Kokoomuksessa eniten

En tiedä huomasitko, mutta Katainen vaati julkisuudessa jokin aika sitten korkeampaa eläköitymisikää johtajille.

SAK ja SDP ovat vastustaneet työttömyysputken ikärajan nostamista. Kun työttömyysputken ikärajaa on tähän saakka nostettu, on työllisyysaste vastaavassa ikäluokassa aina noussut. Työttömyysputken nostaminen ja/tai korottaminen on siis parantanut ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyttä.

Työttömyysputken ikärajaa pitäisi ihan oikeasti nostaa, koska se on työnantajille aivan liian edullinen ja houkutteleva tapa päästä eroon ikääntyneistä työntekijöistä. Yhteiskunnalle asia tulee myös erittäin kalliiksi. Luonnollista on, että on varmistettava työttömyysputken poistosta huolimatta kohtuullinen toimeentulo niille ikääntyneille, jotka tästä huolimatta joutuvat "mieron tielle".

Suomi on kriisissä ja maa odottaa janoten ratkaisuja. SAK ja EK ovat joko haluttomia tai kykenemättömiä saamaan aikaan sellaisia oikeita asiaan vaikuttavia ratkaisuja, jotka oikeasti vaikuttavat tilannetta auttavasti. Nyt pitäisikin eduskunnan ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä päätöksiä.

Pois valta työmarkkinajärjestöiltä, joille sen ei pitäisi alunperinkään kuulua. SDP on kuitenkin jo pitkään korostanut sitä, että eduskunnan pitää taipua työmarkkinajärjestöjen tahtoon eikä toisinpäin. Hyvä se on sitten ollut SDP:n selittää tekemiään ratkaisuja äänestäjilleen, kun hallituksessa ollessaan toimivat automaattisina napinpainajina SAK:n ja EK:n tekemisssä sopimuksissa. Tämän vuoksi SDP Heinäluoman suulla poisti varallisuusveron. Fariseusmaisesti SDP on nyt oppositiossa ollut vastustavinaan EK:n ja SAK:n tekemien sopimusten viemistä lainsäädäntöön, jotka he kuitenkin itse olisivat hallituksessa automaattisesti vahvistaneet ja joita he ovat erittelemättä vaatineet hallitusta ja eduskuntaa kunnioittamaan.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

En tiedä huomasitko, mutta Katainen vaati julkisuudessa jokin aika sitten korkeampaa eläköitymisikää johtajille.

SAK ja SDP ovat vastustaneet työttömyysputken ikärajan nostamista. Kun työttömyysputken ikärajaa on tähän saakka nostettu, on työllisyysaste vastaavassa ikäluokassa aina noussut. Työttömyysputken nostaminen ja/tai korottaminen on siis parantanut ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyttä.

Työttömyysputken ikärajaa pitäisi ihan oikeasti nostaa, koska se on työnantajille aivan liian edullinen ja houkutteleva tapa päästä eroon ikääntyneistä työntekijöistä. Yhteiskunnalle asia tulee myös erittäin kalliiksi. Luonnollista on, että on varmistettava työttömyysputken poistosta huolimatta kohtuullinen toimeentulo niille ikääntyneille, jotka tästä huolimatta joutuvat "mieron tielle".

Suomi on kriisissä ja maa odottaa janoten ratkaisuja. SAK ja EK ovat joko haluttomia tai kykenemättömiä saamaan aikaan sellaisia oikeita asiaan vaikuttavia ratkaisuja, jotka oikeasti vaikuttavat tilannetta auttavasti. Nyt pitäisikin eduskunnan ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä päätöksiä.

Pois valta työmarkkinajärjestöiltä, joille sen ei pitäisi alunperinkään kuulua. SDP on kuitenkin jo pitkään korostanut sitä, että eduskunnan pitää taipua työmarkkinajärjestöjen tahtoon eikä toisinpäin. Hyvä se on sitten ollut SDP:n selittää tekemiään ratkaisuja äänestäjilleen, kun hallituksessa ollessaan toimivat automaattisina napinpainajina SAK:n ja EK:n tekemisssä sopimuksissa. Tämän vuoksi SDP Heinäluoman suulla poisti varallisuusveron. Fariseusmaisesti SDP on nyt oppositiossa ollut vastustavinaan EK:n ja SAK:n tekemien sopimusten viemistä lainsäädäntöön, jotka he kuitenkin itse olisivat hallituksessa automaattisesti vahvistaneet ja joita he ovat erittelemättä vaatineet hallitusta ja eduskuntaa kunnioittamaan.

http://www.sak.fi/suomi/ServiceServlet?type=attachment&source=SAKAttachments&id=995

Luepa tästä asia ihan oikein selvitettynä. Onneksi työntekijöillä on joku etujen ajaja, muutenhan tässä saataisiin samat edut kuin kiinalaiset työntekijät ja sitähän työnantajaliitot ajavat.

Johan se järkikin sanoo, että kun on työnantaja liitot, niin vastassa pitää olla työntekijöiden etuja ajavia liittoja. Paikalliset sopimiset on sitä, että kaikki entisetkin edut otetaan pois ja asiat tehdään työnantajapuolen ehdoilla.

Kysympä vain, että pitääkö lamasta tai huonosta yrityksen johtamisesta (tulos kuralla) rangaista työttömäksi joutuvia ihmisiä, poistamalla eläkeputki. Jos sekään ei olisi olemassa, meille kasvaisi köyhien vanhusten "armeja". Sitäkö tyllerö nyt toivoo?

Lainsäädäntö ohjaa syrjintään työmarkkinoilla
Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvat ovat työnantajalle niin kalliita, että terveydeltään horjuvia ei uskalleta palkata. Jos työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, maksaa työnantaja eläkkeen omasta pussistaan. Pienet työnantajat jakavat kustannukset, mutta suuremmat maksavat itse. Näin lainsäädäntö ohjaa työnantajaa syrjimään kokeneita ja terveydeltään horjuvia työnhakijoita, jotta mahdollinen sairauseläkkeelle siirtyminen ei kuormittaisi organisaation taloutta. Jokaisen alkaneet työkyvyttömyyseläkkeen hinta työnantajalle on n. 60.000 euroa. Kaikkein kalliimmaksi tulee kuitenkin nuoren henkilön työkyvyttömyys, se maksaa työnantajalle n. 300.000 euroa.

Jos suomalainen jää ikääntyessään työttömäksi, on todennäköisintä, että se tapahtuu hänen ollessaan 55–59-vuotias. Silloin hän on työttömyyseläkeputken kynnyksellä. Kyse ei ole sattumasta, sillä työnantajalle tulee paljon halvemmaksi saneerata ikääntynyt työntekijä työttömäksi kuin päästää hänet esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle

ja muut liitot kirjoitti:

http://www.sak.fi/suomi/ServiceServlet?type=attachment&source=SAKAttachments&id=995

Luepa tästä asia ihan oikein selvitettynä. Onneksi työntekijöillä on joku etujen ajaja, muutenhan tässä saataisiin samat edut kuin kiinalaiset työntekijät ja sitähän työnantajaliitot ajavat.

Johan se järkikin sanoo, että kun on työnantaja liitot, niin vastassa pitää olla työntekijöiden etuja ajavia liittoja. Paikalliset sopimiset on sitä, että kaikki entisetkin edut otetaan pois ja asiat tehdään työnantajapuolen ehdoilla.

