Miksi niin kovasti monet äidit haluavat omistaa lapsensa kokonaan?
Eiväthän lapset kuitenkaan ole kuin lainassa.
Mitä tiukemmin pitää niitä vankilassaan, sitä varmemmin ne aikanaan menevät kauemmas. Eikä äiti saa niitä kuitenkaan hautaansa, silloin viimeistään joutuu otteensa irroittamaan, jollei ole aiemmin napanuoraa katkaissut.
Äidit puhuvat lasten isän uudesta naisesta vieraana ihmisenä, ulkopuolisena. Ovatko he itse pelokkaita? Epävarmoja?
Ovat huonoja äitejä, kun pelkäävät asemansa menettämistä.
Äidit pelkäävät, että lapsella olisi jossakin muualla kivaa kuin hänen luonaan, eikä sitä iloa lapsille suoda.
Eiväthän lapset kuitenkaan ole kuin lainassa.
Mitä tiukemmin pitää niitä vankilassaan, sitä varmemmin ne aikanaan menevät kauemmas. Eikä äiti saa niitä kuitenkaan hautaansa, silloin viimeistään joutuu otteensa irroittamaan, jollei ole aiemmin napanuoraa katkaissut.
Äidit puhuvat lasten isän uudesta naisesta vieraana ihmisenä, ulkopuolisena. Ovatko he itse pelokkaita? Epävarmoja?
Ovat huonoja äitejä, kun pelkäävät asemansa menettämistä.
Äidit pelkäävät, että lapsella olisi jossakin muualla kivaa kuin hänen luonaan, eikä sitä iloa lapsille suoda.
Vastaukset 86
Vanhimmat
minä ainakin olen hyvin kyllästynyt tähän, että tästäkin palstasta
on tullut uusperhepalstan kaltainen foorumi. Eli täälläkin vaan nykyään taistellaan exä versus nyxä.
Kenen lapsia ja kuka saa kasvattaa jne.
Eikä riitä että yksi palsta on jo pilattu tällä aiheella? Menkää sinne mekastamaan, jos ette sovussa
pysty elämään.
Meillä ei ainakaan lapset ole lainassa, kyllä he ovat meidän perheenjäseniä vieläkin, vaikka ovat omillaan. Lainat palautetaan mutta lapsia ei palauteta.
Miehet uudet puhuvat lasten äideistä kuin hirviöistä ja hullusta. Ovatko he pelokkaita, epävarmoja ja katkeria?
Uusikot pelkäävät, että yhteys exään miehen puolelta voi johtaa miehen paluuseen perheen luo, eikä sitä uusikko siedä, vaan on saatava puolisoiden välit rikottua ja lapset häädettyä isän elämästä.
Pakko kirjoittaa mun tarinasta, kun aina sanotaan että uusi nainen pelkää miehensä palaavan exän luo. Tottakai itsekin alkuun mietin että tuleeko näin käymään, mutta koskaan en kieltänyt isää tapaamasta lastaan, koska sehän on kaikinpuolin väärin. Tietenkään en alkuun pitänyt sitä, että ex ja mieheni soittelivat toisilleen päivittäin, ex kertoi perheensä (omien siskojen ja elämänsä) kuulumiset ja puolen tunnin puheluista varmaan 5 min puhuttiin lapsesta. Kerroin miehelleni reilusti miltä musta tuntuu ja hän ymmärsi. Puhelut vähenivät ja molemmat alkoivat keskittyä sitten puolen vuoden - vuoden jälkeen omiin elämiinsä. Meillä on yhteinen lapsi ja isä näkee toista lastaan aina kun haluaa. Itse toivoisin jopa että pitäisimme enemmän yhteyttä sillä olisi ihanaa että sisarukset tuntisivat toisensa hyvin, siksi olenkin exän kanssa väleissä ja joskus harvoin voimme kahvitella ilman isän läsnäoloa. Mutta on näitä "hyviäkin" tarinoita jotyka harvemmin tulevat ilmi. Ja eihän minunkaan exästä tarvitse pitää, mutta en kuitenkaan alennu häntä haukkumaan sillä hän on lapsilleen kuitenkin paras ja hyvä äiti :)
ymmärrä symbolista kirjoittelua. Kun puhutaan että lapset ovat vain lainaa, ei todellakaan tarkoiteta samanlaista lainaa kuin kirjaston laina.
Minä koen että lapseni ovat minulle vain hetken lainaa, saan pitää heitä hetken, mutta en omista heitä.
Surkuttele itseäsi jos sun lapset on lainassa.
Mulla taas ei ole.
ettei lapset ole lainassa, toivottavasti hän ei joudu lapsensa kuoleman kautta sitä kokemaan ja ymmärtämään.
olen ihan takuu varma ettei mieheni palaa exänsä luo. Exä kyllä tekee kaikkensa ettei mieheni lapsi tule meille isätapaamisiin. Mulla ei ole tarvetta nyksänä rikkoa tai häiritä kenenkään isä-lapsisuhteita, päinvastoin meille miehen aiemman liiton poika on aina tervetullut ja hyvässä huolenpidossa, kyllä pyykkään ja laitan ruuan hänelle siinä kun omallekin lapselle. Se ei tarkoita että paapon toisen äidin lasta sylitellen ja lirkutellen siihen minusta ei edes olisi, kyllä isä saa hoitaa sen puolen. En halua edes olla äiti toisen lapselle enkä yrittää päästä kenenkään suosioon en lapsen enkä exän.
