"oi Suomi, katso

sinun päiväs koittaa". Vai koittaako?

........
Joitakin aikoja sitten julkisuudessa esitettiin merkittävä havainto. Eli niillä paikkakunnilla, joissa äänestysaktiivisuus on heikointa, rikollisuutta esiintyy muuta maata enemmän.

Omalla tavallaan tämä havainto vahvistaa sitä, mitä olen edellä esille tuonut. Eli kansalaisten luottamus nykyiseen poliittiseen johtoon ja puolueisiin yleensäkin heikentyy heikentymistään ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuessa luottamus koko yhteiskuntaan hiipuu ja samalla menettävät merkityksensä myös isänmaahan liittyvät henkiset arvot. Nyt kun usko oikeudenmukaiseen ja turvalliseen yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen romahtaa, tällä on taipumusta johtaa rikoksiin ja yleiseen piittaamattomuuteen laista ja yhteiskuntajärjestyksestä

Kansa ja maamme poliittinen johto ovat vuorovaikutussuhteessa keskenään. Eli maassamme on täsmälleen sellainen presidentti, hallitus ja eduskunta kuin mitä tämä kansa on ansainnut ja nyt kun kansa on lähtenyt kulkemaan vääriä ja turmiollisia teitä, ovat lainlaatijat tulleet perässä ja lainlaatimisellaan ja omilla esimerkeillään luoneet ne oikeuskäytännön ja yhteiskuntamoraalin periaatteet, joiden mukaan maassamme eletään; ja sen henkisen ilmapiirin, joka kasvattaa tulevien sukupolvien eettiset ja moraaliset periaatteet sekä yleisen oikeustajun. Nyt kun vääryys ja rikollisuus sekä henkinen ja moraalinen rappio rehottaa kaikissa yhteiskuntapiireissä, rattijuopot ovat ministereinä, kansanedustajina, puolue-eliitissä jne. niin mitä tältä kansalta voi muuta vaatia kuin mitä idolit esikuvillaan edustavat. Eli pimentynyt on ymmärrys poliitikoilta kuin kansaltakin ja suunta kulkee kohti entistäkin suurempia vaikeuksia ja kysyä sopii, kuinka alas ja syvälle on kansan vajottava ennen kuin kansa herää ja lähtee muuttamaan kurssia kohti uutta ja parempaa tulevaisuutta?

Kansa tarvitsee todellisia ja kaukaa viisaita oikeamielisiä ja henkisesti voimakkaita johtajia - johtajia, jotka presidentti Kekkosen tavoin välittävät kansastaan, jopa yksittäisistä kansalaisista ja heidän oikeuksistaan. Valitettavasti nykyisestä yhteiskunnasta nämä kansastaan välittävät viisaat ja voimakkaat johtajat, muutamia yksittäistauksia lukuun ottamatta, lähes täysin puuttuvat. Merkillepantava piirre on jo pitemmän aikaa ollut se, että unohdetun ja vähäosaisen kansan asiat unohtuvat niin pian kuin kansan edustajakseen ja oikeuksiensa puolustajakseen äänestämälle edustajalle johtajan paikka jostain ilmaantuu. Näin kävi Pekka Vennamolle, Asko Apukalle ja niin monille muille. Oma etu meni kansan edus edelle ja samaa linjaa edustaa myös eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Hänelle ei riitä enää kotoinen johtajuus. Haaveilee jo EU-presidentiksi ja on jo ajat sitten unohtanut ja hylännyt oman maan kansalaiset - heidän oikeutensa ja menestyksensä.
.........
http://www.aretalogia.com/kansakunta/katso.html