LTO energian kulutus

uskoen

Luulin kuutiokoneen esi- ja jälkilämmityksen vievän paljonkin kaukolämpöä! Kokemukseni tältä ensimmäiseltä talvelta eivät vaan osoita saman suuntaisia arvoja.Etulämmityksen olin säätänyt pitämään ilman aina lämpimän puolella ja jälkilämmityksen olin säätänyt arvoon 19celsius. Mutta kaukolämmön kulutus 2009 jäi alle 2008 lukemien. Lisäsin kyllä kesällä välikattoon 35 kuutiota puhallusvillaa, mutten usko sillä olevan järin suurta vaikutusta. Kaukolämpöä kului 15mwh vuonna 2009.

9

1124

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Utelias.

      Aivan vain kommenttina kulutuksiisi. Jos konaiskulutus on 15 MWh ja käyttöveteen menee 5MWh, niin lämmitykseen jää 10MWH. Yläpohjan osuus on tyypilliseti 20%, eli 2MWH. Rahaksi mitattuna tuo on 80€/vuosi. Jos lisäsit villaa 50% lisää, niin lämmityskulusi pienenivät katon osalta kolmanneksen. Jos oletetaan kaukolämmön kWh hinnaksi 5s, niin säästät vuodessa lämmityskuluissa 80/3€ = 27€.

      Paljonko villojen laitto maksoi?

    • erfgwergweg

      ne lämmitykset extraa kuluttaisi, sisäänhän se lämpö suurimmaksi osaksi tulee?

      • koneellisella

        No tässähän on vissiin kyse siitä, että on laitettu LTO-kone taloon, jossa ei aiemmin ole koneellista ilmanvaihtoa ollut. -> Ilmamäärät tuppaavat kasvamaan reilusti verrattuna lähtötilanteeseen (painovoimaisella / koneellisella poistolla varustettu talo, missä pistetään kylmällä säällä kaikki luukut kiinni ja/tai huippari minimiteholle vetohaitan vuoksi).

        Em. syystä LTO-koneilla ei saadakaan säästöä energiakuluissa, vaikka tällä argumentilla niitä tavataan markkinoida. Ne todelliset hyödyt ovatkin pääasiassa mukavuuteen liittyviä; parempi ilmanvaihtuvuus (=parempi sisäilman laatu), tuloilman suodatus (=ei pölyt sisään erit. kaupunkialueilla), lämmitetty tuloilma (=vähemmän vetohaittaa), ei ulkoseinät täynnä korvausilmaräppänöitä (=parempi äänieristys ja pienempi alttius tuulelle).


      • uskoen
        koneellisella kirjoitti:

        No tässähän on vissiin kyse siitä, että on laitettu LTO-kone taloon, jossa ei aiemmin ole koneellista ilmanvaihtoa ollut. -> Ilmamäärät tuppaavat kasvamaan reilusti verrattuna lähtötilanteeseen (painovoimaisella / koneellisella poistolla varustettu talo, missä pistetään kylmällä säällä kaikki luukut kiinni ja/tai huippari minimiteholle vetohaitan vuoksi).

        Em. syystä LTO-koneilla ei saadakaan säästöä energiakuluissa, vaikka tällä argumentilla niitä tavataan markkinoida. Ne todelliset hyödyt ovatkin pääasiassa mukavuuteen liittyviä; parempi ilmanvaihtuvuus (=parempi sisäilman laatu), tuloilman suodatus (=ei pölyt sisään erit. kaupunkialueilla), lämmitetty tuloilma (=vähemmän vetohaittaa), ei ulkoseinät täynnä korvausilmaräppänöitä (=parempi äänieristys ja pienempi alttius tuulelle).

        Edellinen oli pelkkää asiaa. Näin suunnittelin ja ensimmäisen talven kustannukset yllättivät positiivisesti.


      • LTO:lla
        koneellisella kirjoitti:

        No tässähän on vissiin kyse siitä, että on laitettu LTO-kone taloon, jossa ei aiemmin ole koneellista ilmanvaihtoa ollut. -> Ilmamäärät tuppaavat kasvamaan reilusti verrattuna lähtötilanteeseen (painovoimaisella / koneellisella poistolla varustettu talo, missä pistetään kylmällä säällä kaikki luukut kiinni ja/tai huippari minimiteholle vetohaitan vuoksi).

        Em. syystä LTO-koneilla ei saadakaan säästöä energiakuluissa, vaikka tällä argumentilla niitä tavataan markkinoida. Ne todelliset hyödyt ovatkin pääasiassa mukavuuteen liittyviä; parempi ilmanvaihtuvuus (=parempi sisäilman laatu), tuloilman suodatus (=ei pölyt sisään erit. kaupunkialueilla), lämmitetty tuloilma (=vähemmän vetohaittaa), ei ulkoseinät täynnä korvausilmaräppänöitä (=parempi äänieristys ja pienempi alttius tuulelle).

