Yötaivas

Jos kameran herkkyysasetuksen pudottaisi kohinan vähentämiseksi arvoon ASA 200 niin kyllä sillä silti saisi kuvat ainakin 6:nnen magnitudin tähdistä, joka normaaliobjektiivin isohkon kuvakulman kanssa lienee aika riittävää.

normaaliobiskalla kirjoitti:

Jos kameran herkkyysasetuksen pudottaisi kohinan vähentämiseksi arvoon ASA 200 niin kyllä sillä silti saisi kuvat ainakin 6:nnen magnitudin tähdistä, joka normaaliobjektiivin isohkon kuvakulman kanssa lienee aika riittävää.

Lue lisää

näissä tähtien kuvailutouhuissa kannattaa muistaa, että valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko.
Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät.

Eli 300/4 lalla saa tädet paremmin kuvaan kun vaikkapa 50/1,4 , koska 300/4 kikkareessa on isompi apertuuri noin niinku millimetreissä.

Reijo remeli kirjoitti:

näissä tähtien kuvailutouhuissa kannattaa muistaa, että valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko.
Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät.

Eli 300/4 lalla saa tädet paremmin kuvaan kun vaikkapa 50/1,4 , koska 300/4 kikkareessa on isompi apertuuri noin niinku millimetreissä.

Lue lisää

Kun puhutaan valokuvauksesta/digikuvauksesta niin kyllä se on nimenomaan aukkosuhde (tai valovoima jos kuvataan täydellä aukolla) joka ratkaisee millä nopeudella filmille/kennolle valoa tulee valmiin kuvan eli lopputuloksen kannalta.

Visuaalisesti aukon _absoluuttinen_ koko ratkaisee, tosin myös suurennus vaikuttaa asiaan. Ero juontunee siitä että silmä toimii hiukan eri tavalla kuin negatiivi/kenno.

Reijo remeli kirjoitti:

näissä tähtien kuvailutouhuissa kannattaa muistaa, että valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko.
Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät.

Eli 300/4 lalla saa tädet paremmin kuvaan kun vaikkapa 50/1,4 , koska 300/4 kikkareessa on isompi apertuuri noin niinku millimetreissä.

Lue lisää

"valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko."

Jos tuo olisi totta tähtien kuvaamisen suhteen niin se olisi totta kaikessa muussakin kuvauksessa.

Reijo remeli kirjoitti:

näissä tähtien kuvailutouhuissa kannattaa muistaa, että valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko.
Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät.

Eli 300/4 lalla saa tädet paremmin kuvaan kun vaikkapa 50/1,4 , koska 300/4 kikkareessa on isompi apertuuri noin niinku millimetreissä.

Lue lisää

300/4 objektiivin suurin aukko on 4 ja 50/1,4 objektiivin suurin aukko on 1,4 joka valottaa kuvan 1/8 ajassa samalle tasolle kohteesta riippumatta. Kuvakulma on 300 millisessä vain 1/6 50 millisen kuvakulmasta.

Reijo remeli kirjoitti:

näissä tähtien kuvailutouhuissa kannattaa muistaa, että valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko.
Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät.

Eli 300/4 lalla saa tädet paremmin kuvaan kun vaikkapa 50/1,4 , koska 300/4 kikkareessa on isompi apertuuri noin niinku millimetreissä.

Lue lisää

"Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät."

Tuo on totta, huomaa sana _"näkyvät"_. Visuaalisesti, eli silmin katsoen, asia on noin. Kuvaaminen on eri asia.

cameraobfuscata kirjoitti:

"Mitä isompi rööri, sitä paremmin tähdet näkyvät."

Tuo on totta, huomaa sana _"näkyvät"_. Visuaalisesti, eli silmin katsoen, asia on noin. Kuvaaminen on eri asia.

Lue lisää

Suurimmissa tähtikaukoputkissa on monen metrin halkaisijainen aukko ja vastaaavasti pitkä polttoväli. Ammattikäytössä niitä ei enää nykyisin käytetä visuaalisesti lainkaan, ainoastaan kuvataan. Kuvakulma on hyvin pieni, jopa vain muutama kulmaminuutti.

Mitä järkeä on rakentaa hyvin isoja tähtikaukoputkia jos aukkosuhde kuitenkin ratkaisee valotuksessa? Samaan aukkosuhteeseenhan pääsisi pienemmälläkin kaukoputkella ja paljon halvemmalla.

Ongelman ratkaisu löytynee siitä että kuvattavat kohteet ovat pieniä. On pakko olla pitkä polttoväli että kohteet saataisiin kuvattua isossa koossa. Kaukoputken halkaisijan täytyy olla erikoisen iso että pitkästä polttovälistä huolimatta saataisiin säädyllinen valovoima.

Aukko ratkaisee kirjoitti:

"valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko."

Jos tuo olisi totta tähtien kuvaamisen suhteen niin se olisi totta kaikessa muussakin kuvauksessa.

Lue lisää

"Kohde ei kuvaamisen periaatteita muuta Aukko ratkaisee24.3.2010 12:30 "valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko."

Jos tuo olisi totta tähtien kuvaamisen suhteen niin se olisi totta kaikessa muussakin kuvauksessa. "

Kyseessä on pistemmäiset kohteet, joten se ei ole sama asia kun tavallisessa kuvaamisessa.

Pistemmäisten kohteiden kyseessä ollessa ainoa ratkaiseva asia on sen apertuurin pinta-ala, eli siis halkaisija.

ReiskaRemmi kirjoitti:

"Kohde ei kuvaamisen periaatteita muuta Aukko ratkaisee24.3.2010 12:30 "valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko."

