla.
siitä, että lapsen perusturva ei riipu materian määrästä niin kauan kuin lapsi saa ruokaa, rakkautta, turvaa, huolenpitoa ja terveydenhuoltoa.
Kysymykseni lasten tekemisestä köyhyyteen oli kohdistettu siis niille, joilla ei ole varmuutta edes omasta toimeentulosta, asunnosta ja ruoasta. Miksi siihen kukaan ehdoin tahdoin lapsen vielä haluaisi?
On ehdottomasti yhteiskunnan vastuulla pitää huolta lapsistaan eikä lasten tekoa pidä joutua pelkäämään. Kukaan ei tulevaisuudesta tiedä. Mutta sinä takuulla ymmärsit, mitä ajoin takaa.
Mä en tiedä kuinka paljon meillä on sellaista todella raastavaa köyhyyttä, joka ei johdu päihdeongelmista tai vastaavista. Mutta kuulemma sellaista on. Kuulemma on vanhuksia, jotka joutuvat valitsemaan ottavatko lääkkeensä vai syövätkö ruokaa.
Olen itse jonkun aikaa elänyt peruspäivärahalla ja toimeentulotuella eikä sillä kyllä juhlittu, vaikka vuokran sain maksettua ja ruokaa pöytään. Tosin asiaa helpotti se, että meitä oli kaksi. Mutta ei sillä rahalla kyllä olisi jälkikasvusta huolehdittu. Nykytilanteesta ei ole mitään muuta käsitystä kuin se, että opintotuella ei ainakaan perhettä elätetä.
En kyllä tajua niitä nuoria joillla on opinnot kesken ja velkaa...ja muutakin ja sitten aletaan lisääntyä ja kohta se onkin ero kun arki koittaa.
Sosiaalin rahoilla ei perhettä elätellä.
sterilisaatiossa?
Tai jos olet juuri nyt "tyhmyyttäsi" raskaana, niin oletko menossa tekemään abortin?
Nämä ovat siis KOPPAVAHORON antamat ohjeet köyhille.
Noudata niitä.
en osaa maailmaa parantaa, vaikka haluttaskin..mutta sen verta tiiän minäki että köyhää oli enneki ja lapsia tehtiin...toisaalta köyhyys voi yllättää millon vaan, kun lapsia jo on useempi eikä niitä jaloista pois saa köyhyyden tieltä..
miksi sitten tehä uusia, jos on p.a ja kortsutkaan ei nii kalliita olis? hmm..varmaan se on osittain suunnittelematonta lisääntymistä..taikka ajatellaan, että ihan sama koska sitä lisääntyy, uskosin ettei monikaan ajattele lapsien pukkaamista maalimaan taloudellisuuden ja varakkuuden kautta? lähtökohtana useimmiten halu lisääntyä? onhan toki joillakin laadittu pitkälle kirjanpito..mitä mikäkin saa maksaa ja koska on otollinen ajankohta lisääntyä, noh semmosta otollistakaan ajankohtaa ei välttis tule..
minusta se siis on jokasen perheen oma asiansa lisääntyykö köyhyyteen vai rikkauteen..kunhan ite muksunsa huoltaa sitten kanssa maukumatta sen enempää :)
minusta toi työttömyys voitas ensin hoitaa sillä kuriin, ettei kaikki bisnekset karkaa ulkomaille ja ulkomaista kärrätä suomeen liki ilmasta työvoimaa oman maan työvoimaa korvaamaan...ja eduskunnassa voitas palkkoja pienentää..ei yks äijä taikka akka tartte semmosta tilipussia paperinpyörittelystä..se pärjää pienemmälläki..niihän sitä tarttee niidenki pärjää jokka ruumiinsa työssä väsyttää :D
reilu peli olla tarttis..muuteki saisivat eduskunnassa maksaa lomansa itte ja turhat kekkerinsä muuteki..ei meillekkään kukaan saunailtoja tarjoa yms. kansan pussista :) vaikka töissä ollessa osallistutaanki rattaan pyörittämiseen.. :) ja pidetään nytteki valuutta virtaamassa..