Säälittävää että jotkut kuvittelee automaattisesti että nyksät on kaiken pahan alku ja juuri, eksissähän ei ikinä ole mitään vikaa. Onneks oikeuslaitos takaa viimeistään että isät ja lapset saa tavata toisiaan eikä siinä exäkotkat saa kun kylmää vettä niskaan jos on erehtynyt isä-lapsisuhteisiin estävästi omin päin puuttumaan :)
Syystähän lasten vanhemmat ovat eronneet.
Ei ole suhde toiminut.
Miksi uudelleenkaan toimisi?
kongreettisesti kokea, että lapsi oli vain lainaa.
poika ajoi kevytmoottoripyörällä ulos tieltä päin kuusiaitaa, jossa oli tolppa.
Hänen serkkunsa oli menehtynyt vuosi aikaisemmin.
Pojan äiti ajoi pojan takana ja näki kaiken.
oman lapsen kuolema tuskin on niille yhtään sen helpompi, jotka "ymmärtävät", että lapsi on lainaa...vai?
lasten äiti, entinen tyttöystäväni, 3 lasta, sekosi täysin, kun hänelle selvisi, että minulla on uusi ihana rakas.
Olimme avoeronneet ja muuttaneet erilleen muutama kuukausi ennenkuin löysin nykyisen rakkaani.
Minulle selvisi jälkeenpäin, että entiseni oli pettänyt minua koko 13 vuotisen suhteemme ajan.
Nyt lapset ovat muka hänen lapsiaan ja hän määrää niistä, mutta elatusmaksut hän vaatii.
Lasten sukunimenkin hän vaihtoi, kun oli minulta kieroudella saanut yksinhuoltajuuden, ikäväkseni en silloin ymmärtänyt manipulointia.
Uuden naisystäväni myötä olen oivaltanut, miten manipuloiva entiseni oli.
Kunpa en olisi koskaan erehtynyt entiseeni, lapsiaakaan ei olisi, sillä hän käyttää niitä vain kiristykseensä ja pelinappuloinaan.
Sinulla on tyypillinen keino selviytyä erokriisistäsi syyttelemällä exääsi. Ylimielisenä luulet olevasi parempi ja oikeutettu arvostelemaan toista ihmistä.
Herää tähän päivään ja hyväksy asiasi,että rakkaus on vihan vastakohta. Kun et voi rakastaa exääsi,vihaat häntä,koska tarvitset jonkun tunnesiteen häneen.
Se,että toimiko exäsi oikein,ei minullakaan ole oikeutta sitä arvostella.
Uusi naisystäväsi ehkä manipuloi sinua ,joten tunnet sen tunteen tulevan exältäsi.
mitä bull shittiä!
Keittiöpsykologiaa parhaimillaan, hyvät naurut saatiin sinun tulkinnasta...taas kerran ;0)
Kiitos edes siitä!
mielipiteisiini ei vaikuteta.
Nyt saan olla sitä mieltä, mitä minä ihan itse oikeasti olen. Ennen en uskaltanut puhua pukahtaa, vaan tein aina niin kuin käskettiin. Jos joskus sanoin oman mielipiteeni, se latistettiin täysin, jollen heti uskonut alkoi huuto, kiljuminen ja lopuksi itku.
Kyllä se on ihan totta, että nyt minua kuunnellaan tässä suhteessa, on ollut oikeastaan outoa ajatella ihan omilla aivoillani, on ollut outoa, kun joku jopa kysyy mitä mieltä minä olen asioista. Nykyiseni on hyvin vahva ihminen ja kestää sen, että minä olen myös jotain mieltä asioista ja että tehdään niin kuin minä haluan, jollei muuten löydy kompromissia. Me keskustelemme asioista.
Vahvuus ei ole sitä, että lanaa toisen ihmisen, vaan sitä että antaa tilaa toiselle.
Nykyinen kertoo minulle asiallisesti ja rauhallisesti, jos haluaa minun ajattelevan jotain asiaa, hän ei karju, että minä teen väärin, vaan pyytää miettimään asiaa ja kertomaan miten se minusta on.
Minulla ei oikeastaan ole mitään tunteita entistäni kohtaan, jos on, niin se on totaalinen kyllästyminen siihen kieroiluun ja nyt näkemääni manipulointiin. Lapsia vain on kova ikävä, olenhan hoitanut heitä vaippaikäisestä asti ja ollut heidän kanssaan.
Mikä moniin naisiin oikein iskee? Ensin ollaan niin ihania, lutusia, söpösiä jne. Sitten se ymmärrys? miestä kohtaan katoaa ja niistä tulee todella raadollisia. Haluan uskoa, että nykyiseni on kuitenkin piristävä poikkeus, hän on jo luonteeltaan järisyttävän rauhallinen ja järkevä. Hän on tasapainoinen ja tasapuolinen, ajattelee asioita myös muiden kannalta.
Minä olen luonteeltani passaava ja huomioiva, laitan ruokaa kotonakin (olen kokki), tiskaan, siivoan, pesen pyykkiä, huollan autot, otan jopa neulaa ja lankaa käteeni, jos on tarvis.
Nykyinen naiseni tosin käyttäytyy erilailla kuin entinen, nykyinen vaihtaa renkaat omaan autoonsa omasta halustaan, nykyinen osallistuu todella paljon kodin siivoukseen ja muihin askareisiin, entisen kanssa, kun hoidin vielä lapsetkin siinä sivussa, kävin heidän kanssaan mökillä pitkiä viikonloppuja, jotta äiti saa "rentoutua" (hänpä kävikin vieraissa, great), sillä aikaa.
