Sander:Taistelu Suomesta

"että sodan syy oli NL:n kaajentumispolitiikka ja liitto natsien kanssa."

Ei Stalin tehnyt sopimusta Hitlerin kanssa varsinkaan siksi, että olisi tilannut sopimuksella sodan Suomea vastaan. Tämä seikka taitaa unohtua aina vähän viisaimmiltakin luennoitsijoilta ja tutkijoilta. Kyllä sota Suomen suunnalla oli Hitlerille ja Stalinille vastenmielinen kokonaisuus, jota yritettiin yhdessä diplomaattiteitse välttää viimeiseen saakka. Suomen miehittämisen ja liittäminen neuvostotasavaltojen perheeseen tuli tapahtua samaa kaavaa noudattaen kuten kävi Viron ja Latvian tapauksessa. Liettua meni vähän toisella tavalla.

oikein vai väärin kirjoitti:

"että sodan syy oli NL:n kaajentumispolitiikka ja liitto natsien kanssa."

Ei Stalin tehnyt sopimusta Hitlerin kanssa varsinkaan siksi, että olisi tilannut sopimuksella sodan Suomea vastaan. Tämä seikka taitaa unohtua aina vähän viisaimmiltakin luennoitsijoilta ja tutkijoilta. Kyllä sota Suomen suunnalla oli Hitlerille ja Stalinille vastenmielinen kokonaisuus, jota yritettiin yhdessä diplomaattiteitse välttää viimeiseen saakka. Suomen miehittämisen ja liittäminen neuvostotasavaltojen perheeseen tuli tapahtua samaa kaavaa noudattaen kuten kävi Viron ja Latvian tapauksessa. Liettua meni vähän toisella tavalla.

Lue lisää

natsien kanssa. Sehän muutti tilanteen sellaiseksi, että NL saattoi häiriöittä toteuttaa suunnitelmansa.

juuri liitto kirjoitti:

natsien kanssa. Sehän muutti tilanteen sellaiseksi, että NL saattoi häiriöittä toteuttaa suunnitelmansa.

Liittolaiset Stalin ja Hitler eivät laskelmoineet Suomen konfliktin kärjistyvän sodaksi, vaan Suomen tipahtavan NL etupiiriin kuten kävi Viron tapauksessa. Sota Suomen alueella ei ollut missään tapauksessa, ei Saksan, kuin ei myöskään Neuvostoliiton etu. Tapahtumathan kehittyivät (Talvisodan jatkuessa) paktin osapuolien etujen vastaisesti epäkiitolliseen suuntaan, länsiliiton väliintulouhka oli aivan hiuskarvan varassa. Jos Suomi olisi sopinut eikä sotinut koko 2ms:n historiaakin kirjoitettaisiin toisella tavalla.

tarkoitin kirjoitti:

Liittolaiset Stalin ja Hitler eivät laskelmoineet Suomen konfliktin kärjistyvän sodaksi, vaan Suomen tipahtavan NL etupiiriin kuten kävi Viron tapauksessa. Sota Suomen alueella ei ollut missään tapauksessa, ei Saksan, kuin ei myöskään Neuvostoliiton etu. Tapahtumathan kehittyivät (Talvisodan jatkuessa) paktin osapuolien etujen vastaisesti epäkiitolliseen suuntaan, länsiliiton väliintulouhka oli aivan hiuskarvan varassa. Jos Suomi olisi sopinut eikä sotinut koko 2ms:n historiaakin kirjoitettaisiin toisella tavalla.

Lue lisää

perusasioita. Juuri liitto natsien kanssa mahdollisti NL:n laajentumispolitiikan. Jo kesällä -39 oli tarkistettu suunnitelma hyökkäyksestä Suomeen. Joukkojen keskitys alkoi jo syyskuussa osittaisella liikekannallepanolla ( 2-3 miljoonaa miestä) ja kiihtyi lokakuussa. Hyökkäys alkoi, kun lisäjoukot olivat saapuneet.

tajua edes kirjoitti:

perusasioita. Juuri liitto natsien kanssa mahdollisti NL:n laajentumispolitiikan. Jo kesällä -39 oli tarkistettu suunnitelma hyökkäyksestä Suomeen. Joukkojen keskitys alkoi jo syyskuussa osittaisella liikekannallepanolla ( 2-3 miljoonaa miestä) ja kiihtyi lokakuussa. Hyökkäys alkoi, kun lisäjoukot olivat saapuneet.