rahaa,et susta ihmisellä olis oikeus lisääntyä.
mä oon itte pistänyt itselleni rajaksi 6000 euroo kuukaudessa,et alkaisin haaveilla lapsista:)
että lapselle on tarjota ruokaa joka päivä, puhtaat ja ehjät vaatteet sekä mahdollisuus terveydenhuoltoon pääsyyn.
kyl suomessa nuo asiat pystyy järkkäämään köyhäkin.
muuten mitäs sitten aattelet siitä kun nykyään naisetkin on hyvin urakeskeisiä joten lasten hankkiminen jää kovin myöhäiseksi ja sehän tiedetään et vanhalla iällä tehdyt lapset kärsii kaikenlaisista vaivoista.
sai ihan toisenlaisen kuvan. Minä en tiedä onko kyse valinnoista vai ei, koska minulla ei ole lapsia enkä ole köyhä.
Myöhäisestä lastenhankinnasta minulla ei ole tarpeeksi tietoa ottaakseni asiaan hirveästi kantaa. Kuulen koko ajan itse, että "kyllähän sinä voit vielä mielesi muuttaa, nykyään on ihan normaalia tehdä lapsia nelikymppisenä", mutta minä ajattelen kyllä vain itseäni, kun totean, että en todellakaan halua murkkuikäistä talouteeni riehumaan samaan aikaan kun itse kärsin vaihdevuosista.
Takia suomessa on hyvä äitiyshuolto, ja jokaisella on mahdollisuus tehdä seula jos haluaa tietää etukäteen sairaudet.
jopa isän yli-ikä lisää vammaisten lasten todennäköisyyttä, yli 40 vuotias mies ei ole enää paras mahdollinen geeniensä luovuttaja ja jos molemmat on tuon ikäisiä niin riski vammaisesta lapsesta kasvaa.
eli se ikä jolloin ihminen on parhaimmillaan lastentekoon on myös se ikä jolloin ollaan usein taloudellisesti heikoimillaan.
Sun lapsettomuudesta?
Ihmettelinkin mistä toi sun katkeruus ja viha köyhiä lapsiperheitä vastaan johtui...
Minusta on hyvinkin pelottavaa, että minä lapsettomana tunnun välittävän lasten hyvinvoinnista ja oikeuksista enemmän kuin keskivertolisääntyjä.
Minusta vain lasten tarpeista huolehtiminen pitää olla ensisijaisesti vanhempien vastuulla. Ja minusta vanhempien ykkösprioriteetti pitäisi olla lapsistaan huolehtiminen. Ei se niin mene, että lapsi tehdään ja yhteiskunta hoitaa kaiken, kyllä siihen vanhemmuuteen sisältyy vastuutakin, herraisä sentään. Lasten suhteen ei voi eikä saa poimia rusinoita pullasta. Lapset ovat kuitenkin lapsia, arvokkaita ihmisiä ja meidän kaikkien etu on se, että heillä on asiat mahdollisimman hyvin.
että ei köyhä tekisi kaikkensa lapsensa eteen?
Sun mielestä köyhä jättää automaattisesti lapsensa heittille yhteiskunnan vastuulle?
mutta tyhjästä on paha nyhjästä. Varmaan joku varastaakin, mutta ei se minusta ole oikea tapa hoitaa asiaa tai kasvattaa lasta.
Jos ei oikeasti ole varaa itse syödä muuta kuin koiranruokaa eikä vakituista asuntoa, niin miten se kaikkensa tekeminen auttaa asiaa? Miksei siinä vaiheessa, jo ennen lasta, ole tehnyt kaikkeaan?