Jatkan elämääni nyt onneni löytäneenä. Toivon kaikille muillekkin mielenrauhaa ja iloa!
et lastesi ätiä ole vihille aikanaan vienyt- sori vaan.
Tyttöystävän kanssa vaan olet lapsia pykäillyt.
Todellisen luonteesi kertoo tuo kun haaveilet ettei lapsia olisikaan olemassa, et sinä heitstä koskaan ole välittänyt, joten eipä ihme jos ekskunppanisi on vieraissa käynyt. Lykkyä vaan hänelle.
Oikein on tollaselle pissapäälle jotta ruokot makselet lastesi täysi-ikäisyyteen niin kuin laki vaatii. Lapset kyllä ymmärtävät millainen melanheiluttaja vain olet, ja kuinka heidän äitiään kohdellut.
joka suojeli minua naimisiinmenolta tuollaisen ihmisen kanssa. Olisi vaan suojelus toiminut lastenteonkin suhteen. Olisi pitänyt olla tiukempi ja olisi pitänyt käskeä tekemään abortti, kun oli minulta salaa itsensä raskaaksi antanut tulla, olin niin tyhmä, että 3 kertaa annoin tehdä, neljännen käskin jo abortoida. Hän sanoi hoitaneensa ehkäisyn, joo, mutta 3 kertaa tuli raskaaksi. Tottakai panin, kun hän vietteli. Tyhmä kun olin.
Rakkaus tosiaan on juu vihan vastakohta, mutta siitä välistä jäi pois se neutraali tunneside. Se minkälainen on kun sinulla ja kaverilla on välit kunnossa. Rakkaasta tulee vain kaveri, mutta harvoin se vihollinen, ellei tuo ex-rakas sitä itsestään tee tai toinenosapuoli edesauta siinä toiminta-tavoillaan.
Siis hyi helv**ti.. Toivot tosiaan ettei lapsiasi olisi alunperin olemassakaan.. IHANA ISÄ!! Lapset on varmaan tosi onnellisia susta!
"Olisi pitänyt olla tiukempi ja olisi pitänyt käskeä tekemään abortti" joopa joo.. YÖK!!
Mistä noitä erinomaisen ihmeellisiä kasvattajia ja tietäjä-yleistäjiä oikein sikiää :D
"Äidit pelkäävät, että lapsella olisi jossakin muualla kivaa kuin hänen luonaan, eikä sitä iloa lapsille suoda."
sinuna minä valitsisin sanavalintani paremmin.. Lainassa, oma lapsi?
Ja niistä uusista naisista / miehistä.. Sinäkö sen sanot, että biologisen vanhemman tulisi tutustua ja esittää ystävää uudelle heilalle? Joopa joo, tuskinpa. Minun ei ainankaan kenenkään mieliksi tarvitse miesystävän uutta naista ihailla / olla ystävä.
kun meillä se meni niin, että uusi nainen syövytti miehen pään ajatuksilla siitä, ettei tämä ole edes isä.. Miestä en koskaan suhteemme aikana pettänyt, hän tietää sen. Uusi nainen ei myöskään hyväksy sitä, että isä tapaisi lastaan. Tai ei hänellä kai sen lapsen kanssa ongelmaa ole, mutta sen kanssa on että lapsella on myös äiti! Itsevarmuus puuttuu siltä naiselta kokonaan ja järki todellakin kun ei anna isän lastaan tavata.. Manipuloiva ihminen kai?
Sellaistako touhua minun kuuluisi vain katsoa vierestä hyvällä? Isäkin typerä kun mikä kun kuuntelee tuollaista. Sinuna en puhuisi asioista mitään, kun et niistä mitään näytä tietävän. Joillekin tuo nyyhkytarinasi hyljeksityistä uusista mies - / naisystävistä ehkä uppoaa, ei minuun.
Minun ajatumaailma on ehkä vähän ihmeellinen mutta minä ajattelen että emme omista lapsiamme vaan he ovat meillä lainassa. Meidän tehtävämme on kasvattaa lapsille niin vahvat juuret ja siivet että he yhtenä päivänä lentävät ulos pesästä ja aloittavat oman, itsellisen elämänsä. Me emme saa kahlita lapsiamme vaan tukea heitä kaikin keinoin kasvamaan pois kodista. Eivät he toki katoa mihinkään ja ovat aina äidin sydämessä ja kodin ovet ovat avoimena.
http://www.hectorfanit.net/lainaavain.html
Hieno biisi ja tulkinta Maaritilta
http://www.youtube.com/watch?v=_sMns8ODSOA&feature=related
entisen uuteen suhtautua yhtään mitenkään?
Miten entisesi uusi elämä kuuluu sinulle yhtään mitenkään?
Kyllä se sinun entisesi ihan itse tutustuttaa lapsensa keneen tahtoo.
minkäänlaista suhtautumista entisiin ja nykyisiin.
Parasta olisi vain ajatella toinen ihmisenä, miksi pitäisi olla joku mielipide?
on rumasti sanottu tuo,että lapset ovat lainassa..
Johtuen varmaan siitä,että nähnyt ja kokenut sen,kuinka ihmiset kohtelevat lainaamiaan/vuokraamiaan tavaroita ja välineitä,millään ei ole väliä,kun ei ole oma. Esim. vuokra-asunnon tapetit saa koira syödä,mutta omaa asuntoa puunataan ja pidetään hienona.
Ja kun tämän kokemuksen yhdistäisi lapseen,tulee epämiellyttäviä ajatuksia..
