Hyvätuloisten palkansaajien ? Vakityössäolijoiden ? Kuka on pätkä- paska- pieni ja pieneläkeläisen edustaja ? Ennen luulin että demut. Onkoon tuo niin ? Vai oiskoon PERUSSUOMALAISET ? Vastaa, jos kerkiät. Kiitos.
Demari korskeiden puolta?
Mummo olen jo.
9143
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ehkä kannattaisi vasemmistoliiton ohjelmia tarkastella.
Hyvä Mummo, onko Suomessa mielestäsi hyvätuloisia palkansaajia?
Minun mielestäni ei ole. Palkansaajilla on progressiivinen verotus, mikä rokottaa pieniä ja keskisuuria palkkoja eniten.
Kaikkein parhaiten palkatut, yritysjohtajat ynnä muut, muuntavat ansiotulonsa pääomatuloiksi ja maksavat isoista anioistaan vain 28 %:n tasaveron. Tämä "verosuunnittelu" on Suomessa täysin laillillista ja hallituksen suojeluksessa.
Ökymiljonäärit maksavat veroja yleensä alle 30 %, ansiotuloja heillä on nolla pilkku jotakin...
Palkansaajat maksavat kaikista valtion verotuloista yli 50 % progressiivisesti verotettuna.
Vaikka rikkaiden varallisuusvero on poistettu kokonaan, he vaativat myös perintöveron poistoa. Hallitusohjelmaan kuuluikin yritysten omistajien ja maatalousyrittäjien perillisten perintöveron poistaminen, mikä ei täysin onnistunut perustuslain vastaisena.
Pätkätyöläisten, "paskaduunien tekijöiden" ja pienituloisten työntekijöiden ja pienituloisten eläkeläisten edustajat eduskunnassa eivät ainakaan ole 1) maatalousyrittäjien ja 2) yritysten omistajien ja johtajien edustajat.
Kepun (entinen maalaisliitto) intressiryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousyrittäjät, joiden tukiaiset ovatkin yli 2,1 miljardia euroa vuodessa verottomana.
Sen sijaan sosiaalietuudet ja eläkkeet kuuluvat veroprogression piiriin.
Kepulaisten maatalousyrittäjien, 56-vuotiaana saama eläke, ei ole eläke vaan "eläkkeen kaltainen etu", joten sitä ei piennetä, myöhennetä tai putkiteta.
Helsingin pörssin 49 suurinta pörssiyritystä jakoivat 7,5 miljardin euron osingot viime vuoden tuloksesta (tai vanhoista kertyneistä pääomista) samaan aikaan, kun lomauttivat ja irtisanoivat ennätysmäärin. Myöskään työntekijöiden palkankorotuksiin ei ole varaa muuta kuin johtajien palkkoihin ja ylisuuriin eläkkeisiin sekä kannustinpalkkioihin.
Aika hyvin näkyy rikkaiden tulokehityksestä ja eriarvoistumisen kasvusta se, mitkä ovat päähallituspuolueet. Kepun 8 ministerillä on 51 kansanedustajaa eduskunnassa takanaan samoin kuin kokoomuksella.
Näin kaksi päähallituspuoluetta voivat yksinkertaisella enemistöllä tehdä päätökset omien intressiryhmiensä hyväksi.
Kysyt ovatko demarit pienituloisten edunvalvoja, vaiko perussuomalaiset?
Varallisuudelta ja ökytuloista pitäisi kerätä veroja veronmaksukyvyn mukaan. Nyt hallituksen ja yritysten omistajien yhteiset veropoliittiset tavoitteet, joita hallitus toteuttaa, pitkittävät ja syventävät Suomen lamaa. Ulkomaan velkaa otetaan tänä vuonna lähes 400 % enemmän kuin viimevuonna.
Ulkomaan velka maksatetaan pieni- ja keskituloisilla, jos nykyinen hallitus saa jatkaa.
Oikea vastaus kysymykseesi on, että vasemmisto on pienituloisten edunvalvoja. Vasemmisto toteuttaa oikeudenmukaisempaa veropolitiikkaa. Myös pääomatuloista pitää vasemmiston mukaan periä progressiivinen vero. Veropohjaa laajentamalla ja myös rikkaita verottamalla saadaan voimakas eriarvoistuminen ja köyhyyden kasvu pysäytettyä ja hyvinvointipalvelut säilytettyä.
Ehkäpä perussuomalaisten Soini yrittää noudattaa Vennamon esikuvaa "rosvot kiinni" tai "seteliselkärankaiset kuriin" - mutta ei siinä Vennamokan onnistunut. SMP yritti toimia pientalonpoikien edunvalvojana, kunnes kepu lopetti pientilat. Maataloustukiaisia maksettiin tilakoon ja tuotantomäärien mukaan suurtilallisille. Pienviljelijöille, jotka panivat "pellot pakettiin" annetiin pieni korvaus pakettipelloista. Työttömiksi työnhakijoiksi ja teollisuuden halpatyövoimaksi entiset pientilalliset joutuivatkin. Nyt pientilat ovat autioina tai kesäpaikkoina elleivät suurtilalliset niitä ole ostaneet.