Lapset ovat kyllä minunkin sydäntäni lähellä, mutta on pakko todeta, että subjektiivinen päivähoito-oikeus ja sen lisäksi mahdollisuus siihen, että sosiaaliturvasta katetaan päivähoidon kustannus (lähes) kokonaan, on mielestäni sellainen asia, jossa jo aika hyvin huolehditaan suomalaislasten hyvinvoinnista ja oikeudesta edes yhteen kunnolliseen ateriaan päivässä. - Lisäksi hallituksen päätös takuueläkkeen toteuttamisesta sekä useiden perusturvaetuuksien, kuten lapsilisien ja kotihoidontuen sitomisesta indeksiin ensi vuoden maaliskuusta alkaen ovat pieniä askelia parempaan.
Se mihin minä panostaisin tällä hetkellä lisää resursseja on nuorisopsykiatria ja erityisesti korvamerkkaisin ihan ennenvanhaiseen tapaan sivistystoimelle varoja riittävien koulupsykologi- ja -kuraattoripalvelujen saatavuuden takaamiseen kaikissa Suomen kouluissa. Täytyisi pystyä tukemaan myös sellaisia pitkäaikaissairaita tai -työttömiä, jotka putoavat kaikkien tukien ulkopuolelle.
Onhan näitä...
en ole tämänkään suhteen kartalla, koska ei ole hirveästi kontakteja nuorisoon, mutta mitä tässä nyt kulkee silmät auki, niin kyllä tarvetta olisi nuorten mielenterveystyön parantamiseen. Ja mielenterveystyön parantamiseen ylipäätään. Hoitotyö kuulostaa ja tuntuu kovin lääkekeskeiseltä nykyään, niin vanhusten kuin nuortenkin kohdalla ja se ei voi olla oikea tie.
"Kaikkeen ei kuitenkaan ole varaa."
Hyvin on oikeistolaisten propaganda uponnut. Kaikkeen ON varaa- kyse on vain rahavirtojen ohjaamisesta ja ilmiselvien säästökohteiden hyödyntämisestä.
" Ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta miksi ihmiset tekevät lapsia jo lähtökohtaisesti köyhiin olosuhteisiin?"
No, naisethan niitä lapsia tekevät. Jotkut kutsuvat sellaista toimintaa (äidin)rakkaudeksi, toiset vahingoksi.
"Minun logiikkani mukaan tällaisissa tilanteissa lapsen köyhyydestä vastuu kuuluu myös lapsen vanhemmille, ei vika pelkästään yhteiskunnassa ole."
On se. Mielestäni vakavampi `ongelma` lapsen kehityksen kannalta ei suinkaan ole `köyhyys` vaan köyhä lapsuus ilman vanhempia tai turvallista sosiaalista verkostoa, joka tukisi lasta vaikkakin sitten köyhyydessä. Miten rikasta elämää se sellainen on, jos lapsi näkee vanhempiaan satunnaisesti aamupuurolla ja töiden jälkeen?
Tosi hyvästä vastauksesta. Olet ihan oikeassa, että kaikkeen on varaa. Mutta ei jokaisen kaikkeen. Ei tällä yhteiskunnalla ole varaa tehdä kaikista miljonäärejä, esimerkiksi.
Siinä olen kyllä samaa mieltä(?) kanssasi, että kaikista huolehtimiseen olisi varaa. Ideologisella tasolla ainakin, mutta ei siitä sen enempää, menee kommunistisen propagandan puolelle.
Naiset eivät tee lapsia yksin. Lapsen tekemiseen tarvitaan toimiva siittiösolu (mieheltä) ja toimiva munasolu (naiselta). Neitseellistä sikiämistä ei ole todistettavasti tapahtunut. Olisin kyllä oikeasti odottanut tähän yhtä sellaista vastausta, jossa todettaisiin, että halu saada lapsia ajoi kaiken muun edelle, että ei siinä edes halunnut miettiä onko varaa ruokkia vauva, kun se halu saada se lapsi oli niin kova. Olen oikeasti yllättynyt ettei kukaana vastannut niin.