Meidän lapsi on mun ja exän lapsi,ei lainassa.Teemme hänen eteensä asioita,joita ei vieraiden tähden viitsisi..
Muuhun en jaksa kommentoida,tuo on taas tuota samaa yleistystä kun ennenkin.
ymmärtää ettei tässä tarkoitettu lainaston kirjoja.
Tottakai vanhempien tulee hoivata ja rakastaa, mutta ne kun lähtevät pesästä aikanaan.
Jos käy niin ikävästi, että lapsi kuolee, silloin joutuu raadollisimmin kokemaan, että lainahan se oli.
Lapset tarvitsevat vuosien varrella suojelemista vähenevässä määrin. Tottakai vauvana se on suurinta ja siitä se itsenäistymiseen opastaminen alkaa. Omillaan toimeen tulemisen tukeminen, yms.
on juuri tarkoittamiani esimerkkejä niistä entisistä, jotka manipuloivat.
He laittavat ajatukset päähän ja sanat suuhun.
He eivät anna tilaa toisen minkäänlaisille omille ajatuksille.
Ymmärtävät väärin joko tahallaan tai ymmärtämättömyyttään.
He näkevät vain oman napansa, ei lasten tai kenenkään muun.
viittaat minun kirjoitukseeni,niin metsään menit.
Minä en maininnut kirjoituksessa mielipiteeni olevan ainoa oikea,vaan aloitinkin viestini "MINUSTA"
eli minun mielestäni.Ei fakta,vaan mielipide.
SINÄ tässä tunnut haluavan yleisen mielipiteen olevan saman kuin sinulla.SINÄ jankkaat.
Mä olen lapsille sanonut et voivat muuttaa isänsä luokse milloin haluavat vaikka ex mies asuu yli 400 kilsan päässä uuden naisen kanssa(3v jo yhdessä). Suoraan sanottuna enempi jäisi rahaa käyttöön jos (3kpl) lapset muuttaisivat isälleen,,,,,,,,,,,,toi ruoka kun ei ole mitään halpaa.....................
pelottelua?
Minkälainen äiti olet?
Varmasti lapsillasi olisikin paremmin asiat elatusavunmaksajan luona, jos asenteesi kaikkeen on tuo.
ja pelottelet omia lapsiasi.
Vai onko teillä isä niin härski että on vielä mennyt tuttuihinkin? Kenties ihan sukurutsaa?
Ja isä joka lähtee vieraisiin, on itsekkin vieras, eihän hän muutoin lapselleen niin tekisi, (asuisi muualla)
Kullakin äidillä todellakin on oikeus omiin lapsiisa, mene sinä lainailemaan lapsia ihan mistä tahdot kaitso kuinka sinulle käy, ja kuka sinulle lapsiaan lainaa. Tuollaiset lainalapsista jauhavat ovat todella tasapainottomia, eivätkä lasta lähelleen edes ansaitse. Lapsi ei ole mikään kuin kirjastosta lainattava silloin kun itselle sopii, ja palautettava kun ei sovi.
Tervettä on äidin pelko näitä tasapainottomia haahuilijoita vastaan. Huonoja äitejä he eivät ole, vaan välittäviä. Niin monelle lapselle on koitunut kohtalokkaaksi, kun heistä EI ole välitetty.
Kiva on sellainen asia, joka ei välttämättä ole pelkästään hyväksi lapselle. Sitähän sinä et lainkaan tajua?
Itseasiassa on aika idioottimaista että tälläinen tuuri-vanhempi panostaa juuri tähän KIVAAN, eikä vastuullisuuteen ja rajojen antamiseen. (vaan omaa luonteenheikkouttahan hän tuuri-vanhempi on, eli siirtää omia huonoja luonteenpiirteitään lapseen, koska ei muunlaisia omista)
Mielestäni olet purkauksessasi alusta loppuun - täysin väärässä. Ja puhun kokemuksen, ja iän tuomalla äänellä.
Totta. Äiti joka ei isän uutta naista ehkä tunne, tai ei haluakaan tutustua (kuka äitiä on syyllistämään) ei ole omistushaluinen tai epävarma. Hän on välittävä ja rakastava äiti, joka ei halua lapsensa joutuvan vieraiden ihmisten hoidettavaksi. Minun tilanteessani en luota edes lapsen isään, saatika sitten tämän uuteen naiseen! Minusta olisi kamala rangaistus minua kohtaan, kuka en ole mitään pahaa tehnyt, joutuisin antamaan lapseni tämän isälle ja naiselle hoitoon ja miettiä joka minuutti että onko kaikki ok. Äidinrakkaus on rikkoutumatonta ja kestävää, jos se on aitoa. Eikä äidin todellakaan tarvitse taipua muiden tahtoon, jotka eivät edes ole lapselle sukua!
Hmmm, ei kuulosta sellaiselta lainkaan.
Etkö tosiaan ymmärrä vanhaa sanontaa ja lainausta 'laina', jolla tässä asiayhteydessä tarkoitetaan sitä, että synnytään ja kuollaan ja siinä välissä olemme vain lainaa toisillemme. Todella lapsellista ajatellaakaan jotain kirjastoa tässä yhteydessä.