Perussuomalaisten toivoisi profiloituvan pienyrittäjien puolueena, nyt kun pientiloja ei enää ole. Pienyrittäjät tarvitsevat oman puolueen. Pienyrittäjien tukiaiset ovat olemattomia ja verotus kovaa, joten konkurssiaalto on laman aikana kohdannut pienyrittäjiä.
Tässä tiedoksesi SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti:
Kuntapalveluihin
€€€ 500 miljoonaa euroa vanhusten- ja terveydenhoitoon sekä lastenpalveluihin (n. 100 €/asukas/v)
Työttömille
€€€ peruspäivärahaan + 43 €/kk
€€€ työtömyysturvan lapsikorotus + 20 %
€€€ työmarkkinatuen tarveharkinta pois
Lapsiperheille
€€€ lapsilisän yh-korotukseen + 20 €/kk
€€€ toimeentulotukeen + 30 €/kk
€€€ yleistä asumistukea suuremmaksi
Eläkeläisille
€€€ asumistukea +50-70 €/kk
Pienituloiille
€€€ keveämpi kuntaverotus ym.
€€€ tulonsiirtoja niitä kipeästi tarvitseville
Ihan varmasti vasemmistoliitto ajaisi samaa linjaa, mutta ehkä vielä enemmän ostovoimaa lisäävää ja köyhyyttä poistavaa.
Demareiden tavoitteena siis on pienituloisten ostovoiman lisääminen, mikä lisäisi kotimaista kysyntää ja vähentäisi myös työttömyyttä.
Kaikkein pienituloisempien pahin vihollinen on SDP ja erityisesti SAK. Lipposen hallitus tuli kuuluisaksi ns. Liisan lisotista, joilla kuritettiin kaikkein huonoimassa asemassa olevia.
Sata-komiteassa SAK esti huono-osaisempien aseman korjaamisen.
tämä kirjoittaja on valepukki suoraan sdp:n puoluetoimistosta. jutuista ei pidä paikkaansa puoliakaan.
Lipposta syytetään "leikkaajakunkku" Sauli Niinistön valtiovarainministerinä tekemistä leikkauksista.
Myös eduskunnan puheenjohtajana Niinistö muistuttaa jatkuvasti, että pitää leikata... pieni- ja keskituloisilta. Kaikkein huonoimmassa asemassa olevien etuuksista leikkaamisesta Niinistöllä onkin kokemusta Lipposen hallituksissa.
Valtiovarainministerinä toimiessaan Sauli Niinistö piti hyvinvointipalveluja ylimitoitettuna ja halusi heikentää työttömyysturvaa. Budjettineuvottelujen yhteydessä Niinistö ehdotti työttömyysturvan porrastamista ja työttömien kurittamista.
Kaikkein pienituloisimpien pahin vihollinen on kokoomus sekä myös kepu.
Kokoomuslaiset eivät tutkimusten mukaan edes ymmärrä köyhien todellisuutta. Heillä on väärä käsitys köyhien todellisuudesta, kuvittelevat että köyhät ovat pummeja, jotka vain elävät sosiaaliavustuksilla.
Pääministeri Matti Vanhanen kehotti mediaa kertomaan hyväosaisten todellisuudesta ja vaikenemaan köyhyydestä.
Esko Ahon porvarihallitus (kepu-kok-johtoinen) yritti 1990-luvun alussa ns. "työreformia", jolla olisi voitu heikentää työehtosopimusten yleissitovuutta ja siirtää sopimusten tekemisen työpaikoille.
Ay-liike on uskonut työnantajien valheita työttömyyden poistosta palkkoja pienentämällä ... jotta saataisiin kilpailukykyä ja kasvua. Tosiasiassa yritysten voittoja ei ole käytetty työllisyyttä tukeviin investointeihin.
Voitot on jaettu yritysten omistajien ja johtajien kesken. Tuotanto on siirretty halpatyövoiman maihin, ilman että suomalaisille työntekijöille olisi maksettu muutosturvaa - kuten muissa pohjoismaissa ja vanhoissa Eu-maissa.
Työnantajien ahneudesta, jota kokoomus pönkittää ei voi syyttää demareita eikä SAK:ta.
Sata-komitean puheenjohtajana toimi kepulainen Liisa Hyssälä. Sata-komitean monet hyväntahtoiset tavoitteet haudattiin valtion rahapulan ja laman vuoksi... kun työnantajien ja yritysten verohuojennukset ja nollaverot ovat tärkeämpiä kuin sosiaaliturvan parantaminen.