Lue lisää

Edellisen kirjoittajan pointti oli, että sota ei ollut NL:n ensisijainen tavoite, vaan Suomen liittäminen vähitellen Baltian maiden tapaan. Kun tämä ei onnistunut, jouduttiin turvautumaan sotaan.

dtyjkdtyk kirjoitti:

Edellisen kirjoittajan pointti oli, että sota ei ollut NL:n ensisijainen tavoite, vaan Suomen liittäminen vähitellen Baltian maiden tapaan. Kun tämä ei onnistunut, jouduttiin turvautumaan sotaan.

Lue lisää

Yritin tolkuttaa mutta kun ei mee perille niin ei. Stalinhan luuli vielä sillonkin ettei Suomi ala sotimaan NL vastaan kun hänen sotajoukkonsa vyöryivät torvisoittokunnat kärjessä pitkän rajamme yli. Sotajoukoille oli kerrottu Suomen ottavan heidät vastaan vapauttajina, kukkapuskien kera. Kaksi viikkoa oli annettu aikaa Helsinkiin. Jos viitsii kaivella Talvisodan aikaisia Saksan ja Neuvostoliiton välistä diplomaattikirjeenvaihtoa niin niistä selviää varsin hyvin kuinka huolestuneita paktin osapuolet olivat sodasta joka pitkittyessään vaaransi Saksan raaka-aineiden saamisen Suomesta. Suomen valtaamisesta kaverukset olivat yhtä mieltä, mutta nythän puhuttiinkin SODASTA. Sodalla on aina se vaara että se eskaloituu, ja tätä Saksa ja Neuvostoliitto pelkäsivät. Saksa oli sodassa länsimaita vastaan jolle Neuvostoliitto oli luvannut selustatukensa ja toimittaa Saksaan sen tarvitsemia mineraaleja öljy nyt kaikkein tärkeimpänä, joka mahdollisti Hitlerin sodankäynnin. Suomen pitkittynyt Talvisota sotki Neuvostoliiton Saksalle lupaamia toimituksia.

justiinsa jepulis kirjoitti:

Yritin tolkuttaa mutta kun ei mee perille niin ei. Stalinhan luuli vielä sillonkin ettei Suomi ala sotimaan NL vastaan kun hänen sotajoukkonsa vyöryivät torvisoittokunnat kärjessä pitkän rajamme yli. Sotajoukoille oli kerrottu Suomen ottavan heidät vastaan vapauttajina, kukkapuskien kera. Kaksi viikkoa oli annettu aikaa Helsinkiin. Jos viitsii kaivella Talvisodan aikaisia Saksan ja Neuvostoliiton välistä diplomaattikirjeenvaihtoa niin niistä selviää varsin hyvin kuinka huolestuneita paktin osapuolet olivat sodasta joka pitkittyessään vaaransi Saksan raaka-aineiden saamisen Suomesta. Suomen valtaamisesta kaverukset olivat yhtä mieltä, mutta nythän puhuttiinkin SODASTA. Sodalla on aina se vaara että se eskaloituu, ja tätä Saksa ja Neuvostoliitto pelkäsivät. Saksa oli sodassa länsimaita vastaan jolle Neuvostoliitto oli luvannut selustatukensa ja toimittaa Saksaan sen tarvitsemia mineraaleja öljy nyt kaikkein tärkeimpänä, joka mahdollisti Hitlerin sodankäynnin. Suomen pitkittynyt Talvisota sotki Neuvostoliiton Saksalle lupaamia toimituksia.

Lue lisää

e olekaan sota, kun sen tekee NL? Onpahan pojilla jutut. Syytä huoleen kaveruksilla todella oli, sillä yhteiset suunnitelmat uhkasivat romuttua. Ja sitten vielä väitetään Suomen ja Saksan olleen jotenkin yhteisioiminnassa.

Palstan "tietäjien" sananselityksiä voi vain ihailla.

naapurimaahan kirjoitti:

e olekaan sota, kun sen tekee NL? Onpahan pojilla jutut. Syytä huoleen kaveruksilla todella oli, sillä yhteiset suunnitelmat uhkasivat romuttua. Ja sitten vielä väitetään Suomen ja Saksan olleen jotenkin yhteisioiminnassa.