Totta, kuten avauksen tekijä sanoo, että biologiset vanhemmat pelkäävät sitä että heidän lapsensa tykkäävät äiti- tai isäpuolesta ja lapsilla on kivaa heidän kanssaan.
mitä sinä tulet tännekkin keskusteluun jauhamaan paskaa. Mene nyt jo muualle siitä muka oikeuksinesi. Ei ihme jos biologinen äiti vihaa sinua äitipuoli67, minullakin rupeaa keittämään yli tuo SINUN ahdas sekä ylimielinen ajatusmaailmasi! Olet oikeasti säälittävä...
noin huonokäytöksinen ja epäkohtelias, mahdollisesti jonkun lapsen äiti, jolla keittää yli jokaisesta eriävästä mielipiteestä, tarvitsee ehdottomasti parempia oheiskasvattajia lapsilleen.
Viimeistään esikoulu ja koulu sekä siinä ohessa lapsen kavereiden äidit toivottavasti näyttävät lapsille esimerkkiä hyvin käyttäytyvistä aikuisista. Lapsien isän uuden puolison merkitys kasvattajana ja esimerkkinä tuossa oikein korostuu.
kyllä täällä monella ärränpäät lentää ja varmasti muutkin kun lukee näitä viestejä, joissa kyseenalaistetaan biologisen äidin kasvatustaidot sillä, että joku toinen tulee tunkemaan neuvojaan lapsen elämään. Minä ainakin olen lapseni ainoa ja oikea äiti, joka rakastaa ja välittää. En tarvitse exäni uutta naista näyttämään mallia, hänellä ei edes ole kokemusta lapsista.
Se ei ole epävarmuutta jos ei halua lapselleen viittä eri äitiehdokasta. Ei niitä lapsia aiemminkaan ole uudet nais-/miesystävät kasvattaneet, mikä ihmeen uusi trendi tämä on? Onko se sitten kiva kun esikoulussa kysytään, mitä äiti tekee työkseen. "Yksi on kampaaja, toinen siivooja ja kolmas on kokki".
Juuri näin asia on.
lastasi.
koskaan kouluun.
Vieraiden ihmisten käsiin.
Lastesi isä? on sentään tuttu.
Kirjoitit "Minun tilanteessani en luota edes lapsen isään"
Olet luottanut hänet joskus sinun hyvin "yksityiseen" paikkaasi, josta on sitten tullut niitä lapsia.
Onko arvostelukykysi...???
todellakin hieno teksti.
ja noihin "lainalapsiin" vois laittaa kommentiksi, että ehkä ne ex-miesten uudet puolisot ajattelevat lapsista tuolleen, että ovat lainalapsia. siten he monesti kohtelevatkin...
siksi lasta rakastava äiti onkin näreissään noista exän uusista.
exän uusi puoliso ei ole koskaan lapsen kasvattaja.
ainoastaan siinä tapauksessa että hän adoptoi tuon lapsen ja se on melko harvinaista kuitenkin.
on erittäin loukkaavaa ja naiivia ajatella, että puolisona sinulla olisi jonkinlainen oikeus uusikkona eronneen lapseen.
Ehkä ex-sä on puutteessa ja kateellinen että olet löytänyt kivan ihmisen.Ei voi sietää että sulla elämä menee eteenpäin ja hyvä olla.Naisella rullaa paikoillaan.
moni uusikko puuttuu toisten asioihin ja haluaa pois miehen oman lapsen jota mies rakastaa???
lasten äiti laittoi minut lasten isän? valitsemaan, joko lapset tai nykyinen suhde.
No, en jäänyt odottamaan lasten äidin pompottelua enää, vaan olen onnellinen.
Valitettavan kovan hinnan jouduin onnestani maksamaan.
Miksi niin kovasti monet uudet naiset haluavat omistaa lapsen isän kokonaan?
Eiväthän lapset kuitenkaan ole kuin lainassa.
Mitä tiukemmin pitää kiinni, sitä varmemmin ne menevät kauemmas. Eikä uusi nainen saa sitä kuitenkaan hautaansa, silloin viimeistään joutuu otteensa irroittamaan, jollei ole aiemmin omistushaluaan katkaissut.
Uudet naiset puhuvat lasten isän entisestä vaimosta vieraana ihmisenä, ulkopuolisena. Ovatko he itse pelokkaita? Epävarmoja?
Ovat huonoja kumppaneita, kun pelkäävät asemansa menettämistä.
Uudet naiset pelkäävät, että lapsella on kivaa isän luona, eikä sitä iloa lapsille suoda. Mieshän voi haluta perheensä takaisin.
Uudet naiset ovat epävarmoja asemastaan. Todella surullista etteivät he ajattele lasta ollenkaan. Meilläkin isä lakannut tapaamasta lastaan, koska uusi nainen on niin mustasukkainen lapselle. Joka on mielestäni todella epäkypsää käytöstä muka henkisesti aikuiseltakin ihmiseltä. Hän pelkää, että lapsi menisi hänen edelleen, tahtoo omistaa miehen 100 %. Tottakai se on miehen vika kokonaisuudessaan, jos tuollaista kuuntelee ja alistuu naisen tahtoon kuin koiranpentu.
lasten isän uusi vaimo, ajattelee lapsia tapaamisasiassa. Sitä ei vanhakko tee, vanhakko ajattelee vain itseään ja pelkää omaa asemaansa.
Minulla on samanlaisia kokemuksia todella häijystä entisestä.
Miten ihmeessä siitä sellainen tuli?
Täällä tuntuu olevan paljon samanlaisia, luulin, että vain oma entiseni on sekaisin.
On näköjaan totta, kun sanotaan, että erotessa vasta näkee toisen todellisen luonteen.
Voi lapsiparat.
Jopas pomppas, vai että ajattelee??? Miksi se uusikko sitten morkkaa ja haukkuu lasta??? Sillälaillako hän ajattelee lasta haukkumalla???