Kysympä vain, että pitääkö lamasta tai huonosta yrityksen johtamisesta (tulos kuralla) rangaista työttömäksi joutuvia ihmisiä, poistamalla eläkeputki. Jos sekään ei olisi olemassa, meille kasvaisi köyhien vanhusten "armeja". Sitäkö tyllerö nyt toivoo?

Lainsäädäntö ohjaa syrjintään työmarkkinoilla
Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvat ovat työnantajalle niin kalliita, että terveydeltään horjuvia ei uskalleta palkata. Jos työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, maksaa työnantaja eläkkeen omasta pussistaan. Pienet työnantajat jakavat kustannukset, mutta suuremmat maksavat itse. Näin lainsäädäntö ohjaa työnantajaa syrjimään kokeneita ja terveydeltään horjuvia työnhakijoita, jotta mahdollinen sairauseläkkeelle siirtyminen ei kuormittaisi organisaation taloutta. Jokaisen alkaneet työkyvyttömyyseläkkeen hinta työnantajalle on n. 60.000 euroa. Kaikkein kalliimmaksi tulee kuitenkin nuoren henkilön työkyvyttömyys, se maksaa työnantajalle n. 300.000 euroa.

Jos suomalainen jää ikääntyessään työttömäksi, on todennäköisintä, että se tapahtuu hänen ollessaan 55–59-vuotias. Silloin hän on työttömyyseläkeputken kynnyksellä. Kyse ei ole sattumasta, sillä työnantajalle tulee paljon halvemmaksi saneerata ikääntynyt työntekijä työttömäksi kuin päästää hänet esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle

SAK:n paperi on liirum laarumia. Se ei kestä mitään tilastollista eikä tieteellistä tarkastelua. Kukaan ei voi väittää rehellisellä naamalla, että joku tietty toimenpide pidentää työuria niin ja niin paljon. Tämän totesi myös OECD kun tarkasteli ao. työryhmien tuloksia. Jos siis ei ole olemassa muuta kuin kauniita toiveita työuran pidentämisestä, ei ole olemassa konkreettisia takeita työurien pidentymisestä. Vastaavsti 1 1= 2, mutta kukaan ei voi määrittää kuinka pitkän matkan kädestä heitetty paperilennokki lentää.

Luuletko, että väännöissä käytetään aina oikeaa argumentointia. Luuletko, että SAK:n äänitorvesta tulee aina totuudenmukaista ja puolueettoman tarkastelun kestävää asiaa. Luuleminen on helppoa, asioista selvää ottaminen ja tutkiminen vaatii enemmän vaivaa. Useimmat tyytyvät ottamaan vastaan sen mikä valmiina annetaan. Niinhän se on helpompaa. Herran haltuun kaikki ja luotetaan, että herra hoitaa pyytettömästi valvottaviensa etua. Näin se ei ole ja sen varmaan ymmärrät itsekin.

On tilastollinen totuus, että työttömyysputken ikärajaa nostamalla on vastaavan ikäluokan työllisyys parantunut. Minä puolestaan ymmärrän työntekijäpuolen näkökohdan siinä, että ihmisiä ei voi jättää heitteille vaille suojaa. Sen sanoin jo ensimmäisessä viestissä, jos haluat tarkistaa.

Työttömyysputki on kuitenkin huono, koska se on helppo ja edullinen keino hankkiutua eroon työvoimasta. Lisäksi yhteiskunnalle tämä on erittäin kallis järjestely.

Mainitsemasi lainsäädännön ikääntyneitä työntekijöitä syrjivä kohtelu koskee vain osaa työnantajista. Nimittäin suurtyönantajia. Pienille ja vähän suuremmillekin työnantajille asialla ei ole mitään merkitystä.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

SAK:n paperi on liirum laarumia. Se ei kestä mitään tilastollista eikä tieteellistä tarkastelua. Kukaan ei voi väittää rehellisellä naamalla, että joku tietty toimenpide pidentää työuria niin ja niin paljon. Tämän totesi myös OECD kun tarkasteli ao. työryhmien tuloksia. Jos siis ei ole olemassa muuta kuin kauniita toiveita työuran pidentämisestä, ei ole olemassa konkreettisia takeita työurien pidentymisestä. Vastaavsti 1 1= 2, mutta kukaan ei voi määrittää kuinka pitkän matkan kädestä heitetty paperilennokki lentää.

Luuletko, että väännöissä käytetään aina oikeaa argumentointia. Luuletko, että SAK:n äänitorvesta tulee aina totuudenmukaista ja puolueettoman tarkastelun kestävää asiaa. Luuleminen on helppoa, asioista selvää ottaminen ja tutkiminen vaatii enemmän vaivaa. Useimmat tyytyvät ottamaan vastaan sen mikä valmiina annetaan. Niinhän se on helpompaa. Herran haltuun kaikki ja luotetaan, että herra hoitaa pyytettömästi valvottaviensa etua. Näin se ei ole ja sen varmaan ymmärrät itsekin.

On tilastollinen totuus, että työttömyysputken ikärajaa nostamalla on vastaavan ikäluokan työllisyys parantunut. Minä puolestaan ymmärrän työntekijäpuolen näkökohdan siinä, että ihmisiä ei voi jättää heitteille vaille suojaa. Sen sanoin jo ensimmäisessä viestissä, jos haluat tarkistaa.

Työttömyysputki on kuitenkin huono, koska se on helppo ja edullinen keino hankkiutua eroon työvoimasta. Lisäksi yhteiskunnalle tämä on erittäin kallis järjestely.

Mainitsemasi lainsäädännön ikääntyneitä työntekijöitä syrjivä kohtelu koskee vain osaa työnantajista. Nimittäin suurtyönantajia. Pienille ja vähän suuremmillekin työnantajille asialla ei ole mitään merkitystä.

Köyhien määrä kaksinkertaistunut 12 vuodessa

Vuonna 2007 pientuloisiin kotitalouksiin kuului yli 700 000 suomalaista. Määrä on yli 50 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla pientuloisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995.

Tilastokeskuksen uusien tilastojen mukaan vuonna 2007 pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia. Vuonna 1995 pientuloisten osuus oli 7,2 prosenttia.

Suurin pienituloisten ryhmä vuonna 2007 olivat eläkeläiset. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 200 000 eläkeläistä. Joka kolmas pientuloinen oli eläkeläinen.

Suurin köyhyysriski taas on työttömillä, joista puolet oli köyhiä. Kaksitoista vuotta aikaisemmin työttömistä köyhiä oli vain joka viides.

Pienituloisiin kotitalouksiin kuului 150 000 lasta. Lapsiköyhyysaste oli 14 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista. Vuonna 1995 vastaava luku oli 5 prosenttia. Yksinhuoltajaperheisiin kuuluvista noin kolmasosa oli pienituloisia vuonna 2007. Osuus oli kahdeksan prosenttia vuonna 1995.

Pienituloisuuden kasvun taustatekijänä on tulonsiirtojen ja ansiotulojen erilainen kasvuvauhti.