Minä en tiedä mikä on tällä hetkellä suurin ongelma lasten tai lapsiperheiden kohdalla, koska välikysymyskeskustelu, jota seurasin ja josta tämän aloituksen ajatuksen sain, käsitteli nimeomaan tuloeroja ja rahallisesti mitattavaa köyhyyttä. Ja ainakin opposition mielestä ongelma on todellinen ja vakava. Sosiaaliset ongelmat ovat asia erikseen, joskin varmasti (ja kuulemma) omaavat merkittävän yhteyden tähän rahalliseen köyhyyteen. Yhtä kaikki, myös sillä puolella olen samaa mieltä kuin raha-asiassa eli en ymmärrä miksi tehdä tahallaan lapsia, jos ei heidän tarpeitaan kykene tyydyttämään.
Jännittävää, että nimimerkki dazun ketju ( ei sillä, että erityisesti juuri nimimerkki dazun kirjoituksiin juuri minä erityisesti olisin mieltynyt) on oudosti poistatettu ja että juuri mutta juuri siihen ketjuun satuin kirjoittamaan pidemmin näkemyksiäni. Mutta sinun sanomisiasi ei varmastikaan poistateta palstalta, eikä sitten missään sitten kirveelläkään: Ootko kenties ylläpidon edustaja? Ja miks kaikki mun vähänkin älyllisemmät kannanotot poistatetaan: Siksikö kenties, että häiriköt voisivat ronkkia niitä myöhemmin? Tiedäks sä mahdollisesti siitä asiasta jotakin?
Niin siis mitä halusit tietää? Missä kipupisteitä ja silleen? Oma mielipiteeni -suurieleisesti ilmaisten- menisi siten, että lapsiperheitä _sosiaalistatukseen katsomatta_ tuetaan nykyisin jo liikaakin ( äläkä sitten vääristele!): eri asia tosin esim. nuoret ja toimeentulonsa kanssa kamppailevat työtätekevät ja/tai opiskelevat perheet, kuin sitten jotkut mulkut, joista esim. yksi miljoonatuloinen perheenjäsenistä dyykkaa valtion kassaa miten lystää ja toinen osapuoli perheenjäsenistä on maha paksuna joka vuosi tekemättä _mitään_ muuta. Erityisen rikkaiden perheiden maha paksuna pönöttävät ja omaisuuksia omaavat lapsen odottajat eivät ansaitse mitään yleisiä sosiaalietuuksia tai tukia mielestäni, jos lamasta halutaan nousta, kuten eivät myöskään ansaitse ne mitään yhteiskunnalle elämässään tuottamattomat (pakollista hengissä pysymistä ja asuntoa lukuunottamatta), jotka tekevät maahamme todennäköisimpia uusia kriminaaleja tai muita kärsiviä pelkkien tukien saamisen ilosta tai niiden vuoksi.
Itse en varmastikaan tekisi lapsia, kuin rakkaudesta. Mikään vahinko tai jollekin sontasäkille lapsen pynkääminen ei siis voisi koskaan tai missään kuulua repertuaariini. Jos jossakin kävisi niinkin ikävästi, että vahinko sattuisi, kantaisin siitä taloudellisen vastuun itse ja muilta apuja pyytelemättä ( joskaan mulle ei voisi käydä sellaista, että väärälle ihmiselle hankkisin lapsen).
Ja olen jo valmiiksi pahoillani, jos aloitukseni saa mielestäsi epäoikeudenmukaisesti jäädä palstalle.