Jos tuo olisi totta tähtien kuvaamisen suhteen niin se olisi totta kaikessa muussakin kuvauksessa. "

Kyseessä on pistemmäiset kohteet, joten se ei ole sama asia kun tavallisessa kuvaamisessa.

Pistemmäisten kohteiden kyseessä ollessa ainoa ratkaiseva asia on sen apertuurin pinta-ala, eli siis halkaisija.

Lue lisää

Samanlaista valoa se tähdistä tuleva valo on kuin muukin valo ja samat säännöt siihen pätevät. Ei ole mitenkään ratkaisevaa vaikuttaako se yhteen vaiko useampaan kennon pikseliin.

Kennon pikselin sisällähän ei mitään resoluutiota ole, joten on ihan se ja sama paljonko pikseliä pienemmästä kulmasta valo tulee.

ReiskaRemmi kirjoitti:

"Kohde ei kuvaamisen periaatteita muuta Aukko ratkaisee24.3.2010 12:30 "valovoima ei ole se ratkaiseva tekijä, vaan etuelementin koko."

Jos tuo olisi totta tähtien kuvaamisen suhteen niin se olisi totta kaikessa muussakin kuvauksessa. "

Kyseessä on pistemmäiset kohteet, joten se ei ole sama asia kun tavallisessa kuvaamisessa.

Pistemmäisten kohteiden kyseessä ollessa ainoa ratkaiseva asia on sen apertuurin pinta-ala, eli siis halkaisija.

Lue lisää

Ihan yhtä pistemäisistä osista ne kaikki kuvauskohteet koostuvat. Ei tässä millekään esoteeriselle mystiikalle ole tarvetta. Valo-oppi ei muutu miksikään kuvataan yötaivaan tähtiä tai kukkapenkin ruusupegoniaa vaikka valon määrässä luultavasti onkin huikea ero.

eipäs harhauteta! kirjoitti:

300/4 objektiivin suurin aukko on 4 ja 50/1,4 objektiivin suurin aukko on 1,4 joka valottaa kuvan 1/8 ajassa samalle tasolle kohteesta riippumatta. Kuvakulma on 300 millisessä vain 1/6 50 millisen kuvakulmasta.

Lue lisää

"300/4 objektiivin suurin aukko on 4 ja 50/1,4 objektiivin suurin aukko on 1,4 joka valottaa kuvan 1/8 ajassa samalle tasolle kohteesta riippumatta."

Kokeile jos kiinnostaa.
Ota kuva tähtitaivaasta kahdella eri lasilla.
Toisessa on vaikkapa mainittu 50/1,4 himmentämättä ---> aukko n. 35,7mm
Toisessa 300/4 ---> aukko n. 75mm


Kuvaa samalla valotusajalla, ja katso kummassa kuvassa tähdet ovat kirkkaampia.

ReijoRemmmi kirjoitti:

"300/4 objektiivin suurin aukko on 4 ja 50/1,4 objektiivin suurin aukko on 1,4 joka valottaa kuvan 1/8 ajassa samalle tasolle kohteesta riippumatta."

Kokeile jos kiinnostaa.
Ota kuva tähtitaivaasta kahdella eri lasilla.
Toisessa on vaikkapa mainittu 50/1,4 himmentämättä ---> aukko n. 35,7mm
Toisessa 300/4 ---> aukko n. 75mm


Kuvaa samalla valotusajalla, ja katso kummassa kuvassa tähdet ovat kirkkaampia.

Lue lisää

Kannattaa katsoa kummassa kuvassa näkyy _himmeämpiä_ tähtiä, siis niitä tähtiä jotka ovat vähemmän kirkkaita. Eli niitä joiden magnitudi ilmoitetaan suuremmalla luvulla.

Näissä objektiiveissahan kuvakulma on ihan erilainen, joten kandee tarkkaan tsekata mitä tähtiä kuvassa näkyy. Luonnollisesti on pyrittävä siihen että kuvissa näkyvät samat kirkkaimmat tähdet ja sitten katsotaan mitä himmeämpiä tähtiä näkyy. Rajamagnitudi määräytyy himmeimpien vielä nipin-napin näkyvien tähtien mukaan.

Esteettinen vaikutelma ("kummassa kuvassa tähdet ovat kirkkaampia") ei siis asiaa ratkaise, vaan se mikä tähti näkyy ja mikä ei. Tähdet ovat yksilöitä!

kokeiltu on kyllin kirjoitti:

Kannattaa katsoa kummassa kuvassa näkyy _himmeämpiä_ tähtiä, siis niitä tähtiä jotka ovat vähemmän kirkkaita. Eli niitä joiden magnitudi ilmoitetaan suuremmalla luvulla.

Näissä objektiiveissahan kuvakulma on ihan erilainen, joten kandee tarkkaan tsekata mitä tähtiä kuvassa näkyy. Luonnollisesti on pyrittävä siihen että kuvissa näkyvät samat kirkkaimmat tähdet ja sitten katsotaan mitä himmeämpiä tähtiä näkyy. Rajamagnitudi määräytyy himmeimpien vielä nipin-napin näkyvien tähtien mukaan.

Esteettinen vaikutelma ("kummassa kuvassa tähdet ovat kirkkaampia") ei siis asiaa ratkaise, vaan se mikä tähti näkyy ja mikä ei. Tähdet ovat yksilöitä!

Lue lisää

"Kannattaa katsoa kummassa kuvassa näkyy _himmeämpiä_ tähtiä, siis niitä tähtiä jotka ovat vähemmän kirkkaita. Eli niitä joiden magnitudi ilmoitetaan suuremmalla luvulla."

Niin.
Ja jos kirkkaat tähdet ovat toisessa kirkkaampia kun toisella putkella kuvattuna, niin on ne himmeämmätkin.