Tilastokeskus määrittelee pienituloisiksi henkilöt, joiden kotitalouksien käytettävissä olevat vuositulot kulutusyksikköä kohden olivat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön vastaavasta mediaanitulosta. Tällä tavoin suhteellisesti määriteltyä pienituloisuusastetta kutsutaan myös köyhyysriskiksi ja pienituloisia henkilöitä köyhyysuhan alaisina oleviksi. Pienituloisuusraja oli noin 13 000 euroa yhden henkilön kotitaloudessa vuonna 2007.

JOS KRITISOI JOTAIN JÄRJESTELMÄÄ, PITÄISI OLLA EHDOTUS MITEN ASIA SITTEN PITÄISI HOITAA, ETTÄ JOKU ILMAAN HEITETTY VÄITE EI JÄISI ILMAN "RATKAISUA" - TYYLIIN TÄMÄ HUONO, MUTTA EI MITÄÄN TILALLE. Ratkaisuhan olisi esimerkiksi, että työnantaja joka irtisanoo ikääntyvän, maksaa osan kustannuksita eläkkeellepääsyyn asti yai sitten se MUUTOSTURVA, jonka työnantaja kustantaa!

Jos kriisistä halutaan eroon, pitää kotimaisen kulutuksen kasvaa, kasvua hakea uusilta aloilta, työtä kaikille ja viennin kasvuun täytyy panostaa. Suomesta poistuu teollisuudenaloja, jotka ovat olleet "kivijalkoja" ja työllistäneet. Huono valtiontalous ja viimeaikaiset hallitukset eivät ole toimineet pitkäjännitteisesti. Köyhyyden lisääntyminen ajaa Suomen pahimmillaan entisten itäblokin maiden suuntaa.

suunta on nyt väärä kirjoitti:

Köyhien määrä kaksinkertaistunut 12 vuodessa

Vuonna 2007 pientuloisiin kotitalouksiin kuului yli 700 000 suomalaista. Määrä on yli 50 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla pientuloisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995.

Tilastokeskuksen uusien tilastojen mukaan vuonna 2007 pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia. Vuonna 1995 pientuloisten osuus oli 7,2 prosenttia.

Suurin pienituloisten ryhmä vuonna 2007 olivat eläkeläiset. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 200 000 eläkeläistä. Joka kolmas pientuloinen oli eläkeläinen.

Suurin köyhyysriski taas on työttömillä, joista puolet oli köyhiä. Kaksitoista vuotta aikaisemmin työttömistä köyhiä oli vain joka viides.

Pienituloisiin kotitalouksiin kuului 150 000 lasta. Lapsiköyhyysaste oli 14 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista. Vuonna 1995 vastaava luku oli 5 prosenttia. Yksinhuoltajaperheisiin kuuluvista noin kolmasosa oli pienituloisia vuonna 2007. Osuus oli kahdeksan prosenttia vuonna 1995.

Pienituloisuuden kasvun taustatekijänä on tulonsiirtojen ja ansiotulojen erilainen kasvuvauhti.

Tilastokeskus määrittelee pienituloisiksi henkilöt, joiden kotitalouksien käytettävissä olevat vuositulot kulutusyksikköä kohden olivat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön vastaavasta mediaanitulosta. Tällä tavoin suhteellisesti määriteltyä pienituloisuusastetta kutsutaan myös köyhyysriskiksi ja pienituloisia henkilöitä köyhyysuhan alaisina oleviksi. Pienituloisuusraja oli noin 13 000 euroa yhden henkilön kotitaloudessa vuonna 2007.

JOS KRITISOI JOTAIN JÄRJESTELMÄÄ, PITÄISI OLLA EHDOTUS MITEN ASIA SITTEN PITÄISI HOITAA, ETTÄ JOKU ILMAAN HEITETTY VÄITE EI JÄISI ILMAN "RATKAISUA" - TYYLIIN TÄMÄ HUONO, MUTTA EI MITÄÄN TILALLE. Ratkaisuhan olisi esimerkiksi, että työnantaja joka irtisanoo ikääntyvän, maksaa osan kustannuksita eläkkeellepääsyyn asti yai sitten se MUUTOSTURVA, jonka työnantaja kustantaa!

Jos kriisistä halutaan eroon, pitää kotimaisen kulutuksen kasvaa, kasvua hakea uusilta aloilta, työtä kaikille ja viennin kasvuun täytyy panostaa. Suomesta poistuu teollisuudenaloja, jotka ovat olleet "kivijalkoja" ja työllistäneet. Huono valtiontalous ja viimeaikaiset hallitukset eivät ole toimineet pitkäjännitteisesti. Köyhyyden lisääntyminen ajaa Suomen pahimmillaan entisten itäblokin maiden suuntaa.

Suomen talouden vaje viime vuodelta oli 8 miljardia euroa. Vaje johtuu käytännössä vientivetoisten yritysten viennin tyrehtymisestä, yritysten tulovirran laskusta ja sitä kautta saatavien verotulojen vähentymisestä. Olen toisaalla esittänyt todisteluketjut ja tarkat luvut ja tässä en viitsi niitä toistella.

Talous on ennen pitkää saatava tasapainoon. Tämä vaatii mahdollisesti sekä veronkorotuksia, leikkauksia että työllisyysasteen nostamista. Viisas ratkaisu on varmaankin yhdistellä kaikkia näitä toimenpiteitä.

Eikö tunnu oudolta, jos ei saisi kritisoida järjestelmää, joka ei kykene esittämään konkreettisia toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Vähimmäisvaatimushan olisi, että järjestelmä itse kykenisi tuomaan esille konkreettiset ja uskottavat toimenpiteet tavoiteltuun lopputulokseen pääsemiseksi. Nythän näin ei ole ollut. Jos siis savenvalajalle annetaan tehtäväksi tehdä ruukku, niin vähimmäisvaatimus on jotain ruukkua muistuttava kapine. Kukaan asiakas ei tyydy saamaan savenvalajalta mukia jos on tilannut ruukun.

Kyllähän tiedossa on monia asioita, mitä "järjestelmässä" pitäisi tehdä. SAK:lla ja SDP:llä on vain ollut tapana hoitaa "järjestelmän" ongelmia lakaisemalla ne maton alle toivoen, että ne samalla ne katoaisivat sekä olemasta että myös muistista. EK:lla on omat mustat aukkonsa.

Tärkeät kaikkia suomalaisia koskevat periaateratkaisut pitäisi päättää parlamentaarisesti valitusssa eduskunnassa, ei hämärissä kabinettipöydissä, jossa neuvotteluja käyvät sokea ja kuuro kahden kesken.

Kun nyt toit tuon muutosturva-asian esille, niin sekin osoittaa kuinka heikolla ymmärryksellä SDP on politiikassa luovinut eteenpäin. EK ei suostu muutosturvaan, mutta muista että juuri SDP on se, joka on todennut, että tämäntyyppiset päätökset, kuten myös muut asiat pitää Suomessa tehdä paljolti SAK:n ja EK:n välisin sopimuksin. Kun SDP on aina ollut halukas rajoittamaan eduskunnan toimivaltaa ja turvautunut SAK:n kautta saatavaan valtapeliin, se on samalla tehnyt eduskunnasta ramman ankan ja mahdottomaksi niiden asioiden muuttamisen, joista sokea ja kuuro eivät pääse sopimukseen.

Joko alat hieman ymmärtää miksi minä kritisoin SDP:n toimintaa. Perustuslain mukaan Suomi on tasavalta ei korporaatiovalta. Pitäisikö valtiomuotoa muuttaa vastaamaan sitä tilannetta mikä täällä vallitsee, niin että myös todettaisiin Suomen olevan korporaatiovalta.