Palstan "tietäjien" sananselityksiä voi vain ihailla.

Lue lisää

Oliko Viro ja NL sodassa mielestäsi? Historia ei ainakaan tällaista tunne. Maa miehitettiin ilman sotaa. Se oli pyrkimys myös Suomen suhteen, mutta ei onnistunut. Siksi jouduttiin käyttämään vaihtoehto b:tä eli sotaa.

Oletko sinä sellainen "tietäjä", jonka mielestä NL olisi mieluummin ottanut sodalla sellaista, minkä olisi saanut neuvottelemalla? Selitäpä nyt ensin vaikka tuo.

sgjsrj kirjoitti:

Oliko Viro ja NL sodassa mielestäsi? Historia ei ainakaan tällaista tunne. Maa miehitettiin ilman sotaa. Se oli pyrkimys myös Suomen suhteen, mutta ei onnistunut. Siksi jouduttiin käyttämään vaihtoehto b:tä eli sotaa.

Oletko sinä sellainen "tietäjä", jonka mielestä NL olisi mieluummin ottanut sodalla sellaista, minkä olisi saanut neuvottelemalla? Selitäpä nyt ensin vaikka tuo.

Lue lisää

tai taipui miehitykseen. Kerro, missä ja milloin Suomi teki vastaavan sopimuksen. Ja selitä viimein, eikö täysimittainen hyökkäys ole sota, vaikka virallinen julistus jäikin antamatta? Voimatkin olivat kokonaan toista luokkaas kuin Baltiassa.

Suomen valtaaminen ei ole ollut itsetarkoitus, vaan se on liittynyt ennustettavissa olevaan maailmansotaan. Saksa oli miehittänyt jo aiemmin keskieurooppaa ja natsit uhosivat maailmanvalloituksellaan. Suurvaltana Neuvostoliitto ei jäänyt odottelemaan uhkaa Itämereltä, vaan yritti hankkia alueita ja tukikohtia Suomesta ja Baltiasta.
Nämä alueet olivat "sotilaallinen tyhjiö", eli eivät olisi pystyneet puolustautumaan Saksan hyökkäykseltä. Saksa olisi vallannut Baltian ja Suomen mennen tullen. Neuvostoliitto olisi ollut vakavasti uhattuna siinä tilanteessa. Tosin loppujen lopuksi niinhän sitten kävikin, mutta vasta myöhemmin.

Viro sopi kirjoitti:

tai taipui miehitykseen. Kerro, missä ja milloin Suomi teki vastaavan sopimuksen. Ja selitä viimein, eikö täysimittainen hyökkäys ole sota, vaikka virallinen julistus jäikin antamatta? Voimatkin olivat kokonaan toista luokkaas kuin Baltiassa.

Lue lisää

löytyy jo aiemmin sanomastani. NL valtasi Viron saatuaan ensialkun tukikohdat neuvotteluteitse. Sotaa ei tullut lainkaan kuten tuossa "sivusta" tukeni jo mainitsi. Näin oli tarkoitus vallata myös Suomikin. Laidoner oli neuvotellut Stalinin kanssa useammankin kerran ja noissa tapaamisissa Stalin oli sanonut Laidonerille Suomen kohdalla tilanteen olevan Balttian maiden tapainen.

Moskova, 19.1.1940 Huom. aika ja paikka.

...." Kenraali selitti, että hän oli uleisesti saanut sen vaikutelman Stalinin lausunnoista, että tämä ei todellakaan pyrkinyt liittämään Suomea Neuvostoliiton valtioalueeseen. Enemmänkin näytti siltä, että hän, kuten Baltian maiden tapauksessakin, tyytyisi tiettyjen strategisten kohteiden hankintaan sekä Neuvostoliiton-Suomen suhteiden selkeytymiseen siten, että Suomi ei voisi astua Neuvostoliiton vihollisten puolelle. Hän nähtävästi piti tätä ratkaisua riittävänä ja Neuvostoliiton kokonaisintressejä tarkastellen edullisempana kuin liittämistä. "......
...." Yksityiskohta, jonka kenraali kertoi Moskovan vierailultaan, on syytä vielä mainita: Yhdellä Moskovan illallisella, joista jotkin veivät todella pitkän ajan ja joiden aikana venäläiseen tapaan pidettiin useita puheita. Stalin oli pikkutunneilla sanonut hänelle, kenraalille, että nyt hän nostaa maljan, joka kummastuttaa joitakuita vieraita ja jota ehkä kaikki eivät hyväksy. Sitten Stalin oli noussut ja nostanut lasinsa sanoen "Suomen itsenäisyydelle ja sen kansanhallitukselle". "........