Ymmärrän hyvin näkökulmaasi ja allekirjoitankin suuren osan sanomastasi. En ole yleensä harrastanut vääristelyä, mutta varmistaakseni asian jätän vastaamatta pitemmästi, vaikka haluja kyllä olisi. Sen verran mielenkiintoisia pointteja kirjoituksesi sisälsi ja lisäksi olit yksi harvoista, joka puuttui asiaan yleisemmin kuin vain "koppis vihaa köyhiä" -harhan pohjalta.
on ongelma. Yksi lapsi ei ole ongelma, mutta 7 miljardin ihmisen lapset on. Jotenkin on älytöntä, että samaan kansan johtajat huolestuvat ilmastonmuutoksesta, vesipulasta, energiapulasta ja heti perään siitä, että miten meidän käy jos meidän lukumäärä tulevaisuudessa pienenee. Ihminen ei näytä eroavan mitenkään eliölajeista siinä, että se lisääntyy juuri niin kauan, kunnes luonto panee sille rajat. Ja kun rajat tulee vastaan, niin vahvimmat yksilöt pärjää ja yhteiskunta ei auta.
Tämä noin isossa mittakaavassa. Lähemmin tarkasteltuna ongelma on siinä, että ihmiset ei välitä niistä ketkä on lähellä, koska me ollaan ulkoistettu tämä kasvottomalle yhteiskunnalle.
Tätähän mä vähän sivusinkin. Globaalisti ajatellen meillä ei ole mitään tarvetta lisääntyä enempää ja vielä tukea sitä.
Inhimillisesti ajatellen ei kuitenkaan voi sivuuttaa sitä asiaa, että lapsista pitää huolehtia ja heille pitää turvata toimeentulo. Millaiset lapset, sellainen tulevaisuus.
mutta sitten tulee kuvioihin nämä kansalliset intohimot. Siis jos mun isoisät on käynyt Karjalan perämetsissä ampuhiihtomaaottelua Sergein ja Igorin kanssa, niinhän ei me nyt voida sanoa, että ei me oikeastaan tehdä tällä koko maalla mitään, koska me muutetaan kaikki Helsingin kantakaupunkiin, niin kuin joku Vapaavuori haluaa ja musulmaanit voi tusinan lapsensa kanssa tulla täyttämään muun maan Vuosaaresta niihin karjalan perämetsiin.
"..pitää turvata toimeentulo.. "
Mikä sitten on se tarpeellinen toimeentuloa. Pitääkö joka kersalla olla iltapäivävuoro jäähallissa, viulunsoitonopettaja, taksikyydit molempiin, psykologi, oma huone tai mielellään kaksi, pari lemmikkieläintä ja muutama lomamatka vuodessa vai voiko se toimeentulo olla vähäisempi. Ja jos taas vanhemmat kärsii alkoholista, mielenterveysongelmista tai jostain pahemmasta, niin mikään yhteiskunnan antama rahamäärä ei tilannetta pelasta.
että tässä on tullut vähän ajan sisällä 50 000 työtöntä. Pitäsikö niiden kersat kaasuttaa?
Lapsia tehdään kokolailla kahdesta syystä, tieten tahtoen ja puolivahingossa. Tärkeämppä kuin tuo sun kitisemä taloudellinen puoli on vanhempien rakkaus kersoihinsa. Se on sellainen asia, jonka vain isä, tai äiti voi tajuta. Sen takia mä ymmärrän, että nyt sä lätiset asiasta josta sä et tiedä enempää, kuin sika pohjantähdestä.
Köyhillä ei ton kertomani asian lisäksi ole paljon muuta, pitäskö sekin niiltä kieltää? Mun mielestä yksi syy siihen, että ihminen on alkanut elää järjestäytyneessä yhteisössä on heikompien tukeminen. Ne köyhien kersat on niitä, jokka joskus tulevaisuudessa vaihtaa sunkin paskavaipat. Jos niitä vaihtajia ei tehdä, niin sulla voi olla pitkät paskavaipan vaihtovälit edessä, sillä jos joku on varmaa, niin se, että me kaikki tarvitaan ennemmin, tai myöhemmin muiden apuja.
Voitas me tietenkin rakennella lisää oopperataloja ja jäähallejakin.
puhuin tilanteesta, jossa ollaan jo valmiiksi siinä tilanteessa, ettei kyetä edes itselle hankkimaan ruokaa tai varmistamaan asuntoa. Onko siihen järkeä hankkia lapsia ja onko se todellakin lapsen edun mukaista? Sorry vaan, mutta minusta lapsen etu on tärkeämpi juttu kuin jonkun henkilökohtainen hoitovietti.