SAKhan on todennut, että kaikki muu paitsi ulkopolitiikka kuuluu heille. Ei ole olemassa mitään muuta maata maailmassa, joka olisi nimettävä korporaatiomaaksi. Tämä on Suomelle synti ja häpeä. Korporaatiot ja demokratia eivät oikein kuulu yhteen.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Suomen talouden vaje viime vuodelta oli 8 miljardia euroa. Vaje johtuu käytännössä vientivetoisten yritysten viennin tyrehtymisestä, yritysten tulovirran laskusta ja sitä kautta saatavien verotulojen vähentymisestä. Olen toisaalla esittänyt todisteluketjut ja tarkat luvut ja tässä en viitsi niitä toistella.

Talous on ennen pitkää saatava tasapainoon. Tämä vaatii mahdollisesti sekä veronkorotuksia, leikkauksia että työllisyysasteen nostamista. Viisas ratkaisu on varmaankin yhdistellä kaikkia näitä toimenpiteitä.

Eikö tunnu oudolta, jos ei saisi kritisoida järjestelmää, joka ei kykene esittämään konkreettisia toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Vähimmäisvaatimushan olisi, että järjestelmä itse kykenisi tuomaan esille konkreettiset ja uskottavat toimenpiteet tavoiteltuun lopputulokseen pääsemiseksi. Nythän näin ei ole ollut. Jos siis savenvalajalle annetaan tehtäväksi tehdä ruukku, niin vähimmäisvaatimus on jotain ruukkua muistuttava kapine. Kukaan asiakas ei tyydy saamaan savenvalajalta mukia jos on tilannut ruukun.

Kyllähän tiedossa on monia asioita, mitä "järjestelmässä" pitäisi tehdä. SAK:lla ja SDP:llä on vain ollut tapana hoitaa "järjestelmän" ongelmia lakaisemalla ne maton alle toivoen, että ne samalla ne katoaisivat sekä olemasta että myös muistista. EK:lla on omat mustat aukkonsa.

Tärkeät kaikkia suomalaisia koskevat periaateratkaisut pitäisi päättää parlamentaarisesti valitusssa eduskunnassa, ei hämärissä kabinettipöydissä, jossa neuvotteluja käyvät sokea ja kuuro kahden kesken.

Kun nyt toit tuon muutosturva-asian esille, niin sekin osoittaa kuinka heikolla ymmärryksellä SDP on politiikassa luovinut eteenpäin. EK ei suostu muutosturvaan, mutta muista että juuri SDP on se, joka on todennut, että tämäntyyppiset päätökset, kuten myös muut asiat pitää Suomessa tehdä paljolti SAK:n ja EK:n välisin sopimuksin. Kun SDP on aina ollut halukas rajoittamaan eduskunnan toimivaltaa ja turvautunut SAK:n kautta saatavaan valtapeliin, se on samalla tehnyt eduskunnasta ramman ankan ja mahdottomaksi niiden asioiden muuttamisen, joista sokea ja kuuro eivät pääse sopimukseen.

Joko alat hieman ymmärtää miksi minä kritisoin SDP:n toimintaa. Perustuslain mukaan Suomi on tasavalta ei korporaatiovalta. Pitäisikö valtiomuotoa muuttaa vastaamaan sitä tilannetta mikä täällä vallitsee, niin että myös todettaisiin Suomen olevan korporaatiovalta.

SAKhan on todennut, että kaikki muu paitsi ulkopolitiikka kuuluu heille. Ei ole olemassa mitään muuta maata maailmassa, joka olisi nimettävä korporaatiomaaksi. Tämä on Suomelle synti ja häpeä. Korporaatiot ja demokratia eivät oikein kuulu yhteen.

Maailma on sekaannuksen tilassa, kiitos ahneiden kapitalistien. Sinänsä fiksuja veijareita. Syövät ja juovat ja jättivät laskun muiden maksettavaksi.

Työnantajilla ei ole enää mitään yhteiskunnallista saati sitten työllistämisvastuuta. He siirtävät ikääntyneet työntekijät - juhlapuheistaan huolimatta - yhteiskunnan murheeksi ja elätettäväksi, jotta optiot ja bonukset kilisisivät omaan laariin.

Talous ajaa aina edelle, kun puhutaan yrityksen henkilöstöresursseista. Notkahdus tilauskannassa saa yrityksen etsimään säästökohteita ja raottamaan eläkeputkea. Tutkimusten mukaan ylimmällä yritysjohdolla on yleensä kielteisemmät ikäasenteet kuin henkilöstöjohdolla.

Alun perin hyvää tarkoittava puhe ikääntyvien työssä jaksamisesta, uupumisesta ja erityisen tuen tarpeesta on siis näyttänyt kääntyvän keski-ikäisiä vastaan. Ikäohjelma korostaa ikääntyvien vahvuuksia, mutta osa-aikaeläkettä ja eläkeputkea suositaan.Se on institutionaalista ageismia.

Yhdeksän kymmenestä yritysjohtajasta sanoo yrityksen arvostavan pitkäaikaisia työsuhteita. Vain joka neljäs työntekijä kokee asian samoin. Myös suhtautumisessa irtisanomisiin on isoja eroja: 42 prosenttia johtajista on sitä mieltä, että yritys periaatteessa pyrkii välttämään irtisanomisia. Työntekijöistä vain 4 prosenttia on samaa mieltä.

selusta turvattava kirjoitti:

Maailma on sekaannuksen tilassa, kiitos ahneiden kapitalistien. Sinänsä fiksuja veijareita. Syövät ja juovat ja jättivät laskun muiden maksettavaksi.

Työnantajilla ei ole enää mitään yhteiskunnallista saati sitten työllistämisvastuuta. He siirtävät ikääntyneet työntekijät - juhlapuheistaan huolimatta - yhteiskunnan murheeksi ja elätettäväksi, jotta optiot ja bonukset kilisisivät omaan laariin.

Talous ajaa aina edelle, kun puhutaan yrityksen henkilöstöresursseista. Notkahdus tilauskannassa saa yrityksen etsimään säästökohteita ja raottamaan eläkeputkea. Tutkimusten mukaan ylimmällä yritysjohdolla on yleensä kielteisemmät ikäasenteet kuin henkilöstöjohdolla.

Alun perin hyvää tarkoittava puhe ikääntyvien työssä jaksamisesta, uupumisesta ja erityisen tuen tarpeesta on siis näyttänyt kääntyvän keski-ikäisiä vastaan. Ikäohjelma korostaa ikääntyvien vahvuuksia, mutta osa-aikaeläkettä ja eläkeputkea suositaan.Se on institutionaalista ageismia.

Yhdeksän kymmenestä yritysjohtajasta sanoo yrityksen arvostavan pitkäaikaisia työsuhteita. Vain joka neljäs työntekijä kokee asian samoin. Myös suhtautumisessa irtisanomisiin on isoja eroja: 42 prosenttia johtajista on sitä mieltä, että yritys periaatteessa pyrkii välttämään irtisanomisia. Työntekijöistä vain 4 prosenttia on samaa mieltä.