http://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-01-19.html

Viro sopi kirjoitti:

tai taipui miehitykseen. Kerro, missä ja milloin Suomi teki vastaavan sopimuksen. Ja selitä viimein, eikö täysimittainen hyökkäys ole sota, vaikka virallinen julistus jäikin antamatta? Voimatkin olivat kokonaan toista luokkaas kuin Baltiassa.

Lue lisää

Ei täällä kukaan ole kieltänyt sitä, että NL yritti vallata Suomen väkivalloin ja aloitti sodan. Se ei ollut kuitenkaan NL:n keinolistalla ensimmäisenä, vaan tarkoitus oli miehittää maa ilman sotaa kuten Baltian maat. Sehän olisi ollut huomattavasti taloudellisempi ja poliittisesti riskittömämpi vaihtoehto. Sotaan ryhdyttiin kun Suomi torjui tehdyt tukikohtavaatimukset ja alueluovutukset. Ja hyvä että torjui.

Jos et nyt vieläkään tajua mistä tässä puhutaan, niin ei sille sitten mitään voi.

kaikkim sanotavani kirjoitti:

löytyy jo aiemmin sanomastani. NL valtasi Viron saatuaan ensialkun tukikohdat neuvotteluteitse. Sotaa ei tullut lainkaan kuten tuossa "sivusta" tukeni jo mainitsi. Näin oli tarkoitus vallata myös Suomikin. Laidoner oli neuvotellut Stalinin kanssa useammankin kerran ja noissa tapaamisissa Stalin oli sanonut Laidonerille Suomen kohdalla tilanteen olevan Balttian maiden tapainen.

Moskova, 19.1.1940 Huom. aika ja paikka.

...." Kenraali selitti, että hän oli uleisesti saanut sen vaikutelman Stalinin lausunnoista, että tämä ei todellakaan pyrkinyt liittämään Suomea Neuvostoliiton valtioalueeseen. Enemmänkin näytti siltä, että hän, kuten Baltian maiden tapauksessakin, tyytyisi tiettyjen strategisten kohteiden hankintaan sekä Neuvostoliiton-Suomen suhteiden selkeytymiseen siten, että Suomi ei voisi astua Neuvostoliiton vihollisten puolelle. Hän nähtävästi piti tätä ratkaisua riittävänä ja Neuvostoliiton kokonaisintressejä tarkastellen edullisempana kuin liittämistä. "......
...." Yksityiskohta, jonka kenraali kertoi Moskovan vierailultaan, on syytä vielä mainita: Yhdellä Moskovan illallisella, joista jotkin veivät todella pitkän ajan ja joiden aikana venäläiseen tapaan pidettiin useita puheita. Stalin oli pikkutunneilla sanonut hänelle, kenraalille, että nyt hän nostaa maljan, joka kummastuttaa joitakuita vieraita ja jota ehkä kaikki eivät hyväksy. Sitten Stalin oli noussut ja nostanut lasinsa sanoen "Suomen itsenäisyydelle ja sen kansanhallitukselle". "........

http://www.histdoc.net/historia/NaSo1940-01-19.html

Lue lisää

ne tukikohtaneuvottelut Suomen kanssa käytiin. Meiltä vaadittiin alueita ja hyvin tiedettiin, että emme suostu. Sitten ilmoitettiin, että tulee sota. Mitään välivaihetta tukikohtavaatimuksineen ei ollut. Se on eri juttu, jos Stalin oli sellaista kaavaillut seuraavaksi, mutta nyt sellaista ei ollut.