Meinaat siis että äidit ajattelee itseään?? Mihin se isin ajtusmaailma on kadonnut, kun jätti lapset??? Ketä hän ajatteli, lapsia vai????
Ei kai se isä ole niitä lapsia jättänyt vaikka ex-vaimonsa kyllä. Jos se ex-vaimo nyt vaan nielisi katkeruutensa ja antaisi isää elää lasten ja puolisonsa kanssa tavallista elämää niin lapsetkin voisivat paremmin. Lapset elävät siinä isän perheessä eikä äidillä ole oikeutta siihen puuttua. Äidin tehtävä on tukea lapsen suhdetta tähän toiseen perheeseen. Lapsi ei mene pelkästään tapaamaan isäänsä vaan myös olemaan perheensä kanssa - siis olemaan äitipuolen ja mahdollisten sisarusten kanssa yhdessä.
lapsensa, tiedän että se tuntuu uskomattomalta, niin meistäkin, mutta niin kävi. Meillä ei tueta sellaisen isän tapaamista joka lapset jättää. eipä se isäkään tue meitä yhtään.
tuetko sinä ex miehen ja uusion ja sun lasten tapaamista paljon? Miten sä tuet, vietkö heidät sinne ja sanot olkaa kiltisti ja maksat heidänelämisen siellä? uusion kans?
Totta kai minä tuen, lapsella on oikeus isäänsä. Isän asia on sitten onko uusi kumppani paikalla, ei kuulu minule. Exäni tehtävä ei ole tukea minua, minä olen aikuinen ihminen joka pärjää ihan omillaan.
Hah hah haa!
Tirsk, eh heh heh hee!
erittäin painava syy.
kohtalotovereita.
Olet myös varmasti lukenut kuinka häijyjä naisia täälläkin kirjoittelee.
Mikä niihin iskee?
Olen samaa mieltä, että lapset siinä kärsii.
Aikuiset kyllä pärjää.
kaikille samaa ymmärrystä tuohon asiaan.
Mutta äidit tyhmyyttään, vai mitä se on, laittavat ex'än valitsemaan.
Onneksi olen kuullut tuttavapiirissäni myös tasapainoisista äideistä, jotka välittävät lapsestaan niin paljon, että antavat lasta isälleen niin paljon kuin ikinä kelpaa.
Eikä niiden äitien huonosti ole käynyt, päinvastoin, ovat sinut itsensä kanssa ja lapset voivat hyvin ja ovat tasapainoisia.
kolmas osapuoli. Nainen ei kestä toisten onnellisuutta, niin pitää rikkoa jotta tulisi hyvämieli. Muillakaan ei saa olla ellei itsellä ole onnea.
lapset erittäin hyvin, vaan ei määräilevää miehen vanhakkoa.
Ydinperheen äidille lasten "omiminen" on sallittua jopa suotavaa, että iskä voi tehdä töitä rauhassa ja viettää hiukan vapaa-aikaakin. Mutta eronneena äidin lasten "omiminen" on jotenkin sairasta? Kyllä se kuule on niin, että kun on huolehtinut niistä lapsista aina yksin, niin eron jälkeenkin se sujuu samalla tavalla. Olet sä sitten ihan mitä mieltä tykkäät. Yleensä uusiopuolisot yrittää luovia lasten elämään tärkeiksi aikuisiksi, vaikkei ole ollenkaan sanottu että tuttavuus kestää paria kuukautta kauempaa.
Ilmiö sinänsä, että omat lapset aikuisiksi saattanut nainen haluaa ehdoin tahdoin leikkiä äitiä toisen naisen lapsille. Pelkkää teatteria ja itsensä korostamista, josta aitous on melko pitkän matkan päässä.
Lasten kuuluu lentää pesästä ja jos omat on jo lentäneet, mikä hinku on omia toisen naisen lapset ja kasvattaa niitä varsinkin kun yhteistä kieltä ei lasten äidin kanssa löydy? Onko se joku tie miehen sydämeen käy lasten kautta -varmistus? Vai kuvitteleeko se isän uusi nainen että lapset kaipaavat häntä siihen kuvioon? Väitän että suurin osa lapsista olisi paljon onnellisempia ja iloisempia jos saisivat olla vain isänsä kanssa kun on isän vuoro olla lasten kanssa, ilman tuota ulkopuolista huomionjakajaa.
Se on vaan hyvä, että isin uudet naiset ovat suopeita lapsille.
Ajattele mitä siitä seuraisi jos jokainen parin kk:n tai puolen vuoden isin uusikkoehdokas inhoisi lapsia ja osoittaisi sen selvästi. Eiväthän lapset oppisi luottamaan kehenkään vieraaseen, äidin helmoissa vaan kasvaisivat kuin tynnyrissä, saaden vain negatiivista palautetta muilta aikuisilta naisilta.
No kerropa sinä minulle, mitä se uusikko siellä lapsen ja isän tapaamissa tekee? Sen kuuluisi olla heidän yhteistä aikaa ilman HÄIRIÖTEKIJÖITÄ! Ihme juttuja, että nykjyisen pitäisi tunkea mukaan. Se nimenomaan on sitä, että asettaa itsensä lapsen edelle. Koska eikai sen lapsen tarvitse isän jokaista uutta naista tavata? Mitä jos naiset vaihtuu vaikka vuoden välein, sitten aika esittelee taas "tämä on nyt isin uusi"? Niinhän ne lapsiparat sekaisin vasta saakin.