Maailma on syklinen. Kriisejä ja kuplia ei voi poistaa. Syklisyys käy ilmi taloudesta, luonnosta ja oikeastaan mistä tahansa - myös ihmiselämästä. Jos kriisiä ei aiheuta kapitalistit sen aiheuttaa joku muu. Tosiasia vieläpä on, että Yhdysvaltojen parlamentti kylvi nykyisen kriisin siemenen 17 vuotta sitten tekemällään ratkaisulla. Eli pääsyy onkin kansalaisten itsensä valitsemassa parlamentissa. Vieläpä taisi olla niin, että tuolloin enemmistö oli demokraateilla.

Ajattelematon väite oli, että "kapitalistit syövät ja juovat ja jättävät laskun muiden maksettavaksi". Ilman kapitalismia ei olisi hyvinvointia. Kapitalismi on voittanut talousjärjestelmien kilpailun. Sosialismin voi löytää vielä Kuubasta ja Pohjois-Koreasta.

Kapitalismin keskeinen asia on järjestää luottoja ja rahoitusta niitä tarvitseville. Ilman luottoja ja rahoitusta ei taitaisi olla juuri yhden, kahden hengen nyrkkipajoja kummempaa yritystoimintaa. Tällaiset nyrkkipajat eivät juuri ketään työllistäisi, joten me eläisimme ankarassa köyhyydessä ja työttömyydessä. Kapitalismia saa kiitää siitä, että meillä on verorahoitteisesti edes jotain jaettavaa. Ilman toimivaa taloutta ei hyvinvointia voida ylläpitää, koska hyvinvointi tarvitsee rahaa toimiakseen eikä rahaa saada muusta kuin toimivasta taloudesta.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Maailma on syklinen. Kriisejä ja kuplia ei voi poistaa. Syklisyys käy ilmi taloudesta, luonnosta ja oikeastaan mistä tahansa - myös ihmiselämästä. Jos kriisiä ei aiheuta kapitalistit sen aiheuttaa joku muu. Tosiasia vieläpä on, että Yhdysvaltojen parlamentti kylvi nykyisen kriisin siemenen 17 vuotta sitten tekemällään ratkaisulla. Eli pääsyy onkin kansalaisten itsensä valitsemassa parlamentissa. Vieläpä taisi olla niin, että tuolloin enemmistö oli demokraateilla.

Ajattelematon väite oli, että "kapitalistit syövät ja juovat ja jättävät laskun muiden maksettavaksi". Ilman kapitalismia ei olisi hyvinvointia. Kapitalismi on voittanut talousjärjestelmien kilpailun. Sosialismin voi löytää vielä Kuubasta ja Pohjois-Koreasta.

Kapitalismin keskeinen asia on järjestää luottoja ja rahoitusta niitä tarvitseville. Ilman luottoja ja rahoitusta ei taitaisi olla juuri yhden, kahden hengen nyrkkipajoja kummempaa yritystoimintaa. Tällaiset nyrkkipajat eivät juuri ketään työllistäisi, joten me eläisimme ankarassa köyhyydessä ja työttömyydessä. Kapitalismia saa kiitää siitä, että meillä on verorahoitteisesti edes jotain jaettavaa. Ilman toimivaa taloutta ei hyvinvointia voida ylläpitää, koska hyvinvointi tarvitsee rahaa toimiakseen eikä rahaa saada muusta kuin toimivasta taloudesta.

Vapaiden markkinoiden piti johtaa vapaisiin yhteiskuntiin. Ylikierroksilla käyvä globaalitalous kuitenkin murentaa kansalaisten valtaa demokratioissa. Yksityinen voitto menee yhteisen hyvän edelle, ja hallitukset jäävät usein suuryhtiöiden varjoon. Mikäli asiaan halutaan muutos, on ihmisten kyettävä hillitsemään turhaa kulutusta ja annettava tilaa "sisäiselle kansalaiselleen".

Meille on pitkään todisteltu, että kapitalismi ja demokratia ovat ne ideologiset tukipylväät, jotka luovat ennennäkemätöntä hyvinvointia sekä vapautta koko maailmaan. (?)

Vakiintuneen viisauden mukaan siellä, missä joko kapitalismi tai demokratia kukoistaa, toinen niistä seuraa pian perässä. Nyt niiden kohtalot ovat kuitenkin erkaantumassa. Kapitalismi jatkaa voittokulkuaan, mutta demokratialla on vaikeuksia pysyä kyydissä.

Demokratia on järjestelmä sellaisten asioiden toteuttamiseksi, jotka voidaan saavuttaa vain kansalaisten toimiessa yhteisen hyvän eduksi. Mutta vaikka vapaat markkinat ovat tuoneet monille ennennäkemätöntä vaurautta, ne ovat myös johtaneet kasvaviin tulo- ja omaisuuseroihin, lisänneet työttömyyttä sekä kasvattaneett mm. ympäristöriskejä.

Lyhyesti sanottuna yksikään demokraattinen valtio ei nykyisellään pysty tehokkaasti vastaamaan kapitalismin kielteisiin sivuvaikutuksiin.

Parhaimmillaan demokratia tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden keskustella kollektiivisesti taloudellisen kakun jaosta sekä määritellä yksityisomaisuutta ja julkista omaisuutta koskevia sääntöjä.

Nykyään yhä suurempi osa näistä tehtävistä on jätetty markkinoiden haltuun. Onkin välttämättä tarpeen vetää selkeä raja globaalin kapitalismin ja demokratian välille – siis taloudellisen pelin ja sitä ohjaavista säännöistä sopimisen välille. Jos kapitalismin tarkoitus on antaa yhtiöille tilaa mahdollisimman aggressiiviseen toimintaan markkinoilla, kansalaisten haasteena on estää taloudellisia toimijoita kirjoittamasta elämäämme ohjaavia sääntöjä.

Demokratian tarkoitus on toteuttaa tavoitteita, joita emme voi saavuttaa yksilöinä. Demokratia ei kuitenkaan pysty täyttämään tehtäväänsä, mikäli yhtiöt käyttävät politiikkaa hyväkseen omaa kilpailuasemaansa edistääkseen. Tai mikäli ne näyttävät ottavan kontolleen yhteiskunnallisia velvoitteita, joiden toteuttamiseen niillä ei ole todellista toimivaltaa eikä resursseja. Yhteiskunnista tulee näin kykenemättömiä vastaamaan talouskasvun aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten työsuhteiden epävarmuuteen, kasvavaan eriarvoisuuteen ja ympäristöasioihin. Tämän seurauksena kuluttajien ja sijoittajien intressit liki poikkeuksetta polkevat jalkoihinsa yhteiset huolenaiheet.

Sosialismista ei ole kukaan puhunut, ainoastaan siteerattu ääripäätä, "ahnetta kapitalismia", jonka seurauksista juuri nyt kärsii lähes koko maailma tavalla tai toisella. Ja sama on toistunut aina tietyin välein, olkoon vallassa ollut demokraatit tai repuplikaanit Usa:ssa.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Maailma on syklinen. Kriisejä ja kuplia ei voi poistaa. Syklisyys käy ilmi taloudesta, luonnosta ja oikeastaan mistä tahansa - myös ihmiselämästä. Jos kriisiä ei aiheuta kapitalistit sen aiheuttaa joku muu. Tosiasia vieläpä on, että Yhdysvaltojen parlamentti kylvi nykyisen kriisin siemenen 17 vuotta sitten tekemällään ratkaisulla. Eli pääsyy onkin kansalaisten itsensä valitsemassa parlamentissa. Vieläpä taisi olla niin, että tuolloin enemmistö oli demokraateilla.