Maljankohotus pikkutunneilla kertoo touuden. Stalin joi jo kauan etukäteen maljan Kuusisen hallitukselle. Se oli hänen käsityksensä itsenäisyydestä. Vieläkö intät?

itsetarkoitus. kirjoitti:

Suomen valtaaminen ei ole ollut itsetarkoitus, vaan se on liittynyt ennustettavissa olevaan maailmansotaan. Saksa oli miehittänyt jo aiemmin keskieurooppaa ja natsit uhosivat maailmanvalloituksellaan. Suurvaltana Neuvostoliitto ei jäänyt odottelemaan uhkaa Itämereltä, vaan yritti hankkia alueita ja tukikohtia Suomesta ja Baltiasta.
Nämä alueet olivat "sotilaallinen tyhjiö", eli eivät olisi pystyneet puolustautumaan Saksan hyökkäykseltä. Saksa olisi vallannut Baltian ja Suomen mennen tullen. Neuvostoliitto olisi ollut vakavasti uhattuna siinä tilanteessa. Tosin loppujen lopuksi niinhän sitten kävikin, mutta vasta myöhemmin.

Lue lisää

Näin siis venäläiset kuvittelivat. Saksalaisten huoltoreitti tuohon aikaan olisi kulkenut Itämeren yli varsin hankalasti eikä heillä ollut minkäänlaista kokemusta maihinnousuista. Salamasota perustui suurelta osalta panssarivoimiin ja ilmatukeen, ja ainakaan ilmatukea ei ilman lentotukialuksia olisi juurikaan saatu. Panssareitakin ainakin aluksi rajallisesti meriteitse. Saksa ei olisi vallannut Suomea mennen tullen. Ei heistä ollut Lapissakaan yhtään mihinkään.

milloin ja missä kirjoitti:

ne tukikohtaneuvottelut Suomen kanssa käytiin. Meiltä vaadittiin alueita ja hyvin tiedettiin, että emme suostu. Sitten ilmoitettiin, että tulee sota. Mitään välivaihetta tukikohtavaatimuksineen ei ollut. Se on eri juttu, jos Stalin oli sellaista kaavaillut seuraavaksi, mutta nyt sellaista ei ollut.

Maljankohotus pikkutunneilla kertoo touuden. Stalin joi jo kauan etukäteen maljan Kuusisen hallitukselle. Se oli hänen käsityksensä itsenäisyydestä. Vieläkö intät?

Lue lisää

Hangosta vaadittiin tukikohtaa Moskovan neuvotteluissa. Sinne olisi sijoitettu meripuolustuksessa aina niin tarpeellisia panssarijoukkoja...

srtjsrjr kirjoitti:

Näin siis venäläiset kuvittelivat. Saksalaisten huoltoreitti tuohon aikaan olisi kulkenut Itämeren yli varsin hankalasti eikä heillä ollut minkäänlaista kokemusta maihinnousuista. Salamasota perustui suurelta osalta panssarivoimiin ja ilmatukeen, ja ainakaan ilmatukea ei ilman lentotukialuksia olisi juurikaan saatu. Panssareitakin ainakin aluksi rajallisesti meriteitse. Saksa ei olisi vallannut Suomea mennen tullen. Ei heistä ollut Lapissakaan yhtään mihinkään.

Lue lisää

Mutta niinhän loppujen lopuksi tapahtui. Saksa ja Suomi tunkeutuivat yhdessä Neuvostoliiton rajojen sisälle ja juuri Suomen maaperältä. Stalinin arvio oli aivan oikea.

kannalta.... kirjoitti:

Mutta niinhän loppujen lopuksi tapahtui. Saksa ja Suomi tunkeutuivat yhdessä Neuvostoliiton rajojen sisälle ja juuri Suomen maaperältä. Stalinin arvio oli aivan oikea.

Saksa ei hyökännyt Suomeen. Stalin toteutti oman ennustuksensa talvisodalla, joka loi poliittiset edellytykset yhteistyölle saksalaisten kanssa.

tarkoitin kirjoitti:

Liittolaiset Stalin ja Hitler eivät laskelmoineet Suomen konfliktin kärjistyvän sodaksi, vaan Suomen tipahtavan NL etupiiriin kuten kävi Viron tapauksessa. Sota Suomen alueella ei ollut missään tapauksessa, ei Saksan, kuin ei myöskään Neuvostoliiton etu. Tapahtumathan kehittyivät (Talvisodan jatkuessa) paktin osapuolien etujen vastaisesti epäkiitolliseen suuntaan, länsiliiton väliintulouhka oli aivan hiuskarvan varassa. Jos Suomi olisi sopinut eikä sotinut koko 2ms:n historiaakin kirjoitettaisiin toisella tavalla.