"Köyhillä ei ton kertomani asian lisäksi ole paljon muuta, pitäskö sekin niiltä kieltää?"
Ai susta on ookoo hommata kersa lohdutukseksi, kun kaikki menee elämässä päin vittua? Olen eri mieltä.
sä mun kirjoitukseni. Kysymys on arvoista. Mikä on oikeasti yhteiskunnan tehtävä ja mikä taas ei.
Menoja on monenlaisia. On mun mielestä pakollisia ja sitten on niitä, jokka olisi ihan kivoja. Ensin pitää hoitaa ne pakolliset ja sitten vasta noi "olisi ihan kivaa olla-menot".
Toki me kaikki mielellämme näemme ympärillämme niitä muita menoja (siis niitä, jokka eivät liippase liian läheltä itseä) joita voitaisiin karsia. Mä voin luetella oman listani.
-kehitysapu
-pakolaiset
-ooppera
-liikunta
-kirkko
-kaikkinainen tuulivoimahaihattelu subventointeineen
-viherpiipeöiden tukeminen
-nuorison paapominen
-joukkoliikenteen tukeminen
-kansallispuistot ja metsien suojelu
-teatteri
-yle
Mutta hei maailma ei ole ihan noin yksinkertainen. Moni asia vaikuttaa moneen muuhunkin.
Sitten vielä toi sun viimeinen lause. Mä sanoin sulle jo, että sä et ymmärrä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta, joten älä suotta tee olettamuksia motiiveista. Mä olen oikeesti palanu halusta päästä lataan tän jonkun naispuolisen kommentin vasta-argumentiksi, naiset kun luulevat olevansa vanhemmuuden asiantuntijoita, oli heillä siihen sitten kompetenssia, tai ei. Mulla on, sulla ei, joten älä opeta isääs nussimaan.
asiassa, jota en edes sanonut. Mä en ole esittänyt tässä mitään vanhempaa, mutta köyhä olen kyllä ollut. Ja olen vastuuntuntoinen aikuinen. Halusin päästä niiden pään sisään, jotka tekevät lapset toivottomaan tilanteeseen, pankkiautomaatin eteiseen ilman tietoa seuraavasta ateriasta. Jos sä olet ollut siinä tilanteessa, niin sitten sulla on kompetenssia vastata että "sä et tiedä, mä tiedän", muuten ollaan samalla viivalla.
Enkä missään vaiheessa kyseenalaistanut mitään tukea lapsille. Mutta säkin taisit mennä siihen ansaan, että kuvittelit ihan ensimmäiseksi, että mä lapsettomana ihmisenä olisin jotenkin yrittänyt karsia lapsellisten rahallisia etuuksia.
Lapsen ja vanhemman välisellä suhteella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko lapsen edun mukaista tuoda häntä elämään, jossa hänelle ei voida tarjota edes ruokaa. Koska lapsen ja vanhemman välisellä suhteella lapsi ei yksinään elä, vaan tarvitsee myös ravintoa, vaatteita, terveydenhoitoa ja mielellään - ainakin näillä keleillä - lämpimän kodin. Jos niiden peräänkuuluttaminen itsestäänselvyytenä on väärin, niin pitäkää sitten vanhemmat tunkkinne.
ongelmakohdat kohdistuvat aina heikoimpiin, heihin, joilla ei ole keinoa pistää kampoihin; lapset, sairaat ja vanhukset.
Olet oikeassa siinä, ettei kaikki olosuhteet ole aina lasten hankinnalle suopeita, mutta lapset ovat siihen kuitenkin syyttömiä. Samoin kukaan ei huvikseen vakavasti sairastu eikä iän myötä halua menettää toimintakykyään.