Ajattelematon väite oli, että "kapitalistit syövät ja juovat ja jättävät laskun muiden maksettavaksi". Ilman kapitalismia ei olisi hyvinvointia. Kapitalismi on voittanut talousjärjestelmien kilpailun. Sosialismin voi löytää vielä Kuubasta ja Pohjois-Koreasta.

Kapitalismin keskeinen asia on järjestää luottoja ja rahoitusta niitä tarvitseville. Ilman luottoja ja rahoitusta ei taitaisi olla juuri yhden, kahden hengen nyrkkipajoja kummempaa yritystoimintaa. Tällaiset nyrkkipajat eivät juuri ketään työllistäisi, joten me eläisimme ankarassa köyhyydessä ja työttömyydessä. Kapitalismia saa kiitää siitä, että meillä on verorahoitteisesti edes jotain jaettavaa. Ilman toimivaa taloutta ei hyvinvointia voida ylläpitää, koska hyvinvointi tarvitsee rahaa toimiakseen eikä rahaa saada muusta kuin toimivasta taloudesta.

Suomen kapitalismi vaan sattuu olemaan kieroutunutta ja huijaukseen perustuvaa.

Mm. työmarkkinat on sotkettu niin totaalisesti kaikenlaisilla pakko- ja orjatöillä, jotka
kuulemma ovat harjoittelua vaikka olis tehnyt samaa duunia 20 vuotta.
Ja tämä 8€/päivä vittuilu.

Zimanski kirjoitti:

Suomen kapitalismi vaan sattuu olemaan kieroutunutta ja huijaukseen perustuvaa.

Mm. työmarkkinat on sotkettu niin totaalisesti kaikenlaisilla pakko- ja orjatöillä, jotka
kuulemma ovat harjoittelua vaikka olis tehnyt samaa duunia 20 vuotta.
Ja tämä 8€/päivä vittuilu.

Tämähän tunnetaan Filatovin orjatyölakeina. Hieno sosialidemokraattinen keksintö tilastojen siivoamiseksi. Ihmiset ovat vain numeroita sosialidemokraattien tilastoissa. Tärkeintä on miltä tilastot näyttävät. Tietyt työnantajat ovat toistuvasti käyttäneet tätä hyväkseen.

näin se on kirjoitti:

Vapaiden markkinoiden piti johtaa vapaisiin yhteiskuntiin. Ylikierroksilla käyvä globaalitalous kuitenkin murentaa kansalaisten valtaa demokratioissa. Yksityinen voitto menee yhteisen hyvän edelle, ja hallitukset jäävät usein suuryhtiöiden varjoon. Mikäli asiaan halutaan muutos, on ihmisten kyettävä hillitsemään turhaa kulutusta ja annettava tilaa "sisäiselle kansalaiselleen".

Meille on pitkään todisteltu, että kapitalismi ja demokratia ovat ne ideologiset tukipylväät, jotka luovat ennennäkemätöntä hyvinvointia sekä vapautta koko maailmaan. (?)

Vakiintuneen viisauden mukaan siellä, missä joko kapitalismi tai demokratia kukoistaa, toinen niistä seuraa pian perässä. Nyt niiden kohtalot ovat kuitenkin erkaantumassa. Kapitalismi jatkaa voittokulkuaan, mutta demokratialla on vaikeuksia pysyä kyydissä.

Demokratia on järjestelmä sellaisten asioiden toteuttamiseksi, jotka voidaan saavuttaa vain kansalaisten toimiessa yhteisen hyvän eduksi. Mutta vaikka vapaat markkinat ovat tuoneet monille ennennäkemätöntä vaurautta, ne ovat myös johtaneet kasvaviin tulo- ja omaisuuseroihin, lisänneet työttömyyttä sekä kasvattaneett mm. ympäristöriskejä.

Lyhyesti sanottuna yksikään demokraattinen valtio ei nykyisellään pysty tehokkaasti vastaamaan kapitalismin kielteisiin sivuvaikutuksiin.

Parhaimmillaan demokratia tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden keskustella kollektiivisesti taloudellisen kakun jaosta sekä määritellä yksityisomaisuutta ja julkista omaisuutta koskevia sääntöjä.

Nykyään yhä suurempi osa näistä tehtävistä on jätetty markkinoiden haltuun. Onkin välttämättä tarpeen vetää selkeä raja globaalin kapitalismin ja demokratian välille – siis taloudellisen pelin ja sitä ohjaavista säännöistä sopimisen välille. Jos kapitalismin tarkoitus on antaa yhtiöille tilaa mahdollisimman aggressiiviseen toimintaan markkinoilla, kansalaisten haasteena on estää taloudellisia toimijoita kirjoittamasta elämäämme ohjaavia sääntöjä.

Demokratian tarkoitus on toteuttaa tavoitteita, joita emme voi saavuttaa yksilöinä. Demokratia ei kuitenkaan pysty täyttämään tehtäväänsä, mikäli yhtiöt käyttävät politiikkaa hyväkseen omaa kilpailuasemaansa edistääkseen. Tai mikäli ne näyttävät ottavan kontolleen yhteiskunnallisia velvoitteita, joiden toteuttamiseen niillä ei ole todellista toimivaltaa eikä resursseja. Yhteiskunnista tulee näin kykenemättömiä vastaamaan talouskasvun aiheuttamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten työsuhteiden epävarmuuteen, kasvavaan eriarvoisuuteen ja ympäristöasioihin. Tämän seurauksena kuluttajien ja sijoittajien intressit liki poikkeuksetta polkevat jalkoihinsa yhteiset huolenaiheet.

Sosialismista ei ole kukaan puhunut, ainoastaan siteerattu ääripäätä, "ahnetta kapitalismia", jonka seurauksista juuri nyt kärsii lähes koko maailma tavalla tai toisella. Ja sama on toistunut aina tietyin välein, olkoon vallassa ollut demokraatit tai repuplikaanit Usa:ssa.

Kiina tunnettiin pitkään maana, jossa kuoli miljoonia ihmisiä vuosittain nälkään. Pahimpina vuosina luvut olivat moninkertaisia. Suuri muutos tapahtui Deng Xiaopingin aikana hieman Mao Tse Tungin kuoleman jälkeen, jolloin hän päätti katsoa sormien lävitse maanviljelijöiden omia sopimusjärjestelyitä eräässä nälänhädästä pitkään kärsineessä maakunnassa.

Tämä mainittu maakunta oli ollut yksi suurimpia nälänhädän alueita. Nälänhätä loppui maakunnassa kuin taikaiskusta ja maakunta kykeni jopa tuottamaan ylimääräistä viljaa muille nälänhädästä riivaamille alueille.

No mitä tapahtui? Kiina alkoi ottaa ensiaskeleita kapitalismin suuntaan. Maanviljelijät olivat itse sopineet ja päättäneet, että he saavat pitää itsellään tuotantotavoitteiden ylittävät määrät. (eikö olekin ihmeellistä). Deng Xiaoping totesikin pian tämän jälkeen, että hän tekee sopimuksen vaikka pirun kanssa, jos nälänhätä ja kurjuus saadaan pois (kiinalainen sananlasku. Toisin sanoen, tavoitteiden saavuttaminen eli nälänhädän poistaminen on tärkeämpää kuin se millä se saadaan raivattua pois.)