Lue lisää

>Jos Suomi olisi sopinut eikä sotinut koko 2ms:n historiaakin kirjoitettaisiin toisella tavalla.<

Jos Suomi olisi pyytänyt länsivalloilta apua piittaamatta Ruotsin kannoista, eikä sopinut Moskovan pakkorauhaa, niin koko 2ms:n historiaakin kirjoitettaisiin toisella tavalla!

NL lupaili Ahvenanmaata Ruotsille aika suorasukaisesti palkaksi pahasta työstään. Sen saaminen olisi varmaankin edellyttänyt Suomen luhistumista ja miehitystä. Kun näin ei käynyt niin Ruotsi jäi nuolemaan näppejään.Tuo kerrotaan tässä kirjassa: Bror Laurla Tie Talvisodan rauhaan, 1982

Tätä taustaa vasten on aika helppoa ymmäsrtää miksi Ruotsin kranaattitoimitusten sytyttimet oli liki 2 viikkoa "myöhässä" ja saapuivat Suomeen vain päivää ennen Talvisodan loppua.

Kyse oli melko lailla varmasti aivan tietoisesta toiminnasta ja vitkuttelusta. Ei kait ne 8000 ruotsalaista vapaaehtoistakaan olisi muuten "ehtineet" Sallan rintamalle VAIN vajaat 2 viikkoa ennen sodan loppua?

Ruotsin kavaluus rauhanvälittäjänä paljastui koko laajuudessaan. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.

Nyt samaa petosta harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita, joihin se ensin esti polttoaineen saannin. Suomalaiset lentäjät tilasivat itse säiliöauton ja tankkasivat erän koneita ja karkasivat Suomeen!

Tämä ammusesimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.

Talvisodan historia 1-4, osa 4, (s. 302-304) s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskussa saatiin 157 700" (siis kranaatteja)

Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."

Ruotsistahan ne kranaatit tulivat tai Ruotsin kautta Norjan satamista ja naapurin hurrit teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä tai -toimituksilla Suomeen. Viivästämällä sytyttimet saatiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.

Bror Laurlan kirjat on karua luettavaa, mutta suosittelen sinullekin silmien avaamista Ruotsin suhteen. Tie talvisodan rauhaan -kirja antaa karun kuvan Ruotsin toimista Suomen suhteen. Länsiapu tulpattiin ja muuta apua hidastettiin kaikella tavoin. Ruotsin rautatiet uhattiin "kääriä rullalle ja vaunut ajaa ennemmin mereen kuin kuskata länsiapua Suomelle"...

Bror Laurla Tie talvisotaan, Kustannuspiste Oy, 1978
Bror Laurla Tie talvisodan rauhaan, Librum, 1982
Bror Laurla, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986

nauttimaan 90-luvulla amerikkalaisen evp huoltoeverstin "asiantuntemuksesta"

"Steinhard kertoi palvelleensa huoltojoukkojen everstinä maailmansodassa."

Väinö Tanner Olin ulkoministerinä Talvisodan aikana, Tammi, 1979, 8. painos, (1. painos on vuodelta 1950)

Tanner kirjoittaa kirjassaan 6-7.11.1939 tapahtumista sivuilla 100-105 otsikolla Vallankumouspäivän juhlintaa

s. 101: "Torilla esitettävään paraatiin osallistui kaikkiaan n. 30 000 sotilasta. Heitä komensi marsalkka Budjennyi, jonka helposti tunnettavana "maamerkkinä" olivat hänen uljaat viiksensä. Myöskin voimakkaita moottoroituja joukkoja ajoi katselijain ohitse. Paraati teki katselijaan valtavan vaikutuksen, ainakin minuun, joka en ole laisinkaan asiantuntija.
Toisella tavalla suhtautui siihen viereeni osunut Yhdysvaltain suurlähettiläs Lawrence Steinhardt. Hän arvosteli kaiken aikaa sekä joukkoja että niiden aseistusta. Milloin olivat tankit vanhoja ja kömpelöitä, milloin oli jalkaväen aseistus vanhanaikaista, vain joka 20:nnella miehellä oli konepistooli jne. Kysyin lopuksi, oliko hän asiantuntija, jolloin hän mainitsi olleensa upseerina. Viluissaan kun oli, hän otti välillä taskumatistaan kulauksen konjakkia. Tarjosi minullekin, mutta kiitin ja ilmoitin, ettei minun ollut vilu."