Pistäisin joka päättäjän vähintään viikoksi ihmisten arkeen, heidän olosuhteisiinsa. Joskushan näin tehtiin opintotukien kanssa. Niin ei kuulemma voi elää (sanoi kokeiluun osallistunut kansanedustaja), silti monelle se on arkea.
millä sdp:n ex puheenjohtaja yritti 2 viikkoa elää
tää oli kk ja kokoomuksen pellavapää...
välinpitämättömyys vähävaraisia kohtaan.
"Ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen, mutta miksi ihmiset tekevät lapsia jo lähtökohtaisesti köyhiin olosuhteisiin? Minun logiikkani mukaan tällaisissa tilanteissa lapsen köyhyydestä vastuu kuuluu myös lapsen vanhemmille, ei vika pelkästään yhteiskunnassa ole."
Mietin kerran tätä samaa kysymystä itsekin... En muista, oliko kyseessä dokumentti vai lehtijuttu nelihenkisestä perheestä, jonka molemmat vanhemmat olivat matalapalkka-alalla, toinen vanhemmista kuitenkin ainakin jutun tekemisen aikaan hoitovapaalla. Molemmilla lapsilla oli sairaus (en muista mikä), joka vaati säännöllistä sairaalahoitoa ja kalliin lääkityksen. Lisäksi olisi tarvittu autoa, koska sairaalaan saattoi tulla äkkilähtö mihin vuorokaudenaikaan tahansa, mutta auton ylläpitämiseen perheellä ei ollut varaa. Muutenkin elämä oli tosi tiukkaa ja yhteiskunnalta olisi kaivattu enemmän taloudellista tukea, mm. juuri auton hankkimiseksi. Perheesen oli tulossa kolmas lapsi. Ja tässä kohtaa (en voinut reaktiolleni mitään) oli pakko ihmetellä MIKSI?
Sairaudelle/sairastumiselle - aikuisen tai lapsen - ei tietenkään mahda mitään ja mielestäni on ihan oikein, että tällaisessa tilanteessa yhteiskunta tukee jäseniään. Mutta jos elää jo valmiiksi niin tukalassa tilanteessa, ettei tiedä mistä huomenna taiotaan perheelle apetta, miksi pitää ehdoin tahdoin syventää ahdinkoaan? Ehkä olisi oikein ja kohtuullista, että yhteiskunta kustantaisi perheelle isomman asunnon, auton, lastenhoitoapua kotiin, tilin ruokakauppaan... Mutta kun sellaista ei ollut luvassa, miksi hyppiä kiikkerässä veneessä? Itse vastaavassa tilanteessa harkitsisin todella tarkkaan kolmannen lapsen yrittämistä, ja päätyisin hyvin suurella todennäköisyydellä keskittämään resurssini jo olemassaolevien lapsien tarpeista huolehtimiseen. Kylmää ehkä, mutta näin ajattelen.
minäkin. En siis ollut kieltämässä keneltäkään mitään apua, päinvastoin. Mutta mä en itse voisi ottaa niin epävarmaan tilanteeseen niin suurta vastuuta ilman mitään takeita mistään hyvästä.
Ja kun tässä nyt on puhuttu lapsen edusta ja hyvinvoinnista niin minä peräänkuuluttaisin myös vanhempien vastuuta huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Missä menee oman jaksamisen rajat? Jos ollaan lähellä katkeamispistettä, niin se on riski koko perheelle. Onko se lapsellekaan hyväksi, jos vanhempi joutuu jatkuvasti uhrautumaan, kieltäytymään, tinkimään, pelkäämään jne?
Vaan ei mulla kuulemma ole oikeutta kommentoida näihin asioihin, kun en tiedä mitään lapsen ja vanhemman suhteesta. Mä vaan tollona lapsettomana kansalaisena koen huolta meidän yhteisten lasten hyvinvoinnista ja mietin mihin resurssimme riittävät ja mitkä vastuut kuuluvat kellekin.