Toinen esimerkki. Neuvostokarjalasta löysi karjalaisten suomalaisten taloja vielä 80-luvulla siinä kunnossa, kuin suomalaiset olivat ne jättäneet 40-luvulla. Jopa ovessa oleva nimikin oli jätetty ennalleen.

Tällaisia esimerkkejä löytyy maailman sivu. Aina kun ihmiseltä tai yritykseltä puuttuu kannustin ja houkutin yrittämiseen niin seuraa kustannusten nousua, välinpitämättömyyttä ja ennen pitkää "nälänhätää". Suomessa puhutaan vasta leikkauksista.

Sosialismi taloudessa johtaa kurjuuteen.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Kiina tunnettiin pitkään maana, jossa kuoli miljoonia ihmisiä vuosittain nälkään. Pahimpina vuosina luvut olivat moninkertaisia. Suuri muutos tapahtui Deng Xiaopingin aikana hieman Mao Tse Tungin kuoleman jälkeen, jolloin hän päätti katsoa sormien lävitse maanviljelijöiden omia sopimusjärjestelyitä eräässä nälänhädästä pitkään kärsineessä maakunnassa.

Tämä mainittu maakunta oli ollut yksi suurimpia nälänhädän alueita. Nälänhätä loppui maakunnassa kuin taikaiskusta ja maakunta kykeni jopa tuottamaan ylimääräistä viljaa muille nälänhädästä riivaamille alueille.

No mitä tapahtui? Kiina alkoi ottaa ensiaskeleita kapitalismin suuntaan. Maanviljelijät olivat itse sopineet ja päättäneet, että he saavat pitää itsellään tuotantotavoitteiden ylittävät määrät. (eikö olekin ihmeellistä). Deng Xiaoping totesikin pian tämän jälkeen, että hän tekee sopimuksen vaikka pirun kanssa, jos nälänhätä ja kurjuus saadaan pois (kiinalainen sananlasku. Toisin sanoen, tavoitteiden saavuttaminen eli nälänhädän poistaminen on tärkeämpää kuin se millä se saadaan raivattua pois.)

Toinen esimerkki. Neuvostokarjalasta löysi karjalaisten suomalaisten taloja vielä 80-luvulla siinä kunnossa, kuin suomalaiset olivat ne jättäneet 40-luvulla. Jopa ovessa oleva nimikin oli jätetty ennalleen.

Tällaisia esimerkkejä löytyy maailman sivu. Aina kun ihmiseltä tai yritykseltä puuttuu kannustin ja houkutin yrittämiseen niin seuraa kustannusten nousua, välinpitämättömyyttä ja ennen pitkää "nälänhätää". Suomessa puhutaan vasta leikkauksista.

Sosialismi taloudessa johtaa kurjuuteen.

http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/40

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei ole yksi strategia muiden joukossa, vaan se on keskeinen osa mitä tahansa strategiaa". Kiinan ympäristöongelmat ovat ja tulevat olemaan suuri ongelma, köyhiä siellä riittää ja nälänhätää. Pitää mennä käymään ko. maassa (eri puolilla Kiinaa), että tietää mitä meille ei kerrota ja mitä meille kerrotaan muunneltuna totuutena.

"Kiinan ympäristön tilan heikkeneminen ja ihmisoikeuksien polkeminen voi koitua kohtaloksi myös suomalaisyrityksille, jos tilanne kärjistyy esimerkiksi vallankumoukseksi. Kiinassa voi käydä kuten Indonesiassa, jossa talouskriisin seurauksena syrjäytetyn diktaattori Suharton jälkeen maa ajautui paikoin anarkiaan ja väkivaltaisuuksiin". Ja tätähän on jo nähty! Tämäkö pitää hyväksyä markkinatalouden sivuilmiönä?

Esimerkki: "Talouskriisissä ryvettyneiden yhtöiden lainat menivät roskapankkeihin ja maksamattomat tuontikaupat Indonesiaan ja viejämaan kahdenväliseen velkaan. Näin kävi mm. Valmet-Metson myymälle paperikoneelle, joka piti asentaa indonesialaisen APRIL-yhtiön Riau Andalan Pulp and Paper –tehtaalle. Paperitehdasta ei koskaan rakennettu ja paperikone jäi satamiin. Valmet toki sai rahasa, Finnveran takuiden ansoista, mutta nyt rahoja peritään Indonesian valtiolta. Vastuullinen vienninedistäminen voi estää tällaiset kuprut".
-----------------------------
Jälleen kerran: sosialisimia ei pidä sekoittaa siihen alkuperäiseen keskusteluun "kokoomuksessa eniten vetovoimaa". Sehän on yksin sinun mielipiteesi, mutta tosi huonosti perusteltu. Se, että usea ihminen menee joukon mukana ja haluaa samistua johonkin ja tulla näin hyväksytyksi, ei tarkoita, että useat ihmiset edes vähäisessä määrin ymmärtäisivät mikä on ko. puolueen perimmäinen tarkoitus. Eihän kokoomuksella ole sellaista "koko kansan etua" ajavaa strategiaa, joka olisi edes uskottava. Toki kokoomus ajaa niiden asioita, joilla on valtaa vaikuttaa rahan voimalla. Kaulusköyhälistöön kuuluva ryhmä on vain äänestäjäkarjaa, jonka etuja kokoomus ei missään ole ajanut.

Annetaan vaalien ratkaista tilanne. Ennen 2011 muuttuu vielä monen mielipide puolueiden toiminnasta ja globaalisti odotettavissa vielä monta katastrofia, joista voi todeta, mitä rahan mahti on.

Tyyris Tyllerö kirjoitti:

Kiina tunnettiin pitkään maana, jossa kuoli miljoonia ihmisiä vuosittain nälkään. Pahimpina vuosina luvut olivat moninkertaisia. Suuri muutos tapahtui Deng Xiaopingin aikana hieman Mao Tse Tungin kuoleman jälkeen, jolloin hän päätti katsoa sormien lävitse maanviljelijöiden omia sopimusjärjestelyitä eräässä nälänhädästä pitkään kärsineessä maakunnassa.

Tämä mainittu maakunta oli ollut yksi suurimpia nälänhädän alueita. Nälänhätä loppui maakunnassa kuin taikaiskusta ja maakunta kykeni jopa tuottamaan ylimääräistä viljaa muille nälänhädästä riivaamille alueille.

No mitä tapahtui? Kiina alkoi ottaa ensiaskeleita kapitalismin suuntaan. Maanviljelijät olivat itse sopineet ja päättäneet, että he saavat pitää itsellään tuotantotavoitteiden ylittävät määrät. (eikö olekin ihmeellistä). Deng Xiaoping totesikin pian tämän jälkeen, että hän tekee sopimuksen vaikka pirun kanssa, jos nälänhätä ja kurjuus saadaan pois (kiinalainen sananlasku. Toisin sanoen, tavoitteiden saavuttaminen eli nälänhädän poistaminen on tärkeämpää kuin se millä se saadaan raivattua pois.)

Toinen esimerkki. Neuvostokarjalasta löysi karjalaisten suomalaisten taloja vielä 80-luvulla siinä kunnossa, kuin suomalaiset olivat ne jättäneet 40-luvulla. Jopa ovessa oleva nimikin oli jätetty ennalleen.