Ja tietysti ne uudet naiset ovat suopeita ja lässyttävät lapset pilvilinnoihin ja satuihin, joillakin ei edes ole omia lapsia! Turha se on tunkea toisen naisen kasvatuskuvioihin siinä vaiheessa! Ja ei kyllä muutenkaan. Ihme trendi tämä joku juttu, että uusikot ovat mukana joka paikassa kuin pikku taikiaiset. Melko omistushaluista, eikä minun lastani sellaiseen kasvateta. Ei ne uusikot ennenkään kuvioissa pyörineet! Itse olen eroperheestä ja tiesin kyllä pienenä kun isällä kävin, että hänellä uusi nainen on. Mutta kyllä ne tapaamiset kuitenkin hoidettiin ihan niin, että olin isän kanssa koska se aika oli MEIDÄN YHTEISTÄ, ei siihen ulkopuolisia tarvittu ja ei muuten tarvitse minun lapsenikaan!
Ja sanon vielä sen, että kyllä siihen miehellä munaa pitäisi olla että voi sanoa naiselleen tapaavansa lapsen, ettei tarvitse hihan helmassa joka paikkaan roikkua mukana. No meilläkin isä lakannut tapaamasta lastaan, mutta tilanne onkin se että uusi nainen ei anna isän tavata. Hän ei hyväksy.
Sitten jos hyväksyisikin lapsemme, niin ei kyllä ole sellaisella ihmisellä mitään asiaa joka aluksi kieltää ja sitten pitäisi mukaan tunkea!? Halleluuja sentään.
Hih hih hih hiiiiih!
Phuoh! heh heh heh heh heh eh!
on hengailla koko ajan miehen ja lasten seurassa. Ja ihan samat sanat läheille: pitäkää uusionne erossa lapsista, kunnes olette varma että hän tulee olemaan osa perhettänne. Joo, hiukan kauemmin kuin kolme viikkoa...
Latvastaan laho sellainen isä, joka antaa uusionsa antaa vain negatiivista palautetta lapsille, sellaiseen ei yhdenkään lapsen tarvitse altistua tai alistua edes opetusmielessä. Luottamus ihmisiin kasvaa ihan varmasti, vaikka uusio pysyykin taustalla.
Äidin helmoissa tynnyrissä kasvaneet lapset -viittauksen pistän lapsellisuutesi tai tyhmyytesi piikkiin.
Heh, olet ihan hassu kuin kissan tassu!
kiitos yleistä..
Minusta on ainakin helpottavaa,kun lapsella on mukavaa ja kivaa isänsä luona.
Olisi se itsestäkin kurja tunne laittaa vastahakoinen lapsi paikkaan,missä tietää että vain murhetta on koko viikonloppu.
Ja varmaan suurimmalla osalla näin onkin.
Aloitus oli taas hyvin negatiivinen kaikkia äitejä kohtaan.
"Aloitus oli taas hyvin negatiivinen kaikkia äitejä kohtaan"
Pitää paikkansa. Samaa yleistystä saavat osakseen isät ja miehet. Kaikki kirjoittelijat eivät sitä varmaan oikeasti tarkoita, mutta valitettavan moni sortuu ajattelemaan, että oman entisen puolison teot ja persoona ovat tämän sukupuoleen liittyviä ominaisuuksia.
tasapainoton, jos kerran pystyy perheensä jättämään??? Nyt on sulla mennyt asiat vähän sekaisin.
vanhakkonsa, vaan ei lapsiansa. (Vanhakko nosti mieheni pihalle 4 kk ennenkuin me tapasimme)
Niinpä se vanhakko minusta kuuleessaan pisti valitsemaan lapset tai onnellinen elämä minun kanssani.
Ei mieheni halunnut jäädä vanhakon nurkkiin odottamaan milloin saa toimia taksikuskina, milloin kelpaa seksi (kun vanhakko ei ole baarista saanut), milloin pitää siivota ja milloin laittaa ruokaa.
Lapset luulevat, että isä ei välitä heistä, siitä on vanhakko pitänyt kyllä huolen.
Äiti vahtii puheluita. Kaikki posti ja lähetetyt paketit vanhakko ruotii läpi, lapsille lähetettyjä vaatteitakaan ei ole koskaan mennyt perille asti.
Että kivaa vanhakot, jatkakaa samaan malliin, älkää ajatelko kuin omaa napaanne.
tuosta: "Minun mieheni halusi jättää vanhakkonsa, vaan ei lapsiansa". Kiitos! =)
Surullista vanhakolta toki moinen käytös, en sitä, mutta ihanaa, kun joku kirjoittaa noin hyvin!
Mulla on ihan omat, ei ole lainassa, tässä he ovat aina tai käymässä, ei lainassa. Omia ovat.
Ovat ne uudet naiset pelokkaita, kyllä siinä ollaan samaa mieltä, siksi he kiristävät miestä jättämään lapset.
Minkä aseman äidit menettää???
Mun lapsilla on aina ollut kavereiden luona kivaa, mitä pelättävää siinä on?
Kyllä täältä saa sen käsityksen, että lasten äidit kovasti pelkäävät "jotain".
Miehen uusi kumppani on heille itselleen "vieras" , "ulkopuolinen", siinä on "jotain vikaa" yms. kaikki jotain kovasti epämääräistä pelkäämistä.
Olisiko jonkinlainen itseluottamus ja pelottomuus yhtään pahitteeksi? Minkälaisen kuvan annatte lapsillenne tuolla käytöksellänne?