        Painovaoimaisessa on sellainen ominaisuus että se toimii tehokkaammin kun lämpötilaero on suurempi. Voi käydä niinkin että koneellisella imanvaidolla talviaikainen ilmanvaihto jopa pienenee verrattun vanhaan.


    • Saku76543

      Hyvällä LTO-koneella ei tarvitakaan suurta energiamäärää jälkilämmitykseen. Etulämmitykseen menee vain sähköenergiaa. Jäätymisvaaran takia etulämmitys on mahdotonta toteuttaa normaalilla lämmitysvedellä.

      • Hyötyä on

        Jos vertaat pelkkään poisto/painovoimaiseen ilmanvaihtoon,lto-koneen jälkilämmityksen energian kulutusta ei voi verrata suoraan vastuksen kuluttamaan energiaan koska jollainhan se korvausilmaventtiilistä otettu "pakkasilmakin" lämmitetään. Joten ei se kaikki energia ihan harakoille mene? Mutta ei kannata suoraan uskoa LTO:n eikä ainakaan ilmalämpöpumppukauppiaiden ilmoittamia hyötysuhteita. Ittellä molemmat käytössä ja hyviä ovat muttei niin hyviä kuin esitteissä väitetään?


    • lainkaan

      Eihän siinä kulu yhtään enempää engriaa jos ilmaa lämmitetään iv-koneen luona, verrattuna siihen että lämmittäminen tapahtuisi vasta huoneessa. (oletuksella että kanavat ei aiheuta lämpöhävitä, eli ovat sisällä tai hyvin eristettyjä)

      • ja lämmöntarvetta

        Energiankulutukseen vaikuttaa myös ilmanvaihtuvuus. On hyvin tunnettu tosiasia, että pientalot kuluttavat vähemmän lämmitysenergiaa kuin laskennallinen mitoitus ennustaa. Mutku siinä mitoituksessa oletetaan, että ilma vaihtuu ohjeiden mukaan ILMANVAIHTOLAITTEIDEN KAUTTA vähintään 0,5x tunnissa (pienimmissä asunnoissa jopa 1x tunnissa) vielä vuotoilmanvaihto = ilmavuodot rakenteiden läpi siihen päälle => kokonaisilmanvaihtokerroin VÄHINTÄÄN 0,7.

        Todellisuudessa ne kokonaisilmanvaihtokertoimet ovat kuitenkin luokkaa 0,4-0,5 (sisältäen vuotoilmanvaihdon) eli ilma vaihtuu PÄÄASIASSA vuotojen (ilmanvaihtokerroin 0,2-0,3 luokkaa) kautta ja ehkä pikkuisen myös sen varsinaisen ilmanvaihdon kautta. Ne karmi&korvausilmaventtiilithän on tapana pistää viileällä säällä kiinni ja/tai huippari (jos on) pois päältä.

        Jos tällaiseen taloon sitten lätkäistäänkin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ja sillä vaihdetaan ilmaa 0,5x talon tilavuus tunnissa vuodot (n=0,25) vielä päälle, niin kokonaisilmanvaihtuvuus lähes tuplaantuu (esim. 0,45 -> 0,75). Seuraus: ilmanvaihtuvuus = tuloilman lämmöntarve kasvaa periaatteessa 67 %, mutta 50 % hyötysuhteella poistoilmasta lämpöä talteen ottava LTO toisaalta säästää lämmitysenergiasta 0,5/0,75 * 50 % = 33 %, joten lämmöntarve muuttuu 1,67x0,67 = 1,11 kertaiseksi eli KASVAA 11 %.

        Tämä 0,5/0,75 -kerroin tulee siitä, että LTO ottaa lämpöä talteen vain koneen läpi menevästä ilmavirrasta, ei kokonaisilmavirrasta (sis. vuodot).


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö

      palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh
      Maailman menoa
      89
      2158
    2. Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.

      "Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläke­maksuilleen monin­kertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr
      Maailman menoa
      138
      1796
    3. Millä kolmella sanalla

      Kuvailisit kaivattuasi?
      Ikävä
      173
      1333
    4. Miltä se tuntuu olla

      vihattu ja kukaan ei puolusta?
      Ikävä
      229
      805
    5. Mitä mietit juuri nyt?

      🤔
      Ikävä
      65
      744
    6. Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos

      Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol
      Maailman menoa
      10
      721
    7. Kyllä mä oon valmis jos sä oot

      Vaikka ja mihin... mutta paikka on väärä.
      Ikävä
      60
      720
    8. Trumpille jälleen voitto

      Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako
      Maailman menoa
      211
      619
    9. Aurinkoni...

      On ikävä sua ❤️
      Ikävä
      49
      587
    10. Haluan teidät molemmat elämääni

      Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </3
      Ikävä
      47
      550
    Aihe