Tällaisia esimerkkejä löytyy maailman sivu. Aina kun ihmiseltä tai yritykseltä puuttuu kannustin ja houkutin yrittämiseen niin seuraa kustannusten nousua, välinpitämättömyyttä ja ennen pitkää "nälänhätää". Suomessa puhutaan vasta leikkauksista.

Sosialismi taloudessa johtaa kurjuuteen.

Tutkimusten mukaan Kiinan 1,3-miljardisen väestön köyhimmän kymmeneksen tulotaso tippui vuosituhannen alussa 2,4 prosenttia. Samaan aikaan maan talouskasvu lähenteli 10 prosenttia, ja rikkaimman kymmeneksen tulot nousivat yli 16 prosenttia.

Voimakas maanjäristys toukokuun 12. päivänä 2008 aiheutti valtavaa tuhoa Lounais-Kiinassa. Järistyksessä kuoli 80 000 ihmistä ja yli 15 miljoonaa ihmistä joutui majoittumaan järistyksen jälkeen muualla kuin omaan kotiinsa.

Tuloerot Kiinan eri alueiden välillä ovat valtavat, sillä osa kansasta on jäänyt täysin osattomaksi viime vuosien nopeasti talouskasvusta. Kehityksen vaikutukset eivät ole heijastuneet syrjäiselle maaseudulle.

Rikkain maakunta on kymmenen kertaa varakkaampi kuin köyhin, ja 600 miljoonaa kiinalaista elää yhä alle kahdella dollarilla päivässä.

suunta on nyt väärä kirjoitti:

Köyhien määrä kaksinkertaistunut 12 vuodessa

Vuonna 2007 pientuloisiin kotitalouksiin kuului yli 700 000 suomalaista. Määrä on yli 50 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla pientuloisten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995.

Tilastokeskuksen uusien tilastojen mukaan vuonna 2007 pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia. Vuonna 1995 pientuloisten osuus oli 7,2 prosenttia.

Suurin pienituloisten ryhmä vuonna 2007 olivat eläkeläiset. Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lähes 200 000 eläkeläistä. Joka kolmas pientuloinen oli eläkeläinen.

Suurin köyhyysriski taas on työttömillä, joista puolet oli köyhiä. Kaksitoista vuotta aikaisemmin työttömistä köyhiä oli vain joka viides.

Pienituloisiin kotitalouksiin kuului 150 000 lasta. Lapsiköyhyysaste oli 14 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista. Vuonna 1995 vastaava luku oli 5 prosenttia. Yksinhuoltajaperheisiin kuuluvista noin kolmasosa oli pienituloisia vuonna 2007. Osuus oli kahdeksan prosenttia vuonna 1995.

Pienituloisuuden kasvun taustatekijänä on tulonsiirtojen ja ansiotulojen erilainen kasvuvauhti.

Tilastokeskus määrittelee pienituloisiksi henkilöt, joiden kotitalouksien käytettävissä olevat vuositulot kulutusyksikköä kohden olivat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön vastaavasta mediaanitulosta. Tällä tavoin suhteellisesti määriteltyä pienituloisuusastetta kutsutaan myös köyhyysriskiksi ja pienituloisia henkilöitä köyhyysuhan alaisina oleviksi. Pienituloisuusraja oli noin 13 000 euroa yhden henkilön kotitaloudessa vuonna 2007.

JOS KRITISOI JOTAIN JÄRJESTELMÄÄ, PITÄISI OLLA EHDOTUS MITEN ASIA SITTEN PITÄISI HOITAA, ETTÄ JOKU ILMAAN HEITETTY VÄITE EI JÄISI ILMAN "RATKAISUA" - TYYLIIN TÄMÄ HUONO, MUTTA EI MITÄÄN TILALLE. Ratkaisuhan olisi esimerkiksi, että työnantaja joka irtisanoo ikääntyvän, maksaa osan kustannuksita eläkkeellepääsyyn asti yai sitten se MUUTOSTURVA, jonka työnantaja kustantaa!

Jos kriisistä halutaan eroon, pitää kotimaisen kulutuksen kasvaa, kasvua hakea uusilta aloilta, työtä kaikille ja viennin kasvuun täytyy panostaa. Suomesta poistuu teollisuudenaloja, jotka ovat olleet "kivijalkoja" ja työllistäneet. Huono valtiontalous ja viimeaikaiset hallitukset eivät ole toimineet pitkäjännitteisesti. Köyhyyden lisääntyminen ajaa Suomen pahimmillaan entisten itäblokin maiden suuntaa.

Halosen saavutukset pressana ollessa, lupaukset tasa-arvosta ja köyhyyden poistamisesta olivat kyllä vakuuttavia. Oma etu on tärkeintä ja rahoille sijoituskohteet.

rikkaan... kirjoitti:

Halosen saavutukset pressana ollessa, lupaukset tasa-arvosta ja köyhyyden poistamisesta olivat kyllä vakuuttavia. Oma etu on tärkeintä ja rahoille sijoituskohteet.

Halonen on ostanut monta asunto-osaketta Helsingistä ja vuokraa niitä arvatenkin mukavalla voitolla. Kapitalisti keinottelija Halonen.

on siinä meillä kirjoitti:

Halonen on ostanut monta asunto-osaketta Helsingistä ja vuokraa niitä arvatenkin mukavalla voitolla. Kapitalisti keinottelija Halonen.

on Demarien pressa ja ajatukset ovat kokoomuksessa, vrt P Lipponen/kokoomus ja siitä se lähtee. Demarit tai kokoomus sama linja. Rahat meille, maksut teille...

Wautsi kirjoitti:

on Demarien pressa ja ajatukset ovat kokoomuksessa, vrt P Lipponen/kokoomus ja siitä se lähtee. Demarit tai kokoomus sama linja. Rahat meille, maksut teille...

ei tarvi ihmetellä demarien politiikkaa, kun jo tasavallan korkeimmassa johdossa keinotellaan lisää omaisuutta. Perityypillistä kapitallismia.

Aku Ankan sijaan Hessu Hopo niin saadaan taas muistinsa menettänyt pitkä mies pääministeriksi.
Väyrysestä ei ole siihen. Pekkarisesta vielä vähemmän.

joo demarien imago ei ainakaan ole kohentunut Dynamo Adverin ja sak:n röyhkeillä vaalisloganeilla tarpeeksi. Demarit horisi jostain meidän palkoista ja teidän optioista ja oli itte järjestelmässä törkeellä tavalla Fortumin sikaoptioita. Se taiskin olla meidän optiot teidän pienet palkat. Paskanmarjat.

ahneus ja itsekkyys kuvaa ay-demareita, ay-toimitsijoita ja luottopoikia, jotka saa herrojen palkat suojatyöpaikoissaan, työvelvoite on vähäistä edustamista.

Niitähän on seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestettävänä kokonainen armeija näistä mielipiteistä päätellen.

paha ittekin kirjoitti:

Niitähän on seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestettävänä kokonainen armeija näistä mielipiteistä päätellen.

Piruja olet eittämättä äänestänytkin - kuten moni muukin. Muutoin Suomessa ei olisi kokoomus-kepu-johtoinen hallitus.

Toivottavasti olet tyytyväinen piruiluun.