Äitien epämääräinen pelkääminen, sanojasi lainatakseni, liittynee siihen että lapset eivät halua tavata enää isäänsä koska uusikko hallitsee isän taloutta ja elämää. Uusikko haluaa kääntää lasten valinnan äitien syyksi, koska eivät itse näe nenäänsä pidemmälle että heissä voisi olla syy tapaamattomuuteen. Jos tapaamattomat lapset joutuisivat tilittämään tuntojaan esim. psykologille, todelliset syyt tulisivat tietoisuuteen, eikä tälläkään palstalla tarvitsisi jatkaa asiasta turhauttavaa juupas-eipäs-keskustelua.
Vain minimaalinen, lähes olematon osa lähiäideistä kieltäytyy jokatoinen viikonloppu-vapaasta muusta kuin lapsilähtöisestä syystä. Ymmärrätkö lauseen sisällön, vai tulkkaanko sen sinulle?
"Vain minimaalinen, lähes olematon osa lähiäideistä kieltäytyy jokatoinen viikonloppu-vapaasta muusta kuin lapsilähtöisestä syystä."
Pidin tästä lauseesta ja voisin allekirjoittaa saman.
tätä mietlä että äidit pelkää isän uusia???? Nojaa, jos sinä pelkäät, ei sitä pidä luulla että muut pelkää.
Ja miten äidin aseman voi menettää??? Luullakseni se on loppuelämän, on äiti kun kerran on äidiksi tullut. Hih sun haaveitas.. ja mielikuvitusta.
Äidit pelkää jos lapsella on kivaa??? häh... eikö lapsella saa olla kivaa??? Mun lapsilla on ollut päiväkodissa kivaa, on koulussa ollu kivaa, kummeilla, mummeilla, pihalla kavereiden kansa....miki sitä pitää pelätä jos lapsella on kivaa muualla kuin kotona???
Ootko alaikäinen kirjoittelija. tuntuu sitlä. Mene kavamaan ja pois aikusiten palstalta.
"pois aikusiten palstalta" heh heh, päivän paras
sinulle, että jos joku tuntuu lapselliselta niin sinä itse. Aloittajan kirjoituksessa oli ihan varteen otettava ajatus. Sinä tahallaan halusit ymmärtää asian väärin. Jätit tärkeimman kivan listaamatta: kivaa isän luona. Siitä isän luona olemisestahan tässä aloituksessa oli kyse, ja siitä että osa äideistä ei halua että lapsella on isän luona ja isän uuden kanssa kivaa, sinäkin jätiti ko. asian mainitsematta. Tätä pelkoa tarkoitettiin, suomennan sen nyt sinulle.
Täysin keskenkasvuisia ovat nämä omat kommenttisi HIH, HAH, HUH-HUH jne. Näitä laitat kun et osaa vastata muuten.
itselleen huh huh ....
Olet kyllä harvinaisen oikeassa, aloitus on hyvä ja siinä haetaan takaa sitä, mitä itsekkin olen ajannut takaa, mutta vastausta en ole saanut.
Mikä on pätevä syy sille, että isät ja lapset, joilla olisi tahtoa ja tunteita tavata toisiaan enemmän, mutta äiti estää tai vaikeuttaa lasta ja isää tapaamasta toisiaan.
Enpä ollut aloittaja, mutta ymmärrän aloituksen tarkoituksen.
Ps. oletko joku noitatieteenmaisteri, kun tiedät mikä viesti tulee miltäkin koneelta? Huuhaa-tiede sopii kyllä linjaasi: Hih, Hah, Huh-huh, heh....huuhaata siis....
Mitä olen tästä palstasta huomannut niin Lissu on se itse itseään komppaava, toiset kykenevät rakentavaan keskusteluun.
Tapaamisten estämiselle ei ole yllä mainitussa tilanteessa varsinaisesti pätevää syytä mutta jos uusikko miettisi omia touhujaan hetken niin ehkä sieltä voisi lähteä purkamaan tätä aloittajan esille tuomaa ongelmaa. Olisiko uusikko yrittänyt vahingoittaa etän ja lähin yhteydenpitoa ja yhteishuoltajuutta, olisiko uusikko yrittänyt laittaa kapulaa rattaisiin lapsen ja lähin väliin ja ennen kaikkea, mitä uusikko pelkää? Minä tiedän. Uusikko pelkää sidettä, joka lapsen vanhempien välillä on, se ei koskaan katoa. Lapset ovat yhteisiä ikuisesti, vaikka uusikko tekisi mitä.
Mitäpä jos uusikko aloittaisi maailmanparannuksen itsestään, ja jättäisi lapsen asiat jotka koskevat kyseistä eroperhettä ja lasta vain vanhempien välisiksi. Mutta kuten tiedossa on, kaikki uusikot (lähes aina naisia) eivät kykene pysymään poissa toisten asioista vaan kuvittelevat olevansa kaikkivoipia ja oikeutettuja sekaantumaan kumppaninsa elämään.
Aloittaja on miehensä eroperheen ongelma. Senhän nyt tyhmempikin ymmärtää jo tökeröstä aloituksesta. Uusikko häärää kokkina sopassa johon ei sovi ulkopuolisia. Sanoisin selvästi mutta rauhallisesti tuollaiselle häirikölle:
HOIDA OMAT ASIASI!
uusikko usein vaikeuttaa sitä isän ja lapsen tapamista. Mutta sekin laitetaan äitien syyksi.
Monesti isät lopettaa lasten tapaamisen juuri silloin kun tapaavat uusikon, sitä ennen ollaan exän ja lasten kanssa hyvissä väleissä.