Tanneririi kirjoitti:

Väinö Tanner Olin ulkoministerinä Talvisodan aikana, Tammi, 1979, 8. painos, (1. painos on vuodelta 1950)

Tanner kirjoittaa kirjassaan 6-7.11.1939 tapahtumista sivuilla 100-105 otsikolla Vallankumouspäivän juhlintaa

s. 101: "Torilla esitettävään paraatiin osallistui kaikkiaan n. 30 000 sotilasta. Heitä komensi marsalkka Budjennyi, jonka helposti tunnettavana "maamerkkinä" olivat hänen uljaat viiksensä. Myöskin voimakkaita moottoroituja joukkoja ajoi katselijain ohitse. Paraati teki katselijaan valtavan vaikutuksen, ainakin minuun, joka en ole laisinkaan asiantuntija.
Toisella tavalla suhtautui siihen viereeni osunut Yhdysvaltain suurlähettiläs Lawrence Steinhardt. Hän arvosteli kaiken aikaa sekä joukkoja että niiden aseistusta. Milloin olivat tankit vanhoja ja kömpelöitä, milloin oli jalkaväen aseistus vanhanaikaista, vain joka 20:nnella miehellä oli konepistooli jne. Kysyin lopuksi, oliko hän asiantuntija, jolloin hän mainitsi olleensa upseerina. Viluissaan kun oli, hän otti välillä taskumatistaan kulauksen konjakkia. Tarjosi minullekin, mutta kiitin ja ilmoitin, ettei minun ollut vilu."

Lue lisää

Sen osoitti Talvisota. Joukkoja ja kalustoja oli vain niin suunnattomat määrät, että tuolloin sai koko muun maailman panna rinnalle eikä esimerkiksi panssarit, tykit ja lentokoneet riittäneet. Mahtoiko S. muistaa mainita siitä asiasta Tannerille?

Paraatin aikaan oli toimeenpantu osittainen liikekannallepano. Puna-armeijan vahvuus oli noin neljä miljoonaa, kun esimerkiksi Saksalla oli noin kaksi miljoonaa.

Tanneririi kirjoitti:

Väinö Tanner Olin ulkoministerinä Talvisodan aikana, Tammi, 1979, 8. painos, (1. painos on vuodelta 1950)

Tanner kirjoittaa kirjassaan 6-7.11.1939 tapahtumista sivuilla 100-105 otsikolla Vallankumouspäivän juhlintaa

s. 101: "Torilla esitettävään paraatiin osallistui kaikkiaan n. 30 000 sotilasta. Heitä komensi marsalkka Budjennyi, jonka helposti tunnettavana "maamerkkinä" olivat hänen uljaat viiksensä. Myöskin voimakkaita moottoroituja joukkoja ajoi katselijain ohitse. Paraati teki katselijaan valtavan vaikutuksen, ainakin minuun, joka en ole laisinkaan asiantuntija.
Toisella tavalla suhtautui siihen viereeni osunut Yhdysvaltain suurlähettiläs Lawrence Steinhardt. Hän arvosteli kaiken aikaa sekä joukkoja että niiden aseistusta. Milloin olivat tankit vanhoja ja kömpelöitä, milloin oli jalkaväen aseistus vanhanaikaista, vain joka 20:nnella miehellä oli konepistooli jne. Kysyin lopuksi, oliko hän asiantuntija, jolloin hän mainitsi olleensa upseerina. Viluissaan kun oli, hän otti välillä taskumatistaan kulauksen konjakkia. Tarjosi minullekin, mutta kiitin ja ilmoitin, ettei minun ollut vilu."

Lue lisää

>Steihardtin pikainen arvio neuvostoarmeijan aseistuksesta vaikutti melko varmasti Tannerin myöhempään ratkaisuun<

Mikään ei viittaa NL:n voiman aliarviointiin Tannerin taholta! Sanoihan Tanner näin: "Paraati teki katselijaan valtavan vaikutuksen, ainakin minuun, joka en ole laisinkaan asiantuntija."

Sander on satusetä ja yleistäjä tai ainakin yhden sortin vastine paikalliselle "Roope Rantperille"

Sori piippumies...