Lipposen hallituksissa leikkaajakunkkuna toimi kokoomuslainen valtiovarainministeri Sauli Niinistö.
Kokoomuslaisella Sauli Niinistöllä oli valta leikata, kun eduskunnan voimasuhteet olivat mitä olivat. Suomessa eduskunta käyttää sekä lainsäädäntö- että budjettivaltaa.
1995 - 1999 Lipponen I -hallitus
Vasemmistolla 85 kansanedustajaa ja oikeistolla 115 kansanedustajaa eduskunnassa.
1999 - 2003 Lipponen II -hallitus
Vasemmistolla 71 kansanedustajaa ja oikeistolla 129 kansanedustajaa eduskunnassa.
Lipposen hallituksissa kepulaisten miljarditukiaisista huolehtivat Hemilä, Matti Kalevi 13.4.1995 - 15.4.1999 ja 15.4.1999-1.2.2002, Tammilehto 1.2.2002 - 31.5.2002 sekä Koskinen 31.5.2002 - 17.4.2003.
Kaikkein pienituloisimpien vihollinen olet sinä itse, nimimerkki "faktat esiin", kun syytät pieni- ja keskituloisten etuja ajavaa SDP:a sekä ammattiyhdistysliikettä siitä, mitä kokoomus, EK (Elinkeinoelämän keskusliitto) ja kepu ovat tehneet jakaessaan - ahneuttaan - Suomen kansan kahtia ja jättäessään huono-osaiset kerjuulle ja kirkon diakoniatyön piiriin.
mitä vastaat sitten viimeiseen viestiin "Perussuomalaiset tai Keskusta". Ilmeisesti tuo kaikki on totta, koska et osaa kopioida mitään sopivaa tähän paikkaan.
sosialidemokraatit vastustivat kaikin keinoin sata-komitean työlistan eteenpäin viemistä.
Perussuomalaiset tai keskustapuolue on paljon parempi. Johan sen näkee Jutan lausunnoistakin minkä ryhmän etuja demarit on ajavinaan "pienituloisten" noin 3.000 euroa kuussa tienaavien parhaiten palkattujen sak-miehien asioita.
Demarit on eläkkeiden indeksileikkausten takana (tehtiin silloin kun demarit oli päättämässä asioista Sak:n sopimuksella) ja demarit vastustaa suurten eläkkeiden eläkekattoa. Demarit vastusti että kaikille olisi annettu ansiosidonnainen työttömyysturva, demarit vastusti pelkän työttömyyspäivärahan nostamista (kun rahat pitäisis saada jakaa korkeinta ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaville). Tuskin myöskään haluavat takuueläkettä.
Demareille sopi hyvin mediamaksu, vaikka budjettirahoitus olisi ollut pienituloisen etu.
Täyttä huijausporukkaa kun uskottelevat kaiken tämän jälkeen olevansa pienituloisen puolella.
Eläkepoliitikot huomasivat orastavan ongelman jo 1970-luvulla, kun avioliitot alkoivat hajota. Lukuisten naisten työura jäi lyhyeksi ja työeläkekarttuma pieneksi, koska he olivat yhteiskunnallisten rientojensa ohella opiskelleet pitkään ja hoitaneet lapsia kotona. Eläkettä karttui siis jos oli olut töissä 23 vuotiaasta lähtien!
Työeläkejärjestelmää on nyt uudistettu niin, että myös opiskelu ja lasten hoitaminen kotona lasketaan työeläkettä kartuttaviksi ansioiksi. Ennen lähinnä monilapsisiin maalaistaloihin annettujen äitienpäivämitalien rinnalle on tullut ansioeläke.
Samalla nuorten tulevaa eläketurvaa on heikennetty. He elävät entistä pidempään, mutta eläkeläisinä kukin ikäluokka saa vain tietyn potin jaettavakseen. Mitä useampi jakaja, sitä pienempi eläke. Lisäksi sitä syö lakisääteisten eläkkeiden heikennetty indeksiturva. Se on vielä heikompi vapaaehtoisissa lisäeläkkeissä, joita useiden nuorten on silti syytä ottaa.
Vielä 1980 luvulla eläkkeet saavuttivat palkkoja monilla aloilla, eli siinä mielessä tilanne oli täysin järjetön, Ahon hallitus "laman" pakottamana muutti aikanaan ongelman ja nyt tilanne on se mikä kuuluukin olla, ei eläkkeiden kuulu nousta kuin inflaation verran. ...
Ei ne eläkeläiset ole korotusta tarvitse enempää kuin työssäkäyvät korotuksiaan. Enemmänkin korotuksia tarvitaan lapsilisiin, mutta tottakai "mummo huutaa rahaa itselleen#.